Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna

2 sisältö Tilaaja TAMPEREEN KAUPUNKI LIIKENNEVIRASTO Yhteyshenkilöt Ilkka Niskanen, Tuukka Lyly, Sirpa Lappalainen, Mikko Alanko ja Ilkka Rekola WSP Finland Oy RAPORTTI Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/2012 ISSN: ISBN: Tiivistelmä 4 Abstract 5 1 Johdanto 6 2 Taustatietoja Tampereesta 7 3 Nykyiset meluntorjuntatoimet Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat Nykyiset tie- ja raideliikenteen meluesteet 8 4 Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät Ympäristömelun uudet tunnusluvut, Lden ja Ln Melun laskennallinen arviointi Laskentamallit Akustisen mallin laatiminen Maastomallin laatiminen ja laskennan asetukset Melulaskennan epävarmuudet 11 5 Melun aiheuttajat Tieliikenne Raideliikenne Teollisuuslaitokset Ratapiha Lentoliikenne 15 6 Melulaskentojen tulokset Lden ja Ln tasojen tarkastelu Tieliikennemelu (Lden) Raideliikennemelu (Lden) Teollisuuslaitosten aiheuttama melu (Lden) Ratapihan toimintojen aiheuttama melu (Lden) Lentotoiminnan aiheuttama melu (Lden) Hiljaiset alueet Tulevaisuuden melutilanne 21 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset 22 8 Kirjallisuusluettelo 23 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Meluesteiden sijainnit Tampereella Laskentaan kuuluneiden katu- ja tieosuuksien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät Raideliikennemäärät lasketuilla raideosuuksilla Meluselvityksessä mukana olleiden teollisuuslaitosten kuvaukset Liite 5. Järjestelyratapihan melumittaukset Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Liite 12. Tie- ja katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet Raideliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet Teollisuuslaitosten aiheuttamat meluvyöhykkeet Ratapihatoimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet Tampere Pirkkalan lentoaseman toimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet Hiljaisten alueiden sijoittuminen Yhteismeluvyöhykkeet

3 TIIVISTELMÄ Abstract Tampereen kaupunkialue ja sen vilkkaimmat maantie-ja rataosuudet kuuluvat ympäristömeludirektiivin ja ympäristönsuojelulain mukaisiin kohteisiin, joille tulee laatia strateginen meluselvitys mennessä. Tähän raporttiin on koottu Tampereen kaupungin meluselvityksen keskeiset tulokset ympäristömeludirektiivin mukaisilla tunnusluvuilla arvioituina. Laadittu meluselvitys sisältää laskennat tie- ja raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten sekä laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteen aiheuttamia melutasoja on laskettu vilkkaimmille kaduille ja maanteille. Selvityksen tulokset antavat kattavan kuvan melualtistumisen tasosta ja eri melulähteiden keskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksen tuloksia ja laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja kaupungin maankäytön suunnittelussa. Melulaskennoissa on ollut mukana yhteensä noin 218 kilometriä katuja, 160 kilometriä maanteitä ja 28 kilometriä rautateitä. Selvityksessä on arvioitu myös 12 teollisuuslaitoksen ja Viinikka Rautaharkko-järjestelyratapihan aiheuttamaa ympäristömelua. Meluselvityksen tuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että tulokset edustavat vain laskentamallissa mukana olevien melulähteiden aiheuttamia melutasoja. Selvityksen aineisto kattaa tärkeimmät melulähteet, mutta siitä puuttuu osa mm. Tampereen katujen liikenteestä ja teollisuuslaitoksista. Selvityksessä melualtistumista on arvioitu ympäristömeludirektiivin mukaisilla tunnusluvuilla päivä-ilta-yömelutaso ) ja yöaikainen melutaso (L n ). Päivä-ilta-yömelutaso ) saadaan laskemalla päivä-, ilta- ja yöajalle vuoden keskiäänitasot ja painottamalla ilta- ja yöajan melutasoja niiden suuremman häiritsevyyden mukaan. Ympäristömeludirektiivin mukaisille tunnusluvuille ei ole varsinaisesti annettu ohjearvotasoja. Melualtistumisen rajoina käytetään 55 db ) ja 50 db (L n ) tasoja. Tämän selvityksen mukaan 35 % Tampereen kaupungin asukkaista arvioitiin altistuvan yli 55 db ) melutasolle, joka aiheutuu tieliikenteestä. Raideliikenteen yli 55 db ) melulle altistuvien osuus asukkaista oli 13 %. Teollisuuslaitosten ja ratapihojen aiheuttamat melualueet olivat selvityksen perusteella huomattavasti suppeampia, myös altistujamäärät olivat selvästi vähäisempiä kuin liikenteen aiheuttamalle melulle. Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 130 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat melualueella > 55 db). Raideliikenteen aiheuttamalle voimakkaalle melulle > 70 db) arvioitiin altistuvan noin 3700 asukasta. Tieliikennemelun altistujamäärät painottuivat alemmille melutasoille, mutta voimakkaalle tieliikenteen melulle arvioitiin altistuvan noin 200 asukasta. Hoito- ja oppilaitosrakennuksista 4 sijaitsee voimakkaan melun alueella. Tässä selvityksessä todetut altistujamäärät olivat selvästi suurempia kuin aikaisemmin laaditussa selvityksessä on arvioitu. Suurelta osalta tämä johtuu uusista melun tunnusluvuista L den ja L n sekä altistujamäärien arviointitavasta, minkä vuoksi vertailua edellisen selvityksen altistujamääriin ei voida tehdä. Meluselvityksen yhteydessä on laadittu myös arvio melutilanteesta kansallisilla ympäristömelun tunnusluvuilla (L Aeq 7 22 ja L Aeq 22-7 ) sekä vuodelle 2030 arvioiduilla liikennemäärillä. Liikennemäärien kasvaessa tieliikennemelun altistujamäärien arvioidaan kasvavan noin 10 % ja raideliikennemelulle altistuvien määrän noin 20 % vuoteen 2030 mennessä. According to Environmental Noise Directive and Finland s Environmental Protection Act, the City of Tampere, its busiest main thoroughfares and the stretches of railway are targets that need to have a strategic noise-mapping study conducted by The present report includes the main results obtained using the Environmental Noise Directive s indicators. The noise study conducted includes calculations of the noise levels produced by road and rail traffic, by the foremost industrial plants, and by rail-yards. The noise levels of road traffic were calculated for the main thoroughfares and streets. The results of this mapping provide a comprehensive picture of the level of noise exposure and information about the mutual shares of the different noise sources in the total noise exposure. The results and other material of this study can be used in noise abatement action planning and in urban land-use planning. The noise calculations include a total of 218 kilometres of streets, 160 kilometres of main thoroughfares and 28 kilometres of rail-tracks. Twelve industrial plants and the Viinikka-Rautaharkko rail-yards were also assessed as environmental noise sources. The material of this study includes the most significant noise sources. Noise exposure in the study was assessed using day-evening-night level ) and night-time level (L n ) as stated in the Environmental Noise Directive. L den level is obtained by calculating day-time, evening-time and night-time annual average levels and by weighting the eveningtime and night-time levels with their maximum annoyance. Based on the results of this study, 35% of the inhabitants of Tampere were estimated to be exposed to road traffic noise levels exceeding 55 db ). The share of inhabitants exposed to railway noise exceeding 55 db was 13%. The noise zones (> 55 db) surrounding industrial plants and rail-yards were considerably more narrow and the number of exposed inhabitants was significantly lower than in the case of exposure to traffic noise. According to the noise calculation findings, more than 130 healthcare and educational buildings were located within the noise zone > 55 db). About 3700 inhabitants were estimated to be exposed to intense noise > 70 db) caused by railway traffic. Most inhabitants living within the road traffic areas were exposed to lower noise levels, but still about 200 of them were exposed to intense noise levels. Four healthcare and educational buildings are located within areas of intense noise. The number of inhabitants found in this study to be exposed to significant noise levels is significantly higher than in earlier studies. Differences in evaluation indicators and methods of calculating exposure are the main reason for this. Due to these reasons, the numbers of exposed inhabitants are not comparable with the findings of earlier studies. An estimate of the noise situation using the national noise level indicators (L Aeq 7 22 ja L Aeq 22-7 ) and the forecast traffic noise levels for the year 2030 was also formulated in connection with this noise-mapping study. Due to the increase in traffic volumes, the number of exposed inhabitants for road traffic noise is estimated to increase by 10% and 20 % for raiwaytraffic noise by the year Tiivistelmä Abstract 5

4 JOHDANTO Taustatietoja Tampereesta Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2002/49/EY ympäristömeludirektiivi) tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja. Suomessa ympäristömeludirektiivin kansalliseksi täytäntöön panemiseksi on ympäristönsuojelulakiin (YSL 86/2000) lisätty säännökset meluselvityksistä ja meluntorjunnan toiminta-suunnitelmista (459/2004). Sen lisäksi valtioneuvoston asetuksella (801/2004) määritellään tarkemmin melun tunnusluvut sekä meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien sisältö. Tampereen kaupunkialue ja alueen vilkkaimmat maantieosuudet ja raideliikenne osuudet kuuluvat direktiivin mukaisiin kohteisiin, joille tulee laatia strateginen meluselvitys mennessä. Tähän raporttiin on koottu Tampereen kaupungin meluselvityksen keskeiset tulokset ympäristömeludirektiivin mukaisilla tunnusluvuilla arvioituina. Tampereen kaupungin meluselvityksen on laatinut WSP Finland Oy:n työryhmä, jonka projektipäällikkönä on toiminut Ilkka Niskanen. Konsultin työryhmän muina jäseninä ovat työskennelleet Tuukka Lyly (projektisihteeri ja suunnittelija), Sirpa Lappalainen (suunnittelija), Mikko Alanko (suunnittelija), Teija Käpynen (suunnittelija), Ilkka Rekola (avustava suunnittelija) ja Terhi Tikkanen-Lindström (laadunvarmistaja). Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston maksamaa työtä on ohjannut tilaajan edustajien ja konsultin muodostama projektiryhmä, joka on kokoontunut työn aikana seitsemän kertaa. Projektiryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Harri Willberg, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Milla Hilli-Lukkarinen, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Ari Elsilä, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Jaakko Uusitalo, Tampereen kaupunki, kaupunkimittaus Ari Vandell, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Karoliina Laakkonen-Pöntys, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Anna-Maria Niilo-Rämä, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Eeva-Liisa Aren, Pirkanmaan Ely-keskus ( saakka), liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Marketta Hyvärinen, Pirkanmaan Ely-keskus ( lähtien), liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue sari Tuomivaara, Pirkanmaan Ely-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Erkki Poikolainen, Liikennevirasto Laadittu meluselvitys sisältää laskennat tieliikenteen, raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten ja laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteen aiheuttamia melutasoja on laskettu vilkkaimmille kaduille ja maanteille. Selvityksen tulokset antavat kattavan kuvan melualtistumisen tasosta ja eri melulähteiden keskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksen tuloksia ja laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi mm. meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja kaupungin maankäytön suunnittelussa. Tampereen kaupunki on asukasmäärältään Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Lokakuun lopussa 2011 Tampereella oli asukasta (Tilastokeskus 2011). Tampereen kaupunki sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven välisellä kannaksella. Teollisuus on tärkeä työllistäjä Tampereella, sillä lähes 20 % työpaikoista on teollisuudessa. Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa. Kaupunki on useiden vilkkaiden valtateiden varrella: vt 3 Helsinki Vaasa, vt 9 Turku Kuopio ja vt 12 Rauma Tampere Kouvola. Tampere on vilkas rautatieliikenteen keskus. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa ja päivittäinen matkustajamäärä on noin Vuosittain Tampereen aseman kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa junamatkustajaa. Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, joka on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Ilma-alusten laskeutumisten määrä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla vuonna 2010 oli yhteensä kpl (Finavia 2010). Kuva: Susanna Lyly 6 Johdanto Taustatietoja Tampereesta 7

5 Nykyiset meluntorjuntatoimet Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät 3.1 Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat Edellinen laaja liikennemeluselvitys Tampereen kaupungin alueella tehtiin vuonna 2003 (Tampereen kaupunki 2003). Vuoden 2003 tilanteessa tie- ja katuliikenteen aiheuttamilla melualueilla (L Aeq > 55 db) arvioitiin asuvan noin asukasta. Raideliikenteen aiheuttamalle vastaavalle melualueelle arvioitiin sijoittuvan 6940 asukasta. Selvityksessä arvioitiin katu- ja tieliikenteen aiheuttamille melualueille sijoittuvien asukasmäärien kasvavan noin 18 % (altistujamäärä asukasta) vuoteen 2020 mennessä ellei meluntorjuntatoimia toteuteta. Selvityksessä arvioitiin laskennallisesti myös tie- ja katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet L den -tunnusluvulla vuoden 2020 liikennemääriä käyttäen. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa (Tampereen kaupunki 2009) on tarkasteltu laaja-alaisesti meluntorjunnan tavoitteita sekä keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu 30 konkreettista meluntorjuntakohdetta, jotka on jaettu katukohteisiin (11 kpl), päiväkoti-, koulu- ja hoitolaitoskohteisiin (11 kpl) sekä yhteistyökohteisiin (8 kpl). Toimintasuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ovat suurimmaksi osaksi meluesteitä. Lisäksi on esitetty liikenteellisiä järjestelyjä sekä rakennusten ääneneristävyyden parantamista kohteissa, joissa terveyshaitat ovat todennäköisiä. Tampereen rataympäristöselvityksessä (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2003) on kartoitettu melun ongelmakohdat huomautusten perusteella ja kerätty lähtötiedot maastomalliin pohjautuvaa melulaskentaa varten. Rataympäristöselvityksen toisessa vaiheessa tehtyjen melulaskentojen perusteella on laadittu suunnitelmat meluesteiden toteuttamisesta Järvensivulle, keskustaan (Huhtimäenkatu), Multisiltaan, Rautaharkkoon ja Tesomaan (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2008). Vuonna 2007 laaditussa maanteiden meluselvityksessä arvioitiin melua maanteillä, joiden liikennemäärät olivat yli 6 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Selvityksessä Tampereen kaupungin alueelta oli mukana viisi maantieosuutta, jotka sijoittuvat maanteille vt 3 Helsinki Vaasa, vt 9 Turku Kuopio, vt 12 Rauma Tampere Kouvola, kt 65 Tampere Virrat ja mt 3495 Lakalaiva Kaleva (Tiehallinto 2007). Selvityksessä arvioitiin, että eniten melulle > 55 db) altistuu asukkaita Helsingissä (40400 asukasta) toiseksi eniten Espoossa (19700 asukasta) ja kolmanneksi eniten Tampereella (17700 asukasta). Meluselvityksen jälkeen laaditussa maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa (Tiehallinto 2008) oli mukana kolme kohdetta Tampereen alueelta: Vt 3 Sääksjärvi Multisilta, vt 9 Atala Olkahinen, vt 12 Teiskontie. Toimenpidesuunnitelmassa esitetyillä melusuojauksen parannuksilla meluastistumisen arviotiin vähenevän noin 1400 asukkaan osalta siten, että päivä-ilta-yömelutasot ) alittaisivat 55 db. 3.2 Nykyiset tie- ja raideliikenteen meluesteet Tie- ja katuliikenteen melua torjutaan Tampereen kaupungin alueella meluvalleilla sekä meluseinillä ja melukaiteilla. Tampereen kaupungin alueella on noin 150 meluestettä, joiden yhteenlaskettu pituus on 38,5 km. Meluvalleja on yhteensä 81 kpl ja niiden yhteispituus on 22,5 kilometriä. Meluseiniä ja kaiteita on 69 kpl ja niiden yhteispituus on noin 16 kilometriä. Meluesteitä on rakennettu erityisesti tie- ja katuliikenteen aiheuttaman melun torjuntaan. Edellä esitetyissä kokonaismäärissä on mukana raideliikenteen meluntorjuntaan tarkoitettuja esteistä 6 kpl ja niiden yhteispituus on noin 2 kilometriä. Vuoden 2011 aikana valmistunut Ristimäen raideliikenteen melueste ei ole mukana melulaskennoissa. Kohteeseen suunniteltu melueste on mukana rataympäristön melukohteissa Tesoman kohteen nimellä. Kohde otetaan mukaan melutarkasteluun meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Raportin liitteen 1 kartoissa on esitetty meluesteiden sijainnit Tampereella. Meluntorjunnan toimenpiteitä on tehty myös alueen teollisuuslaitoksissa. Selvityksessä mukana olevista laitoksista ainakin M-real Oyj Tako Board kartonkitehtaalla ja Tampereen energiantuontanto Oy:n Naistenlahden voimalaitoksella on tehty toimenpiteitä ympäristömelutasojen vaimentamiseksi. 4.1 Ympäristömelun uudet tunnusluvut, Lden ja Ln Katu- ja tieliikenteen, raideliikenteen, teollisuuslaitosten ja ratapihan toimintojen aiheuttamat melutasot on laskettu ympäristömeludirektiivin mukaisilla tunnusluvuilla L den ja L n, jotka poikkeavat aiemmin käytössä olleista kansallisista tunnusluvuista, L Aeq 7-22 ja L Aeq Päivä-ilta-yömelutaso, L den, saadaan laskemalla päivä-, ilta- ja yöajalle vuoden keskiäänitasot ja painottamalla ilta- ja yöajan melutasoja niiden suuremman häiritsevyyden mukaan. Ilta-ajan keskiäänitasoon tehdään 5 db lisäys ja yöajan keskiäänitasoon 10 db lisäys. Päiväilta-yömelutason ) määrittämisessä päiväaika on klo 7 19, ilta-aika klo ja yöaika klo Päivä-, ilta- ja yö-melutaso lasketaan seuravalla kaavalla: L päivä L ilta L den = 10 x log 12 x x x L +10 yö 10 Yöaikainen keskiäänitaso, L n, on klo 22 7 välisten jaksojen koko vuoden aikainen keskiäänitaso. Tätä tasoa ei painoteta häiritsevyyden mukaan. Melulaskennoissa käytetty tunnusluku eroaa kansallisista tunnusluvuista myös laskentakorkeuden osalta. Ympäristömeludirektiivin mukaisissa selvityksissä melutasot lasketaan 4 metrin korkeudelle maan pinnan tasosta, kun kansallisella tunnusluvulla laskenta suoritetaan 2 metrin korkeudelle. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi (ajalliset painotukset ja suurempi laskentakorkeus) päivä-ilta-yömelutasot ) ovat tyypillisesti suurempia kuin kansallisella tunnusluvulla arvioidut päiväaikaiset keskiäänitasot. Erot päiväaikaisen keskiäänitason (L Aeq 7-22 ) ja päiväilta-yömelutaso ) välillä on sitä suurempi, mitä enemmän tarkasteltava toiminta ajoittuu yö- tai ilta-aikaan. Melupäästön pysyessä samana koko vuorokauden ajan ovat L den -tasot teoreettisesti noin 7 db suurempia kuin L Aeq ja L tasot. Mikäli melupäästö ilta- ja 7-22 Aeq 22-7 yöaikaan on suurempi kuin päiväaikainen melupäästö voi tämä ero olla luonnollisesti suurempi kuin 7 db. Koska liikenne vähenee yöllä, tieliikenteen osalta erot ovat tyypillisesti 1 3 db, raideliikenteellä yli 3 db ja teollisuuden toiminnoille jopa 7 db (Lahti ym. 2007). Neljän metrin laskentakorkeudelle lasketut melutasot ovat keskimäärin 1 2 db suurempia kuin 2 metrin korkeudelle lasketut tasot (Eurasto 2003). Tampereen meluselvityksessä edellä esitetyt erot korostuvat, koska raideliikenteen liikennemäärät yöaikaan ovat useilla rataosuuksilla suurempia kuin päiväaikana. Selvityksessä mukana olevat teollisuuslaitokset toimivat myös suurelta osin yöaikaan, jolloin L den tasot nousevat verratuna päivä- ja yöaikaisiin keskiäänitasoihin (L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 ). Ympäristömeludirektiivin mukaisille tunnusluvuille ei ole varsinaisesti annettu ohjearvotasoja. Melualtistumisen rajoina käytetään 55 db ) ja 50 db (L n ) tasoja. Näitä korkeammilla tasoilla melun katsotaan aiheuttavan haittaa. 4.2 Melun laskennallinen arviointi Laskentamallit Tie- ja katuliikenteen melumalli Melulaskennoissa käytetty tieliikennemelun laskentamalli perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Council of Ministers 1996a), jota on muokattu ottamalla huomioon ympäristömeludirektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006a). Laskentamalli ottaa huomioon seuraavat muuttujat Ajoneuvomäärä Raskaiden ajoneuvojen osuus Liikenteen nopeus Etäisyys tien keskilinjaan ja lyhyillä etäisyyksillä myös tien leveys Ajoradan korkeus suhteessa ympäröivään maastoon Esteiden sijainti ja korkeus Esteiden paksuus Laskentapisteen korkeus suhteessa ympäröivään maastoon ja ajorataan tai esteisiin Laskentapisteen sijainti suhteessa pystysuoriin heijastaviin pintoihin Maanpinnan laatu Tiepäällysteen laatu Sääkorjaus Pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan melun lähtötaso (L Aeq 10m ) liikennemäärän, raskaan liikenteen osuuden ja ajonopeuden perusteella. Lähtötaso kuvaa vaimentamatonta äänenpainetasoa 10 metrin etäisyydellä tasaisen, suoran ja äärettömän pitkän tien keskilinjasta. Tähän kokonaistasoon tehdään etäisyysvaimennuksen, maa- ja estevaimennuksen, muiden poikkeusten ja säätekijöiden mukaisia korjauksia. Mallin sanotaan vastaavan ilmakehän neutraalia tilannetta, jossa tuuli on 1-2 m/s tiestä tarkastelupisteeseen päin (Eurasto. 2005). Raideliikenteen melumalli Raideliikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu yhteispohjoismaiseen raideliikennemelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996b), jota on muokattu siten, että se ottaa huomioon ympäristömeludirektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006b). Laskennassa otetaan huomioon etäisyys, ilman absorptio, maanpinnan vaikutus ja este- 8 Nykyiset meluntorjuntatoimet Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät 9

6 vaikutus. Laskenta tehdään oktaavikaistoittain ja siinä käytetään pohjoismaisen teollisuusmelumallin algoritmeja (Kragh 1982). Pistemäisten melulähteiden laskentamalli Meluselvityksessä on arvioitu pistemäisten melulähteiden aiheuttamia melutasoja teollisuuslaitosten ja ratapihojen ympäristössä standardin ISO mukaisiin algoritmeihin perustuvalla laskentamallilla (ISO ). Lähtöarvoina laskennassa on käytetty melulähteille annettuja äänitahotasoja oktaavikaistoittain. Standardi sisältää algoritmit etäisyysvaimennuksen, ilmakehän absorption, maan pinnan vaikutusten, esteiden ja sääkorjauksen arvioimiseen Akustisen mallin laatiminen Meluselvityksen laskentamallin akustisen mallin laatiminen on monivaiheinen työosuus, jossa laskentamalliohjelmistoon tuodaan lähtötietoja monista eri lähteistä. Maastomallilla tarkoitetaan aineistoja, jotka sisältävät geometriatietoja mm. maanpinnan korkeuksista, rakennuksista, teiden sijainnista, rautateiden sijainnista ja meluesteitä. Nämä tiedot antavat rakenteille sijainnin ja korkeuden ilman muita ominaisuuksia. Maastomallia täydennetään melun laskentamalliohjelmistossa lisäämällä kohteille uusia ominaisuuksia. Teille asetetaan mm. liikennemäärät, liikenteen nopeudet, tien pinnoitteen laatu ja raskaan liikenteen osuudet. Rautateille annetaan vastaavasti junien tyypit, junien pituudet ja nopeudet. Laskentamalliohjelma laskee näiden annettujen tietojen pohjalta näille melulähteille melun lähtötason. Teollisuuden ja ratapihojen aiheuttamaa melua on tässä selvityksessä kuvattu pistemäisillä melulähteillä, jotka on sijoitettu maastomallin rakenteisiin melupäästöarvoina. Laskentamalliohjelmistossa maastomallin rakennuksille tuodaan tiedot käyttötarkoituksista ja asukasmääristä. Lisäksi laskentamalliohjelmistossa annetaan maanpinnoille ja rakennusten pinnoille akustiset ominaisuudet, jotka otetaan huomioon äänen etenemistä laskettaessa. Akustiseen malliin määritellään lisäksi laskentapisteiden sijainnit. Laskentamallin laatimisessa käytetyt aineistot on luovutettu tilaajalle alkuperäisessä muodossa, lopullisena laskentamalliohjelman tiedostona sekä välivaiheen tiedostoina. Aineiston käsittelyn menettelyt on kuvattu tilaajalle luovutetuissa laadunvarmistuksen dokumenteissa. Melulaskennat on tehty Cadna A /4.1 ohjelmiston laskentamalleilla Maastomallin laatiminen ja laskennan asetukset Tampereen kaupungin tuottama maastomalliaineisto on tuotu laskentamalliohjelmistoon pääasiassa dxf-formaatissa. Ensimmäisessä vaiheessa malliin on tuotu maanpinnan korkeuskäyrät 1 metrin välein. Melun laskentamallin maastomallia on täydennetty vaiheittain seuraavasti: rakennusten korkeustiedot ja tunnisteet rakennusten ääriviivat siltojen korkeuspisteet rautateiden sijaintitiedot meluaidat ja niiden sijaintitiedot teiden ja katujen reunaviivat rakennusten käyttötarkoitus- ja korkeustietojen yhdistäminen rakennuksiin asukasmäärätietojen yhdistäminen rakennustietoihin Meluesteitä koskevat tiedot laskentamalliin on tuotu suurelta osin meluesteselvityksessä laadituista aineistoista (Jouttunpää 2008). Tätä aineistoa on täydennetty tierekisterin ja yksittäisten kohteiden osalta suunnitelmapiirrosten mukaisilla tiedoilla. Laskenta-alueella sijaitsevat meluvallit ovat mukana alueen maastomallissa korkeuskäyrinä. Melulaskennoissa ns. herkiksi kohteiksi on määritelty hoito- ja oppilaitosrakennukset, joita ovat: keskussairaalat muut sairaalat terveyskeskukset muut terveydenhuollon erityisrakennukset muut terveydenhuoltorakennukset vanhainkodit lasten- ja koulukodit kehitysvammaisten hoitolaitokset lasten päiväkodit yleissivistävien oppilaitosten rakennukset ammatillisten oppilaitosten rakennukset korkeakoulurakennukset järjestöjen, liittojen yms. opetusrakennukset muualla luokittelemattomat opetusrakennukset Melulaskennoissa on käytetty meluselvityksen laatimisesta annetun ohjeen (Eurasto 2010) menettelyjä ja mukaisia asetuksia. Laskennoissa käytetyt asetukset olivat seuraavat. laskentakorkeus 4 m ja L n ) laskentaruudun koko 10 x 10 m maanpinnan ominaisuudet: 0 = pehmeä (puistot, metsät, pellot), 0.5 = puolikova (asuinalueet, taajama-alueet), 1 = kova (vesistöt, laajat asfaltoidut alueet) askenta-alue ulottuu siten, että vähintään L n 45 db voidaan määrittää laskennassa otetaan huomioon ensimmäisen kertaluokan heijastukset sääkorjausta ei oteta huomioon melulle altistuvien asukkaiden määrät arvioidaan asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuvan suurimman melutason perusteella laskentasäde ulottuu 3 kilometrin etäisyydelle melulähteestä Melulaskennat on tehty erikseen eri melulähteille (tieliikenne, raideliikenne, teollisuuslaitokset ja ratapihat). Kokonaiskuvan saamiseksi eri lähteiden aiheuttamat melutasot on yhdistetty laskemalla eri melulähteiden tulokset yhteen. Tässä yhteenlaskussa ei ole käytetty melun häiritsevyyttä kuvaavia painotuksia. Yhteenlasketuista melualueista on myös muodostettu karttatulosteet hiljaisten alueiden sijoittumisesta Melulaskennan epävarmuudet Melun laskentamallin laatiminen ja melulaskentojen suorittaminen on erittäin monivaiheinen tehtävä, jonka lopullisena tavoitteena on asukkaisiin kohdistuvan melualtistumisen arvioiminen. Lasketut desibelitasot ovat välituloksia asukasmääriä arvioitaessa. Laskentatulosten tarkkuuteen ja todenmukaisuuteen vaikuttavat seuraavat kokonaisuudet: lähtötiedot ja niiden käsittely meluselvityksessä käytettävät laskentamallit ja niiden algoritmeja soveltavat tietokoneohjelmistot laskentamallin asetusten oikeellisuus asukasmäärätiedot ja niiden käsittely altistumisen arvioinnin menettelyt Edellä mainituista tekijöistä kolme ensimmäistä vaikuttavat suoraan laskettuihin melutasoihin, toki välillisesti ne vaikuttavat myös asukasmäärien arvioinnin tuloksiin. Kaksi viimeistä tekijää vaikuttavat laskettuihin altistujamääriin, eikä niillä ole vaikutusta laskettuihin melutasoihin. Tieliikennemelun lähtötasojen arvioinnissa ajoneuvojen nopeus on tärkein tarkkuuteen Kuva: Susanna Lyly vaikuttava tekijä. Liikennemäärä arvioidaan tärkeysjärjestyksessä kolmanneksi, sillä jo ± 25 % liikennemäärän arviointitarkkuudella päästään ± 1 db tarkkuuteen lasketussa melutasossa (taulukko 1). 10 Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät 11

7 Melun AIHEUTTAJAT Taulukko 1. Tieliikennemelun ja raideliikennemelun tarkkuuteen vaikuttavien melupäästöihin liittyvien tekijöiden tärkeysjärjestys (tieliikenteen osalta Eurasto 2009). Tärkeysjärjestys Tekijä tieliikennemelun arvioinnissa Tekijä raideliikennemelun arvioinnissa 1 ajoneuvojen nopeus nopeus 2 tiepäällyste raiteen kunto 1) 3 liikenteen määrä junien tyyppi ja pituudet 4 raskaiden ajoneuvojen osuus junien sijoittuminen eri raiteille 2) 1) laskennoissa ei ole yleensä käytettävissä tietoja raiteiden kunnosta 2) laskennoissa junat jaetaan yleensä ilmoitusten mukaan mallissa oleville raiteille, tämän vuoksi tekijän merkitys on arvioitu vähäiseksi Äänilähteen korkeusaseman oikea määrittäminen on melun leviämisen arvioinnin kannalta tärkeämpää kuin sijainnin tarkkuus vaakatasossa. Raideliikenteen melun arvioinnissa korkeusaseman tarkka määritys on tärkeämpää kuin tieliikenteessä, koska raideliikenteen melumallissa lähteen oletetaan sijaitsevan akustisesti pehmeällä pinnalla (sepeli). Maanpinnan absorptio-ominaisuuksien määrittäminen vaikuttaa merkittävästi laskentatuloksiin. Laskennoissa on käytetty karkeita oletuksia maanpinnan ominaisuuksista jakamalla maanpinta kolmeen luokkaan: 0 = kova heijastava, 1 = pehmeä absorboiva sekä luokka 0,5 näiden kahden välillä. Todellisuudessa maan pinnan absorptio-ominaisuudet jakaantuvat jatkumona arvojen 0 1 välille. Ympäristömeludirektiivin mukaisten meluselvitysten tarkkuuksista tehtyjen tutkimusten mukaan suurin yksittäinen epävarmuus syntyy melulle altistuvien asukkaiden määrän arvioinnissa. Suomessa käytetyllä menettelyllä saadaan noin kaksinkertaisia altistujamääriä verrattuna esimerkiksi Saksassa käytettyyn menettelyyn (Eurasto 2009). Julkisivun suurimman L den, 4m -tason perusteella arvioidut altistujamäärät voivat olla jopa kolminkertaisia verrattuna altistujamäärin, jotka on arvioitu julkisivuihin kohdistuvien keskimääräisten kansallisten tunnuslukujen perusteella (Niskanen ym. 2008). Edellä mainituista tekijöistä johtaen voidaan arvioida, että melulaskentojen tarkkuus on ±2 db tieliikennemelun osalta ja ±3 ±5 db raideliikennemelun osalta. Teollisuuslaitoksille tehdyt laskelmat ovat suuntaa-antavia ±5 db tarkkuudella. Ratapihan melulaskennan tarkkuudeksi arvioimme ±3 db. Kuva: Susanna Lyly 5.1 Tieliikenne Melulaskennoissa on ollut mukana yhteensä noin 218 kilometriä katuja ja 160 kilometriä maanteitä (kuva 1). Maanteille on käytetty tierekisterin liikennemäärätietoja. Katujen liikenteelle käytetyt liikennemäärätiedot perustuvat kolmeen eri lähteeseen, joita on käytetty seuraavassa järjestyksessä: 1. Infotripla ( 2. Histar-malli (Tampereen kaupunki: Liikennelaskennat (Histar) v ) 3. Huipputunti-laskennat (Tampereen kaupunki 2010) Laskennoissa käytetyt liikennemäärät vastaavat vuoden 2011 liikennemääriä. Laskentaan kuuluneiden katu- ja tieosuuksien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät on esitetty liitteessä 2. Kaikkiaan melulaskennoissa on ollut mukana 354 erillistä katu- ja tieosuutta, joille on määritelty seuraavat tiedot: tien tai kadun nimi katu- tai tieosuuden tunniste ID tieosuuden nimi (alku loppu) tien leveys (m) raskaan liikenteen osuus keskimääräisessä vuorokausiliikenteessä keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL, ajoneuvoa / vrk) keskimääräinen liikennemäärä päivätunnin (klo 7-19) aikana (ajoneuvoa / h) keskimääräinen liikennemäärä iltatunnin (klo 19-22) aikana (ajoneuvoa / h) keskimääräinen liikennemäärä yötunnin (klo 22-7) aikana (ajoneuvoa / h) raskaan liikenteen osuus päivän aikana (%) raskaan liikenteen osuus illan aikana (%) raskaan liikenteen osuus yön aikana (%) ajonopeus (km/h) katu- ja tieosuuden luokka (Eurasto 2010) liikennemäärätiedon lähde Liikenteen vuorokausijakaumien ja raskaan liikenteen osuuksien arvioinneissa on käytetty Euraston (2010) raportissa esitettyjä arvoja, mikäli osuudelle ei ole ollut käytettävissä laskentatuloksia näiden tietojen osalta. 5.2 Raideliikenne Melulaskennassa on ollut mukana Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat rataosuudet, joiden yhteenlaskettu pituus on noin 28 kilometriä. Tampereen kaupungin alueella sijaitsee neljä rataosuutta, jotka lävistävät Tampereen etelä-pohjois- ja itä-länsisuunnissa (kuva 2). Raideliikenteen määrät on saatu VR-Track toimittamista raidekohtaisista tiedoista, joissa on määritetty junan tyyppi, lukumäärä päivä-, Kuva 1. Meluselvityksessä mukana olleet katu- ja tieosuudet ja niiden keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät. Kuvasta puuttuu seututie 338 (Olkahinen Teisko Jäminkipohja Kuva 2. Meluselvitykseen kuuluvat rataosuudet. 12 Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät Melun aiheuttajat 13

8 Tampere-Pirkkalan yhteistoimintalentoasema ei kuulu selvitettäviin melulähteisiin, mutta koska se aiheuttaa laajan melualueen myös Tampereen kaupungin alueella, meluselvityskarttoihin on lisätty Finavian vuonna 1997 tekemän meluselvityksen meluvyöhykkeet. Tampereen Pirkkalan lentoasema on matkustajamääriltään mitattuna Suomen kolmanneksi vilkkain lentokenttä. Kentän matkustailta- ja yöajalle, nopeus kyseiselle rataosuudelle ja junan pituus. Junaliikenne on sijoitettu laskentamalliin 22 eri raideosuuteen, joille kullekin on määritelty edellä esitetyt liikennettä kuvaavat tiedot. Raideliikenteen ajallinen jakaantuminen on meluselvityksen tulosten kannalta merkittävä tekijä, sillä selvityksessä käytetty melun tunnusluku ) vaikuttaa erityisen paljon toimintoihin, jotka aiheuttavat melua illalla ja yöllä. Junapituuksina mitattuna ilta- ja yöaikaiset liikennemäärät ovat pääsääntöisesti suurempia kuin päiväaikaan. Poikkeuksen muodostavat asema-alueelle sijoittuvat lyhyet rata-osuudet (liite 3). 5.3 Teollisuuslaitokset Meluselvityksen piiriin kuuluivat Tampereella sijaitsevat IPPC-direktiivin (IPPC = Integrated pollution prevention control) mukaiset teollisuuslaitokset. Näiden laitosten meluntorjuntaa on käsitelty ympäristöluvissa ja niille on laadittu meluselvityksiä. Raportin liitteessä 4 on esitetty lyhyet kuvaukset selvityksen piiriin kuuluvien laitosten toiminnoista. Meluselvityksessä on arvioitu laskennallisesti seitsemän teollisuuslaitoksen aiheuttamia ympäristömelutasoja. Viidestä IPPC-direktiivin mukaisesta laitoksesta, joiden toiminta ei ympäristöluvan mukaan aiheuta erityistä meluhaittaa, on esitetty melutilanteen kirjallinen kuvaus (liite 4). Taulukko 2. Meluselvityksessä mukana olleet teollisuuslaitokset, niiden melulähteiden lukumäärät ja yhteenlasketut äänitehotasot. Äänitehotaso (L WA ) ilmaisee melupäästön suuruuden eli melulähteen aiheuttaman äänienergian määrän pintaalaa kohti Melulähteitä halla noin 1400 kpl. Ratapihatoimintoja ja niistä syntyviä ääniä on kuvattu liitteessä 5. Ratapihan toimintojen aiheuttamia melutasoja mitattiin Mittauksia tehtiin kolmella mittalaitteella ratapihan raiteiden läheisyydessä sekä ratapihan itäpuolella sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueilla. Mittauksissa ratapihatoiminnoille määritettiin seuraavat äänitehotasot (L WA ): raidejarru 109 db ohittava veturi 77 db Äänitehotaso nro Yritys / laitos kpl LWA, db 1 Metso Minerals Oy (konepajateollisuutta) M-Real Oyj Tako Board (kartonkitehdas) Tampereen energiantuotanto Oy, Naistenlahden voimalaitos Suominen Joustopakkaukset Oy (pakkausteollisuutta) Tampereen energiantuotanto Oy, Lielahden voimalaitos Forssa Print Tampere Oy (painolaitos) Ashland Industries Finland Oy (kemian teollisuutta) Ratapiha Tampereen ydinkeskustan eteläpuolella sijaitseva Viinikka - Rautaharkko järjestelyratapiha on pituudeltaan yli 3 kilometriä ja sijoittuu lähelle asuinrakennuksia (kuva 3). Kuva 3. Viinikka - Rautaharkko järjestelyratapihan sijainti. Järjestelyratapihan raidejarru- ja vaihdeautomatiikkajärjestelmä ohjaa ja pysäyttää laskumäeltä vapaasti vierivät vaunut ja vaunuryhmät halutuille lajitteluraiteille. Järjestelyn aikana melua syntyy dieselvetureiden moottoriäänistä, vaunujen siirtelystä, törmäyksistä ja raidejarrulaitteista. Raidejarruja on ratapi- vaunun törmäyksen aiheuttama rysäys 118 db Ratapihan toimintojen aiheuttamaa melua mallinnettiin seuraavilla oletuksilla: Junia pudotetaan laskumäkeen lajitteluraiteille päiväaikana 15 kpl, ilta-aikana 3 kpl ja yöaikana 20 kpl. Yhden jarrukilahduksen sekä vaunujen törmäyksen synnyttämä ajallinen kesto on 1 sekunti. Vaunujen oletetaan jakautuvan tasaisesti Viinikan 32 raiteelle. Raiteet alkavat jakautua laskumäen yläpäässä (1 -> 2 -> 4 jne.), jolloin raidejarrujen toiminnan ajallinen kesto jakautuu samassa suhteessa mitä pidemmälle vaunut etenevät. Jarrumelulähteiden määrä mallissa on 582 kpl. Näissä melulähteissä todellinen jarrukilahdusten määrä on otettu huomioon melupäästön ajallisessa kestossa. Vaunuissa on 2 tai 4 akselia. Akselien määrä on keskiarvostettu siten, että vaunussa on laskennallisesti arvioitu olevan 3 akselia per vaunu. Jokainen vaunu tai vaunuletka ei synnytä törmäyksestä syntyvää pamausta Viinikassa. Havaintojen perusteella mittauspäivänä erotettiin yhteensä 18 rysäystä neljän tunnin aikana klo Näin ollen tuntikeskiarvoksi arvioitiin 2,25 rysäystä/ pudotettu vaunuletka. Kuva 3. Viinikka - Rautaharkko järjestelyratapihan sijainti. Ratapiha-alueilla liikkuva dieselveturi mallinnettiin liikkuvana pistelähteenä, joka liikkuu reittinsä päiväaikana 2 kertaa tunnissa, ilta-aikana 1 kertaa tunnissa ja yöaikana 3 kertaa tunnissa. Laskumäkeen vaunuja työntävän, rasituksessa olevan dieselveturin sekä Rautaharkossa tapahtuvasta vaunujen yhdistelystä syntyvän melun tiedot otettiin Rautaharkon asemakaavamuutosta varten laaditusta meluselvityksestä (Destia 2010). Ohiajavan henkilöliikenteen junat on mallinnettu raideliikenteen mallissa, joten tätä ei otettu huomioon ratapihamelua arvioitaessa. Ratapihatoimintojen aiheuttama melu on ajoittain impulssimaista ratapihojen lähistöllä. Melulaskentojen tuloksiin ei ole tehty impulssimaisuudesta aiheutuvia korjauksia, koska riittäviä tietoja korjauksen arvioimiseen ei ole käytettävissä. 5.5 Lentoliikenne jamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2010 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti yli matkustajaa (Finavia 2010). Lentokenttä toimii myös Satakunnan lennoston kenttänä ja lentokalustoon kuuluu mm. Hornet F-18 koneet. Vuonna 2010 sotilaskoneiden osuus lentokentälle tehdyistä laskeutumisista oli 26 % (Finavia 2010). Tampere Pirkkalan lentokenttä sijaitsee Tampereen länsipuolella noin 6 kilometrin etäisyydellä kaupungin rajasta. Finavian laatimien meluselvitysten mukaan lentokentän meluvyöhykkeet ulottuvat Tampereen eteläosiin. Lentoliikenteen aiheuttama 55 db ) vyöhyke ulottuu selvityksen mukaan lounais koillissuuntaisena vyöhykkeenä Särkijärven pohjoispuolella järven itäpäähän saakka (Ilmailulaitos 1997). 14 Melun aiheuttajat Melun aiheuttajat 15

9 Melulaskentojen tulokset 6.1 Lden ja Ln tasojen tarkastelu Meluselvityksen tuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että tulokset edustavat vain laskentamallissa mukana olevien melulähteiden aiheuttamia melutasoja. Selvityksen aineisto kattaa tärkeimmät melulähteet, mutta siitä puuttuu osa mm. Tampereen katujen liikenteestä ja teollisuuslaitoksista. Tämän vuoksi todelliset melutasot saattavat poiketa paikallisesti tässä selvityksessä arvioiduista tasoista. Raportin liitteissä 6 9 on esitetty tieliikenteen, raideliikenteen, teollisuuslaitosten ja rata-pihaalueen toimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet L den ja L n tunnusluvuilla. Melualtistumisen arvioinnissa L den tunnusluvun 55 db taso on kaikilla melulähteillä määräävämpi kuin L n tunnusluvun 50 db taso. Seuraavissa kappaleissa käsitellään sanallisesti vain laskettuja päiväilta-yö-melutasoja ). Tässä selvityksessä käytetyt melutasojen tunnusluvut, melutasojen laskentakorkeudet ja melulle altistuvien asukkaiden arviointimenetelmät ovat erilaisia kuin aikaisemmin laadituissa selvityksissä. Näiden tekijöiden vuoksi arvioidut melutasot ja melulle altistuvien lukumäärät ovat suurempia kuin aikaisemmin on arvioitu. 6.2 Tieliikennemelu (Lden) Kaikkiaan yli asukkaan arvioitiin asuvan alueilla, joissa katu- ja tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää 55 db. Yli 50 db yömelutasolle (L n ) arvioitiin altistuvan noin asukasta (taulukko 3). Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 130 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat tieliikenteen aiheuttamilla melualueilla > 55 db) (taulukko 4). Kissanmaan alueella Hervannan valtaväylän itäpuolella sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät melualueelle, julkisivuihin kohdistuvien tasojen ollessa yli 60 db. Kalevassa kaikki Sammonkadun varrella sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät yli 60 db melualueelle. Myös kerrostalot Teiskontien, Ilmarinkadun ja Kalevan puistotien varrella jäävät poikkeuksetta melualueille. Keskustan alueella, katujen varrella sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät lähes poikkeuksetta katujen varrella melualueille (liite 6, kuva 2). Hervannan valtaväylän ja valtatien 9 liittymäalueiden läheisyydessä Lukonmäessä ja Hallilassa on varsin paljon asuinrakennuksia melualueella. Tällä alueella useisiin asuinkerrostaloihin kohdistuu yli 60 db melutaso. Hervannan valtaväylän ja Insinöörikadun varsille sijoittuu useita kerrostaloja, joihin kohdistuu yli 55 db melutaso, joissakin kohteissa ylittyy 65 db melutaso julkisivuilla. Asukkaita näissä Hervannan kerrostaloissa on paljon. Tampereen eteläosissa asuinrakennuksia jää valtatien 9 melualueelle Nirvan alueella. Tällä alueella omakotirakennuksiin kohdistuvat melutasot ovat db. L den 55 db melutaso ylittyy, vaikka valtatien varteen on jo toteutettu melusuojaustoimenpiteitä (Nirva, omakotitalot Veisunkadun varrella) (liite 6, kuva 1). Kaukajärvellä vt 9 ja Kaukajärventien liittymien läheisyydessä on useita omakotirakennuksia db vyöhykkeellä. Linnainmaalla vt 9 ja Aitolahdentien väliin jäävä asuinalue on kokonaisuudessaan yli 55 db meluvyöhykkeellä, osittain rakennuksiin kohdistuu yli 60 db ja yli 65 db melutasot (liite 6, kuva 1). Valtatien 9 varrella Teiskontien pohjoispuolella vt 9 ja Aitolahdentien väliin jäävän alueen asuinrakennukset ovat suurelta osin yli 55 db vyöhykkeellä. Asuinrakennuksia jää melualueelle vt 9 varrella Tasanteen alueella ja useisiin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 60 db melutaso (liite 6, kuva 2). Olkahisissa vt 9 varrella lähimmät asuinrakennukset jäävät db meluvyöhykkeelle. Maantiellä 338 (Kaitavedentie) 60 db melualue ulottuu maastosta riippuen noin metrin etäisyydelle ja 55 db meluvyöhyke noin metrin etäisyydelle tien reunasta. Tien varrella sijaitsee useita kymmeniä asuinrakennuksia, joihin kohdistuu yli 55 db melutaso (liite 6, kuva 1). Teiskontien liikenteen aiheuttama 55 db vyöhyke ulottuu noin 150 metrin etäisyydelle tien reunasta, jolloin tien eteläpuolella sijaitsevat lähimmät asuinrakennukset jäävät melualueelle. Osittain rakennuksiin kohdistuu yli 60 db melutaso (liite 6, kuva 3). Keskustan länsipuolella Pispalan valtatien varrella sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 55 db melutaso, mikäli rakennukset sijaitsevat alle 60 metrin etäisyydelle tien reunasta. Valtaosa tien varrella sijaitsevista asuinrakennuksista jää yli 60 db melualueelle koko Pispalan valtatien pituudella Pispalanharjun itäpäästä Epilään. Epiläntien, Ylöjärventien ja Pohtolankadun varrella sijaitseviin lähimpiin asuinrakennuksiin kohdistuu yleisesti yli 60 db melutaso (liite 6, kuva 3). Tesoman valtatien, Tesomankadun ja Myllypuronkadun varrella sijaitsevat lähimmät asuinrakennukset jäävät suurelta osin db meluvyöhykkeille. Valtatien 12 varrelle sijaitseviin lähimpiin asuinrakennuksiin kohdistuu suurimmaksi osaksi alle 60 db melutaso. Nokiantien varrella Likolammen eteläpuolella sijaitsevalla alueella useita rivitaloja sijaitsee yli 60 db melualueella. (liite 6, kuva 4). Taulukko 3. Tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (Lden > 55 db ja Ln > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Hiljaisen julkisivun omaavalla rakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa meluisimman ja hiljaisimman julkisivun melutasojen erotus on yli 20 db. Melutaso Lden Ln Lden, rakennuksessa on hiljainen julkisivu db db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db Yhteensä > 50 db Ln, rakennuksessa on hiljainen julkisivu Taulukko 4. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db ) ja yli 50 db (L n ) melutasot Asuinrakennukset Hoito- ja oppilaitokset Melutaso Lden Ln Lden Ln db db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db Yhteensä > 50 db Kuva: Susanna Lyly 16 Melulaskentojen tulokset Melulaskentojen tulokset 17

10 6.3 Raideliikennemelu (Lden) Noin asukkaan arvioitiin altistuvan raideliikenteen aiheuttamalle yli 55 db (Lden) tasoiselle melulle. Yöaikaiselle 50 db (L n ) melulle altistui noin asukasta (taulukko 5). Voimakkaalle yli 70 db ) melutasolle altistuvien asukkaiden määrä oli suuri noin 3700 asukasta. Junaliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet olivat varsin laajoja kaikilla rataosuuksilla. Helsingin radan raideliikenteen aiheuttamalle melualueelle sijoittui asuinrakennuksia erityisesti Rautaharkon alueella. Jyväskylän radan junaliikenteen aiheuttama 55 db ) vyöhyke ulottuu jopa 500 metrin etäisyydelle radasta. Erityisen paljon asuinrakennuksia jää melualueille Järvensivun, Hakametsän ja Ristinarkun rataympäristössä. Järvensivun alueella asuinrakennuksiin kohdistuu suurimmillaan yli 75 db melutaso. Myös Vehmaisten ja Holvasti alueilla asuinrakennuk- sia sijaitsee paljon junaliikenteen aiheuttamilla meluvyöhykkeillä ja korkeimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat db (liite 7, kuva 1). Tampereen aseman pohjoispuolella Tampere- Lielahti-rataosuuden varrella radan läheisyydessä sijaitsevat asuinrakennukset jäävät alueille, joissa melutaso ylittää 55 db. Useisiin kerrostaloihin kohdistuu yli 70 db melutaso. Myös Pispalan alueella useisiin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 65 db melutaso (liite 7, kuva 1 ja kuva 2). Porin radan varrella Epilässä sijaitsee asuinrakennuksia joihin kohdistuu yli 65 db melutaso. Myös Tesomassa ja Kalkussa lähellä rataa sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 60 db melutasoja (liite 7, kuva 2). Parkanon radan varrella Lamminpäässä rataa lähimpänä sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu suurimmillaan db melutaso. Taulukko 5. Raideliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella > 55 db ja L n > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Melutaso Lden Ln Lden, rakennuksessa on hiljainen julkisivu db db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db Yhteensä > 50 db Asuinrakennukset Hoito- ja oppilaitokset Melutaso Lden Ln Lden Ln db db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db Ln, rakennuksessa on hiljainen julkisivu Taulukko 6. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu raideliikenteen aiheuttamat yli 55 db ) ja yli 50 db (L n ) melutasot. 6.4 Teollisuuslaitosten aiheuttama melu (Lden) M-real Oyj Tako Board kartonkitehtaan ja Metso Minerals Oy:n tuotantolaitoksen toiminnat aiheuttavat keskustassa alueita, joissa melutasot ylittävät 55 db. Myös Naistenlahden ja Lielahden voimalaitosten sekä Suominen Joustopakkaukset Oy:n ympäristössä 55 db vyöhykkeet ulottuvat lähimpiin asuinrakennuksiin (liite 8, kuva 1). Forssa Print Tampere Oy:n ympäristössä tuotantolaitoksen aiheuttaman melun arvioitiin ulottuvan 55 db tasoisena kahden asuinrakennuksen julkisivuun. Ashland Industries Finland Oy:n tuotantolaitosten aiheuttama melu ei aiheuttanut laskentatulosten perusteella 55 db tason ylityksiä asuinrakennusten julkisivuilla (liite 8, kuva 2). Taulukko 7. Teollisuuslaitosten melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella > 55 db ja L n > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Melutaso Lden Ln Lden, rakennuksessa on hiljainen julkisivu db db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db Yhteensä > 50 db Ln, rakennuksessa on hiljainen julkisivu Taulukko 8. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu teollisuuden aiheuttamat yli 55 db ) ja yli 50 db (L n ) melutasot. Asuinrakennukset Hoito- ja oppilaitokset Melutaso Lden Ln Lden Ln db db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db 64 2 Yhteensä > 50 db 30 1 Yhteensä > 50 db Melulaskentojen tulokset Melulaskentojen tulokset 19

11 6.5 Ratapihan toimintojen aiheuttama melu (Lden) Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen toimintojen aiheuttaman melun arvioitiin ulottuvan db tasoisena Rautaharkon asuinalueen länsireunalle (Veturikatu) ja ratapihan länsipuolella sijaitsevien asuinrakennusten (Kolmionkatu ja Lahdenperänkatu) julkisivuilla (liite 9, kuva 1). Samoissa kohteissa myös normaali raideliikenne aiheuttaa 55 db tason ylittymisen. Ratapihatoimintojen aiheuttamalle yli 55 db melulle arvioitiin altistuvan noin 400 asukasta. Taulukko 9. Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen järjestelytoimintojen aiheuttamalle melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (Lden > 55 db ja Ln > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Melutaso Lden Ln Lden, rakennuksessa on hiljainen julkisivu db db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db Yhteensä > 50 db Ln, rakennuksessa on hiljainen julkisivu Taulukko 10. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen järjestelytoimintojen aiheuttamat yli 55 db (Lden) ja yli 50 db (Ln) melutasot. Asuinrakennukset Hoito- ja oppilaitokset Melutaso Lden Ln Lden Ln db db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db 12 0 Yhteensä > 50 db Lentotoiminnan aiheuttama melu (Lden) Tampere Pirkkalan siviili- ja sotilaskäytössä olevan yhteistoimintalentoaseman liikennemäärä ei ylitä ympäristönsuojeluasetuksen meluselvityskynnystä, joten se ei ollut mukana tässä selvityksessä. Koska melualue ulottuu myös Tampereelle, raportissa on esitetty vuonna 1997 tehdyn meluselvityksen mukainen lentomeluennuste vuodelle Melualueiden laajuus määräytyy pitkälti hävittäjäkoneoperaatioiden mukaan, lentokentän toiminnan aiheuttama 55 db meluvyöhyke ulottuu Tampereen eteläosissa lounais koillis-suuntaisena vyöhykkeenä Särkijärven pohjoispuolelle siten, että vyöhyke ulottuu järven itäpäähän saakka (liite 10). Karkean arvion perusteella lentomelualueelle jää noin asukasta, jotka altistuvat yli 55 db melutasolle. Asuinrakennuksia tällä vyöhykkeellä on noin Hiljaiset alueet Liitteen 11 kuviin on yhdistetty eri melulähteiden aiheuttamat vyöhykkeet, joista värillisenä on esitetty alle 50 db meluvyöhykkeet. Laskennallisessa tarkastelussa ei ole mukana kaikkia katuja ja muita melulähteitä, minkä vuoksi arvioidut melutasot saattavat todellisuudessa poiketa tässä selvityksessä esitetyistä arvioista. Tarkastelujen perusteella Tampereella on vielä jäljellä suhteellisen hiljaisia alueita kaupungin kaakkoisosassa Hervantajärven koillispuolella sekä Kaupin alueella Näsijärven rannalla. Laajan Särkijärven alueen hiljaisuuden rikkoo Tampere Pirkkala lentoaseman meluvyöhyke, joka todennäköisesti ulottuu 50 db tasoisena Särkijärven itäpäähän saakka (liite 11, kuva 1). Kaupungin sisältä löytyy myös alueita, jotka eivät ole vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä. Suhteellisen hiljaisia kaupunkialueita löytyy Kaukajärven eteläpuolelta, Huikkaan ja Leinolan alueilta (liite 11, kuva 2). Pyynikin ja Tahmelan alueet jäävät Pispalan harjun suojaamina suhteellisen hiljaisiksi keitaiksi kaupungin keskustan tuntumaan. Kaupungin länsiosassa Ikurissa, Haukiluomassa ja Lentävänniemessä on laajoja alueita, joissa melutasot jäävät alle 50 db, jota voidaan kaupunkiympäristössä pitää suhteellisen hiljaisena melutasona. Hiljaisia alueita löytyy luonnollisesti myös Teiskosta, joka sijoittuu Tampereen keskustan meluvyöhykkeiden ulkopuolelle kauas vilkkaista liikenneväylistä. 6.8 Tulevaisuuden melutilanne Tampereella tullaan toteuttamaan merkittäviä muutoksia liikennejärjelyissä, jotka osaltaan tulevat vaikuttamaan kaupungissa vallitsevaan ääniympäristöön. Tampereen Rantaväylän tunnelin rakentaminen tulee vähentämään melualtistumista kaupungin keskustan pohjoisosissa sillä kaupungin pohjoispuolelta kulkevan valtatien 12 liikenne tullaan ohjaamaan tunneliin Naistenlahden ja Santalahden välisellä osuudella. Tampereelle suunnitellaan myös pikaraitiotietä, joka tulisi osaltaan vaikuttamaan liikennöintiin ja siten myös melutilanteeseen. Uusia katuyhteyksiä tullaan toteuttamaan erityisesti kaupungin eteläosiin Särkijärven, Lahdesjärven ja Ruskon alueille. Näiden uusien yhdyskatujen vaikutukset melutasoihin tulevat kuitenkin jäämään suhteellisen paikallisiksi. Tämän selvityksen yhteydessä laadituissa ennustetilanteen melutarkasteluissa tieliikenteen määrän arvioitiin kasvavan noin 20 % vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Ennustetilanteessa kansallisilla melun tunnusluvuilla arvioitaessa tieliikennemelun altistujamäärien arvioitiin lisääntyvän noin 10 % ja raideliikennemelulle altistuvien määrän noin 20 % nykyiseen määrään verrattuna. Kuva: Ari Järvelä 20 Melulaskentojen tulokset Melulaskentojen tulokset 21

12 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Kirjallisuusluettelo Tampereen kaupungin asukkaista noin 35 % arvioitiin altistuvan yli 55 db melutasolle, joka aiheutuu katu- ja tieliikenteestä. Raideliikenteen aiheuttamalle yli 55 db melutasolle arvioitiin altistuvan 13 % Tampereen asukkaista. Teollisuuslaitosten ja ratapihojen aiheuttamat melualueet olivat laskennallisen arvion perusteella huomattavasti suppeampia ja myös altistujamäärät olivat selvästi vähäisempiä (taulukko 11). Raideliikenteen aiheuttamalle voimakkaalle melulle > 70 db) arvioitiin altistuvan noin 3700 asukasta. Tieliikennemelun altistujamäärät painottuivat alemmille melutasoille. Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 130 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat melualueella > 55 db). Tässä selvityksessä todetut altistujamäärät ovat selvästi suurempia kuin aikaisemmin laaditussa selvityksessä on arvioitu. Suurelta osalta tämä johtuu uudesta melun tunnusluvusta ja altistujamäärien arviointitavasta. Tämän vuoksi vertailua edellisen selvityksen altistujamääriin ei voida tehdä. Tampereen kaupungin alueella todettu suhteellinen melualtistuminen on vähäisempää kuin Helsingissä ja suurempaa kuin Oulussa. Helsingissä 42 % ja Oulussa 20 % asukkaista arvioitiin altistuvan tieliikenteen aiheuttamalle yli 55 db melulle (Lahti ym. 2008, Niskanen ym. 2011). Raideliikenteen aiheuttama melu Taulukko 11. Ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrät melulähteittäin Tampereen kaupungin alueella vuonna Tunnuslukuna päivä ilta- yö-melutaso, Lden. Lentomelun osalta arvio perustuu vuonna 1997 laadittuun laskennalliseen arvioon lentomeluvyöhykkeen sijoittumisesta vuonna 2010 (Ilmailulaitos 1997). Melutaso Tieliikenne Raideliikenne Teollisuus Ratapiha Lentomelu db db db db Yli 75 db Yhteensä > 55 db altistuminen Tampereella oli lähes yhtä yleistä kuin Helsingissä, jossa raideliikenteen melulle arvioitiin altistuvan 12 % Helsingin asukkaista. Oulussa raideliikenteen melulle arvioitiin altistuvan vain 5 % asukkaista. Laadittu selvitys antaa vertailukelpoisen pohjan melualtistumisen arvioimiseen ja meluntorjunnan toimenpiteiden kohdentamiseen. Laadittua selvitystä käytetään meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa. Selvityksessä laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi myös maankäytön suunnittelussa. Meluselvitys tullaan päivittämään seuraavan kerran noin viiden vuoden kuluttua. Tuolloin laskentamallin aineistoja voidaan mahdollisesti täydentää tiedoilla asuinrakennuksista, joille on annettu erityisiä määräyksiä julkisivujen ääneneristävyydestä. Altistujamäärien laskennassa nämä asuinrakennukset voidaan ottaa huomioon. Kuva: Susanna Lyly Eurasto, R. 2003: Ympäristömeludirektiivin vaikutukset melun arviointimenetelmiin Suomen ympäristö 610. Ympäristöministeriö. Helsinki 2003 Eurasto, R. 2005: Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallivertailut Suomen ympäristö 753. Ympäristöministeriö. Helsinki 2005 Eurasto 2009: Meluselvitysten tarkkuuden parantaminen Suomen ympäristö 26 / Ympäristöministeriö. Helsinki 2009 Eurasto, R. 2010: Ympäristömeludirektiivin mukaiset meluselvitykset - Luonnos , VTT Finavia 2011: Lentoliikennetilasto Finavia 2010: Finavian ympäristöraportti Ilmailulaitos 1997: Tampereen Pirkkalan lentoasema. Lentomelualueet vuosina 1993 ja tarkastelu uusilla lähtötiedoilla. Ilmailulaios A1/97. Vantaa ISO : Acoustics Attenuation of sound during propagation outdoors Part 2: General method of calculation Jouttunpää, A. 2008: Meluesteselvitys Tampereella 2008 Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö. Ympäristöteknologia. Visamäki Hämeen ammattikorkeakoulu 2008 Kragh, J. 1982: Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Lydteknisk Laboratorium. Report no. 32. Lyngby, 1982 Lahti, T., Gouatarbes, B. & Markula, T. 2007: Helsingin kaupungin meluselvitys 2007 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6 / 2007 Niskanen, I., Päivänen, J. Virrankoski, L., Alanko, M., Jokinen, S., Pesu, M., Leppänen, P. ja Gröhn, L. 2008: Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15 / Niskanen, I., Lappalainen, S., Lyly, T. ja Rekola, I. 2011: Oulun kaupungin meluselvitys. Luonnos Nordic Council of Ministers 1996a: Road traffic noise. Nordic Prediction method - Tema- Nord 1996:525 Nordic Council of Ministers 1996b: Raiway traffic noise. Nordic Prediction method - TemaNord 1996:524 Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2003: Tampereen rataympäristöselvitys. Vaihe 1. Lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus. Ratahallintokeskus ja Tampereen kaupunki 2008: Tampereen rataympäristöselvityksen jatkosuunnittelu. KVU asiakirjat. Järvensivu, Keskusta, Multisilta, Rautaharkko, Tesoma Raportin on laatinut Destia Oy. Tampereen kaupunki 2003: Liikennemeluselvitys Tampereen kantakaupunkialueella Raportti Raportin on laatinut Scc Viatek Tampere. Tampereen kaupunki: Liikennelaskennat (Histar) v Tampereen kaupunki 2009: Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Tampereen kaupunki, Ympäristönsuojelun julkaisuja 1 / 2009 Tampereen kaupunki 2010: Liikennelaskentatuloksia vuorokauden huipputunteina. Tampereen infra. Liikennesuunnittelu. Piir. nro:1/13608, Tiehallinto 2007: Maanteiden meluselvitys _Tiehallinnon selvityksiä 34 / Helsinki Tiehallinto 2008: Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma Helsinki Tilastokeskus 2011: Lokakuun 2011 väestökatsaus. Tilastokeskuksen kuukausikatsaus, ennakkotiedot. Ympäristöministeriö 2006a: Ympäristömeludirektiivin mukainen väliaikainen tieliikennemelun laskentamalli Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto Ympäristöministeriö 2006b: Ympäristömeludirektiivin mukainen väliaikainen raideliikennemelun laskentamalli Ympäristöministeriö. Ympäristönsuojeluosasto Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Kirjallisuusluettelo 23