Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa

Transkriptio

1 Sukupuolten välinen tasa-arvo kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa

2 Johdanto Diasarja kokoaa perustiedot tasa-arvosta kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa. Kokonaisuus on tarkoitettu koulutusmateriaaliksi erityisesti luottamushenkilöille, mutta se sopii myös viranhaltijoiden koulutukseen. Diasarja pohjautuu Tasa-arvon käsikirjaan kuntapäättäjälle (2013). Käsikirjan voi ladata ilmaiseksi Kuntaliiton verkkokaupasta shop.kunnat.net. Koulutusmateriaalin suunnittelussa on hyödynnetty myös WoM Oy:n koulutuksia, joita on pidetty Kuntaliiton tasaarvoprojektissa. Diasarja ja käsikirja on tehty osana Kuntaliiton ESRrahoitteista tasa-arvoprojektia Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä ( ). 2

3 Sisällysluettelo Tasa-arvon edistäminen kunnan tehtävänä (2) 4 Sukupuolten välinen tasa-arvo 6 Laki naisten ja miesten tasa-arvosta 7 Yhdenvertaisuus 8 Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo 9 Esimerkki: Köyhyydessä on eroja sukupuolen mukaan 10 Tasa-arvosuunnittelu 11 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja 12 Tasa-arvon peruskirjan velvoitteet 13 Tasa-arvo päätöksenteossa 14 Tasa-arvo toiminnan ja talouden ohjauksessa 15 Tasa-arvo palveluissa 16 Esimerkki: Tasa-arvonäkökulma aurauksessa 17 Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus 18 Miksi suvausta? 19 Esimerkki: Lastenneuvolan suvaus Vantaalla 20 Turvallisuus ja väkivallan ehkäisy 21 Esimerkki: Turvalliset yöbussit 22 Kysymyksiä päättäjälle 23 Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle 24 3

4 Tasa-arvon edistäminen kunnan tehtävänä /1 Kuntalain mukaan kunta edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunnilla on tärkeä rooli naisten ja miesten tasaarvon edistämisessä. Hyvin järjestetyt palvelut, toimiva ja turvallinen arki sekä tasa-arvoinen päätöksenteko luovat perustan kuntalaisten tasa-arvolle. Tasa-arvoa vahvistamalla panostetaan kaikkien kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan sosiaalisesti kestävään tulevaisuuteen. 4

5 Tasa-arvon edistäminen kunnan tehtävänä /2 Palvelut tasa-arvon turvaajina Opetus ja koulutus Varhaiskasvatus Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhusten palvelut Nuoriso, kirjasto, kulttuuri ja liikunta Maankäyttö, asuminen, liikenne, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö Palvelut Elinkeinopolitiikka ja työllisyys Demokraattinen vastuu ja päätöksenteko Kestävä kehitys Kunta työnantajana Tasa-arvolaki Kiintiöt toimielimissä Yhdenvertaisuuslaki Kuntatyönantajan tasaarvosuunnittelu Oppilaitosten tasaarvosuunnittelu Toiminnallisen tasaarvon edistäminen Euroopan neuvoston sopimus sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemisestä Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten tasa-arvosta paikallishallinnossa Vapaaehtoinen sitoutuminen tasa-arvon edistämiseen Suomen lainsäädännön mukaisesti Kokoava strateginen ja käytännön väline kunnille

6 Sukupuolten välinen tasa-arvo Naisten ja miesten yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus osallistua ja tehdä valintoja sukupuolesta riippumatta sekä naisten ja miesten erityispiirteiden yhtäläinen arvostaminen. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja viranomaisten velvollisuudesta edistää tasaarvoa säädetään lailla naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986). 6

7 Laki naisten ja miesten tasa-arvosta Tasa-arvolain 4 :n mukaan kuntien tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan sekä vakiinnuttaa toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Keskeisimmät kuntia koskevat tasa-arvolain säädökset syrjintäsäädösten lisäksi ovat: viranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa, sukupuolikiintiöt julkisen hallinnon ja julkista valtaa käyttävien toimielinten kokoonpanoissa, tasa-arvon toteuttaminen koulutuksessa ja opetuksessa sekä oppilaitosten tasa-arvosuunnittelu, työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa ja henkilöstöpoliittinen tasaarvosuunnittelu, tasa-arvo tavaroiden ja palveluiden saatavuudessa ja tarjonnassa. 7

8 Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan kuntien tulee edistää yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan. 8

9 Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo Käytännössä erilaiset asiat, kuten ikä, asuinpaikka, tausta ja sukupuoli vaikuttavat kuntalaisten elämässä samanaikaisesti. Sukupuolten tasa-arvo on tärkeää ottaa aina huomioon muiden seikkojen ohella, sillä se koskee kaikkia kuntalaisia iästä, asuinpaikasta, taustasta tai taloudellisesta asemasta riippumatta. Naisista ja miehistä puhuttaessa on hyvä muistaa, että naiset ja miehet eivät ole keskenään yhtenäisiä ryhmiä. Sukupuolistereotypioiden purkaminen edistää tasa-arvoa. 9

10 Esimerkki: köyhyydessä on eroja sukupuolen mukaan Yksinasuvat muodostavat lukumäärältään suurimman pienituloisten ryhmän. Noin 30 prosenttia yksinasuvista elää köyhyysriskirajan alapuolella. Sukupuolten välillä on eroa: lähes puolet yksinasuvista alle 30-vuotiaista naisista eli köyhyysrajan alapuolella vuonna 2006, kun samanikäisistä yksinasuvista miehistä köyhyysrajan alitti n. 43 prosenttia. Myös ikääntyneillä köyhyys on useammin naisten ongelma. Noin 31 prosenttia yli 75-vuotiaista yksinelävistä naisista jäi köyhyysrajan alapuolelle vuonna Miesten vastaava osuus on selvästi pienempi. Lähde: THL, Tilastokeskus 10

11 Tasa-arvosuunnittelu Tasa-arvolaki edellyttää kaikilta vähintään 30 henkilöä työllistäviltä työnantajilta henkilöstön tasaarvosuunnitelmaa. Tasa-arvosuunnitelmaa edellytetään myös oppilaitoksilta lukuun ottamatta peruskouluja.» Tasa-arvolain uudistamisessa vuonna 2013 suunnitteluvelvoite todennäköisesti laajenee myös peruskouluihin. Lain edellyttämien suunnitelmien lisäksi kunnassa on hyvä laatia toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma.» Tasa-arvon peruskirja edellyttää kunnalta toiminnallisen tasaarvosuunnitelman laatimista. Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma koskee palveluiden, päätöksenteon ja kunnan muun toiminnan tasa-arvoa, ja siinä määritellään, miten tasa-arvo sisällytetään osaksi johtamista sekä toiminnan ja talouden ohjausta. 11

12 Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa on hyvä tuki päätöksenteossa. Peruskirja auttaa hahmottamaan, miten tasa-arvoa voidaan edistää, seurata ja arvioida kaikessa kunnan toiminnassa:» demokraattinen vastuu, palvelut, työnantajarooli, sukupuoleen perustuva väkivalta, yhdyskuntasuunnittelu, ympäristön ja talouden kestävä kehitys Peruskirja on vapaaehtoinen sitoumus edistää tasaarvoa, ja se on laadittu Euroopan kuntajärjestöjen yhteistyönä. Kuntaliitto on suositellut kaikille kunnille peruskirjan hyväksymistä. 12

13 Tasa-arvon peruskirjan velvoitteet Peruskirjan allekirjoittamisen myötä kunta sitoutuu laatimaan toiminnallisen tasaarvosuunnitelman.» Suunnitelmassa tulee esittää tavoitteet, toimenpiteet ja resurssit peruskirjan tavoitteiden toteuttamiseksi. Peruskirjan allekirjoittaessaan kunta sitoutuu myös sukupuolivaikutusten arviointiin.» Kunnan tulee suunnitella, millaisilla painopisteillä, aikataululla ja resursseilla sukupuolivaikutusten arviointia toteutetaan.

14 Tasa-arvo päätöksenteossa Tasa-arvoinen ja demokraattinen päätöksenteko edellyttää, että miehet ja naiset voivat osallistua päätöksentekoon tasapuolisesti. Kuntien välillä on eroja, mutta keskimäärin vain 36,2 % valtuutetuista on naisia (kuntavaalit 2012). Osuus laski edellisistä vaaleista 0,5 %. Edellisellä vaalikaudella vain % kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajista oli naisia. Sukupuolten tasa-arvo pitää ottaa huomioon myös päätösten sisällöissä. Päätöksissä ja niiden valmistelussa tulisi arvioida päätösten vaikutuksia naisiin ja miehiin. 14

15 Tasa-arvo toiminnan ja talouden ohjauksessa Tasa-arvon edistäminen ei ole erillinen tehtävä, vaan sen tulisi olla osa kunnan toiminnan ja talouden ohjausta ja seurantaa. Tasa-arvo voidaan ottaa osaksi kunnan strategiaa, toimialojen ja palvelualueiden tavoitteita ja niiden toteuttamista sekä seurannan tunnuslukuja. Tasa-arvotavoitteiden toteutumista seurataan osana muuta seurantaa esimerkiksi toimintakertomuksessa, hyvinvointikertomuksessa ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa. Tasa-arvotavoitteiden asettamisen ja seurannan tulee perustua tietoon, ja siksi seurannan pohjaksi tarvitaan sukupuolieriteltyjä tietoja keskiarvotiedon sijaan. 15

16 Tasa-arvo palveluissa Kuntien palvelut vaikuttavat suoraan kuntalaisten tasaarvon toteutumiseen arjessa. Naisten ja miesten välillä voi olla palveluiden tarpeeseen ja käyttöön vaikuttavia eroja esimerkiksi työelämässä, koulutuksessa, terveydessä, vapaa-ajan vietossa ja työn ja perheen yhteensovittamisessa. Naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien tarpeet tulee selvittää ja ottaa huomioon palveluja koskevissa päätöksissä. Palveluiden käyttäjistä ja potentiaalisista käyttäjistä on tärkeää saada tiedot myös sukupuolen mukaan, jotta palveluita voidaan kehittää vastaamaan paremmin erilaisten kuntalaisten tarpeita. 16

17 Esimerkki: Tasa-arvonäkökulma aurauksessa Naiset kävelevät, pyöräilevät ja käyttävät julkista liikennettä miehiä enemmän. Karlskogassa Ruotsissa lumen auraus oli järjestetty siten, että kuorma-autojen käyttämät ja miesvaltaisille työpaikoille johtavat isot tiet aurataan ensin, ja kävely- ja pyörätiet viimeiseksi. Aurauksen järjestämisellä oli taloudellisia vaikutuksia: kevyen liikenteen käyttäjät, joista suurin osa on naisia, joutuivat kolme kertaa useammin liukkaudesta johtuviin onnettomuuksiin kuin autoilijat. Loukkaantumisten hoito tuli neljä kertaa kalliimmaksi kuin auraaminen. Aurausjärjestystä muutettiin: ensin aurataan kevyen liikenteen väylät erityisesti päiväkotien alueilta, sillä vanhempien on päästävä niihin jo ennen töihin menoa. Seuraavana ovat vuorossa suurille naisvaltaisille kunnan työpaikoille kuten sairaaloille johtavat kevyen liikenteen väylät ja kouluihin vievät väylät. Viimeisenä aurataan suuremmat tiet. Järjestely ei vaatinut ylimääräisiä taloudellisia resursseja ja teki kunnasta helppokulkuisemman kaikille asukkaille. Samalla kevyen liikenteen onnettomuuksista johtuvat kustannukset pienenivät. 17

18 Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus Suvaus on päätösten ja toimenpiteiden arvioimista ennakkoon siltä kannalta, millaisia vaikutuksia niillä voi olla naisiin, miehiin, tyttöihin ja poikiin. Sukupuolivaikutusten arviointi perustuu siihen, että naisten ja miesten välillä voi olla eroja esimerkiksi työelämässä, koulutuksessa, terveydessä ja vapaaajan vietossa ja erot heijastuvat palveluiden käyttöön. Suvauksessa tunnistetaan mahdollisia eroja ja otetaan niitä huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa. 18

19 Miksi suvausta? Suvaus lisää päätöksenteon avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tietopohjaa. Suvaus tuo esille päätösten vaikutuksia naisiin ja miehiin, jolloin päättäjillä on mahdollisuus punnita päätösten seurauksia erilaisille kuntalaisille entistä paremmin. Erojen huomioon ottaminen lisää kuntalaisten tasa-arvoa ja hyvinvointia. Suvaus parantaa palveluiden laatua ja kuntalaislähtöisyyttä. 19

20 Esimerkki: Lastenneuvolan suvaus Vantaalla Lastenneuvolassa toteutetun suvauksen myötä varhaisen tuen ja neuvonnan Vastaamopalvelun palvelusetelikäytäntöä muutettiin. Aiemmin vanhemmat saivat itse päättää palveluseteleiden käytöstä, ja niitä käytti useimmiten äiti. Suvauksen seurauksena molemmille vanhemmille osoitettiin oma palveluseteli, millä haluttiin vahvistaa isien osallistumista neuvontapalvelun käyttöön. 20

21 Turvallisuus ja väkivallan ehkäisy Kuntalaisten turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat monet asiat:» Ympäristön viihtyisyys ja koettu turvallisuus, yhdyskuntarakenne, julkinen liikenne ja liikenneturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus, työpaikkojen turvallisuus, rikosten ja väkivallan ennaltaehkäisy. Naisten ja miesten kokemukset väkivallasta ovat erilaisia: miehet joutuvat väkivallan kohteiksi useammin kodin ulkopuolella ja naiset lähipiirissään. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa syyllisiksi epäillyistä 16 % oli naisia ja 84 % miehiä vuonna 2010 (Tilastokeskus 2011). Kunnat ovat keskeisessä asemassa naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä ja torjumisessa. 21

22 Esimerkki: Turvalliset yöbussit Ruotsissa Kalmarin kunnassa tehdyn turvallisuustutkimuksen yhteydessä kävi ilmi, että naiset eivät uskalla käyttää yöbusseja, koska pelkäävät joutuvansa väkivallan kohteeksi matkalla pysäkiltä kotiin. Bussin pysähtymistä muutettiin niin, että yksin matkustavat, niin naiset kuin miehetkin, voivat pyytää kuljettajaa pysähtymään myös pysäkkien välillä. Matkustaja voi poistua etuovesta, jolloin kuljettaja voi varmistua, ettei kukaan muu poistu kyydistä samanaikaisesti. Yöbusseista tuli turvallisempia sekä naisille että miehille. 22

23 Kysymyksiä päättäjälle Onko tasa-arvo luonteva osa kunnan johtamista, toimintaa ja palveluja? Onko tasa-arvonäkökulma mukana strategian ja talousarvion valmistelussa? Onko kunnassa hyväksytty Eurooppalainen peruskirja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta paikallishallinnossa? Onko kunnassa laadittu toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma, joka koskee palveluiden ja päätöksenteon tasa-arvoa? Onko kunnassa lakisääteinen henkilöstöä koskeva tasaarvosuunnitelma? Onko kunnan oppilaitoksissa lakisääteiset tasa-arvosuunnitelmat? Seurataanko suunnitelmissa asetettujen tavoitteiden toteutumista? Onko tasa-arvon edistämisen resursseista ja vastuista huolehdittu? Ovatko kuntalaisia koskevat tiedot saatavilla myös sukupuolen mukaan ja käytetäänkö tietoja? Onko ainakin tärkeimpien päätösten sukupuolivaikutukset arvioitu etukäteen? Huolehtiiko kunta aktiivisesti kuntalaisten turvallisuudesta ja sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisystä? 23

24 Tasa-arvon käsikirja kuntapäättäjälle Käsikirja kokoaa perustiedot tasaarvosta kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa Käsikirjan sisältöinä ovat Sukupuolten tasa-arvo kunnan tehtävänä Tasa-arvolainsäädäntö Eurooppalainen tasa-arvon peruskirja Tasa-arvo päätöksenteossa Tasa-arvon edistäminen toiminnan ja talouden ohjauksessa Tasa-arvo palveluissa Sukupuolivaikutusten arviointi eli suvaus Turvallisuus ja väkivallan ehkäisy Käytännön esimerkit kunnista Tilausnumero 1585 Maksuton pdf: Painettujen julkaisujen tiedustelut: