Lausunto Ängön ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta

Transkriptio

1 Lausunto UUDELY/11562/ Inkoon kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Pl Inkoo kaavoitus@inkoo.fi Lausuntopyyntönne Lausunto Ängön ranta-asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta Inkoon kunta pyytää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausuntoa Ängön rantaasemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) ja kaavaluonnoksesta. Lausuntopyyntöaineisto sisältää kaavaluonnoskartan ja OASluonnoksen sekä luonto- ja maisemaselvityksen. ELY-keskus toteaa, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennettävä vastaamaan MRL 63 :ssä säädettyä. Kaavaratkaisun ymmärtäminen edellyttää huolellisesti laadittua kaavaselostusta. Sen puuttuessa Uudenmaan ELY-keskus lausuu käytettävissä olevan aineiston pohjalta seuraavaa: Kaavatilanne Ranta-asemakaavan laatimista ohjaa osaltaan oikeusvaikutteinen Inkoon ulkosaariston rantaosayleiskaava, joka on hyväksytty Yleiskaava on MRL 72 :n mukainen kaava, jonka perusteella A- ja RA-alueille voidaan myöntää rakennusluvat. Yleiskaavassa on rantaasemakaavaluonnoksen tarkoittamalle alueelle osoitettu yhteensä 12 loma-asuntopaikkaa (RA ja RA-1). Lisäksi alueelle on osoitettu useita arvokkaita luontokohteita tai alueita (sl), arvokas maisemakokonaisuus (ma) ja rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde tai alueen osa (sr) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MU). Yleiskaava-alueella on lisäksi vesikäymäläkielto ja määräyksiä on annettu harmaiden jätevesien käsittelystä. Skällholmin osalta ranta-asemakaavaa ohjaa myös oikeusvaikutteinen Inkoon sisäsaariston ja rannikon rantayleiskaava (lainvoimainen ). Kyseiselle alueelle Inkoon kunnanvaltuusto on hyväksynyt Inkoon sisäsaariston osayleiskaavaehdotuksen. Osayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki PL Helsinki

2 2 Voimassa olevissa maakuntakaavoissa ranta-asemakaava-alue kuuluu ulkosaariston vyöhykkeeseen (vz2) ja lisäksi alue on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Mitoitus ja osoitettu rakentaminen Kaavaluonnoksen tarkoittamalla alueella on voimassa rantaosayleiskaava, jonka perusteella A- ja RA-alueille voidaan myöntää rakennusluvat. Kaavaluonnoksessa rakennuspaikkojen määrä pysyy samana kuin rantaosayleiskaavassa, eikä mitoitukseen siltä osin tule muutoksia. Kaavaluonnoksessa osoitetaan yhteensä 12 rakennuspaikkaa ja joidenkin RA-korttelialueiden rajauksia ja rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia tarkennetaan. Rakennusoikeus on rakennuspaikoittain esitetty lukusarjana, joista ensimmäinen luku osoittaa rakennuspaikan asuinrakennusten kokonaisrakennusoikeus, toinen luku vierasmajan, kolmas saunarakennuksen ja neljäs yhteenlaskettujen talousrakennusten rakennusoikeus. Lisäksi on annettu määräyksiä rakennustavasta. Korttelista 8 siirretään yksi RA-rakennuspaikka kortteliin 6 (tontti 2) ja yksi RA-rakennuspaikka muutetaan maatalous- ja saariston elinkeinotilojen talouskeskusalueen korttelialueeksi (AM), jossa sallitaan asuinrakentamista. ELY-keskus katsoo, että kaavaluonnosta tulee täydentää siten, että selostuksessa esitetään mihin ympärivuotisen asutuksen tarve perustuu ja mitä elinkeinotoimintaa alueella on tarkoitus harjoittaa. Myös elinkeinotoiminnan mahdolliset vaikutukset tulee arvioida. ELY-keskus toteaa, että ympärivuotisella asutuksella on teknisesti erilaiset vaatimukset kuin vapaa-ajan asutuksella. Mikäli AM-alue on tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen, ELY-keskus katsoo, että kaavassa tulee esittää miten alueen tekninen ja vesihuolto (talousveden saanti ja jätevesien käsittely) on tarkoitus järjestää. Lisäksi kaavassa tulee arvioida mahdollisuudet palvelujen (mm. koulukuljetus, terveyspalvelut ja kuljetus) järjestämiseksi. Ängön saari sijaitsee Inkoon ulkosaaristossa, ja yhteydet mantereelle hoidetaan pääasiassa veneellä. Lopuksi ELY-keskus toteaa, että käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella ei pysty ottamaan kantaa onko osayleiskaavasta poikkeamiselle riittäviä perusteita ympärivuotisen asutuksen osalta. Tulvariski ELY-keskus toteaa, että alin suositeltava rakentamiskorkeus ei tarkoita rakennuksen lattian korkeutta, vaan korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia tai vahinkoa aiheuttavia rakenteita. Suosituskorkeus koskee rakennusten uusimista sekä uutta rakentamista ja se tulee ottaa huomioon myös vesihuollon ja energianjakelun rakenteiden kohdalla.

3 3 Suosituskorkeus ilman aaltoiluvaraa on Inkoon Ängön kohdalla n. N ,65 metriä. Tarvittavan aaltoiluvaran suuruus on alueen suojaisuus, avoveden pituus sekä rantojen kaltevuus huomioiden cm. Näin ollen korkeustason N ,0 metrin alapuolelle ei tule sijoittaa kastumiselle alttiita rakenteita. Kuten kaavamääräyksiin on kirjattu, suosituskorkeudesta voidaan tinkiä saunojen, vajojen ym. lämpöeristämättömien rakennusten kohdalla. Vesihuolto Suunnittelua ohjaavassa yleiskaavassa koko alueelle on määritelty vesikäymäläkielto ja annettu lisäksi määräykset harmaiden jätevesien käsittelystä. ELY-keskus katsoo, että ranta-asemakaavaan tulee lisätä vesikäymäläkielto ja lisäksi kaavassa tulee esittää, miten harmaiden jätevesien käsittely on tarkoitus järjestää kestävällä tavalla ja antaa tarvittavat kaavamääräykset. Kuten edellä on todettu, harmaiden jätevesien käsittelyssä on otettava huomioon alin rakentamiskorkeus. Uudellamaalla (myös Inkoossa) on yleisesti sovellettu ranta-asema- ja rantayleiskaavoissa vesikäymäläkieltoa, ellei kiinteistö ole liitettävissä sellaiseen toimivaan vesihuoltoverkostoon, joka on vesihuoltolain mukaisen kunnan kehittämissuunnittelun mukainen. Kiinteistökohtainen jätevesiratkaisu vapaa-ajanasunnoilla on haasteellinen vesikäymälän osalta, koska vapaa-ajanasuntojen vedenkäytön kausittaiset vaihtelut ovat suuria. Käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittely edellyttää biologis-kemiallista jätevedenpuhdistamoa, joka tarvitsee tarkoituksenmukaisesti ja hyvin toimiakseen jatkuvaa kuormitusta. Pitkät käyttötauot vaikuttavat laitteistojen biologiseen puhdistustoimintaan heikentävästi. Tiiviistä, säännöllisesti tyhjennetystä ja oikein huolletusta umpisäiliöstä ei pitäisi päästä vesistöön jätevesiä. Vesikäymälän- ja umpisäiliöratkaisun salliminen ranta-alueiden vapaa-ajanasutukselle Uudellamaalla lisäisi kuitenkin merkittävästi jätevesien kuljetusta ja säiliöautoliikennettä. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioon ottaen tällainen ratkaisu voisi johtaa Uudellamaalla tuhansien vapaaajankiinteistöjen jätevesien kuljetuksiin. Tämä saattaisi johtaa myös jätevesipuhdistuslaitosten vastaanottokapasiteetin heikkenemiseen. Umpisäiliötä ei siksi voida pitää tarkoituksenmukaisena ja kestävän kehityksen mukaisena ratkaisuna maakunnallisella tasolla. Luonnon- ja vesiensuojelu Asemakaavan tavoitteena on tehdä tarkempia arvioita alueen eri suojelutarpeista.

4 4 Notholmsfladan on ohjaavassa yleiskaavassa todettu olevan vesilain mukainen flada, jolla on runsas monimuotoisuus ja on ekologisesti merkittävä alue (sl 93). Ranta-asemakaavaa varten tehdyssä luonto- ja maisemaselvityksessä esitetään, että Gloet ja Notholmsfladan eivät nimistään huolimatta täytä vesilain kluuville tai fladalle asettamia kriteerejä, vaan kohteita voi luonnehtia tavallisiksi suojaisiksi merenlahdiksi. ELY-keskus toteaa, ettei luontoselvityksessä ole esitetty yksityiskohtaisempaa tietoa mihin tutkimuksiin taikka selvityksiin edellä mainittu väittämä perustuu. Luontoselvityksessä sen on kuitenkin todettu omaavan riittäviä arvoja merkittäväksi erityisen arvokkaaksi luonnon osa-alueeksi, joka on säilytettävä luonnontilassa (s). Selvityksessä Notholmsfladanin länsipuolinen alue on todettu paikallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi (kuviot 9/8). ELY-keskus katsoo, että Notholmsfladanin s-merkinnällä osoitettu alue tulee laajentaa luontoselvityksessä esitetyn rajauksen mukaiseksi (paikallisesti arvokkaat luontoalueet). Rajaus tulee tehdä samoilla periaatteilla, kuin Notholmsfladanin s-rajaus ja se tulee ulottaa aina RAkorttelin 5 länsirajaan asti. Rajaukseen tulee sisällyttää myös ranta-alue ja Nåtaholmin ja Ängön välinen saari. Itäosassa rajaus tulee tehdä siten, että fladanin kynnys jää s-alueen sisäpuolelle. Ängön kaakkoisranta ja Sandklobbenin pohjoisranta on selvityksessä myös todettu paikallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi, ja ELY-keskus katsoo, että kyseinen alue tulee rajata s-alueeksi luontoselvityksen mukaisesti edellä mainitulla tavalla. Voimassa olevassa rantaosayleiskaavassa on Nåtaholmenin länsiosalle osoitettu useita arvokkaita luontokohteita tai alueita, joilla on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Kaavamääräyksen mukaan tulee kohteen hoidossa ottaa huomioon sen ominaispiirteet (sl 65, sl 118, sl 119 ja sl 120). Nyt esitetyssä asemakaavaluonnoksessa on ainoastaan esitetty luontoselvityksen mukainen kuvio 7 (rantaosayleiskaavassa sl 65) erityisen arvokkaaksi luonnon osaalueeksi, joka on säilytettävä luonnontilassa (s). Luontoselvityksessä ei ole esitetty yksityiskohtaisempaa tietoa siitä, ettei rantaosayleiskaavassa todettuja arvoja enää olisi. Selvityksestä ei myöskään käy ilmi, onko yleiskaavatyössä tehtyjä luontoselvityksiä mitenkään huomioitu taikka tarkistettu. ELY-keskus katsoo, että Nåtaholmenin länsiosassa osoitettua s-aluetta tulee laajentaa käsittämään myös yleiskaavassa osoitettuja sl-alueita ja kohteita luontoselvityksessä esitetyn rajauksen mukaisesti (paikallisesti arvokkaat luontoalueet). ELY-keskuksen käsityksen mukaan Gloetin s-rajaus on asianmukainen.

5 ELY-keskus toteaa lisäksi, että s-alueen kaavamääräys on riittävä turvaamaan alueen luontoarvoja. 5

6 6 Kulttuuriympäristö ja rakennussuojelu Voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu arvokas maisema-alue (ma 413) sekä suojellut rakennukset (sr 176) tulee osoittaa suojelumääräyksin myös ranta-asemakaavassa. Suunnittelualueen maisema-arvot sekä rakennusten arvot ja kunto on syytä selventää tarkemmin, jotta mahdollisiin suojelutavoitteisiin voi ottaa tarkemmin kantaa. Lisäksi tulee huomioida voimassa olevan 4. maakuntakaavan suunnittelumääräyksiä. Maisematyölupa Ohjaavassa yleiskaavassa on sl-alueilla voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus ja kohteen hoidossa tulee ottaa huomioon sen ominaispiirteet. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (230/2017 tullut voimaan ) 128 :n mukaan: maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) ranta-asemakaava-alueella, jos ranta-asemakaavassa niin määrätään. Mikäli se valvonnan kannalta on tarpeen, voi yleisiin määräyksiin lisätä määräyksen ma-, /s- ja s-alueiden rantavyöhykkeiden maisematyöluvanvaraisuudesta. Muuta Kaavamääräyksissä on esitetty sekä AO- että AM-määräykset, joista AO-määräys on ylimääräinen. Lausunnon on ratkaissut ylitarkastaja Elina Kuusisto ja esitellyt tarkastaja Mona Sundman. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan lopussa. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Henrik Wager (rakennettu kulttuuriympäristö), Juha Lumme (luonto), Perttu Ottelin (vesilain valvonta), Ilkka Juva (vesihuolto) ja Olli Jaakonaho (tulvariski).

7 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Hyväksyjä Kuusisto Elina :36 Esittelijä Sundman Mona :01