VARPAISJÄRVEN SEURAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Transkriptio

1 VARPAISJÄRVEN SEURAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016 TOIMINTA-AJATUS Varpaisjärven seurakunnan tehtävänä on julistaa Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja, kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. YLEISKATSAUS VUODESTA 2016 Vuosi 2016 oli Varpaisjärven seurakunnan kuudes toimintavuosi osana Ylä-Savon seurakuntayhtymää. Seurakunnan toimintaa johti seurakuntaneuvosto, joka kokoontui neljä kertaa toimintavuoden aikana. Käsiteltyjä pykäliä oli 42. Taloushallinnosta, kiinteistöistä ja muusta omaisuudesta sekä keskusrekisteristä huolehti seurakuntayhtymä. Seurakuntaneuvoston lisäksi Varpaisjärven seurakunnassa toimii neljä vastuuryhmää: lähetys, kasvatus, diakonia ja musiikki. Seurakuntaneuvostolle, vastuuryhmille ja seurakunnan työntekijöille järjestettiin kaksi yhteistä seminaaria. Kevään seminaarin sisällöstä vastasi kasvatusvastuuryhmä ja syksyn seminaarista lähetysvastuuryhmä. Seurakunnan jäsenmäärä jatkoi vähenemistään kertomusvuonna. Vuoden lopussa ( ) seurakunnan jäsenmäärä oli 2196, vähennystä edellisvuoteen oli 67 henkeä (vähennys 3 %). Seurakuntalaisia kuoli kertomusvuonna 47 henkeä, kirkosta erosi 21 henkeä ja liittyi 7 henkeä. Kasteen kautta kertomusvuonna seurakuntaan liittyi 6 henkeä. Seurakunnasta muutti pois 114 henkeä ja seurakuntaan sisään muutti 102 henkeä. Suosittuja tapahtumia kertomusvuonna olivat kirkon juhla-aikojen (pääsiäinen, pyhäinpäivä, adventti, joulu) jumalanpalvelukset, perhejumalanpalvelukset sekä konfirmaatiomessu heinäkuussa. Jumalanpalveluselämään vaikutti huomattavasti kanttorin pitkä virkavapaus helmikuun lopulta vuoden loppuun. Musiikista jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa palkkiotoimisten kanttorien lisäksi vastasi Lapinlahden seurakunnan kanttori Lala Maukonen, joka Lapinlahden kirkon sisäilmaongelmien vuoksi toimi viikonloppuisin Varpaisjärvellä. Näiden seurakuntayhtymän sisäisten järjestelyjen johdosta Varpaisjärven seurakunnan kanttorille ei palkattu viransijaista. Jumalanpalveluksia pidettiin seurakuntatalon lisäksi, Korpisten Koiraharjulla, Varpaisjärven hautausmaalla ja Koskenniemen seurapirtissä. Seurat olivat myös suosittuja. Seuroja yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestivät Lukkarilan työseura, Koskenniemen seuratupayhdistys, Herättäjä-Yhdistys ja Rauhanyhdistys. Palvelukeskus Orvokissa oli kuukausittain säännöllistä jumalanpalvelustoimintaa. Työttömyys, päihdeongelmat ja syrjäytyminen Varpaisjärvellä näkyivät edelleen seurakunnan diakoniatyössä. Sekä henkistä että materiaalista apua, kuten ruoka- ja raha-avustuksia jaettiin niitä tarvitseville. Raha-avustusten määrä kasvoi edellisvuodesta. Seurakunnan ystävyysseurakuntia ovat Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Unkarin ev.-lut. kirkon Sarszentlörincin seurakunta. Tampereelle tehtiin kertomusvuonna elokuussa seurakuntaretki, johon osallistui 5 seurakuntalaista. Varpaisjärven kirkonkylän koulun ja Paloisten koulun kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Seurakunta jatkoi yhdessä Lapinlahden seurakunnan ja Lapinlahden kunnan yhteisen Helma-projektia, joka tähtää ikäihmisten laadukkaampaan elämään. Muita yhteistyökumppaneita olivat kertomusvuonna Koskenniemen seuratupayhdistys, Herättäjä- Yhdistys, Rauhanyhdistys, Suomen Raamattuopisto, Iisalmen rovastikunta ja sen seurakunnat. Työntekijöille järjestettiin työyhteisöpäivät toukokuussa ja joulukuussa. Toukokuussa vierailtiin Kuopion tuomiokapitulissa ja leirikeskus Poukamassa ja joulukuussa virkistyttiin Tahkolla, jossa 1

2 myös suunniteltiin vuoden 2017 toimintaa. Kirkkoherra osallistui kertomusvuonna kirkkoherrojen ja talousjohdon neuvottelupäiville, kanttori ja lastenohjaaja kirkkomuskarikoulutukseen, nuorisotyönohjaaja kirkon kasvatuksen päiville ja diakoni hiippakunnalliseen yhteisvastuustarttiin. Yhteenveto talousarvion 2016 toteutumisesta, ei sisällä vuokria, vyörytyksiä, tilinpäätössiirtoja eikä lomapalkkavelan muutosta. Kustannuspaikka Tot Ta 2016 ylit./alit. % 201 Jumalanpalveluselämä , , ,20 69,3 202 Hautaan siunaaminen , , ,30 94,6 203 Muut kirkolliset toimitukset , , ,81 86,6 204 Aikuistyö Muut seurakuntatilaisuudet , , ,02 92,3 210 Tiedotus ja viestintä 6.377, , ,5 75,0 220 Musiikki 6.500, , ,92 27,0 231 Päiväkerho , ,00-822,91 102,6 233 Varhaisnuorisotyö 8.698, ,00 976,52 89,9 235 Rippikoulutyö 9.864, , ,72 87,2 236 Nuorisotyö , ,00 422,37 97,0 238 Perhekerho 8.153, ,00-198,15 102,5 241 Diakonia , , ,21 95,1 242 Perheneuvonta Sairaalasielunhoito 1.964, ,00 236,00 89,3 260 Lähetys 6.047, ,00 980,51 86,0 290 Muu seurakuntatyö 1.192, ,00 607,30 66,3 295 Seurakuntaneuvosto , , ,62 91,3 Yhteensä , , ,94 85,2 Ylijäämä ( ,94 ) johtuu työntekijöiden (kanttori, diakoni) pitkistä virkavapauksista, jolloin palkkoihin ja henkilösivukuluihin varattuja rahoja jäi käyttämättä sekä paljon suunniteltuja toimintoja jäi toteutumatta. Ulkopuolisista tulonlähteistä mainittakoon Kirkkohallituksen maksama korvaus 8.675,90 siitä, että kirkkoherran työaikaa käytetään tuomiokapitulin asessorin tehtäviin sekä tapaturmakorvaukset ,39 vakuutusyhtiöltä. Yleinen seurakuntatyö (205) (Jumalanpalveluselämä 201, hautaan siunaaminen 202, muut kirkolliset toimitukset 203 ja muut seurakuntatilaisuudet 205) Yleinen seurakuntatyö tarkoittaa jumalanpalvelus-, julistus- ja aikuistyötä. Jumalanpalvelustyön tarkoituksena on välittää pyhyyden kokemus sekä jakaa Sanaa ja Sakramentteja. Lisäksi tehtävänä on tarjota seurakunnan aikuisväestölle mahdollisuus kokoontua Sanan ja rukouksen ääreen seuroissa, piireissä ja muissa tapahtumissa. Toiminta kertomusvuonna Jumalanpalveluksissa kävijöiden määrässä oli selvä lasku edellisvuoteen verrattuna. Siihen vaikutti osaltaan vakituisen kanttorin puuttuminen helmikuun lopusta kertomusvuoden loppuun asti. 2

3 Konfirmaatiomessuja oli yksi edellisvuoden kahteen verrattuna. Toisin kuin edellisvuonna paikallisia tai alueellisia juhlajumalanpalveluksia kertomusvuonna ei pidetty. Kertomusvuonna pidetyssä 66 pääjumalanpalveluksessa kävi yhteensä 3457 henkeä eli keskimäärin 52 henkeä/ jumalanpalvelus. Vuonna 2015 pääjumalanpalveluksissa kävi keskimäärin 64 henkeä/ jumalanpalvelus. Palvelukeskus Orvokissa pidettiin kerran kuukaudessa ehtoollishartaus. Myös Kotipihan dementiaosastolla ja vuodeosastolla vierailtiin ja jaettiin ehtoollista. Lisäksi pidettiin Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus pitkäperjantaina, hiljaisen lauantain hetkipalvelus ja pääsiäisyön messu. Perhejumalanpalvelus pidettiin kolme kertaa vuoden aikana. Nuorille suunnattuja pääjumalanpalveluksia oli kaksi. Seuratoiminta seurakunnassa oli kertomusvuonna perinteisesti virkeää. Seuroja järjestivät pääasiassa Koskenniemen seuratupayhdistys, Rauhanyhdistys sekä Lukkarilan työseura. Myös useita syntymäpäiväseuroja pidettiin ja yhdet kinkerit. Lisäksi seurakunnan työntekijät kohtasivat paljon seurakuntalaisia kirkollisten toimitusten yhteydessä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteina kertomusvuonna olivat ihmisten tukeminen ja vahvistaminen oman spiritualiteetin harjoittamisessa, vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen jumalanpalveluselämässä ja jumalanpalvelusten suunnittelu ja kehittäminen seurakunnan toiminnan keskuksena Vakituisen kanttorin puuttuminen lähes koko kertomusvuoden ajan haittasi tavoitteiden toteuttamista. Seurakunnan musiikkivastuuryhmä korvasi kanttorin kahdessa jumalanpalveluksessa (tuomiosunnuntai, itsenäisyyspäivä) ja toi täten uutta eloa jumalanpalveluselämän vapaaehtoistoimintaan. Pääjumalanpalvelukset *) osallistujia *) muut jp:t osallistujia ehtoollisenvietto osallistujia kasteet osallistujia hautaukset osallistujia avioliittoon vihkimiset osallistujia avioliittoon siunaamiset osallistujia Muuta *) Lukuun on laskettu kaksi konfirmaatiomessua, jotka pidettiin Lapinlahden kirkossa. Varpaisjärven kirkko oli suljettuna touko-elokuun (4 kk.) ajan ikkunaremontin takia. 3

4 Jumalanpalveluselämä TA 2016 Toteuma Poikkeama (201) Toimintatulot (ulkoiset) , ,90 5,90 Toimintamenot (ulkoiset) , , ,30 Toimintakate (ulkoinen) , , ,20 Hautaan siunaaminen TA 2016 Toteuma Poikkeama (202) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) , , ,30 Toimintakate (ulkoinen) , , ,30 Muut kirkolliset TA 2016 Toteuma Poikkeama toimitukset (203) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) , , ,81 Toimintakate (ulkoinen) , , ,81 Muut TA 2016 Toteuma Poikkeama seurakuntatilaisuudet (205) Toimintatulot (ulkoiset) -800,00-480,00-320,00 Toimintamenot (ulkoiset) , , ,02 Toimintakate (ulkoinen) , , ,02 Tiedotus ja viestintä (210) Seurakunnan viestinnän tehtävänä on kutsua ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan, kohtaamaan Jumala ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Tavoitteena on median eri välineitä hyväksi käyttäen päästä henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa. Toiminta kertomusvuonna Seurakunnan toiminnasta tiedotettiin viikoittain Matti ja Liisa -paikallislehden kautta. Seurakunnat tapahtumat olivat nähtävillä myös srk:n nettisivuilla, jonne kukin työntekijä päivitti oman työalansa tapahtumat. Uusien Lukkari-verkkosivustojen käyttäjätuki, koulutus ja opastus työntekijöille toimivat hyvin koko kertomusvuoden. Viestintätukea seurakuntayhtymän viestinnältä saatiin mm. musiikkitapahtumista ja yhteisvastuukeräyksestä tiedottamisessa. Seurakunnan viestintää toteutettiin suunnitellusti osana koko seurakuntayhtymän viestintää. Varpaisjärven seurakunnan verkkosivuilla oli seurantajaksolla käyntikertaa. Kävijämäärä kasvoi 54 % vuodesta Yksittäisiä käyttäjiä sivuilla oli tuona ajanjaksona Katseltujen sivujen kokonaismäärä oli Keskimäärin käyntikerralla katsottiin 3,75 sivua ja vierailu kesti 2,20 min. 55 prosenttia sivuille saapuneista käyttäjistä poistui välittömästi. Kävijöistä uusia oli 62 %. 4

5 Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kertomusvuoden tavoitteina olivat hengellisen sisällön tuottaminen verkkoon sekä Varpaisjärven seurakunnan ja seurakuntayhtymän muiden seurakuntien yhteisen viestinnän kehittäminen. Työntekijöitä koulutettiin sekä opastettiin uusien Lukkari-sivujen käyttöön koko vuoden ajan. Varpaisjärven seurakunnan ja Pyhän Mikaelin kirkon tapahtumista viestittiin aktiivisesti sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Kirkkoherra osallistui seurakuntayhtymän yhteisen viestinnän mukana hengellisen sisällön tuottamisessa verkkoon. 1. Viestinnän kustannukset/ seurakuntalainen 3,8 2,9 3,8 3,4 2. Kotisivuilla käyntien määrä *) Tiedotus ja viestintä TA 2016 Toteuma Poikkeama (210) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) 8.500, , ,50 Toimintakate (ulkoinen) 8.500, , ,50 Muuta *) Uudet Lukkari-järjestelmän kotisivut otettiin käyttöön keväällä 2015, joten luku kattaa vain osan vuotta ( ). Musiikkityö (220) Musiikkityön tehtävänä on ylläpitää ja edistää seurakunnan jumalanpalveluselämää, musiikkikasvatusta ja muuta musiikkitoimintaa toteuttaen samalla musiikin kautta tehtävää hengellistä julistustyötä. Työmuotoina ovat jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, kuorotyö, rippikoulutyö, musiikkikasvatustyö kouluissa ja kerhoissa, musiikkipiirityö, seurat ja kinkerit, sekä konserttien järjestäminen. Toiminta kertomusvuonna Vuosi oli poikkeava johtuen kanttorin pitkästä sairaslomasta. Tavoitteet eivät näin voineet toteutua. Kuitenkin toimintaa oli kiitettävästi ainakin kuorotoiminnan puolella. Friikoolin messu koottiin yhteistyössä Rautavaaran ja Nilsiän kirkkokuorojen sekä Ylä-Savon pelimannien kanssa, sekä toisena isona juttuna oli keväällä koottu Kalevi Kainulaisen pelimannilevy (levyn julkistaminen 1.5. Lapinlahdella ja Varpaisjärvellä), jossa mukana olivat Varpaisjärven Mies-ja Naislaulajat Kaskikuusen pelimannien kanssa. Kolmas iso juttu oli menneelle vuodelle valtakunnalliseen virsikisaan osallistuminen oman seurakunnan joukkueella. Joukkue sijoittui kolmanneksi. Marko Koskisen suunniteltu urkujen huolto ja remonttityö onnistui niin kuin oli suunniteltu. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Musiikkityön painopisteiksi vuodelle 2016 kirjattiin seuraavat asiat: 1. Lasten ja nuorten musiikkitoiminnan kehittäminen 5

6 Jäi pitkälti toteutumatta vakituisen kanttorin puuttumisen vuoksi. Rippileirillä musisoitiin paljon nuorten kanssa ja perhejumalanpalveluksissa hyödynnettiin uutta Lasten Virsikirjaa. 2. Urkujen huoltotyö Toteutettiin kertomusvuonna. 3. Monipuolisen jumalanpalveluselämän ylläpitäminen Pidettiin yllä vakituisen kanttorin puutteesta huolimatta. 1. Musiikkitilaisuudet Musiikkitilaisuuksissa kävijät Kuorot ja ryhmät Musiikkityö (210) TA 2016 Toteuma Poikkeama Toimintatulot (ulkoiset) -450,00-787,07 337,07 Toimintamenot (ulkoiset) ,00 *) 7.287, ,85 Toimintakate (ulkoinen) , ,92 Muuta *) Toimintamenojen toteumaa on vähentänyt vakuutusyhtiöltä saadut tapaturmakorvaukset ,39, joita kirjanpidossa ei ole kuitenkaan merkitty toimintatuloihin (vaan negatiivisena toimintamenoihin). Päiväkerhotyö (231) Päiväkerhotyö on kirkon kasteopetusta ja sen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen. Toiminta kertomusvuonna Päiväkerhot kokoontuivat seurakunnan omissa kerhotiloissa. Kerhoryhmiä oli 4 (osa 2x viikossa kokoontuvia ryhmiä). 5-vuotiaille suunnattu liikunta-/luontopainotteinen Liikkis-ryhmä jatkoi toimintaansa. Paloisten kerhoryhmä kokoontui kerran viikossa Paloisten koulun tiloissa. Hartaushetkiä pidettiin päiväkodilla, ryhmäperhepäivähoitokodilla (myös Korpijärvi), kirkonkylän esikoulussa, Paloisten esikoulussa ja perhepäivähoitajien kodeissa. Osa ryhmistä vieraili myös päiväkerhossa. Lastenohjaaja piti aamunavauksia kerran kuukaudessa Paloisten koululla. Esikoululaisille järjestettiin koulutielle siunaaminen, jossa heitä muistettiin lahjakirjoilla. Perhejumalanpalveluksia järjestettiin neljä kertaa kertomusvuoden aikana. Kesäkerhotoiminta oli suosittua, ja toimintaan osallistui päiväkerhoikäisten lisäksi alakouluikäisiä. Päiväkerholaiset tekivät toukokuussa kevätretken paikalliselle Väänälän maatilalle. Nukketeatteri Sananjalka esitti Juhlat - näytelmän seurakuntasalissa marraskuussa. Esitys oli kaikille avoin ja sinne kutsuttiin varhaiskasvatuksen ryhmiä. Kasvatuksen vastuuryhmä kokoontui keväällä ja syksyllä. Vastuuryhmäläiset ja muutamat vapaaehtoiset osallistuivat lastenkirkkojen suunnitteluun ja toteutukseen. Seurakunta ja kunta tekivät yhteistyötä myös joulujuhlan osalta. Seurakunnan ja kunnan varhaiskasvatuksen yhteinen joulujuhla/lasten kauneimmat joululaulut pidettiin joulukuun alussa kirkossa. Pikkulapsityötä jatkettiin kotikäyntien muodossa. Lapsityö oli mukana varhaisnuorten leirillä ja kerhotoiminnassa. 6

7 Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Päiväkerhotyön juhlavuotta pidetiin esillä kerhon arjessa juhlavuoden teemapäivien muodossa. 2. Päiväkerhon vuosisuunnitelmaa kehitettiin kokonaisvaltaisemmalla suunnittelulla ja vuosikellon päivittämisellä. 3. Vapaaehtoisia oli mukana lastenkirkkojen/tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Päiväkerholaisten lkm Kerhoryhmien lkm Henkilökunnan lkm Päiväkerhotyö (231) TA 2016 Toteuma Poikkeama Toimintatulot (ulkoiset) -750,00-626,70-123,30 Toimintamenot (ulkoiset) , ,61-699,61 Toimintakate (ulkoinen) , ,91-822,91 Varhaisnuorisotyö (233) Varhaisnuorisotyö käsittää kouluikäiset 7-13-vuotiaat tytöt ja pojat. Painopisteinä vuodelle 2016 ovat toimintasuunnitelman mukaisesti olleet rikas kouluyhteistyö ja uudet yhteistyömuodot, kesäleirin järjestäminen sekä retket, varhaisnuorten kerhomahdollisuuksien kartoittaminen ja kerhonohjaajien koulutus sekä aktiivinen etsintä. Tavoitteena on ollut toteuttaa seurakunnan varhaisnuorisotyötä yhteistyössä Lapinlahden kunnan nuorisotoimen kanssa. Toiminta kertomusvuonna Kertomusvuonna panostus varhaisnuorisotyöhön kasvoi. Varhaisnuorille järjestettiin kolmen päivän mittainen kesäleiri Aholansaaressa yhteistyössä seurakunnan lapsityön kanssa. Leirin ikäryhmää laajennettiin varhaisnuorisotyöstä myös esikouluikäisiin lapsiin. Leiri työllisti kaksi seurakunnan työntekijää, kaksi aikuista harjoittelijaa sekä seitsemän kerhonohjaajakoulutuksen käynyttä isosta. Syksyllä 2016 perustettiin yhteistyössä lapsityön kanssa varhaisnuorille suunnattu iltapäiväkerho, nk. Toimintatorstai. Ryhmä kokoontui kaksi kertaa kuukaudessa tavoittaen 6-12-vuotiaita lapsia ja nuoria. Ryhmän toiminnassa pyrittiin monipuolisuuteen, jotta se soveltuisi sekä tytöille että pojille. Ryhmään saatiin myös yksi vapaaehtoinen nuori, jolle alettiin sittemmin maksaa kerhonohjaajan palkkiota. Kouluyhteistyötä tehtiin aamunavausten ja koulukirkkojen tiimoilta. Alakoulun aamunavauksia pidettiin auditoriossa kerran viikossa keskiviikkoisin. Koulujen virsitoiveita sekä muita kehitysideoita tiedusteltiin ja otettiin huomioon erityisesti syyskaudella. Alakoulun aamunavauksien toteutukseen osallistuivat vuorollaan diakoni, nuorisotyönohjaaja, kanttori ja kirkkoherra. Paloisten kyläkoululla aamunavauksista päävastuun kantoi lastenohjaaja. Myös nuorisotyönohjaaja vieraili siellä satunnaisesti. Koulukirkkoja järjestettiin kevät- ja joulukauden päättyessä. Pääsiäisen aikaan pidettiin myös koulukirkko, jonka kuvaelman toteutukseen osallistuivat koko seurakunnan työyhteisö sekä luottamushenkilöitä. Myös syksyllä järjestettiin koulun aloitteesta mikkelinpäivän koululaiskirkko lukukauden aloituksen kunniaksi. 7

8 Syksyllä nuorisotyö osallistui Kodin ja koulun päivään ohjaamalla yhteistyössä partion kanssa kierrätysaiheista askartelupajaa. Toiminta tavoitti erityisesti alakouluikäiset oppilaat ja heidän perheensä. Adventin aikaan toteutettiin nk. adventtikiertue yhteistyössä kirkkoherran ja lastenohjaajan kanssa. Kiertue kiersi alakoulun ja Paloisten koulun lisäksi esikoulun ja päiväkoteja. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kouluyhteistyötä on pyritty rikastuttamaan yhteistyöpalavereilla sekä kyselemällä aktiivisesti opettajien toiveita. Myös palautetta on pyydetty (mm. aamunavaukset). Vuoden aikana koulu on ollut osallinen koulukirkkojen toteutukseen mm. seuraavilla tavoilla: tekstinluku, soittaminen, laulaminen, esitykset, esirukouspyyntöjen kerääminen oppilailta, virsitoiveiden kuuleminen. Kuluneena toimintavuonna varhaisnuorisotyötä ei toteutettu yhteistyössä kunnan kanssa, kuten painopisteisiin oli kirjattu. Myöskään erillisiä retkiä ei järjestetty muuta kuin varhaisnuorille suunnatun kerhon puitteissa. Sen sijaan uusia yhteistyömuotoja löydettiin: Varhaisnuorisotyötä alettiin tehdä työalayhteistyönä lapsityön kanssa. Sujuva yhteistyö lapsi- ja nuorisotyön välillä mahdollisti varhaisnuorten kerhon synnyn (nk. Toimintatorstait) sekä varhaisnuorten kesäleirin. Kertomusvuonna varhaisnuorisotyö koettiin palkitsevana ja hedelmällisenä. Tilausta varhaisnuorisotyölle on selvästi olemassa. Päiväkerhotilat tarjoavat hyvät puitteet varhaisnuorten kerhon järjestämiselle. Lastenohjaajan tiiviit suhteet perheisiin madaltavat kynnystä myös varhaisnuorten kerhoon osallistumiselle. Työalayhteistyö koettiin siis ehdottomasti rikkautena. Kuluneena toimintavuonna yritettiin aktivoida kerhonohjaajakoulutuksen käyneitä nuoria omien kerhojen perustamiseen. Pientä innostusta asiaan näytti loppuvuodesta syntyvän. 1. Kouluvierailut - Varhaisnuorisotyö Toiminta - Retket ja leirit Varhaisnuorten kerhot Varhaisnuorisotyö TA 2016 Toteuma Poikkeama (233) Toimintatulot (ulkoiset) -900,00-425,00-475,00 Toimintamenot (ulkoiset) , , ,52 Toimintakate (ulkoinen) 9.675, , ,52 Perhekerhotyö (234) Perheiden kristillisen kasvatustyön tukeminen ja seurakunnan toimintaan tutustuttaminen. Toiminta kertomusvuonna Perhekerho kokoontui viikoittain seurakunnan omissa kerhotiloissa. Kokoontumiskerrat pitivät sisällään mm. alkuhartauden, kahvihetken, kädentaitoja, laulutuokion, vapaata leikkiä ja 8

9 seurustelua. Perhekerho oli maksuton. Keväällä ja syksyllä perhekerho kokoontui retkeilemään pururadan laavulle. Perheretki Kuopioon järjestettiin yhteistyössä OP:n kanssa. Kauden lopussa lapsilta ja aikuisilta kerättiin palautetta toiminnasta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen 1. Yhteistyötä tehtiin perheretken järjestämisessä paikallisen Osuuspankin kanssa. 2. Retkitoimintaa kehitettiin asiakaslähtöisesti. Perheretki Frozen jääshowhun järjestettiin asiakkaiden toiveesta. 3. Perhekerhon hartaushetkien sisältöön lisättiin enemmän laulua ja liikettä. Toiminnallisemmat hetket ilahduttivat ainakin lapsia. Aikuiset Lapset Perhekerhojen määrä Henkilökunnan määrä Perhekerhotyö (210) TA 2016 Toteuma Poikkeama Toimintatulot (ulkoiset) -350, ,00 Toimintamenot (ulkoiset) 8.305, ,15 151,85 Toimintakate (ulkoinen) 7.955, ,15-198,15 Nuorisotyö (236) Seurakunnan nuorisotyö käsittää Varpaisjärvellä yli 13-vuotiaat nuoret. Nuorisotyön ensisijaisena toiminta-ajatuksena on vahvistaa nuorta kristillisessä uskossa, kannustaa nuorta seurakuntayhteyteen sekä tarjota tukea aikuiseksi kasvamisen kiperissä kysymyksissä. Seurakunnan nuorisotyönohjaajan tehtävä on mennä sinne, missä nuoret jo luonnostaan ovat. Toiminta kertomusvuonna Kertomusvuonna nuorisotyössä ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Kouluyhteistyötä toteutettiin aamunavausten ja koulukirkkojen tiimoilta. Yläkoulun aamunavauksia pidettiin keskusradion kautta kerran viikossa torstaisin. Aamunavauksien toteutukseen osallistuivat diakoni, nuorisotyönohjaaja, kanttori ja kirkkoherra. Koulukirkkoja järjestettiin kevät- ja joulukauden päättyessä. Pääsiäisen aikaan pidettiin myös koulukirkko, jonka kuvaelman toteutukseen osallistuivat koko seurakunnan työyhteisö sekä luottamushenkilöitä. Myös syksyllä järjestettiin koulun aloitteesta mikkelinpäivän koululaiskirkko lukukauden aloituksen kunniaksi. Syksyllä nuorisotyö osallistui Kodin ja koulun päivään ohjaamalla yhteistyössä partion kanssa kierrätysaiheista askartelupajaa. Toiminnassa yläkouluikäiset olivat avustavina ohjaajina eri pisteillä. Kuntayhteistyötä toteutettiin välituntipäivystyksen ja nuorteniltojen tiimoilta. Säännöllistä koulupäivystystä (kahvi/mehutarjoilulla) jatkettiin edelleen torstaisin yläkoulun aulassa. Koulun toiveesta välituntipäivystyksen luonne kuitenkin muuttui loppuvuodesta. Aulassa tapahtuva 9

10 välituntipäivystys siirrettiin tapahtuvaksi liikuntahallille ja kunnan nuorisotiloihin. Kellonaika siirtyi myöhemmäksi nk. pitkälle välkälle. Tuolloin opettajat valvovat yläkoulun oppilaiden siirtymisen liikuntahallille, jossa oppilailla on mahdollisuus joko urheilla liikuntahallin salissa tai seurustella ja nauttia kahvia kunnan nuorisotiloissa. Tähän välituntivalvontaan osallistuvat seurakunnan työntekijä, kunnan nuorisotoimi sekä opettajat. Seurakunnan nuorisotyönohjaaja osallistui noin kerran kuukaudessa perjantai-yökahviloiden ohjaamiseen. Yhteistyössä Lapinlahden kunnan kanssa toteutettiin myös Nuorten Joulutapahtuma. Rovastikunnallista yhteistyötä tehtiin jo perinteeksi muodostuneen rovastikunnallisen Toimintapäivän tiimoilta. Nuorten kanssa matkustettiin Kiuruvedelle kisaamaan hyvässä hengessä sählypokaalista turnauksessa, jossa Varpaisjärvi voitti hopeaa. Osa osallistuvista nuorista olivat nuoria aikuisia. Rippikoulun jälkeisen nuorisotyön pääpainopiste oli isos-/kerhonohjaajakoulutuksessa. Isoskoulutusta jatkettiin edelleen yhteistyössä Lapinlahden seurakunnan kanssa. Kertomusvuoden aikana tehtiin kolme viikonlopun mittaista isoskoulutusleiriä Väärnin leirikeskuksessa. Lisäksi toimintakauden aikana tehtiin kaksi retkeä: keväällä Hiippakunnallinen Koppi kerhonohjaajapäivä Siilinjärvellä ja syksyllä rovastikunnallinen Isosti isoskoulutuspäivä Kiuruvedellä. Kevätkaudella järjestettiin kesäleireihin valmentavia isoskoulutusiltoja seurakuntatalolla. Syksyllä aloittaville uusille isosille järjestettiin avausilta Väärnin leirikeskuksessa. Kouluttautuvat isoset osallistuivat syyskaudella rippikoululaisten kanssa kerran kuukaudessa järjestettäviin vespereihin (iltarukous). Helma-hankkeen innoittamana kokeiltiin työalayhteistyössä kaikenikäisten nuotioiltaa Kesäkodilla. Osallistujien määrä tässä tapahtumassa jäi kuitenkin vähäiseksi. Kasvatustyön vastuuryhmän, lapsityön ja isosnuorten kanssa järjestettiin keväällä yhteinen perhemessu. Tavoitteiden toteutuminen Toimintakaudelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet suhteellisen hyvin. Kouluyhteistyötä on pyritty rikastuttamaan yhteistyöpalavereilla sekä kyselemällä aktiivisesti opettajien toiveita. Myös palautetta on pyydetty (mm. aamunavaukset). Oppilaat osallistuivat koulukirkoissa tekstinlukuun, soittamiseen ja laulamiseen. Koulun toiveeseen järjestää syksyllä mikkelinpäivän kirkkohetki vastattiin. Isos- /kerhonohjaajakoulutus yhteistyössä Lapinlahden seurakunnan kanssa on säilynyt hedelmällisenä, sujuvana ja monipuolisena. Koulupäivystys todettiin kunnan nuorisotoimen kanssa hyvin hedelmälliseksi työmuodoksi nuorten tavoitettavuuden näkökulmasta. Loppuvuoden uudistus koulupäivystyksessä muutti kuitenkin tilannetta hajauttaen ryhmää ja vaikeuttaen luonnollisten kohtaamisten syntymistä. Kuitenkin koulun toivetta tässä työmuodossa kuultiin. Yhteistyö Lapinlahden kunnan kanssa Varpaisjärvellä on säilynyt mutkattomana. Sen sijaan yhteistyö Lapinlahden toimipisteiden kanssa on höllentynyt ajankäytöllisistä syistä. Myös nuoria on pyritty kuulemaan tässä: Varpaisjärven ja Lapinlahden nuoria on haastavaa saada mukaan yhteisiin retkiin ja tempauksiin. Tämän vuoksi toimintaa on tietoisesti alettu muuttaa paikallisemmaksi (esim. Nuorten Joulu). Tavoitteiden mukaisia retkiä ja tapahtumia yhteistyössä kunnan kanssa ei toimintavuonna saatu järjestymään. Yritystä oli mm. Retki Naurun tasapaino-esitykseen Kuopioon, mutta osallistujia ei saatu. 10

11 Rovastikunnallinen yhteistyö on koettu positiivisena ja antoisana (mm. Isosti-päivä ja nuorten Toimintapäivä). Säännölliset yhteistyöpalaverit mahdollistavat toiminnan kehittämisen. Toimintasuunnitelmaan kirjattuun tavoitteeseen vapaaehtoistyön lisäämisestä vastattiin mm. Toimintatorstaihin löytyneen vapaaehtoisen nuoren ohjaajan tiimoilta. Kerhonohjaajanuoria aktivoitiin syksyllä ja loppuvuodesta perustamaan omia kerhoryhmiä. Innostusta oli ilmassa. 1. Kouluvierailut - Nuorisotyö Toiminta - Nuortenillat Toimintaan osallistuneet - Retket ja leirit Kerhotoiminta Nuorisotyö (236) TA 2016 Toteuma Poikkeama Toimintatulot (ulkoiset) -800,00-401,15-398,85 Toimintamenot (ulkoiset) , ,78 821,22 Toimintakate (ulkoinen) , ,63 422,37 Rippikoulutyö (235) Rippikoulutyön tavoitteena on, että rippikoululainen vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä (Kirkkojärjestys 3:3, rippikouluohjesääntö 1 ). Toiminta kertomusvuonna Vuonna 2015 aloitettu rippikoulu (yksi ryhmä) jatkui vuoden 2016 keväällä ja kesällä rippikoulusuunnitelman mukaisesti. Kevätkaudella rippikouluryhmä jatkoi itsenäisesti merkintöjen keräämistä riparipassiin. Tammikuussa vietettiin rippikouluryhmän kanssa rippikoulupyhää, joka toteutettiin iltagospel-sanajumalanpalveluksena. Huhtikuussa pidettiin toinen yhteinen rippikoulupyhä, jossa toteutettiin työalarastit seuraavasti: Kirkolliset tekstiilit, kirkkoesineistö ja alttari (kirkkoherra), ruumishuoneella vierailu ja suntion tehtävät (suntio), urkuihin ja kanttorin työhön tutustuminen (kanttori) sekä liturgiset värit ja kirkkovuosi (nuorisotyönohjaaja). Kevään aikana diakoni, kirkkoherra, kanttori ja nuorisotyönohjaaja kävivät osana rippikoulua pitämässä oppitunteja koululla uskontotuntien aikana. Vanhemmille järjestettiin keväällä leiri-info. Kesän rippikoululeiri pidettiin Sukevalla Hirsikankaan leirikeskuksessa. Uutta leirillä oli mm. laudes (aamurukous), rukoushelmipolku, päivälepohetket sekä henkilökohtaiset keskusteluajat, joista vastasi nuorisotyönohjaaja. Syksyn rippikouluun ilmoittautuminen tapahtui sähköisesti seurakunnan verkkosivujen kautta. Uusia aloittavia rippikouluryhmiä oli syksyllä yksi. Uudelle ryhmälle järjestettiin rippikouluinfo koululla, vanhempainilta ja kirkkoon tutustuminen Mikkelinpäivän perhemessun yhteydessä. Syksyn rippikoululaiset saivat käyttöönsä uudenlaisen rippikoulupassin, johon kirjataan merkintöjä seurakunta-aktiivisuudesta. Uuden rippikoulupassin myötä tehtiin muutos myös nuorteniltamerkintöjen keräämiseen. Perjantai-yökahviloihin sisälletystä rippikouluopetuksesta luovuttiin. Tilalle otettiin iltavesperit kerran kuukaudessa keskiviikkoisin. Iltavespereiden 11

12 tavoitteena on osallistaa rippikoululaista ja tehdä kirkon monipuolinen jumalanpalveluselämää tutuksi heti rippikoulun alkumetreistä lähtien. Nuortenilta-merkintöjä vähennettiin kolmesta yhteen. Uuteen riparipassiin voi saada merkinnän minkä tahansa viikonpäivän nuortenilta-vierailusta ja merkinnän voi antaa myös kunnan nuorisoohjaaja. Tavoitteiden toteutuminen Toimintasuunnitelmaan kirjattuja painopisteitä vuodelle 2016 ovat olleet läsnäolo ja nuoren aito kohtaaminen sekä rippikoulutyön opetusmuotojen monipuolistaminen ja käytännöllistäminen. Painopisteitä ohjaa kirkon suuntaviiva vuoteen 2020 nk. Kohtaamisen kirkko. Kohtaamisen kirkko- painopistettä pidettiin esillä rippikoulussa. Yhteydessä kirkkoon ihminen kohtaa sekä Jumalan että lähimmäisensä ja oman elämänsä todellisuuden. Tästä lähtökohdasta käsin on ollut hyvä rakentaa myös kertomusvuoden rippikoulua. Toimintasuunnitelmaan kirjattua tavoitetta nuoren aidosta, kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta pyrittiin tietoisesti edistämään rippileirin henkilökohtaisilla keskusteluajoilla. Näissä keskusteltiin nuoren elämänkysymyksistä yksilöllistä elämänkaariviivaa apuna käyttäen. Tavoitteena oli ottaa nuori huomioon kokonaisvaltaisesti ml. kasvuolot, perhe, harrastukset, tulevaisuuden suunnitelmat ja nuoren tukiverkosto. Jumalanpalveluselämän rikastuttamiseksi otettiin kokeiluun aamurukoushetket eli aamulaudekset, jotka koettiin leirillä antoisana lisänä. Nuoren spiritualiteettielämää pyrittiin vahvistamaan päivälepohetkillä eli nk. mediksillä, joissa rentoutumisen keinoin perehdyttiin rukoushelmien saloihin. Leirin lopuksi kierrettiin hiljaisuudessa rukoushelmipolku. Rippikoulujen toteutus onnistui suunnitellusti ja kaikki rippikoulun käyneet konfirmoitiin. Keväällä isoskouluttautuvia oli viisi. Syksyllä kymmenen uutta ilmoittautui isoskoulutukseen, joista neljä jatkoi aktiivisena. Rippikoululeirejä Rippikoulun käyneitä Muualla käyneitä Isoskoulutettavia Isoskoulutusleirejä Rippikoulutyö (235) TA 2016 Toteuma Poikkeama Toimintatulot (ulkoiset) , ,25-948,75 Toimintamenot (ulkoiset) , , ,47 Toimintakate (ulkoinen) , , ,72 12

13 Diakoniatyö (241) Diakoniatyön tehtävänä on kristilliseen rakkauteen perustuva avun ja tuen antaminen lähimmäiselle elämän kaikilla alueilla. Diakoniatyö on laaja-alaista ja monimuotoista. Tukea ja apua diakoniatyö antaa hengellisesti, henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti. Toiminta 2016 Diakoniatyön kerhotoiminta muuttui vähän vuoden aikana, koska syksyllä ei enää järjestetty naisteniltoja. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi järjestettiin monenlaisia tapahtumia kevättalven aikana. Suurin tapahtuma oli kaiken kansan joulujuhla, johon osallistui 80 henkeä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Diakoniatyön tavoitteina olivat vanhuksille järjestettävän toiminnan kehittäminen, parisuhteen ja perheen tukeminen ja taloudellisen avustamisen kehittäminen. Ikäihmisten kerhoon kokoontui seurakuntatalolle joka toinen viikko noin 15 henkilöä. Lisäksi oli useammin hartaushetkiä vanhuksille palvelukeskus Orvokin eri yksiköissä. Parisuhdetta ja perhettä tuettiin vastaanotoilla tapahtuneiden keskustelujen avulla. Taloudellista avustamista kehitettiin tekemällä yhteistyötä eri avustamistahojen kanssa. Kaikissa tavoitteissa onnistuttiin hyvin, vaikka vakituinen diakoniatyöntekijä oli kaksi kuukautta virkavapaalla, jolloin sijainen hoiti työt. Lisäksi vakituinen diakoniatyöntekijä oli kaksi kuukautta 60% työajalla. 1. Asiakaskontaktit Annetut ruoka-av Ryhmät ja kerhot Muuta Diakoniatyössä oli 436 asiakaskontaktia, joista naisia oli 220 ja miehiä oli 216. Suurin osa asiakkaista oli yli 74-vuotiaita, 166 henkeä. Toiseksi eniten diakoniatyön asiakkaissa oli vuotiaita, 150 henkeä. Annettuja ruoka-avustuksia oli 56. Taloudellista avustusta annettiin yhteensä 2329,79. Ryhmiä ja kerhoja oli viisi. Niissä oli yhteensä 53 eri osallistujaa. Kerhoihin osallistuneiden määrä pysyi melko samana kuin edellisinä vuosina. Diakoniatyö (241) TA 2016 Toteuma Poikkeama Toimintatulot (ulkoiset) , , ,80 Toimintamenot (ulkoiset) , , ,41 Toimintakate (ulkoinen) , , ,21 Lähetystyö (260) Lähetystyö perustuu Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn (Mt 28: 18 20). Tavoitteena on pitää seurakuntalaiset tietoisina asemastaan ja tehtävästään opetuslapsina, innostaa lähetystyöhön ja hankkia varoja nimikkolähetin ja nimikkokohteen työn tukemiseen. 13

14 Toiminta kertomusvuonna Toimintavuoden aikana järjestettiin yhteensä 6 erillistä lähetystapahtumaa, joihin osallistui yhteensä 246 henkilöä. Lähetys oli myös muutoin laajasti esillä seurakunnan muissa toimintamuodoissa, kuten rippikoulussa, jumalanpalveluselämässä ja Lukkarilan työseuroissa. Myyjäisiä ja arpajaisia järjestettiin myös yhdessä diakoniatyön kanssa. Varpaisjärvellä järjestettiin lähetysnäyttelyitä seurakuntatalolla ja kirjastolla. Retket järjestettiin rovastikunnan lähetysjuhlaan Pielavedelle sekä rovastikunnallisiin lähetyspäiviin. Lisäksi seurakuntamme edustajia osallistui rovastikunnalliseen retkeen Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlille sekä Oulun hiippakunnan lähetysjuhlille. Nimikkolähettimme diakoni Kaija Grundell siunattiin lähetystyöhön Varpaisjärven kirkossa loppiaisena Hänen nelivuotinen toimikausi Taiwanilla alkoi tammikuun lopussa Grundell vieraili Varpaisjärvellä elokuussa ensimmäisellä kotimaan jaksollaan. Suomen Lähetysseuran kanssa on voimassa sopimus, joka kattaa sekä nimikkolähettisopimuksen että nimikkokohteen Thaimaan luterilaisen kirkon seurakuntatyön. Ystävyysseurakuntamme ovat Sarszentlörincin luterilainen seurakunta Unkarissa sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunta. Tampereen Kalevan kirkon 50-vuotisjuhlaan elokuussa tehtiin seurakuntaretki, johon osallistui 5 seurakuntalaista. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuoden 2016 painopisteiksi oli asetettu yhteydenpito ystävyysseurakuntiin sekä lähetystietoisuuden lisääminen seurakuntalaisten keskuudessa. Tavoitteet toteutuivat hyvin. Ystävyysseurakuntien edustajia tavattiin elokuussa Kalevan kirkon 50- vuotisjuhlissa. Yhteyttä pidettiin myös puhelimitse ja sähköpostitse. Lähetyksen tapahtumien ja näyttelyiden kautta tavoitettiin seurakuntalaisia erityisesti koululaisia ja rippikoululaisia. Lähetysjärjestöjen kanssa solmitut sopimukset: Kannatustavoite ( ): Muuta Seurakuntamme osallistui myös rovastikunnallisen kohteen Dessien orpolapsityön tukemiseen Etiopiassa. Lähetys (260) TA 2016 Toteuma Poikkeama Toimintatulot (ulkoiset) , ,00-299,00 Toimintamenot (ulkoiset) 9.228, , ,51 Toimintakate (ulkoinen) 7.028, ,49 980,51 Seurakuntaneuvosto (295) Seurakuntaneuvoston tehtävänä on johtaa seurakunnan varsinaista toimintaa. Seurakuntien kiinteistöjen, talouteen, hautatoimeen ja kirkkoherranvirastojen toimintaan liittyvistä asioista päätetään yhteisessä kirkkoneuvostossa. 14

15 Toiminta kertomusvuonna Seurakuntaneuvosto kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Käsiteltyjä pykäliä oli 42. Seurakuntaneuvosto teki esityksen yhteiselle kirkkoneuvostolle Varpaisjärven seurakunnan vuoden 2015 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä sekä vuoden 2017 talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta. Seurakuntaneuvosto hyväksyi mm. vuoden 2017 rippikoulusuunnitelman ja esitti vuoden 2017 henkilöstön kehittämissuunnitelman yhteiselle kirkkoneuvostolle. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Toimintavuoden tavoitteina olivat: 1. Yhteydenpito henkilökuntaan, 2. seurakuntaneuvoston jäsenten aktivoiminen mukaan seurakunnan työmuotoihin ja 3. vastuuryhmien aktivoiminen. Luottamushenkilöille ja työntekijöille järjestettiin kaksi yhteistä seminaari-iltaa, joissa käsiteltiin kasvatustyötä, lähetys- ja ystävyysseurakuntatyötä sekä maahanmuuttoasioita. Seurakunnan työntekijät vierailivat seurakuntaneuvoston kokouksissa. Seurakuntaneuvoston jäsenet osallistuivat mm. jumalanpalveluselämään ja vastuuryhmien toimintaan. Vastuuryhmät kukin vuorollaan osallistuivat pyhien jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen. kokouksia vastuuryhmiä Seurakuntaneuvosto TA 2016 Toteuma Poikkeama (295) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) , , ,62 Toimintakate (ulkoinen) , , ,62 Sairaalasielunhoito TA 2016 Toteuma Poikkeama (243) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) 2.200, , Toimintakate (ulkoinen) 2.200, , Muu seurakuntatyö TA 2016 Toteuma Poikkeama (290) Toimintatulot (ulkoiset) Toimintamenot (ulkoiset) 1.800, ,70 607,30 Toimintakate (ulkoinen) 1.800, ,70 607,30 15

16 Varpaisjärven seurakunnan henkilökunta 2016 Olli Kortelainen, kirkkoherra Anna-Kaisa Tolvanen, kanttori Senja Stedt, lastenohjaaja Katja Saarela, diakoni Jari Kankkunen, nuorisotyönohjaaja (50 %), Tanja Hynynen vt. nuorisotyönohjaaja (50 %), Meiju Saastamoinen 1.8. => nuorisotyönohjaaja (50 %) Ylä-Savon seurakuntayhtymän työntekijät, joiden virka- tai työpaikka oli Varpaisjärvellä 2016 Mirja Partanen, osa-aikainen suntio Tomi Pirskanen, kesäteologi ( ) Seurakuntaneuvosto 2016 Olli kortelainen, puheenjohtaja, kirkkoherra Aino Ruotsalainen, varapuheenjohtaja Tiina Juutinen Seppo Jääskeläinen Toivo Heiskanen Päivi Hartikainen Leena Marttinen (Erosi paikkakunnalta muuton takia, tilalle nousi Anne Tamminen) Saija Keränen Mirja Hämäläinen Eero Ryhänen Irma Hyvärinen (Riitta Kaasinen, sihteeri) varajäsenet: Martti Valtonen Anne Tamminen (nousi varsinaiseksi jäseneksi Leena Marttisen tilalle.) Mervi Dunder Jari Väänänen Lähetysvastuuryhmä Leena Marttinen, puheenjohtaja (Erosi paikkakunnalta muuton vuoksi.) Mirja Partanen, varapuheenjohtaja Erkki Laitinen Leena Hannukainen Anna Paldanius Eero Ryhänen (Olli Kortelainen, sihteeri, kirkkoherra) Kasvatuksen vastuuryhmä Saija Keränen Mervi Dunder Vuokko Roivainen Irma Hyvärinen Toivo Heiskanen (sihteerit: Senja Stedt, lastenohjaaja ja Meiju Saastamoinen, nuorisotyönohjaaja) 16

17 Musiikkivastuuryhmä Jaakko Kokkonen Markku Kurikka Liisa Mäkitörmä Ritva Kynäkoski Päivi Korhonen Erkki Laitinen (Anna-Kaisa Tolvanen, sihteeri, kanttori) Diakoniavastuuryhmä Eila Väänänen Maija-Liisa Jauhiainen Anja Ryynänen Irja Kettunen Marjatta Heiskanen Aarne Ruotsalainen (Katja Saarela, sihteeri, diakoni) 17