Lausunto Horsön ranta-asemakaavan luonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/5423/ Julkinen Maanmittari Öhman Sunnantie Hanko sten.ohman@netsten.fi Tiedoksi: raasepori@raasepori.fi Lausuntopyyntönne Lausunto Horsön ranta-asemakaavan luonnoksesta Maanmittari Öhman pyytää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausuntoa Horsön rantaasemakaavan luonnoksesta. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Kaavaluonnos Ranta-asemakaavan tavoitteena on säilyttää saaristolaistilan luonnetta ja pitkällä tähtäimellä luoda edellytykset tilalla harjoittaville elinkeinotoiminnoille. Samalla osoitetaan eräille kaava-alueen saarille maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti loma-asutuksen tontteja. Kaava-alue muodostuu useista saarista, ja on maapinta-alaltaan noin 140 ha. Kaava-alueeseen kuuluu myös vesialuetta ja rantaviivaa on yhteensä yli 20 km. Rakentamista osoitetaan ainoastaan Horsön, Gunnholmenin, Svedjeholmenin ja Furuörenin saariin. Kaikki muut kaava-alueeseen kuuluvat saaret jätetään rakentamisesta vapaiksi. Horsön saaressa oleva tilakeskus, joka muodostaa kaavan keskiön, osoitetaan saaristolaistilojen talouskeskusalueeksi, jonka kulttuuriympäristö säilytetään (AM/s). Alueella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas päärakennus, joka osoitetaan suojelumerkinnällä (sr). Alue palvelee pysyvää asumista ja luo tilaa rakentamiselle edellytyksenä monipuoliselle saaristoelinkeinojen harjoittamiselle. Alueelle saa rakentaa kaksi yhteensä 350 k-m 2 :n suuruista asuinrakennusta, kolme k-m 2 suuruista matkailua palvelevaa loma-asuntoa, kaksi 30 k-m 2 suuruista saunarakennusta sekä talousrakennuksia yhteensä 300 k-m 2. Kaikki uudisrakentaminen tulee suuruudeltaan, muodoltaan ja materiaaleiltaan muodostaa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki PL Helsinki

2 2 Lisäksi osoitetaan Horsön saareen viisi erillistä matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM). Korttelialueiden enimmäisrakennusoikeus vaihtelee k-m 2. Kullekin korttelialueelle saa rakentaa enintään k-m 2 :n suuruisia yksikerroksisia loma-asuntoja, yksi enintään 50 k-m 2 :n suuruinen saunarakennus ja varastotiloja enintään 80 k-m 2. Furuörenin saareen osoitetaan olevan rakennuskannan yhteyteen yksi ja Svedjeholmenin saareen kaksi loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA). Gunnholmenin saareen osoitetaan 5 loma-asuntojen korttelialuetta (RA) joissa on yhteensä yhdeksän rakennuspaikkaa. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yksi enintään 140 k-m 2 :n suuruinen lomarakennus, yksi enintään 40 k-m 2 :n suuruinen vierasmaja, yksi enintään 30 k-m 2 :n suuruinen saunarakennus ja talousrakennuksia yhteensä 100 k-m 2. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on enintään 280 km 2. Yleismääräyksien mukaan rakennusten julkisivujen tulee olla puuta, värityksen olla hillitty, kattomuodoltaan harjakattoiset ja soveltua maisemaan. Edellä mainittujen saarien rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet, Horsön saaren rannat ja Stackörarna kokonaisuudessaan on merkitty metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), koska rannoilla on lähtökohtaisesti erityisiä ympäristöarvoja maiseman kannalta arvioituna. Muu osa Horsön saaresta osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi (M). Österörarna osoitetaan luonnonsuojelualueeksi (SL) ja kaava-alueen kaikki muut saaret osoitetaan MY/s-merkinnällä. Luontoselvityksen perusteella arvokkaat luontoalueet osoitetaan merkinnällä (s). Alueella olevan sotahistorialliset kohteet on osoitettu merkinnällä (s, numero), jonka numerointi noudattaa alueelle tehdyn arkeologisen inventoinnissa olevaa numerointia. Tilakeskuksen (AM) yhteyteen ja Horsön länsiosaan osoitetaan venevalkama-alueet (LV). AM-alueen yhteyteen olevalle LV-alueelle saa rakentaa venevajoja ja talousrakennuksia yhteensä enintään 100 k- m 2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ELY-keskus toteaa, että uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Selostuksen kohtaa 7.3 tulee tältä osin päivittää. Kaavatilanne Voimassa olevassa maakuntakaavassa ranta-asemakaavan tarkoittamalle alueelle ei ole esitetty aluevarauksia, vaan se sijoittuu ns. valkoiselle alueelle. Kaava-alue sijoittuu ulkosaariston vyöhykkeelle vz2,

3 3 joka on tarkoitus suunnitella ensisijaisesti saaristoelinkeinojen ja soveltuvin osin vapaa-ajan asumisenalueena, jossa uusi rakentaminen on pienimuotoista ja maiseman ominaispiirteet huomioon ottavaa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon virkistystarpeet, kulttuuri- ja luonnonmaiseman arvojen säilyminen sekä luonnonsuojelulliset tavoitteet, ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen. Yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä on lisäksi selvitettävä ja otettava huomioon tärkeät lintualueet. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, maakuntakaava ohjaa ranta-asemakaavan laatimista. Mitoitus ELY-keskus toteaa, että kaikki kaava-alueella olevat kiinteistöt ovat nk. emäkiinteistöjä, ja tämä tulee selkeästi kirjata selostukseen. Kaikki kiinteistöt ovat myös saman maanomistajan omistuksessa, jolloin hanketta voidaan myös käsitellä kokonaisuutena, ns. maanomistusyksikkönä. Kaava-alueen maapinta-ala on noin 140 ha ja karttarantaviivan pituus noin 20,7 km. Mitoitus perustuu kaavaselostuksen mukaan kaava-alueen noin 131 ha:n pinta-alaan (ei alle 1 ha:n suuruiset saaret) ja noin 9,5 km:n pituiseen mitoittavaan (korjattuun) rantaviivaan. Selostuksessa on esitetty perusteet mitoittavan rantaviivan määritykselle ja esitetty lisäksi karttaesityksenä. Selostuksessa on myös havainnollistettu karttaesityksenä kaavaalueelle osoitettu rakennettu ja rakentamaton rantaviiva. Samalla on selostettu mitoittavan rantaviivan ja vapaan-rakennetunrakentamattoman rantaviivan käsitteitä. Erityisesti on todettu, että mitoittava rantaviiva ja vapaa rantaviiva ovat eri käsitteitä. Selostuksen mukaan mitoittavan rantaviivan tarkoituksena on mitoittaa rantaviivaa rakennettavuuden kannalta sekä antaa perustan maanomistajien tasapuolisen käsittelyn arvioinnille. Vapaa ja rakentamaton rantaviiva on vapaa rakentamisesta, vaikkei se generoi rakennusoikeutta. Karttaesityksen perusteella kaavaselostuksessa todetaan, että rakentamattoman rantaviivan osuus on noin 75 %. Selostuksen mitoitusosiossa on esimerkillisesti tuotu esiin mitoitukseen vaikuttavat tekijät ja MRL 73 :n tarkoittaman vapaan rantaviivan käsitettä. ELY-keskus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 101/1998 vp) 73 :ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan muun ohella, että rantaalueelle tulee myös jättää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Rakentamattomien alueiden riittävyys ratkaistaan tapauskohtaisesti. Harkinnassa on tällöin otettava huomioon muun ohessa rantaluonto ja virkistyskäyttö.

4 4 ELY-keskus toteaa, että virkistyskäyttö tarkoittaa osittain myös rannan käyttöä virkistykseen nk. jokamiehen oikeudella, jolloin vapaaksi rannaksi ei voitane laskea sellaista rannan osuutta, joka esimerkiksi rakentamisen tai muun maankäytön läheisyyden vuoksi ei voida käyttää virkistykseen. Vesihuolto Ohjaavan maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vz2-vyöhykkeellä otettava huomioon mm. ympäristön tilan parantaminen ja vesiensuojelun edistäminen. ELY-keskus pitää kaavassa RA- ja RM-alueiden osalta asetettua vesikäymäläkieltoa perusteltuna. ELY-keskus toteaa, että ympärivuotisella asutuksella on teknisesti erilaiset vaatimukset kuin vapaa-ajan asutuksella. Koska AM-alue on tarkoitettu palvelemaan myös pysyvää asumista, ELY-keskus katsoo, että kaavassa tulee esittää miten koko AM-alueen tekninen ja vesihuolto (talousveden saanti ja jätevesien käsittely) on järjestetty/tarkoitus järjestää. Kaavamääräyksiä on lisäksi täydennettävä harmaiden jätevesien käsittelyn osalta, esim. Harmaat jätevedet tulee käsitellä tulvariskikorkeuden kannalta riittävän kaukana rantaviivasta. Tulvariski Kaavakartalla on kuvattu raja, jonka rannan puolelle ei saa sijoittaa rakennuksia. Alin suositeltava rakentamiskorkeus, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita tai toimintoja, on Horsön kaava-alueella ilman aaltoiluvaraa N ,50 metriä. Tähän tulee lisätä rakennuspaikkakohtaisesti harkittava aaltoiluvara. Aaltoiluvaran suuruus määräytyy mm. avoimen ulapan pituuden sekä rannan kaltevuuden ja suunnan perusteella. ELY-keskus toteaa, että alin suositeltava rakentamiskorkeus on kortteleissa 1, 7 ja 8 N ,70 metriä, kortteleissa 2-4 ja 9-13 N ,90 metriä sekä kortteleissa 5 ja 6 N ,10 metriä. Suosituskorkeus koskee kaikkea uutta rakentamista ja siihen rinnastettavaa toimintaa, mukaan lukien yhdyskuntatekniikan (energianjakelu, vesihuolto) haavoittuvat rakenteet. ELY-keskus katsoo, että suosituskorkeus määritelmineen tulee kirjata kaavamääräysten yleiseen osioon sekä kaavaselostukseen. Luonnon- ja vesiensuojelu

5 5 ELY-keskus toteaa, että kaava-alueen ranta-alueilta on luontotietoja myös yleiskaavaa varten tehdyssä selvityksessä (Naturinventering av Ekenäs Västra skärgård, Bromarv-Padva-delområdet, Yrkeshögskolan Novia 2012). Siinä on tietoja mm. uhanalaisten luontotyyppien ja huomionarvoisen lajiston esiintymistä sekä suosituksia alueen maankäytölle. Alustavan tarkastelun perusteella on todettavissa, että tämän ja kaava-aineistoon liitetyn luontoselvityksen osalta on merkittäviä eroavaisuuksia esim. kortteleiden 2 ja 4 osalta. ELY-keskus katsoo, että myös yleiskaavaa varten tehtyä luontoselvitystä tulee hyödyntää ja huomioida rakennuspaikkojen sijoittelussa ja kaavamääräyksissä. Kaava-alue on laaja ja monipuolinen kokonaisuus. ELY-keskus katsoo, että kaavaselostusta on vaikutusten arvioinnin ja selvyyden vuoksi tarpeen täydentää kartalla, johon on merkitty eri selvitysten luontoarvot ja niiden arvoluokat, esim. värikoodeilla sekä osa-alue numeroilla. Numerointi helpottaa osa-aluekuvausten löytämistä kaavaselostuksesta, johon ne on lisäksi syytä kirjata. Pienet saaret ja luodot on merkitty MY/s-alueeksi. Niillä ei välttämättä ole merkitystä maa- ja metsätaloudelle, joten näiden osalta voisi harkita SL-merkintää. SL- ja /s kaavamääräysten sisältöä tulee täydentää ja selkeästi kirjata sallittavat/ei sallittavat toimenpiteet. LV-alueen vedenalaista luontoa ei kaavan luontoselvityksessä ole inventoitu. ELY-keskus toteaa, että alueella on kuitenkin Havsmanualenin kartoituspisteitä. ELY-keskus katsoo, että ennen kuin alueelle osoitetaan LV-alue, tulee varmistaa joko inventoimalla tai Havsmanualenin, tai muulla olemassa olevalla inventointitiedolla, ettei vesialueella ole sellaista arvokasta vesiluontoa, jota veneily tai tulevat ruoppaukset vaarantaisivat. Kapeikko vaatii jatkossakin ylläpitoruoppauksia/niittoa, jotta se säilyy kulkukelpoisena. Kulttuuriympäristö ja rakennussuojelu Sotien jälkeen uudelleen rakennettu tilakeskus muodostaa hyvin säilyneen ja laadukkaasti toteutetun kokonaisuuden, jota on syytä vaalia. ELY-keskus katsoo, että tämä on huomioitu asemakaavassa asianmukaisesti. Myös uudisrakentamista ohjataan kulttuuriympäristö huomioiden. Kaava-aineistossa on esimerkillisesti havainnollistettu kaava-alueen maisemalliset seikat myös valokuvin. ELY-keskus toteaa, että asemakaavan suojelumääräyksestä ei voi antaa purkamislupaa, minkä vuoksi maininta purkamisen luvanvaraisuudesta (MRL 127 ) tulee poistaa sekä määräyksestä että

6 6 kaavaselostuksesta. ELY-keskus katsoo, että kaavamääräyksestä tulee käydä ilmi, ettei rakennusta saa purkaa. Vaikutusten arviointi Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin ja kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset (MRL 9 ). Kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee mm. ottaa huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset (MRA 1 ). ELY-keskus katsoo, että vaikutukset luontoarvoihin tulee arvioida kaavaehdotusvaiheessa tässä lausunnossa esitetyn mukaisesti. Koska kaavassa osoitettu AM-alue palvelee myös pysyvää asumista, tulee kaavaehdotusvaiheessa arvioida mahdollisuudet palvelujen (mm. koulukuljetus, terveyspalvelut ja kuljetus) järjestämiseksi. Kaava-aineisto ELY-keskus toteaa, että kaavakarttaan olisi hyvä lisätä mittakaavajana, koska kaava-aineistoa käsitellään nykyisin useimmiten sähköisessä muodossa. Yleisissä määräyksissä, suomenkielisessä versiossa enimmäiskerrosluku (våningstalet) on virheellisesti esitetty enimmäiskerrosalana. RM-kaavamääräyksessä suomenkielinen versio poikkeaa ruotsinkielisestä versiosta varastotilojen osalta (50 vai 80 k-m 2 ). Maisematyölupa Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (230/2017 tullut voimaan ) 128 :n mukaan: maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään. Mikäli se valvonnan kannalta on tarpeen, voi yleisiin määräyksiin lisätä määräys MY, MY/s ja s-alueen maisematyöluvanvaraisuudesta. Lausunnon on ratkaissut ylitarkastaja Elina Kuusisto ja esitellyt tarkastaja Mona Sundman. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan lopussa.

7 7 Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Ilkka Juva (vesihuolto), Olli Jaakonaho (tulvariski), Kirsi Hellas (luonnonsuojelu), Perttu Ottelin (vesiensuojelu) ja Henrik Wager (kulttuuriympäristö ja rakennussuojelu) Tiedoksi Heli Vauhkonen, Uudenmaan liitto Tellervo Saukoniemi, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Simon Store, Raaseporin kaupunki Aapo Ahola, Raaseporin kaupunki

8 Tämä asiakirja UUDELY/5423/2016 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/5423/2016 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Kuusisto Elina :28 Esittelijä Sundman Mona :22