SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ

Transkriptio

1 SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymäsuunnitelma Talousarvio vuodelle 2009 ja Taloussuunnitelma vuosille Työvaliokunta Seutuhallitus Seutuvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO YLEISTÄ TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TALOUSARVION OSAT TALOUSARVION SITOVUUS TALOUDELLISEN JA TOIMINNALLISEN TULOKSEN SEURANTA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSOSAN TULOSALUEET JA TAVOITTEET HALLINTO SEUDUN YLEINEN KEHITTÄMINEN ELINKEINOPOLITIIKKA Elinkeinopolitiikan tehtäväalueet Elinkeinopoliittisten panosten kohdentaminen TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNTAYHTYMÄN HALLINNOIMAT HANKKEET

3 1 Johdanto Savonlinnan seudun kehittämiselle on muurattu vahva kivijalka, kun seudun kunnat kahden vuoden neuvottelurupeaman jälkeen päättivät kantansa osallistumisesta seudulliseen elinkeinostrategiaan vuosille Savonlinnan ja Savonrannan kuntaliitos, Sulkavan kunnan jääminen pois elinkeinoyhteistyöstä ja Rantasalmen kunnan ero kuntayhtymästä aiheuttavat elinkeinopolitiikan tiivistymisen strategian kannalta keskeisiin tehtäväalueisiin. Yhteistä elinkeinopolitiikkaa Savonlinnan seudun kuntayhtymässä jatkavat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju ja Savonlinna. Seudun kehittämisen kannalta oleellista on, että yritystoiminnan volyymi ja kehittämispotentiaali sijaitsee strategiassa mukana olevien kuntien alueella, näin ollen Rantasalmen ja Sulkavan kuntien poisjääminen ei aiheuttane merkittävää haittaa elinkeinopolitiikan toteuttamiselle. Pitkään jatkuneen noususuhdanteen taittuminen ja energiahinnan raju nousu tulee aiheuttamaan yrityskentässä uhkakuvia ja lomautuksia. Toisaalta se avaa kehittyvillä markkinoilla myös mahdollisuuksia, joita pyritään hyödyntämään maailman talouden murroksessa. Tässä tilanteessa niukat kehitysresurssit kannattaa suunnata strategian mukaisesti ja pyrkiä toimimaan tarvittaessa nopealiikkeisesti seudun elinkeinoelämän tukena. Hallinnollisesti Savonlinnan seudun kuntayhtymän toiminta tiivistyy tulevana vuonna entisestään, kun Työvoiman palvelukeskus Reimari siirtyy kuntayhtymästä kaupungin sosiaalitoimen alaisuuteen. Kuntayhtymän tehtäväkenttä täsmentyy selkeästi seudun elinkeinostrategian ja seudullisten hankintojen toteuttamiseen. Sosterin hankintojen ostopalvelusopimuksen myötä kuntayhtymän seudullinen hankintatoimi kilpailuttaa tai antaa asiantuntija-apua lähes 80 %:ssa seudun julkisista tavara- ja palveluhankinnoista. Hankintojen keskittäminen tehokkaaseen hankintayksikköön tuottaa seudun julkisorganisaatioille suoraa hyötyä ja säästöjä. Myös alueen elinkeinoelämä hyötyy ammattitaitoisesta hankintatoimesta, koska hankinnat toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi, hankintalakia noudattaen. Savonlinnan seudun kuntayhtymän yhtymäsuunnitelma ja talousarvio on laadittu Suomen kuntaliiton periaatteiden pohjalta. Kuntayhtymäsuunnitelma sisältää kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2009 ja taloussuunnitelman vuosille

4 2 Yleistä Savonlinnan seudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä ja seudun elinkeinostrategiaa toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna ja Sulkava. Savonlinnan seudun kuntayhtymän toiminta perustuu perussopimuksen 2 :ssä määriteltyjen tehtävien perusteella. Kuntayhtymä huolehtii 1) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta, 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä kulloinkin voimassa olevan kuntayhtymän suunnitelman mukaisesti, 3) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta kulloinkin voimassa olevan elinkeinostrategian mukaisesti, 4) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja 5) muista yhteisesti sovittavista tehtävistä, joista seutuvaltuusto päättää kahden kolmasosan ( 2 / 3 ) määräenemmistöllä kokouksessa annetuista äänistä. Tällä menettelyllä päätetystä uudesta tehtävästä muodostetaan 17 :n mukainen toimenpidekokonaisuus. Organisaatio Tarkastuslautakunta Seutuvaltuusto 29 jäsentä Tilintarkastaja Kunnanjohtajatyövaliokunta Seutuhallitus 11 jäsentä Seutujohtaja Yrityspalvelut Yhtymävirasto Seudullinen hankintatoimi 3K-tehdas - 4 -

5 Kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen muodostaa seutuvaltuusto, joka kokoontuu vuoden aikana vähintään kaksi kertaa. Seutuvaltuustoon valitaan 29 jäsentä perussopimuksen 9 :n mukaisesti. Seutuhallituksen kokoonpano määräytyy perussopimuksen 11 mukaan siten, että siinä on 11 jäsentä. Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi jäsentä perussopimuksen 15 mukaisesti. Peruskuntien kunnanjohtajat muodostavat kunnanjohtajatyövaliokunnan, joka vastaa kuntayhtymän operatiivisesta konsernijohtamisesta. Se käsittelee valmistelevasti seutuhallitukselle esityslistalle tulevat merkittävimmät asiat ja sen tehtävänä on pohtia suuria ja seudun kehityksen kannalta merkittäviä, pitkäntähtäimen strategisia suuntia. 3 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta 3.1 Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Kuntalain mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Savonlinnan seudun kuntayhtymän perussopimuksen 13 :n mukaan kuntayhtymäsuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi. Kuntayhtymäsuunnitelmassa esitetään yhtymän toiminnan ja talouden suuntaviivat. Seutuvaltuusto hyväksyy kuntayhtymän talousarvion vuodelle 2009 ja kuntayhtymäsuunnitelman osana olevan taloussuunnitelman vuosille lokakuun loppuun mennessä. Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän kokonaismenot ja -tulot. Kuntayhtymän käytännön toiminnasta päätetään käyttösuunnitelman yhteydessä

6 Tulosalue Hallinto Seudun yleinen kehittäminen Elinkeinopolitiikka Kustannuspaikka Yhtymävirasto Seudullinen hankintatoimi Seudulliset yrityspalvelut Aluekeskusohjelma Lentoliikenne Elektroniikan 3K-tehdas Kuntayhtymän varsinaista toimintaa kuvataan käyttötalousosassa, jonka osalta seutuvaltuusto hyväksyy kuntayhtymän tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosassa esitetään hallinnon-, seudun yleisen kehittämisen- ja elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi tarvittavat määrärahat. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää toiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseen. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat seutuvaltuusto hyväksyy erikseen. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. 3.2 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot voidaan talousarviossa määrätä sitoviksi joko bruttotai nettoperiaatteen mukaisesti. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään sitovuustasosta. Nettoperiaatteella tarkoitetaan sitä, että seutuvaltuusto päättää talousarviossa tulojen ja menojen erotuksen määrärahana tai tuloarviona. Seutuvaltuustoon nähden sitovia tasoja ovat hallinnon osalta bruttomenot. Muiden tulosalueiden (Seudun yleinen kehittäminen ja Elinkeinopolitiikka) sitovuustaso on netto. Seutuvaltuusto hyväksyy talousarviossa kuntayhtymän tulosalueen määrärahan ja tuloarvion sekä toimenpidekohtaiset toimintatavoitteet. Seutuhallitus hyväksyy käyttösuunnitelmassa kustannuspaikkojen ja hankkeiden osamäärärahat ja osatuloarviot

7 Seutujohtaja päättää hankkeiden käyttösuunnitelmissa niiden menoista ja tuloista sekä tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä. KÄYTTÖTALOUS VUONNA 2009 Tulosalue TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Hallinto yht Seudun yl. kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Seudun yl. kehittäminen yht Elinkeinopolitiikka Toimintatuotot Toimintakulut Lentoliikenne Toimintatuotot Toimintakulut Elinkeinopolitiikka yht Määrärahat ja tuloarviot Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan sekä koko kuntayhtymän että tulosalueiden tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että strategisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja strategisten tavoitetasojen toteutumista raportoidaan seutuhallitukselle kaksi (2) kertaa vuodessa

8 4 Henkilöstö Henkilöstömuutos johtuu siitä, että Savonlinnan seudun kuntayhtymän palveluksessa olleet Työvoiman palvelukeskus Reimarin kaksi työntekijää siirtyvät Savonlinnan kaupungin sosiaalitoimen alaisuuteen ja Sulkavan kunnan jäädessä pois elinkeinoyhteistyöstä Sulkavan kunnan yritysasiamies siirtyy takaisin Sulkavan kuntaan. Vuonna 2009 pidättäydytään strategian mukaisissa tehtävissä, koska ylimääräistä resurssia ei satunnaisiin selvitys- yms. tehtäviin ole osoittaa. Alla olevassa taulukossa ovat mukana myös ostopalveluna ostetut henkilöresurssit. Henkilöstömäärän kehitys , Henkilöstömäärä tulosalueittain: Tulosalue TP /2008 TA 2009 Hallinto Seudun yleinen kehittäminen Elinkeinopolitiikka Yhteensä

9 Henkilöstömenot koostuvat tulosalueittain seuraavasta henkilöstörakenteesta: Hallinto (2 htv) Elinkeinopolitiikka Savonlinnan seudun yrityspalvelut (6 htv) Sln seudun aluekeskusohjelma (2 htv) Elektroniikan 3K-tehdas (7 htv) Seudun yleinen kehittäminen Seudullinen hankintatoimi (4 htv) vs. seutujohtaja hallintosihteeri 2 yritysasiamiestä projektipäällikkö kehittämispäällikkö projektijohtaja hankesihteeri tiedottaja ohjelmasihteeri yksikönjohtaja projekti-insinööri testaus- ja suunnittelupäällikkö projektipäällikkö tuotantopäällikkö ammattityöntekijä tuotannon oppisopimustyöntekijä hankintapäällikkö 3 hankintasihteeriä 5 Käyttötalousosan tulosalueet ja tavoitteet 5.1 Hallinto Hallinnon osalta tavoitteena ovat: tehokas yhteistyö kumppanuusorganisaatioiden kanssa toteuttajaverkoston ohjaaminen strategisiin tavoitteisiin työilmapiirin tervehdyttäminen tekemisen meininki ja sitouttaminen varamiesjärjestelmän luominen ohuen hallinto-organisaation tueksi Hallinnon talousarvio käsittää luottamushenkilöhallinnon ja yhtymäviraston kustannukset. Hallinnon toimintatuotot muodostuvat kuntayhtymän omistajakuntien asukasmäärien mukaan jaetuista maksuosuuksista. Kuntayhtymän hallinnon osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista

10 Hallinnon henkilöstömenot muodostuvat vs. seutujohtajan ja hallintosihteerin palkka- ja henkilösivukuluista. Kuntayhtymän hallintoon on myös budjetoitu seutuvaltuuston, seutuhallituksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot sekä tilintarkastusyhteisölle maksettavat palkkiot. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut ostetaan Savonlinnan kaupungin tukipalvelukeskukselta. 5.2 Seudun yleinen kehittäminen Seudullinen hankintatoimi Seudullisen hankintatoimen tehtävänä on tuottaa jäsenilleen julkisten hankintojen kilpailuttamis- ja asiantuntijapalveluja sekä kehittää toimintaa entistä tehokkaammaksi. Seudullinen hankintatoimi on tehnyt alkaen sopimuksen hankintapalvelujen tuottamisesta Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Vuoden 2009 tavoitteena on sairaanhoitopiirin hankintojen tehostaminen erityisesti pienhankintojen, puitesopimusten ja investointihankintojen osalta. Seudullisten hankintojen painopiste on vuoden 2009 aikana päättyvien puitesopimusten kilpailuttamisessa. Päättyvien kilpailutusten osuus kaikista seudullisista puitesopimuksista on n. 80 % (ei sisällä sairaanhoitopiirin puitesopimuksia). Vuonna 2008 aloitettu sähköisen hankintajärjestelmän pilotointi jatkuu järjestelmän testauksena vuoden 2009 aikana. Järjestelmän avulla pyritään viemään läpi seudullisen hankintatoimen kilpailutusprosesseja ja samalla testaamaan järjestelmän toimivuutta. Hankintatoimen kustannukset jaetaan yhteishankinnoissa mukana olevien organisaatioiden kesken ostovolyymin ja hankintamäärien suhteessa. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä maksaa ostopalvelusopimuksen mukaisten hankintapalvelujen tuottamisesta. Hankintatoimen kustannukset eivät sisälly omistajakuntien jäsenosuuksiin, eivätkä elinkeinopolitiikan määrärahaan. 5.3 Elinkeinopolitiikka Elinkeinopolitiikan tavoitteena vuonna 2009 ovat: osaamisrakenteiden vakiinnuttaminen työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen (kompensoivat toimet, suhdannetilanne) investointien lisääminen (erityisesti matkailu, teknologia ja liikenne) seudun yritystoiminnan kansainvälistäminen (Luoteis-Venäjä, Kiina)

11 Elinkeinopolitiikan työnjako on määritelty elinkeinostrategiassa. Savonlinnan seudun kuntayhtymällä on keskeinen rooli strategian toteuttamisessa. Savonlinnan seudun strategiset päämäärät ovat seuraavat: Savonlinnan seudun talous kasvaa Pietarin alueen kasvun tukemana Itä-Suomen yrittäjämyönteisin seutu, jossa kaikkien kuntien toiminnot on viritetty yrittäjyyden edistämiseen strategisen elinkeinopolitiikan avulla Seudulla on merkittävä paperi- ja selluloosateollisuudelle koneita ja laitteita suunnitteleva ja valmistava teknologiateollisuuskeskittymä, jonka toimintaympäristön kehittämiseksi on luotu teknologiapuisto Seudulla on yksi Suomen johtavia veneteollisuus- ja palvelukeskittymiä Savonlinnan seudusta on tullut yksi Suomen johtavista ja innovatiivisimmista ympärivuotisista matkailukeskuksista, joka hyödyntää Saimaabrändiä, ainutlaatuista järviluontoa sekä Savonlinnan oopperajuhlien ja muiden seudun kulttuuritoimijoiden korkeatasoista tarjontaa tehokkaasti. Matkailu on voimakkaasti kansainvälistynyt mm. suorien charterlentojen ansiosta Savonlinnan seudulla on vahvistuva kaupallinen keskus sekä kasvavaa hyvinvointialan yritystoimintaa, erityisesti seudun merkittävä wellnesspalvelukeskittymä on voimistunut ja saanut uusia markkinoita Venäjältä Mekaanisen puunjalostuksen jalostusaste on noussut ja alihankintaverkostoitumisen kautta seudulle on syntynyt merkittävä puunjalostuksen keskittymä Savonlinnan seudulla on valmius käynnistää Bioetanolitehtaan toiminta, jolloin kotimaisen energian tuotanto ja käyttö lisääntyy seudulla Elinkeinopolitiikan tehtäväalueet Savonlinnan seudun yrityspalvelut Yrityspalvelut vastaa seuraavista kokonaisuuksista: Elinkeinostrategian toteuttamisesta Hankehallinnointi yhteistyössä kaupungin monipalvelukeskuksen kanssa Strategian mukaisten hankkeiden kuntarahoitusosuudet Strategisten investointi- ja kehittämishankkeiden valmistelut Yritys-Suomi palveluiden tuottamisesta yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden kanssa

12 Yritys-Suomi palvelut Yritys-Suomi palvelut kokoaa julkisrahoitteiset yrityspalvelut yhteisen tiedotuksen alle ja yhdistää eri toimijoiden palveluprosessit asiakkaiden kannalta tarkoituksen mukaisella tavalla. Yritys-Suomi palvelut on jatkoa Seudulliset yrityspalvelut hankkeelle, jota on toteutettu Savonlinnan seudulla vuodesta 2004 lähtien. Keskeinen muutos toimintaan toteutunee valtionhallinnon puolella työvoimatoimistojen muuttuessa työvoima- ja elinkeinotoimistoiksi. Asiakastyytyväisyystutkimusta jatketaan palvelutason laadun takaamiseksi ja kehittämiseksi. Alkavat yritykset Itä-Savon Uusyrityskeskus ry osana Seudullista Yrityspalvelua ja Yritys-Suomi palvelukonseptia vastaa Savonlinnan seudun alkavien ja alle 2 vuotta toimineiden yritysten neuvonnasta. Tavoitteena on saada Savonlinnan talousalueelle 80 uutta yritystä ja 90 työpaikkaa vuoden 2009 aikana. Lisäksi toimintaan sisältyy yrittäjyyskoulutusluentoja alueen oppilaitoksissa, starttirahalausuntojen antaminen työvoima- ja elinkeinotoimistolle sekä jatkajien etsintä sukupolvenvaihdoksessa oleville yrityksille Uusyrityskeskuksen oman asiakasverkoston kautta. Kehittyvät yritykset Kasvuhakuisten yritysten kartoittaminen ja yritysten kehittämisprosessien tukeminen siten, että yritysten toteuttamiskelpoiset investointi- ja kehittämishankkeet käynnistyvät tuottamaan uusia työpaikkoja seudulle. Keskeisimpinä työvälineinä ovat yritysasiamiespalvelut, hankkeen kannalta kriittiset asiantuntijapalvelut sekä yritysverkostojen kehittämishankkeet. Tavoitteena on vähintään 30 investointi- ja kehittämishanketta ja 300 työpaikkaa strategian mukaisilta toimialoilta. Yrityssiirrot Turvataan yritystoiminnan jatkuvuus sukupolvenvaihdoksia edesauttamalla. Yrityssiirtoja tuetaan Yritys-Suomi kokonaispalvelulla yhteistyössä sukupolvenvaihdoksiin osallistuvien toimijoiden kanssa (UYK, TE -keskus, Finnvera). Yritysten myyntiä edistetään sivustolla, jolta löytyvät Savonlinnan seudun myytävät yritykset ja myyntiagentit hankkeella, jossa ollaan mukana soveltuvin osin. Hankkeella tavoitellaan suoria neuvottelukontakteja seudusta kiinnostuneisiin yrityksiin. Tiedot seudun vapaista tonteista ja toimitiloista löytyvät sivustolta

13 Tavoitteena on 10 onnistunutta sukupolvenvaihdosta, 2-3 yrityksen etabloitumista ja 5 yrittäjän etabloitumista seudulla toimivaan yritykseen. Teknologiatoimialan kehittäminen ForestIndustryFuture -osaamiskeskusohjelman (FIF-oske) toimii teknologiapuisto Nohevassa. FIF-oske keskittyy seuraaviin kehittämishankkeisiin: Kuitu-energia-elinkaari / FiberLaboratory tutkimusprofessuurit ja ryhmät FiberLaboratory 2010 analyysien ja prosessitutkimusympäristöjen kehittäminen Savonlinnan Teknologiapuiston toiminnan käynnistäminen, sisällön kehittäminen ja markkinointi uusille kasvu- ja innovaatioyrityksille Teollisuuselektroniikan kärkiosaamisen vahvistaminen ja yritystoiminnan kasvattaminen: teollisuuselektroniikan miniklusterin vahvistaminen, älykkäät koneet ja metsäteollisuuden mittausjärjestelmät. Metallitiimi 2010 Super Contracting: korkean teknologian alihankintapalvelujen kehittäminen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen Teknologiapuisto Noheva Vastaa teknologiatoimialan osaamisperustan kehittämisestä sekä erityisesti kuitu- ja paperiteollisuuden laitevalmistuksen tutkimus - ja kehitysympäristöstä FIF-oske Kuitu- ja paperiteollisuuden laitevalmistuksen T&K-hankkeet (tutkimusohjelma) Matkailu Savonlinnan Matkailu Oy (Sama Oy) Savonlinnan Matkailu Oy ylläpitää ja kehittää matkailuportaalia sekä matkailutuotteiden verkkokauppaa. Savonlinnan Matkailu Oy vastaa Savonlinnan seudun matkailuyritysten kansainvälisestä tuotekehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista vuosina käynnissä olevan EAKR-hankkeen kautta. Kotimaan markkinointia varten perustetaan Savonlinnan lomaseudun markkinointipooli, johon seudun yritykset ja kunnat osoittavat vuosit

14 tain määriteltävän rahasumman. Poolin tehtävänä on koordinoida seudun kotimaahan suunnattavan kehysmarkkinoinnin toimenpiteitä. Savonlinnan Matkailu Oy tuottaa viiden tähden matkailuneuvontaa ja koordinoi seudun matkailuneuvontaa vuoden 2009 loppuun saakka voimassa olevan ostopalvelusopimuksen mukaisesti. Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy Savonlinnan seudun kuntayhtymä panostaa strategisena kumppanina matkailun ja vapaa-ajan osaamiskeskittymän kehittämiseen. Osaamiskeskittymä tuottaa tutkimus- ja innovaatiopalveluja matkailun, elämystuotannon ja vapaa-ajanpalveluiden yrityksille ja omalta osaltaan edesauttaa toimialan uusiutumista ja uusien ansaintalogiikoiden hyödyntämistä. Matkailututkimuksen vahvistamiseksi panostetaan Joensuun yliopiston matkailun opetus- ja tutkimuslaitoksen toimintaan. Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy tuottaa innovaatiopalveluita yrityksille osaamiskeskusohjelman puitteissa. Joensuun yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (MOT) tutkii ja kehittää matkailua itäsuomalaiset erityispiirteet huomioiden. Laitos toteuttaa MOTTI Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen osaamisrakenteiden toiminnallinen vahvistaminen Itä-Suomessa hanke hanketta, jossa Savonlinnan seudun kuntayhtymä on merkittävänä yhteistyökumppanina. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Joensuun yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen T&K -toiminnan painopistealueiden vahvistaminen varaamalla henkilöstöresursseja (mm. MAVY- ja matkailuliiketoiminnan professuurit) tutkimukseen. Joensuunyliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen painopistealueet ovat: matkailun ja vapaa-ajan paikalliset resurssit ja tuotteistamisprosessit matkailun liiketoimintaosaaminen, johtaminen ja aluetaloudelliset vaikutukset matkailun ja vapaa-ajan e-teknologia matkailun asiakastietämyksen hallinta MOTTI hankkeessa tuotetaan ko. painoaloilla uutta tutkimustietoa ja kehitetään suorassa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa uusia tuotteita ja -prosesseja alan yrityksille. Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy toteuttaa Savonlinnan seudun osaamiskeskuksen (SSO) toimintaa matkailun ja elämystuotannon klusterissa osana valtakunnallista työ- ja elinkeinoministeriön osaamiskeskusohjelmaa. SSO panostaa erityisesti matkailun sähköisen liiketoiminnan kehittämiseen. SSO:n toiminta-alue kattaa viisi Itä- ja

15 Kaakkois-Suomen maakuntaa. Toiminnassa keskitytään järvimatkailun tuotestrategian kehittämiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen. Vuonna 2009 työn alla olevia hankkeita ovat Lakeland Charter liiketoimintakonseptin käynnistäminen, Baltic Sea Cross Border Destination hankevalmistelu Pietarin ja Suomen matkailutarjonnan yhteismarkkinoinnin käynnistämiseksi. Sähköisen liiketoiminnan kehittämisen alueella 2009 jatketaan sosiaalisen median hyödyntämisen pilottihanketta sekä valmistellaan uusia ohjelmia kaudelle Matkailun ja elämystuotannon klusteri toteuttaa yhteistyönä innovaatioympäristön kehittämishankkeen Experience Lab tuotekehitysympäristön toteuttamiseksi. Toteuttamalla Experience Labympäristön Savonlinnaan Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy vahvistaa matkailun ja vapaa-ajan osaamiskeskittymän vetovoimaa. Maaseutuyritykset Maaseutuyritysten kehittämisen painopisteenä ovat liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen tähtäävät hankkeet sekä liitännäiselinkeinojen kehittäminen maaseudun peruselinkeinojen tueksi. Piällysmies ry ja RaJuPuSu Leader hallinnoivat Savonlinnan seudun maaseutualueet kattavia leader-ohjelmia. Leader-ohjelmat mahdollistavat nyt myös mikroyritysten kehittämishankkeiden rahoittamisen. Markkinointi Markkinoinnissa keskitytään alueella toimiviin ja potentiaalisiin alueelle tuleviin yrityksiin ja investoreihin. Keskeisenä tavoitteena on uuden strategian ja Yritys-Suomi palveluiden jalkautus. 1. Osallistumme savonlinnaseutu.fi -seutuportaalin ylläpitoon omien toimintojemme osalta 2. YriNet asiakkuudenhallintajärjestelmä otetaan käyttöön 3. Seudun julkiset yritys- ja innovaatiopalvelut tuotteistetaan Yritys- Suomi brändin alle 4. Teemme rajatusti alueen markkinointia strategisille kohderyhmille 5. Osallistumme myyntiagentit hankkeen toimenpiteisiin soveltuvin osin Lentoliikenne Säännöllinen lentoliikenne on turvattu asti. Savonlinnan seudun kuntayhtymän, Varkauden kaupungin, liikenne- ja viestintä ministeriön ja Finnish Commuter Airlines Oy:n välisellä sopimuksella. Lentoliikenteen tukemisen tavoitteena on turvata Savonlinnan seudun elinkeinoelämän kriittisiä tarpeita vastaava palvelutaso. Varaudutaan

16 10 % sopimushinnan nousuun johtuen polttoaineiden hintakehityksestä. Aluekeskusohjelma Kansallista aluekeskusohjelmaa on toteutettu Savonlinnan seudulla vuodesta 2001 alkaen. Aluekeskusohjelman toinen kausi alkoi viime vuonna ja jatkuu vuoden 2009 loppuun saakka, jonka jälkeen Aluekeskusohjelma muuttuu kilpailukyky ja koheesio-ohjelmaksi (KOKO), joka yhdistää aluekeskus-, saaristo- ja maaseutuohjelmat. Kansallisesti ohjelman hallinnoinnista vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Etelä-Savon maakuntaliitto toimii rahoittajan edustajana ohjelman toteuttamisessa.. Toimenpidekokonaisuus 1 (TPK 1): Elinkeinostrategian tukeminen Savonlinnan seudun aluekeskusohjelman keskeisimpänä tavoitteena on alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä kehittämistyöllä yhdessä sovittuun strategiaan perustuen. Elinkeinostrategiassa panostetaan seudun avaintoimialoihin. ja pyritään luomaan edellytyksiä seudun elinkeinoelämän uudistumiselle. Strategisena päämääränä on talouden kasvu Pietarin alueen talouskasvun tukemana. TPK 2: Pienen seudun innovaatiojärjestelmä Luodaan pienen seudun aktiiviseen sisä- ja ulkopuoliseen välittäjätoimintaan perustuvaa yrityslähtöisten innovaatioiden kehittämismallia. Kehitettävästä mallista saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää muillakin pienillä AKO-seuduilla. Toiminnassa hyödynnetään ns. polkumallin mukaista toimintatapaa, jossa asiantuntija tukee yritystä innovaatioprosessissa sekä samalla osaamispääoma kumuloituu. Innovaatiojärjestelmän luominen on luonteeltaan luova prosessi, jossa tavoitteen kannalta tarpeelliset toimenpiteet täsmentyvät koko ajan prosessin edetessä. Innovaatiopalveluiden tuotteistaminen toteutetaan yhteistyössä Innovaatiokeskuksen kanssa. TPK 3: Yritysten toimintaympäristö Aluekeskusohjelman toimenpitein pyritään kehittämään seudun kilpailukykyisten yritysten toimintaympäristöä erityisesti avaintoimialoilla. Toimintaympäristön kehittämisessä hyödynnetään seudun erityispiirteitä ja pyritään vaikuttamaan kaupunkikeskustan vetovoimaisuuden lisääntymiseen. Suhdannetilanteesta johtuen AKO:lla pyritään löytämään vaikeuksissa olevilla seudun toimialasektoreilla uusia liiketoimintamahdollisuuksia

17 TPK 4: Strategiaohjauksen kehittäminen Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, luottamusta ja demokratiaa seudun kehittämistyössä. Viestinnän ja kumppanuuden merkitystä korostetaan tätä kautta läpileikkaavasti koko toiminnassa. TPK 5: Verkostoituminen Tavoitteena on hyödyntää AKO- ja muita verkostoja alueen omien kehittämistavoitteiden toteuttamisessa. Tämä edellyttää kunkin teeman kannalta olennaisten henkilöiden aktiivista osallistumista ja verkostotiedon aktiivista jalkauttamista omalla seudulla. Elektroniikan 3K-tehdas Savonlinnan seudun kuntayhtymä hallinnoi Elektroniikan 3K-tehdasta Savonlinnan kaupungin kanssa solmittavan sopimuksen mukaisesti. 3K-tehdas toimii edelleen keskeisenä osana Teknologiakeskus Elektroniaa ja sen kehittämiseen liittyvää toimintaa. 3K-tehtaan toimintaan kuuluu yrityksille sekä oppilaitoksille suunnatut palvelut elektroniikkaalan tutkimuksen, tuotekehityksen, koulutuksen ja valmistuksen sektoreilla. Toiminnassa huomioidaan alan alueelliseen kehittymiseen liittyvät tavoitteet. Tutkimuksen osalta toteutetaan kahta Tekes:n rahoittamaa tutkimushanketta yhteistyössä Kuopion ja Joensuun yliopistojen kanssa sekä valmistellaan uusia hankkeita. Samalla pyritään edelleen kehittämään tutkimukseen liittyvää yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimusyksiköiden kanssa. Lisäksi toteutetaan TE keskuksen rahoittamaa Teollisuuselektroniikan miniklusterihanketta. Koulutuksen sektorilla pyritään luomaan uusia paikallisia yhteistyömalleja alan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi ja tätä kautta pyritään varmistamaan kasvavien yritysten osaavan työvoiman saaminen. Vuoden 2009 aikana kehitetään 3K-tehtaan tuotekehitykseen liittyvää osaamista ja palveluja. Samalla kehitetään paikallisten elektroniikkaalan yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja verkostoitumista sekä 3Ktehdas toteuttaa osaltaan seudullista markkinointia uusien elektroniikka-alan yritysten saamiseksi Savonlinnan seudulle

18 5.3.2 Elinkeinopoliittisten panosten kohdentaminen Savonlinnan seudun kuntayhtymän elinkeinostrategian mukaisten panostusten kohdentamisessa käytetään arviointikriteereitä, joilla varmistetaan toimijoiden tasapuolinen kohtelu ja panostusten kohdentuminen seudun tavoitteiden toteuttamiseen: Työllisyysvaikutukset Yrityksen/ muun toimijan oma panostus Katalyyttivaikutus muun rahoituksen järjestymiseen Vaikutus yritysten toimintaympäristöön Vaikutus seudun kannalta merkittävään osaamiseen Vaikutus yritysten kannattavuuteen ja kasvuun 6 Tuloslaskelmaosa Tulosalueiden määrärahat ja tuloarviot on summattu tuloslaskelmaan, joka esitetään tilipääryhmittäin. Seutuvaltuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja -kulut. Käyttötalousmenot ovat yhteensä ,00 euroa. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat yhteensä ,00 euroa. Rahoitusosaan on varattu lyhytaikaisten lainojen korkokuluihin euroa. Maksuliikennetilin korkokuluja arvioidaan kertyvän euroa. Kuntaosuuksien laskuttaminen hoidetaan etupainotteisesti, koska kehittämishankkeiden hankerahoitus tuloutuu kuntayhtymälle kuukausien viiveellä

19 TULOSLASKELMA VUONNA 2009 Tilinpäätös Ta + ta-muutos Talousarvio M-% Toimintatuotot Myyntituotot ,1 josta jäsenkuntaosuudet ,8 josta liiketoiminnan tuotot (3K) ,3 josta muut myyntituotot ,6 Tuet ja avustukset ,4 Muut tuotot ,1 Toimintatuotot yht ,3 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,0 Henkilöstösivukulut ,0 Eläkekulut ,3 Muut henkilöstösivukulut ,5 Henkilöstökorvaukset Palvelujen ostot ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,9 Muut toimintakulut Toimintakulut yht ,7 Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilikauden yli/-alijäämä

20 7 Investointiosa Vuonna 2005 yhtymähallitus päätti lunastaa Kaakkois-Suomen Luoteis-Venäjä -rahaston osakkeita yhteisarvoltaan euroa Savonlinnan Osuuspankilta tasaerissä 5 vuoden aikana. Savonlinnan seudun kuntayhtymä varautuu talousarviossaan lunastamaan Itä- Suomen Businessedustusto Oy:n (ISBE Oy) suunnatusta osakeannista 10 kpl osakkeita, á 1000 euroa, yhteishintaan Osakkuudella vahvistetaan Savonlinnan seudun yritysten Venäjä-palveluiden tarjontaa. Investoinnit TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Sijoitukset Luoteis-Venäjä -rahasto Kiint. Oy Pieksuunlahti ISBE osakepääoma Yhteensä Rahoitusosa Rahoituslaskelma TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Sijoitukset Toiminnan ja invest. rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta yhteensä Rahavarojen muutos

21 9 Jäsenkuntien maksuosuudet Kuntien maksuosuudet kuntayhtymän toiminnan kustannuksista määräytyvät tulosalueittain seuraavasti: Hallinto Elinkeinopolitiikka Seudun yleinen kehittäminen Hankintatoimi Asukasmäärien suhteessa Hyväksytyn elinkeinostrategian mukaan Ostovolyymin ja hankintamäärien suhteessa

22 Elinkeinostrategia SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄN TULOT 2009 Maksuosuudet Maksuosuudet Yrityspalvelut AKO Lentoliik. tuki Hallinto Hankinta 3K Yhteensä Väkiluku % Savonlinna Savonlinna ,80 % Kerimäki Kerimäki ,61 % Punkaharju Punkaharju ,39 % Enonkoski Enonkoski ,94 % Sulkava 0 Sulkava ,26 % Kunnat yhteensä Kunnat yhteensä ,00 % Muut Eu-tuki Maakunnan keh.raha Myynti Yhteensä Yhteensä

23 10 Kuntayhtymän hallinnoimat hankkeet Omat hankkeet 2009 Kunta Tuet Yritys-Suomi palveluiden kehittäminen Sln seudulla FIF/Koske Kuitu-energia-elinkaari Teollisuuselektroniikan miniklusterin vahvistaminen/ 3K Savonlinnan seudun retkiluisteluhanke Sisävesiliikennekeskus Omat hankkeet yhteensä