Nelikenttä pilotoinnin työkaluna Kiuruveden perhepäivähoidossa

Transkriptio

1 Nelikenttä pilotoinnin työkaluna Kiuruveden perhepäivähoidossa Muokattu:Varpaat vauhtiin ohjaajan opas 2013 Lähteinä: Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Orientaation lähteillä varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti Vasu-näkökulmia Seppo Sarras, Vasu-konsultti (Helsingin kaupunki) ja Jyrki Reunamo, KT (Helsingin yliopisto) -2005

2 KIURUVESI Kiuruvesi on aito savolaiskaupunki hyvien kulkuyhteyksien ja kauniin sekä puhtaan luonnon äärellä Pohjois-Savon luoteisosassa. Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873 ja kaupungiksi se muuttui vuoden 1993 alussa. Asukkaita Kiuruvedellä on noin Palvelut, aina peruspalveluista kulttuuripalveluihin saakka, ovat laadukkaita ja lähellä ihmisiä. Kiuruveden naapurikuntia ovat Iisalmi, Pielavesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä ja Vieremä. Kiuruvettä leimaa maaseutumainen ympäristö, järvimaisema ja asumusten laaja levittäytyminen. Varhaiskasvatuspalvelut: - työntekijöitä 80, näistä varhaiskasvatuksen johtaja, 2 hallinnollista johtajaa, 1 perhepäivähoidon ohjaaja, KELTO - 3 päiväkotia (esiopetus on suurimmaksi koulutoimen alla, AIP toiminta varhaiskasvatuksen alla) - avoin päiväkoti ma-to 9-12, joista ti/to on puuhakerhopäiviä - perhepäivähoidon ohjaajalla: * taajama-alueen ulkopuolella 21-paikkanen päiväkoti * 1 ryhmis keskustassa * 4 kotiryhmistä * 17 kotona olevaa hoitajaa * 6 hoitajaa lasten kotona * erillinen varahoitoyksikkö, jossa 2 työntekijää = perhepäivähoidossa 142 lasta, 40 työntekijää

3 Tutkimusmatkalla perhepäivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin Elokuun työillassa (2013) kerrottiin lyhyesti valtakunnallisesta liikkumis- ja hyvinvointiohjelmasta Syyskuun kirjeessä hoitajat saivat enemmän tietoa ohjelmasta, Kiuruveden hankkeen tavoitteista sekä ohjeet nelikentän täytöstä. Lisäksi hoitajat saivat Vauhti varpaan ohjaaja opas vihkosen, joka oli apuna nelikentän täyttämisessä Marraskuussa 2013 pidettiin perhepäivähoidon työilta, jossa oli mukana kaikki kotona työskentelevät perhepäivähoitajat ja keskustan ryhmishoitajat >TAVOITTEENA PERHEPÄIVÄHOIDOSSA: - perhepäivähoidon asemaa vahvistetaan merkittävänä pienten lasten hoitomuotona - hoitajan sitoutuminen lasten liikunnan suosituksiin - liikkumaan innostavan ympäristön rakentaminen (sisä- ja ulkotilat), kehittäminen ja uuden välineistön valmistaminen ja hankkiminen - jokainen perhepäivähoidossa oleva lapsi saa riittävästi fyysistä aktiivisuutta ja harjoitella monipuolisesti liikkumista - hoitaja suunnittelee oman liikuntakasvatuksen suunnitelman

4 TUTKIMUSMATKALLA PEREHPÄIVÄHOIDON UUSIIN LIIKKUMISEN KÄYTÄNTÖIHIN HOITAJAN NIMI: Minun kehitystehtävä: MOTIIVI (mitä haluan ja miksi?) MAHDOLLISUUS (uudet ideat) KAAOS (vaikeat asiat) HARMONIA (hyvät asiat)

5 Ohjeet nelikentän käyttöön Valitse kehityskohteeksi joku ulkoiluun liittyvä näkökulma ja täytä oheinen nelikenttä. Voit käyttää apuna esim. Varpaat vauhtiin ohjaajan oppaan s.15 1.) HARMONIA: kirjoita asioita, jotka toimivat kehitystehtävän suhteen hyvin ja johon olet erittäin tyytyväinen. 2.) KAAOS: kirjoita asia tai asioita, jotka ovat kehitystehtävän osalta ristiriitaisia, epäselviä tai ongelmallisia. Asiaan voi liittyä tietämättömyyttä tai epävarmuutta. 3.) MOTIIVI: kirjoita asioita, jotka ovat kehitystehtävässä erityisen tärkeitä, mutteivät vielä toteudu ainakaan täysin. Mitä haluat kehittää? Miksi tämän tehtävän toteuttaminen on vaikeaa? 4.) MAHDOLLISUUS: kirjoita asia tai asioita, jonka toteuttaminen antaisi lisäaineksia kehitystehtävän ratkaisuun. Mikä uusi ja kokeilemisen arvoinen näyttäisi houkuttelevalta? Kun nelikenttä on valmis, palaa siihen tietyn väliajoin. Kuukauden kuluttua arvioi muodostunutta kokonaiskuvaa: Miltä kokonaisuus nyt näyttää? Puuttuuko jotain olennaista? Onko toimintasi muuttunut?

6

7

8

9

10 Miten jatketaan? Hoitajat saivat rauhassa tutustua kysymyksiin > pohtia omaa työtään ja asennettaan kysymyssarjojen avulla Hoitajat täydensivät omaa kehitystehtävää Osalle hoitajista nelikentän täyttäminen oli vaikeaa ja kehityskohdetta ei löytynyt > yhteisen kehityskohteen sai etsiä työparin tai tiimin kanssa Korostettiin, että jokainen valitsee oman näköisen kehityskohteen, paperia ei tehdä ohjaajalle, vaan itselle Nelikenttä palautettiin ohjaajalle marraskuun loppuun mennessä Siihen palataan kehityskeskustelussa sekä seuraavissa työilloissa

11 TULOKSIA, MITÄ ON SAATU AIKAISEKSI? Yhden työparin nelikenttä ajatuksia: Motiivi: Eläköityvästä vanhasta työntekijästä ei tod.näk. pysty enää leipomaan edes lisäaineilla notkeaa, liikkuvaa, reipasta, solakkaa, motivoitunutta liikuttajaa > hoidan mielelläni tieto, taito ym. vähemmän liikuntaa vaativat tehtävät omalta osaltani mahd. hyvin. Liikutan mahdollisuuksien mukaan (lapsiryhmä). Liikkumisesta tullut pakkopullaa (lapset kysyy onko pakko lähteä) jatkuva lähteminen jonnekin Mahdollisuus: mietintämyssyt päässä > katsotaan mitä saadaan aikaiseksi Harmonia: liikunnan ja tutkimisen yhdistäminen Kaaos: vaatetus ei aina vastaa ulkoliikunnan tarpeita pienten ja isojen liikuntatarpeet taidot (=valmiudet) hyvin erilaiset / ryhmäjako: viisi 1-2v ja neljä yli 3v Miten lähdettiin työstämään? - Ohjaaja: Mitä ajatuksia nelikentän täyttäminen sai aikaan? Miltä kaavakkeen täyttäminen tuntui? - Hoitajien ajatuksia: liikuntapaonotteista tämä touhu koko ajatus väsyttää lapset reagoineet pitääkö taas lähteä paperin täyttöä ärsyttää, että lapset tulevat pomppimalla syömään Ohjaajana olin valmistautunut mm. seuraavilla kysymyksillä? - Mitä teidän mielestä on pienten lasten liikunta? Mitä pienet lapset tarvitsevat, miksi? - Mitä tarkoititte jatkuvalla lähtemiselle? - Mitä näissä tiloissa / tällä alueelle voi tehdä? Mitä mahdollisuuksia? (takapiha, etupiha, puisto, hiekka-jääkenttä, välineet, eri vuodenaikoina?

12 Mitä on saatu aikaiseksi? Kahden perhepäivähoitajan ajatuksia: Saman kadun varrella työskentelee kaksi hoitajaa, jotka näkevät lähes päivittäin toisiaan. Halusivat tehdä kehittämistehtävän yhdessä. Perhepäivähoitaja hoitaa omassa kodissaan( 4½ lasta). Lapset iältään 1-6v, näistä alle 3-vuotiaita viisi lasta. Meidän kehitystehtävä: Talven ajalle monipuolinen leikkipaikka lapsille omalle pihalle (molemmat voivat toteuttaa omassa pihassa) - rakennetaan lumilinnaa ja eläinhahmoja lumesta. Pieni mäki muotoillaan pihalle kertyvästä lumesta - käytetään lähipuiston mäenlaskupaikkaa (tunnelit ja pulkat) - tehdään tunneleita pieneen penkkaan niin, että ei ole sortumavaaraa ja ettei lapsi jää kiinni tunneliin - suojasäällä lumilyhdyt, lumiukkoja, lumilinnan seinät - pulkat ja rattikelkat, isommat lapset voivat vetää pienempiä.- lapset osallistuvat myös lumitöihin omilla lapioillaan - lasten ideoita ja toiveita otetaan huomioon ja toteutetaan myös - saukkoratoja, lumienkeleitä - rekka-autoilla lumen ajoa - retket makkaranpaistoineen ym. - ohjattuun jumppaan osallistutaan

13 Ohjaajan mietteitä Kysymykseksi ja pohdittavaksi noussut edelleen 1.) mistä motivaatio hoitajalle, joka ei ole yhtään kiinnostunut liikunnasta, ei pidä sitä kovinkaan tärkeänä? 2.) miten minä toimin ohjaajana, kun itse olen erittäin motivoitunut asiaan? Kehittämishankkeessa on tärkeää sisäinen motivaatio: 1.) tehdä omalla tavalla 2.) omat kyvyt 3.) merkityksellisyys (millainen toiminta edistää lapsen oppimista? Onko ympäristö oppivaan haastavaa?) Ohjaajana annoin jatkomietittäväksi mikä on sinun tapa toteuttaa liikuntakasvatusta?

14 Kartoita tiloja ja välineitä, ympäristöä > näe uusilla silmillä mahdollisuudet Mikä on sinulle luontainen tapa toteuttaa/ohjata/mahdollistaa lasten liikkuminen? Ottaa huomioon lapsilta nousseet ideat (lapsen osallisuus) Hoitajien kanssa palataan kehitystehtävään työillassa Jaetaan omia kokemuksia toisten hoitajien kanssa pienryhmissä (hoitajat kertoivat työillassa mitä ovat tehneet) - Kirjataan omaan nelikenttään ajatuksia, miten oma kehitystehtävä on konkreettisesti toteutunut

15 Hoitajien kanssa palataan kehitystehtävään kehityskeskustelussa Kartoitetaan hoitajan omaa motivaatioita ja ajatuksia. Kuullaan hoitajaa, miten hän arjessa toteuttaa liikuntakasvatusta. Kannustetaan ja motivoidaan löytämään itselle ominainen tapa toteuttaa lasten aktiivista liikkumista Käydään läpi lapsiryhmän tarpeita (ikä ja kehitysvaihe) Mitä mahdollisuuksia omasta kodista ja ympäristöstä löytyy?

16 Mitä Kiuruveden perhepäivähoidossa on tehty v.2014 aikana ja jälkeen? KOULUTUSTA osa hoitajista osallistui - Liikuntaa pienissä tiloissa koulutus (3t) - Vekara Vipellys liikuntaa alle 3v. koulutus (3t) - Varhaiskasvatus ympäristö merkitys, tavoitteet ja toteutus varhaiskasvattajan työssä DIALOGIA keskustelua / pohdintoja työilloissa - ohjaaja /hoitaja ottaa valokuvia / videoita: todennetaan se mitä tehdään, miten toimitaan, missä toimitaan SAAVUTUKSET KUVIN OHJATUT JUMPPAHETKET salissa ja leikkikentällä >pph.ohjaaja pitää ohjattuja jumppahetkiä salissa 1x/vko ja leikkikentillä > yhteistyötä liikuntatoimen kanssa: liikunnanohjaaja ohjaa lasten liikuntaa leikkikentällä (talvella hiihto, syksy mm. telinerata ja palloilu) > tätä kehitetään

17 JUMPPAKASSIT JA LIIKUNTAKANSIO HOITAJILLE - liikuntakansioon on tarkoitus kerätä vinkkejä, miten hoitaja voi toteuttaa kotona jumppakassin sisältöä esimerkiksi: * antaa vinkkejä toisille miten toimii välineiden kanssa * voi ottaa valokuvia ja liittää niitä mukaan (muistaa kuitenkin valokuvalupa) * kirjoittaa laulun sanoja, loruja ja leikkejä * kirjoittaa tarinoita jumppahetkistä LIIKUNNAN VUOSIKELLO > jokainen hoitaja toteuttaa oman liikunnan vuosikellon, esille vanhemmille PERHEIDEN YHTEINEN LIIKUNTAILTA > syyskuussa 2015 koko varhaiskasvatuksen yhteinen liikuntailta perheille, mukana eri liikuntajärjestöt SUOSITELTAA LIIKUNTAVÄLINEISTÖÄ MONISTE

18

19

20 Ohjaajan, johtajan työn näkökulmasta - Jokainen hoitaja toteuttaa liikuntakasvatusta omista lähtökohdista (koulutustausta, työkokemus, työvuodet, oma motivaatio). Hoitajan on tärkeää tunnistaa oma osaaminen. Ohjaajan auttaa havaitsemaan mikä on vahvaa / mitä voi muuttaa. Ohjaajan tehtävä on vahvistaa hoitajan ammatillisuutta miksi teen näin? Oppimisesta tulee mielekästä ja motivoivaa, kun se mitä opitaan, nousee suoraan omasta työstä: lapsiryhmästä ja sen tarpeista (Vaula Haavisto) - Perhepäivähoidossa hoitajan koti on varhaiskasvatusympäristö. Ohjaaja auttaa hoitajaa löytämään vahvuudet ympäristöstä: miten hoitaja muokkaa ympäristöä (sisällä ja ulkona), jotta se tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden oppimiseen ja haasteisiin. Millaiseen liikkumiseen ympäristö mahdollistaa? - Lasten osallisuus: aikuinen näkee arjessa oppimisen mahdollisuudet, kokemisen ja yhdessäolon hetket, mihin hetkessä kuin hetkessä on mahdollisuus tarttua. LAPSEN PÄIVÄ ON TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA - Ylläpitää liikunnan merkitystä - Ohjaajan / johtajan tulee antaa työvälineitä - Ilo kasvaa liikkuen : hyvien työtapojen, ideoiden, ajatusten levittäjä - Työhyvinvoinnin näkökulma : jumppa- ja venyttelyohjeet, liikunnallinen kehityskeskustelu

21