Lausunto Irjalan ja Papinsaaren ranta-asemakaavaehdotuksesta

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/15354/ Vihdin kunnanhallitus Pl Nummela Lausuntopyyntönne , 337/ /2016 Lausunto Irjalan ja Papinsaaren ranta-asemakaavaehdotuksesta Vihdin kunnanhallitus pyytää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausuntoa Irjalan- ja Papinsaaren ranta-asemakaavaehdotuksesta. ELY-keskus antoi lausuntonsa kaavaluonnoksesta Kaavatilanne ja ohjaava kaava Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten rantaasemakaavan laatimista ohjaa Uudenmaan maakuntakaava. Rantaasemakaava-alueeseen rajoittuva vesistö sijoittuu maakuntakaavan arvokkaalle pintavesien alueelle (Hiidenvesi). Muilta osin kaavaalueeseen ei kohdistu merkintöjä. Kaava-alueelta avautuu näkymä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (kate , liite1) mukaan osalliseksi on myös muiden ohella kirjattu Uudenmaan liitto. Vihdin kunnan kaavoitus- ja teknisen lautakunnan (kate) pöytäkirjan mukaan kaavan valmisteluaineistosta ei kuitenkaan ole pyydetty Uudenmaan liiton lausuntoa. Mikäli Uudenmaan liiton lausuntoa ei ole pyydetty nyt nähtävillä olevasta kaavaehdotuksesta, ELY-keskus katsoo, että ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä tulee Uudenmaan liiton lausuntoa pyytää maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 28 :n mukaisesti. MRL 73 :n ranta-asemakaavalle asetetut sisältövaatimukset ELY-keskus muistuttaa, että maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) säädetään ranta-alueiden loma-astutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityisistä sisältövaatimuksista. Laadittaessa rantaasemakaavaa on katsottava muun ohella, että suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön ja että maisema-arvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki PL Helsinki

2 2 vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon (MRL 73 1 mom. 1 ja 2 kohta). Osoitettu rakentaminen ja vaikutusten arviointi Irjalansaareen osoitetaan yhteensä kuusi omarantaista rakennuspaikkaa alueen itä- ja kaakkoisosaan (RA). Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, saunan sekä talousrakennuksia joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus saa olla enintään 200 k-m 2. Loma-asunnon kerrosluku on ½kIu½, eli puolet kerrosalasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi ja puolet kerrosalasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Saunarakennuksen pohjapinta-ala saa olla enintään 20 m 2. Loma-asunnon tulee sijaita vähintään 35 metriä ja saunarakennuksen vähintään 20 metriä rantaviivasta. Rakennuspaikat sijoittuvat hyvin jyrkkään rinteeseen. Kaavakarttaan ei ole merkitty suunnitellun rakentamisen rakennusaloja. ELY-keskus katsoi kaavaluonnoksesta annetussa lausunnossaan, että kaavamääräystä tuli selkeyttää esim. osoittamalla rakennusten enimmäiskerrosalat erikseen. Vastineessaan luonnosvaiheessa annettuihin lausuntoihin kaavanlaatija esittää, että rakennuspaikoille on haluttu mahdollistaa 200 k-m 2 loma-asunnon rakentaminen. ELY-keskus toteaa, että kaavaselostuksessa olevan maisemarakennetarkastelun (3.1.4) kuvasta 2 käy ilmi, että rakentamiseen osoitetut rannat muodostavat maisemakuvallisesti tärkeän reunan (mm. järveä rajaava metsänreuna), ja muutokset reunassa vaikuttavat maisematilan luonteeseen. Kyseinen maisemakuva muodostaa tärkeän näkymän Vihdin kirkonkylästä ja Vanhalan viljelymaisemasta kohti kaava-aluetta. Myös Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota saaren jyrkkiin rinteisiin ja rakentamisen sopeuttamiseen maastoon. Museo on esittänyt, että maisematarkasteluin tulisi vielä varmistaa, että kulttuuriympäristön ja maiseman arvot ja saaren metsäinen ilme kaukomaisemassa säilyvät jatkossakin. Museo on lisäksi esittänyt mm. että mikäli rakennusalat osoitetaan jo kaavassa, voidaan maisema-arvojen säilyminen paremmin turvata. Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueella tullaan suorittamaan maanmittaustoimitus, jonka yhteydessä haetaan myös vesijätön lunastusta muodostettaville kiinteistöille. ELY-keskus katsoo, että rantarakentamisen vaikutuksia vesistöön ja rantamaisemaan ei ole tältä osin huomioitu. ELY-keskus muistuttaa, että vaikutusten arviointi tulee perustua riittäviin selvityksiin ja suunnitelmiin (MRL 9 ). Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät

3 3 välittömät ja välilliset vaikutukset, mm. maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön (MRA 1 ). ELY-keskus katsoo, että kaavaehdotuksen vaikutuksia ei ole arvioitu MRL 9 :ssä esitetyn mukaisesti. Kaavamääräyksiä tulee selkeyttää ja kaavaan tulee liittää maisematarkastelu, jossa huomioidaan suunniteltu rakentaminen, kun se on suurimmillaan ja sijoitettu maisemallisesti näkyville korkeimmille kohdille. Vesihuolto ELY-keskus viittaa aiemmin lausuttuun ja tarkentaa kannanottonsa vielä kerran jäljempänä esitetyllä tavalla. ELY-keskus toteaa, että Uudellamaalla on yleisesti sovellettu rantaasema- ja rantayleiskaavoissa vesikäymäläkieltoa, ellei kiinteistö ole liitettävissä sellaiseen toimivaan vesihuoltoverkostoon, joka on vesihuoltolain mukaisen kunnan kehittämissuunnitelman mukainen. Ranta-asemakaavoja on Uudellamaalla laadittu rantakaavasäädösten voimaantulosta 1969 lähtien. Vesikäymäläkielto on ollut niissä keskeisenä periaatteena, millä on pyritty turvaamaan riittävän käyttöveden saanti ja varmistamaan vesien suojelu Uudenmaan maakunnassa, jossa on erityinen väestömäärästä johtuva tarve turvata vesistöjen laadun varmistaminen. Koko Uudellamaalla on n. 400 rantaasemakaavaa. Niin ikään uusissa oikeusvaikutteisissa rantayleiskaavoissakin on laajalti voimassa vesikäymäläkielto lomaasunnoissa. ELY-keskus katsoo, että vesikäymäläkielto juuri rantaasemakaavoissa on ollut sellainen kaavojen keskeinen periaate, jota ei pidä mitätöidä esim. yksittäisillä ranta-asemakaavoilla taikka poikkeamispäätöksillä. Loma-asutuksen vesikäymälöiden jäteveden käsittelyyn ja mahdollisten umpisäiliöiden tyhjentämiseen liittyy sellaisia epävarmuustekijöitä, että loma-asuntojen laajamittainen varustaminen vesikäymälöillä vaarantaa vesiensuojelun tavoitteet. Irjalansaareen on muodostunut tiivis loma-asutus, ja lähes koko saari on rakennettu. Vihdin kunnan alueelle laadituissa rantaasemakaavoissa ja osayleiskaavoissa on loma-asunnoissa vesikäymäläkielto. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaan tulisi myös muille loma-asunnoille sallia vesikäymälöitä. Tiiviistä, säännöllisesti tyhjennetystä ja oikein huolletusta umpisäiliöstä ei pitäisi päästä vesistöön jätevesiä. Vesikäymälän- ja umpisäiliöratkaisun salliminen ranta-alueiden vapaa-ajanasutukselle Uudellamaalla lisäisi kuitenkin merkittävästi jätevesien kuljetusta ja säiliöautoliikennettä. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen tällainen ratkaisu voisi johtaa Uudellamaalla tuhansien vapaaajankiinteistöjen jätevesien kuljetuksiin. Tämä saattaisi johtaa myös jätevesipuhdistuslaitosten vastaanottokapasiteetin heikkenemiseen. Umpisäiliötä ei siksi voida pitää tarkoituksenmukaisena ja kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna maakunnallisellakaan tasolla.

4 4 Kaavassa halutaan mahdollistaa 200 k-m 2 suuruisia loma-asuntoja, jotka ovat varustettu vesikäymälällä. Tällaisissa tapauksissa kehitys johtaa usein siihen, että loma-asunnoissa asutaan ympärivuotisesti ja niitä myös varustetaan sellaiseen käyttöön. Tämän seurauksena paine muuttaa loma-asuntoja ympärivuotisiksi asunnoiksi kasvaa, millä voi olla myös yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. ELY-keskus toteaa, että ympärivuotisella asutuksella on teknisesti erilaiset vaatimukset kuin vapaa-ajan asutuksella, kuten talousveden käyttö ja loma-asunnon varustelutaso. Mitä enemmän kaava-alueelle on vaarana muodostua ympärivuotista asutusta, sitä enemmän asema- ja yleiskaavan sisältövaatimukset korostuvat (MRL 39 ja 73 ). ELY-keskuksen käsityksen mukaan laajamittaisena tällainen toiminta muodostuu vaikutuksiltaan myös maakunnallisesti merkittäväksi asiaksi. ELY-keskus toistaa vielä aiemmin lausumansa ja katsoo edelleen, että kaavassa tulee antaa määräys vesikäymäläkiellosta. ELY-keskus katsoo, että vesihuoltoa koskevat määräykset tulee muuttaa seuraavasti: Jätevedet tulee käsitellä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja kunnan ympäristöviranomaisen vahvistamalla tavalla. RAkiinteistö voidaan varustaa vesikäymälällä vain, mikäli se liittyy alueella toimivan vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Verkosto, johon kiinteistö liittyy, tulee olla kunnan vesihuollon kehittämissuunnittelun mukainen. Kiinteistöillä tulee olla saatavilla riittävästi hyvälaatuista talousvettä." Maisematyölupa Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (230/2017 tullut voimaan ) 128 :n mukaan: maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään. ELY-keskus katsoo, että valvonnan ja luonnonsuojelun kannalta on tarpeen lisätä luo-määräykseen määräys maisematyöluvanvaraisuudesta. Muuta ELY-keskus toteaa, että suoritetussa lohkomistoimituksessa on saaren eteläosaan perustettu rasitteet venevalkamalle (K23574) sekä tieyhteydelle (K23625/8 m). Rasitteet on perustettu mm. kiinteistölle Mäkelä Nyt lausunnolla olevassa rantaasemakaavaehdotuksessa kyseisen venevalkamarasitteen kohdalle on osoitettu korttelin 101 rakennuspaikka 4. Kiinteistölle on kaavaehdotuksessa osoitettu uusi alueen osa (lv), jolle saa sijoittaa venevalkaman kortteleiden 100 ja 101 välissä. Ajoyhteys venevalkamaalueelle on osoitettu hyvin jyrkkään rinteeseen. Kaavaselostuksen mukaan tullaan lopulliset rasitteet ja niiden sijainnit määrittämään maanmittaustoimituksessa. ELY-keskus pitää tärkeänä tiedottaa

5 5 kiinteistöä tästä suunnitellusta järjestelystä jo kaavoituksen tässä vaiheessa. Lausunnon on ratkaissut ylitarkastaja Reetta Suni ja esitellyt tarkastaja Mona Sundman. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan lopussa. Lausunnon valmisteluun on osallistunut Ilkka Juva (vesihuolto). Tiedoksi Heli Vauhkonen, Uudenmaan liitto Tellervo Saukoniemi, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

6 Tämä asiakirja UUDELY/15354/2016 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/15354/2016 har godkänts elektroniskt Esittelijä Sundman Mona :39 Hyväksyjä Suni Reetta :53