Lausunto Lövholmenin ranta-asemakaavan luonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/4324/ Julkinen Sten Öhman Maanmittari Öhman Sunnantie Hanko sten.ohman@netsten.fi Tiedoksi: raasepori@raasepori.fi Lausuntopyyntönne Lausunto Lövholmenin ranta-asemakaavan luonnoksesta Maanmittari Öhman pyytää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausuntoa Lövholmenin rantaasemakaavan luonnoksesta. Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti osoittaa alueelle vapaa-ajan tontteja. Kaava-alue käsittää Lövholmenin saaren ja sen vastapäätä olevan mantereen ranta-alueen. Lövholmenin saareen osoitetaan kolme rakennuspaikkaa ja mantereelle viisi (RA). Rakennuspaikkojen enimmäisrakennusoikeus on 280 k-m 2, josta loma-asuntoon voi käyttää enintään 140 k-m 2 ja vierasmajaan 40 k-m 2. Talousrakennuksiin voi käyttää enintään 100 k-m 2, johon sisältyy saunarakennuksen kerrosala 30 k-m 2. Uudisrakentaminen on sopeutettava maisemaan ja kulttuuriympäristöön niin, että maisemakuvan kannalta arvokas luonne säilyy. Kaava-alueen mantereen puoleinen ranta on merkitty metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), koska kaavanlaatija on katsonut, että rannoilla on lähtökohtaisesti erityisiä ympäristöarvoja maiseman kannalta arvioituna. Muu osa mantereen kaava-alueesta osoitetaan metsätalousalueeksi (M). Kaava-alueen itäosassa osoitetaan luontoselvityksen perusteella kuvio 3b arvokkaaksi luontoalueeksi, jossa esiintyy luonnontilassa säilytettävää kasvustoa (s). Mantereen puoleiset rakennuspaikat on sijoitettu olevan rakennuskannan yhteyteen, jolloin kaava-alueelle jää riittävästi rakentamisesta vapaata yhtenäistä rantaviivaa. Rakennuspaikkojen sijoituksessa on myös huomioitu luontoselvityksessä todetut luontoarvot sekä tulvariski. Lövholmenin saareen osoitettujen rakennuspaikkojen sijoituksessa on erityisesti huomioitu maisemalliset seikat, saaren UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki PL Helsinki

2 2 topografia, nk. läheisyystekijät ja rakentamisesta vapaan rannan osuus. Muilta osin Lövholmen on kokonaisuudessaan merkitty MY-alueeksi. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ELY-keskus toteaa, että uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Selostuksen kohtaa 7.2 tulee tältä osin päivittää. Kaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa ranta-asemakaavan tarkoittamalle alueelle ei ole esitetty aluevarauksia. Kaava-alue sijoittuu mantereen rantavyöhykkeelle vz1. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvojen sekä arvokkaiden luonto-olosuhteiden säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen sekä virkistystarpeet. Lisäksi on selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. Kaavaalueen itäosa on pohjavesialuetta (pv). Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, maakuntakaava ohjaa ranta-asemakaavan laatimista. Bromarvin kirkonkylän oikeusvaikutteinen osayleiskaava-alue sijaitsee noin 200 m ranta-asemakaava-alueen itäpuolella. Kyseistä osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta- ja kyläalueella MRL 72 :n ja 44 2 momentin perusteella, kuitenkin siten, että kyläalueilla enintään 10 vuoden ajan kaavan lainvoimaisuudesta lähtien. Kaavan mitoituksen lähtökohtana on poikkeuksellisesti ollut maisema ja kylärakenne, eikä kaavassa siten ole käytetty haja-asutusalueella yleisesti sovellettavaa kiinteistön pintaalaan tai rantaviivan pituuteen perustuvaa mitoitusperiaatetta. Lisärakentaminen on määritetty vuonna 2006 laaditun maisemaselvityksen perusteella. Huomioitavaa on myös, että kunnallistekniikka kattaa melkein koko kaava-alueen, lukuun ottamatta loma-asuntoalueet lännessä ja idässä sekä kaava-alueen pohjoisinta osaa. Mitoitus Kaavaselostuksessa esitetään, että kaava-aluetta rasittaa emäkiinteistöstä Bromarf rusthåll lohkotut neljä rakennuspaikkaa (1:75, 1:127, 1:135 ja 1:136). Kyseiset kiinteistöt eivät sisälly kaavaalueeseen. Lisäksi todetaan, että emäkiinteistön muu rakentaminen on ratkaistu osayleiskaavassa. Selostuksen mitoitusosiossa 6.2 on esitetty kaava-alueen sekä sen ulkopuolella olevan neljän rakennetun kiinteistön mitoittavan rantaviivan pituudet. Kaava-alueen rantaviivan pituuden määrittelyssä on huomioitu kapeat niemet ja lahdet. Koko emäkiinteistön rantarakentamistilannetta (rantaviivan pituus ja käytetty rakennusoikeus) ei ilmene kaava-aineistosta.

3 3 ELY-keskus toteaa, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja MRL 73 :n 1 momentin 3 kohdan (yhtenäinen vapaa rantaviiva) vaatimuksen varmistamiseksi tulee koko emäkiinteistön kiinteistöjaotusta, rantaviivaa ja rakentamistilannetta tarkastella. Osayleiskaavassa on emätilan alueelle osoitettu rantarakennusoikeutta yhteensä 10 kpl, joista kahdeksan ovat omarantaisia ja kaksi ilman omaa rantaa. Osayleiskaavassa on emätilan alueella osoitettu myös laajasti rakentamattomaksi tarkoitettua ranta-aluetta (MY, MA ja SL). ELY-keskus katsoo, että käytetyksi rantarakennusoikeudeksi tulee myös laskea osayleiskaavassa osoitettu rantarakennusoikeus ja vapaan rantaviivan määrittelyssä tulee myös huomioida osayleiskaavassa rakentamattomaksi osoitettu rantaviiva, koska osayleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteella ranta-alueella MRL 72 :n mukaisesti. Vesihuolto Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vz1-vyöhykkeellä otettava huomioon mm. ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen. Kaava-aineistossa vesihuoltoa ei ole käsitelty lainkaan. ELY-keskus toteaa, että Bromarvin kirkonkylän alue on kunnallistekniikan piirissä. ELY-keskus katsoo, että kaavassa tulee esittää miten alueen vesihuolto (talousveden saanti ja jätevesien käsittely) on tarkoitus järjestää. ELY-keskus toteaa, että Uudellamaalla ja myös Raaseporissa on yleisesti sovellettu ranta-asema- ja rantayleiskaavoissa vesikäymäläkieltoa, ellei kiinteistö ole liitettävissä sellaiseen toimivaan vesihuoltoverkostoon, joka on vesihuoltolain mukaisen kunnan kehittämissuunnitelman mukainen. Vaihtoehtoisesti, maaperästä ja rakennuspaikan koosta riippuen, jätevedet tulisi voida käsitellä kestävällä tavalla rakennuspaikalla. Kestävän kehityksen periaatteen mukaan kestäväksi ratkaisuksi ei lueta jätevesien johtaminen tyhjennettävään umpisäiliöön. Kaavojen kaavamääräyksiin on yleisesti kirjattu: Jätevedet tulee käsitellä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja kunnan ympäristöviranomaisen vahvistamalla tavalla. Kiinteistö voidaan varustaa vesikäymälällä vain, mikäli se liitetään alueella toimivan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriverkostoon. Verkosto, johon kiinteistö liittyy, tulee olla kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelun mukainen. Harmaat jätevedet tulee käsitellä tulvariskikorkeuden kannalta riittävän kaukana rantaviivasta. Kiinteistöillä tulee olla saatavilla riittävästi hyvänlaatuista talousvettä. Tulvariski Kaavakartalla on kuvattu raja, jonka rannan puolelle ei tule sijoittaa rakennuksia. Alin suositeltava rakentamiskorkeus, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita

4 4 tai toimintoja, on Lövholmenin kaava-alueella ilman aaltoiluvaraa N ,50 metriä. Tähän tulee lisätä rakennuspaikkakohtaisesti harkittava aaltoiluvara. Aaltoiluvaran suuruus määräytyy mm. avoimen ulapan pituuden sekä rannan kaltevuuden ja suunnan perusteella. Tarvittavan aaltoiluvaran suuruus on kaikilla kaavassa esitetyillä rakennuspaikoilla 40 cm, joten alin suositeltava rakentamiskorkeus on N ,90 metriä. Suosituskorkeus koskee kaikkea uutta rakentamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa, mukaan lukien yhdyskuntatekniikan (energianjakelu, vesihuolto) haavoittuvat rakenteet. ELY-keskus katsoo, että suosituskorkeus määritelmineen tulee kirjata kaavamääräysten yleiseen osioon ja kaavaselostukseen. Luonnonsuojelu ELY-keskus toteaa, että linnustoselvityksen ajankohta on useimpien lajien osalta (esim. vesi- ja rantalinnut) liian myöhäinen ja perustuu lähinnä yhteen laskentakertaan. Luotettava selvitys vaatii vähintään 2-3 pesimäkauden eri ajankohtiin ajoitettua laskentaa. Laskentamenetelmänä mainittu linjalaskenta, tai jonkinlainen sovellus siitä, sopii lähinnä laajojen alueiden selvittämiseen, eikä tuota riittävän tarkkaa tietoa ranta-asemakaavoitusta varten. ELY-keskus katsoo, että linnuston selvittäminen pitäisi siis tehdä maa-alueilla kartoituslaskentana (ehdoton minimi on 2-3 toistoa) sekä vesi- ja rantaalueilla piste- ja kiertolaskentamenetelmiä yhdistämällä (kaksi hyvin ajoitettua laskentaa yleensä riittää). Kuviointi ja siihen liittyvät kuvaukset antavat melko hyvän yleiskuvan kasvistosta ja kasvillisuudesta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymistä ei kuitenkaan ole tarkasteltu, ja selvitystä on siltä osin täydennettävä. Selvityksissä luetellaan, että mm. luontodirektiivin liitteen IVa lajien esiintyminen on huomioitu, mutta tämä ei käy ilmi tulosten tarkastelussa. Lisäksi selvitysten maastokäyntien ajankohta ei sovellu esim. viitasammakon tai liito-oravan esiintymisen luotettavalle selvittämiselle. Alueella voi luontoselvitysten perusteella olla sopivia elinympäristöjä myös ko. liitteen sudenkorennoille tai lepakoille. Selvitystä tulee tältä osin täydentää. ELY-keskus katsoo, että nyt esitetyn selvityksen perusteella vähintään Lövholmenin pohjois- ja eteläosat (kuviot 14 ja 18) tulee rajata RAkorttelialueiden ulkopuolelle. Kaava-aineisto ELY-keskus toteaa, että kaavakarttaan olisi hyvä lisätä mittakaavajana, koska kaava-aineistoa käsitellään nykyisin useimmiten sähköisessä muodossa.

5 5 Muuta Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (230/2017 tullut voimaan ) 128 :n mukaan: maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään. Mikäli se valvonnan kannalta on tarpeen, voi yleisiin määräyksiin lisätä määräys MY- ja s-alueen maisematyöluvanvaraisuudesta. Lausunnon on ratkaissut ylitarkastaja Elina Kuusisto ja esitellyt tarkastaja Mona Sundman. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan lopussa. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Ilpo Huolman (luonto), Ilkka Juva (vesihuolto) ja Olli Jaakonaho (tulvariski). Tiedoksi Heli Vauhkonen, Uudenmaan liitto Tellervo Saukoniemi, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

6 Tämä asiakirja UUDELY/4324/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/4324/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Kuusisto Elina :41 Esittelijä Sundman Mona :56