MOVI 2010 LOPPURAPORTTI. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MOVI 2010 LOPPURAPORTTI. Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus"

Transkriptio

1 MOVI 2010 LOPPURAPORTTI Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu, BIT Tutkimuskeskus 0

2 RAPORTIN RAKENNE 1. Projektin ja tutkimuskohteen taustaa 1.1 MoVi-projektin lähtökohtia ja keskeisiä käsitteitä 2. Virtuaaliset tilat 2.1 ICT:n käyttöönotto 2.2 ICT:n käyttö 3. Sosiaaliset tilat 3.1 Sosiaaliset tilat kyselyiden valossa 3.2 Sosiaaliset tilat työprosessien näkökulmasta 3.3 Sosiaaliset tilat ja monipaikkaisuus 4. Fyysiset tilat 1

3 1. PROJEKTIN JA TUTKIMUSKOHTEEN TAUSTAA

4 MOVI-PROJEKTI FOKUKSENA MONIPAIKKAINEN TYÖ Alueellistaminen Mavi Monipaikkainen virasto MoVi 3

5 VALTION VIRASTOJEN ALUEELLISTAMINEN Valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistaminen käynnistyi nykymuodossaan 4/2000, hallituksen määritellessä toimenpiteet aluepolitiikan ja seutukuntayhteistyön tehostamiseksi Alueellistamispäätöksen mukaan hallitus tehostaa aluepolitiikkaa, eri toimenpiteiden yhteensovittamista ja niiden vaikuttavuutta Päätös sisältyi oleellisena osana valtion toimintojen uudelleen sijoittaminen Taustaoletuksena alueellistamispäätöksellä oli, että nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet ja kommunikaatioteknologia parantavat merkittävästi mahdollisuuksia sijoittaa valtion toimintoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle 4

6 MAVIN TAUSTAA Maaseutuvirasto (Mavi), on keväällä 2007 toimintansa käynnistänyt valtionhallinnon organisaatio Vastaa EU:n maataloustuki- ja maaseuturahaston varojen käytöstä Suomessa Hallinnoi vuosittain yli kahden miljardin euron tukia Mavin henkilöstö muodostuu Maa- ja metsätalousministeriöstä ja Tietohallintokeskuksesta siirtyneestä sekä myöhemmin palkatusta tietotyötä tekevästä henkilöstöstä (n. 210 henkeä) 5

7 TAPAHTUMIA MAVISSA 5/2007 -Mavi perustetaan Alueellistamisen seurauksena merkittävää henkilöstön vaihtuvuutta 8-9/2009 -Neljä viidestä osastosta alkaa toimia monipaikkaisesti välillä Hki- Sjoki Kevät Muutto Kampin toimitiloista Pasilaan 6/ Monipaikkaistamisprojektia varten palkataan oma projektipäällikkö 2011 Alku -Uusi toimitila valmis Seinäjoella 6

8 1.1 MOVI-PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA JA KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

9 MOVI-PROJEKTIN AIKATAULU, RAHOITUS JA YHTEISTYÖ Aikataulu (Valtiovarainministeriö on rahoittanut projektia 3 kk aikavälillä 4-6/2008) Rahoitus Rahoitus Tekesin TILA-ohjelmasta ja yhteistyöyrityksiltä (Microsoft, Senaatti-kiinteistöt, TeliaSonera, Videra) Tutkimusryhmä TKK:n BIT Tutkimuskeskuksen Virtual and Mobile Work -tutkimusyksikkö (http://vmwork.tkk.fi) yhteistyössä TKK:n Strategisen käytettävyyden (Stratus) -tutkimusyksikön ja TuKKK:n Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa 8

10 PROJEKTIN TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT Tavoitteet o Rakentaa ja kuvata tavoitetila hajautetusti toimivalle organisaatiolle ( Monipaikkainen Maaseutuvirasto 2011 ) o Tukea ja seurata muutosta sekä sitä varten kehitetyn toimintasuunnitelman ja sen virtuaalisten, sosiaalisten ja fyysisten tilojen toteutusta ja toimivuutta o Kehittää yleinen toimintatapamalli ja opas hajautettua ja mobiilia työtä tekeville valtionhallinnon organisaatioille Menetelmät o Olemassa olevien dokumenttien analysointi o Haastattelut o Kyselyt o Visioseminaari o Pilottiryhmien tutkiminen (työpajat, haastattelut, väline- ja tilaluotaimet) 9

11 TUTKIMUSAINEISTON KERÄÄMINEN MOVISSA 4-6/2008 -Alkuhaastattelut -Tulevaisuusverstas 3/2009 -Ensimmäinen kysely -Toinen tulevaisuus verstas 10-11/2009 -Pilottien toisen työpajan havainnointi 4/2010 -Toinen kysely 11/2008-2/2009 -Pilottien sähköpostikysely ja haastattelut -Pilottiryhmien ensimmäisen työpajan havainnointi 7-8/2009 -Pilottien haastattelut 1. kierros -Välineluotaimet 2-3/2010 -Pilottiryhmissä prosessiseuranta haastattelut -Lisäksi välineluotaimet ja tilapäiväkirjat 10

12 LÄHTÖKOHTANA TYÖN ANALYYSI Työn analyysin tarkoituksena on tunnistaa organisaation perustehtävä sekä analysoida työtä ja työnkuvia, joita organisaatiossa esiintyy Analyysi pitää sisällään työn kolme tilaa (virtuaalinen, sosiaalinen sekä fyysinen) ja sen avulla tunnistetaan ne tilojen ominaisuudet, jotka tarvitaan työn onnistuneeseen toteuttamiseen Työn analyysissa työtä kartoitetaan mm. työtehtävien sisällön, yhteistyö- ja viestintäsuhteiden, johtamiskäytäntöjen, käytettävien ICT-välineiden ja käytettyjen fyysisten tilojen kautta Tarkoituksena on selvittää, missä ja millaisissa tiloissa työ on mielekästä ja kannattaa tehdä 11

13 TYÖN ANALYYSISSA KÄYTETTY JÄSENNYSTÄ ERILAISIIN TILOIHIN MoVi-projektissa on käytetyssä tarkastelukehikossa on jaettu työ kolmeen tilaan: virtuaalisiin, sosiaalisiin ja fyysisiin Virtuaalinen tila o Tähän tilaan sisältyvät tietotekniikka ja sovellukset, joilla työtä ja yhteistyötä tehdään Sosiaalinen tila o Tällä tarkoitetaan ihmisten välisiä sosiaalisia rakenteita ja vuorovaikutussuhteita, kuten yhteistyötä, työnjakoa ja johtamista Fyysinen tila o Tähän tilaan kuuluvat rakennettu ympäristö, kuten toimisto, etätyöpisteet, koti, sekä julkiset- ja liikkuvat-tilat 12

14 ESIMERKKEJÄ MONIPAIKKAISUUDEN LUOMISTA HAASTEISTA (1/2) Tavoitettavuus ja tiedonkulku asettavat haasteita etenkin yhteistyölle o Tavoitettavuuden helpottaminen, etenkin liikkuvassa työssä o Tiedonkulun ja jakamisen helpottaminen ilman, että se ruuhkauttaa sähköpostia Yhteisöllisyys ja epävirallinen viestintä vahvistavat toisiaan ja auttavat avoimemman tiedonjaon rakentamisessa o Miten lisätä keskustelua (työ- ja kahvipöytä) ja yhteydenpitoa? o Henkilökohtainen ja epävirallinen viestintä tärkeää o Kynnys ottaa yhteyttä etäällä työskenteleviin oltava riittävän matala Hajautetut tapaamiset mahdollistettava paikasta riippumatta o Tasapuolinen mahdollisuus osallistua videoneuvotteluhuoneissa järjestettyihin palavereihin eri toimipisteistä ja etätyöpäivinä

15 ESIMERKKEJÄ MONIPAIKKAISUUDEN LUOMISTA HAASTEISTA (2/2) Fyysisiltä tiloilta vaaditaan enemmän joustavuutta o Tilojen tulisi tukea erilaisten töiden vaatimuksia o Vaatimukset voivat muuttua ajan kuluessa Matkustamisen oltava tarkoituksenmukaista ja myös matkustusaika pitäisi pystyä hyödyntämään o Matkustaminen ja sen raskaus ei haluta matkustaa turhaan o Työnteon ja yhteydenpidon mahdollistaminen liikkeellä esim. junassa välillä Helsinki-Seinäjoki 14

16 Virtuaalinen tila Fyysinen tila ICT järjestelmien toimintavarmuus Arkistointitilat Hiljaiset tilat Yhteinen muisti Kysyminen vierustoverilta Yhdessä työstettävät tehtävät Yhteistyö ulkopuolisten kumppanien kanssa Sosiaalinen tila

17 2. VIRTUAALISET TILAT

18 2.1 ICT:N KÄYTTÖÖNOTTO

19 ICT:N KÄYTTÖÖNOTTO MAVISSA Järjestelmiä valittaessa lähtökohtina olivat työntekijöiden työtehtävien ja työympäristöjen asettamat vaatimukset Vaatimuksia kartoitettiin enimmiltä osin yksikkötasolla, ja vaihtoehdoista pyrittiin päättämään mahdollisimman nopeasti, jotta järjestelmiä päästiin kokeilemaan ja käyttämään tutkimusprojektin yhteydessä Käyttöönoton alkuvaiheessa kohdattiin teknisiä ongelmia ja viivästyksiä o osasyinä tukipalveluiden tarjoajan vaihtuminen ja kesälomat Vieläkin tarkempi tarvekartoitus ja työnanalyysi yksilötasolla esimerkiksi ulkopuolisista yhteistyökumppaneista olisi voinut hyödyttää uusien työvälineiden kartoitusta 18

20 KÄYTTÖÖNOTON AIKAJANA Videran videokonferenssi järjestelmä (Virtual office HD) otetaan käyttöön 5/2009 -Pilottiryhmien koulutukset alkavat -OCS:n päivityksen mukana asentuu myös Live Meeting (LM) ja Groove 8-9/2009 -Sharepoint (SP) asennettu mutta ei toimi - Lisää koulutusta pilottiryhmille ja muutamille ryhmien ulkopuolisille 11/2009 -VOM:n kanssa edelleen joitain ongelmia -LM asennettu kaikille -SP mallisivuja ja ohjeistuksia luotu 2-8/2010 -LM:n ja SP:n hyödyntäminen osana monipaikkaisen työn valmennusta 2-4/2009 -Pilottiryhmien workshopit ja testattavien välineiden valinta -Näiden jälkeen aloitettiin Microsoft Office Communicator:in (OCS) asennus 6/2009 -Havaittu teknisiä ongelmia uusissa sovelluksissa -Videra Office Mobile:n (VOM/Vidyo) asennuksissa ongelmia 10/2009 -OCS, LM ja Groove asennettu kaikille pilottilaisille -SP:lle luodaan sisältöä -Järjestelmien toimintavarmuus parantunut 12/2009-1/2010 -SP edelleen testiympäristönä joten käyttö rajoitettua -Sisällönluonti tuotettava suurelta osin itse -Projektipäällikkö järjestää lisää koulutuksia 19

21 KYSELYTULOKSIA: IT:N KÄYTÖN MUUTOS VÄLILLÄ IT-välineiden käyttö: % vastaajista käyttää päivittäin tai viikoittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sähköposti Videoneuvottelu Videoneuvottelu/Neuvotteluhuone Videoneuvottelu/Työasema Pikaviestin chat Puhelinneuvottelu Sharepoint Makasiini Intranet muu kuin Makasiini Kannettava tietokone oman työpisteen ulkopuolella Matkapuhelin muu käyttö kuin puhelut ja tekstiviestit 20

22 HAVAINTOJA KÄYTÖN KASVUSTA AIKAVÄLILLÄ Kyselytulosten perusteella videoneuvotteluiden määrä on lisääntynyt ja chatin viikoittainen ja päivittäinen käyttö jopa tuplaantunut Hajautettuihin neuvotteluihin osallistuminen vaikuttaa lisääntyneen selvästi sekä neuvotteluhuoneista että omalta työpisteeltä otettujen yhteyksien muodossa Sharepointin käyttöönotto ollut toistaiseksi hieman vähäisempää, tosin se on myös otettu käyttöön myöhemmin Kannettavien tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttö kasvanut lisääntyneen matkustamisen myötä 21

23 TEKNOLOGIAN TARKOITUKSENMUKAISUUS JA OIKEA TIEDOTUS TÄRKEÄÄ Teknologian täytyy kohdata aito käyttötarve o Keskittyminen tehtäväkohtaiseen ratkaisujen räätälöintiin ryhmäkohtaisen sijaan o Joissain työtehtävissä asiat kulkevat vielä pitkälti papereiden välityksellä o Yhteistyö muihin valtion virastoihin ja ulkoistettuihin palveluihin Organisaatiorajat ylittävä käyttöönotto o Päällekkäisten järjestelmien välttäminen Ajankohtainen ja toimiva tiedotus uusista välineistä tärkeää o Uusien järjestelmien käyttötarkoitus ja toiminnallisuus tehtävä selväksi o Virheelliset oletukset haittaavat käyttöönottoa Käyttöönotossa etäällä työskentelevien huomioiminen erityisen tärkeää, ettei päädytä lisäämään heidän kokemustaan etäisyydestä muuhun organisaatioon

24 ORGANISAATION TUKI JA MOTIVOINTI AUTTAVAT KÄYTTÖÖNOTOSSA Organisaation tuki on tärkeä käyttöönoton tukipilari o Esimiehen myönteinen suhtautuminen teknologiaan, oma esimerkki ja kannustus käytössä mielletään merkitykselliseksi o MoVi-projektipäällikön tuki käyttöönotossa o Työkavereihin voi tukeutua ongelmatilanteissa Motivaatio ja innostus uusien välineiden käyttöön syntyvät yksilöiden ja organisaation vuorovaikutuksessa o Kaikille osapuolille on oltava selvää, miksi jotain ratkaisua tai teknologiaa kannattaa käyttää: vain jaettu ymmärrys hyödyistä synnyttää kestäviä muutoksia o Tarvittaessa koulutus auttaa ymmärryksen luomisessa ja teknologioiden omaksumisessa o Viivytykset syövät alkuinnostusta, joka saattaa olla kriittinen kynnys hyötyjen havaitsemisessa ja laajemmassa käyttöönotossa 23

25 YKSITTÄISTEN JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÖNOTOSSA HUOMIOITAVAA Käyttäjäkunnan kattava määrittely o Käyttöönotto tulisi suorittaa yhteistyötarpeiden perusteella, ei yksiköittäin o Kaikki eivät käytä välineitä, vaikka mahdollisuus olisikin. Tämä turhauttaa niitä, jotka kokevat välineet työn helpottajina ja toivoisivat tehottomampien menetelmien korvautumista Tuen ja koulutuksen ajoitus ja laatu o Ajoitus kriittistä erityisesti yhteistyöjärjestelmissä, joissa arvo kasvaa käyttäjämäärän myötä, samoin koulutuksessa o Teknisiin vaikeuksiin suhtautumiseen vaikuttaa tuen laatu apua pyydettäessä Huomioitava myös asennustarpeet päätoimipisteiden ulkopuolelle o Kotoa käsin tai muissa etäpisteissä työskentelevät 24

26 KEHITYSSUUNTIA Työntekijöiden tietämystä saatavilla olevista työvälineistä ja niiden käyttötarkoituksista edelleen lisättävä, jotta saadaan edistettyä käyttöönottoa Sidosryhmien kanssa toimimiseen kannattaa rakentaa selvä ohjeistus rinnakkaisten tai korvaavien ratkaisujen löytämiseksi Uusien järjestelmien aktiivinen harjoittelu ja käyttö, sekä yhteisten pelisääntöjen sopiminen ovat tärkeitä tekijöitä järjestelmien työhön upottamisessa Tällä hetkellä eletään tilanteessa, jossa voidaan alkaa arvioimaan kokeiltujen järjestelmien hyödyllisyyttä sekä vaatimuksia joihin ei vielä ole täysin nykyisillä järjestelmillä pystytty vastaamaan 25

27 ONNISTUNEEN KÄYTÖN PERUSTEET Etäasennusten ripeys Onnistunut ja oikea aikainen koulutus Pikainen vian määritys ja korjaus Tarve kartoitus Asennukset Tietoisuus Ohjeistus & opastus Tutustuminen Tuki Upottaminen Onnistunut käyttö Tavoittava tiedottaminen Käyttötarkoitusten selkeyttäminen Esimiehen / aktivoijan vaikutus 26

28 2.2 ICT:N KÄYTTÖ

29 KÄYTTÖÄ RAJOITTAVAT REUNAEHDOT Organisaatiorajojen reunaehdot o Suurin yksittäinen käyttöä rajoittava tekijä on välineiden puuttuminen yhteistyötahoilta Tehtävien ja toimintaympäristön asettamat reunaehdot o Osapuolten lukumäärän, tehtävän luonteen (tiedotus, lyhyet kysymykset, ideointi, neuvottelu jne.) ja käsiteltävän asian monimutkaisuuden asettamat vaatimukset viestinnälle o Toimintatilanne asettaa omat vaatimuksensa (esim. chattia/sähköpostia voi käyttää huomaamattomasti kokoustilanteessa) o Tehtävien spontaanisuus ja kiireellisyys (esim. chatilla saa nopeammin vastauksen kuin sähköpostilla) Teknologiset reunaehdot o Teknologian käytettävyyden ominaisuudet kuten toimintavarmuus ja helppokäyttöisyys ovat onnistuneen käyttökokemuksen kannalta tärkeitä o Käytössä olevat tietoliikenneyhteydet rajaavat käyttömahdollisuuksia 28

30 KYSELYTULOKSIA: IT:N TUKI TYÖLLE VÄLILLÄ IT-välineiden koettu tuki: % vastaajista joiden mielestä tukee erittäin hyvin tai hyvin 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Sähköposti Videoneuvottelu Videoneuvottelu/Neuvotteluhuone Videoneuvottelu/Työasema Pikaviestin chat Puhelinneuvottelu Sharepoint Makasiini Intranet muu kuin Makasiini Kannettava tietokone oman työpisteen ulkopuolella Matkapuhelin muu käyttö kuin puhelut ja tekstiviestit 29

31 ICT-JÄRJESTELMIEN TUKI OMALLE TYÖLLE Kyselytulosten perusteella merkittävimmin oman työn kannalta hyödyllisiksi katsotaan sähköposti ja chat Chatin ja Makasiinin koettu hyöty omalle työlle on kasvanut eniten kyselyvälillä Kannettavan tietokoneen koettu hyöty toimiston ulkopuolella on laskenut selvästi Puhelinneuvottelun koettu hyöty on myös laskenut merkittävästi, mikä johtunee ainakin osittain uusien videoneuvottelusovellusten käyttöönotosta 30

32 ICT HELPOTTAA YHTEISÖLLISYYDEN RAKENTAMISTA MONIPAIKKAISESSA TYÖSSÄ Tutkitut teknologiat mahdollistavat puhelimiin ja sähköpostiin verrattuna erityyppisen yhteydenpidon, josta hyötyä henkilösuhteiden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta etenkin työskenneltäessä monipaikkaisesti Yhteisöllisyyden rakentaminen onnistuu myös teknologiavälitteisesti o Epämuodollinen viestintä chatissa helpottaa tutustumista o Nopeat vastaukset ja kommentit chatissa lyhentävät etäisyyttä o Chat ja läsnäolotiedot madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä myös esimieheen o Sharepoint myös yksiköiden yhteisöllisyyden mahdollistaja: yhteinen foorumi, omien profiilien käyttö ja ajatusten vaihto 31

33 MATKUSTUSAJAN HYÖTYKÄYTTÖ JA MATKUSTUSTARPEEN VÄHENTÄMINEN ICT helpottaa matkustusajan hyödyntämistä o Esimerkiksi sähköpostin lukeminen kännykästä paikka- ja aikariippumatonta. Haasteena oman ajankäytön rajaus ja vaatimukset päätelaitteelle (näytön koko liitetiedostojen lukemisessa, muisti ja virran kulutus, näppäimistö) o Erityisesti liikkuvaa työtä tehdessä ICT-välineiden toimintanopeus ja varmuus kuitenkin kriittistä Virtuaalitapaamiset vähentävät matkustamisen tarvetta o Teknologiavälitteisesti toimiminen koetaan ajankäytön kannalta tehokkaammaksi, kuin kiireisten ihmisten kokoaminen saman pöydän ääreen eri paikoista o Videoyhteys koneelta ja neuvotteluhuoneesta vähentää matkustustarvetta 32

34 ICT TIEDONJAON JA YHTEISTYÖN AVUSTAJANA ICT:n avulla tavoitettavuus ja tiedonkulku paranee o Muiden näkeminen läsnäolotiedoista ja tieto tavoitettavuudesta helpottaa yhteydenottamista o Sovittujen asioiden dokumentointi ja tiedon varastointi on keskeistä: videoneuvotteluiden pöytäkirjat, chatin keskusteluhistoria, tiedostojen tallentaminen ja löytäminen Osa sovelluksista helpottaa yhdessä työstettävissä tehtävissä o Yhteisen näkemyksen säilyttäminen on usein haasteellista o Kuitenkin videoyhteys koneelta ja neuvotteluhuoneesta rikastaa ja helpottaa vuorovaikutusta o Tietyt sovellukset (esim. LiveMeeting) mahdollistavat samanaikaisen dokumenttien tarkastelun ja muokkauksen monipaikkaisuudesta huolimatta o Uudet työvälineet (esim. chat ja läsnäolotieto) mahdollistavat yllättäviä ja hyödyllisiä prosessipyrähdyksiä ja rajojen ylityksiä, esimerkiksi kommenttikierroksia o Sharepoint voi osaltaan mahdollistaa paremman yhteistyön koordinoinnin 33

35 ICT:N HAASTEINA EDELLEEN Organisaation ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa puuttuu yhteisiä työvälineitä Ongelmaksi muodostuu useiden (kenties päällekkäisten) ratkaisujen tarjoaminen ja tuki Tutkittuja teknologioita voi käyttää liikkuvassa työssä pääasiassa vain konttorilla Teknologian takana on aina ihminen teknologia ei ole ratkaisu kaikkiin monipaikkaisuuden haasteisiin eikä täysin korvaa kasvokkain tapaamisia 34

36 KEHITYSSUUNTIA (1/2) Työn kehittämistä mm. työn analyysin tai prosessien dokumentoinnin avulla ei pidä pitää irrallaan teknologian kehittämisestä. Kehittämällä työtä ja teknologiaa yhtäaikaisesti voidaan varmistaa työn ja teknologioiden yhteensopivuus. Päällekkäisten järjestelmien kartoituksessa on tärkeää selvittää myös eri teknologioiden tarjoamat työlle välttämättömät toiminnot, eli toiminnot jotka liittävät järjestelmät kiinteästi työprosesseihin ja ovat täten välttämättömiä työn suorittamisen kannalta Prosesseja ja teknologioiden käyttöä kehitettäessä on tärkeää selvittää miten voitaisiin sovittaa yhteistyövälineet organisaation ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa sopiviksi 35

37 KEHITYSSUUNTIA (2/2) Ratkaisujen toimintavarmuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi tulisi edelleen kehittää parempia työtapoja ja suhteita myös ICT-järjestelmien tukipalveluiden tarjoajiin Käyttöönoton edistämiseksi tulisi uusien järjestelmien käyttöön tarjottua koulutusta jatkaa edelleen, uusissa teknologioissa kriittinen massa on varmin tapa saavuttaa teknologioiden mahdollistamat hyödyt 36

38 3. SOSIAALISET TILAT

39 MUUTOKSIA SOSIAALISISSA TILOISSA Mavi perustetaan -Alueellistamissuunnitelman valmistelu ja julkaisu Alueellistamiseen liittyvät kehityskeskustelut -Lakeus-projekti alkaa - Case Mavi alkaa Syksy Alueellistamisen lopullinen muoto ja vaikutukset henkilöstölle varmistuvat Valmennusta monipaikkaiseen työhön Esimiesvalmennuksia -Työmarkkinakelpoisuuden kehittämiseen liittyviä tapahtumia ja koulutuksia Henkilöstössä suurta vaihtuvuutta Etä- ja liikkuva-työ lisääntyy -Seinäjoelle paljon uusia työntekijöitä -Etäjohtaminen lisääntyy 38

40 MUUTOS MONIPAIKKAISUUTEEN Monipaikkaisuuden taustalla useampia muutoksia, kuten Mavin perustaminen, jotka osaltaan tuovat lisähaasteita mm. useampien toimintatapojen, työkulttuurien ja organisaatioidentiteetin muodostumisessa Lisäksi monipaikkaistamisen seurauksena henkilöstön vaihtuvuus ollut suurta, mikä on osaltaan voinut aiheuttaa haasteita esimerkiksi osaamisen ylläpitämiselle, yhteisöllisyydelle ja etäjohtamiselle Monipaikkaisuuteen on kuitenkin sopeuduttu yllättävän nopeasti etenkin, jos se on ollut ennalta tuttu toimintatapa ja tarjolla olevat välineet saatu riittävän nopeasti käyttöön ja toimimaan Monipaikkaisuus nähdään tutkimuksen toisen kierroksen tulosten perusteella usein etuna ja jopa välttämättömyytenä toiminnan keskittyessä lähemmäksi sidosryhmiä (myös eriäviä näkökulmia) 39

41 MUUTOKSEN TUNNUSLUKUJA (1/2) Vastanneista vuonna 2010 (suluissa vuoden 2009 tulokset) o Naisia 66 % (70 %) o Seinäjoella 58 % (27 %), Helsingissä 36 % (63 %), muualla 6% (10 %) o Esimiehiä 15 %, asiantuntijoita 74 %, tukipalveluissa 11 % o Vuonna 2008 tai myöhemmin aloittaneita 45 % (33 %) Työ on pääasiassa o Yksilötyötä 60 % (70 %) o Ryhmätyötä eriaikaisesti 24 % o Ryhmätyötä samanaikaisesti 16 % o Erityisesti asiantuntijat pitävät työtään pääasiassa yksilötyönä 72 % Siirtymässä Seinäjoelle (jos ajankohtaista) 22 % (21 %) o 16 % ei ole vielä varma ja 62 % ei aio siirtyä o Elämäntilanne koetaan esteeksi muutolle 40

42 MUUTOKSEN TUNNUSLUKUJA (2/2) Vuoden 2010 kyselytulosten perusteella monipaikkainen työ vaikuttaa lisääntyneen (suluissa vuoden 2009 tulokset) o Matkustus on lisääntynyt selvästi: vähintään 2 pv/kk matkustavia oli vuonna % (26%) o Yhteistyötä etäällä työskentelevien kollegoiden kanssa päivittäin tai viikoittain 86% vastaajista (70%) o Myös etäjohtaminen on lisääntynyt edellisvuodesta: esimies etäällä 58% vastaajista vuonna 2010 (34%) Vuoden 2010 kyselyn perusteella etätöitä tekee 25% vastaajista, keskimäärin 5,5 pv/kk 41

43 3.1 SOSIAALISET TILAT KYSELYIDEN VALOSSA

44 KYSELYTULOKSIA: ASENNEMUUTTUJAT 2009 JA 2010 Asennemuuttujien keskiarvot Työn imu Työpaikan vaihtoaikeet Esimiestyön oikeudenmukaisuus Muutosprosessin oikeudenmukaisuus Muutos uhkana Muutos mahdollisuutena Samastuminen Skaalan korkein arvo 43

45 ASENNEMUUTTUJAT MITÄ NE OVAT? Työn imu o esim. Työni inspiroi minua. Työpaikan vaihtoaikeet o esim. Aion hakea työpaikkaa Mavin ulkopuolelta. Esimiestyön koettu oikeudenmukaisuus o esim. Lähin esimieheni pyrkii antamaan päätöksilleen rehellisen selityksen. Muutosprosessin koettu oikeudenmukaisuus o esim. Kaikilla on ollut oikeus sanoa mielipiteensä itseään koskevissa asioissa. Muutos uhkana o esim. Minulla on tapana kiinnittää huomiota Mavin muutoksien negatiivisiin puoliin. Muutos mahdollisuutena o esim. Uskon, että Mavin muutoksiin liittyy useita mahdollisia etuja. Samastuminen o esim. Kun puhun Mavista, puhun useammin meistä kuin heistä. 44

46 ASENNEMUUTTUJIEN VÄLISET SUHTEET Asennemuuttujien väliset suhteet eivät ole oleellisesti muuttuneet vuodesta 2009 Mavin vahvuudeksi muutoksessa voidaan nostaa erityisesti o Esimiestyön koettu oikeudenmukaisuus o Työn imu 45

47 MUUTOSPROSESSIN KOETUN OIKEUDENMUKAISUUDEN VAIKUTUKSIA Kokemus muutosprosessin oikeudenmukaisuudesta lisäsi työn imua eli positiiviseen ja motivoivaan kokemukseen päivittäisestä työstä Kokemus muutosprosessin oikeudenmukaisuudesta lisäsi myös samastumista Maviin ts. kokemusta yhteenkuuluvuuden tunteesta Maviin ja tämän merkittävyydestä itselle Vastaajillla jotka kokivat muutosprosessin keskimääräistä oikeudenmukaisemmaksi oli vähemmän työpaikan vaihtoaikeita 46

48 MUUTOS KOKEMUKSENA JA TYÖN LUONTEEN VAIKUTUKSET Seinäjoella ja aluetoimipisteissä muutos koettiin enemmän mahdollisuutena kuin uhkana Yleisesti ottaen työntekijät jotka kokivat muutoksen mahdollisuutena olivat halukkaampia jatkamaan työskentelyä Mavissa muutoksesta huolimatta Työntekijät, jotka mielsivät työnsä enemmän ryhmä- kuin yksilötyöksi kokivat voimakkaampaa samastumista Maviin 47

49 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KYSELYISTÄ (1/2) Helsingissä työskentelevien kokemukset muutoksesta varauksellisempia Muutoksen kokeminen mahdollisuutena ennusti vielä Helsingissä työskentelevien halukkuutta siirtyä Seinäjoelle Samastumista Maviin selitti vahvimmin muutosprosessin koettu oikeudenmukaisuus Itseasiassa juuri kokemus muutosprosessin oikeudenmukaisuudesta on yksi tärkeimmistä myönteisten vaikutusten aikaansaajista: o Lisää samastumista Maviin ja samalla o Vähentää työpaikan vaihtoaikeita sekä o Lisää työn imun kokemusta 48

50 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KYSELYISTÄ (2/2) Työn imu ja esimiestyön koettu oikeudenmukaisuus olivat kyselyissä korkealla tasolla ja vahvasti yhteydessä toisiinsa o Mitä suurempi epävarmuus työntekijöillä on tilanteestaan sitä tärkeämpää on lähiesimiehen toiminta! o Tulosten valossa on selvää, että esimiestyö on laadukasta ja se onnistuu hyvin myös etäältä = Mavin vahvuus 49

51 3.2 SOSIAALISET TILAT TYÖPROSESSIEN NÄKÖKULMASTA

52 ERILAISIA PROSESSEJA Epälineaariset tiimiprosessit keskittyvät ainakin pääosin jonkin ydintiimin yhteistyön ympärille Epälineaarinen tiimiprosessi B E Lineaarisissa yksilökeskeisissä prosesseissa on yksi prosessin omistaja tai keskushenkilö, joka lähinnä kerää palautetta muilta A C D Prosessin luonteen määrää toiminnan logiikka: tiimi sopii esimerkiksi monivaiheiseen kehitystyöhön ja yksilöasetelma vaiheiltaan selkeään tai rutiininomaiseen työhön Lineaarinen yksilökeskeinen prosessi Kummankinlaiset prosessit voivat olla hajautuneita tai paikallisia prosessin omistaja 51

53 EPÄSYMMETRIA A:n näkökulma B:n näkökulma A B D E tietojärjestelmä tietojärjestelmä A B D E F G C Erilaiset näkökulmat prosessiin eli epäsymmetria on erittäin tavallista ja sen syitä ovat ainakin: o Näköala asema prosessissa (verkostokeskeisyys) o Historia prosessin ja verkoston tuntemus Epäsymmetrian seurauksia: o Ei havaintojen perusteella vaikuttanut suurestikaan tehtävän suorittamiseen o Voi kuitenkin kysyä, mikä olisi tulos jos epäsymmetriaa ei olisi o Kokonaiskuva jää sitä vajaammaksi, mitä epäsymmetrisempiä näkemykset ovat o Tällöin on todennäköistä, että kaikkien osaamista ei osata hyödyntää! 52

54 VERKOSTOVAIKUTTAJAT tärkeä verkostovaikuttaja Keskeisiä, mutta näkyvissä vain muutamille kaikki eivät ehkä edes itse tunnista asemaansa Mavin kannalta elintärkeitä: jos verkostovaikuttaja poistuu, moni prosessi ja toiminto vaarantuu! Erityisesti muutostilanteissa vaikuttajat on tärkeää paikantaa o Jos vaikuttaja lähtee, on mietittävä tarkasti millä kriittisillä poluilla kyseinen henkilö on, jotta rekrytointi ei perustu puutteelliseen työnkuvaan 53

55 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ PROSESSEISTA Prosessit ovat kovin henkilösidonnaisia ja verkostot ovat enemmän yksilöiden pääomaa kuin Mavin sosiaalista pääomaa Työntekijät osaavat valita prosessit intuitiivisesti valita työn logiikan ja tarpeen mukaan. Tämä kuitenkin johtaa siihen, että verkostot jäävät yksilöiden hiljaiseksi tiedoksi, mikä aiheuttaa tiedon katoamisen riskin työntekijän lähtiessä Mavista Vuoden 2010 kyselyn perusteella yksilötyön suuri osuus (60%) ja yksilökeskeisten prosessien yleisyys viittaavat siihen, että työ vaatii usein lähinnä kommentointia, joten sitä ei koeta ryhmätyöksi o Näin siitä huolimatta, että etäyhteyksiä raportoitiin olevan varsin paljon ja o n. 60% vastaajista koki työnsä onnistumisen olennaisesti riippuvan jonkin verran ja 30% erittäin paljon kollegoidensa työsuoritteista 54

56 KEHITYSSUUNTIA Prosessien läpinäkyvyyttä on syytä lisätä ja harkittavan arvoista olisi kartoittaa verkostovaikuttajat koko organisaatiossa kattavalla verkostoanalyysillä Jo valmisteltuja prosessidokumentteja voisi mahdollisesti käyttää verkostojen havainnollistamisessa, henkilöstön koulutuksessa, sekä hyväksi havaittujen toimintatapojen jakamisessa Mavissa 55

57 3.3 SOSIAALISET TILAT JA MONIPAIKKAISUUS

58 OSAAMINEN JA AKTIIVISUUS TÄRKEITÄ MONIPAIKKAISTA TYÖTÄ TUKEVIA TEKIJÖITÄ Toimivat yhteistyö- ja kommunikaatiovälineet, -ohjelmat ja etäyhteydet tärkeitä mutta ovat vain yksi monipaikkaisuutta tukevista tekijöistä Monipaikkainen työ usein autonomisempaa, jolloin työntekijän ammattiosaaminen sekä aktiivisuus ja omatoimisuus korostuvat Samassa toimipisteessä työskentelevät kollegat tai oman organisaation ulkopuoliset sosiaaliset verkostot tärkeitä avun lähteitä ongelmatilanteissa Aiempi kokemus hajautuneesta työskentelystä tuo ymmärrystä sosiaalisten tekijöiden merkityksestä monipaikkaisessa työssä

59 JAETUT PELISÄÄNNÖT JA PÄÄMÄÄRÄT SEKÄ YHTEISÖLLISYYS KOROSTUVAT Monipaikkaisessa työssä vuorovaikutuksen väheneminen voi syödä yksiköiden yhteisöllisyyttä ja hankaloittaa yhteistä toimintaa Tärkeäksi muodostuvat ennalta sovitut toimintatavat ja pelisäännöt, sekä ajoittaiset kasvokkain tapahtuvat palaverit, joissa yksikön jäsenet pääsevät lujittamaan ihmissuhteita sekä arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa Myös esimiestyöllä tärkeä merkitys yksikön yhteishengen rakentamisessa Yhteisöllisyys rakentuu yhteisistä päämääristä ja kollegoiden tuntemisesta o Yhteinen identiteetti rakentuu osittain yhteisten päämäärien kautta 58

60 MYÖS ESIMIESTYÖLLÄ MERKITTÄVÄ ROOLI MONIPAIKKAISEN TYÖN TUKEMISESSA Esimies osoittaa työlle yhteisen suunnan o Kirkastamalla työryhmän yhtenäisen tavoitteen o Selkeyttämällä työryhmän rooleja ja vastuita Työn läpinäkyvyyden parantaminen viime kädessä esimiesten vastuulla o Työtehtävien ja prosessien dokumentoiminen auttaa osaltaan uusia työntekijöiden opastamisessa o Työn seurannan läpinäkyvyys auttaa sekä esimiestä että työntekijöitä ryhmässä tehtävän työn edistymisen seuraamisessa Joustavuutta ei kuitenkaan pidä unohtaa o Yksittäisille työntekijöille annettava tilaa sovittaa prosessit omaan työhönsä o Rakennettava luottamuksen ilmapiiri jossa annetaan tilaa kokeilla ja kehittää Monipaikkaisessa työssä korostuu vuorovaikutuksen ja tiedon johtaminen 59

61 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ESIMIESTYÖN HAASTEISTA MONIPAIKKAISESSA TYÖSSÄ Monipaikkaisuus vähentää tilaisuuksia kasvokkaiseen vuorovaikutukseen esimiehen ja työntekijän välillä Edellä mainitut teknologiset ratkaisut yksi apuväline Työntekijöiden tunteminen henkilökohtaisemmalla tasolla helpottaa vuorovaikutusta ja kontaktin ottoa puolin ja toisin Uusien työntekijöiden kanssa toimiminen alkuun hankalampaa o Työtapojen oppiminen ja luottamuksen rakentaminen vie aikaa o Vähemmän tietoa uusien työntekijöiden osaamisesta ja vahvuuksista Yhteisissä tapaamisissa olisi hyvä keskustella myös yksittäisten tehtävien ulkopuolisista asioista Sharepointin profiilisivut yksi mahdollisuus tuoda henkilökohtaista osaamista paremmin esiin 60

62 KEHITYSSUUNTIA Lisääntyneen monipaikkaisen työn tukeminen jatkokoulutusten ja joustavien etätyöratkaisujen kautta Työprosesseja ja uusia yhteistyön muotoja sekä teknologisia ratkaisuja ei tulisi kehittää erillään vaan uudet teknologiat pitäisi ottaa työprosessien kehittämisen yhdeksi osa-alueeksi, jotta voitaisiin helpommin löytää mahdolliset toimintatapojen ja teknologioiden synergia-edut Lisääntyneen etäjohtamisen tueksi yhteisissä palavereissa voisi varata enemmän aikaa myös työn kehittämistä ja arviointia koskeviin kysymyksiin 61

63 4. FYYSISET TILAT

64 FYYSISTEN TILOJEN MUUTOKSET MAVISSA Syksy Seinäjoelta Framista vuokrataan toimitilaa 95m 2 Kevät Muutto Kampista Itä-Pasilaan Syksy Framista vuokrataan lisää toimitilaa 1/2008 -Framista vuokrataan 500m 2 toimitilaa Toimintoja siirtyy Seinäjoelle, samaan aikaan uuden henkilöstön rekrytointia -Toimitilaa vapautuu Itäpasilasta 2011 Alku -Uusi toimitila valmis Seinäjoella 63

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia

Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Kohti monipaikkaista virastoa - Monipaikkainen Virasto (MoVi) projektin tuloksia Tekesin Tila-ohjelman brunssi 22.9.10 projektipäällikkö Johanna Haapamäki johanna.haapamaki@tkk.fi 050 595 6806 Monipaikkainen

Lisätiedot

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista. www.inno-vointi.fi Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista 1 Aineisto 7 organisaatiosta henkilöstöjohtaja 4 * henkilöstöpäällikkö henkilöstöosaston päällikkö henkilöstönkehittämispäällikkö koulutussuunnittelija

Lisätiedot

VIRTUAALISEN TYÖN VAATIMUKSET

VIRTUAALISEN TYÖN VAATIMUKSET VITAL-SEMINAARI, TKK 27.4.2005 VIRTUAALISEN TYÖN VAATIMUKSET uusimpien tutkimustulosten valossa Niina Kokko Tutkija TKK, BIT tutkimuskeskus Email: niina.kokko@tkk.fi tel. +358-9-4514772, +358-505771693

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kohti monipaikkaista virastoa Opas hajautuneisuuden vaatimiin muutoksiin

Kohti monipaikkaista virastoa Opas hajautuneisuuden vaatimiin muutoksiin Kohti monipaikkaista virastoa Opas hajautuneisuuden vaatimiin muutoksiin Johanna Haapamäki, Marko Hakonen, Kaisa Simanainen, Matti Vartiainen, Mika P. Nieminen ja Jouni Virtaharju Aalto-yliopisto Teknillinen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Santander yrityksenä

Santander yrityksenä 100 % vastuu Olet oman elämäsi pääosassa 14.2.2012 Esityksen sisältö Santander yrityksenä Mistä kaikki alkoi 100% vastuu ajattelun tavoitteet Vastuun vuosi 2011 Vastuukyselyn tuloksia Hankkeen hyödyt vs

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Parempi Työyhteisö - kysely Kuntaliitto Tulosten esittely Heli Kuitunen ja Maarit Vartia Työyhteisöt ja -organisaatiot -osaamiskeskus Työterveyslaitos - Terveen työelämän edistäjä Edistämme

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS

ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS ANTTI LÖNNQVIST JA MIIKKA PALVALIN NEW WAYS OF WORKING JA TIETOTYÖN TUOTTAVUUS TIETOTYÖN TUOTTAVUUS 1. Teetkö oikeita asioita? mitkä tehtävät luovat arvoa asiakkaalle? 2. Teetkö asiat oikein? tehokkaasti,

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Virtuaaliset työkalut ryminällä työelämään!

Virtuaaliset työkalut ryminällä työelämään! Virtuaaliset työkalut ryminällä työelämään! Virtuaalisten työkalujen käyttötutkimus Kooste tutkimuksen keskeisistä tuloksista Kevät 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää virtuaalisten

Lisätiedot

Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä. Aki Antman / Sulava Oy

Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä. Aki Antman / Sulava Oy Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä Aki Antman / Sulava Oy Vapaa-ajalla kaikki palvelut käytössä Sovellukset ladataan kaikille päätelaitteille Palvelut vapaasti käytössä tarpeen

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla. Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka

Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla. Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka Kilpailuetua viestinnän ratkaisuilla Jorma Kallio Jouni Keltanen Timo Lillbacka Jorma Kallio, toimitusjohtaja, CCC CCC Kansainvälinen suomalainen Vuodesta lähtien yli menestyksekästä asiakasprojektia yli

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville

Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka sähköinen työalusta työhyvinvoinnista vastaaville Jarna Savolainen Asiantuntija, Työhyvinvoinnin palvelut Finnsec-messut 13.10.2011 Työhyvinvoinnin tinkimätön rakentaja

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON.

SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. SOINTU ENNAKOIVUUTTA, TEHOKKUUTTA JA TURVALLISUUTTA KOTIHOITOON. MIKÄ ON SOINTU? Anturiteknologiaan perustuva kotihoidon järjestelmä Auttaa suunnittelemaan, ennakoimaan, priorisoimaan ja kehittämään kotihoidon

Lisätiedot

Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015

Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015 Toimivampia työympäristöjä kohti Tilankäytön vertailututkimus 2015 Pontus Kihlman Rapal afterwork tilaisuus 12.3.2015 BRIIM Center / Kontoret @ Kamppi, Helsinki Vertailututkimus 2015 23.1.2015 11 suurta

Lisätiedot

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke

OSVI: Osallistava sisäinen viestintä tutkimus- ja kehittämishanke Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/15/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Käyttäjät ovat tyytyväisiä

Käyttäjät ovat tyytyväisiä ZEF Arviointikone Valmiit sovellukset - Työyhteisön hyvinvointi - Asiakastyytyväisyys - Riskiarvioinnit - Laatuarvioinnit - Strategia-arvioinnit - Innovaatioarvioinnit - Mielipidevertailut - Hankearvioinnit

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari

LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO. 17.5.2006 Workplace-seminaari LIIKKUVA HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO 17.5.2006 Workplace-seminaari Virpi Ruohomäki & Satu Koivisto Distributed Workplace (dwork) BIT Tutkimuskeskus Teknillinen korkeakoulu Miksi organisatorinen näkökulma?

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy

Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case. Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Scrumjatkuvan palvelun DWprojektissa-case OP-Pohjola Niina Mäkiranta & OP-scrum-tiimi Aureolis Oy Agenda Scrum lyhyesti Jatkuvan palvelun DW-projekti- Case OP-Pohjola Lähtötilanne ennen Scrumia Scrumin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ZEF Arviointikone. Parhaat arvioinnin tulokset

ZEF Arviointikone. Parhaat arvioinnin tulokset ZEF Arviointikone Parhaat arvioinnin tulokset Valmiit sovellukset - Työyhteisön hyvinvointi - Asiakastyytyväisyys - Riskiarvioinnit - Laatuarvioinnit - Strategia-arvioinnit - Innovaatioarvioinnit - Mielipidevertailut

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM Lectio praecursoria Aalto Yliopisto, Teknillinen korkeakoulu 8.10.2010 World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work Niina Nurmi, KM HAJAUTETTU TIIMI = Työryhmä,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010

RECONOS. Reconos Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 2010 RECONOS Oy HENKILÖSTÖTUTKIMUS 21 Ky Puh: 9-6969 274 PL 8, Aleksanterinkatu 17 Fax: 9-6969 2741 HELSINKI E-mail: kari.ehari@reconos.fi Oy Henkilöstötutkimus 21 LOPPURAPORTTI 1.1.21 Oy ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot