TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Kansallisten tunnuslukujen (LAeq, keskiäänitasot) mukaan lasketut melutasot TAMPEREEN KAUPUNKI LIIKENNEVIRASTO WSP FINLAND OY

2 TAMPEREEN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Kansallisten tunnuslukujen (LAeq, keskiäänitasot) mukaan lasketut melutasot Ilkka Niskanen, Tuukka Lyly, Sirpa Lappalainen, Mikko Alanko ja Ilkka Rekola 1 Johdanto 1 2 Taustatietoja Tampereesta 1 3 Nykyiset meluntorjuntatoimet Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat Nykyiset tie- ja raideliikenteen meluesteet 3 4 Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät Ympäristömelun kansalliset tunnusluvut, L Aeq 7-22 ja L Aeq Melun laskennallinen arviointi Laskentamallit Akustisen mallin laatiminen Maastomallin laatiminen ja laskennan asetukset Melulaskennan epävarmuudet 7 5 Melun aiheuttajat Tieliikenne Raideliikenne Teollisuuslaitokset Ratapiha Lentoliikenne 12 6 Melulaskentojen tulokset L Aeq / L Aeq ja L den - / L n -tasojen vertailu Tieliikennemelu Raideliikennemelu Teollisuuslaitosten aiheuttama melu Ratapihan toimintojen aiheuttama melu Lentotoiminnan aiheuttama melu (L den ) Hiljaiset alueet Tulevaisuuden melutilanne 16 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset 17 8 Kirjallisuusluettelo 17 Liite 1. Meluesteiden sijainnit Tampereella. Liite 2. Laskentaan kuuluneiden katu- ja tieosuuksien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät Liite 3. Raideliikennemäärät lasketuilla raideosuuksilla Liite 4. Meluselvityksessä mukana olleiden teollisuuslaitosten kuvaukset Liite 5. Järjestelyratapihan melumittaukset Liite 6. Tie- ja katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 7. Raideliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 8. Teollisuuslaitosten aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 9. Ratapihatoimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 10. Tampere Pirkkalan lentoaseman toimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet Liite 11. Hiljaisten alueiden sijoittuminen Liite 12. Yhteismeluvyöhykkeet Liite 13. Tieliikenteen meluvyöhykkeet ennustilanteessa (v. 2030) Liite 14. Raideliikenteen meluvyöhykkeet ennustetilanteessa (v. 2030)

3 Tiivistelmä Tampereen kaupunkialue ja sen vilkkaimmat maantie-ja rataosuudet kuuluvat ympäristömeludirektiivin ja ympäristönsuojelulain mukaisiin kohteisiin, joille tulee laatia strateginen meluselvitys mennessä. Tuossa raporttissa esitettiin keskeiset tulokset ympäristömeludirektiivin mukaisilla tunnusluvuilla arvioituina. Tässä raportissa esitetään melulaskennan tulokset ja melulle astistuvien määrät kansallisilla tunnusluvuilla: päiväaikainen keskiäänitaso, L Aeq 22-7 ja yöaikainen keskiäänitaso, L Aeq Melutasot on laskettu 2 metrin korkeudelle. Laadittu meluselvitys sisältää laskennat tie- ja raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten sekä laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteen aiheuttamia melutasoja on laskettu vilkkaimmille kaduille ja maanteille. Selvityksen tulokset antavat kattavan kuvan melualtistumisen tasosta ja eri melulähteiden keskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksen tuloksia ja laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja kaupungin maankäytön suunnittelussa. Melulaskennoissa on ollut mukana yhteensä noin 218 kilometriä katuja, 160 kilometriä maanteitä ja 28 kilometriä rautateitä. Selvityksessä on arvioitu myös 12 teollisuuslaitoksen ja Viinikka Rautaharkko-järjestelyratapihan aiheuttamaa ympäristömelua. Meluselvityksen tuloksia tarkasteltaessa on pidettävä mielessä, että tulokset edustavat vain laskentamallissa mukana olevien melulähteiden aiheuttamia melutasoja. Selvityksen aineisto kattaa tärkeimmät melulähteet, mutta siitä puuttuu osa mm. Tampereen katujen liikenteestä ja teollisuuslaitoksista. Tampereen kaupungin asukkaista noin 27 % arvioitiin altistuvan yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melutasolle, joka aiheutuu katu- ja tieliikenteestä. Raideliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db (L Aeq 22-7) melutasolle arvioitiin altistuvan 10 % Tampereen asukkaista. Teollisuuslaitosten ja ratapihojen aiheuttamat melualueet olivat laskennallisen arvion perusteella huomattavasti suppeampia ja myös altistujamäärät olivat selvästi vähäisempiä. Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 100 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db tai L Aeq 22-7 > 50 db). Tässä selvityksessä todetut altistujamäärät ovat selvästi pienempiä kuin ympäristömeludirektiivin mukaisella päivä-ilta-yömelutaso (L den ) tunnusluvulla arvioidut altistujamäärät. Erot johtuvat siitä, että L den -tunnusluku painottaa merkittävästi ilta- ja yöajalle ajoittuvia melutasoja. Selvityksessä arvioidut altistujamäärät ovat suurempia kuin vuonna 2003 laaditussa meluselvityksessä. Tämä ero johtuu osaltaan liikennemäärien kasvusta sekä mahdollisesti myös erilaisista altistumisen arvioitimenetelmistä. Laadittu selvitys antaa vertailukelpoisen pohjan melualtistumisen arvioimiseen ja meluntorjunnan toimenpiteiden kohdentamiseen. Laadittua selvitystä käytetään meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa. Selvityksessä laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi myös maankäytön suunnittelussa. Meluselvitys tullaan päivittämään seuraavan kerran noin viiden vuoden kuluttua. Tuolloin laskentamallin aineistoja voidaan mahdollisesti täydentää tiedoilla asuinrakennuksista, joille on annettu erityisiä määräyksiä julkisivujen ääneneristävyydestä. Altistujamäärien laskennassa nämä asuinrakennukset voidaan ottaa huomioon..

4 1 1 Johdanto Ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2002/49/EY ympäristömeludirektiivi) tavoitteena on määritellä yhteisölle yhteinen toimintamalli, jonka avulla voidaan välttää, ehkäistä tai vähentää ympäristömelulle altistumisen haittoja. Suomessa ympäristömeludirektiivin kansalliseksi täytäntöön panemiseksi on ympäristönsuojelulakiin (YSL 86/2000) lisätty säännökset meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (459/2004). Sen lisäksi valtioneuvoston asetuksella (801/2004) määritellään tarkemmin melun tunnusluvut sekä meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmien sisältö. Ympäristömeludirektiivin mukaisesti laaditussa meluselvityksessä ympäristömelun tunnulukuina on käytetty päivä-ilta-yö-melutasoa (L den ) ja yömelutasoa (L n ) ja melulaskennat on tehty 4 metrin korkeudelle (Tampereen kaupunki 2012). Tässä raportissa esitetään melulaskennan tulokset ja melulle astistuvien määrät kansallisilla tunnusluvuilla: päiväaikainen keskiäänitaso, L Aeq 22-7 ja yöaikainen keskiäänitaso, L Aeq Melutasot on laskettu 2 metrin korkeudelle. Tampereen kaupungin meluselvityksen on laatinut WSP Finland Oy:n työryhmä, jonka projektipäällikkönä on toiminut Ilkka Niskanen. Konsultin työryhmän muina jäseninä ovat työskennelleet Tuukka Lyly (projektisihteeri ja suunnittelija), Sirpa Lappalainen (suunnittelija), Mikko Alanko (suunnittelija), Teija Käpynen (suunnittelija), Ilkka Rekola (avustava suunnittelija) ja Terhi Tikkanen-Lindström (laadunvarmistaja). Tampereen kaupungin ja Liikenneviraston maksamaa työtä on ohjannut tilaajan edustajien ja konsultin muodostama projektiryhmä, joka on kokoontunut työn aikana seitsemän kertaa. Projektiryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Harri Willberg, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Milla Hilli-Lukkarinen, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Ari Elsilä, Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu Jaakko Uusitalo, Tampereen kaupunki, kaupunkimittaus Ari Vandell, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki, yleisten alueiden suunnittelu Karoliina Laakkonen-Pöntys, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Anna-Maria Niilo-Rämä, Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu Eeva-Liisa Aren, Pirkanmaan Ely-keskus ( saakka), liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Marketta Hyvärinen, Pirkanmaan Ely-keskus ( lähtien), liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue Sari Tuomivaara, Pirkanmaan Ely-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Erkki Poikolainen, Liikennevirasto Laadittu meluselvitys sisältää laskennat tieliikenteen, raideliikenteen, merkittävimpien teollisuuslaitosten ja laajojen ratapiha-alueiden aiheuttamista ympäristömelutasoista. Tieliikenteen aiheuttamia melutasoja on laskettu vilkkaimmille kaduille ja maanteille. Selvityksen tulokset antavat kattavan kuvan melualtistumisen tasosta ja eri melulähteiden keskinäisistä osuuksista kokonaisaltistumisessa. Selvityksen tuloksia ja laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi mm. meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja kaupungin maankäytön suunnittelussa. 2 Taustatietoja Tampereesta Tampereen kaupunki on asukasmäärältään Suomen kolmanneksi suurin kaupunki. Lokakuun lopussa 2011 Tampereella oli asukasta (Tilastokeskus 2011). Tampereen kaupunki sijaitsee järvi- ja harjualueella kahden suuren järven välisellä kannaksella. Teollisuus on tärkeä työllistäjä Tampereella, sillä lähes 20 % työpaikoista on teollisuudessa.

5 2 Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa. Kaupunki on useiden vilkkaiden valtateiden varrella: vt 3 Helsinki Vaasa, vt 9 Turku Kuopio ja vt 12 Rauma Tampere Kouvola. Tampere on vilkas rautatieliikenteen keskus. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa ja päivittäinen matkustajamäärä on noin Vuosittain Tampereen aseman kautta kulkee noin 1,5 miljoonaa junamatkustajaa. Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema, joka on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi vilkkain lentoasema ja toiseksi vilkkain kansainvälinen lentoasema. Ilma-alusten laskeutumisten määrä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla vuonna 2010 oli yhteensä kpl (Finavia 2010). 3 Nykyiset meluntorjuntatoimet 3.1 Aikaisemmat meluselvitykset ja meluntorjunnan suunnitelmat Edellinen laaja liikennemeluselvitys Tampereen kaupungin alueella tehtiin vuonna 2003 (Tampereen kaupunki 2003). Vuoden 2003 tilanteessa tie- ja katuliikenteen aiheuttamilla melualueilla (L Aeq > 55 db) arvioitiin asuvan noin asukasta. Raideliikenteen aiheuttamalle vastaavalle melualueelle arvioitiin sijoittuvan 6940 asukasta. Selvityksessä arvioitiin katu- ja tieliikenteen aiheuttamille melualueille sijoittuvien asukasmäärien kasvavan noin 18 % (altistujamäärä asukasta) vuoteen 2020 mennessä ellei meluntorjuntatoimia toteuteta. Selvityksessä arvioitiin laskennallisesti myös tie- ja katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet L den -tunnusluvulla vuoden 2020 liikennemääriä käyttäen. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa (Tampereen kaupunki 2009) on tarkasteltu laaja-alaisesti meluntorjunnan tavoitteita sekä keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu 30 konkreettista meluntorjuntakohdetta, jotka on jaettu katukohteisiin (11 kpl), päiväkoti-, koulu- ja hoitolaitoskohteisiin (11 kpl) sekä yhteistyökohteisiin (8 kpl). Toimintasuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ovat suurimmaksi osaksi meluesteitä. Lisäksi on esitetty liikenteellisiä järjestelyjä sekä rakennusten ääneneristävyyden parantamista kohteissa, joissa terveyshaitat ovat todennäköisiä. Tampereen rataympäristöselvityksessä (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2003) on kartoitettu melun ongelmakohdat huomautusten perusteella ja kerätty lähtötiedot maastomalliin pohjautuvaa melulaskentaa varten. Rataympäristöselvityksen toisessa vaiheessa tehtyjen melulaskentojen perusteella on laadittu suunnitelmat meluesteiden toteuttamisesta Järvensivulle, keskustaan (Huhtimäenkatu), Multisiltaan, Rautaharkkoon ja Tesomaan (Ratahallintokeskus & Tampereen kaupunki 2008). Vuonna 2007 laaditussa maanteiden meluselvityksessä arvioitiin melua maanteillä, joiden liikennemäärät olivat yli 6 miljoonaa ajoneuvoa vuodessa. Selvityksessä Tampereen kaupungin alueelta oli mukana viisi maantieosuutta, jotka sijoittuvat maanteille vt 3 Helsinki Vaasa, vt 9 Turku Kuopio, vt 12 Rauma Tampere Kouvola, kt 65 Tampere Virrat ja mt 3495 Lakalaiva Kaleva (Tiehallinto 2007). Selvityksessä arvioitiin, että eniten melulle (L den > 55 db) altistuu asukkaita Helsingissä (40400 asukasta) toiseksi eniten Espoossa (19700 asukasta) ja kolmanneksi eniten Tampereella (17700 asukasta). Meluselvityksen jälkeen laaditussa maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa (Tiehallinto 2008) oli mukana kolme kohdetta Tampereen alueelta: Vt 3 Sääksjärvi Multisilta, vt 9 Atala Olkahinen, vt 12 Teiskontie. Toimenpidesuunnitelmassa esitetyillä melusuojauksen parannuksilla meluastistumisen arviotiin vähenevän noin 1400 asukkaan osalta siten, että päivä-iltayömelutasot (L den ) alittaisivat 55 db.

6 3 3.2 Nykyiset tie- ja raideliikenteen meluesteet Tie- ja katuliikenteen melua torjutaan Tampereen kaupungin alueella meluvalleilla sekä meluseinillä ja melukaiteilla. Tampereen kaupungin alueella on noin 150 meluestettä, joiden yhteenlaskettu pituus on 38,5 km. Meluvalleja on yhteensä 81 kpl ja niiden yhteispituus on 22,5 kilometriä. Meluseiniä ja kaiteita on 69 kpl ja niiden yhteispituus on noin 16 kilometriä. Meluesteitä on rakennettu erityisesti tie- ja katuliikenteen aiheuttaman melun torjuntaan. Edellä esitetyissä kokonaismäärissä on mukana raideliikenteen meluntorjuntaan tarkoitettuja esteistä 6 kpl ja niiden yhteispituus on noin 2 kilometriä. Vuoden 2011 aikana valmistunut Ristimäen raideliikenteen melueste ei ole mukana melulaskennoissa. Kohteeseen suunniteltu melueste on mukana rataympäristön melukohteissa Tesoman kohteen nimellä. Kohde otetaan mukaan melutarkasteluun meluntorjunnan toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Raportin liitteen 1 kartoissa on esitetty meluesteiden sijainnit Tampereella. Meluntorjunnan toimenpiteitä on tehty myös alueen teollisuuslaitoksissa. Selvityksessä mukana olevista laitoksista ainakin M-real Oyj Tako Board kartonkitehtaalla ja Tampereen energiantuontanto Oy:n Naistenlahden voimalaitoksella on tehty toimenpiteitä ympäristömelutasojen vaimentamiseksi. 4 Melun tunnusluvut ja laskentamenetelmät 4.1 Ympäristömelun kansalliset tunnusluvut, L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 Katu- ja tieliikenteen, raideliikenteen, teollisuuslaitosten ja ratapihan toimintojen aiheuttamat melutasot on laskettu kansallisilla tunnusluvuilla, L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7, 2 metrin korkeudelle. Tieliikenteen osalta päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 ) on pääsääntöisesti mitoittava melun tunnusluku, kun laskentatuloksia verrataan ohjearvotasoihin. Raideliikenteen osalta tilanne on toisenlainen. Raideliikenteen määrät ovat keskimäärin lähes saman suuruiset päiväaikaan ja yöaikaan. Melutason yöaikaisen ohjearvotason ollessa 5 db alhaisempi kuin päiväaikainen ohjearvotaso, muodostuu yöaikaisesta melutasosta mitoittava tunnusluku verrattaessa raideliikenteen aiheuttamia melutasoja ohjearvotasoihin. Ympäristömeludirektiivin mukaisella tunnusluvulla (päivä-ilta-yömelutaso, L den ) arvioidut melutasot ovat tyypillisesti suurempia kuin kansallisella tunnusluvulla arvioidut päiväaikaiset keskiäänitasot. Erot päiväaikaisen keskiäänitason (L Aeq 7-22 ) ja päivä-ilta-yömelutaso (L den ) välillä on sitä suurempi, mitä enemmän tarkasteltava toiminta ajoittuu yö- tai ilta-aikaan. Melupäästön pysyessä samana koko vuorokauden ajan ovat L den -tasot teoreettisesti noin 7 db suurempia kuin L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 tasot. Mikäli melupäästö ilta- ja yöaikaan on suurempi kuin päiväaikainen melupäästö voi tämä ero olla luonnollisesti suurempi kuin 7 db. Koska liikenne vähenee yöllä, tieliikenteen osalta erot ovat tyypillisesti 1 3 db, raideliikenteellä yli 3 db ja teollisuuden toiminnoille jopa 7 db (Lahti ym. 2007). Neljän metrin laskentakorkeudelle lasketut melutasot ovat keskimäärin 1 2 db suurempia kuin 2 metrin korkeudelle lasketut tasot (Eurasto 2003). Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 1). Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7).

7 4 Taulukko 1. Melutason yleiset ohjearvot (Vnp 993/1992). Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Alueen kuvaus Päiväajan (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvot Yöajan (klo 22 7) keskiäänitason ohjearvot 55 db db 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoustilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. 4.2 Melun laskennallinen arviointi 1) 2) Laskentamallit Tie- ja katuliikenteen melumalli Melulaskennoissa käytetty tieliikennemelun laskentamalli perustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Council of Ministers 1996a), jota on muokattu ottamalla huomioon ympäristömeludirektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006a). Laskentamalli ottaa huomioon seuraavat muuttujat Ajoneuvomäärä Raskaiden ajoneuvojen osuus Nopeusrajoitus Etäisyys tien keskilinjaan ja lyhyillä etäisyyksillä myös tien leveys Ajoradan korkeus suhteessa ympäröivään maastoon Esteiden sijainti ja korkeus Esteiden paksuus

8 5 Laskentapisteen korkeus suhteessa ympäröivään maastoon ja ajorataan tai esteisiin Laskentapisteen sijainti suhteessa pystysuoriin heijastaviin pintoihin Maanpinnan laatu Tiepäällysteen laatu Sääkorjaus Pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan melun lähtötaso (L Aeq 10m ) liikennemäärän, raskaan liikenteen osuuden ja ajonopeuden perusteella. Lähtötaso kuvaa vaimentamatonta äänenpainetasoa 10 metrin etäisyydellä tasaisen, suoran ja äärettömän pitkän tien keskilinjasta. Tähän kokonaistasoon tehdään etäisyysvaimennuksen, maa- ja estevaimennuksen, muiden poikkeusten ja säätekijöiden mukaisia korjauksia. Mallin sanotaan vastaavan ilmakehän neutraalia tilannetta, jossa tuuli on 1-2 m/s tiestä tarkastelupisteeseen päin (Eurasto. 2005). Raideliikenteen melumalli Raideliikenteen aiheuttamaa melua on arvioitu yhteispohjoismaiseen raideliikennemelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996b), jota on muokattu siten, että se ottaa huomioon ympäristömeludirektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006b). Laskennassa otetaan huomioon etäisyys, ilman absorptio, maanpinnan vaikutus ja estevaikutus. Laskenta tehdään oktaavikaistoittain ja siinä käytetään pohjoismaisen teollisuusmelumallin algoritmeja (Kragh 1982). Pistemäisten melulähteiden laskentamalli Meluselvityksessä on arvioitu pistemäisten melulähteiden aiheuttamia melutasoja teollisuuslaitosten ja ratapihojen ympäristössä standardin ISO mukaisiin algoritmeihin perustuvalla laskentamallilla (ISO ). Lähtöarvoina laskennassa on käytetty melulähteille annettuja äänitahotasoja oktaavikaistoittain. Standardi sisältää algoritmit etäisyysvaimennuksen, ilmakehän absorption, maan pinnan vaikutusten, esteiden ja sääkorjauksen arvioimiseen Akustisen mallin laatiminen Meluselvityksen laskentamallin akustisen mallin laatiminen on monivaiheinen työosuus, jossa laskentamalliohjelmistoon tuodaan lähtötietoja monista eri lähteistä. Maastomallilla tarkoitetaan aineistoja, jotka sisältävät geometriatietoja mm. maanpinnan korkeuksista, rakennuksista, teiden sijainnista, rautateiden sijainnista ja meluesteitä. Nämä tiedot antavat rakenteille sijainnin ja korkeuden ilman muita ominaisuuksia. Maastomallia täydennetään melun laskentamalliohjelmistossa lisäämällä kohteille uusia ominaisuuksia. Teille asetetaan mm. liikennemäärät, liikenteen nopeudet, tien pinnoitteen laatu ja raskaan liikenteen osuudet. Rautateille annetaan vastaavasti junien tyypit, junien pituudet ja nopeudet. Laskentamalliohjelma laskee näiden annettujen tietojen pohjalta näille melulähteille melun lähtötason. Teollisuuden ja ratapihojen aiheuttamaa melua on tässä selvityksessä kuvattu pistemäisillä melulähteillä, jotka on sijoitettu maastomallin rakenteisiin melupäästöarvoina. Laskentamalliohjelmistossa maastomallin rakennuksille tuodaan tiedot käyttötarkoituksista ja asukasmääristä. Lisäksi laskentamalliohjelmistossa annetaan maanpinnoille ja rakennusten pinnoille akustiset ominaisuudet, jotka otetaan huomioon äänen etenemistä laskettaessa. Akustiseen malliin määritellään lisäksi laskentapisteiden sijainnit. Laskentamallin laatimisessa käytetyt aineistot on luovutettu tilaajalle alkuperäisessä muodossa, lopullisena laskentamalliohjelman tiedostona sekä välivaiheen tiedostoina. Aineiston käsittelyn menettelyt on kuvattu tilaajalle luovutetuissa laadunvarmistuksen dokumenteissa. Melulaskennat on tehty Cadna A /4.1 ohjelmiston laskentamalleilla.

9 Maastomallin laatiminen ja laskennan asetukset Tampereen kaupungin tuottama maastomalliaineisto on tuotu laskentamalliohjelmistoon pääasiassa dxf-formaatissa. Ensimmäisessä vaiheessa malliin on tuotu maanpinnan korkeuskäyrät 1 metrin välein. Melun laskentamallin maastomallia on täydennetty vaiheittain seuraavasti: rakennusten korkeustiedot ja tunnisteet rakennusten ääriviivat siltojen korkeuspisteet rautateiden sijaintitiedot meluaidat ja niiden sijaintitiedot teiden ja katujen reunaviivat rakennusten käyttötarkoitus- ja korkeustietojen yhdistäminen rakennuksiin asukasmäärätietojen yhdistäminen rakennustietoihin Meluesteitä koskevat tiedot laskentamalliin on tuotu suurelta osin meluesteselvityksessä laadituista aineistoista (Jouttunpää 2008). Tätä aineistoa on täydennetty tierekisterin ja yksittäisten kohteiden osalta suunnitelmapiirrosten mukaisilla tiedoilla. Laskenta-alueella sijaitsevat meluvallit ovat mukana alueen maastomallissa korkeuskäyrinä. Melulaskennoissa ns. herkiksi kohteiksi on määritelty hoito- ja oppilaitosrakennukset, joita ovat: keskussairaalat muut sairaalat terveyskeskukset muut terveydenhuollon erityisrakennukset muut terveydenhuoltorakennukset vanhainkodit lasten- ja koulukodit kehitysvammaisten hoitolaitokset lasten päiväkodit yleissivistävien oppilaitosten rakennukset ammatillisten oppilaitosten rakennukset korkeakoulurakennukset järjestöjen, liittojen yms. opetusrakennukset muualla luokittelemattomat opetusrakennukset Melulaskennoissa on käytetty meluselvityksen laatimisesta annetun ohjeen (Eurasto 2010) menettelyjä ja mukaisia asetuksia. Laskennoissa käytetyt asetukset olivat seuraavat. laskentakorkeus 2 m (L Aeq 7-22 ja L Aeq 22-7 ) laskentaruudun koko 10 x 10 m maanpinnan ominaisuudet: 0 = pehmeä (puistot, metsät, pellot), 0.5 = puolikova (asuinalueet, taajama-alueet), 1 = kova (vesistöt, laajat asfaltoidut alueet) laskenta-alue ulottuu siten, että vähintään L Aeq db voidaan määrittää laskennassa otetaan huomioon ensimmäisen kertaluokan heijastukset sääkorjausta ei oteta huomioon melulle altistuvien asukkaiden määrät arvioidaan asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuvan suurimman melutason perusteella laskentasäde ulottuu 3 kilometrin etäisyydelle melulähteestä Melulaskennat on tehty erikseen eri melulähteille (tieliikenne, raideliikenne, teollisuuslaitokset ja ratapihat). Kokonaiskuvan saamiseksi eri lähteiden aiheuttamat melutasot on yhdistetty laskemalla eri melulähteiden tulokset yhteen. Tässä yhteenlaskussa ei ole käytetty melun häiritsevyyttä kuvaavia painotuksia. Yhteenlasketuista melualueista on myös muodostettu karttatulosteet hiljaisten alueiden sijoittumisesta.

10 Melulaskennan epävarmuudet Melun laskentamallin laatiminen ja melulaskentojen suorittaminen on erittäin monivaiheinen tehtävä, jonka lopullisena tavoitteena on asukkaisiin kohdistuvan melualtistumisen arvioiminen. Lasketut desibelitasot ovat välituloksia asukasmääriä arvioitaessa. Laskentatulosten tarkkuuteen ja todenmukaisuuteen vaikuttavat seuraavat kokonaisuudet: lähtötiedot ja niiden käsittely meluselvityksessä käytettävät laskentamallit ja niiden algoritmeja soveltavat tietokoneohjelmistot laskentamallin asetusten oikeellisuus asukasmäärätiedot ja niiden käsittely altistumisen arvioinnin menettelyt Edellä mainituista tekijöistä kolme ensimmäistä vaikuttavat suoraan laskettuihin melutasoihin, toki välillisesti ne vaikuttavat myös asukasmäärien arvioinnin tuloksiin. Kaksi viimeistä tekijää vaikuttavat laskettuihin altistujamääriin, eikä niillä ole vaikutusta laskettuihin melutasoihin. Tieliikennemelun lähtötasojen arvioinnissa ajoneuvojen nopeus on tärkein tarkkuuteen vaikuttava tekijä. Liikennemäärä arvioidaan tärkeysjärjestyksessä kolmanneksi, sillä jo ± 25 % liikennemäärän arviointitarkkuudella päästään ± 1 db tarkkuuteen lasketussa melutasossa (taulukko 2). Taulukko 2. Tieliikennemelun ja raideliikennemelun tarkkuuteen vaikuttavien melupäästöihin liittyvien tekijöiden tärkeysjärjestys (tieliikenteen osalta Eurasto 2009). Tärkeysjärjestys Tekijä tieliikennemelun arvioinnissa 1 ajoneuvojen nopeus nopeus 2 tiepäällyste raiteen kunto 1) Tekijä raideliikennemelun arvioinnissa 3 liikenteen määrä junien tyyppi ja pituudet 4 raskaiden ajoneuvojen osuus junien sijoittuminen eri raiteille 2) 1) laskennoissa ei ole yleensä käytettävissä tietoja raiteiden kunnosta 2) laskennoissa junat jaetaan yleensä ilmoitusten mukaan mallissa oleville raiteille, tämän vuoksi tekijän merkitys on arvioitu vähäiseksi Äänilähteen korkeusaseman oikea määrittäminen on melun leviämisen arvioinnin kannalta tärkeämpää kuin sijainnin tarkkuus vaakatasossa. Raideliikenteen melun arvioinnissa korkeusaseman tarkka määritys on tärkeämpää kuin tieliikenteessä, koska raideliikenteen melumallissa lähteen oletetaan sijaitsevan akustisesti pehmeällä pinnalla (sepeli). Maanpinnan absorptio-ominaisuuksien määrittäminen vaikuttaa merkittävästi laskentatuloksiin. Laskennoissa on käytetty karkeita oletuksia maanpinnan ominaisuuksista jakamalla maanpinta kolmeen luokkaan: 0 = kova heijastava, 1 = pehmeä absorboiva sekä luokka 0,5 näiden kahden välillä. Todellisuudessa maan pinnan absorptio-ominaisuudet jakaantuvat jatkumona arvojen 0 1 välille. Ympäristömeludirektiivin mukaisten meluselvitysten tarkkuuksista tehtyjen tutkimusten mukaan suurin yksittäinen epävarmuus syntyy melulle altistuvien asukkaiden määrän arvioinnissa. Suomessa käytetyllä menettelyllä saadaan noin kaksinkertaisia altistujamääriä verrattuna esimerkiksi Saksassa käytettyyn menettelyyn (Eurasto 2009). Julkisivun suurimman L Aeq 7-22, 2m -tason perusteella arvioidut altistujamäärät voivat olla jopa kolminkertaisia verrattuna altistujamäärin, jotka on arvioitu julkisivuihin kohdistuvien keskimääräisten kansallisten tunnuslukujen perusteella (Niskanen ym. 2008).

11 8 Edellä mainituista tekijöistä johtaen voidaan arvioida, että melulaskentojen tarkkuus on ±2 db tieliikennemelun osalta ja ±3 ±5 db raideliikennemelun osalta. Teollisuuslaitoksille tehdyt laskelmat ovat suuntaa-antavia ±5 db tarkkuudella. Ratapihan melulaskennan tarkkuudeksi arvioimme ±3 db. 5 Melun aiheuttajat 5.1 Tieliikenne Melulaskennoissa on ollut mukana yhteensä noin 218 kilometriä katuja ja 160 kilometriä maanteitä (kuva 1). Kuva 1. Meluselvityksessä mukana olleet katu- ja tieosuudet ja niiden keskimääräiset vuorokausiliikenteen määrät. Kuvasta puuttuu seututie 338 (Olkahinen Teisko Jäminkipohja). Maanteille on käytetty tierekisterin liikennemäärätietoja. Katujen liikenteelle käytetyt liikennemäärätiedot perustuvat kolmeen eri lähteeseen, joita on käytetty seuraavassa järjestyksessä: 1. Infotripla (http://it.infotripla.fi/tilastointi/) 2. Histar-malli (Tampereen kaupunki: Liikennelaskennat (Histar) v ) 3. huipputunti-laskennat (Tampereen kaupunki 2010) Laskennoissa käytetyt liikennemäärät vastaavat vuoden 2011 liikennemääriä. Laskentaan kuuluneiden katu- ja tieosuuksien keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät on esitetty liitteessä 2. Kaikkiaan melulaskennoissa on ollut mukana 354 erillistä katu- ja tieosuutta, joille on määritelty seuraavat tiedot: tien tai kadun nimi katu- tai tieosuuden tunniste ID tieosuuden nimi (alku loppu) tien leveys (m) raskaan liikenteen osuus keskimääräisessä vuorokausiliikenteessä keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL, ajoneuvoa / vrk)

12 9 keskimääräinen liikennemäärä päivätunnin (klo 7-19) aikana (ajoneuvoa / h) keskimääräinen liikennemäärä iltatunnin (klo 19-22) aikana (ajoneuvoa / h) keskimääräinen liikennemäärä yötunnin (klo 22-7) aikana (ajoneuvoa / h) raskaan liikenteen osuus päivän aikana (%) raskaan liikenteen osuus illan aikana (%) raskaan liikenteen osuus yön aikana (%) nopeusrajoitus (km/h) katu- ja tieosuuden luokka (Eurasto 2010) liikennemäärätiedon lähde Liikenteen vuorokausijakaumien ja raskaan liikenteen osuuksien arvioinneissa on käytetty Euraston (2010) raportissa esitettyjä arvoja, mikäli osuudelle ei ole ollut käytettävissä laskentatuloksia näiden tietojen osalta. 5.2 Raideliikenne Melulaskennassa on ollut mukana Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat rataosuudet, joiden yhteenlaskettu pituus on noin 28 kilometriä. Tampereen kaupungin alueella sijaitsee neljä rataosuutta, jotka lävistävät Tampereen etelä-pohjois- ja itä-länsisuunnissa (kuva 2). Raideliikenteen määrät on saatu VR-Track toimittamista raidekohtaisista tiedoista, joissa on määritetty junan tyyppi, lukumäärä päivä-, ilta- ja yöajalle, nopeus kyseiselle rataosuudelle ja junan pituus. Junaliikenne on sijoitettu laskentamalliin 22 eri raideosuuteen, joille kullekin on määritelty edellä esitetyt liikennettä kuvaavat tiedot. Junapituuksina mitattuna yöaikaiset liikennemäärät ovat pääsääntöisesti suurempia kuin päiväaikaan. Poikkeuksen muodostavat asema-alueelle sijoittuvat lyhyet rata-osuudet (liite 3). Kuva 2. Meluselvitykseen kuuluvat rataosuudet. Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 raportti kansallisilla tunnusluvuilla, L Aeq keskiäänitasot

13 Teollisuuslaitokset Meluselvityksen piiriin kuuluivat Tampereella sijaitsevat IPPC-direktiivin (IPPC = Integrated pollution prevention control) mukaiset teollisuuslaitokset. Näiden laitosten meluntorjuntaa on käsitelty ympäristöluvissa ja niille on laadittu meluselvityksiä. Raportin liitteessä 4 on esitetty lyhyet kuvaukset selvityksen piiriin kuuluvien laitosten toiminnoista. Meluselvityksessä on arvioitu laskennallisesti seitsemän teollisuuslaitoksen aiheuttamia ympäristömelutasoja. Viidestä IPPC-direktiivin mukaisesta laitoksesta, joiden toiminta ei ympäristöluvan mukaan aiheuta erityistä meluhaittaa, on esitetty melutilanteen kirjallinen kuvaus (liite 4). Taulukko 2. Meluselvityksessä mukana olleet teollisuuslaitokset, niiden melulähteiden lukumäärät ja yhteenlasketut äänitehotasot. Äänitehotaso (L WA ) ilmaisee melupäästön suuruuden eli melulähteen aiheuttaman äänienergian määrän pinta-alaa kohti Melulähteitä Äänitehotaso nro Yritys / laitos kpl LWA, db 1 Metso Minerals Oy (konepajateollisuutta) M-Real Oyj Tako Board (kartonkitehdas) Tampereen energiantuotanto Oy, Naistenlahden voimalaitos Suominen Joustopakkaukset Oy (pakkausteollisuutta) Tampereen energiantuotanto Oy, Lielahden voimalaitos Forssa Print Tampere Oy (painolaitos) Ratapiha Ashland Industries Finland Oy (kemian teollisuutta) Tampereen ydinkeskustan eteläpuolella sijaitseva Viinikka - Rautaharkko järjestelyratapiha on pituudeltaan yli 3 kilometriä ja sijoittuu lähelle asuinrakennuksia (kuva 3). Järjestelyratapihan raidejarru- ja vaihdeautomatiikkajärjestelmä ohjaa ja pysäyttää laskumäeltä vapaasti vierivät vaunut ja vaunuryhmät halutuille lajitteluraiteille. Järjestelyn aikana melua syntyy dieselvetureiden moottoriäänistä, vaunujen siirtelystä, törmäyksistä ja raidejarrulaitteista. Raidejarruja on ratapihalla noin 1400 kpl. Ratapihatoimintoja ja niistä syntyviä ääniä on kuvattu liitteessä 5. Ratapihan toimintojen aiheuttamia melutasoja mitattiin Mittauksia tehtiin kolmella mittalaitteella ratapihan raiteiden läheisyydessä sekä ratapihan itäpuolella sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueilla. Mittauksissa ratapihatoiminnoille määritettiin seuraavat äänitehotasot (L WA ): raidejarru 109 db ohittava veturi 77 db vaunun törmäyksen aiheuttama rysäys 118 db

14 11 Kuva 3. Viinikka - Rautaharkko järjestelyratapihan sijainti. Ratapihan toimintojen aiheuttamaa melua mallinnettiin seuraavilla oletuksilla: Junia pudotetaan laskumäkeen lajitteluraiteille päiväaikana 15 kpl, ilta-aikana 3 kpl ja yöaikana 20 kpl. Yhden jarrukilahduksen sekä vaunujen törmäyksen synnyttämä ajallinen kesto on 1 sekunti. Vaunujen oletetaan jakautuvan tasaisesti Viinikan 32 raiteelle. Raiteet alkavat jakautua laskumäen yläpäässä (1 -> 2 -> 4 jne.), jolloin raidejarrujen toiminnan ajallinen kesto jakautuu samassa suhteessa mitä pidemmälle vaunut etenevät. Jarrumelulähteiden määrä mallissa on 582 kpl. Näissä melulähteissä todellinen jarrukilahdusten määrä on otettu huomioon melupäästön ajallisessa kestossa. Vaunuissa on 2 tai 4 akselia. Akselien määrä on keskiarvostettu siten, että vaunussa on laskennallisesti arvioitu olevan 3 akselia per vaunu. Jokainen vaunu tai vaunuletka ei synnytä törmäyksestä syntyvää pamausta Viinikassa. Havaintojen perusteella mittauspäivänä erotettiin yhteensä 18 rysäystä neljän tunnin aikana klo Näin ollen tuntikeskiarvoksi arvioitiin 2,25 rysäystä/ pudotettu vaunuletka. Ratapiha-alueilla liikkuva dieselveturi mallinnettiin liikkuvana pistelähteenä, joka liikkuu reittinsä päiväaikana 2 kertaa tunnissa, ilta-aikana 1 kertaa tunnissa ja yöaikana 3 kertaa tunnissa. Laskumäkeen vaunuja työntävän, rasituksessa olevan dieselveturin sekä Rautaharkossa tapahtuvasta vaunujen yhdistelystä syntyvän melun tiedot otettiin Rautaharkon asemakaavamuutosta varten laaditusta meluselvityksestä (Destia 2010). Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 raportti kansallisilla tunnusluvuilla, L Aeq keskiäänitasot

15 12 Ohiajavan henkilöliikenteen junat on mallinnettu raideliikenteen mallissa, joten tätä ei otettu huomioon ratapihamelua arvioitaessa. Ratapihatoimintojen aiheuttama melu on ajoittain impulssimaista ratapihojen lähistöllä. Melulaskentojen tuloksiin ei ole tehty impulssimaisuudesta aiheutuvia korjauksia, koska riittäviä tietoja korjauksen arvioimiseen ei ole käytettävissä. 5.5 Lentoliikenne Tampere-Pirkkalan yhteistoimintalentoasema ei kuulu selvitettäviin melulähteisiin, mutta koska se aiheuttaa laajan melualueen myös Tampereen kaupungin alueella, meluselvityskarttoihin on lisätty Finavian vuonna 1997 tekemän meluselvityksen meluvyöhykkeet. Tampereen Pirkkalan lentoasema on matkustajamääriltään mitattuna Suomen kolmanneksi vilkkain lentokenttä. Kentän matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina. Vuonna 2010 Tampere-Pirkkalan lentoasemaa käytti yli matkustajaa (Finavia 2010). Lentokenttä toimii myös Satakunnan lennoston kenttänä ja lentokalustoon kuuluu mm. Hornet F-18 koneet. Vuonna 2010 sotilaskoneiden osuus lentokentälle tehdyistä laskeutumisista oli 26 % (Finavia 2010). Tampere Pirkkalan lentokenttä sijaitsee Tampereen länsipuolella noin 6 kilometrin etäisyydellä kaupungin rajasta. Finavian laatimien meluselvitysten mukaan lentokentän meluvyöhykkeet ulottuvat Tampereen eteläosiin. Lentoliikenteen aiheuttama 55 db (L den ) vyöhyke ulottuu selvityksen mukaan lounais koillis-suuntaisena vyöhykkeenä Särkijärven pohjoispuolella järven itäpäähän saakka (Ilmailulaitos 1997). 6 Melulaskentojen tulokset 6.1 L Aeq / L Aeq ja L den - / L n -tasojen vertailu Tieliikenteen osalta päiväaikainen keskiäänitaso on pääsääntöisesti mitoittava melun tunnusluku, kun laskentatuloksia verrataan ohjearvotasoihin. Raideliikenteen osalta yöaikainen melutaso on mitoittava tunnusluku. Verrattaessa kansallisella tunnusluvulla laskettuja melutasoja ympäristömeludirektiivin mukaan arvioituihin melutasoihin tarkastelussa tulee ottaa huomioon seuraavia tekijöitä: Melua aiheuttavan toiminnan painottuminen vuorokauden aikana o Ilta- ja yöaikainen toiminta nostaa merkittävästi L den tunnusluvulla arvioituja melutasoja verrattuna L Aeq 7-22 tasoihin. Tämä koskee erityisesti raideliikenteen aiheuttamia melutasoja ja melualtistumista. Ympäristömeludirektiivin mukaisella 4 m laskentakorkeudella saadaan yleisesti ottaen korkeampia melutasoja kuin 2 metrin korkeudelle tehdyillä laskennoilla Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että laskennoissa ovat mukana vain merkittävimmät melun aiheuttajat. Tämän vuoksi melutasot saattavat poiketa paikallisesti tässä selvityksessä arvioiduista tasoista Tieliikennemelu Kaikkiaan yli asukkaan arvioitiin asuvan alueilla, joissa katu- ja tieliikenteen aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 ) ylittää 55 db. Yli 50 db yöaikaiselle keskiäänitasolle (L Aeq 22-7) arvioitiin altistuvan noin asukasta (taulukko 3). Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on noin 100 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat tieliikenteen aiheuttamilla melualueilla (L Aeq 7-22 > 55 db) (taulukko 3).

16 13 Melulle altistuvia asukkaita on paljon Tampereen keskustan alueella, jossa katujen varrella sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät lähes poikkeuksetta melualueille. Kalevassa kaikki Sammonkadun varrella sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät yli 60 db melualueelle. Myös kerrostalot Teiskontien, Ilmarinkadun ja Kalevan puistotien varrella jäävät poikkeuksetta melualueille (liite 6, kuva 2). Hervannan valtaväylän ja valtatien 9 liittymäalueiden läheisyydessä Lukonmäessä ja Hallilassa on varsin paljon asuinrakennuksia melualueella. Tällä alueella useisiin asuinkerrostaloihin kohdistuu yli 60 db melutaso. Hervannan valtaväylän ja Insinöörikadun varsille sijoittuu useita kerrostaloja, joihin kohdistuu yli 55 db melutaso. Valtatien 9 liikenteen aiheuttamalle melualueelle sijoituu asuinrakennuksia, Viialan, Linnainmaan, Atalan, Tasanteen ja Olkahisen alueella. Tasanteen asuinalueella kymmeniä asuinkerrostaloja jää yli 60 db (L Aeq 7-22 ) melualueelle (liite 6, kuva 1). Keskustan länsipuolella Pispalan valtatien varrella sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 55 db melutaso, mikäli rakennukset sijaitsevat alle 60 metrin etäisyydelle tien reunasta. Valtaosa tien varrella sijaitsevista asuinrakennuksista jää yli 60 db melualueelle koko Pispalan valtatien pituudella Pispalanharjun itäpäästä Epilään. Epilänkadun, Ylöjärventien ja Pohtolankadun varrella sijaitseviin lähimpiin asuinrakennuksiin kohdistuu yleisesti yli 55 db melutaso (liite 6, kuva 3). Samoin Myllypuronkadun, Tesoman valtatien, ja Tesomankadun varrella on asuintaloja melualueella. Valtatien 12 varrella Hyhkyssä ja Kaarilassa sijaitseviin lähimpiin asuinrakennuksiin kohdistuu db melutaso. Nokiantien varrella, mm. Likolammen eteläpuolella sijaitsevalla alueella useita rivitaloja sijaitsee yli 60 db melualueella. (liite 6, kuva3). Asukkaiden lukumäärinä mitattuna tieliikenteen aiheuttama melualtistuminen näyttää painottuvan erityisesti keskikaupungin pääkatujen varsille. Keskikaupungin ulkopuolisilla alueilla melualtistuminen on hajanaista eikä altistuminen painotu tiettyjen tietyyppien varrella tai tietyille alueille. Taulukko 3. Tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Hiljaisen julkisivun omaavalla rakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa meluisimman ja hiljaisimman julkisivun melutasojen erotus on yli 20 db. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Tieliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Raideliikennemelu Raideliikenteen aiheuttama yöaikainen melu on suurempi melualtistuksen aiheuttaja kuin päiväaikanen melu. Noin asukkaan arvioitiin altistuvan raideliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db (L Aeq 22-7 ) tasoiselle melulle. Päiväaikaiselle yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melulle altistui noin 9000 asukasta (taulukko 4). Voimakkaalle yli 70 db (L Aeq 22-7 ) melutasolle altistuvien asukkaiden määrä oli noin 300 asukasta.

17 14 Helsingin radan varrella yöaikainen 50 db melutaso ylittyy Multisillan, Rautaharkon ja Peltolammin alueilla rataa lähellä sijaitsevein asuinrakennusten julkisivuilla. Jyväskylän radan junaliikenteen aiheuttama 50 db (L Aeq 22-7 ) vyöhyke ulottuu jopa 500 metrin etäisyydelle radasta. Erityisen paljon asuinrakennuksia jää melualueille Järvensivun, Hakametsän, Jankan ja Ristinarkun rataympäristössä. Järvensivun alueella asuinrakennuksiin kohdistuu suurimmillaan yöaikainen yli 65 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Myös Vehmaisten ja Holvastin alueilla asuinrakennuksia sijaitsee paljon junaliikenteen aiheuttamilla meluvyöhykkeillä ja korkeimmat julkisivuihin kohdistuvat yöaikaiset melutasot ovat yli 65 db (liite 7, kuva 1). Tampereen aseman pohjoispuolella Tampere-Lielahti-rataosuuden varrella radan läheisyydessä sijaitsevat asuinrakennukset jäävät alueille, joissa melutaso ylittää 55 db. Useisiin kerrostaloihin kohdistuu yöaikainen yli 60 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Myös Pispalan alueella useisiin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 65 db (L Aeq 22-7 ) melutaso (liite 7, kuva 1 ja kuva 2). Porin radan varrella Epilässä sijaitsee asuinrakennuksia joihin kohdistuu yli 60 db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Myös Tesomassa ja Kalkussa lähellä rataa sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu yli 60 db (L Aeq 22-7 ) melutasoja (liite 7, kuva 2). Parkanon radan varrella Lamminpäässä rataa lähimpänä sijaitseviin asuinrakennuksiin kohdistuu suurimmillaan db (L Aeq 22-7 ) melutaso. Taulukko 4. Raideliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Raideliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Teollisuuslaitosten aiheuttama melu Teollisuuslaitosten ei arvioitu aiheuttavan päiväaikaisen ohjearvotason 55 db (L Aeq 7-22 ) ylityksiä asuinrakennusten julkisivuilla. Teollisuuslaitosten arvioitiin aiheuttavan lieviä yöaikaisen ohjearvotason ylityksiä ja noin 700 asukkaan arvioitiin altistuvan teollisuuslaitosten aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db tasoiselle melulle (taulukko 5). Nämä ohjearvotasojen ylitykset sijoittuvat suurelta osin M-real Oyj Tako Board kartonkitehtaan, Naistenlahden voimalaitoksen, Lielahden voimalaitoksen sekä Suominen Joustopakkaukset Oy:n ympäristöön (liite 8, kuvat 3 ja 4). Taulukko 5. Teollisuuslaitosten melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Teollisuus Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db

18 Ratapihan toimintojen aiheuttama melu Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen yöaikaisten toimintojen aiheuttaman melun arvioitiin ulottuvan db (L Aeq 22-7 ) tasoisena Rautaharkon asuinalueen länsireunalle (Veturikatu) ja ratapihan länsipuolella sijaitsevien asuinrakennusten (Kolmionkatu ja Lahdenperänkatu) julkisivuilla (liite 9, kuva 2). Samoissa kohteissa myös normaali raideliikenne aiheuttaa 55 db tason ylittymisen. Ratapihatoimintojen aiheuttamalle yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melulle arvioitiin altistuvan noin 400 asukasta (taulukko 6). Taulukko 6. Rautaharkon ja Viinikan ratapihojen järjestelytoimintojen aiheuttamalle melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Ratapihat Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Lentotoiminnan aiheuttama melu (L den ) Tampere Pirkkalan siviili- ja sotilaskäytössä olevan yhteistoimintalentoaseman liikennemäärä ei ylitä ympäristönsuojeluasetuksen meluselvityskynnystä, joten se ei ollut mukana tässä selvityksessä. Koska melualue ulottuu myös Tampereelle, raportissa on esitetty vuonna 1997 tehdyn meluselvityksen mukainen lentomeluennuste vuodelle Melualueiden laajuus määräytyy pitkälti hävittäjäkoneoperaatioiden mukaan, lentokentän toiminnan aiheuttama 55 db (L den ) meluvyöhyke ulottuu Tampereen eteläosissa lounais koillissuuntaisena vyöhykkeenä Särkijärven pohjoispuolelle siten, että vyöhyke ulottuu järven itäpäähän saakka (liite 10). Karkean arvion perusteella lentomelualueelle jää noin asukasta, jotka altistuvat yli 55 db (L den ) melutasolle. Asuinrakennuksia tällä vyöhykkeellä on noin Hiljaiset alueet Liitteen 11 kuviin on yhdistetty eri melulähteiden aiheuttamat vyöhykkeet, joista värillisenä on esitetty alle 50 db meluvyöhykkeet. Laskennallisessa tarkastelussa ei ole mukana kaikkia katuja ja muita melulähteitä, minkä vuoksi arvioidut melutasot saattavat todellisuudessa poiketa tässä selvityksessä esitetyistä arvioista. Tarkastelujen perusteella Tampereella on vielä jäljellä suhteellisen hiljaisia alueita kaupungin kaakkoisosassa Hervantajärven koillispuolella sekä Kaupin alueella Näsijärven rannalla. Laajan Särkijärven alueen hiljaisuuden rikkoo Tampere Pirkkala lentoaseman meluvyöhyke, joka todennäköisesti ulottuu 50 db tasoisena Särkijärven itäpäähän saakka (liite 11, kuva 1). Kaupungin sisältä löytyy myös alueita, jotka eivät ole vilkkaiden liikenneväylien läheisyydessä. Suhteellisen hiljaisia kaupunkialueita löytyy Kaukajärven eteläpuolelta, Huikkaan ja Leinolan alueilta (liite 11, kuva 2). Pyynikin ja Tahmelan alueet jäävät Pispalan harjun suojaamina suhteellisen hiljaisiksi keitaiksi kaupungin keskustan tuntumaan. Kaupungin länsiosassa Ikurissa, Haukiluomassa ja Lentävän-

19 16 niemessä on laajoja alueita, joissa melutasot jäävät alle 50 db, jota voidaan kaupunkiympäristössä pitää suhteellisen hiljaisena melutasona. Hiljaisia alueita löytyy luonnollisesti myös Teiskosta, joka sijoittuu Tampereen keskustan meluvyöhykkeiden ulkopuolelle kauas vilkkaista liikenneväylistä. 6.8 Tulevaisuuden melutilanne Tampereella tullaan toteuttamaan merkittäviä muutoksia liikennejärjelyissä, jotka osaltaan tulevat vaikuttamaan kaupungissa vallitsevaan ääniympäristöön. Tampereen Rantaväylän tunnelin rakentaminen tulee vähentämään melualtistumista kaupungin keskustan pohjoisosissa sillä kaupungin pohjoispuolelta kulkevan valtatien 12 liikenne tullaan ohjaamaan tunneliin Naistenlahden ja Santalahden välisellä osuudella. Tampereelle suunnitellaan myös pikaraitiotietä, joka tulisi osaltaan vaikuttamaan liikennöintiin ja siten myös melutilanteeseen. Uusia katuyhteyksiä tullaan toteuttamaan erityisesti kaupungin eteläosiin Särkijärven, Lahdesjärven ja Ruskon alueille. Näiden uusien yhdyskatujen vaikutukset melutasoihin tulevat kuitenkin jäämään suhteellisen paikallisiksi. Tämän selvityksen yhteydessä laadituissa ennustetilanteen melutarkasteluissa tieliikenteen määrän arvioitiin kasvavan noin 20 % vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Ennustetilanteessa kansallisilla melun tunnusluvuilla arvioitaessa tieliikennemelun altistujamäärien arvioitiin lisääntyvän noin 10 % ja raideliikennemelulle altistuvien määrän noin 20 % nykyiseen määrään verrattuna (taulukot 7 ja 8). Taulukko 7. Melualtistuminen ennustetilanteessa vuonna Tieliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7) melutasot. Ennustetilanne Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Tieliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Taulukko 8. Raideliikenteen melulle altistuvien asukkaiden määrät sekä melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) asuvien määrät rakennuksissa, joissa on hiljainen julkisivu. Asuinrakennusten sekä hoito- ja oppilaitosten lukumäärät, joiden julkisivuihin kohdistuu tieliikenteen aiheuttamat yli 55 db (L Aeq 7-22 ) ja yli 50 db (L Aeq 22-7 ) melutasot. Ennustetilanne Altistujamäärä hiljaisen Asuinrakennusten Herkkien kohteiden Raideliikenne Altistujamäärä julkisivun rakennuksissa lkm lkm lkm lkm Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db

20 17 7 Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset Tampereen kaupungin asukkaista noin 27 % arvioitiin altistuvan yli 55 db (L Aeq 7-22 ) melutasolle, joka aiheutuu katu- ja tieliikenteestä. Raideliikenteen aiheuttamalle yöaikaiselle yli 50 db (L Aeq 22-7) melutasolle arvioitiin altistuvan 10 % Tampereen asukkaista. Teollisuuslaitosten ja ratapihojen aiheuttamat melualueet olivat laskennallisen arvion perusteella huomattavasti suppeampia ja myös altistujamäärät olivat selvästi vähäisempiä (taulukko 9). Raideliikenteen aiheuttamalle voimakkaalle melulle (L Aeq 22-7 > 70 db) arvioitiin altistuvan noin 300 asukasta. Taulukko 9. Ympäristömelulle altistuvien asukkaiden määrät melulähteittäin Tampereen kaupungin alueella vuonna Tunnuslukuna päiväaikainen keskiäänitaso (L Aeq 7-22 ) ja yöaikainen keskiäänitaso (L Aeq 22-7 ). Tieliikenne Raideliikenne Teollisuus Ratapiha Melutaso LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq LAeq db db db db db > 75 db YLI 55 db YLI 50 db Melulaskentojen tulosten perusteella Tampereella on yli 100 hoito- ja oppilaitosrakennusta, jotka sijaitsevat melualueella (L Aeq 7-22 > 55 db tai L Aeq 22-7 > 50 db). Tässä selvityksessä todetut altistujamäärät ovat selvästi pienempiä kuin ympäristömeludirektiivin mukaisella päivä-ilta-yö melutaso (L den ) tunnusluvulla arvioidut altistujamäärät. Erot johtuvat siitä, että L den -tunnusluku painottaa merkittävästi ilta- ja yöajalle ajoittuvia melutasoja. Selvityksessä arvioidut altistujamäärät ovat suurempia kuin vuonna 2003 laaditussa meluselvityksessä. Tämä ero johtuu osaltaan liikennemäärien kasvusta sekä mahdollisesti myös erilaisista altistumisen arvioitimenetelmistä. Laadittu selvitys antaa vertailukelpoisen pohjan melualtistumisen arvioimiseen ja meluntorjunnan toimenpiteiden kohdentamiseen. Laadittua selvitystä käytetään meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa. Selvityksessä laadittuja aineistoja voidaan käyttää hyväksi myös maankäytön suunnittelussa. Meluselvitys tullaan päivittämään seuraavan kerran noin viiden vuoden kuluttua. Tuolloin laskentamallin aineistoja voidaan mahdollisesti täydentää tiedoilla asuinrakennuksista, joille on annettu erityisiä määräyksiä julkisivujen ääneneristävyydestä. Altistujamäärien laskennassa nämä asuinrakennukset voidaan ottaa huomioon. 8 Kirjallisuusluettelo Eurasto, R. 2003, Ympäristömeludirektiivin vaikutukset melun arviointimenetelmiin Suomen ympäristö 610. Ympäristöministeriö. Helsinki 2003 Eurasto, R. 2005: Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallivertailut Suomen ympäristö 753. Ympäristöministeriö. Helsinki 2005

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21.

LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA. 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21. LIITE 10 SELVITYS TIELIIKENTEEN AIHEUTTAMASTA MELUSTA SASTA- MALAN STORMIN ALUEELLA 11.5.2012 Projektinumero: 301022 / 21 2 (7) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Toiminnan

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012 21.12.2011

Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012 21.12.2011 Tampereen kaupungin meluselvitys vuonna 2012 21.12.2011 sisältö Tilaaja TAMPEREEN KAUPUNKI LIIKENNEVIRASTO Yhteyshenkilöt Ilkka Niskanen, Tuukka Lyly, Sirpa Lappalainen, Mikko Alanko ja Ilkka Rekola WSP

Lisätiedot

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.0 2012-04-26

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.0 2012-04-26 Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Versio 3.0 2012-04-26 OULUN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Ilkka Niskanen,

Lisätiedot

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.1 2012-12-13

Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012. Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla. Versio 3.1 2012-12-13 Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Versio 3.1 2012-12-13 OULUN KAUPUNGIN MELUSELVITYS VUONNA 2012 Raportti kansallisilla melun tunnusluvuilla Ilkka Niskanen,

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys

Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys KONTIOLAHDEN KUNTA Lehmonsuon AK:n laajennuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6.10.2014 P25141 Raportti Puustinen Tomi 6.10.2014 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella

S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) LIITE 2. Rautatieliikenteen aiheuttamat yömelualueet (klo 22-7) Siuntion aseman pohjoispuolella Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys päivitetty 13.8.2012 S. Jokinen 13.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe... 3 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 3 Ohjearvot... 3 4 Raideliikennemelun leviäminen...

Lisätiedot

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy

Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 304571. WSP Finland Oy Meluselvityksen päivittäminen Anttilanrannan alueella (Tuusulan kunta) 11.10.2012 Projektinumero: 3071 2 (8) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Laskentamalli ja laskennan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 04/2013 MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA MELUSELVITYS Päivämäärä 23/04/2013 Laatija Timo Korkee Tarkastaja Jussi Kurikka-Oja

Lisätiedot

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA

RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA Vastaanottaja Rakennustoimisto Pohjola Oy Asiakirjatyyppi Raporttiluonnos Päivämäärä 30.12.2011 RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS RAKENNUSKESKUS CENTRA, HÄMEENLINNA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 15.6.2012 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

Nivalan yleiskaavan meluselvitys

Nivalan yleiskaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NIVALAN KAUPUNKI Nivalan yleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot...

Lisätiedot

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 Muutoslista Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60

Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Rambøll Finland Oy Tampereen kaupunki Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Ympäristömeluselvitys 25.11.2008 Korkinmäki tilat r:no 2:45 ja 2:60 Tampereen kaupunki Meluselvitys 25.11.2008 Viite 82109415 Versio

Lisätiedot

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta

Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala MELUSELVITYS. Kangasalan kunta Vatialantien jatkeen meluselvitys, Kangasala 2010 Kangasalan kunta 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...3 3 MELULASKENTA... 4 3.1 MENETELMÄ... 4 3.2 LÄHTÖTIEDOT...

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS

LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 30.5.2014 LOIMAAN KAUPUNKI KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS KESKUSTAN ASEMAKAAVOITUS, MELUSELVITYS LOIMAAN KAUPUNKI Päivämäärä

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

ESPOON MATINKYLÄN METROASEMAN KORTTELIN 23283 MELUSELVITYS

ESPOON MATINKYLÄN METROASEMAN KORTTELIN 23283 MELUSELVITYS 14.3.2008 ESPOON MATINKYLÄN N KORTTELIN 23283 MELUSELVITYS WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 HELSINKI Puh. +3 207 864 11 www.wspgroup.fi Ilkka Niskanen ja Laura Gröhn SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimeksianto...

Lisätiedot

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS

SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS SIUNTION KESKUSTAN KAAVOITUS MELUSELVITYS 1.10.2007 1.10.2007 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Selvityksen tavoitteet...3 3 Menetelmät ja lähtötiedot...4 3.1 Alueen kuvaus...3 3.2 Menetelmät ja

Lisätiedot

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7)

VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN SUUNNITTELU 11.4.2012 2 (7) VALTATIEN 2 MELUNTORJUNNAN Porin Laanin ja Ruutukuoppa eritasoliittymien välinen tieosuus Sito-Yhtiöt Anne Määttä, Juha Korhonen 11.4.2012 11.4.2012 2 (7) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUTASOJEN OHJEARVOT...

Lisätiedot

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki

St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Loviisa MELUSELVITYS. Lokakuu 2009. Loviisan kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, Lokakuu 2009 n kaupunki St 178 Valkontie välillä Petaksentie - Solvikintie, 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT...

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2014 JA ENNUSTE VUODELLE 2030. 9.10.2014 Projektinumero: 304788. WSP Finland Oy. Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki

KOKKOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2014 JA ENNUSTE VUODELLE 2030. 9.10.2014 Projektinumero: 304788. WSP Finland Oy. Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki KOKKOLANKAUPUNGINMELUSELVITYS214 JAENNUSTEVUODELLE23 9.1.214 Projektinumero: 34788 Kannen kuvat: Kokkolan kaupunki WSP Finland Oy Kokkolankaupunginmeluselvitys214 jaennustevuodelle23 IlkkaNiskanen,TuukkaLyly,SirpaLappalainenjaIlkkaRekola

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY

ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY Vastaanottaja VRP- Rakennuspalvelu Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.7.2015 ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU OY ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS, VIHOLANKATU, NOKIA VRP-RAKENNUSPALVELU

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016

KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016 RAPORTTI KOUVOLAN KAUPUNGIN MELUSELVITYS 2016 31.3.2016 Projektinumero: 306494 Kannen kuvat: Kouvolan kaupunki Kouvolankaupunginmeluselvitys2016 IlkkaNiskanen, TuukkaLyly, SirpaLappalainen, KaiJussila,

Lisätiedot

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS

MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS Vastaanottaja Haukiputaan kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.8.2011 MELUSELVITYS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS JOKIKYLÄ, HAUKIPUDAS 1 Päivämäärä 30.8.2011 Laatija Marja Pussinen Tarkastaja Sanna Kaikkonen

Lisätiedot

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS

Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS Vastaanottaja Ylöjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 6.6.2014 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI HEINIKON YRITYSALUEEN LAAJENNUS, MELUSELVITYS 1 Päivämäärä 6.6.2014 Laatija Aura Salmela Tarkastaja

Lisätiedot

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS 18 Ympäristömelu Raportti PR-Y1820-1 Vihdin kunta Turku 19.12.2011 Matti Hult Asematie 30 Sivu 1(8) 03100 Nummela TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Otalammen taajaman pohjoisosan asemakaavoitus (Helminharju)

Lisätiedot

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS

LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI MELUSELVITYS 23.02.2015 MELUSELVITYS LUUVANIEMENTIE 2-6, HELSINKI 2 Päivämäärä 23.02.2015 Laatija Tarkastaja Pasi Myyryläinen Jari Hosiokangas Sisältää Maanmittauslaitoksen

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus

Pohjolankatu 25, Tampere MELUSELVITYS. Toukokuu 2010. Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere Toukokuu 2010 Joulukuu 2010 täydennetty Tampereen kaupunki, Tilakeskus Pohjolankatu 25, Tampere 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2 MELUN OHJEARVOT... 3

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

POLIISITALON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA NRO 8430, TAMPERE

POLIISITALON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA NRO 8430, TAMPERE POLIISITALON ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA NRO 8430, Meluselvitys 2.4.2014, ID 866 701 SISÄLLYS 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 2 2.1 Melutason ohjearvot 2 2.2 Melulaskennat 2 2.3 Maastomalli

Lisätiedot

LIIKENNEMELUSELVITYS

LIIKENNEMELUSELVITYS 18 16.1T-1 Ympäristömelu Raportti PR-Y1724 Destia Oy Destia Oy Turku 17.6.2011 Timo Jalkanen PL 1881 Sivu 1(8) 70421 Kuopio LIIKENNEMELUSELVITYS Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta,

Lisätiedot

Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS

Vastaanottaja Tampereen kaupunki. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 3.12.2014 ISOKUUSI II (KAAVA NRO 8349), TAMPERE MELUSELVITYS ISOKUUSI II, TAMPERE MELUSELVITYS Päivämäärä 3.12.2014 Laatija Hans

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA Vastaanottaja Savonlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.7.2014 SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA SAVONLINNAN KAUPUNKI MELUSELVITYS, TARKASTAMONKATU 3, SAVONLINNA

Lisätiedot

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula

Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Ramboll Finland Oy Tuusulan kunta Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Meluselvitys 27.3.2014 Lahelanpelto II asemakaava ja asemakaavan muutos, Tuusula Tuusulan kunta Meluselvitys

Lisätiedot

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013

KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS. Työ: E26478. Tampere, 4.12.2013 KOSKI Tl KESKUSTAN JA KOIVUKYLÄN OSA- YLEISKAAVOJEN MELUSELVITYS Työ: E26478 Tampere, 4.12.2013 PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 Y-tunnus 0564810-5 Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS

RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS Vastaanottaja Jyväskylän Kaupunki / Timo Vuoriainen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 23.6.2011 LUONNOS RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS RANTAVÄYLÄN JA KANKAAN ALUE MELUSELVITYS Tarkastus

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU

PIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU ESISELVITYS MELUSELVITYS 24.4.2012 LUONNOS Suunn. Tark./Hyv. Pvm. 24.4.2012 Pauli Ruokanen Pvm. 24.4.2012 Arkisto Tsu I-S 3???/72 LUONNOS \\Re1hki20\rrs\Projektit\Raakapuuterminaaliselvitykset\3850

Lisätiedot

TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Ympäristömelu Raportti PR3519 Y01 Sivu 1 (7) Ruoholahden Tarken Oy Jesse Rauhala Turku 26.5.2015 TIE JA RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS Kortteli 738 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI

Lisätiedot

TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Ympäristömelu Raportti PR3346 Y01 Sivu 1 (8) Sastamalan kaupunki Maankäyttö Timo Silomaa PL 23 38201 Sastamala Turku 23.2.2015 TIE JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Asemakadun alikulku Sipintie Vammalan taajama,

Lisätiedot

Vastaanottaja Hattulan kunta, Janne Teeriaho. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 27.10.2010 HATTULAN OYK KAAVAKOHTEIDEN MELUSELVITYKSET

Vastaanottaja Hattulan kunta, Janne Teeriaho. Asiakirjatyyppi Meluselvitys. Päivämäärä 27.10.2010 HATTULAN OYK KAAVAKOHTEIDEN MELUSELVITYKSET Vastaanottaja Hattulan kunta, Janne Teeriaho Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 27.10.2010 HATTULAN OYK KAAVAKOHTEIDEN MELUSELVITYKSET HATTULAN OYK KAAVAKOHTEIDEN MELUSELVITYKSET Tarkastus Päivämäärä

Lisätiedot

Gräsbölen tuulivoimalahankkeen meluselvitys. 25.4.2014 Projektinumero: 305945. WSP Finland Oy

Gräsbölen tuulivoimalahankkeen meluselvitys. 25.4.2014 Projektinumero: 305945. WSP Finland Oy Gräsbölen tuulivoimalahankkeen meluselvitys 25.4.2014 Projektinumero: 305945 WSP Finland Oy Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2 2.1 Laskentamalli kokonaistasojen arvioinnissa...

Lisätiedot

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. 16T-1 Meluselvitys

VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - TIKKAKOSKI, JYVÄSKYLÄ JA LAUKAA. 16T-1 Meluselvitys VT 4 JYVÄSKYLÄ - OULU RAKENTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KIRRI - 19.4.2014 ALKUSANAT Suunnittelukohteena on valtatie 4 välillä Kirri - Tikkakoski. Suunnittelualue alkaa Jyväskylän keskustan pohjoispuolelta

Lisätiedot

Leinelän asemakaava Vantaa

Leinelän asemakaava Vantaa Ramboll Finland Oy Vantaan kaupunki Leinelän asemakaava Vantaa Ympäristömeluselvitys 10.3.2008 Vantaan kaupunki Leinelän asemakaava Vantaa Meluselvitys 10.3.2008 Viite 82120185 Versio 1 Pvm 10.3.2008 Hyväksynyt

Lisätiedot

#% & ' # ( )! " #! $%! #% ) *+' % +)! """ # $

#% & ' # ( )!  #! $%! #% ) *+' % +)!  # $ #%& '# ()! "#!$%! #%) *+'%+)! """#$ ,((,,-./(0,..1.2(00,--34.5(6(10/ &' (! ) +=' )' +%>? + %'%&'&!!! **(+!!!(, / -+%+ % ( % - *%!(.!(!(/* / ''+# =&>)#' %&+%+ %&& > %&%& %&& > %&%& ' >>? 4& %&?+'&&)& 5)>=?

Lisätiedot

YLEISSUUNNITELMA HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS. Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju. Asiakirjatyyppi Meluselvitys

YLEISSUUNNITELMA HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS. Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju. Asiakirjatyyppi Meluselvitys Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.4.2012 HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITELMA MELUSELVITYS HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS

Lisätiedot

Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere

Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ramboll Finland Oy Rakennustoimisto Palmberg Oy Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ympäristömeluselvitys 10.6.2009 Rakennustoimisto Palmberg Oy Kaukajärvi 5849-1, 5849-2 ja 6115-1, Tampere Ympäristömeluselvitys

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS

SIILINJÄRVEN KUNTA PYÖREÄLAHDEN ASEMAKAAVA, MELUSELVITYS Vastaanottaja Siilinjärven kunta Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivääärä 13.10.2014 SIILINJÄRV KUNTA PYÖREÄLAHD ASEMAKAAVA, RISUHARJUN ASEMAKAAVA SIILINJÄRV KUNTA Päivääärä 13.10.2014 Laatija Jari Hosiokangas

Lisätiedot

Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut

Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Rambøll Finland Oy Hämeen tiepiiri Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Ympäristömeluselvitys 14.10.2009 Valtatie 12 Huutijärvi-Laitikkala Tiesuunnitelman melutarkastelut Hämeen

Lisätiedot

SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004

SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 SOUNDPLAN C Jalasjärven meluselvitys 1.9.2004 Jalasjärven meluselvitys SISÄLLYSLUETTELO 3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...5 2 LÄHTÖTIEDOT...5 2.1 Liikenne...5 2.2 Maastoaineisto...5 3 SOVELLETTAVAT OHJEARVOT...5

Lisätiedot

Virolaisen asemakaava Tampere

Virolaisen asemakaava Tampere Ramboll Finland Oy Tampereen kaupunki Virolaisen asemakaava Tampere Ympäristömeluselvitys 28.10.2008 Tampereen kaupunki Virolaisen asemakaava Tampere Meluselvitys 28.10.2008 Viite 82121139 Versio 3. Pvm

Lisätiedot

VANTAAN MARTINLAAKSO, KUKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 002209 KORTTELIN 17578 OSAA VARTEN Meluselvitys

VANTAAN MARTINLAAKSO, KUKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 002209 KORTTELIN 17578 OSAA VARTEN Meluselvitys VANTAAN MARTINLAAKSO, KUKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 002209 KORTTELIN 17578 OSAA VARTEN Meluselvitys WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 FI-00210 Helsinki Puh.: +3 207 864 11 Fax: +3 207 864 800 WSP Finland Y-tunnus:

Lisätiedot

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula 073040-09.1 Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 8/2007 073040-09.1 1 (5)+liitteet DI Benoit Gouatarbes,

Lisätiedot

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut

KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035. LIITE 8a. Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 LIITE 8a Vastaanottaja Haapajärven kaupunki, tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 23.1.2013 KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS KESKUSTAN OYK MELUSELVITYS

Lisätiedot

25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut

25.6.2013. tekninen ja ympäristoimiala. Lahden kaupunki. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut 25.6.2013 tekninen ja ympäristoimiala Lahden kaupunki Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 Kadut Ympäristölautakunta hyväksynyt 23.4.2013 KUNNALLISTEKNIIKKA Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Kadut

Lisätiedot

Kalevanrinteen asemakaava-alueen 8477 laskennallinen meluselvitys Lisätarkastelut, Tampere. 22.1.2014 Projektinumero: 305030 Donna-ID: 815 795

Kalevanrinteen asemakaava-alueen 8477 laskennallinen meluselvitys Lisätarkastelut, Tampere. 22.1.2014 Projektinumero: 305030 Donna-ID: 815 795 Kalevanrinteen asemakaava-alueen 87 laskennallinen meluselvitys Lisätarkastelut, Tampere 22.1.2014 Projektinumero: 3030 Donna-ID: 815 795 2 (11) Sisällysluettelo 1 Toimeksianto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät...

Lisätiedot

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys

Ylöjärven Siltatien ja Ojapuiston meluselvitys eluselvitys Ylöjärven kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen 19.5.2014 1 Taustatiedot Tässä eluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Ojapuiston aseakaavauutosalueen ja Siltatien aseakaava-alueen

Lisätiedot

Vastaanottaja NCC Rakennus Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 09/2010 NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS, TAMPERE

Vastaanottaja NCC Rakennus Oy. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 09/2010 NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS, TAMPERE Vastaanottaja NCC Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 09/2010 NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS, TAMPERE NCC RAKENNUS OY KAAVA 8361 ASEMAKAAVAN MUUTOS, MELUSELVITYS,

Lisätiedot

TIELIIKENNEMELUSELVITYS

TIELIIKENNEMELUSELVITYS Ympäristömelu RaporttiPR3032Y01 Sivu1(16) Hämeenlinnankaupunki LeenaRoppola Raatihuoneenkatu9 13100Hämeenlinna Turku TELKENNEMELUSELVTYS Hämeenlinnankorkeakoulukeskus,asemakaavajaasemakaavanmuutos Raportinvakuudeksi

Lisätiedot

Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä

Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Meluselvitys C Yhdyskuntatoimi / Tonttiosasto JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vt 18 / 23, Keuruuntien meluntorjunnan suunnittelu, Jyväskylä Meluselvitys

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN HILJAISET ALUEET

JYVÄSKYLÄN HILJAISET ALUEET JYVÄSKYLÄN HILJAISET ALUEET Laskennallinen selvitys suhteellisen hiljaisten ja meluttomien alueiden sijoittumisesta 2 (31) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 5 2.1 Tieliikenne

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS OTALAMMEN TAAJAMA, ASEMAKAAVAMUUTOS OT 15

YMPÄRISTÖMELUSELVITYS OTALAMMEN TAAJAMA, ASEMAKAAVAMUUTOS OT 15 114 Ympäristömelu Raportti PR-Y1612 Vihdin kunta Turku 12.10.2010 Matti Hult Asemantie 30 Sivu 1(14) 03100 Nummela YMPÄRISTÖMELUSELVITYS OTALAMMEN TAAJAMA, ASEMAKAAVAMUUTOS OT 15 Raportin vakuudeksi Jani

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi

Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi Melumallinnus 367/2007 1(10) Tilaaja: Käsittelijä: Iisalmen kaupunki Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi Jussi Kärtevä Symo

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

153085-01.2 1(4)+liitteet (3)

153085-01.2 1(4)+liitteet (3) 1085-01.2 1(4)+liitteet (3) Liisa Kilpi, Miro Aalto, Benoît Gouatarbès, Tarja Lahti 7.10.2015 Tilaaja: SRV Yhtiöt Oyj Yhteyshenkilö: Miia Ajo MELUSELVITYS 1 Tausta Keravan keskustaan ollaan suunnittelemassa

Lisätiedot

Helsingissä, 5.3.2009. Ympäristöministeriölle. Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä

Helsingissä, 5.3.2009. Ympäristöministeriölle. Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä Helsingissä, 5.3.2009 Ympäristöministeriölle Asia: Aloite meluselvitysten kehittämisestä Suomen luonnonsuojeluliitto ry. esittää, että ympäristöministeriö ryhtyisi valmistelemaan ohjetta laskennallisten

Lisätiedot

Ns. Rastin kortteli (XVI 273-12, -13 ja -14), Tampere

Ns. Rastin kortteli (XVI 273-12, -13 ja -14), Tampere Ramboll Finland Oy Skanska Kodit Ns. Rastin kortteli (XVI 273-12, -13 ja -14), Tampere Meluselvitys 5.9.2013 Ns. Rastin kortteli (XVI 273 12, -13 ja -14), Tampere Skanska Kodit Meluselvitys 5.9.2013 Viite

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI, EU-MELUSELVITYS. Tapio Lahti, Benoît Gouatarbès, Timo Markula

HELSINGIN KAUPUNKI, EU-MELUSELVITYS. Tapio Lahti, Benoît Gouatarbès, Timo Markula HELSINGIN KAUPUNKI, EU-MELUSELVITYS Tapio Lahti, Benoît Gouatarbès, Timo Markula Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4 A, 00380 HELSINKI Tapio.Lahti@akukon.fi 1 JOHDANTO EU:n ympäristömeludirektiivi

Lisätiedot

Kemoran moottoriradan meluselvitys

Kemoran moottoriradan meluselvitys Pitkäkoski Oy/Kemoran moottorirata Sito-Yhtiöt Juha Korhonen 9.2.2012 2 (7) 9.2.2012 Kemoran moottoriradan meluselvitys SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Melun ohjearvot... 3 2 TOIMINNAN JA ALUEEN KUVAUS...

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS

PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Savon ympäristötoimi PIEKSÄMÄEN KAUPUNGIN LIIKENNEMELUSELVITYS Raportti 171905-P11889 26.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 26.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS

MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS Vastaanottaja Talvivaara Sotkamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.4.2012 Viite 82139905 MUNNINMÄEN TUULI- VOIMALAT MELUMALLINNUS MUNNINMÄEN TUULIVOIMALAT MELUMALLINNUS Päivämäärä 5.4.2012 Laatija

Lisätiedot

KAAVA V32A KANTOMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIHTI TIELIIKENNEMELUSELVITYS

KAAVA V32A KANTOMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIHTI TIELIIKENNEMELUSELVITYS 110 Ympäristömelu Raportti Vihdin kunta Turku 14.6.2011 Johanna Laaksonen PL 13 Sivu 1(10) 03101 Vihti KAAVA V32A KANTOMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIHTI TIELIIKENNEMELUSELVITYS Vihdin kunta Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus

Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus Lausunto 3853-2 1(6) Tilaaja: Skanska Kodit Oy Toni Tuomola PL 114 00101 Helsinki 020 719 4623 toni.tuomola@skanska.fi Matrix kilpailuehdotuksen parvekkeiden lasitus 1 Kohde Skanska Kodit Oy on tilannut

Lisätiedot

Vt 24 Meluselvitys Pasolanharju, Vääksy

Vt 24 Meluselvitys Pasolanharju, Vääksy Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further sikkalan kunta Vt 24 Meluselvitys Pasolanharju, Vääksy 12.2.2007 sikkalan kunta Vt 24 Meluselvitys Pasolanharju, Vääksy 12.2.2007 Viite arkistanut Kirjoittanut

Lisätiedot

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere

Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere Rambøll Finland Oy VVO-yhtymä Oyj Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere Ympäristömeluselvitys 15.12.2009 Kuuselan palvelukodin laajennus, Tampere VVO-yhtymä Oyj Ympäristömeluselvitys 15.12.2009 Viite

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS

TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS Ympäristömelu Raportti PR Y2143 1 Sivu 1 (11) Vihdin kunta Tuomas Turpeinen Turku 17.12.2013 TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS V 45 Koivissillan asemakaava, Vihti Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, KANGASALA MELUSELVITYS

SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, KANGASALA MELUSELVITYS Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Meluraportti Päivämäärä 7.7.2014 SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, KANGASALA MELUSELVITYS SUORAMAN OSAYLEISKAAVA, MELUSELVITYS KANGASALA Päivämäärä Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää

Meluselvityksen täydennys Lepolan alue, Järvenpää Lausunto 3809-5 1(2) 28.7.2008 Tilaaja: Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilö: Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti PL 41 04401 Järvenpää 040-315 2455 ilkka.holmila@jarvenpaa.fi

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS

TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS 112 Ympäristömelu Raportti PR-Y1924-1 Sivu 1/12 Joensuun Tila Oy Turku 15.11.2012 TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS Joensuun venesataman asemakaavoitus, Sipoo Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

ITIKANMÄKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS

ITIKANMÄKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS Vastaanottaja Peab Oy / Reijo Sarvela Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 20.6.2011 ITIKANMÄKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS ITIKANMÄKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN MELUSELVITYS Tarkastus 20.6.2011 Päivämäärä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

Lauttasaarentie 25, meluntorjunta

Lauttasaarentie 25, meluntorjunta Lausunto 83-2a 1(3) 12.2.2015 Tilaaja: Anneli Keränen YIT Rakennus Oy Kerrostalot Pääkaupunkiseutu PL (Panuntie 11), 00621 Helsinki puh. 0 195 83 anneli.keranen@yit.fi Lauttasaarentie 25, meluntorjunta

Lisätiedot

SIUKUNKATU, SEINÄJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS

SIUKUNKATU, SEINÄJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS Vastaanottaja Peab Seinäjoki / Ilkka Koskinen Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.9.2010 SIUKUNKATU, SEINÄJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS SIUKUNKATU, SEINÄJOKI ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN MELUSELVITYS

Lisätiedot

Lintukorpi 2 Espoon Lintuvaara, kortteli 50102

Lintukorpi 2 Espoon Lintuvaara, kortteli 50102 Raportti 4863-2c 23.5.2011 Meluselvitys Lintukorpi 2 Espoon Lintuvaara, kortteli 50102 Meluselvityksen muutokset Numero Päiväys Muutokset 4863-2c 23.5.2011 Päivitetty uusi asemapiirros, tutkittu eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot