Hyvät tasa-arvofoorumin osallistujat,

Transkriptio

1 1 (13) Hyvät tasa-arvofoorumin osallistujat, Meidän kaikkien täytyy tehdä vahvoja ratkaisuja tasa-arvoisemman Suomen puolesta. Siitäkin huolimatta, että maan hallituksen tehtävänä on omalta osaltaan luoda maahan sellaiset olosuhteet, että kansalaisten hyvinvointi ja tasa-arvo toteutuvat mahdollisimman hyvin. Suomi sijoittuu kansainvälisissä tasa-arvovertailuissa yleensä kärkipäähän. Tässä mielessä voimme todeta, että hallitukset ovat onnistuneet työssään. Viime vuonna saimme olla ylpeitä kolmannesta sijastamme Global Gender Gap Indexissä. Ei kuitenkaan ole olemassa automaattia, joka vuodesta toiseen nostaisi Suomen ja muut pohjoismaat näiden vertailujen huipulle. Sijoitus on seurausta tietoisista yhteiskuntapoliittisista ratkaisuista. Hallituksen tuki tasa-arvon edistämiselle rakentuu ainakin kolmen tekijän varaan: lakeihin, politiikkaan ja kehittämistyöhön. Tasa-arvolainsäädäntö antaa hyvän pohjan kaikelle tasa-arvotyölle. Hallitus kantaa vastuun lain uudistamisesta ja kehittämisestä ajan haasteiden mukaan. Määrätietoisella ja edistyksellisellä tasa-arvo-politiikalla hallitus voi edesauttaa muita yhteiskunnan toimijoita tasa-arvon edistämisessä. Parhaillaan hallitus laatii uutta tasaarvo-ohjelmaa, joka konkretisoi hallitusohjelmassa esitettyjä tasa-arvotavoitteita. Ohjelma tulee nojaamaan myös viime vuonna annetun selonteon linjauksiin. Niistä aion kertoa kohta lisää. Tällä hallituskaudella jatketaan myös sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista. Ministeriöitä tuetaan ja kannustetaan yhdistämään tasa-arvon edistäminen omaan toimintaansa. Tätä kautta tasa-arvotavoitteet havainnollistuvat esimerkiksi työvoimaviranomaisten toiminnassa, yrittäjyyden edistämisessä ja terveyspolitiikassa.

2 2 (13) Valtavirtaistamistyötä helpottamaan on perustettu tasa-arvotiedon keskus Minna, joka kokoaa ja analysoi tasa-arvoon liittyvää tietoa ja tutkimusta sekä seuraa mm. mediaa. Minna-tietopankki on nimetty tietenkin Minna Canthin mukaan. Hyvä keino on myös hallituksen tukema kehittämistyö, josta tämänkin seminaarin taustalla oleva Tase-hanke on esimerkkinä. Kuntien välisen kehittämistyön lisäksi on järkevää kiinnittää huomiota ja ottaa käyttöön hyviä toimintatapoja toinen toisiltamme: valtio ja kunnat organisaatioina ovat loppujen lopuksi aika samankaltaisia ja voisimme hyödyntää enemmänkin oppimiamme tasa-arvotyön menetelmiä. Hyvät ihmiset, Viime vuonna valmisteltu tasa-arvoselonteko antoi ensimmäisen kerran mahdollisuuden laaja-alaiseen keskusteluun sukupuolten tasa-arvoa koskevista tavoitteista ja suunnasta, jonka haluamme jatkossa ottaa. Selonteko kartoitti ja arvioi viime vuosikymmeninä tehtyjä yhteiskuntapoliittisia ja tasa-arvoon liittyvä ratkaisuja. Käyn lyhyesti läpi joitakin keskeisiä teemoja selontekoon perustuen. Näistä erityisesti työelämän tasa-arvokysymykset, päätöksenteon tasa-arvo, työn ja perheen yhteensovittaminen, samapalkkaisuus sekä työmarkkinoilla tapahtuva erottelu ovat olleet pitkään tasa-arvopolitiikan ydintä. Myös naisiin kohdistuva väkivalta ja miesnäkökulmat tasa-arvopolitiikassa ovat olleet viime vuosien agendalla.

3 3 (13) Poliittisessa päätöksenteossa sukupuolten tasapuolinen osallistuminen on parantunut selvästi. Vuonna 1995 hyväksytty tasa-arvolain kiintiösäännös on lisännyt naisten osuutta poliittisen päätöksenteon valmistelussa sekä valtakunnallisella että kuntatasolla. Eduskunnassa ja kunnanvaltuustoissa naisten osuus on kasvanut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana luvulla maamme hallituksessa naiset ja miehet ovat olleet tasapuolisesti edustettuina ja tällä vuosikymmenellä myös pääministerin ja valtiovarainministerin tehtävät ovat avautuneet naisille. Erityisesti kuntatasolla sukupuolikiintiöt ovat varmistaneet monipuolista osaamista myös valmisteleviin ja toimeenpaneviin toimielimiin kuten lautakuntiin ja kunnanhallituksiin. Ne toimivat hienosti mm. siinä, että ne tuovat miesnäkökulmaa perinteisesti naisten alueina tunnettuihin opetus- sekä terveys- ja sosiaalitoimeen ja naisten ääntä puolestaan teknisen alan lautakuntiin. Sukupuolten tasa-arvon aktiivinen edistäminen kunnissa on erityisen ajankohtaista kuntia koskevien rakenteellisten uudistusten yhteydessä. Kuntien ja niiden palveluiden uudistamisessa muutosten tasa-arvovaikutuksia on systemaattisesti arvioitava. Lautakunnat ja kunnanhallitukset ovat tärkeässä roolissa kuntien rakenteellisia uudistuksia valmisteltaessa ja onkin tärkeää, että kiintiösäännökset koskevat näitä elimiä. Naiset ovat kuitenkin edelleen vähemmistö kunnallisten toimielinten puheenjohtajista. Niihin tehtäviinhän ei kiintiöitä sovelleta. Kuntaliiton, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kuntaliitosten sukupuolivaikutuksia koskevasta tutkimuksesta selviää, että naisten osuus erityisesti kunnanhallitusten puheenjohtajista laski vuosina yhdistyneissä kunnissa. Myös valtuustojen puheenjohtajiksi naisia valittiin suhteessa hieman aiempaa vähemmän. On syytä seurata, millainen kehitys tulee jatkossa olemaan. Kuntien rakenteita koskevat uudistukset jatkuvat ja laajenevat.

4 4 (13) Pelkkä kiintiöpolitiikka ja naisten tai miesten määrän laskeminen ei tietenkään riitä. On olennaista, että poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa otetaan ennalta huomioon päätösten vaikutukset naisten ja miesten asemaan. Tämä edellyttää, että valmistelijat ja päättäjät tietävät riittävästi naisten ja miesten asemasta yhteiskunnassa. On myös osattava ennakoida päätöksen vaikutukset niin naisiin kuin miehiinkin. Tätä kutsutaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi. Käsitettä väitetään vaikeaksi, mutta teille kaikille se lienee tuttu? Hyvä yleisö, Myös taloudellisessa päätöksenteossa päättäjien sukupuolijakauma on tasaantunut. Hallitusten toiminta naisten osuuden kasvattamiseksi valtionyhtiöiden hallituksissa on tuottanut tulosta. Tavoitteena on ollut päästä lähelle 40 prosenttia molempien sukupuolten edustuksessa ja tässä on onnistuttu yleisesti ottaen hyvin. Sen sijaan yksityisissä yrityksissä kehitys on ollut vaatimattomampaa: miesten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä esim. vuonna 2010 oli 83,4 %, naisia siis oli vain 16,6%. Sukupuolijakauma on viime vuosina tasaantunut noin kahden prosenttiyksikön vuosivauhtia, mikä on kohtuuttoman hidasta. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on miesten ja naisten tasa-arvon kannalta keskeinen aihe. Lasten ja vanhusten hoitoon liittyvät ratkaisut näkyvät ja tuntuvat myös kunnissa konkreettisesti. Tasa-arvon kannalta on oleellista, että valtio tukee edelleen ratkaisuja, joilla hoivavastuuta jaetaan tasaisemmin naisten ja miesten välillä. Perhevastuiden jakautuminen vanhempien kesken heijastuu niin työmarkkinoille kuin mahdollisuuteen osallistua yhteiskunnalliseen elämään.

5 5 (13) Työn ja perheen sujuva yhteensovittaminen ehkäisee nuorten naisten päätymistä määräaikaisiin työsuhteisiin ja parantaa palkkatasa-arvoa. Tärkeänä tavoitteena Suomessa on ollut isän roolin vahvistaminen perheessä ja lastenhoidossa. Tässä onkin menty eteenpäin. Vastuu lapsista jakautuu perheissä entistä tasaisemmin. Tämä näkyy muun muassa siinä, että isät käyttävät entistä enemmän perhevapaita. Vuodesta 2000 vuoteen 2009 isyysvapaata käyttävien isien osuus on kasvanut 63 prosentista 74 prosenttiin. Se on hienoa. Mutta se ei kuitenkaan riitä, sillä kaikista perhevapaista äidit käyttävät edelleen valtaosan, 93 prosenttia. Kesällä muodostettu hallitus on ohjelmassaan painottanut työn ja perheen yhteensovittamisen tärkeyttä. Jotta perhevapaat jakautuisivat entistä tasaisemmin vanhempien kesken, on syytä korvamerkitä molemmille vanhemmille oma vanhempainvapaajakso. Nykyistä järjestelmää pitää myös selkiyttää, jotta vanhemmat ymmärtävät, mitä oikeuksia heillä on. Viime keväänä luovutettu vanhempainvapaatyöryhmän selvitys rakensi kolme eri mallia perhevapaiden kehittämiseksi. Hallitus on jo päättänyt ohjelmassaan pidentää isille suunnattua vapaata kahdella viikolla. Tämä pidennys on mukana myös työmarkkinoiden raamisopimuksessa Jos esitys menee läpi suunniteltuna, se merkitsee sitä, että vuoden 2012 alusta alkaen isät voivat olla kuusi viikkoa kotona lapsen kanssa. Tämän lisäksi he voivat olla äidin kanssa yhtä aikaa kotona kolme viikkoa lapsen syntymän yhteydessä. Jos vanhemmat jakaisivat vanhempainvapaan keskenään, isät voisivat jo nyt olla paljon pidempäänkin kotona. Mutta se on valitettavasti vielä suhteellisen harvinaista. Siksi isille suunnatut vanhempainvapaat ovat tärkeitä kannustimia ja keinoja muutettaessa asenteita ja käytäntöjä. Isien omat kiintiöt vahvistavat miesten asemaa isinä ja naisten asemaa työelämässä.

6 6 (13) Tasa-arvon edistämisellä perheissä on monenlaisia myönteisiä seurauksia: tutkimusten mukaan perhevastuun jakaminen mm. tukee parisuhdetta ja ennaltaehkäisee eroja. Perhevapaiden tasaisempi jakaminen esim mallilla ei toki ole halpaa. Mutta onko meillä varaa olla satsaamatta perheisiin ja tulevaisuuteen? Perhepolitiikkaan sijoittaminen tuo myös säästöjä malli mm. pienentäisi kotihoidontuen kuluja ja päivähoidon kustannuksia. Hyvät kuulijat, Eilen, keskiviikkona oli päivä, jolloin naisten palkanmaksu päättyi tältä vuodelta. Naiset ansaitsevat Suomessa keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miehet. Vuosipalkaksi muutettuna tämä naisen 82-prosenttinen palkka oli maksettu 26. lokakuuta mennessä. Sukupuolten palkkaerot ovat yksi niistä sitkeistä ongelmista, joihin tasaarvopolitiikalla on pyritty puuttumaan. Tavoitteena on, että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan samaa palkkaa, tehtiinpä työ millä sektorilla hyvänsä. On siis tärkeää, että naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen palkkaeroa kurotaan pienemmäksi. Hallitus voi omilla toimillaan vaikuttaa parhaiten valtio- ja kuntasektorin palkkoihin. Hallitukset ovatkin toimineet vuodesta 2006 yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa samapalkkaisuusohjelmassa, jonka tavoitteena on palkkaeron pienentäminen enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Palkkaeroja mitataan samapalkkaisuusohjelmassa säännöllisen työajan kuukausikeskiansioita mittarina käyttäen. Mukana ovat kaikki työmarkkinasektorit. On hyvä mitata palkkaeroa juuri näin, koska tällä mittaustavalla naisten ja miesten tekemän työn hintaero tulee näkyviin.

7 7 (13) Jotta samapalkkaisuusohjelman tavoitteeseen päästään sovitussa ajassa, vauhtia on kiristettävä. Sen lisäksi jatkossakin tarvitaan työmarkkinajärjestöjen vahvaa sitoutumista palkkaerojen pienentämiseen. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa eteneminen ei ole helppoa, sen tiedämme. Pitkän aikavälin alakohtaisilla palkkaohjelmilla voidaan kuitenkin saada muutosta aikaan. Kuntasektorin naisvaltaisten ammattiryhmien palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen olisi vaikuttava toimi kokonaispalkkaeron supistamisessa. Kuntasektorin sisällä naiset saavat keskimäärin 84 prosenttia miesten palkoista. Näin on myös yleisemmin. On syytä kysyä miksi sairaanhoitaja ja insinööri saavat aivan erilaista palkkaa? Miksi paperimiestä ja it -suunnittelijaa arvostetaan enemmän kuin opettajaa? Naisten ja miesten palkkaeroa on selitetty ammatillisella työnjaolla ja sillä, että naisia on vähemmän johtopaikoilla. Määräaikaiset työsuhteet ja perhevapaitten käyttö vaikuttavat palkkaan. Perimmäinen syy lienee naisten tekemien töiden ja alojen aliarvostus, mikä näkyy työn hinnassa. Kuntasektorilla on monia naisvaltaisia ammattiryhmiä, joiden palkat eivät vastaa koulutusvaatimuksia. Tämä tunnustettiin mm. Vanhasen toisen hallituksen ohjelmassa. Silloin hallitus tuki myönteistä palkkaratkaisua sellaisilla naisvaltaisilla koulutetuilla aloilla, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Viime sopimuskierroksilla kunta-alalla sopimuskorotuksia on voimakkaasti kohdennettu koulutetuille naisvaltaisille ryhmille, käytössä ovat olleet mm. samapalkkaisuuserät. Myönteistä muutosta kuntapuolella on siis tapahtumassa. Työpaikkatasollakin voidaan toimia palkkaerojen pienentämiseksi. Työpaikan tasaarvosuunnitelmaan tulee nykyisin sisällyttää palkkakartoitus, jossa selvitetään naisten ja miesten palkat. Jos palkkaeroja ilmenee, pitää analysoida mistä ne johtuvat. Jos perusteltua syytä erolle ei ole, asia on korjattava. Tasa-arvosuunnitelmat ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Nyt on aika kiinnittää huomiota

8 8 (13) erityisesti suunnitelmien laatuun ja siihen miten niitä käytetään työpaikan konkreettisessa tasa-arvotyössä. Tarvitaanko täsmennyksiä tasa-arvolakiin, jotta tasaarvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset toimisivat vielä paremmin samapalkkaisuuden edistämisen välineenä? Ainakin on tarpeen täsmentää töiden vaativuuden arviointia, jotta kunkin työpaikan kattava palkkakartoitus tukisi perusteettomien palkkaerojen poistamista. Joskus kuulee väitettävän, että meillä ei ole varaa kaventaa palkkaeroja juuri nyt. Samapalkkaisuustavoitetta ei kuitenkaan voi hylätä missään taloustilanteessa. Aina on mahdollista ainakin kehittää toimintatapoja ja asenteita. Erittäin myönteistä onkin, että kuntasektorilla tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten määrä on noussut viime vuosina. Hyvät kuulijat, Yksi suomalaisten työmarkkinoiden leimallinen piirre on ammattialojen ja tehtävien jakautuminen voimakkaasti sukupuolen mukaan. Tämä sukupuolisegregaatio - sukupuolien välinen erottelu - vaikuttaa monella tavalla työmarkkinoiden toimintaan. Se jäykistää työvoiman liikkuvuutta alalta toiselle. Sillä on myös yhteys sukupuolten palkkaeroihin. Työmarkkinoiden mitassa sukupuolen mukaiset jaot näyttävät muuttuvan kovin hitaasti, vaikka yksittäisten ammattien sukupuolijakaumissa tapahtuukin muutoksia. Naiset ovat kouluttautuneet ammatteihin, jotka ovat ennen olleet miesvaltaisia, esimerkiksi lääkäreiksi ja juristeiksi. Sen sijaan miehet eivät juurikaan hakeudu perinteisiin naisammatteihin. Yhtenä syynä tähän varmaan on, ettei palkka toimi houkuttimena. Mutta myös jäykät sukupuoliroolikäsitykset vaikuttavat. Jatkossa on tarpeen edistää miesten hakeutumista naisvaltaisiin ammatteihin.

9 9 (13) Pohja ammatinvalinnalle luodaan koulussa. Peruskouluvaiheessa tehdään monia valintoja, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia. Silloin päätetään, suuntautuuko nuori lukioon vai ammatillisiin opintoihin, minkä alan ammattia hän lähtee opiskelemaan, ottaako hän lukiossa laajoja vai suppeita oppimääriä luonnontieteissä ja kielissä jne. Sukupuolten erilaiset valinnat koskevat yleensä tilanteita, joissa voi valita syventäviä tai soveltavia oppimääriä. Esimerkiksi käsityö, kotitalous, kuvaamataito ja ATK ovat esimerkkejä aineista, joissa lasten valinnat usein noudattavat perinteistä mallia ja uusintavat perinteisiä sukupuolirooleja. Kouluissa tukea pitää voimakkaammin tyttöjen ja poikien mahdollisuuksia tehdä aidosti omaan kiinnostukseensa perustuvia, roolimallit ylittäviä valintoja. Koulujärjestelmämme menestyy hyvin kansainvälisessä vertailussa. Tulokset ovat muihin maihin verrattuna hyviä sekä pojilla että tytöillä. Eri oppiaineiden tuloksissa on jonkin verran sukupuolenmukaista eroa. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että kaikki nuoret, sukupuolesta riippumatta, löytävät peruskoulun jälkeen itselleen parhaan mahdollisen mahdollisuuden jatko-opintoihin, eikä syrjäytymistä tapahdu. Koulupudokkaat ovat enemmistöltään poikia. Ja koska vähäinen koulutus tarkoittaa heikkoja mahdollisuuksia pärjätä työelämässä ja muuttuvassa maailmassa, kyseessä on etenkin miehiin kohdistuva tasa-arvo-ongelma, johon pitää puuttua nykyistä paremmin, poikien syrjäytymistä ehkäisemällä. Hyvät ihmiset, Naisiin kohdistuva väkivalta on monitahoinen ongelma. On tärkeä ymmärtää, että naisiin kohdistuva väkivalta liittyy sukupuolten valtasuhteisiin ja naisten syrjintään yhteiskunnassa. Kansainvälisesti naisiin kohdistuva väkivalta määritellään ihmisoikeusloukkaukseksi, jonka torjumiseen Suomikin sitoutunut.

10 10 (13) Hallitus jatkaa kokonaisvaltaista naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyohjelmaa, joka keskittyy parisuhdeväkivallan uusiutumisen ehkäisyyn, seksuaalisen väkivallan vähentämiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien naisten suojelemiseen. Ohjelmaa koordinoidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Iso osa väkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi tehtävästä työstä tehdään kunnissa ja siksi teidän roolinne tässä työssä on erittäin tärkeä. Ohjelman avulla pyritään myös vahvistamaan yhteistyötä eri viranomaisten, palveluntarjoajien, järjestöjen ja asiantuntijoiden kesken. On kiinnitettävä huomiota myös laajemmin suomalaiseen väkivallan kulttuuriin, josta kärsivät ennen kaikkea miehet. Olisikin oleellista päästä purkamaan tätä väkivallan kulttuuria, jossa miesten väliseen väkivaltaan suhtaudutaan varsin välinpitämättömästi, "pojat on poikia" mentaliteetilla. Miehet ovat niin väkivallan tekijöinä kuin kokijoinakin enemmistössä tämä on oleellista myös naisiin kohdistuvan väkivallan kannalta. Hyvät naiset ja miehet, sukupuolten tasa-arvon edistäminen tarkoittaa niin naisten kuin miestenkin aseman parantamista ja ongelmiin puuttumista. Lisäksi on otettava huomioon, että niin miehissä kuin naisissakin on monenlaisia ryhmiä: nuoria ja vanhoja, erilaisen etnisen ja kielitaustan omaavia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia, yksinhuoltajia, työssäkäyviä ja työttömiä, opiskelijoita jne.

11 11 (13) Miehet ja tasa-arvoteema on ollut osa tasa-arvokeskustelua jo pitkään. Tasaarvoasiain neuvottelukunta perusti ensimmäisen miesjaostonsa jo vuonna 1988 ja se on siitä lähtien tuonut miehille tärkeitä teemoja keskusteluun. Kuitenkin vasta viime vuosina mieskeskustelu on saanut näkyvästi sijaa mediassa. Onkin hyvä pohtia tasaarvopolitiikan sisältöjä ja miettiä miesten asemaa. Esimerkiksi terveyskysymyksiä tulee tarkastella miesnäkökulmasta. Sanotaan, että miesten vuosi on 11 kuukautta. Tänä vuonna syntyvien poikien elinajan odote on 76,7 vuotta ja tyttöjen 82 vuotta. Miten miesten elinikä voisi pidentyä? Miten saisimme vähennettyä miesten tupakointia, alkoholinkäyttöä, riskikäyttäytymistä, työtapaturmia, syrjäytymistä? Miksi miehet eivät mene lääkäriin? Miten palvelujärjestelmää tulisi uudistaa, jotta se tavoittaisi myös miehet? Erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikassa vaikuttaisi siis olevan tarvetta tällaiseen miesnäkökulman valtavirtaistamiseen. Tässä kunnat ovat avainasemassa. Yksi hieno esimerkki miesnäkökulman huomioimisesta löytyy Helsingistä. Siellä jokaiselle 40 -vuotiaalle miehelle lähetetään kutsu terveystarkastukseen Kundit kondikseen -toiminnan osana. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa on usein kysymys tällaisesta pienestä hoksaamisesta, ei välttämättä suurista investoinneista. Hyvät kuulijat, Valtavirtaistaminen on lähivuosien suurimpia haasteita. Valtionhallinnossa on edetty muun muassa kouluttamalla ministeriöiden henkilöstöä ja kehittämällä prosesseja. Sukupuolinäkökulmasta on tarkasteltu säädösvalmistelua, talousarvioprosessia ja tulosohjausta. Kehitystyötä jatketaan tälläkin hallituskaudella. Edistymisestä kertoo se, että viime vuonna ensimmäisen kerran kaikki ministeriöt nostivat talousarvioesityksissään esiin toimenpiteitä sukupuolinäkökulmasta.

12 12 (13) Ministeriöitä patistetaan sisällyttämään tasa-arvon edistämisen vaatimuksia tulosohjaukseensa. Siten mm. Elinkeino- liikenne- ja ympäristövirastot ja Aluehallintovirastot saadaan tulevaisuudessa jämäkämmin edistämään tasa-arvoa toiminnassaan. Valtion alue- ja paikallishallinnon käytäntöjä tasa-arvon edistämisessä kehitetään parhaillaan ESR-rahoitteisessa hankkeessa Valtavirtaistaminen käytäntöön. Sosiaalikehitys Oy:n koordinoima hanke työskentelee yhteistyössä pilottiorganisaatioiden kanssa. Yhteistyöhön pohjautuen hanke tuottaa oppaan ja koulutusmateriaalia kuntien ja valtion viranomaisten käyttöön. Valtion puolelta pilotteina hankkeessa ovat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois- Suomen aluehallintovirasto, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Lapin elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Kuntapilotteina ovat mukana Laitilan, Oulun ja Vantaan kaupungit. Hyvät kuulijat, Jo alkuperäisessä tasa-arvolaissa vuodelta 1987 määrättiin, että viranomaisten tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Myöhemmin tätä ilmaisua on täsmennetty korostamalla sitä, että edistämisen tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Tätä tasa-arvolain neljättä pykälää voi pitää valtiovallan tärkeimpänä tukena kuntien tasaarvotyölle. Myös Tase-projekti on hallituksen kädenojennus kuntien tasa-arvotyölle. Tiedämme kaikki, että vaikka tasa-arvolaki säädettiin jo lähes 25 vuotta sitten, ei lain toimeenpano valtavirtaistamisen osalta ole sujunut kuin tanssi. Tarvitsemme sopivia työkaluja, joilla jokainen viranomainen ja viranhaltija omassa työssään voisi toteuttaa virkavelvollisuutensa ja edistää tasa-arvoa.

13 13 (13) Työkaluja voi parhaiten kehittää se, joka työkaluja käyttääkin. Tämähän on valtavirtaistamisen keskeisin idea: tasa-arvoa ei tuoda sivusta, vaan tehdään osana omaa työtä, valtavirtaa. Juuri siksi on niin arvokasta, että te annatte osaamistanne ja työaikaanne yhteiseen kehittämistyöhön. Toivon että saatte hankkeen myötä tasa-arvotavoitteita yhä paremmin sisällytettyä kuntien omiin prosesseihin ja siten pysyväksi osaksi kuntien toimintaa. Onnistuessaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kohentaa sekä kuntalaisten tasa-arvoa että palvelujen laatua ja tehoa. Menestystä työllenne. Kiitos!