TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Kansallisten tunnuslukujen (LAeq, keskiäänitasot) mukaan lasketut melutasot TAMPEREEN KAUPUNKI LIIKENNEVIRASTO WSP FINLAND OY

2 TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Kansallisten tunnuslukujen (LAeq, keskiäänitasot) mukaan lasketut melutasot Ilkka Niskanen, Tuukka Lyly, Sirpa Lappalainen, Mikko Alanko ja Ilkka Rekola 1 Johdanto 1 2 Taustatietoja Tampereesta 1 3 Nykyiset meluntorjuntatoimet Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat Nykyiset tie- ja raideliikenteen meluesteet 3 4 Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät Ympäristömelun kansalliset tunnusluvut, L Aeq 7-22 ja L Aeq Melun laskennallinen arviointi Laskentamallit Akustisen mallin laatiminen Maastomallin laatiminen ja laskennan asetukset Melulaskennan epävarmuudet 7 5 Melun aiheuttajat Tieliikenne Raideliikenne Teollisuuslaitokset Ratapiha Lentoliikenne 12 6 Melulaskentojen tulokset L Aeq / L Aeq ja L den - / L n -tasojen vertailu Tieliikennemelu Raideliikennemelu Teollisuuslaitosten aiheuttama melu Ratapihan toimintojen aiheuttama melu Lentotoiminnan aiheuttama melu (L den ) Hiljaiset alueet Tulevaisuuden melutilanne 16 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset 17 8 Kirjallisuusluettelo 17 Liite 1. Meluesteiden sijainnit Tampereella. Liite 2. Laskentaan kuuluneiden katu- ja tieosuuksien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät Liite 3. Raideliikennemäärät lasketuilla raideosuuksilla Liite 4. Meluselvityksessä mukana olleiden teollisuuslaitosten kuvaukset Liite 5. Järjestelyratapihan melumittaukset Liite 6. Tie- ja katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 7. Raideliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 8. Teollisuuslaitosten aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 9. Ratapihatoimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 10. Tampere Pirkkalan lentoaseman toimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 11. Hiljaisten alueiden sijoittuminen Liite 12. Yhteismeluvyöhykkeet Liite 13. Tieliikenteen meluvyöhykkeet ennustilanteessa (v. 2030) Liite 14. Raideliikenteen meluvyöhykkeet ennustetilanteessa (v. 2030)

3 Tiivistelmä Tampereen kaupunkialue ja sen vilkkaimmat maantie-ja rataosuudet kuuluvat ympäristömeludirektiivin ja ympäristönsuojelulain mukaisiin kohteisiin, joille tulee laatia strateginen meluselvitys mennessä. Tuossa raporttissa esitettiin keskeiset tulokset ympäristömeludirektiivin mukaisilla tunnusluvuilla arvioituina. Tässä raportissa esitetään melulaskennan tulokset ja melulle astistuvien määrät kansallisilla tunnusluvuilla: päiväaikainen keskiäänitaso, L Aeq 22-7 ja yöaikainen keskiäänitaso, L Aeq Melutasot on laskettu 2 metrin korkeudelle. Laadittu meluselvitys sisältää laskennat tie- ja raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten sekä laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteen aiheuttamia melutasoja on laskettu vilkkaimmille kaduille ja maanteille. Selvityksen tulokset antavat kattavan kuvan melualtistumisen tasosta ja eri melulähteiden keskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksen tuloksia ja laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja kaupungin maankäytön suunnittelussa. Melulaskennoissa on ollut mukana yhteensä noin 218 kilometriä katuja, 160 kilometriä maanteitä ja 28 kilometriä rautateitä. Selvityksessä on arvioitu myös 12 teollisuuslaitoksen ja Viinikka Rautaharkko-järjestelyratapihan aiheuttamaa ympäristömelua. Meluselvityksen tuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että tulokset edustavat vain laskentamallissa mukana olevien melulähteiden aiheuttamia melutasoja. Selvityksen aineisto kattaa tärkeimmät melulähteet, mutta siitä puuttuu osa mm. Tampereen katujen liikenteestä ja teollisuuslaitoksista. Tampereen kaupungin asukkaista noin 27 % arvioitiin altistuvan yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melutasolle, joka aiheutuu katu- ja tieliikenteestä. Raideliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db (L Aeq 22-7) melutasolle arvioitiin altistuvan 10 % Tampereen asukkaista. Teollisuuslaitosten ja ratapihojen aiheuttamat melualueet olivat laskennallisen arvion perusteella huomattavasti suppeampia ja myös altistujamäärät olivat selvästi vähäisempiä. Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 100 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db tai L Aeq 22-7 > 50 db). Tässä selvityksessä todetut altistujamäärät ovat selvästi pienempiä kuin ympäristömeludirektiivin mukaisella päivä-ilta-yömelutaso (L den ) tunnusluvulla arvioidut altistujamäärät. Erot johtuvat siitä, että L den -tunnusluku painottaa merkittävästi ilta- ja yöajalle ajoittuvia melutasoja. Selvityksessä arvioidut altistujamäärät ovat suurempia kuin vuonna 2003 laaditussa meluselvityksessä. Tämä ero johtuu osaltaan liikennemäärien kasvusta sekä mahdollisesti myös erilaisista altistumisen arvioitimenetelmistä. Laadittu selvitys antaa vertailukelpoisen pohjan melualtistumisen arvioimiseen ja meluntorjunnan toimenpiteiden kohdentamiseen. Laadittua selvitystä käytetään meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa. Selvityksessä laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi myös maankäytön suunnittelussa. Meluselvitys tullaan päivittämään seuraavan kerran noin viiden vuoden kuluttua. Tuolloin laskentamallin aineistoja voidaan mahdollisesti täydentää tiedoilla asuinrakennuksista, joille on annettu erityisiä määräyksiä julkisivujen ääneneristävyydestä. Altistujamäärien laskennassa nämä asuinrakennukset voidaan ottaa huomioon..

4 1 1 Johdanto Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2002/49/EY ympäristömeludirektiivi) tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja. Suomessa ympäristömeludirektiivin kansalliseksi täytäntöön panemiseksi on ympäristönsuojelulakiin (YSL 86/2000) lisätty säännökset meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (459/2004). Sen lisäksi valtioneuvoston asetuksella (801/2004) määritellään tarkemmin melun tunnusluvut sekä meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien sisältö. Ympäristömeludirektiivin mukaisesti laaditussa meluselvityksessä ympäristömelun tunnulukuina on käytetty päivä-ilta-yö-melutasoa (L den ) ja yömelutasoa (L n ) ja melulaskennat on tehty 4 metrin korkeudelle (Tampereen kaupunki 2012). Tässä raportissa esitetään melulaskennan tulokset ja melulle astistuvien määrät kansallisilla tunnusluvuilla: päiväaikainen keskiäänitaso, L Aeq 22-7 ja yöaikainen keskiäänitaso, L Aeq Melutasot on laskettu 2 metrin korkeudelle. Tampereen kaupungin meluselvityksen on laatinut WSP Finland Oy:n työryhmä, jonka projektipäällikkönä on toiminut Ilkka Niskanen. Konsultin työryhmän muina jäseninä ovat työskennelleet Tuukka Lyly (projektisihteeri ja suunnittelija), Sirpa Lappalainen (suunnittelija), Mikko Alanko (suunnittelija), Teija Käpynen (suunnittelija), Ilkka Rekola (avustava suunnittelija) ja Terhi Tikkanen-Lindström (laadunvarmistaja). Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston maksamaa työtä on ohjannut tilaajan edustajien ja konsultin muodostama projektiryhmä, joka on kokoontunut työn aikana seitsemän kertaa. Projektiryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Harri Willberg, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Milla Hilli-Lukkarinen, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Ari Elsilä, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Jaakko Uusitalo, Tampereen kaupunki, kaupunkimittaus Ari Vandell, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Karoliina Laakkonen-Pöntys, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Anna-Maria Niilo-Rämä, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Eeva-Liisa Aren, Pirkanmaan Ely-keskus ( saakka), liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Marketta Hyvärinen, Pirkanmaan Ely-keskus ( lähtien), liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Sari Tuomivaara, Pirkanmaan Ely-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Erkki Poikolainen, Liikennevirasto Laadittu meluselvitys sisältää laskennat tieliikenteen, raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten ja laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteen aiheuttamia melutasoja on laskettu vilkkaimmille kaduille ja maanteille. Selvityksen tulokset antavat kattavan kuvan melualtistumisen tasosta ja eri melulähteiden keskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksen tuloksia ja laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi mm. meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja kaupungin maankäytön suunnittelussa. 2 Taustatietoja Tampereesta Tampereen kaupunki on asukasmäärältään Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Lokakuun lopussa 2011 Tampereella oli asukasta (Tilastokeskus 2011). Tampereen kaupunki sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven välisellä kannaksella. Teollisuus on tärkeä työllistäjä Tampereella, sillä lähes 20 % työpaikoista on teollisuudessa.

5 2 Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa. Kaupunki on useiden vilkkaiden valtateiden varrella: vt 3 Helsinki Vaasa, vt 9 Turku Kuopio ja vt 12 Rauma Tampere Kouvola. Tampere on vilkas rautatieliikenteen keskus. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa ja päivittäinen matkustajamäärä on noin Vuosittain Tampereen aseman kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa junamatkustajaa. Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, joka on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Ilma-alusten laskeutumisten määrä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla vuonna 2010 oli yhteensä kpl (Finavia 2010). 3 Nykyiset meluntorjuntatoimet 3.1 Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat Edellinen laaja liikennemeluselvitys Tampereen kaupungin alueella tehtiin vuonna 2003 (Tampereen kaupunki 2003). Vuoden 2003 tilanteessa tie- ja katuliikenteen aiheuttamilla melualueilla (L Aeq > 55 db) arvioitiin asuvan noin asukasta. Raideliikenteen aiheuttamalle vastaavalle melualueelle arvioitiin sijoittuvan 6940 asukasta. Selvityksessä arvioitiin katu- ja tieliikenteen aiheuttamille melualueille sijoittuvien asukasmäärien kasvavan noin 18 % (altistujamäärä asukasta) vuoteen 2020 mennessä ellei meluntorjuntatoimia toteuteta. Selvityksessä arvioitiin laskennallisesti myös tie- ja katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet L den -tunnusluvulla vuoden 2020 liikennemääriä käyttäen. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa (Tampereen kaupunki 2009) on tarkasteltu laaja-alaisesti meluntorjunnan tavoitteita sekä keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu 30 konkreettista meluntorjuntakohdetta, jotka on jaettu katukohteisiin (11 kpl), päiväkoti-, koulu- ja hoitolaitoskohteisiin (11 kpl) sekä yhteistyökohteisiin (8 kpl). Toimintasuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ovat suurimmaksi osaksi meluesteitä. Lisäksi on esitetty liikenteellisiä järjestelyjä sekä rakennusten ääneneristävyyden parantamista kohteissa, joissa terveyshaitat ovat todennäköisiä. Tampereen rataympäristöselvityksessä (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2003) on kartoitettu melun ongelmakohdat huomautusten perusteella ja kerätty lähtötiedot maastomalliin pohjautuvaa melulaskentaa varten. Rataympäristöselvityksen toisessa vaiheessa tehtyjen melulaskentojen perusteella on laadittu suunnitelmat meluesteiden toteuttamisesta Järvensivulle, keskustaan (Huhtimäenkatu), Multisiltaan, Rautaharkkoon ja Tesomaan (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2008). Vuonna 2007 laaditussa maanteiden meluselvityksessä arvioitiin melua maanteillä, joiden liikennemäärät olivat yli 6 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Selvityksessä Tampereen kaupungin alueelta oli mukana viisi maantieosuutta, jotka sijoittuvat maanteille vt 3 Helsinki Vaasa, vt 9 Turku Kuopio, vt 12 Rauma Tampere Kouvola, kt 65 Tampere Virrat ja mt 3495 Lakalaiva Kaleva (Tiehallinto 2007). Selvityksessä arvioitiin, että eniten melulle (L den > 55 db) altistuu asukkaita Helsingissä (40400 asukasta) toiseksi eniten Espoossa (19700 asukasta) ja kolmanneksi eniten Tampereella (17700 asukasta). Meluselvityksen jälkeen laaditussa maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa (Tiehallinto 2008) oli mukana kolme kohdetta Tampereen alueelta: Vt 3 Sääksjärvi Multisilta, vt 9 Atala Olkahinen, vt 12 Teiskontie. Toimenpidesuunnitelmassa esitetyillä melusuojauksen parannuksilla meluastistumisen arviotiin vähenevän noin 1400 asukkaan osalta siten, että päivä-iltayömelutasot (L den ) alittaisivat 55 db.

6 3 3.2 Nykyiset tie- ja raideliikenteen meluesteet Tie- ja katuliikenteen melua torjutaan Tampereen kaupungin alueella meluvalleilla sekä meluseinillä ja melukaiteilla. Tampereen kaupungin alueella on noin 150 meluestettä, joiden yhteenlaskettu pituus on 38,5 km. Meluvalleja on yhteensä 81 kpl ja niiden yhteispituus on 22,5 kilometriä. Meluseiniä ja kaiteita on 69 kpl ja niiden yhteispituus on noin 16 kilometriä. Meluesteitä on rakennettu erityisesti tie- ja katuliikenteen aiheuttaman melun torjuntaan. Edellä esitetyissä kokonaismäärissä on mukana raideliikenteen meluntorjuntaan tarkoitettuja esteistä 6 kpl ja niiden yhteispituus on noin 2 kilometriä. Vuoden 2011 aikana valmistunut Ristimäen raideliikenteen melueste ei ole mukana melulaskennoissa. Kohteeseen suunniteltu melueste on mukana rataympäristön melukohteissa Tesoman kohteen nimellä. Kohde otetaan mukaan melutarkasteluun meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Raportin liitteen 1 kartoissa on esitetty meluesteiden sijainnit Tampereella. Meluntorjunnan toimenpiteitä on tehty myös alueen teollisuuslaitoksissa. Selvityksessä mukana olevista laitoksista ainakin M-real Oyj Tako Board kartonkitehtaalla ja Tampereen energiantuontanto Oy:n Naistenlahden voimalaitoksella on tehty toimenpiteitä ympäristömelutasojen vaimentamiseksi. 4 Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät 4.1 Ympäristömelun kansalliset tunnusluvut, L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 Katu- ja tieliikenteen, raideliikenteen, teollisuuslaitosten ja ratapihan toimintojen aiheuttamat melutasot on laskettu kansallisilla tunnusluvuilla, L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7, 2 metrin korkeudelle. Tieliikenteen osalta päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 ) on pääsääntöisesti mitoittava melun tunnusluku, kun laskentatuloksia verrataan ohjearvotasoihin. Raideliikenteen osalta tilanne on toisenlainen. Raideliikenteen määrät ovat keskimäärin lähes saman suuruiset päiväaikaan ja yöaikaan. Melutason yöaikaisen ohjearvotason ollessa 5 db alhaisempi kuin päiväaikainen ohjearvotaso, muodostuu yöaikaisesta melutasosta mitoittava tunnusluku verrattaessa raideliikenteen aiheuttamia melutasoja ohjearvotasoihin. Ympäristömeludirektiivin mukaisella tunnusluvulla (päivä-ilta-yömelutaso, L den ) arvioidut melutasot ovat tyypillisesti suurempia kuin kansallisella tunnusluvulla arvioidut päiväaikaiset keskiäänitasot. Erot päiväaikaisen keskiäänitason (L Aeq 7-22 ) ja päivä-ilta-yömelutaso (L den ) välillä on sitä suurempi, mitä enemmän tarkasteltava toiminta ajoittuu yö- tai ilta-aikaan. Melupäästön pysyessä samana koko vuorokauden ajan ovat L den -tasot teoreettisesti noin 7 db suurempia kuin L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 tasot. Mikäli melupäästö ilta- ja yöaikaan on suurempi kuin päiväaikainen melupäästö voi tämä ero olla luonnollisesti suurempi kuin 7 db. Koska liikenne vähenee yöllä, tieliikenteen osalta erot ovat tyypillisesti 1 3 db, raideliikenteellä yli 3 db ja teollisuuden toiminnoille jopa 7 db (Lahti ym. 2007). Neljän metrin laskentakorkeudelle lasketut melutasot ovat keskimäärin 1 2 db suurempia kuin 2 metrin korkeudelle lasketut tasot (Eurasto 2003). Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 1). Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7).

7 4 Taulukko 1. Melutason yleiset ohjearvot (Vnp 993/1992). Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Alueen kuvaus Päiväajan (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvot Yöajan (klo 22 7) keskiäänitason ohjearvot 55 db db 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoustilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. 4.2 Melun laskennallinen arviointi 1) 2) Laskentamallit Tie- ja katuliikenteen melumalli Melulaskennoissa käytetty tieliikennemelun laskentamalli perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Council of Ministers 1996a), jota on muokattu ottamalla huomioon ympäristömeludirektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006a). Laskentamalli ottaa huomioon seuraavat muuttujat Ajoneuvomäärä Raskaiden ajoneuvojen osuus Nopeusrajoitus Etäisyys tien keskilinjaan ja lyhyillä etäisyyksillä myös tien leveys Ajoradan korkeus suhteessa ympäröivään maastoon Esteiden sijainti ja korkeus Esteiden paksuus

8 5 Laskentapisteen korkeus suhteessa ympäröivään maastoon ja ajorataan tai esteisiin Laskentapisteen sijainti suhteessa pystysuoriin heijastaviin pintoihin Maanpinnan laatu Tiepäällysteen laatu Sääkorjaus Pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan melun lähtötaso (L Aeq 10m ) liikennemäärän, raskaan liikenteen osuuden ja ajonopeuden perusteella. Lähtötaso kuvaa vaimentamatonta äänenpainetasoa 10 metrin etäisyydellä tasaisen, suoran ja äärettömän pitkän tien keskilinjasta. Tähän kokonaistasoon tehdään etäisyysvaimennuksen, maa- ja estevaimennuksen, muiden poikkeusten ja säätekijöiden mukaisia korjauksia. Mallin sanotaan vastaavan ilmakehän neutraalia tilannetta, jossa tuuli on 1-2 m/s tiestä tarkastelupisteeseen päin (Eurasto. 2005). Raideliikenteen melumalli Raideliikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu yhteispohjoismaiseen raideliikennemelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996b), jota on muokattu siten, että se ottaa huomioon ympäristömeludirektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006b). Laskennassa otetaan huomioon etäisyys, ilman absorptio, maanpinnan vaikutus ja estevaikutus. Laskenta tehdään oktaavikaistoittain ja siinä käytetään pohjoismaisen teollisuusmelumallin algoritmeja (Kragh 1982). Pistemäisten melulähteiden laskentamalli Meluselvityksessä on arvioitu pistemäisten melulähteiden aiheuttamia melutasoja teollisuuslaitosten ja ratapihojen ympäristössä standardin ISO mukaisiin algoritmeihin perustuvalla laskentamallilla (ISO ). Lähtöarvoina laskennassa on käytetty melulähteille annettuja äänitahotasoja oktaavikaistoittain. Standardi sisältää algoritmit etäisyysvaimennuksen, ilmakehän absorption, maan pinnan vaikutusten, esteiden ja sääkorjauksen arvioimiseen Akustisen mallin laatiminen Meluselvityksen laskentamallin akustisen mallin laatiminen on monivaiheinen työosuus, jossa laskentamalliohjelmistoon tuodaan lähtötietoja monista eri lähteistä. Maastomallilla tarkoitetaan aineistoja, jotka sisältävät geometriatietoja mm. maanpinnan korkeuksista, rakennuksista, teiden sijainnista, rautateiden sijainnista ja meluesteitä. Nämä tiedot antavat rakenteille sijainnin ja korkeuden ilman muita ominaisuuksia. Maastomallia täydennetään melun laskentamalliohjelmistossa lisäämällä kohteille uusia ominaisuuksia. Teille asetetaan mm. liikennemäärät, liikenteen nopeudet, tien pinnoitteen laatu ja raskaan liikenteen osuudet. Rautateille annetaan vastaavasti junien tyypit, junien pituudet ja nopeudet. Laskentamalliohjelma laskee näiden annettujen tietojen pohjalta näille melulähteille melun lähtötason. Teollisuuden ja ratapihojen aiheuttamaa melua on tässä selvityksessä kuvattu pistemäisillä melulähteillä, jotka on sijoitettu maastomallin rakenteisiin melupäästöarvoina. Laskentamalliohjelmistossa maastomallin rakennuksille tuodaan tiedot käyttötarkoituksista ja asukasmääristä. Lisäksi laskentamalliohjelmistossa annetaan maanpinnoille ja rakennusten pinnoille akustiset ominaisuudet, jotka otetaan huomioon äänen etenemistä laskettaessa. Akustiseen malliin määritellään lisäksi laskentapisteiden sijainnit. Laskentamallin laatimisessa käytetyt aineistot on luovutettu tilaajalle alkuperäisessä muodossa, lopullisena laskentamalliohjelman tiedostona sekä välivaiheen tiedostoina. Aineiston käsittelyn menettelyt on kuvattu tilaajalle luovutetuissa laadunvarmistuksen dokumenteissa. Melulaskennat on tehty Cadna A /4.1 ohjelmiston laskentamalleilla.

9 Maastomallin laatiminen ja laskennan asetukset Tampereen kaupungin tuottama maastomalliaineisto on tuotu laskentamalliohjelmistoon pääasiassa dxf-formaatissa. Ensimmäisessä vaiheessa malliin on tuotu maanpinnan korkeuskäyrät 1 metrin välein. Melun laskentamallin maastomallia on täydennetty vaiheittain seuraavasti: rakennusten korkeustiedot ja tunnisteet rakennusten ääriviivat siltojen korkeuspisteet rautateiden sijaintitiedot meluaidat ja niiden sijaintitiedot teiden ja katujen reunaviivat rakennusten käyttötarkoitus- ja korkeustietojen yhdistäminen rakennuksiin asukasmäärätietojen yhdistäminen rakennustietoihin Meluesteitä koskevat tiedot laskentamalliin on tuotu suurelta osin meluesteselvityksessä laadituista aineistoista (Jouttunpää 2008). Tätä aineistoa on täydennetty tierekisterin ja yksittäisten kohteiden osalta suunnitelmapiirrosten mukaisilla tiedoilla. Laskenta-alueella sijaitsevat meluvallit ovat mukana alueen maastomallissa korkeuskäyrinä. Melulaskennoissa ns. herkiksi kohteiksi on määritelty hoito- ja oppilaitosrakennukset, joita ovat: keskussairaalat muut sairaalat terveyskeskukset muut terveydenhuollon erityisrakennukset muut terveydenhuoltorakennukset vanhainkodit lasten- ja koulukodit kehitysvammaisten hoitolaitokset lasten päiväkodit yleissivistävien oppilaitosten rakennukset ammatillisten oppilaitosten rakennukset korkeakoulurakennukset järjestöjen, liittojen yms. opetusrakennukset muualla luokittelemattomat opetusrakennukset Melulaskennoissa on käytetty meluselvityksen laatimisesta annetun ohjeen (Eurasto 2010) menettelyjä ja mukaisia asetuksia. Laskennoissa käytetyt asetukset olivat seuraavat. laskentakorkeus 2 m (L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 ) laskentaruudun koko 10 x 10 m maanpinnan ominaisuudet: 0 = pehmeä (puistot, metsät, pellot), 0.5 = puolikova (asuinalueet, taajama-alueet), 1 = kova (vesistöt, laajat asfaltoidut alueet) laskenta-alue ulottuu siten, että vähintään L Aeq db voidaan määrittää laskennassa otetaan huomioon ensimmäisen kertaluokan heijastukset sääkorjausta ei oteta huomioon melulle altistuvien asukkaiden määrät arvioidaan asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuvan suurimman melutason perusteella laskentasäde ulottuu 3 kilometrin etäisyydelle melulähteestä Melulaskennat on tehty erikseen eri melulähteille (tieliikenne, raideliikenne, teollisuuslaitokset ja ratapihat). Kokonaiskuvan saamiseksi eri lähteiden aiheuttamat melutasot on yhdistetty laskemalla eri melulähteiden tulokset yhteen. Tässä yhteenlaskussa ei ole käytetty melun häiritsevyyttä kuvaavia painotuksia. Yhteenlasketuista melualueista on myös muodostettu karttatulosteet hiljaisten alueiden sijoittumisesta.

10 Melulaskennan epävarmuudet Melun laskentamallin laatiminen ja melulaskentojen suorittaminen on erittäin monivaiheinen tehtävä, jonka lopullisena tavoitteena on asukkaisiin kohdistuvan melualtistumisen arvioiminen. Lasketut desibelitasot ovat välituloksia asukasmääriä arvioitaessa. Laskentatulosten tarkkuuteen ja todenmukaisuuteen vaikuttavat seuraavat kokonaisuudet: lähtötiedot ja niiden käsittely meluselvityksessä käytettävät laskentamallit ja niiden algoritmeja soveltavat tietokoneohjelmistot laskentamallin asetusten oikeellisuus asukasmäärätiedot ja niiden käsittely altistumisen arvioinnin menettelyt Edellä mainituista tekijöistä kolme ensimmäistä vaikuttavat suoraan laskettuihin melutasoihin, toki välillisesti ne vaikuttavat myös asukasmäärien arvioinnin tuloksiin. Kaksi viimeistä tekijää vaikuttavat laskettuihin altistujamääriin, eikä niillä ole vaikutusta laskettuihin melutasoihin. Tieliikennemelun lähtötasojen arvioinnissa ajoneuvojen nopeus on tärkein tarkkuuteen vaikuttava tekijä. Liikennemäärä arvioidaan tärkeysjärjestyksessä kolmanneksi, sillä jo ± 25 % liikennemäärän arviointitarkkuudella päästään ± 1 db tarkkuuteen lasketussa melutasossa (taulukko 2). Taulukko 2. Tieliikennemelun ja raideliikennemelun tarkkuuteen vaikuttavien melupäästöihin liittyvien tekijöiden tärkeysjärjestys (tieliikenteen osalta Eurasto 2009). Tärkeysjärjestys Tekijä tieliikennemelun arvioinnissa 1 ajoneuvojen nopeus nopeus 2 tiepäällyste raiteen kunto 1) Tekijä raideliikennemelun arvioinnissa 3 liikenteen määrä junien tyyppi ja pituudet 4 raskaiden ajoneuvojen osuus junien sijoittuminen eri raiteille 2) 1) laskennoissa ei ole yleensä käytettävissä tietoja raiteiden kunnosta 2) laskennoissa junat jaetaan yleensä ilmoitusten mukaan mallissa oleville raiteille, tämän vuoksi tekijän merkitys on arvioitu vähäiseksi Äänilähteen korkeusaseman oikea määrittäminen on melun leviämisen arvioinnin kannalta tärkeämpää kuin sijainnin tarkkuus vaakatasossa. Raideliikenteen melun arvioinnissa korkeusaseman tarkka määritys on tärkeämpää kuin tieliikenteessä, koska raideliikenteen melumallissa lähteen oletetaan sijaitsevan akustisesti pehmeällä pinnalla (sepeli). Maanpinnan absorptio-ominaisuuksien määrittäminen vaikuttaa merkittävästi laskentatuloksiin. Laskennoissa on käytetty karkeita oletuksia maanpinnan ominaisuuksista jakamalla maanpinta kolmeen luokkaan: 0 = kova heijastava, 1 = pehmeä absorboiva sekä luokka 0,5 näiden kahden välillä. Todellisuudessa maan pinnan absorptio-ominaisuudet jakaantuvat jatkumona arvojen 0 1 välille. Ympäristömeludirektiivin mukaisten meluselvitysten tarkkuuksista tehtyjen tutkimusten mukaan suurin yksittäinen epävarmuus syntyy melulle altistuvien asukkaiden määrän arvioinnissa. Suomessa käytetyllä menettelyllä saadaan noin kaksinkertaisia altistujamääriä verrattuna esimerkiksi Saksassa käytettyyn menettelyyn (Eurasto 2009). Julkisivun suurimman L Aeq 7-22, 2m -tason perusteella arvioidut altistujamäärät voivat olla jopa kolminkertaisia verrattuna altistujamäärin, jotka on arvioitu julkisivuihin kohdistuvien keskimääräisten kansallisten tunnuslukujen perusteella (Niskanen ym. 2008).

11 8 Edellä mainituista tekijöistä johtaen voidaan arvioida, että melulaskentojen tarkkuus on ±2 db tieliikennemelun osalta ja ±3 ±5 db raideliikennemelun osalta. Teollisuuslaitoksille tehdyt laskelmat ovat suuntaa-antavia ±5 db tarkkuudella. Ratapihan melulaskennan tarkkuudeksi arvioimme ±3 db. 5 Melun aiheuttajat 5.1 Tieliikenne Melulaskennoissa on ollut mukana yhteensä noin 218 kilometriä katuja ja 160 kilometriä maanteitä (kuva 1). Kuva 1. Meluselvityksessä mukana olleet katu- ja tieosuudet ja niiden keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät. Kuvasta puuttuu seututie 338 (Olkahinen Teisko Jäminkipohja). Maanteille on käytetty tierekisterin liikennemäärätietoja. Katujen liikenteelle käytetyt liikennemäärätiedot perustuvat kolmeen eri lähteeseen, joita on käytetty seuraavassa järjestyksessä: 1. Infotripla ( 2. Histar-malli (Tampereen kaupunki: Liikennelaskennat (Histar) v ) 3. huipputunti-laskennat (Tampereen kaupunki 2010) Laskennoissa käytetyt liikennemäärät vastaavat vuoden 2011 liikennemääriä. Laskentaan kuuluneiden katu- ja tieosuuksien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät on esitetty liitteessä 2. Kaikkiaan melulaskennoissa on ollut mukana 354 erillistä katu- ja tieosuutta, joille on määritelty seuraavat tiedot: tien tai kadun nimi katu- tai tieosuuden tunniste ID tieosuuden nimi (alku loppu) tien leveys (m) raskaan liikenteen osuus keskimääräisessä vuorokausiliikenteessä keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL, ajoneuvoa / vrk)

12 9 keskimääräinen liikennemäärä päivätunnin (klo 7-19) aikana (ajoneuvoa / h) keskimääräinen liikennemäärä iltatunnin (klo 19-22) aikana (ajoneuvoa / h) keskimääräinen liikennemäärä yötunnin (klo 22-7) aikana (ajoneuvoa / h) raskaan liikenteen osuus päivän aikana (%) raskaan liikenteen osuus illan aikana (%) raskaan liikenteen osuus yön aikana (%) nopeusrajoitus (km/h) katu- ja tieosuuden luokka (Eurasto 2010) liikennemäärätiedon lähde Liikenteen vuorokausijakaumien ja raskaan liikenteen osuuksien arvioinneissa on käytetty Euraston (2010) raportissa esitettyjä arvoja, mikäli osuudelle ei ole ollut käytettävissä laskentatuloksia näiden tietojen osalta. 5.2 Raideliikenne Melulaskennassa on ollut mukana Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat rataosuudet, joiden yhteenlaskettu pituus on noin 28 kilometriä. Tampereen kaupungin alueella sijaitsee neljä rataosuutta, jotka lävistävät Tampereen etelä-pohjois- ja itä-länsisuunnissa (kuva 2). Raideliikenteen määrät on saatu VR-Track toimittamista raidekohtaisista tiedoista, joissa on määritetty junan tyyppi, lukumäärä päivä-, ilta- ja yöajalle, nopeus kyseiselle rataosuudelle ja junan pituus. Junaliikenne on sijoitettu laskentamalliin 22 eri raideosuuteen, joille kullekin on määritelty edellä esitetyt liikennettä kuvaavat tiedot. Junapituuksina mitattuna yöaikaiset liikennemäärät ovat pääsääntöisesti suurempia kuin päiväaikaan. Poikkeuksen muodostavat asema-alueelle sijoittuvat lyhyet rata-osuudet (liite 3). Kuva 2. Meluselvitykseen kuuluvat rataosuudet. Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 raportti kansallisilla tunnusluvuilla, L Aeq keskiäänitasot

13 Teollisuuslaitokset Meluselvityksen piiriin kuuluivat Tampereella sijaitsevat IPPC-direktiivin (IPPC = Integrated pollution prevention control) mukaiset teollisuuslaitokset. Näiden laitosten meluntorjuntaa on käsitelty ympäristöluvissa ja niille on laadittu meluselvityksiä. Raportin liitteessä 4 on esitetty lyhyet kuvaukset selvityksen piiriin kuuluvien laitosten toiminnoista. Meluselvityksessä on arvioitu laskennallisesti seitsemän teollisuuslaitoksen aiheuttamia ympäristömelutasoja. Viidestä IPPC-direktiivin mukaisesta laitoksesta, joiden toiminta ei ympäristöluvan mukaan aiheuta erityistä meluhaittaa, on esitetty melutilanteen kirjallinen kuvaus (liite 4). Taulukko 2. Meluselvityksessä mukana olleet teollisuuslaitokset, niiden melulähteiden lukumäärät ja yhteenlasketut äänitehotasot. Äänitehotaso (L WA ) ilmaisee melupäästön suuruuden eli melulähteen aiheuttaman äänienergian määrän pinta-alaa kohti Melulähteitä Äänitehotaso nro Yritys / laitos kpl LWA, db 1 Metso Minerals Oy (konepajateollisuutta) M-Real Oyj Tako Board (kartonkitehdas) Tampereen energiantuotanto Oy, Naistenlahden voimalaitos Suominen Joustopakkaukset Oy (pakkausteollisuutta) Tampereen energiantuotanto Oy, Lielahden voimalaitos Forssa Print Tampere Oy (painolaitos) Ratapiha Ashland Industries Finland Oy (kemian teollisuutta) Tampereen ydinkeskustan eteläpuolella sijaitseva Viinikka - Rautaharkko järjestelyratapiha on pituudeltaan yli 3 kilometriä ja sijoittuu lähelle asuinrakennuksia (kuva 3). Järjestelyratapihan raidejarru- ja vaihdeautomatiikkajärjestelmä ohjaa ja pysäyttää laskumäeltä vapaasti vierivät vaunut ja vaunuryhmät halutuille lajitteluraiteille. Järjestelyn aikana melua syntyy dieselvetureiden moottoriäänistä, vaunujen siirtelystä, törmäyksistä ja raidejarrulaitteista. Raidejarruja on ratapihalla noin 1400 kpl. Ratapihatoimintoja ja niistä syntyviä ääniä on kuvattu liitteessä 5. Ratapihan toimintojen aiheuttamia melutasoja mitattiin Mittauksia tehtiin kolmella mittalaitteella ratapihan raiteiden läheisyydessä sekä ratapihan itäpuolella sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueilla. Mittauksissa ratapihatoiminnoille määritettiin seuraavat äänitehotasot (L WA ): raidejarru 109 db ohittava veturi 77 db vaunun törmäyksen aiheuttama rysäys 118 db

14 11 Kuva 3. Viinikka - Rautaharkko järjestelyratapihan sijainti. Ratapihan toimintojen aiheuttamaa melua mallinnettiin seuraavilla oletuksilla: Junia pudotetaan laskumäkeen lajitteluraiteille päiväaikana 15 kpl, ilta-aikana 3 kpl ja yöaikana 20 kpl. Yhden jarrukilahduksen sekä vaunujen törmäyksen synnyttämä ajallinen kesto on 1 sekunti. Vaunujen oletetaan jakautuvan tasaisesti Viinikan 32 raiteelle. Raiteet alkavat jakautua laskumäen yläpäässä (1 -> 2 -> 4 jne.), jolloin raidejarrujen toiminnan ajallinen kesto jakautuu samassa suhteessa mitä pidemmälle vaunut etenevät. Jarrumelulähteiden määrä mallissa on 582 kpl. Näissä melulähteissä todellinen jarrukilahdusten määrä on otettu huomioon melupäästön ajallisessa kestossa. Vaunuissa on 2 tai 4 akselia. Akselien määrä on keskiarvostettu siten, että vaunussa on laskennallisesti arvioitu olevan 3 akselia per vaunu. Jokainen vaunu tai vaunuletka ei synnytä törmäyksestä syntyvää pamausta Viinikassa. Havaintojen perusteella mittauspäivänä erotettiin yhteensä 18 rysäystä neljän tunnin aikana klo Näin ollen tuntikeskiarvoksi arvioitiin 2,25 rysäystä/ pudotettu vaunuletka. Ratapiha-alueilla liikkuva dieselveturi mallinnettiin liikkuvana pistelähteenä, joka liikkuu reittinsä päiväaikana 2 kertaa tunnissa, ilta-aikana 1 kertaa tunnissa ja yöaikana 3 kertaa tunnissa. Laskumäkeen vaunuja työntävän, rasituksessa olevan dieselveturin sekä Rautaharkossa tapahtuvasta vaunujen yhdistelystä syntyvän melun tiedot otettiin Rautaharkon asemakaavamuutosta varten laaditusta meluselvityksestä (Destia 2010). Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 raportti kansallisilla tunnusluvuilla, L Aeq keskiäänitasot

15 12 Ohiajavan henkilöliikenteen junat on mallinnettu raideliikenteen mallissa, joten tätä ei otettu huomioon ratapihamelua arvioitaessa. Ratapihatoimintojen aiheuttama melu on ajoittain impulssimaista ratapihojen lähistöllä. Melulaskentojen tuloksiin ei ole tehty impulssimaisuudesta aiheutuvia korjauksia, koska riittäviä tietoja korjauksen arvioimiseen ei ole käytettävissä. 5.5 Lentoliikenne Tampere-Pirkkalan yhteistoimintalentoasema ei kuulu selvitettäviin melulähteisiin, mutta koska se aiheuttaa laajan melualueen myös Tampereen kaupungin alueella, meluselvityskarttoihin on lisätty Finavian vuonna 1997 tekemän meluselvityksen meluvyöhykkeet. Tampereen Pirkkalan lentoasema on matkustajamääriltään mitattuna Suomen kolmanneksi vilkkain lentokenttä. Kentän matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2010 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti yli matkustajaa (Finavia 2010). Lentokenttä toimii myös Satakunnan lennoston kenttänä ja lentokalustoon kuuluu mm. Hornet F-18 koneet. Vuonna 2010 sotilaskoneiden osuus lentokentälle tehdyistä laskeutumisista oli 26 % (Finavia 2010). Tampere Pirkkalan lentokenttä sijaitsee Tampereen länsipuolella noin 6 kilometrin etäisyydellä kaupungin rajasta. Finavian laatimien meluselvitysten mukaan lentokentän meluvyöhykkeet ulottuvat Tampereen eteläosiin. Lentoliikenteen aiheuttama 55 db (L den ) vyöhyke ulottuu selvityksen mukaan lounais koillis-suuntaisena vyöhykkeenä Särkijärven pohjoispuolella järven itäpäähän saakka (Ilmailulaitos 1997). 6 Melulaskentojen tulokset 6.1 L Aeq / L Aeq ja L den - / L n -tasojen vertailu Tieliikenteen osalta päiväaikainen keskiäänitaso on pääsääntöisesti mitoittava melun tunnusluku, kun laskentatuloksia verrataan ohjearvotasoihin. Raideliikenteen osalta yöaikainen melutaso on mitoittava tunnusluku. Verrattaessa kansallisella tunnusluvulla laskettuja melutasoja ympäristömeludirektiivin mukaan arvioituihin melutasoihin tarkastelussa tulee ottaa huomioon seuraavia tekijöitä: Melua aiheuttavan toiminnan painottuminen vuorokauden aikana o Ilta- ja yöaikainen toiminta nostaa merkittävästi L den tunnusluvulla arvioituja melutasoja verrattuna L Aeq 7-22 tasoihin. Tämä koskee erityisesti raideliikenteen aiheuttamia melutasoja ja melualtistumista. Ympäristömeludirektiivin mukaisella 4 m laskentakorkeudella saadaan yleisesti ottaen korkeampia melutasoja kuin 2 metrin korkeudelle tehdyillä laskennoilla Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että laskennoissa ovat mukana vain merkittävimmät melun aiheuttajat. Tämän vuoksi melutasot saattavat poiketa paikallisesti tässä selvityksessä arvioiduista tasoista Tieliikennemelu Kaikkiaan yli asukkaan arvioitiin asuvan alueilla, joissa katu- ja tieliikenteen aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 ) ylittää 55 db. Yli 50 db yöaikaiselle keskiäänitasolle (L Aeq 22-7) arvioitiin altistuvan noin asukasta (taulukko 3). Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on noin 100 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat tieliikenteen aiheuttamilla melualueilla (L Aeq 7-22 > 55 db) (taulukko 3).

16 13 Melulle altistuvia asukkaita on paljon Tampereen keskustan alueella, jossa katujen varrella sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät lähes poikkeuksetta melualueille. Kalevassa kaikki Sammonkadun varrella sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät yli 60 db melualueelle. Myös kerrostalot Teiskontien, Ilmarinkadun ja Kalevan puistotien varrella jäävät poikkeuksetta melualueille (liite 6, kuva 2). Hervannan valtaväylän ja valtatien 9 liittymäalueiden läheisyydessä Lukonmäessä ja Hallilassa on varsin paljon asuinrakennuksia melualueella. Tällä alueella useisiin asuinkerrostaloihin kohdistuu yli 60 db melutaso. Hervannan valtaväylän ja Insinöörikadun varsille sijoittuu useita kerrostaloja, joihin kohdistuu yli 55 db melutaso. Valtatien 9 liikenteen aiheuttamalle melualueelle sijoituu asuinrakennuksia, Viialan, Linnainmaan, Atalan, Tasanteen ja Olkahisen alueella. Tasanteen asuinalueella kymmeniä asuinkerrostaloja jää yli 60 db (L Aeq 7-22 ) melualueelle (liite 6, kuva 1). Keskustan länsipuolella Pispalan valtatien varrella sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 55 db melutaso, mikäli rakennukset sijaitsevat alle 60 metrin etäisyydelle tien reunasta. Valtaosa tien varrella sijaitsevista asuinrakennuksista jää yli 60 db melualueelle koko Pispalan valtatien pituudella Pispalanharjun itäpäästä Epilään. Epilänkadun, Ylöjärventien ja Pohtolankadun varrella sijaitseviin lähimpiin asuinrakennuksiin kohdistuu yleisesti yli 55 db melutaso (liite 6, kuva 3). Samoin Myllypuronkadun, Tesoman valtatien, ja Tesomankadun varrella on asuintaloja melualueella. Valtatien 12 varrella Hyhkyssä ja Kaarilassa sijaitseviin lähimpiin asuinrakennuksiin kohdistuu db melutaso. Nokiantien varrella, mm. Likolammen eteläpuolella sijaitsevalla alueella useita rivitaloja sijaitsee yli 60 db melualueella. (liite 6, kuva3). Asukkaiden lukumäärinä mitattuna tieliikenteen aiheuttama melualtistuminen näyttää painottuvan erityisesti keskikaupungin pääkatujen varsille. Keskikaupungin ulkopuolisilla alueilla melualtistuminen on hajanaista eikä altistuminen painotu tiettyjen tietyyppien varrella tai tietyille alueille. Taulukko 3. Tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Hiljaisen julkisivun omaavalla rakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa meluisimman ja hiljaisimman julkisivun melutasojen erotus on yli 20 db. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Tieliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Raideliikennemelu Raideliikenteen aiheuttama yöaikainen melu on suurempi melualtistuksen aiheuttaja kuin päiväaikanen melu. Noin asukkaan arvioitiin altistuvan raideliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db (L Aeq 22-7 ) tasoiselle melulle. Päiväaikaiselle yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melulle altistui noin 9000 asukasta (taulukko 4). Voimakkaalle yli 70 db (L Aeq 22-7 ) melutasolle altistuvien asukkaiden määrä oli noin 300 asukasta.

17 14 Helsingin radan varrella yöaikainen 50 db melutaso ylittyy Multisillan, Rautaharkon ja Peltolammin alueilla rataa lähellä sijaitsevein asuinrakennusten julkisivuilla. Jyväskylän radan junaliikenteen aiheuttama 50 db (L Aeq 22-7 ) vyöhyke ulottuu jopa 500 metrin etäisyydelle radasta. Erityisen paljon asuinrakennuksia jää melualueille Järvensivun, Hakametsän, Jankan ja Ristinarkun rataympäristössä. Järvensivun alueella asuinrakennuksiin kohdistuu suurimmillaan yöaikainen yli 65 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Myös Vehmaisten ja Holvastin alueilla asuinrakennuksia sijaitsee paljon junaliikenteen aiheuttamilla meluvyöhykkeillä ja korkeimmat julkisivuihin kohdistuvat yöaikaiset melutasot ovat yli 65 db (liite 7, kuva 1). Tampereen aseman pohjoispuolella Tampere-Lielahti-rataosuuden varrella radan läheisyydessä sijaitsevat asuinrakennukset jäävät alueille, joissa melutaso ylittää 55 db. Useisiin kerrostaloihin kohdistuu yöaikainen yli 60 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Myös Pispalan alueella useisiin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 65 db (L Aeq 22-7 ) melutaso (liite 7, kuva 1 ja kuva 2). Porin radan varrella Epilässä sijaitsee asuinrakennuksia joihin kohdistuu yli 60 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Myös Tesomassa ja Kalkussa lähellä rataa sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 60 db (L Aeq 22-7 ) melutasoja (liite 7, kuva 2). Parkanon radan varrella Lamminpäässä rataa lähimpänä sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu suurimmillaan db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Taulukko 4. Raideliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Raideliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Teollisuuslaitosten aiheuttama melu Teollisuuslaitosten ei arvioitu aiheuttavan päiväaikaisen ohjearvotason 55 db (L Aeq 7-22 ) ylityksiä asuinrakennusten julkisivuilla. Teollisuuslaitosten arvioitiin aiheuttavan lieviä yöaikaisen ohjearvotason ylityksiä ja noin 700 asukkaan arvioitiin altistuvan teollisuuslaitosten aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db tasoiselle melulle (taulukko 5). Nämä ohjearvotasojen ylitykset sijoittuvat suurelta osin M-real Oyj Tako Board kartonkitehtaan, Naistenlahden voimalaitoksen, Lielahden voimalaitoksen sekä Suominen Joustopakkaukset Oy:n ympäristöön (liite 8, kuvat 3 ja 4). Taulukko 5. Teollisuuslaitosten melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Teollisuus Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db

18 Ratapihan toimintojen aiheuttama melu Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen yöaikaisten toimintojen aiheuttaman melun arvioitiin ulottuvan db (L Aeq 22-7 ) tasoisena Rautaharkon asuinalueen länsireunalle (Veturikatu) ja ratapihan länsipuolella sijaitsevien asuinrakennusten (Kolmionkatu ja Lahdenperänkatu) julkisivuilla (liite 9, kuva 2). Samoissa kohteissa myös normaali raideliikenne aiheuttaa 55 db tason ylittymisen. Ratapihatoimintojen aiheuttamalle yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melulle arvioitiin altistuvan noin 400 asukasta (taulukko 6). Taulukko 6. Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen järjestelytoimintojen aiheuttamalle melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Ratapihat Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Lentotoiminnan aiheuttama melu (L den ) Tampere Pirkkalan siviili- ja sotilaskäytössä olevan yhteistoimintalentoaseman liikennemäärä ei ylitä ympäristönsuojeluasetuksen meluselvityskynnystä, joten se ei ollut mukana tässä selvityksessä. Koska melualue ulottuu myös Tampereelle, raportissa on esitetty vuonna 1997 tehdyn meluselvityksen mukainen lentomeluennuste vuodelle Melualueiden laajuus määräytyy pitkälti hävittäjäkoneoperaatioiden mukaan, lentokentän toiminnan aiheuttama 55 db (L den ) meluvyöhyke ulottuu Tampereen eteläosissa lounais koillissuuntaisena vyöhykkeenä Särkijärven pohjoispuolelle siten, että vyöhyke ulottuu järven itäpäähän saakka (liite 10). Karkean arvion perusteella lentomelualueelle jää noin asukasta, jotka altistuvat yli 55 db (L den ) melutasolle. Asuinrakennuksia tällä vyöhykkeellä on noin Hiljaiset alueet Liitteen 11 kuviin on yhdistetty eri melulähteiden aiheuttamat vyöhykkeet, joista värillisenä on esitetty alle 50 db meluvyöhykkeet. Laskennallisessa tarkastelussa ei ole mukana kaikkia katuja ja muita melulähteitä, minkä vuoksi arvioidut melutasot saattavat todellisuudessa poiketa tässä selvityksessä esitetyistä arvioista. Tarkastelujen perusteella Tampereella on vielä jäljellä suhteellisen hiljaisia alueita kaupungin kaakkoisosassa Hervantajärven koillispuolella sekä Kaupin alueella Näsijärven rannalla. Laajan Särkijärven alueen hiljaisuuden rikkoo Tampere Pirkkala lentoaseman meluvyöhyke, joka todennäköisesti ulottuu 50 db tasoisena Särkijärven itäpäähän saakka (liite 11, kuva 1). Kaupungin sisältä löytyy myös alueita, jotka eivät ole vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä. Suhteellisen hiljaisia kaupunkialueita löytyy Kaukajärven eteläpuolelta, Huikkaan ja Leinolan alueilta (liite 11, kuva 2). Pyynikin ja Tahmelan alueet jäävät Pispalan harjun suojaamina suhteellisen hiljaisiksi keitaiksi kaupungin keskustan tuntumaan. Kaupungin länsiosassa Ikurissa, Haukiluomassa ja Lentävän-

19 16 niemessä on laajoja alueita, joissa melutasot jäävät alle 50 db, jota voidaan kaupunkiympäristössä pitää suhteellisen hiljaisena melutasona. Hiljaisia alueita löytyy luonnollisesti myös Teiskosta, joka sijoittuu Tampereen keskustan meluvyöhykkeiden ulkopuolelle kauas vilkkaista liikenneväylistä. 6.8 Tulevaisuuden melutilanne Tampereella tullaan toteuttamaan merkittäviä muutoksia liikennejärjelyissä, jotka osaltaan tulevat vaikuttamaan kaupungissa vallitsevaan ääniympäristöön. Tampereen Rantaväylän tunnelin rakentaminen tulee vähentämään melualtistumista kaupungin keskustan pohjoisosissa sillä kaupungin pohjoispuolelta kulkevan valtatien 12 liikenne tullaan ohjaamaan tunneliin Naistenlahden ja Santalahden välisellä osuudella. Tampereelle suunnitellaan myös pikaraitiotietä, joka tulisi osaltaan vaikuttamaan liikennöintiin ja siten myös melutilanteeseen. Uusia katuyhteyksiä tullaan toteuttamaan erityisesti kaupungin eteläosiin Särkijärven, Lahdesjärven ja Ruskon alueille. Näiden uusien yhdyskatujen vaikutukset melutasoihin tulevat kuitenkin jäämään suhteellisen paikallisiksi. Tämän selvityksen yhteydessä laadituissa ennustetilanteen melutarkasteluissa tieliikenteen määrän arvioitiin kasvavan noin 20 % vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Ennustetilanteessa kansallisilla melun tunnusluvuilla arvioitaessa tieliikennemelun altistujamäärien arvioitiin lisääntyvän noin 10 % ja raideliikennemelulle altistuvien määrän noin 20 % nykyiseen määrään verrattuna (taulukot 7 ja 8). Taulukko 7. Melualtistuminen ennustetilanteessa vuonna Tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7) melutasot. Ennustetilanne Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Tieliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Taulukko 8. Raideliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Ennustetilanne Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Raideliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db

20 17 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tampereen kaupungin asukkaista noin 27 % arvioitiin altistuvan yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melutasolle, joka aiheutuu katu- ja tieliikenteestä. Raideliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db (L Aeq 22-7) melutasolle arvioitiin altistuvan 10 % Tampereen asukkaista. Teollisuuslaitosten ja ratapihojen aiheuttamat melualueet olivat laskennallisen arvion perusteella huomattavasti suppeampia ja myös altistujamäärät olivat selvästi vähäisempiä (taulukko 9). Raideliikenteen aiheuttamalle voimakkaalle melulle (L Aeq 22-7 > 70 db) arvioitiin altistuvan noin 300 asukasta. Taulukko 9. Ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrät melulähteittäin Tampereen kaupungin alueella vuonna Tunnuslukuna päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 ) ja yöaikainen keskiäänitaso (L Aeq 22-7 ). Tieliikenne Raideliikenne Teollisuus Ratapiha Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 100 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db tai L Aeq 22-7 > 50 db). Tässä selvityksessä todetut altistujamäärät ovat selvästi pienempiä kuin ympäristömeludirektiivin mukaisella päivä-ilta-yö melutaso (L den ) tunnusluvulla arvioidut altistujamäärät. Erot johtuvat siitä, että L den -tunnusluku painottaa merkittävästi ilta- ja yöajalle ajoittuvia melutasoja. Selvityksessä arvioidut altistujamäärät ovat suurempia kuin vuonna 2003 laaditussa meluselvityksessä. Tämä ero johtuu osaltaan liikennemäärien kasvusta sekä mahdollisesti myös erilaisista altistumisen arvioitimenetelmistä. Laadittu selvitys antaa vertailukelpoisen pohjan melualtistumisen arvioimiseen ja meluntorjunnan toimenpiteiden kohdentamiseen. Laadittua selvitystä käytetään meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa. Selvityksessä laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi myös maankäytön suunnittelussa. Meluselvitys tullaan päivittämään seuraavan kerran noin viiden vuoden kuluttua. Tuolloin laskentamallin aineistoja voidaan mahdollisesti täydentää tiedoilla asuinrakennuksista, joille on annettu erityisiä määräyksiä julkisivujen ääneneristävyydestä. Altistujamäärien laskennassa nämä asuinrakennukset voidaan ottaa huomioon. 8 Kirjallisuusluettelo Eurasto, R. 2003, Ympäristömeludirektiivin vaikutukset melun arviointimenetelmiin Suomen ympäristö 610. Ympäristöministeriö. Helsinki 2003 Eurasto, R. 2005: Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallivertailut Suomen ympäristö 753. Ympäristöministeriö. Helsinki 2005

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21.

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21. LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21 2 (7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Toiminnan

Lisätiedot

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu

Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu V8 Valtatie Pyhäjoen keskustan pääliittymän kohdalla (vt8 Virastotie Annalantie), Pyhäjoki Melutarkastelu 19.11.2012 Projektinumero: 304316 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot

Valtatie 8 parantaminen Mettalanmäen kohdalla, Raahe Meluselvitys

Valtatie 8 parantaminen Mettalanmäen kohdalla, Raahe Meluselvitys 16T-1 Raportti parantaminen Mettalanmäen kohdalla, Raahe Projektinumero: 306914 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto / Toimeksianto... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1. Laskentamalli... 4 2.2. Laskentamallin

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys

Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Raportti Kokkolan Nykvistin tontin ympäristömeluselvitys Kaavoituspalvelut, Kokkolan kaupunki 15.3.2017 Projektinumero: 308808 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Meluselvityksen menetelmät ja menettelyt...

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta.

Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset ja laskentamallin laadinta. Liite 5 Järjestelyratapihan melumittaukset 14-15.2011 Viinikka-Rautaharkon ratapihan melumittaukset 14-15.6.2011 ja laskentamallin laadinta. 1 Toimeksianto / Johdanto Viinikan ja Rautaharkon ratapihat

Lisätiedot

Melumallinnus Pellonreuna

Melumallinnus Pellonreuna Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012 21.12.2011

Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012 21.12.2011 Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012 21.12.2011 sisältö Tilaaja TAMPEREEN KAUPUNKI LIIKENNEVIRASTO Yhteyshenkilöt Ilkka Niskanen, Tuukka Lyly, Sirpa Lappalainen, Mikko Alanko ja Ilkka Rekola WSP

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.0 2012-04-26

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.0 2012-04-26 Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Versio 3.0 2012-04-26 OULUN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Ilkka Niskanen,

Lisätiedot

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.1 2012-12-13

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.1 2012-12-13 Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Versio 3.1 2012-12-13 OULUN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Ilkka Niskanen,

Lisätiedot

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233

Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3

Lisätiedot

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet

Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Meluselvitys Pajalantien ja Hulikankulman alueet Lempäälän kunta Jussi Kurikka-Oja 16.4.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Lempäälän kunnan Pajalantien ja Hulikankulman asemakaava-alueiden

Lisätiedot

Espoo Nihtiportti, Atriumalue, Meluselvitys

Espoo Nihtiportti, Atriumalue, Meluselvitys Raportti Espoo Nihtiportti, 1601 Atriumalue, 11.1.2017 Projektinumero: 308300 Sisältö Sisältö... 1 1. Johdanto... 2 2. Lähtötiedot ja menetelmät... 2 2.1. Laskentamalli... 2 2.1.1. Lähtötiedot... 3 2.1.2.

Lisätiedot

Espoon Heiniemen korttelin ja puistoalueen 62P17 meluselvitys

Espoon Heiniemen korttelin ja puistoalueen 62P17 meluselvitys Raportti Espoon Heiniemen korttelin 62045 ja puistoalueen 62P17 meluselvitys 15.2.2018 SISÄLTÖ 1. Työn sisältö... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät...4 2.1. Laskentamalli... 4 2.2. Laskennassa käytetyt liikennemäärät...

Lisätiedot

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS

LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Kontiolahden kunta LEHMON OSAYLEISKAAVA-ALUEEN MELUSELVITYS Raportti 433-P11702 10.1.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 10.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa...

Lisätiedot

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys

Keskustan osayleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA EURAN KUNTA Keskustan osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 15.4.2011 Laura Gröhn MUISTIO 15.4.2011 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1. Työn tarkoitus... 3 2. Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Maastomalli... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

FCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110

FCG Planeko Oy. Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS. Raportti 589-D4110 FCG Planeko Oy Pöytyän kunta KYRÖN MELUSELVITYS Raportti 589-D4110 16.10.2009 FCG Planeko Oy Raportti I 16.10.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 1 3 Lähtötiedot... 2 3.1

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu

Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu Kittilä Tiina Kumpula 21.3.2016 Taalojärven rinteen asemakaavan melutarkastelu 21.3.2016 2 (4) 1 Taustatiedot Kittilän kunnassa Taalojärven alueella on käynnissä

Lisätiedot

Tampere-talon hotellin asemakaavamuutoksen nro 8529 meluselvitys

Tampere-talon hotellin asemakaavamuutoksen nro 8529 meluselvitys Tampere-talon hotellin asemakaavamuutoksen nro 8529 meluselvitys 6.10.2014 WSP:n projektinumero: 306365 ID: 1 206 972 XVII (Tulli) -316-2 sekä puisto- ja katualuetta, Yliopistonkatu 55, Hotelin rakentaminen

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi

Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Meluselvitys, Ylikylä - Vennivaara, Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 7.2.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY

Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä IKAALISTEN MYLLY OY Meluselvitys asemakaavamuutosta varten kiinteistöllä 143-413-7-2 IKAALISTEN MYLLY OY Destia Oy Infrasuunnittelu Vantaa 20.2.2018 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutasojen

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322

TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS Projektinumero307322 TAMPEREEN ETELÄPUISTON MELUSELVITYS 1.3.2016 Projektinumero Sisältö Sisältö... 2 1. Ympäristömelun ohjearvot... 3 2. Tulokset... 4 Liitteet: 1. VE 0 LAeq 7-22 2. VE 0 LAeq 22-7 3. VE A LAeq 7-22 4. VE

Lisätiedot

RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS

RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Vastaanottaja Tampereen Tilakeskus Asiakirjatyyppi Meluselvitys ID 1 196 308 Päivämäärä 25.8.2014 RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA NRO 8304 MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS RAHOLAN KARTANON ALUEEN ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula

Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Haukipudas, Oulu. Oulun kaupunki. Ins. (AMK) Tiina Kumpula Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, Oulun kaupunki Ins. (AMK) Tiina Kumpula 12.8.2014 Niittyholman liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma, meluselvitys, 12.8.2014 2

Lisätiedot

Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa

Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa Vt 10 ja st 284, Ojalanmäen ja Parkkiaron meluselvitys, Forssa MELUSELVITYS Forssan kaupunki Helmikuu 2013 2 (6) Alkusanat Tämä liikennemeluselvitys on tehty palvelemaan vireillä olevia Ojalanmäen ja Parkkiaron

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys

Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Mänttä-Vilppulan keskustaajaman OYK:n meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2015 P23846P002 Raportti i P23846P002

Lisätiedot

Sako II, asemakaavamuutos

Sako II, asemakaavamuutos Sako II, asemakaavamuutos 4111579.3.7 Muutokset: A 4.10.2016 Muutettiin pohjaa B 5.10.2016 Muutettiin taas pohjaa 4111579.3.7 2 (6) Sako II, asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Tilaaja...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys 16T-1 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa-Toivakka, Joutsa Meluselvitys Tiina Kumpula 21.6.2017 Tarkistanut: Martti Kokoi 29.6.2017 2 (6) 21.6.2017 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa- Toivakka,

Lisätiedot

Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava

Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaava Meluselvitys 17.3.2014 ALKUSANAT Meluselvitys on laadittu Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavaa varten. Osayleiskaavan tavoitteina ovat

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys

Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hervantajärven osayleiskaavan meluselvitys Hanke: M1460_020005 Pvm: 1.10.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee osayleiskaavaa Hervantajärven ja Ruskontien väliselle alueelle. Tätä

Lisätiedot

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042

Raideliikennemeluselvitys korttelille 55042 Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys

16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola Tiesuunnitelman meluselvitys Siru Parviainen 16T-4 Valtatien 6 parantaminen välillä Hevossuo Nappa, Kouvola 2 (3) 1 Taustatiedot ja nykytilanne

Lisätiedot

Kirkonmäen asemakaava ja asemakaavamuutos nro 3573 Ympäristömeluselvitys

Kirkonmäen asemakaava ja asemakaavamuutos nro 3573 Ympäristömeluselvitys Raportti Kirkonmäen asemakaava ja asemakaavamuutos nro 33 Ympäristömeluselvitys Arkkitehtuuritoimisto B & M Oy 10.3.2017 Projektinumero: 304232 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

Hiidenmäen meluselvitys

Hiidenmäen meluselvitys Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

TOAS Pappila, Tampere

TOAS Pappila, Tampere Ramboll Finland Oy Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS TOAS Pappila, Tampere Meluselvitys 25.11.2016 TOAS Pappila, Tampere Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS Meluselvitys 25.11.2016

Lisätiedot

Nivalan yleiskaavan meluselvitys

Nivalan yleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS

KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, SIILINJÄRVI MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 11.2.2011 KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, KASURILA 3 (OLKINUORA) ASEMAKAAVA, Päivämäärä 11.2.2011 Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 3071 2 (8) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Laskentamalli ja laskennan

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä MELUSELVITYS. Tampere. Tammikuu Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä Tampere Tammikuu 2007 Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pyynikin sosiaali- ja terveysaseman tontin asemakaavoitustyöhön liittyvä 2

Lisätiedot

Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla

Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys. Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla Helsingin meluselvityksen 2017 täydennys Melulaskennat yhteispohjoismaisella laskentamallilla SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 TULOKSET... 2 2.1 Melulle altistuvien asukkaiden ja herkkien kohteiden määrät...

Lisätiedot

Tie- ja rakennussuunnitelman meluselvitys

Tie- ja rakennussuunnitelman meluselvitys Maantien 259 parantaminen välillä Kaukalotie-Uotsolantie, Sastamala Tie- ja rakennussuunnitelman meluselvitys Kannen kuva: Maanmittauslaitos 2018 / Destia Oy 2018 Maantien 259 parantaminen välillä Kaukalotie-Uotsolantie,

Lisätiedot

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA Vastaanottaja Rakennustoimisto Pohjola Oy Asiakirjatyyppi Raporttiluonnos Päivämäärä 30.12.2011 RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

Miilukorpi II Asemakaavan osa-alueen meluselvitys

Miilukorpi II Asemakaavan osa-alueen meluselvitys Miilukorpi Asemakaavan osa-alueen meluselvitys 12.2.2018 SISÄLLYS 1 Suunnittelukohde 1 2 Menetelmät ja lähtötiedot 3 2.1 Melutasojen ohjearvot 3 2.2 Melulaskennat 3 2.3 Melulaskennan maastomalli 4 2.4

Lisätiedot

LEPPÄLAHDEN OSAYLEISKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ MELUSELVITYS Projektinumero: WSP Finland Oy

LEPPÄLAHDEN OSAYLEISKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ MELUSELVITYS Projektinumero: WSP Finland Oy 1 Projektinumero: 306523 WSP Finland Oy Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 1 2.1 Työn sisältö ja käytetyt menetelmät... 1 2.2 Laskentamalli ja lähtötiedot... 1 2.2.1 Käytetyt

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS

PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS Kaavaselostus, liite 2: Epaala-Pälkänevedentie, meluselvitys Vastaanottaja Pälkäneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.8.2011 PÄLKÄNEEN KUNTA EPAALA - PÄLKÄNEVEDENTIE, MELUSELVITYS PÄLKÄNEEN

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22.12.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 22.12.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys

Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013

Lisätiedot

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta

Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Rambøll Finland Oy Tiehallinto/ Kaakkois-Suomen tiepiiri Vt 6 parantaminen Kärjen kylän kohdalla ja rinnakkaistiejärjestelyt, Lappeenranta Tiesuunnitelma Ympäristömeluselvitys 10.7.2009 Vt 6 parantaminen

Lisätiedot

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110

Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 PAIMION KAUPUNKI Meluselvitys Iso-Iivarintielle välillä Vt 1 St 110 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32583 Raportti 1 (7) Eskelinen Erja Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS

Vastaanottaja Trafix Oy. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA MELUSELVITYS Vastaanottaja Trafix Oy Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 18.11.013 YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITELMA YLÖJÄRVEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Päivämäärä 18.11.013 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi

Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi Meluselvitys, Pöykkölä,Rovaniemi Tammikuu 2008 Viite Versio 1 Pvm 31.1.2008 Hyväksynyt Tarkistanut Kirjoittanut DI Marja Pussinen Ramboll Kiviharjuntie 11 90220 Oulu Finland Puhelin: 020 755 7070 www.ramboll.fi

Lisätiedot

Kouvolan ratapihan melumittaukset

Kouvolan ratapihan melumittaukset Kouvolan ratapihan melumittaukset 8.12. 9.12.2015 Kohde: Kouvolan ratapiha, Terminaalinkatu 1 Yhteystiedot: Tero Helve, VR Transpoint Toiminnan kuvaus: Ratapihalla tapahtuvaa junien liikennettä, vaunujen

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

SAMMONKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS

SAMMONKATU ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS Vastaanottaja NCC Rakennus Oy/Asuminen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 08/2011 SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS SAMMONKATU 52-54 ASEMAKAAVAN MUUTOS, TAMPERE MELUSELVITYS

Lisätiedot

16T-2 Meluselvitys

16T-2 Meluselvitys 16T-2 Meluselvitys 11.11.2014 Meluselvitys 1 (3) Valtateiden 3 ja 18 parantaminen, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin pohjalta.

Lisätiedot

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7)

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7) VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN Porin Laanin ja Ruutukuoppa eritasoliittymien välinen tieosuus Sito-Yhtiöt Anne Määttä, Juha Korhonen 11.4.2012 11.4.2012 2 (7) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUTASOJEN OHJEARVOT...

Lisätiedot

ESPOON MATINKYLÄN METROASEMAN KORTTELIN 23283 MELUSELVITYS

ESPOON MATINKYLÄN METROASEMAN KORTTELIN 23283 MELUSELVITYS 14.3.2008 ESPOON MATINKYLÄN N KORTTELIN 23283 MELUSELVITYS WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puh. +3 207 864 11 www.wspgroup.fi Ilkka Niskanen ja Laura Gröhn SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimeksianto...

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016

KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016 RAPORTTI KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016 31.3.2016 Projektinumero: 306494 Kannen kuvat: Kouvolan kaupunki Kouvolankaupunginmeluselvitys2016 IlkkaNiskanen, TuukkaLyly, SirpaLappalainen, KaiJussila,

Lisätiedot

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4

Lisätiedot

Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua

Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Ramboll Finland Oy Lapuan kaupunki Ritavuoren ak:n melusuojaus vaihe 2, Lapua Meluselvitys 21.12.2015 Ritavuoren ak:n melusuojaus, Lapua Lapuan kaupunki Meluselvitys 21.12.2015 Viite 1510020582 Versio

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Lisätiedot

Meluselvitysraportti. Päiväys Projekti Nikulanväylä Asemakaavan meluselvitys Tilaaja Rauman kaupunki

Meluselvitysraportti. Päiväys Projekti Nikulanväylä Asemakaavan meluselvitys Tilaaja Rauman kaupunki Meluselvitysraportti Päiväys 08.01.2019 Projekti Asemakaavan Tilaaja Rauman kaupunki Meluselvitysraportti 1/6 Sisällys 1 Lähtökohdat... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot...

Lisätiedot

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS 1.10.2007 1.10.2007 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Selvityksen tavoitteet...3 3 Menetelmät ja lähtötiedot...4 3.1 Alueen kuvaus...3 3.2 Menetelmät ja

Lisätiedot

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS Vastaanottaja Haukiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.8.2011 MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS 1 Päivämäärä 30.8.2011 Laatija Marja Pussinen Tarkastaja Sanna Kaikkonen

Lisätiedot

Finnoon altaan linnustoalueeseen. meluhaitat Meluselvitysraportti Sito Oy FINNOON OSAYLEISKAAVA

Finnoon altaan linnustoalueeseen. meluhaitat Meluselvitysraportti Sito Oy FINNOON OSAYLEISKAAVA FINNOON OSAYLEISKAAVA Finnoon altaan linnustoalueeseen kohdistuvat meluhaitat raportti 12.4.2011 Sito Oy suunnittelukeskuksen julkaisuja 6/2011 FINNOON ALTAAN LINNUSTOALUEESEEN KOHDISTUVAT MELUHAITAT 12.4.2011

Lisätiedot

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2014 JA ENNUSTE VUODELLE 2030. 9.10.2014 Projektinumero: 304788. WSP Finland Oy. Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki

KOKKOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2014 JA ENNUSTE VUODELLE 2030. 9.10.2014 Projektinumero: 304788. WSP Finland Oy. Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki KOKKOLANKAUPUNGINMELUSELVITYS214 JAENNUSTEVUODELLE23 9.1.214 Projektinumero: 34788 Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki WSP Finland Oy Kokkolankaupunginmeluselvitys214 jaennustevuodelle23 IlkkaNiskanen,TuukkaLyly,SirpaLappalainenjaIlkkaRekola

Lisätiedot

Kaavan 8335 meluselvitys

Kaavan 8335 meluselvitys Kaavan 8335 meluselvitys Hanke: 4022878 Pvm: 10.12.2010, korjattu 21.12.2010 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavamuutosta kiinteistölle VI -93-38. Tässä selvityksessä tarkastellaan

Lisätiedot

1-1. Vastaanottaja Muhoksen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä MELUSELVITYS MUHOS. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt.

1-1. Vastaanottaja Muhoksen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä MELUSELVITYS MUHOS. Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. 1-1 Vastaanottaja Muhoksen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.7.2015 MELUSELVITYS MUHOS Virhe. Viitteen lähdettä ei löytynyt. 1-2 1. JOHDANTO Tämä tarkastelu tehtiin Muhoksen kirkonkylän osayleiskaavan

Lisätiedot

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia

Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Meluselvitys 1 (2) Valtatien 3 parantaminen Laihian kohdalla, tiesuunnitelma, Laihia 16T-2 Meluselvitys Melulaskennat on laadittu Liikenneviraston maanteiden meluselvityksen maastomallin

Lisätiedot

Tytyrin kalkkitehdas, meluselvityksen täydennys

Tytyrin kalkkitehdas, meluselvityksen täydennys Lohjan kaupunki Jarno Kokkonen 2.5.2013 2.5.2013 1 (5) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Melunohjearvot... 2 2 MELUNLASKENTATULOKSET... 2 2.1 Tutkitut melutilanteet... 2 2.2 Melun leviäminen ennustetilanteessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY Vastaanottaja VRP- Rakennuspalvelu Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.7.2015 ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU

Lisätiedot

HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS

HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.12.2015 HUHTIMON ALUE, RIIHIMÄKI LIIKENNEMELUSELVITYS HUHTIMON LIIKENNEMELUSELVITYS Päivämäärä 17.12.2015 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Kirkonkylän koulun asemakaavamuutos

Kirkonkylän koulun asemakaavamuutos TUUSULAN KUNTA MELUSELVITYS 311606 MELUSELVITYS 2/10 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1. Suunnittelualue... 3 2.2. Laskentamalli... 4 2.3. Laskennassa käytetyt liikennemäärät...

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

Vuoreksen puistokadun asemakaava (8080) ja Särkijärven siltakaava(8084)

Vuoreksen puistokadun asemakaava (8080) ja Särkijärven siltakaava(8084) Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Vuoreksen puistokadun asemakaava (8080) ja Särkijärven siltakaava(8084) Meluselvitys 27.3.2006 Tampereen kaupunki Vuoreksen puistokadun asemakaava (8080) ja Särkijärven

Lisätiedot