VARPAISJÄRVEN SEURAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

Transkriptio

1 VARPAISJÄRVEN SEURAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 TOIMINTA-AJATUS Varpaisjärven seurakunnan tehtävänä on julistaa Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja, kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. YLEISKATSAUS VUODESTA 2017 Vuosi 2017 oli Varpaisjärven seurakunnan seitsemäs toimintavuosi osana Ylä-Savon seurakuntayhtymää. Seurakunnan toimintaa johti seurakuntaneuvosto, joka kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana. Käsiteltyjä pykäliä oli 46. Taloushallinnosta, kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta sekä keskusrekisteristä huolehti seurakuntayhtymä. Seurakuntaneuvoston lisäksi Varpaisjärven seurakunnassa toimii neljä vastuuryhmää: lähetys, kasvatus, diakonia ja musiikki. Seurakuntaneuvostolle, vastuuryhmille ja seurakunnan työntekijöille järjestettiin kaksi yhteistä seminaaria. Kevään seminaarin sisällöstä vastasi kasvatusvastuuryhmä ja syksyn seminaarista kirkkoherra. Seurakunnan jäsenmäärä jatkoi vähenemistään kertomusvuonna. Vuoden lopussa ( ) seurakunnan jäsenmäärä oli 2098, vähennystä edellisvuoteen oli 93 henkeä (vähennys 4 %). Seurakuntalaisia kuoli kertomusvuonna 53 henkeä, kirkosta erosi 27 henkeä ja liittyi 6 henkeä. Kasteen kautta kertomusvuonna seurakuntaan liittyi 12 henkeä. Seurakunnasta muutti pois 116 henkeä ja seurakuntaan sisään muutti 85 henkeä. Suosittuja tapahtumia kertomusvuonna olivat kirkon juhla-aikojen (pääsiäinen, pyhäinpäivä, adventti, joulu) jumalanpalvelukset, helatorstain torijumalanpalvelus, perhejumalanpalvelukset sekä konfirmaatiomessu heinäkuussa. Vuoden alusta lokakuun alkuun asti kanttorin viransijaisena toimi Lapinlahden seurakunnan kanttori Lala Maukonen (virkavapaalla omasta virastaan). Jumalanpalveluksia pidettiin Varpaisjärven kirkon lisäksi, Korpisten Koiraharjulla ja Varpaisjärven torilla. Seurat olivat myös suosittuja. Seuroja yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestivät Lukkarilan työseura, Koskenniemen seuratupayhdistys, Herättäjä-Yhdistys ja Rauhanyhdistys. Palvelukeskus Orvokissa oli kuukausittain säännöllistä jumalanpalvelustoimintaa. Työttömyys, päihdeongelmat ja syrjäytyminen Varpaisjärvellä näkyivät edelleen seurakunnan diakoniatyössä. Sekä henkistä että materiaalista apua, kuten ruoka- ja raha-avustuksia jaettiin niitä tarvitseville. Diakoni Katja Saarela oli virkavapaalla toukokuun alusta vuoden loppuun asti, ja hänen viransijaisenaan toimi Päivi Kasurinen. Seurakunnan ystävyysseurakuntia ovat Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Unkarin ev.-lut. kirkon Sarszentlörincin seurakunta. Ystävyysseurakuntien edustajat osallistuivat Varpaisjärvellä mikkelinpäivän viikonlopun ( ) viettoon, jolloin yhdessä eri tilaisuuksissa mustettiin reformaatio 500 merkkivuotta ja Suomi 100 -juhlavuotta. Varpaisjärven kirkonkylän koulun ja Paloisten koulun kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Seurakunta jatkoi yhdessä Lapinlahden seurakunnan ja Lapinlahden kunnan yhteisen Helma-projektia, joka tähtää ikäihmisten laadukkaampaan elämään. Muita yhteistyökumppaneita olivat kertomusvuonna Koskenniemen seuratupayhdistys, Herättäjä-Yhdistys, Rauhanyhdistys, Iisalmen rovastikunta ja sen seurakunnat. Työntekijöille järjestettiin työyhteisöpäivät toukokuussa ja marraskuussa. Toukokuussa virkistyttiin Lapinlahdella ja marraskuussa Vuokatissa, jossa myös vierailtiin Vuokatin kirkossa ja suunniteltiin vuoden 2018 toimintaa. Kirkkoherra osallistui kertomusvuonna tuomiokapitulin järjestämään asessorien ja lääninrovastien opintomatkaan Pyhälle Maalle tutustumaan ystävyyskirkkomme 1

2 Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon toimintaan, kanttori virsikurssille, lastenohjaaja varhaiskasvatuksen neuvottelupäiville, nuorisotyönohjaaja kitaran soiton kurssille ja diakoni hiippakunnalliseen yhteisvastuustarttiin. Yhteenveto talousarvion 2017 toteutumisesta, ei sisällä vuokria, vyörytyksiä, tilinpäätössiirtoja eikä lomapalkkavelan muutosta. Kustannuspaikka tot ta 2017 ylit./ alit. % jumalanpalveluselämä , jumalanpalveluskolehdit -286, hautaan siunaaminen , muut kirkolliset toimitukset , muut seurakuntatilaisuudet , tiedotukset ja viestintä 8 279, musiikki , päiväkerho , varhaisnuorisotyö , rippikoulu 9 856, nuorisotyö , perhekerhotyö 8 177, diakonia , yhteisvastuukeräys 0, perheneuvonta 471, sairaalasielunhoito 1 953, lähetys 5 654, muu seurakuntatyö 1 935, seurakuntaneuvosto , VARPAISJÄRVEN SEURAKUNTA , Ylijäämä ( ) johtuu säästöistä palkkamenoissa. Diakonin viransijaisella ei ollut virkaan muodollista pätevyyttä, jolloin hänen palkkansa oli (-) 15 % normaalia alhaisempi. Virkavapaalla ollut kanttori oli työkokeilussa huhti-syyskuun ajan (6 kk.), jolloin säästettiin sijaiskustannuksista. Ulkopuolisista tulonlähteistä mainittakoon Kirkkohallituksen maksama korvaus 8.675,90 siitä, että kirkkoherran työaikaa käytetään tuomiokapitulin asessorin tehtäviin. Yleinen seurakuntatyö ( ) (Jumalanpalveluselämä , hautaan siunaaminen , muut kirkolliset toimitukset ja muut seurakuntatilaisuudet ) Yleinen seurakuntatyö tarkoittaa jumalanpalvelus-, julistus- ja aikuistyötä. Jumalanpalvelustyön tarkoituksena on välittää pyhyyden kokemus sekä jakaa Sanaa ja Sakramentteja. Lisäksi tehtävänä on tarjota seurakunnan aikuisväestölle mahdollisuus kokoontua Sanan ja rukouksen ääreen seuroissa, piireissä ja muissa tapahtumissa. 2

3 Toiminta kertomusvuonna Jumalanpalveluksissa kävijöiden määrässä oli nousua edellisvuoteen verrattuna. Siihen vaikutti osaltaan teemavuoden reformaatio 500 ja Suomi 100 -tapahtumat. Konfirmaatiomessuja oli yksi. Hiippakunnallinen työttömien piispansauvatapahtuma järjestettiin toimintavuonna Varpaisjärvellä, ja tapahtuma aloitettiin viikkomessulla, jossa saarnasi piispa Jari Jolkkonen. Kertomusvuonna pidetyssä 65 pääjumalanpalveluksessa kävi yhteensä 3711 henkeä eli keskimäärin 57 henkeä/ jumalanpalvelus. Vuonna 2016 pääjumalanpalveluksissa kävi keskimäärin 52 henkeä/ jumalanpalvelus. Palvelukeskus Orvokissa pidettiin kerran kuukaudessa ehtoollishartaus. Myös Kotipihan dementiaosastolla ja vuodeosastolla vierailtiin ja jaettiin ehtoollista. Lisäksi pidettiin Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus pitkäperjantaina, hiljaisen lauantain hetkipalvelus ja pääsiäisyön messu. Perhejumalanpalvelus pidettiin kaksi kertaa vuoden aikana. Nuorille suunnattuja pääjumalanpalveluksia oli kaksi. Seuratoiminta seurakunnassa oli kertomusvuonna perinteisesti virkeää. Seuroja järjestivät pääasiassa Koskenniemen seuratupayhdistys, Rauhanyhdistys sekä Lukkarilan työseura. Myös useita syntymäpäiväseuroja pidettiin. Lisäksi seurakunnan työntekijät kohtasivat paljon seurakuntalaisia kirkollisten toimitusten yhteydessä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteina kertomusvuonna olivat reformaation merkkivuoden tapahtumien järjestäminen Varpaisjärvellä, vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen jumalanpalveluselämässä ja Virsikirjan uuden lisäosan tutuksi tekeminen seurakuntalaisille. Reformaatio 500 merkkivuotta pidettiin esillä eri tilaisuuksissa läpi koko toimintavuoden. Vapaaetoiset, erityisesti musiikkivastuuryhmä, olivat vahvasti mukana tilaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Virsikirjan uuden lisäosan uusia virsiä laulettiin paljon sekä jumalanpalveluksissa että muissa tilaisuuksissa. Tunnusluvut ta Pääjumalanpalvelukset *) 67 osallistujia *) 4275 muut jp:t osallistujia ehtoollisenvietto osallistujia kasteet osallistujia hautaukset osallistujia avioliittoon vihkimiset osallistujia avioliittoon siunaamiset osallistujia Muuta *) Lukuun on laskettu kaksi konfirmaatiomessua, jotka pidettiin Lapinlahden kirkossa. Varpaisjärven kirkko oli suljettuna touko-elokuun (4 kk.) ajan ikkunaremontin takia. 3

4 Jumalanpalveluselämä ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Jumalanpalveluskolehdit ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Hautaan siunaaminen ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Muut kirkolliset toimitukset ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Muut seurakuntatilaisuudet ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Tiedotus ja viestintä ( ) Seurakunnan viestinnän tehtävänä on kutsua ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan, kohtaamaan Jumala ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Tavoitteena on median eri välineitä hyväksi käyttäen päästä henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. Toiminta kertomusvuonna Seurakunnan toiminnasta tiedotettiin viikoittain Matti ja Liisa -paikallislehden kautta. Seurakunnat tapahtumat olivat nähtävillä myös srk:n nettisivuilla, jonne kukin työntekijä päivitti oman työalansa tapahtumat. 4

5 Uusien Lukkari-verkkosivustojen käyttäjätuki, koulutus ja opastus työntekijöille toimivat hyvin koko kertomusvuoden. Viestintätukea seurakuntayhtymän viestinnältä saatiin mm. reformaation merkkivuoden tapahtumista ja yhteisvastuukeräyksestä tiedottamisessa. Seurakunnan viestintää toteutettiin suunnitellusti osana koko seurakuntayhtymän viestintää. Varpaisjärven seurakunnan verkkosivuilla oli seurantajaksolla käyntikertaa. Kävijämäärä laski 20 % vuodesta Yksittäisiä käyttäjiä sivuilla oli tuona ajanjaksona Katseltujen sivujen kokonaismäärä oli Keskimäärin käyntikerralla katsottiin 4 sivua ja vierailu kesti 2, 31 min. 47 % prosenttia sivuille saapuneista käyttäjistä poistui välittömästi. Kävijöistä uusia oli 57 %. Varpaisjärven seurakunnan verkkosivuilla Tapahtumat-sivu oli käydyin (1 404). Yhteystiedot, Etusivu, sekä Uutiset-sivu keräsivät seuraavaksi eniten kävijöitä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kertomusvuoden tavoitteina olivat reformaation merkkivuoden tapahtumista tiedottaminen ja sisäisen verkkokoulutuksen aloittaminen. Työntekijöitä koulutettiin Kipan järjestelmien käyttöön sekä opastettiin uusien Lukkari-sivujen käyttöön koko vuoden ajan. Varpaisjärven seurakunnan ja Pyhän Mikaelin kirkon tapahtumista viestittiin aktiivisesti sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Kirkkoherra osallistui seurakuntayhtymän yhteisen viestinnän mukana hengellisen sisällön tuottamisessa verkkoon. Tunnusluvut ta Viestinnän kustannukset/ seurakuntalainen 3,9 2,9 3,8 2. Kotisivuilla käyntien määrä *) 8209 Tiedotus ja viestintä ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Muuta *) Uudet Lukkari-järjestelmän kotisivut otettiin käyttöön keväällä 2015, joten luku kattaa vain osan vuotta ( ). Musiikkityö ( ) Musiikkityön tehtävänä on ylläpitää ja edistää seurakunnan jumalanpalveluselämää, musiikkikasvatusta ja muuta musiikkitoimintaa toteuttaen samalla musiikin kautta tehtävää hengellistä julistustyötä. Työmuotoina ovat jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, kuorotyö, rippikoulutyö, musiikkikasvatustyö kouluissa ja kerhoissa, musiikkipiirityö, seurat ja kinkerit, sekä konserttien järjestäminen. Toiminta kertomusvuonna Vuoden 2017 musiikkitoiminta palautui edellisvuoden poikkeustilanteesta normaaliksi vs. kanttorin hoitaessa työtehtäviä aina vuoden kolmannen neljänneksen loppuun saakka. Työparina hänellä oli 5

6 huhtikuusta alkaen työkeiluun palannut vakinainen kanttori, joka palasi virkaan lokakuun alusta lähtien. Vuoden toiminnan merkkitapahtumia olivat keväällä pidetty Helatori, syksyllä Mikkelinpäivän tienoilla juhlittu Reformaation merkkivuoden juhla, sekä konserteista lokakuussa pidetty nuorten konsertti ja marraskuussa Rautavaaran kirkkokuoron ja Ylä-Savon pelimannien kanssa toteutettu Lasse Heikkilän Suomalainen messu. Nämä tapahtumat keräsivät myös suuren määrän osallistujia. Joulukonserteista Laura Voutilaisen konsertti keräsi ennätysyleisön kirkkoon. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Musiikkityön painopisteiksi vuodelle 2017 kirjattiin seuraavat asiat: 1. Lasten ja nuorten musiikkitoiminnan kehittäminen. Tavoite toteutui osittain. Lapsikuoro palasi toimintaan välivuoden jälkeen ja nuorten musiikkitoiminnassa rippileiri oli merkittävässä asemassa. Syksyllä toteutui myös nuorten solistien konsertti, jota työstettiin varpaisjärveläisten nuorten kanssa pitkin syksyä. 2. Virsilaulun edistäminen seurakunnassa (virsipiirit ja illat). Seurakunnassa toimi säännöllisesti viikoittainen virsipiiri. Uuden virsikirjan lisävihkon käyttöönottaminen mahdollisti virsi-iltojen järjestämisen uusien virsien teemalla. Loppuvuodesta kokoonnuttiin viikoittain harjoittelemaan uusia virsiä srk-talolle. Tavoite toteutui suunnitellusti, vaikka virsi-iltoihin ei suurta osanottohalukkuutta ollutkaan. 3. Reformaation merkkivuosi teeman huomioonottaminen. Tavoite toteutui virsi-iltojen merkeissä ja itse Reformaation merkkivuoden juhlajumalanpalveluksen toteuttamisessa. Myös Suomalainen messu ja nuorten konsertti liittyivät osana merkkivuoden juhlaa. Tunnusluvut ta Musiikkitilaisuudet Musiikkitilaisuuksissa kävijät Kuorot ja ryhmät Musiikkityö ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Päiväkerhotyö ( ) Päiväkerhotyö on kirkon kasteopetusta ja sen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Toiminta kertomusvuonna Päiväkerhot kokoontuivat seurakunnan omissa kerhotiloissa. Kerhoryhmiä oli 4 (osa 2x viikossa kokoontuvia ryhmiä). Kaikki ryhmät muutettiin perheiden toiveesta 3-5v ryhmiksi. Paloisten kerhoryhmä kokoontui kerran viikossa Paloisten koulun tiloissa. Hartaushetkiä pidettiin päiväkodilla, ryhmäperhepäivähoidossa, kirkonkylän esikoulussa, Paloisten esikoulussa ja perhepäivähoitajien kodeissa. Osa ryhmistä vieraili myös päiväkerhossa. Esikoululaisille järjestettiin 6

7 koulutielle siunaaminen, jossa heitä muistettiin lahjakirjoilla. Perhejumalanpalveluksia järjestettiin 4x vuodessa. Kesäkerhotoiminta oli suosittua ja toimintaan osallistui päiväkerhoikäisten lisäksi alakouluikäisiä. Nukketeatteri Sananjalka esitti Luther -näytelmän seurakuntasalissa toukokuussa. Esitys oli kaikille avoin ja sinne kutsuttiin varhaiskasvatuksen ryhmiä. Kasvatuksen vastuuryhmän jäsenet ja muutamat vapaaehtoiset osallistuivat lastenkirkkojen suunnitteluun ja toteutukseen. Pikkulapsityötä tehtiin kotikäyntien muodossa kutsuttaessa. Lapsityö oli mukana varhaisnuorten leirillä ja kerhotoiminnassa. Reformaation juhlavuosi pidettiin esillä kerhon arjessa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Päiväkerhotyötä kehitettiin perheitä palvelevammaksi mm. ryhmäjakoja muuttamalla. 2. Oman seurakunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa kehitettiin uuden VASU:n mukaisesti. Kehittäminen jatkuu tulevien työalaa koskevien muutosten myötä. 3. Vapaaehtoisia saatiin mukaan tukemaan seurakunnan varhaiskasvatusta mm. kerhomummot. Tunnusluvut ta Päiväkerholaisten lkm Kerhoryhmien lkm Henkilökunnan lkm Päiväkerhotyö ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Varhaisnuorisotyö ( ) Varhaisnuorisotyö käsittää 7-13-vuotiaat tytöt ja pojat. Varhaisnuorisotyön toiminta-ajatuksena on järjestää mielekästä tekemistä ja hengellistä ravintoa alakouluikäisille lapsille. Työalaa toteutetaan järjestämällä varhaisnuorille retkiä, leirejä ja kerhoja sekä pitämällä yllä kouluyhteistyötä. Varhaisnuorisotyötä toteutetaan yhteistyössä lapsityön kanssa. Toiminta kertomusvuonna Kertomusvuoden keväällä toimi kaksi kerhoryhmää: sählykerho (18hlö) viikoittain sekä toimintatorstai kaksi kertaa kuukaudessa (16hlö). Syksyllä jatkoi toimintatorstai-ryhmä (27 hlö), mutta sen vetovastuuta siirrettiin yhä enemmän työntekijöiltä kerhonohjaajille. Keväällä toimintatorstai- ryhmän kanssa tehtiin retki Hop Loppiin Kuopioon. Reformaation juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Helahulinat-tapahtuma, jonka kasvatustyön pisteiden valmisteluissa ja toteutuksessa varhaisnuoret olivat mukana. Kouluyhteistyötä toteutettiin seuraavasti: Alakoulun aamunavauksia pidettiin liikuntasalissa kerran viikossa keskiviikkoisin ja Paloisilla kerran kuukaudessa. Aamunavauksien toteutukseen osallistuivat diakoni, nuorisotyönohjaaja, kanttori, kirkkoherra ja Paloisilla myös lastenohjaaja. Koulukirkkoja järjestettiin kevät- ja joulukauden päättyessä. Pääsiäisen aikaan pidettiin myös koulukirkko. Keväällä koululle tarjottiin lahjaksi nukketeatteri Sananjalka-esitys Reformaatio 500v-kunniaksi. 7

8 Kesällä varhaisnuorille järjestettiin kolmen päivän mittainen kesäleiri Kyrönniemeen, johon osallistui 27 varhaisnuorta ja kahdeksan isosta. Leiri toteutettiin koko työyhteisön voimin. Tavoitteiden toteutuminen Toimintasuunnitelmaan kirjattuja painopisteitä toimintavuodelle olivat: Varhaisnuorten säännölliset toimintapäivät, kouluyhteistyön säilyttäminen monimuotoisena ja kesäleiri tai muu vastaava toiminta. Tavoitteet toteutuivat odotetusti. Tunnusluvut ta Kouluvierailut - Varhaisnuorisotyö Toiminta - Retket ja leirit Varhaisnuorten kerhot (ryhmät) Varhaisnuorten kerho (osallistujat) Varhaisnuorisotyö ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Rippikoulutyö ( ) Rippikoulutyön tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä (Kirkkojärjestys 3:3, rippikouluohjesääntö 1 ). Toiminta kertomusvuonna Vuonna 2016 aloitettu rippikoulu (yksi ryhmä) jatkui vuoden 2017 keväällä ja kesällä rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Kevätkaudella rippikouluryhmä jatkoi itsenäisesti merkintöjen keräämistä riparipassiin. Tammikuussa tehtiin rippikoulupyhän retki Iisalmeen. Huhtikuussa järjestettiin kotikirkossa yhteinen rippikoulusunnuntai, jossa toteutettiin työalarastit edellisvuoden tapaan. Kevään aikana seurakunnan työntekijät kävivät pitämässä rippikoulun oppitunteja koululla. Vanhemmille järjestettiin keväällä leiri-info. Kesän rippikoululeiri (8pv) pidettiin Sukevalla Hirsikankaan leirikeskuksessa. Syksyn rippikouluun ilmoittautuminen tapahtui sähköisesti seurakunnan verkkosivujen kautta. Uusia aloittavia rippikouluryhmiä oli syksyllä yksi. Uudelle ryhmälle järjestettiin vanhempainilta ja kirkkoon tutustuminen Mikkelinpäivän perhemessun yhteydessä. Rippikoululaiset osallistuivat syksyllä järjestettyyn nuorten konserttiin. Edellisvuoden riparipassikäytäntöä jatkettiin. 8

9 Tavoitteiden toteutuminen Toimintasuunnitelmaan kirjattuja painopisteitä vuodelle 2017 olivat: Seurakuntaaktiivisuusmerkintöjen rikastuttaminen mm. iltavespereiden avulla, rovastikunnallinen yhteistyö rippikoulusunnuntain muodossa, nuoren elämän kokonaisvaltaisuuden huomioiminen rippikoulutyössä esim. yksilökeskusteluiden avulla, läsnäolo ja nuoren aito kohtaaminen sekä rippikoulutyön opetusmuotojen monipuolistaminen ja käytännöllistäminen. Painopisteitä on ohjannut kirkon suuntaviiva vuoteen 2020 nk. Kohtaamisen kirkko. Tavoitteet otettiin huomioon rippikoulun kaikissa vaiheissa ja ne toteutuivat odotetusti. Kaikki rippikoulun käyneet konfirmoitiin. Keväällä isoskouluttautuvia oli neljä. Syksyllä yksitoista rippikoululaista ilmoittautui isoskoulutukseen, joista kaikki jatkoivat aktiivisina. Tunnusluvut ta Rippikoululeirejä Rippikoulun käyneitä Muualla käyneitä Isoskoulutettavia Rippikoulutyö ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Nuorisotyö ( ) Seurakunnan nuorisotyö käsittää yli 13-vuotiaat nuoret. Nuorisotyön toiminta-ajatuksena on tavoittaa nuoria heidän arkipäiväisissä toimintaympäristöissään, vahvistaa nuorta kristillisessä uskossa, kannustaa nuorta seurakuntayhteyteen sekä tarjota tukea aikuiseksi kasvamisen kynnyksellä. Tätä toiminta-ajatusta toteutetaan järjestämällä koulutusta, leirejä, retkiä ja henkilökohtaisia keskusteluja. Nuorisotyötä toteutetaan yhteistyössä muiden nuorten parissa työskentelevien tahojen kanssa. Toiminta kertomusvuonna Kertomusvuonna toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Kuntayhteistyötä nuorisotoimen kanssa toteutettiin välituntipäivystyksen (nk. pitkä välkkä klo ) ja nuorteniltojen (kerran kuussa perjantaisin klo 15/17-22) tiimoilta. Yhteistyössä Lapinlahden kunnan kanssa toteutettiin myös Nuorten Joulu- tapahtuma. Rippikoulun jälkeisen nuorisotyön pääpainopiste oli isos- ja kerhonohjaajakoulutuksessa (ISKO). ISKO-koulutusta toteutettiin yhteistyössä Lapinlahden seurakunnan kanssa. Kertomusvuoden aikana tehtiin kolme viikonlopun mittaista isoskoulutusleiriä Väärnin leirikeskuksessa. Kevätkaudella järjestettiin kesäleireihin valmentavia isoskoulutusiltoja seurakuntatalolla. Isoset osallistuivat yhteisvastuustarttiin ja keräykseen. Syksyllä aloittaville uusille isosille järjestettiin avausilta Väärnin leirikeskuksessa. Kouluttautuvat isoset osallistuivat syyskaudella rippikoululaisten kanssa 9

10 kerran kuukaudessa järjestettäviin iltavespereihin. Syksyllä koulutuksen yhteydessä osallistuttiin myös rovastikunnalliseen ISOSTI-päivään Varpaisjärvellä. Varpaisjärven seurakunta oli kertomusvuonna tapahtuman järjestäjänä. Aktiivisia kerhonohjaajia oli kevätkaudella 7 hlö ja syyskaudella 4 hlö. Kerhonohjaajille järjestettiin perehdytystä ja suunnittelupalavereita noin kaksi kertaa lukukaudessa heidän ohjausvastuussaan olevien kerhojen tiimoilta. Kouluyhteistyötä toteutettiin seuraavasti: Yläkoulun aamunavauksia pidettiin keskusradion kautta kerran viikossa torstaisin. Aamunavauksien toteutukseen osallistuivat diakoni, nuorisotyönohjaaja, kanttori ja kirkkoherra. Koulukirkkoja järjestettiin kevät- ja joulukauden päättyessä. Pääsiäisen aikaan pidettiin myös koulukirkko. Tavoitteiden toteutuminen Toimintasuunnitelmaan kirjattuja painopisteitä toimintavuodelle ovat: Kerhonohjaajien/ isosten koulutus, nuorten tavoittaminen heidän arkipäiväisissä toimintaympäristöissään, (esim. välituntipäivystys ja yökahvilatoiminta) ja kouluyhteistyön säilyttäminen monimuotoisena (esim. aamunavaukset ja koulukirkot). Tavoitteet toteutuivat odotetusti. Tunnusluvut ta Kouluvierailut - Aamunavaukset yläkoulu koulupäivystys Toiminta - Nuortenillat Toimintaan osallistuneet (kevät + syksy) - Retket ja leirit (ISKO) Kerhotoiminta (ohjaajat) Kouluttautuvat isoset Nuorisotyö ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Perhekerhotyö ( ) Perheiden kristillisen kasvatustyön tukeminen ja seurakunnan toimintaan tutustuttaminen. Toiminta kertomusvuonna Perhekerho kokoontui viikoittain seurakunnan omissa kerhotiloissa. Kokoontumiskerrat pitivät sisällään mm. alkuhartauden, kahvihetken, kädentaitoja, laulutuokion, vapaata leikkiä ja seurustelua. Perhekerho oli maksuton. Kevätretki HopLoppiin järjestettiin yhteistyössä MLL:n ja 10

11 Vire:n kanssa. Seurakuntatalolla järjestettiin Toukotaika tapahtuman yhteydessä lapsiperheille suunnattu taikuriesitys. Kauden lopussa lapsilta ja aikuisilta kerättiin palautetta toiminnasta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Perhekerhotyöstä kerättiin palautetta. Asiakkaat olivat tyytyväisiä nykyiseen tapaan toimia, jonka seurauksena toiminta jatkui lähes samanlaisena. 2. Muutamia vapaaehtoisia saatiin mukaan perhekerhoihin ja lastentapahtumiin. 3. Perhekerhon hartaushetkiä kehitettiin toiminnallisemmiksi lisäämällä lauluja ja liikuntaleikkejä/loruja alkuun ja loppuun. Tunnusluvut ta Aikuiset Lapset Perhekerhojen määrä Henkilökunnan määrä Perhekerhotyö ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Diakoniatyö ( ) Diakoniatyön tehtävänä on kristilliseen rakkauteen perustuva avun ja tuen antaminen lähimmäiselle elämän kaikilla alueilla. Diakoniatyö on laaja-alaista ja monimuotoista. Tukea ja apua diakoniatyö antaa hengellisesti, henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. Toiminta 2017 Diakoniatyön kerhot ovat vähentyneet koska naistenillat on lopetettu sekä koska sururyhmää ei aloitettu varsinaisen diakonin ollessa sairaslomalla. Toiminnassa on edelleen ikä-ihmisten-, tukiystävien- ja omaishoitajien vertaisryhmän kerhot. Keväällä ja syksyllä tehtiin paljon retkiä, kesällä osallistuttiin leireille ja pidettiin mm. naisten saunailta sekä lettukestit palvelutalo Orvokissa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Diakoniatyön tavoitteina olivat parisuhteen ja perheen tukeminen, taloudellisen avustamisen kehittäminen ja kotikäyntien lisääminen. Näistä parhaiten toteutui taloudellisen avustamisen kehittäminen koska otimme käyttöön uuden, muissakin seurakunnassa toimivan ruokalahjakorttikäytännön sekä leimauksen joka vähentää korttien väärinkäyttöä. Kotikäyntejä on lisätty, varsinkin iäkkäiden yksinasuvien luona. Parisuhdetta ja perhettä tuettiin vastaanotoilla tapahtuneiden keskustelujen avulla. Varsinainen diakoni oli töissä , 8.5. alkaen diakonin virkaa on hoitanut sijainen. 11

12 Tunnusluvut ta Asiakaskontaktit Annetut ruoka-av Ryhmät ja kerhot Muuta Diakoniatyössä oli 398 asiakaskontaktia. Suurin osa asiakkaista oli 40-69v, 97 henkeä. Toiseksi eniten diakoniatyön asiakkaissa oli 70-vuotiaita, 39 henkeä. Annettuja ruoka-avustuksia oli 103, tämä luku sisältää myös jouluavustus-lahjakortit (51kpl). Taloudellista avustusta annettiin yhteensä 2929,06. Ryhmiä ja kerhoja oli 3. Niissä oli yhteensä 30 eri osallistujaa. Kerhoihin osallistuneiden määrä on hieman laskenut edellisvuosilta. Diakoniatyö ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Yhteisvastuukeräys ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Perheneuvonta ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Sairaalasielunhoito ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Lähetystyö ( ) Lähetystyö perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn (Mt 28: 18 20). Tavoitteena on pitää seurakuntalaiset tietoisina asemastaan ja tehtävästään opetuslapsina, innostaa lähetystyöhön ja hankkia varoja nimikkolähetin ja nimikkokohteen työn tukemiseen. Toiminta kertomusvuonna Toimintavuoden aikana järjestettiin yhteensä 11 erillistä lähetystapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 158 henkilöä. Tämän lisäksi seurakuntatalolla järjestettiin lähetysnäyttelyitä, aiheina Tansania, Etiopia, Japani ja Nepal. Kirkonkylän koululla järjestettiin kolmena päivänä lähettivierailu. Leena Mgaya Tansaniasta vieraili kirkonkylän koulun kaikissa luokissa. Lähetys oli myös muutoin laajasti esillä seurakunnan muissa toimintamuodoissa, kuten rippikoulussa, jumalanpalveluselämässä ja Lukkarilan työseuroissa. Myyjäisiä ja arpajaisia järjestettiin myös 12

13 yhdessä diakoniatyön kanssa. Retket järjestettiin rovastikunnan lähetysjuhlaan sekä rovastikunnallisiin lähetyspäiviin. Lisäksi seurakuntamme edustajia osallistui rovastikunnalliseen retkeen Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlille. Nimikkolähettimme diakoni Kaija Grundell siunattiin lähetystyöhön Varpaisjärven kirkossa loppiaisena Hänen nelivuotinen toimikausi Taiwanilla alkoi tammikuun lopussa 2014 ja päättyi suunniteltua aiemmin syksyllä Uudeksi Varpaisjärven seurakunnan nimikkolähetiksi valittiin teologian maisteri Ulla Rissanen lähtien. Rissanen työskentelee Tansanian luterilaisen kirkon työntekijöiden sielunhoidon opettajana. Suomen Lähetysseuran kanssa on voimassa sopimus, joka kattaa sekä nimikkolähettisopimuksen että nimikkokohteen Thaimaan luterilaisen kirkon seurakuntatyön. Seurakuntamme osallistui myös rovastikunnallisen kohteen Dessien orpolapsityön tukemiseen Etiopiassa. Ystävyysseurakuntamme ovat Sarszentlörincin luterilainen seurakunta Unkarissa sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunta. Ystävyysseurakuntien edustajat vierailivat seurakunnassamme viikonloppuna Mikkelinpäivän messussa Varpaisjärven kirkossa saarnasi Sarszentlörincin kirkkoherra Erzsebet Csepregi. Samalla pidettiin esillä reformaatio 500 merkkivuotta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuoden 2017 painopisteiksi oli asetettu yhteydenpito ystävyysseurakuntiin, oman nimikkolähetin tukeminen ja yhteydenpito nimikkolähettiin sekä lähetystyön esilläpito reformaation merkkivuoden tapahtumissa. Tavoitteet toteutuivat hyvin. Ystävyysseurakuntien edustajat vierailivat Varpaisjärvellä toimintavuoden aikana, yhteyttä nimikkolähettiin pidettiin sähköpostitse ja Facebbokin välityksellä. Nimikkolähetin työtä tuettiin taloudellisesti ja reformaation merkkivuosi oli esillä myös lähetyksen tapahtumissa. Tunnusluvut ta Lähetysjärjestöjen kanssa solmitut sopimukset: Kannatustavoite ( ): Lähetys ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Seurakuntaneuvosto ( ) Seurakuntaneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan varsinaista toimintaa. Seurakuntien kiinteistöjen, talouteen, hautatoimeen ja kirkkoherranvirastojen toimintaan liittyvistä asioista päätetään yhteisessä kirkkoneuvostossa. 13

14 Toiminta kertomusvuonna Seurakuntaneuvosto kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Käsiteltyjä pykäliä oli 46. Seurakuntaneuvosto teki esityksen yhteiselle kirkkoneuvostolle Varpaisjärven seurakunnan vuoden 2016 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä sekä vuoden 2018 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Seurakuntaneuvosto hyväksyi mm. vuoden 2018 rippikoulusuunnitelman ja esitti vuoden 2018 henkilöstön kehittämissuunnitelman yhteiselle kirkkoneuvostolle. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuoden tavoitteina olivat: 1. Yhteydenpito henkilökuntaan, 2. seurakuntaneuvoston jäsenten aktivoiminen mukaan seurakunnan työmuotoihin, erityisesti reformaation merkkivuoden tapahtumiin 3. vastuuryhmien aktivoiminen, erityisesti reformaation merkkivuoden tapahtumiin. Luottamushenkilöille ja työntekijöille järjestettiin kaksi yhteistä seminaari-iltaa, joissa käsiteltiin musiikkityötä ja seurakuntaneuvoston lausuntoa yhteiselle kirkkoneuvostolle mahdollisista seurakuntajaon tai seurakuntayhtymän perussäännön muutoksista. Seurakunnan työntekijät vierailivat seurakuntaneuvoston kokouksissa. Seurakuntaneuvoston jäsenet osallistuivat mm. jumalanpalveluselämään, reformaation merkkivuoden tapahtumiin ja vastuuryhmien toimintaan. Vastuuryhmät kukin vuorollaan osallistuivat pyhien jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen. Tunnusluvut ta kokouksia vastuuryhmiä Seurakuntaneuvosto ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen) Muu seurakuntatyö ( ) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) Toimintakate (ulkoinen)

15 Varpaisjärven seurakunnan henkilökunta 2017 Olli Kortelainen, kirkkoherra Anna-Kaisa Tolvanen, kanttori (virkavapaalla , työkokeilussa ) Lala maukonen, vs. kanttori Senja Stedt, lastenohjaaja Katja Saarela, diakoni (virkavapaalla , työkokeilussa ) Päivi Kasurinen, vs. diakoni ja Meiju Saastamoinen, nuorisotyönohjaaja (50 %) Ylä-Savon seurakuntayhtymän työntekijät, joiden virka- tai työpaikka oli Varpaisjärvellä 2017 Mirja Partanen, osa-aikainen suntio Tomi Pirskanen, kesäteologi ( ) Seurakuntaneuvosto 2017 Olli kortelainen, puheenjohtaja, kirkkoherra Aino Ruotsalainen, varapuheenjohtaja Tiina Juutinen Seppo Jääskeläinen Toivo Heiskanen Päivi Hartikainen Anne Tamminen Saija Keränen Mirja Hämäläinen Eero Ryhänen Irma Hyvärinen (Arja Toivanen, sihteeri) varajäsenet: Martti Valtonen Mervi Dunder Jari Väänänen Lähetysvastuuryhmä Mirja Partanen, varapuheenjohtaja (pj. Leena Marttinen erosi 2016) Erkki Laitinen Leena Hannukainen Anna Paldanius Eero Ryhänen (Olli Kortelainen, sihteeri, kirkkoherra) Kasvatuksen vastuuryhmä Saija Keränen Mervi Dunder Vuokko Roivainen Irma Hyvärinen Toivo Heiskanen (sihteerit: Senja Stedt, lastenohjaaja ja Meiju Saastamoinen, nuorisotyönohjaaja) 15

16 Musiikkivastuuryhmä Jaakko Kokkonen Markku Kurikka Liisa Mäkitörmä Ritva Kynäkoski Päivi Korhonen Erkki Laitinen (Anna-Kaisa Tolvanen, sihteeri, kanttori) Diakoniavastuuryhmä Eila Väänänen Maija-Liisa Jauhiainen Anja Ryynänen Irja Kettunen Marjatta Heiskanen Aarne Ruotsalainen (Katja Saarela, sihteeri, diakoni) 16