MOVI 2010 LOPPURAPORTTI. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOVI 2010 LOPPURAPORTTI. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus"

Transkriptio

1 MOVI 2010 LOPPURAPORTTI Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus 0

2 RAPORTIN RAKENNE 1. Projektin ja tutkimuskohteen taustaa 1.1 MoVi-projektin lähtökohtia ja keskeisiä käsitteitä 2. Virtuaaliset tilat 2.1 ICT:n käyttöönotto 2.2 ICT:n käyttö 3. Sosiaaliset tilat 3.1 Sosiaaliset tilat kyselyiden valossa 3.2 Sosiaaliset tilat työprosessien näkökulmasta 3.3 Sosiaaliset tilat ja monipaikkaisuus 4. Fyysiset tilat 1

3 1. PROJEKTIN JA TUTKIMUSKOHTEEN TAUSTAA

4 MOVI-PROJEKTI FOKUKSENA MONIPAIKKAINEN TYÖ Alueellistaminen Mavi Monipaikkainen virasto MoVi 3

5 VALTION VIRASTOJEN ALUEELLISTAMINEN Valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistaminen käynnistyi nykymuodossaan 4/2000, hallituksen määritellessä toimenpiteet aluepolitiikan ja seutukuntayhteistyön tehostamiseksi Alueellistamispäätöksen mukaan hallitus tehostaa aluepolitiikkaa, eri toimenpiteiden yhteensovittamista ja niiden vaikuttavuutta Päätös sisältyi oleellisena osana valtion toimintojen uudelleen sijoittaminen Taustaoletuksena alueellistamispäätöksellä oli, että nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet ja kommunikaatioteknologia parantavat merkittävästi mahdollisuuksia sijoittaa valtion toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle 4

6 MAVIN TAUSTAA Maaseutuvirasto (Mavi), on keväällä 2007 toimintansa käynnistänyt valtionhallinnon organisaatio Vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa Hallinnoi vuosittain yli kahden miljardin euron tukia Mavin henkilöstö muodostuu Maa- ja metsätalousministeriöstä ja Tietohallintokeskuksesta siirtyneestä sekä myöhemmin palkatusta tietotyötä tekevästä henkilöstöstä (n. 210 henkeä) 5

7 TAPAHTUMIA MAVISSA 5/2007 -Mavi perustetaan Alueellistamisen seurauksena merkittävää henkilöstön vaihtuvuutta 8-9/2009 -Neljä viidestä osastosta alkaa toimia monipaikkaisesti välillä Hki- Sjoki Kevät Muutto Kampin toimitiloista Pasilaan 6/ Monipaikkaistamisprojektia varten palkataan oma projektipäällikkö 2011 Alku -Uusi toimitila valmis Seinäjoella 6

8 1.1 MOVI-PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA JA KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

9 MOVI-PROJEKTIN AIKATAULU, RAHOITUS JA YHTEISTYÖ Aikataulu (Valtiovarainministeriö on rahoittanut projektia 3 kk aikavälillä 4-6/2008) Rahoitus Rahoitus Tekesin TILA-ohjelmasta ja yhteistyöyrityksiltä (Microsoft, Senaatti-kiinteistöt, TeliaSonera, Videra) Tutkimusryhmä TKK:n BIT Tutkimuskeskuksen Virtual and Mobile Work -tutkimusyksikkö (http://vmwork.tkk.fi) yhteistyössä TKK:n Strategisen käytettävyyden (Stratus) -tutkimusyksikön ja TuKKK:n Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa 8

10 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tavoitteet o Rakentaa ja kuvata tavoitetila hajautetusti toimivalle organisaatiolle ( Monipaikkainen Maaseutuvirasto 2011 ) o Tukea ja seurata muutosta sekä sitä varten kehitetyn toimintasuunnitelman ja sen virtuaalisten, sosiaalisten ja fyysisten tilojen toteutusta ja toimivuutta o Kehittää yleinen toimintatapamalli ja opas hajautettua ja mobiilia työtä tekeville valtionhallinnon organisaatioille Menetelmät o Olemassa olevien dokumenttien analysointi o Haastattelut o Kyselyt o Visioseminaari o Pilottiryhmien tutkiminen (työpajat, haastattelut, väline- ja tilaluotaimet) 9

11 TUTKIMUSAINEISTON KERÄÄMINEN MOVISSA 4-6/2008 -Alkuhaastattelut -Tulevaisuusverstas 3/2009 -Ensimmäinen kysely -Toinen tulevaisuus verstas 10-11/2009 -Pilottien toisen työpajan havainnointi 4/2010 -Toinen kysely 11/2008-2/2009 -Pilottien sähköpostikysely ja haastattelut -Pilottiryhmien ensimmäisen työpajan havainnointi 7-8/2009 -Pilottien haastattelut 1. kierros -Välineluotaimet 2-3/2010 -Pilottiryhmissä prosessiseuranta haastattelut -Lisäksi välineluotaimet ja tilapäiväkirjat 10

12 LÄHTÖKOHTANA TYÖN ANALYYSI Työn analyysin tarkoituksena on tunnistaa organisaation perustehtävä sekä analysoida työtä ja työnkuvia, joita organisaatiossa esiintyy Analyysi pitää sisällään työn kolme tilaa (virtuaalinen, sosiaalinen sekä fyysinen) ja sen avulla tunnistetaan ne tilojen ominaisuudet, jotka tarvitaan työn onnistuneeseen toteuttamiseen Työn analyysissa työtä kartoitetaan mm. työtehtävien sisällön, yhteistyö- ja viestintäsuhteiden, johtamiskäytäntöjen, käytettävien ICT-välineiden ja käytettyjen fyysisten tilojen kautta Tarkoituksena on selvittää, missä ja millaisissa tiloissa työ on mielekästä ja kannattaa tehdä 11

13 TYÖN ANALYYSISSA KÄYTETTY JÄSENNYSTÄ ERILAISIIN TILOIHIN MoVi-projektissa on käytetyssä tarkastelukehikossa on jaettu työ kolmeen tilaan: virtuaalisiin, sosiaalisiin ja fyysisiin Virtuaalinen tila o Tähän tilaan sisältyvät tietotekniikka ja sovellukset, joilla työtä ja yhteistyötä tehdään Sosiaalinen tila o Tällä tarkoitetaan ihmisten välisiä sosiaalisia rakenteita ja vuorovaikutussuhteita, kuten yhteistyötä, työnjakoa ja johtamista Fyysinen tila o Tähän tilaan kuuluvat rakennettu ympäristö, kuten toimisto, etätyöpisteet, koti, sekä julkiset- ja liikkuvat-tilat 12

14 ESIMERKKEJÄ MONIPAIKKAISUUDEN LUOMISTA HAASTEISTA (1/2) Tavoitettavuus ja tiedonkulku asettavat haasteita etenkin yhteistyölle o Tavoitettavuuden helpottaminen, etenkin liikkuvassa työssä o Tiedonkulun ja jakamisen helpottaminen ilman, että se ruuhkauttaa sähköpostia Yhteisöllisyys ja epävirallinen viestintä vahvistavat toisiaan ja auttavat avoimemman tiedonjaon rakentamisessa o Miten lisätä keskustelua (työ- ja kahvipöytä) ja yhteydenpitoa? o Henkilökohtainen ja epävirallinen viestintä tärkeää o Kynnys ottaa yhteyttä etäällä työskenteleviin oltava riittävän matala Hajautetut tapaamiset mahdollistettava paikasta riippumatta o Tasapuolinen mahdollisuus osallistua videoneuvotteluhuoneissa järjestettyihin palavereihin eri toimipisteistä ja etätyöpäivinä

15 ESIMERKKEJÄ MONIPAIKKAISUUDEN LUOMISTA HAASTEISTA (2/2) Fyysisiltä tiloilta vaaditaan enemmän joustavuutta o Tilojen tulisi tukea erilaisten töiden vaatimuksia o Vaatimukset voivat muuttua ajan kuluessa Matkustamisen oltava tarkoituksenmukaista ja myös matkustusaika pitäisi pystyä hyödyntämään o Matkustaminen ja sen raskaus ei haluta matkustaa turhaan o Työnteon ja yhteydenpidon mahdollistaminen liikkeellä esim. junassa välillä Helsinki-Seinäjoki 14

16 Virtuaalinen tila Fyysinen tila ICT järjestelmien toimintavarmuus Arkistointitilat Hiljaiset tilat Yhteinen muisti Kysyminen vierustoverilta Yhdessä työstettävät tehtävät Yhteistyö ulkopuolisten kumppanien kanssa Sosiaalinen tila

17 2. VIRTUAALISET TILAT

18 2.1 ICT:N KÄYTTÖÖNOTTO

19 ICT:N KÄYTTÖÖNOTTO MAVISSA Järjestelmiä valittaessa lähtökohtina olivat työntekijöiden työtehtävien ja työympäristöjen asettamat vaatimukset Vaatimuksia kartoitettiin enimmiltä osin yksikkötasolla, ja vaihtoehdoista pyrittiin päättämään mahdollisimman nopeasti, jotta järjestelmiä päästiin kokeilemaan ja käyttämään tutkimusprojektin yhteydessä Käyttöönoton alkuvaiheessa kohdattiin teknisiä ongelmia ja viivästyksiä o osasyinä tukipalveluiden tarjoajan vaihtuminen ja kesälomat Vieläkin tarkempi tarvekartoitus ja työnanalyysi yksilötasolla esimerkiksi ulkopuolisista yhteistyökumppaneista olisi voinut hyödyttää uusien työvälineiden kartoitusta 18

20 KÄYTTÖÖNOTON AIKAJANA Videran videokonferenssi järjestelmä (Virtual office HD) otetaan käyttöön 5/2009 -Pilottiryhmien koulutukset alkavat -OCS:n päivityksen mukana asentuu myös Live Meeting (LM) ja Groove 8-9/2009 -Sharepoint (SP) asennettu mutta ei toimi - Lisää koulutusta pilottiryhmille ja muutamille ryhmien ulkopuolisille 11/2009 -VOM:n kanssa edelleen joitain ongelmia -LM asennettu kaikille -SP mallisivuja ja ohjeistuksia luotu 2-8/2010 -LM:n ja SP:n hyödyntäminen osana monipaikkaisen työn valmennusta 2-4/2009 -Pilottiryhmien workshopit ja testattavien välineiden valinta -Näiden jälkeen aloitettiin Microsoft Office Communicator:in (OCS) asennus 6/2009 -Havaittu teknisiä ongelmia uusissa sovelluksissa -Videra Office Mobile:n (VOM/Vidyo) asennuksissa ongelmia 10/2009 -OCS, LM ja Groove asennettu kaikille pilottilaisille -SP:lle luodaan sisältöä -Järjestelmien toimintavarmuus parantunut 12/2009-1/2010 -SP edelleen testiympäristönä joten käyttö rajoitettua -Sisällönluonti tuotettava suurelta osin itse -Projektipäällikkö järjestää lisää koulutuksia 19

21 KYSELYTULOKSIA: IT:N KÄYTÖN MUUTOS VÄLILLÄ IT-välineiden käyttö: % vastaajista käyttää päivittäin tai viikoittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sähköposti Videoneuvottelu Videoneuvottelu/Neuvotteluhuone Videoneuvottelu/Työasema Pikaviestin chat Puhelinneuvottelu Sharepoint Makasiini Intranet muu kuin Makasiini Kannettava tietokone oman työpisteen ulkopuolella Matkapuhelin muu käyttö kuin puhelut ja tekstiviestit 20

22 HAVAINTOJA KÄYTÖN KASVUSTA AIKAVÄLILLÄ Kyselytulosten perusteella videoneuvotteluiden määrä on lisääntynyt ja chatin viikoittainen ja päivittäinen käyttö jopa tuplaantunut Hajautettuihin neuvotteluihin osallistuminen vaikuttaa lisääntyneen selvästi sekä neuvotteluhuoneista että omalta työpisteeltä otettujen yhteyksien muodossa Sharepointin käyttöönotto ollut toistaiseksi hieman vähäisempää, tosin se on myös otettu käyttöön myöhemmin Kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttö kasvanut lisääntyneen matkustamisen myötä 21

23 TEKNOLOGIAN TARKOITUKSENMUKAISUUS JA OIKEA TIEDOTUS TÄRKEÄÄ Teknologian täytyy kohdata aito käyttötarve o Keskittyminen tehtäväkohtaiseen ratkaisujen räätälöintiin ryhmäkohtaisen sijaan o Joissain työtehtävissä asiat kulkevat vielä pitkälti papereiden välityksellä o Yhteistyö muihin valtion virastoihin ja ulkoistettuihin palveluihin Organisaatiorajat ylittävä käyttöönotto o Päällekkäisten järjestelmien välttäminen Ajankohtainen ja toimiva tiedotus uusista välineistä tärkeää o Uusien järjestelmien käyttötarkoitus ja toiminnallisuus tehtävä selväksi o Virheelliset oletukset haittaavat käyttöönottoa Käyttöönotossa etäällä työskentelevien huomioiminen erityisen tärkeää, ettei päädytä lisäämään heidän kokemustaan etäisyydestä muuhun organisaatioon

24 ORGANISAATION TUKI JA MOTIVOINTI AUTTAVAT KÄYTTÖÖNOTOSSA Organisaation tuki on tärkeä käyttöönoton tukipilari o Esimiehen myönteinen suhtautuminen teknologiaan, oma esimerkki ja kannustus käytössä mielletään merkitykselliseksi o MoVi-projektipäällikön tuki käyttöönotossa o Työkavereihin voi tukeutua ongelmatilanteissa Motivaatio ja innostus uusien välineiden käyttöön syntyvät yksilöiden ja organisaation vuorovaikutuksessa o Kaikille osapuolille on oltava selvää, miksi jotain ratkaisua tai teknologiaa kannattaa käyttää: vain jaettu ymmärrys hyödyistä synnyttää kestäviä muutoksia o Tarvittaessa koulutus auttaa ymmärryksen luomisessa ja teknologioiden omaksumisessa o Viivytykset syövät alkuinnostusta, joka saattaa olla kriittinen kynnys hyötyjen havaitsemisessa ja laajemmassa käyttöönotossa 23

25 YKSITTÄISTEN JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTOSSA HUOMIOITAVAA Käyttäjäkunnan kattava määrittely o Käyttöönotto tulisi suorittaa yhteistyötarpeiden perusteella, ei yksiköittäin o Kaikki eivät käytä välineitä, vaikka mahdollisuus olisikin. Tämä turhauttaa niitä, jotka kokevat välineet työn helpottajina ja toivoisivat tehottomampien menetelmien korvautumista Tuen ja koulutuksen ajoitus ja laatu o Ajoitus kriittistä erityisesti yhteistyöjärjestelmissä, joissa arvo kasvaa käyttäjämäärän myötä, samoin koulutuksessa o Teknisiin vaikeuksiin suhtautumiseen vaikuttaa tuen laatu apua pyydettäessä Huomioitava myös asennustarpeet päätoimipisteiden ulkopuolelle o Kotoa käsin tai muissa etäpisteissä työskentelevät 24

26 KEHITYSSUUNTIA Työntekijöiden tietämystä saatavilla olevista työvälineistä ja niiden käyttötarkoituksista edelleen lisättävä, jotta saadaan edistettyä käyttöönottoa Sidosryhmien kanssa toimimiseen kannattaa rakentaa selvä ohjeistus rinnakkaisten tai korvaavien ratkaisujen löytämiseksi Uusien järjestelmien aktiivinen harjoittelu ja käyttö, sekä yhteisten pelisääntöjen sopiminen ovat tärkeitä tekijöitä järjestelmien työhön upottamisessa Tällä hetkellä eletään tilanteessa, jossa voidaan alkaa arvioimaan kokeiltujen järjestelmien hyödyllisyyttä sekä vaatimuksia joihin ei vielä ole täysin nykyisillä järjestelmillä pystytty vastaamaan 25

27 ONNISTUNEEN KÄYTÖN PERUSTEET Etäasennusten ripeys Onnistunut ja oikea aikainen koulutus Pikainen vian määritys ja korjaus Tarve kartoitus Asennukset Tietoisuus Ohjeistus & opastus Tutustuminen Tuki Upottaminen Onnistunut käyttö Tavoittava tiedottaminen Käyttötarkoitusten selkeyttäminen Esimiehen / aktivoijan vaikutus 26

28 2.2 ICT:N KÄYTTÖ

29 KÄYTTÖÄ RAJOITTAVAT REUNAEHDOT Organisaatiorajojen reunaehdot o Suurin yksittäinen käyttöä rajoittava tekijä on välineiden puuttuminen yhteistyötahoilta Tehtävien ja toimintaympäristön asettamat reunaehdot o Osapuolten lukumäärän, tehtävän luonteen (tiedotus, lyhyet kysymykset, ideointi, neuvottelu jne.) ja käsiteltävän asian monimutkaisuuden asettamat vaatimukset viestinnälle o Toimintatilanne asettaa omat vaatimuksensa (esim. chattia/sähköpostia voi käyttää huomaamattomasti kokoustilanteessa) o Tehtävien spontaanisuus ja kiireellisyys (esim. chatilla saa nopeammin vastauksen kuin sähköpostilla) Teknologiset reunaehdot o Teknologian käytettävyyden ominaisuudet kuten toimintavarmuus ja helppokäyttöisyys ovat onnistuneen käyttökokemuksen kannalta tärkeitä o Käytössä olevat tietoliikenneyhteydet rajaavat käyttömahdollisuuksia 28

30 KYSELYTULOKSIA: IT:N TUKI TYÖLLE VÄLILLÄ IT-välineiden koettu tuki: % vastaajista joiden mielestä tukee erittäin hyvin tai hyvin 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sähköposti Videoneuvottelu Videoneuvottelu/Neuvotteluhuone Videoneuvottelu/Työasema Pikaviestin chat Puhelinneuvottelu Sharepoint Makasiini Intranet muu kuin Makasiini Kannettava tietokone oman työpisteen ulkopuolella Matkapuhelin muu käyttö kuin puhelut ja tekstiviestit 29

31 ICT-JÄRJESTELMIEN TUKI OMALLE TYÖLLE Kyselytulosten perusteella merkittävimmin oman työn kannalta hyödyllisiksi katsotaan sähköposti ja chat Chatin ja Makasiinin koettu hyöty omalle työlle on kasvanut eniten kyselyvälillä Kannettavan tietokoneen koettu hyöty toimiston ulkopuolella on laskenut selvästi Puhelinneuvottelun koettu hyöty on myös laskenut merkittävästi, mikä johtunee ainakin osittain uusien videoneuvottelusovellusten käyttöönotosta 30

32 ICT HELPOTTAA YHTEISÖLLISYYDEN RAKENTAMISTA MONIPAIKKAISESSA TYÖSSÄ Tutkitut teknologiat mahdollistavat puhelimiin ja sähköpostiin verrattuna erityyppisen yhteydenpidon, josta hyötyä henkilösuhteiden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta etenkin työskenneltäessä monipaikkaisesti Yhteisöllisyyden rakentaminen onnistuu myös teknologiavälitteisesti o Epämuodollinen viestintä chatissa helpottaa tutustumista o Nopeat vastaukset ja kommentit chatissa lyhentävät etäisyyttä o Chat ja läsnäolotiedot madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä myös esimieheen o Sharepoint myös yksiköiden yhteisöllisyyden mahdollistaja: yhteinen foorumi, omien profiilien käyttö ja ajatusten vaihto 31

33 MATKUSTUSAJAN HYÖTYKÄYTTÖ JA MATKUSTUSTARPEEN VÄHENTÄMINEN ICT helpottaa matkustusajan hyödyntämistä o Esimerkiksi sähköpostin lukeminen kännykästä paikka- ja aikariippumatonta. Haasteena oman ajankäytön rajaus ja vaatimukset päätelaitteelle (näytön koko liitetiedostojen lukemisessa, muisti ja virran kulutus, näppäimistö) o Erityisesti liikkuvaa työtä tehdessä ICT-välineiden toimintanopeus ja varmuus kuitenkin kriittistä Virtuaalitapaamiset vähentävät matkustamisen tarvetta o Teknologiavälitteisesti toimiminen koetaan ajankäytön kannalta tehokkaammaksi, kuin kiireisten ihmisten kokoaminen saman pöydän ääreen eri paikoista o Videoyhteys koneelta ja neuvotteluhuoneesta vähentää matkustustarvetta 32

34 ICT TIEDONJAON JA YHTEISTYÖN AVUSTAJANA ICT:n avulla tavoitettavuus ja tiedonkulku paranee o Muiden näkeminen läsnäolotiedoista ja tieto tavoitettavuudesta helpottaa yhteydenottamista o Sovittujen asioiden dokumentointi ja tiedon varastointi on keskeistä: videoneuvotteluiden pöytäkirjat, chatin keskusteluhistoria, tiedostojen tallentaminen ja löytäminen Osa sovelluksista helpottaa yhdessä työstettävissä tehtävissä o Yhteisen näkemyksen säilyttäminen on usein haasteellista o Kuitenkin videoyhteys koneelta ja neuvotteluhuoneesta rikastaa ja helpottaa vuorovaikutusta o Tietyt sovellukset (esim. LiveMeeting) mahdollistavat samanaikaisen dokumenttien tarkastelun ja muokkauksen monipaikkaisuudesta huolimatta o Uudet työvälineet (esim. chat ja läsnäolotieto) mahdollistavat yllättäviä ja hyödyllisiä prosessipyrähdyksiä ja rajojen ylityksiä, esimerkiksi kommenttikierroksia o Sharepoint voi osaltaan mahdollistaa paremman yhteistyön koordinoinnin 33

35 ICT:N HAASTEINA EDELLEEN Organisaation ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa puuttuu yhteisiä työvälineitä Ongelmaksi muodostuu useiden (kenties päällekkäisten) ratkaisujen tarjoaminen ja tuki Tutkittuja teknologioita voi käyttää liikkuvassa työssä pääasiassa vain konttorilla Teknologian takana on aina ihminen teknologia ei ole ratkaisu kaikkiin monipaikkaisuuden haasteisiin eikä täysin korvaa kasvokkain tapaamisia 34

36 KEHITYSSUUNTIA (1/2) Työn kehittämistä mm. työn analyysin tai prosessien dokumentoinnin avulla ei pidä pitää irrallaan teknologian kehittämisestä. Kehittämällä työtä ja teknologiaa yhtäaikaisesti voidaan varmistaa työn ja teknologioiden yhteensopivuus. Päällekkäisten järjestelmien kartoituksessa on tärkeää selvittää myös eri teknologioiden tarjoamat työlle välttämättömät toiminnot, eli toiminnot jotka liittävät järjestelmät kiinteästi työprosesseihin ja ovat täten välttämättömiä työn suorittamisen kannalta Prosesseja ja teknologioiden käyttöä kehitettäessä on tärkeää selvittää miten voitaisiin sovittaa yhteistyövälineet organisaation ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa sopiviksi 35

37 KEHITYSSUUNTIA (2/2) Ratkaisujen toimintavarmuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi tulisi edelleen kehittää parempia työtapoja ja suhteita myös ICT-järjestelmien tukipalveluiden tarjoajiin Käyttöönoton edistämiseksi tulisi uusien järjestelmien käyttöön tarjottua koulutusta jatkaa edelleen, uusissa teknologioissa kriittinen massa on varmin tapa saavuttaa teknologioiden mahdollistamat hyödyt 36

38 3. SOSIAALISET TILAT

39 MUUTOKSIA SOSIAALISISSA TILOISSA Mavi perustetaan -Alueellistamissuunnitelman valmistelu ja julkaisu Alueellistamiseen liittyvät kehityskeskustelut -Lakeus-projekti alkaa - Case Mavi alkaa Syksy Alueellistamisen lopullinen muoto ja vaikutukset henkilöstölle varmistuvat Valmennusta monipaikkaiseen työhön Esimiesvalmennuksia -Työmarkkinakelpoisuuden kehittämiseen liittyviä tapahtumia ja koulutuksia Henkilöstössä suurta vaihtuvuutta Etä- ja liikkuva-työ lisääntyy -Seinäjoelle paljon uusia työntekijöitä -Etäjohtaminen lisääntyy 38

40 MUUTOS MONIPAIKKAISUUTEEN Monipaikkaisuuden taustalla useampia muutoksia, kuten Mavin perustaminen, jotka osaltaan tuovat lisähaasteita mm. useampien toimintatapojen, työkulttuurien ja organisaatioidentiteetin muodostumisessa Lisäksi monipaikkaistamisen seurauksena henkilöstön vaihtuvuus ollut suurta, mikä on osaltaan voinut aiheuttaa haasteita esimerkiksi osaamisen ylläpitämiselle, yhteisöllisyydelle ja etäjohtamiselle Monipaikkaisuuteen on kuitenkin sopeuduttu yllättävän nopeasti etenkin, jos se on ollut ennalta tuttu toimintatapa ja tarjolla olevat välineet saatu riittävän nopeasti käyttöön ja toimimaan Monipaikkaisuus nähdään tutkimuksen toisen kierroksen tulosten perusteella usein etuna ja jopa välttämättömyytenä toiminnan keskittyessä lähemmäksi sidosryhmiä (myös eriäviä näkökulmia) 39

41 MUUTOKSEN TUNNUSLUKUJA (1/2) Vastanneista vuonna 2010 (suluissa vuoden 2009 tulokset) o Naisia 66 % (70 %) o Seinäjoella 58 % (27 %), Helsingissä 36 % (63 %), muualla 6% (10 %) o Esimiehiä 15 %, asiantuntijoita 74 %, tukipalveluissa 11 % o Vuonna 2008 tai myöhemmin aloittaneita 45 % (33 %) Työ on pääasiassa o Yksilötyötä 60 % (70 %) o Ryhmätyötä eriaikaisesti 24 % o Ryhmätyötä samanaikaisesti 16 % o Erityisesti asiantuntijat pitävät työtään pääasiassa yksilötyönä 72 % Siirtymässä Seinäjoelle (jos ajankohtaista) 22 % (21 %) o 16 % ei ole vielä varma ja 62 % ei aio siirtyä o Elämäntilanne koetaan esteeksi muutolle 40

42 MUUTOKSEN TUNNUSLUKUJA (2/2) Vuoden 2010 kyselytulosten perusteella monipaikkainen työ vaikuttaa lisääntyneen (suluissa vuoden 2009 tulokset) o Matkustus on lisääntynyt selvästi: vähintään 2 pv/kk matkustavia oli vuonna % (26%) o Yhteistyötä etäällä työskentelevien kollegoiden kanssa päivittäin tai viikoittain 86% vastaajista (70%) o Myös etäjohtaminen on lisääntynyt edellisvuodesta: esimies etäällä 58% vastaajista vuonna 2010 (34%) Vuoden 2010 kyselyn perusteella etätöitä tekee 25% vastaajista, keskimäärin 5,5 pv/kk 41

43 3.1 SOSIAALISET TILAT KYSELYIDEN VALOSSA

44 KYSELYTULOKSIA: ASENNEMUUTTUJAT 2009 JA 2010 Asennemuuttujien keskiarvot Työn imu Työpaikan vaihtoaikeet Esimiestyön oikeudenmukaisuus Muutosprosessin oikeudenmukaisuus Muutos uhkana Muutos mahdollisuutena Samastuminen Skaalan korkein arvo 43

45 ASENNEMUUTTUJAT MITÄ NE OVAT? Työn imu o esim. Työni inspiroi minua. Työpaikan vaihtoaikeet o esim. Aion hakea työpaikkaa Mavin ulkopuolelta. Esimiestyön koettu oikeudenmukaisuus o esim. Lähin esimieheni pyrkii antamaan päätöksilleen rehellisen selityksen. Muutosprosessin koettu oikeudenmukaisuus o esim. Kaikilla on ollut oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Muutos uhkana o esim. Minulla on tapana kiinnittää huomiota Mavin muutoksien negatiivisiin puoliin. Muutos mahdollisuutena o esim. Uskon, että Mavin muutoksiin liittyy useita mahdollisia etuja. Samastuminen o esim. Kun puhun Mavista, puhun useammin meistä kuin heistä. 44

46 ASENNEMUUTTUJIEN VÄLISET SUHTEET Asennemuuttujien väliset suhteet eivät ole oleellisesti muuttuneet vuodesta 2009 Mavin vahvuudeksi muutoksessa voidaan nostaa erityisesti o Esimiestyön koettu oikeudenmukaisuus o Työn imu 45

47 MUUTOSPROSESSIN KOETUN OIKEUDENMUKAISUUDEN VAIKUTUKSIA Kokemus muutosprosessin oikeudenmukaisuudesta lisäsi työn imua eli positiiviseen ja motivoivaan kokemukseen päivittäisestä työstä Kokemus muutosprosessin oikeudenmukaisuudesta lisäsi myös samastumista Maviin ts. kokemusta yhteenkuuluvuuden tunteesta Maviin ja tämän merkittävyydestä itselle Vastaajillla jotka kokivat muutosprosessin keskimääräistä oikeudenmukaisemmaksi oli vähemmän työpaikan vaihtoaikeita 46

48 MUUTOS KOKEMUKSENA JA TYÖN LUONTEEN VAIKUTUKSET Seinäjoella ja aluetoimipisteissä muutos koettiin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana Yleisesti ottaen työntekijät jotka kokivat muutoksen mahdollisuutena olivat halukkaampia jatkamaan työskentelyä Mavissa muutoksesta huolimatta Työntekijät, jotka mielsivät työnsä enemmän ryhmä- kuin yksilötyöksi kokivat voimakkaampaa samastumista Maviin 47

49 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KYSELYISTÄ (1/2) Helsingissä työskentelevien kokemukset muutoksesta varauksellisempia Muutoksen kokeminen mahdollisuutena ennusti vielä Helsingissä työskentelevien halukkuutta siirtyä Seinäjoelle Samastumista Maviin selitti vahvimmin muutosprosessin koettu oikeudenmukaisuus Itseasiassa juuri kokemus muutosprosessin oikeudenmukaisuudesta on yksi tärkeimmistä myönteisten vaikutusten aikaansaajista: o Lisää samastumista Maviin ja samalla o Vähentää työpaikan vaihtoaikeita sekä o Lisää työn imun kokemusta 48

50 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KYSELYISTÄ (2/2) Työn imu ja esimiestyön koettu oikeudenmukaisuus olivat kyselyissä korkealla tasolla ja vahvasti yhteydessä toisiinsa o Mitä suurempi epävarmuus työntekijöillä on tilanteestaan sitä tärkeämpää on lähiesimiehen toiminta! o Tulosten valossa on selvää, että esimiestyö on laadukasta ja se onnistuu hyvin myös etäältä = Mavin vahvuus 49

51 3.2 SOSIAALISET TILAT TYÖPROSESSIEN NÄKÖKULMASTA

52 ERILAISIA PROSESSEJA Epälineaariset tiimiprosessit keskittyvät ainakin pääosin jonkin ydintiimin yhteistyön ympärille Epälineaarinen tiimiprosessi B E Lineaarisissa yksilökeskeisissä prosesseissa on yksi prosessin omistaja tai keskushenkilö, joka lähinnä kerää palautetta muilta A C D Prosessin luonteen määrää toiminnan logiikka: tiimi sopii esimerkiksi monivaiheiseen kehitystyöhön ja yksilöasetelma vaiheiltaan selkeään tai rutiininomaiseen työhön Lineaarinen yksilökeskeinen prosessi Kummankinlaiset prosessit voivat olla hajautuneita tai paikallisia prosessin omistaja 51

53 EPÄSYMMETRIA A:n näkökulma B:n näkökulma A B D E tietojärjestelmä tietojärjestelmä A B D E F G C Erilaiset näkökulmat prosessiin eli epäsymmetria on erittäin tavallista ja sen syitä ovat ainakin: o Näköala asema prosessissa (verkostokeskeisyys) o Historia prosessin ja verkoston tuntemus Epäsymmetrian seurauksia: o Ei havaintojen perusteella vaikuttanut suurestikaan tehtävän suorittamiseen o Voi kuitenkin kysyä, mikä olisi tulos jos epäsymmetriaa ei olisi o Kokonaiskuva jää sitä vajaammaksi, mitä epäsymmetrisempiä näkemykset ovat o Tällöin on todennäköistä, että kaikkien osaamista ei osata hyödyntää! 52

54 VERKOSTOVAIKUTTAJAT tärkeä verkostovaikuttaja Keskeisiä, mutta näkyvissä vain muutamille kaikki eivät ehkä edes itse tunnista asemaansa Mavin kannalta elintärkeitä: jos verkostovaikuttaja poistuu, moni prosessi ja toiminto vaarantuu! Erityisesti muutostilanteissa vaikuttajat on tärkeää paikantaa o Jos vaikuttaja lähtee, on mietittävä tarkasti millä kriittisillä poluilla kyseinen henkilö on, jotta rekrytointi ei perustu puutteelliseen työnkuvaan 53

55 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ PROSESSEISTA Prosessit ovat kovin henkilösidonnaisia ja verkostot ovat enemmän yksilöiden pääomaa kuin Mavin sosiaalista pääomaa Työntekijät osaavat valita prosessit intuitiivisesti valita työn logiikan ja tarpeen mukaan. Tämä kuitenkin johtaa siihen, että verkostot jäävät yksilöiden hiljaiseksi tiedoksi, mikä aiheuttaa tiedon katoamisen riskin työntekijän lähtiessä Mavista Vuoden 2010 kyselyn perusteella yksilötyön suuri osuus (60%) ja yksilökeskeisten prosessien yleisyys viittaavat siihen, että työ vaatii usein lähinnä kommentointia, joten sitä ei koeta ryhmätyöksi o Näin siitä huolimatta, että etäyhteyksiä raportoitiin olevan varsin paljon ja o n. 60% vastaajista koki työnsä onnistumisen olennaisesti riippuvan jonkin verran ja 30% erittäin paljon kollegoidensa työsuoritteista 54

56 KEHITYSSUUNTIA Prosessien läpinäkyvyyttä on syytä lisätä ja harkittavan arvoista olisi kartoittaa verkostovaikuttajat koko organisaatiossa kattavalla verkostoanalyysillä Jo valmisteltuja prosessidokumentteja voisi mahdollisesti käyttää verkostojen havainnollistamisessa, henkilöstön koulutuksessa, sekä hyväksi havaittujen toimintatapojen jakamisessa Mavissa 55

57 3.3 SOSIAALISET TILAT JA MONIPAIKKAISUUS

58 OSAAMINEN JA AKTIIVISUUS TÄRKEITÄ MONIPAIKKAISTA TYÖTÄ TUKEVIA TEKIJÖITÄ Toimivat yhteistyö- ja kommunikaatiovälineet, -ohjelmat ja etäyhteydet tärkeitä mutta ovat vain yksi monipaikkaisuutta tukevista tekijöistä Monipaikkainen työ usein autonomisempaa, jolloin työntekijän ammattiosaaminen sekä aktiivisuus ja omatoimisuus korostuvat Samassa toimipisteessä työskentelevät kollegat tai oman organisaation ulkopuoliset sosiaaliset verkostot tärkeitä avun lähteitä ongelmatilanteissa Aiempi kokemus hajautuneesta työskentelystä tuo ymmärrystä sosiaalisten tekijöiden merkityksestä monipaikkaisessa työssä

59 JAETUT PELISÄÄNNÖT JA PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ YHTEISÖLLISYYS KOROSTUVAT Monipaikkaisessa työssä vuorovaikutuksen väheneminen voi syödä yksiköiden yhteisöllisyyttä ja hankaloittaa yhteistä toimintaa Tärkeäksi muodostuvat ennalta sovitut toimintatavat ja pelisäännöt, sekä ajoittaiset kasvokkain tapahtuvat palaverit, joissa yksikön jäsenet pääsevät lujittamaan ihmissuhteita sekä arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa Myös esimiestyöllä tärkeä merkitys yksikön yhteishengen rakentamisessa Yhteisöllisyys rakentuu yhteisistä päämääristä ja kollegoiden tuntemisesta o Yhteinen identiteetti rakentuu osittain yhteisten päämäärien kautta 58

60 MYÖS ESIMIESTYÖLLÄ MERKITTÄVÄ ROOLI MONIPAIKKAISEN TYÖN TUKEMISESSA Esimies osoittaa työlle yhteisen suunnan o Kirkastamalla työryhmän yhtenäisen tavoitteen o Selkeyttämällä työryhmän rooleja ja vastuita Työn läpinäkyvyyden parantaminen viime kädessä esimiesten vastuulla o Työtehtävien ja prosessien dokumentoiminen auttaa osaltaan uusia työntekijöiden opastamisessa o Työn seurannan läpinäkyvyys auttaa sekä esimiestä että työntekijöitä ryhmässä tehtävän työn edistymisen seuraamisessa Joustavuutta ei kuitenkaan pidä unohtaa o Yksittäisille työntekijöille annettava tilaa sovittaa prosessit omaan työhönsä o Rakennettava luottamuksen ilmapiiri jossa annetaan tilaa kokeilla ja kehittää Monipaikkaisessa työssä korostuu vuorovaikutuksen ja tiedon johtaminen 59

61 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ESIMIESTYÖN HAASTEISTA MONIPAIKKAISESSA TYÖSSÄ Monipaikkaisuus vähentää tilaisuuksia kasvokkaiseen vuorovaikutukseen esimiehen ja työntekijän välillä Edellä mainitut teknologiset ratkaisut yksi apuväline Työntekijöiden tunteminen henkilökohtaisemmalla tasolla helpottaa vuorovaikutusta ja kontaktin ottoa puolin ja toisin Uusien työntekijöiden kanssa toimiminen alkuun hankalampaa o Työtapojen oppiminen ja luottamuksen rakentaminen vie aikaa o Vähemmän tietoa uusien työntekijöiden osaamisesta ja vahvuuksista Yhteisissä tapaamisissa olisi hyvä keskustella myös yksittäisten tehtävien ulkopuolisista asioista Sharepointin profiilisivut yksi mahdollisuus tuoda henkilökohtaista osaamista paremmin esiin 60

62 KEHITYSSUUNTIA Lisääntyneen monipaikkaisen työn tukeminen jatkokoulutusten ja joustavien etätyöratkaisujen kautta Työprosesseja ja uusia yhteistyön muotoja sekä teknologisia ratkaisuja ei tulisi kehittää erillään vaan uudet teknologiat pitäisi ottaa työprosessien kehittämisen yhdeksi osa-alueeksi, jotta voitaisiin helpommin löytää mahdolliset toimintatapojen ja teknologioiden synergia-edut Lisääntyneen etäjohtamisen tueksi yhteisissä palavereissa voisi varata enemmän aikaa myös työn kehittämistä ja arviointia koskeviin kysymyksiin 61

63 4. FYYSISET TILAT

64 FYYSISTEN TILOJEN MUUTOKSET MAVISSA Syksy Seinäjoelta Framista vuokrataan toimitilaa 95m 2 Kevät Muutto Kampista Itä-Pasilaan Syksy Framista vuokrataan lisää toimitilaa 1/2008 -Framista vuokrataan 500m 2 toimitilaa Toimintoja siirtyy Seinäjoelle, samaan aikaan uuden henkilöstön rekrytointia -Toimitilaa vapautuu Itäpasilasta 2011 Alku -Uusi toimitila valmis Seinäjoella 63

TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA

TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA 18.5.2006, Otaniemi TUTKIMUS- JA KEHITYSYHTEISTYÖ VERMEET-PROJEKTISSA Verkostojohtamisen menetelmät hajautetussa toimintaympäristössä Niina Kokko, projektipäällikkö TKK, BIT tutkimuskeskus +358 50 577

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki

SyFron Oy Tulustie 14 a, Helsinki Milloin Kun hyvinvointikyselyt eivät vielä tuota parhaita mahdollisia tuloksia. Kun organisaatiolla on arvot, mutta ne eivät tunnu toteutuvan. Kun muutosprosessin onnistuminen halutaan varmistaa. Kun työkulttuuria

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Klassinen 360 palaute DEMO

Klassinen 360 palaute DEMO Klassinen 3 palaute DEMO Arvion saaja: Erkki Esimerkki 7.9.1 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Klassinen 3 palaute DEMO Sivu 1 / 8 3 ESIMIESTEN ARVIOINTI 3 asteen mittauksessa

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot

VALTION YHTEINEN VIESTINTÄRATKAISU MAHDOLLISTAA UUDET TOIMINTATAVAT. Hankepäällikkö Raimo Kangaskoski, Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus

VALTION YHTEINEN VIESTINTÄRATKAISU MAHDOLLISTAA UUDET TOIMINTATAVAT. Hankepäällikkö Raimo Kangaskoski, Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus VALTION YHTEINEN VIESTINTÄRATKAISU MAHDOLLISTAA UUDET TOIMINTATAVAT Hankepäällikkö Raimo Kangaskoski, Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus Esityksen sisältö Herätys Ratkaisu Lopuksi Lisätietoja 2 Herätys

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Matkalla työn uuteen maailmaan. Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy

Matkalla työn uuteen maailmaan. Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy Matkalla työn uuteen maailmaan Mika Okkola, Johtaja ja unelmatyöpaikan muutosagentti, Microsoft Oy TYÖ Työ puhuttaa enemmän kuin koskaan Työnteon määrä on oma valinta Sixten Korkman, HS, 16.7.2010 tarvitaan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen

Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Digitaalisen nuorisotyön strateginen kehittäminen Kanuuna-seminaari, 9.11.2016 Heikki Lauha Vuonna 2015 toteutettu viiden maan tutkimusprojekti (Suomi, Irlanti, Pohjois-Irlanti, Tanska ja Itävalta) Määrällistä

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta

Valtiokonttori. Henkilökierto. Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta Henkilökierto Työnantajan ja esimiehen näkökulmasta VM:n saatesanoja henkilökierto-oppaassa Valtiotyönantaja haluaa liikkuvuuteen kannustaessaan kehittää henkilöstön osaamista ja urasuunnittelua Henkilökierto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä

työvälineenä Työsuojelutoimijoiden verkostotapaaminen, Eeva Penttilä Sosiaalinen media verkoston työvälineenä Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Olli Mustajärvi olli.mustajarvi@eduskunta.fi Eduskunta www.eduskunta.fi Mistä on kysymys? Case eduskunta Tiedon ja tietämyksen hallinta-projektit tulokset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella Anneli Koistinen 15.9.2015 nuorten työpajatoiminnan vakinaistaminen v. 2003 nuorten työpajakeskus, päätös 2010, valmistui 2013 Byströmin

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen

Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun. Heli Suuronen Digitaalisten palveluverkkojen liittäminen maankäytön suunnitteluun Heli Suuronen Tausta Ihmettelyn aihe: Miten palvelujen digitalisoituminen vaikuttaa palveluverkkojen suunnitteluun? Miten digitaaliset

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää

Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Kehittämistyö osana varhaiskasvatuksen perustehtävää Liisa Heinämäki KT, erikoistutkija Stakes, Liisa Heinämäki Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 2 Kehittäminen

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot