Opiskelijan pitäminen oppimistyössä
|
|
- Risto Pesonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opiskelijan pitäminen oppimistyössä Opiskelijan lähtötason selvittäminen ja huomioon ottaminen A B Opiskelijan pitäminen oppimistyössä Opetustyön Perustehtävät C Opiskelijan oppimisen seuranta
2 Aktivointi Aktiivinen oppiminen tarkoittaa sitä, että - opiskelijat käsittelevät ja tuottavat tietoa - korostetaan taitojen kehittämistä tiedon välittämisen sijaan - ajattelua aktivoidaan jäsentelyn, arvioinnin sekä kokonaisnäkemyksen rakentamisen kautta - opiskelijat osallistuvat opetukseen (lukeminen, keskustelu, kirjoittaminen) - opiskelussa korostetaan opiskelijoiden ajatusten, arvojen ja asenteiden itsetutkistelua Aktivointi voi tapahtua - Älyllisesti (äly, ymmärrys, ajattelu) - Elämyksellisesti (tunne, kokemus, asenteet) - Toiminnallisesti (toiminta, harjoittelu)
3 Aktivoivat opetusmenetelmät Opetusmetodien valintaan vaikuttavat - Opetuksen tavoitteet ja sisältö - Opiskelijoiden taso, tottumukset ja motivaatio - Opettajan kokeiluhalu ja kokemus erilaisista opetusmuodoista - Opetettava tietoaines - Eri opetusmetodien käyttömahdollisuudet; resurssit: oppimateriaali, välineet, tila ja aika Työtavat voidaan luokitella kahden periaatteen mukaan: - ryhmän koko - vuorovaikutusmalli (sanallinen, kuvallinen, toiminnallinen, musiikillinen ja draamallinen ilmaisu)
4 Aktivoiva kirjoitustehtävä Aktivoivaa kirjoitustehtävää voi käyttää luennon alussa virittävänä tehtävänä Anna jokin aihe tai kysymys, johon opiskelija vastaa kirjoittamalla aiheesta tai vastaamalla kysymykseen noin minuuttia Kirjoitustehtävä voi auttaa opiskelijaa orientoitumaan luennoitavaan aiheeseen Luennoitsija saa myös kuvan siitä, millainen käsitys opiskelijoilla on ennestään aiheesta (Olkkonen & Vanhala, s. 171)
5 Lappumenetelmä Virittävänä tehtävänä voi toimia nk. lappumenetelmä Anna opiskelijoille kysymys tai tehtävä, johon vastataan luettelemalla asioita, esim. Luettele asiat, joita haluaisit oppia tällä kurssilla Yhdelle lapulle laitetaan vain yksi asia Kerää sovitun ajan jälkeen laput ja sijoita ne taululle/seinälle Ryhmittele laput ja keskustelkaa aiheesta lappujen pohjalta Voidaan esimerkiksi tarkastella asioiden keskinäisiä suhteita, erilaisia ryhmittelymahdollisuuksia, mikä on lapuille yhteistä, mikä näyttäisi puuttuvan jne. => muodostetaan kokonaisnäkemys Jos opiskelijoita on paljon, voi muodostaa ryhmiä (4-6 hlö), jotka tekevät yhdessä lappuja (Olkkonen & Vanhala, s )
6 Luennoinnin tauot I Opiskelijoiden aktiivista kuuntelua voi lisätä pitämällä taukoja luennon aikana Kun olet käsitellyt esimerkiksi asiakokonaisuuden tai määritellyt tärkeitä käsitteitä, pidä tämän jälkeen lyhyt tauko => anna opiskelijoiden hetki aikaa pohtia asiaa Tämän jälkeen, kysy opiskelijoilta haluavatko he, että täsmennät käsiteltyä asiaa Tauon aikana voit myös kierrellä ympäri luokkaa ja katsoa opiskelijoiden muistiinpanoja (
7 Luennoinnin tauot II Kysymysten esittämisen jälkeen pidetty lyhyt tauko lisää opiskelijoiden aktiivista kuuntelua Luennolla kysymäsi kysymyksen jälkeen anna opiskelijoille lyhyt tauko (n. 15 sekuntia) ennen kuin joku opiskelijoista vastaa kysymykseen Selitä opiskelijoille, etteivät he saa vastata kysymykseen huutamalla vastausta eikä heidän tarvitsi viitata ennen kuin tauko on ohi => tauko pakottaa opiskelijat miettimään kysymystä, eikä vain luottamaan siihen, että ne opiskelijat vastaavat, jotka yleensäkin vastaavat jokaiseen kysymykseen Lyhyen tauon jälkeen pyydä opiskelijoilta vastausta (
8 Vastauksen toistaminen ja yhteenveto Opiskelijoiden aktiivisen kuuntelun lisääminen luennolla: Kun kysyt opiskelijoilta jotain luennon aikana, pyydä opiskelijan vastauksen jälkeen toista opiskelijaa tekemään yhteenveto ensimmäisen opiskelijan vastauksesta tai toistaa tämän vastaus (
9 Kirjoitustyön vähentäminen luennolla I Kopioi kalvot luentomonisteiksi; kalvoja voi pienentää, esim. 4 kalvoa/sivu Jaa monisteet opiskelijoille luennon alussa Monisteisiin voi jättää tilaa opiskelijoiden omille merkinnöille Luentomonisteisiin voi lisätä lähdemateriaalia- ja tietoja, joita tarvitaan kurssin aikana sekä ajattelua vaativia harjoitustehtäviä (Kekäle, s )
10 Kirjoitustyön vähentäminen luennolla II Aukkotehtävät eli semi-notes: Luentomoniste kattaa koko asia-alueen, mutta tärkeimmät kohdat jätetään tyhjiksi Esimerkkejä aukkotehtävistä: Jaa opiskelijoille graafisen esityksen akselit, mutta anna opiskelijoiden piirtää käyrät Jaa graafinen esitys, josta puuttuu otsikot ja nimet Jätä luentomonisteesta joitain keskeisiä tietoja pois Jätä tyhjiä aukkoja keskeisille seikoille Anna etukäteen otsikot, mutta jätä niiden alle tilaa kirjoittaa Anna osittain suoritettu laskuharjoitus, joka tulee suorittaa loppuun (Kekäle, s. 28)
11 Kirjoitustyön vähentäminen luennolla III Opiskelijoille voi jakaa luentorungon luentomonisteen sijasta Luentorunko sisältää ainoastaan luennon olennaisimman aineksen Luentorungon merkinnät ovat lyhyitä, painottavat avainsanoja ja keskeisiä ideoita Suunnittele luentorunko niin, että se on lähes hyödytön, ellei opiskelija seuraa tiiviisti luentoa ja tee lisämuistiinpanoja Luentorunkoon voi myös liittää tehtäviä, jotka opiskelijat ratkaisevat kotona tai luennolla (Kekäle, s. 29)
12 Muistiinpanojen tekemisen jaksottaminen luennolla Aloita opetus noin 15 minuutin luennoilla Luentojakson tulee olla selkeä ja hyvin jäsennelty, eikä se saa käsitellä liian monimutkaista asiaa Pyydä luentojakson jälkeen opiskelijoita tekemään muistiinpanoja käsitellystä asiasta esim. kirjoittamalla, listaamalla keskeiset asiat tai piirtämällä kaavioita ja anna tähän aikaa noin 5-10 minuuttia Ennen kuin siirryt seuraavaan asiakokonaisuuteen tai teemaan, anna opiskelijoiden täydentää, korjata ja tarkistaa muistiinpanoja joko kysymällä opettajalta tai keskustelemalla vierustoverin kanssa tai tarkastamalla opettajan kalvoista (Kekäle, s. 30)
13 Luentomuistiinpanojen tarkastelu I Varaa opiskelijoille luennon lopusta aikaa luentomuistiinpanojen läpikäymistä varten Itsenäinen työskentely Pyydä opiskelijaa lukemaan muistiinpanonsa ja muistelemaan luennon aikana käsiteltyjä teemoja Opiskelijan tulee varmistaa, että hän ymmärtää asiat Kehota opiskelijoita kirjaamaan lisäkommentteja ja merkitsemään värikynällä ne kohdat, jotka ovat jääneet epäselviksi Opettaja voi kierrellä salissa ja vastata yksittäisten opiskelijoiden kysymyksiin Pyydä muutaman minuutin päästä opiskelijoita vetämään viiva luentomuistiinpanojensa loppuun Viivan alle tulee kirjata, mitä lisätyötä luennolla käsiteltyjen aiheiden hallitseminen ja ymmärtäminen vielä vaatii (tarkentavat kysymykset, tiettyjen kohtien tarkistaminen toisilta, harjoitusten tekeminen, oheisteosten lukeminen (Kekäle, s )
14 Luentomuistiinpanojen tarkastelu II Opiskelijat työskentelevät pareittain (10 min.) Pyydä opiskelijoita selittämään parilleen lyhyesti ja tiivistäen luennon keskeiset teemat/aihealueet Kummallekin opiskelijalla annetaan yhtä monta selitettävää teemaa Opiskelijoiden tulee selvittää teemat muistinvaraisesti Varaa muutama minuutti kutakin teemaa kohti Opettaja ilmoittaa kun aika on kulunut, jolloin teemaa ja selittäjää vaihdetaan Kun teemat on käsitelty, pyydä opiskelijoita käymään läpi muistiinpanot ja tarkistamaan, mitä he olivat unohtaneet ja mitkä asiat olivat jääneet epäselviksi Muista ilmoittaa luennon alussa, että opiskelijat joutuvat luennon lopuksi selittämään luennon keskeisiä teemoja toisilleen Voit antaa myös mahdollisuuden kerrata muistiinpanoja ennen niiden selittämistä (Kekäle, s )
15 Haastatteluluento Opiskelijat velvoitetaan etukäteen miettimään esimerkiksi edellisellä luennolla epäselviksi jääneistä asioista kysymyksiä Kysymysten avulla opiskelijat voivat hankkia myös lisätietoja Luennon aikana opiskelija esittää kysymyksensä joko kirjallisesti tai suullisesti luennoitsijalle ja niihin vastataan välittömästi Menettelyyn kuuluu, että luennoitsija puhuu vain kysymyksiin vastatessaan Jos kukaan ei kysy mitään, vallitsee syvä hiljaisuus (Olkkonen & Vanhala, s )
16 Tehtäväohjautuva työskentely Esimerkiksi kahden tunnin aloitusluennolla opiskelijat jaetaan 4-6 hengen ryhmiin ja heille annetaan samanlainen yksilötehtävä Ryhmät toimivat itseohjautuvasti Luennoitsija varaa kullekin ryhmälle oman ohjausajan, joka vastaa aiottua opetusmäärää Näin 24 tunnin luentokurssilla on aikaa ohjaukseen 24 tuntia Jos on tarpeen, lyhyitä tietoiskuluentoja voidaan sisällyttää itseohjautuvien ryhmien työskentelyn lomaan (Olkkonen & Vanhala, s. 178)
17 Keskustelu Keskustelun teemojen tulee olla selkeitä ja riittävän rajattuja Käytä relevantteja ja konkreettisia, opiskelijan elämismaailmaan liittyviä aihealueita Keskustelun aihealueet voi antaa opiskelijoille jo ennen varsinaista keskustelua Ole valmistautunut keskusteluun; hahmota ja listaa aihealueita, joita kuuluu keskustelun teemaan, mieti myös vastauksia mahdollisiin kysymyksiin Keskustelua saa viritettyä esim. erilaisilla esityksillä, demonstraatioilla, roolileikeillä, videonauhoilla, esittämällä piirtoheitinkalvolla provokatiivisen otsikon, kuvan tai sarjakuvan, jossa on ongelma, haaste tai epätavallinen ongelma
18 Opetuskeskustelu Opetuskeskustelun tarkoituksena voi olla ratkaisun tuottaminen, päätöksen tekeminen tai asian yhteinen pohtiminen syvällisen oppimisen mahdollistamiseksi Keskusteltavan aiheen tulee olla ainakin osittain tuttu osallistujille, aiheesta tulee olla tietoa tai kokemusta On hyvä asettua mieluiten puoliympyrään tai vastaavanlaiseen asetelmaan ja varata aikaa riittävästi Opetuskeskustelu voidaan käynnistää esim. kysymyksillä, alustuksella, videonauhalla, roolipelillä tai tapausesimerkillä Keskustelun johdattelijana voi toimia opiskelija tai opettaja Opetuskeskustelu voidaan jakaa neljään vaiheeseen: 1) avausvaihe eli orientoituminen, 2) tilanteen selvittelyvaihe eli tutkiminen, 3)jäsentämisvaihe eli ymmärtäminen, 4) päätöksenteko- eli yhteenvetovaihe (Kupias, s. 53, 55-56)
19 Kysyminen luennolla: affective response Kysymyksiä voi muotoilla niin, että opiskelijoiden on mietittävä arvojaan ja asenteitaan kurssin aihetta/aiheita kohtaan Tämä menetelmä vaatii sen, että kurssi on sellainen, jolla voidaan asettaa tunne- kysymyksiä Esimerkki: ennen moraaliteorioiden esittämistä, voit kysyä opiskelijoilta, mitä mieltä he ovat lääkäri Jack Kevorkianin toimista Opiskelijat joutuvat pohtimaan omia uskomuksiaan ja mielipiteitään kyseisestä asiasta ja saat keskustelua aikaan luennolla (
20 Kierros Auttaa keskustelun herättämisessä Jokainen vastaa vuorollaan esitettyyn kysymykseen: Esimerkiksi: Mihin asioihin haluat saada luennon aikana vastauksen? Mitä mielenkiintoista olet lukenut asiaan liittyen? (Kuittinen, s. 111)
21 Lumipallo-metodi Auttaa keskustelun herättämisessä Kukin opiskelija pohtii ongelmaa yksinään ja vertaa saamaansa ratkaisua kaverin kanssa Pari vertailee niitä muiden parien kanssa jne. (Kuittinen, 111)
22 Sokraattinen opetuskeskustelu Tähtää tietomäärän lisääntymiseen ja päättelytaitojen kehittymiseen Sopii kahdelle hengelle sekä myös ryhmätilanteisiin Esimerkki opetuskeskustelusta: 1. Mikä on yleisin Kiinassa kasvatettava viljalaji? 2. Miksi Kiinassa kasvatetaan riisiä? 3. Miksei Irlannissa kasvateta riisiä? 4. Mitä arvelet monsuunisateiden merkityksestä riisin kasvulle? 5. Miksi asia on mielestäsi näin? 1. Aloitetaan keskustelu kysymällä asiasta, jonka opiskelija tuntee 2. Siirrytään kysymään miksi kysymyksiä => johdattelee keskustelua haluttuihin periaatteisiin 3. Edetään monimutkaisempiin selityksiin ja olettamuksiin asioiden välisistä suhteista; päättelyyn liitetään aikaisempia tietoja (Lonka & Lonka, s. 37)
23 Sokraattinen opetuskeskustelu 4. Edetään yleisempiin sääntöihin Esitä myös vastaesimerkkejä tai ristiriitaisia olettamuksia, jolloin opiskelija joutuu testaamaan kehittelemänsä periaatteen yleisyyttä 5. Jos opiskelija vastaa väärin, esitä hänelle vastakysymys tai pyydä häntä perustelemaan vastauksensa => opiskelija huomaa, missä hänen päättelynsä meni vikaan
24 Porinaryhmä Osana luentoa sekä pienemmissä että isommissa ryhmissä Noin 25 minuutin opetusjakson jälkeen muodosta 3-4 hengen ryhmiä, joissa voidaan lyhyesti keskustella annetusta aiheesta Tämän jälkeen siirrytään yksilölliseen työskentelyyn ongelman parissa (5-10min.) Vaihtoehtona voit noin puolen tunnin keskustelun jälkeen koota ryhmät pohtimaan joko opettajan tai opiskelijoiden kysymyksiä Porinaryhmiä voi käyttää myös ennen luennon aloittamista => anna opiskelijoille ongelma käsiteltäväksi => porinaryhmissä tuotetaan ideoita ongelman ratkaisemiseksi => ideat kootaan ja kirjoitetaan taululle => tämän jälkeen varsinainen luento Laajeneva porinaryhmä => aloitetaan opiskelijan henkilökohtaisella työskentelyllä => siirrytään parityöskentelyyn => siirrytään 4 hengen ryhmiin => laajennetaan koko yleisön käsittäväksi yhteenvetokeskusteluksi (Kekäle, s )
25 Neliöjuuriryhmä Sovellutus porinaryhmästä 1. Ensimmäiselle kerralla voidaan opiskelijat jakaa ryhmiin satunnaisesti => ryhmän koko päätetään yhdessä 2. Lyhyen käsiteltävästä asiasta käydyn keskustelun jälkeen opiskelijoille jaetaan kortit (numeroidut laput: A1, A2, A3..; B1, B2, B3..,C1, C2, C3..) ja muodostetaan uudet ryhmät 3. Samalla kirjaimella varustetun kortin saaneet opiskelijat muodostavat ryhmän => keskustelua 4. Keskustelun jälkeen muodostetaan taas uudet ryhmät saman numeron saaneille 5. Uuden ryhmän aloittaessa tulee opiskelijan kertoa muille ryhmän jäsenille, mistä edellisessä ryhmässä puhuttiin (Kekäle, s. 99)
26 Reflektiivinen tiimi Reflektiivistä tiimiä voi käyttää mm. seuraavanlaisesti: Henkilö X tuo ryhmään (asiakas)tapauksen ja esittelee sen Koko ryhmästä valitaan 3-5 henkilön ryhmä, joka sijoittuu koko ryhmän keskelle ja alkaa analysoida ja etsiä vaihtoehtoisia selitysja ratkaisumalleja Kaikki muut ryhmän istuvat pienryhmän ulkoringissä olevana ryhmänä He kuuntelevat pienryhmän keskustelua ja tekevät muistiinpanoja, mutta EIVÄT osallistu keskusteluun Pienryhmälle annetaan keskusteluun aikaa n minuuttia Keskusteluajan loputtua vaihdetaan uusi pienryhmä sisärinkiin jatkamaan edellisen pienryhmän keskustelua; ryhmiä voidaan vaihtaa useampia kertoja Pienryhmien jälkeen, henkilö jonka tapausta on käsitelty, tekee arvion siitä keskusteluista; keskustelua voidaan tämän jälkeen jatkaa koko ryhmän kanssa (Kupias, s. 88)
27 Väittely I Väittely kestää yleensä 15 minuuttia, vähintään kuitenkin 10 minuuttia Valitaan kuka/ketkä puolustavat teesiä (esim. Suomi tarvitsee ulkomaalaista työvoimaa) ja kuka/ketkä antiteesiä (esim. Ulkomaalaisten tulo Suomeen on estettävä), puheenjohtaja ja ajanottaja Ensimmäinen kierros on alustuskierros, jonka aikana henkilö(t) esittävät lyhyesti näkemyksensä perusteluineen (teesi ja antiteesi vuorottelevat) Tämän jälkeen puheenvuorot siirtyvät vuoronperään puolustajille ja vastustajille, jotka itse päättävät kumpi puhuu Jos väittely jumiutuu puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron yleisölle Ajanottaja ilmoittaa pari minuuttia ennen väittelyn loppua, että aika alkaa olla lopussa => osapuolet voivat käyttää minuutin mittaisen tiivistävän puheenvuoron loppuun; puolustajan puheenvuoro on viimeinen ( Kekäle, s. 98)
28 Väittely II Väittelyn voi toteuttaa myös seuraavanlaisesti: 1. Kaksi opettajaa valmistautuu puolustamaan omaa näkemystään ja kritisoimaan toisen mielipiteitä 2. Kumpikin opettaja pitää noin minuutin alustuksen aiheesta 3. Opettajat esittävät toisilleen kysymyksiä käsiteltävästä aiheesta (2-3 kysymystä) 4. Opiskelijat esittävät kysymyksiä opettajille 5. Väittelyn lopputuloksesta äänestetään (Kekäle, s. 97)
29 Paneelikeskustelu Opiskelijat lukevat luennon aiheeseen liittyvän tekstin tai artikkelin Joko opettajat tai opiskelijat pitävät tekstiin liittyvistä seikoista paneelikeskustelun Voit järjestää paneelikeskustelun myös niin, että jaat opiskelijat erilaisia näkemyksiä puolustaviin leireihin => tehtävänä on puolustaa omaa näkemystään Rohkaise opiskelijoita osallistumaan keskusteluun, keskeyttämään ja esittämään kysymyksiä (Kekäle, s. 96)
30 Aivoriihi Toimii siten, että opiskelijat esittävät ryhmässä vapaasti näkemyksiään ja ideoitaan ongelman ratkaisemiseksi Ideat kirjataan ylös ryhmissä Ideoita tarkastellaan niiden esittämisen ja keräämisen jälkeen kriittisesti koko luokan kesken; ideoiden esittäjiä ei henkilöidä Ideoita voidaan yhdessä kehitellä ja yhdistellä eteenpäin, jotta löydettäisiin toimivia ratkaisuja Luento voidaan aloittaa aivoriihellä, jossa etsitään avainsanoja, ideoita ja fraaseja, jotka valottavat tai laajentavat luennon teemaa Ideat kirjoitetaan taululle Toisiinsa kytkeytyvät sanat ja teemat yhdistetään viivoilla Runkoa voidaan käyttää luennon tukena (Kekäle, s )
31 Demonstraatio Käytäntöjä ja menettelytapoja voidaan opettaa systemaattisen demonstraation (havaintoesityksen) avulla Esittely: opiskelijoille selitetään demonstraation tarkoitus, keskeisimmät kohdat, vaadittavat etenemisvaiheet ja materiaalit Demonstraatio: etenemisvaiheet suoritetaan ja selitetään oikeassa järjestyksessä; jos demonstraatio on monimutkainen, se voidaan suorittaa osissa; varmista jokaisen osan jälkeen, ettei asia ole jäänyt epäselväksi Yhteenveto: Kertaa demonstraation kulku päävaiheittain; anna prosessista yhtenäinen kokonaiskuva Opiskelijoita voi pyytää osallistumaan demonstraation suorittamiseen (Kekäle, s. 41)
32 Case study menetelmä Perustuu opettajan antamien ongelmien ratkaisuun Käsiteltävä tapaus esitellään kirjallisesti; teksti sisältää yleiskatsauksen ja kuvailevaa tietoa ongelmatilanteesta sekä kysymykset, jotka on ratkaistava Ongelma voidaan ratkaista joko yksin tai ryhmässä (Kekäle, s. 46)
33 Tietokilpailu I Anna esimerkiksi pienryhmille tietty tehtävä, mielellään ongelmanratkaisutehtävä kuin faktakysymys Palkinto voi olla symbolinen Vaihtoehtoisesti voit myös antaa opiskelijoiden pienryhmissä muotoilla kysymykset (3-5) toisille ryhmille Kaksi ryhmää kilpailee ensin vastakkain ja se kumpi osaa vastata useampaan toisen ryhmän esittämään kysymykseen pääsee jatkoon Seuraavat ryhmät kilpailevat tämän jälkeen keskenään Kuviota toistetaan kunnes voittaja selviää Jos toiset ryhmäläiset eivät osaa vastata kysymykseen, tulee kysymyksen esittäjien kertoa ja selittää vastaus (Olkkonen & Vanhala, s )
34 Tietokilpailu II: reading quiz Pitämällä tietokilpailuja pystyt pakottamaan opiskelijat lukemaan kurssimateriaalia ennen luennolle tuloa ja saat myös tietoa, ovatko opiskelijat ymmärtäneet lukemansa Voit myös tuoda esiin opiskelijoille, millä tavalla lukea materiaalia läpi => haluatko, että opiskelijat keskittyvät yksityiskohtiin vai, että he hallitsevat kokonaisuuksia => kysymyksien muotoilulla pystyt vaikuttamaan tähän Kysymyksillä voit myös vaikuttaa siihen, että opiskelijat huomaavat mtkä asiat ovat tärkeitä kurssilla (
35 Roolileikki I Tapa tutkia ihmisten välisiin suhteisiin kytkeytyviä ongelmia, valaista ongelmaa sekä löytää ja testata luovia ratkaisuja Esimerkki roolileikin toteutuksesta: Selitä roolileikin tarkoitus ja kuvaa esitettävä tilanne ja roolit selvästi ennen roolien jakoa Kaksi tai useampi opiskelija ottaa sovitut roolit ja esittävät tietyn tapahtuman seurauksineen (esim. lääkärin vastaanotto, erilaisia kantoja edustavien tutkijoiden välinen keskustelu) Roolileikki kestää yleensä vain muutaman minuutin Rooleja voi myös vaihtaa välillä => opiskelija saa omakohtaisen näkemyksen molemmista näkökulmista (Kekäle, s. 45)
36 Roolileikki II Roolileikkiä voi soveltaa myös suuremmissa opetusryhmissä Esimerkki: Muodosta 3-5 hengen ryhmiä Kaikki ryhmät saavat saman tilanteen ongelmineen ja rooleineen tutkittavaksi Kukin ryhmä esittää roolileikin oman ryhmän piirissä Ryhmä valitsee yhden henkilön ryhmästään, joka tekee yhteenvedon roolileikistä koko luokalle Luennoitsija kiinnittää huomiota olennaisiin kohtiin yhteenvedoissa (Kekäle, s. 45)
37 Opetussimulaatio Opetukseen voidaan tuoda lähes aidon tuntuisia sosiaalisia tilanteita Pelin on oltava helppo omaksua ja pelata, helposti ymmärrettävä, mutta myös riittävän monimutkainen ollakseen haastava, tarpeeksi lyhyt, jotta sitä voi käyttää opetuksen aikana Peli voi olla perinteinen kynä ja paperi peli tai se voidaan toteuttaa tietokoneohjelmana Esimerkki simulaatiosta: vangin dilemma-peli: Pelin asetelmaan kuuluu kaksi vankia. Heitä syytetään kahdesta rikoksesta, mutta poliisilla ei ole riittävästi todisteita vakavammasta rikoksesta. Pelissä on kolme vaihtoehtoa. Jos kumpikaan ei tunnusta vakavampaa rikosta, heidät tuomitaan lievemmästä rikoksesta n. 1,5 vuodeksi. Jos molemmat tunnustavat, heidät tuomitaan 2-3 vuodeksi vankilaan. Jos vain toinen tunnustaa ja antaa riittävät todisteet, hän saa puolen vuoden vankeustuomion, mutta hänen rikoskumppaninsa tuomitaan 3-5 vuodeksi vankilaan. Molemmat tekevät päätöksensä toisesta tietämättä. Saatu rangaistus riippuu kuitenkin myös toisen tekemästä päätöksestä. (Hyman 1981) (Kuittinen, s. 50)
38 Yhteistyöoppiminen Parityöskentelyn menetelmä: 1) Valitaan kumpi opiskelijoista on A kumpi B 2) Molemmat lukevat tekstin 3) Tekstit laitetaan pois näkyviltä 4) A tiivistää suullisesti tekstin I sisällön 5) B korjaa sen, mikä hänen mielestään on A:n esityksessä virheellistä 6) A ja B työskentelevät yhdessä keksien analogioita, mielikuvia ym. helpottaakseen asian oppimista 7) Molemmat lukevat tekstin II 8) Toistetaan kohdat 4-6 siten, että A:n ja B:n osat vaihtuvat (Lonka & Lonka, s. 42)
39 Yhteistyöopettaminen Muistuttaa yhteistyöoppimista, mutta yhteistyöopettamisessa keskitytään enemmän sisällön oppimiseen Parityöskentelynä: 1) Valitaan kumpi opiskelijoista on A kumpi B 2) A lukee tekstin I ja B lukee tekstin II 3) Tekstit pannaan pois näkyvistä 4) A tiivistää suullisesti tekstin I sisällön (opettaa B:tä) 5) B kysyy tarkentavia kysymyksiä 6) Työskennellään yhdessä keksien mielikuvia, analogioita yms. 7) Toistetaan tekstin II kohdalla kohdat 4-6 (Lonka & Lonka, s )
40 Yhteistoiminnallinen oppiminen Opiskelijat jaetaan esim. kuuteen ryhmään, joissa kussakin on viisi jäsentä (A, B, C, D, E) Ryhmille annetaan sama tehtävä, joissa on viisi erilaista osatehtävää Kunkin ryhmän A:t muodostavat asiantuntijaryhmän ja tekevät samaa osatehtävää, B:t toista osatehtävää jne. Eri ryhmien A:t ja B:t jne. selvittävät joko ryhmänä tai pareittain omaa tehtäväänsä (pareja voidaan vielä vaihtaa; kukin A eri A:n pariksi => tietopohjan kokoaminen) Kunkin asiantuntijaryhmän jäsen menee kotiryhmäänsä ja raportoi muille jäsenille oman osatehtävänsä ja tulokset kootaan yhteen Lopuksi voidaan ryhmissä ja kaikki yhdessä keskustella tuloksista (Kuittinen, s. 127)
41 Ryhmä: palapeli Jaa opiskelijat ryhmiin Kullekin ryhmälle annetaan materiaali, joka on jaettu osiin (palapeliksi) niin, että kukin ryhmän jäsen saa oman osan materiaalista Kukin ryhmän jäsen opiskelee oman osuutensa ja tämän jälkeen opettaa sen toisille ryhmän jäsenille Kun jokainen jäsen on opettanut oman asiansa, ryhmä kokoaa materiaalin osista kokonaiskuvan => huomioi, että materiaali on sellainen, että siitä on mahdotonta saada kokonaiskuvaa, ennen kuin osat on koottu yhteen Jokaisella opiskelijalla on vastuullinen tehtävä oman osion opiskelussa ja opettamisessa (
42 Oppimissolu Oppimissolu on parityöskentelyä Esimerkkejä oppimissolun käytöstä: Opiskelijapari testaavat luetun kirjan ymmärtämistä ja muistamista kertomalla kaverilleen oppimansa asiat (opiskelijat voivat lukea eri materiaalia ja täydentää toisen tietämystä) Opiskelija laatii lukemansa perusteella kysymyksiä, joihin toinen opiskelija vastaa => opettaja kiertääjaseuraaparientyöskentelyä ja antaa tarvittaessa ohjausta Parityötä voi käyttää kirjoittamiskurssilla => opiskelijan tulee kommentoida, editoida ja hyväksyä toisen kirjoittama teksti Parityötä voi käyttää tenttiin valmistautumisessa => pari listaa luentosarjalla esiin tulleet tärkeimmät käsitteet => opiskelijat laativat jokaisesta käsitteestä kysymyksen tarkistaakseen kaverin tietämyksen Parityötä voi käyttää myös kurssin keskellä vaikeiden asioiden ymmärryksen tarkistamisessa (Kuittinen, s )
43 Projektityöskentely Projektissa opiskelijoille annetaan tietty aihe tai päämäärä, jonka toteuttamistavan he saavat itse suunnitella Projektityön voi järjestää osana luentokurssia tai itsenäisenä kokonaisuutena Opettajan tulee huolehtia projektin ohjauksesta ja muista työskentelyn ulkoisista puitteista Esimerkkejä projekteista: Ryhmä suunnittelee ja toteuttaa survey-kyselyn, analysoivat tulokset ja esittävät ne raporttina tai posterina Fysiikan opetuksessa ryhmät suunnittelevat laitteita, joilla voidaan tuottaa energiaa meren aalloista Ryhmä muodostaa komitean, jonka tulee tehdä selvitys kaupungin keskustan ongelmista ja ottaa nämä huomioon kaupunkisuunnittelussa (Lonka & Lonka, s. 36)
44 Tutkimusprojekti & Presentaatio Opiskelijat suunnittelevat tutkimuksen/tutkielman kurssin aiheesta joko yksin tai ryhmässä Opiskelijat voivat kerätä tietoa sekä omalla ajallaan sekä luennon/oppitunnin aikana Tutkielma esitetään muille opiskelijoille ja varataan aikaa kysymysten esittämiselle Tutkimuksen/tutkielman aiheet voi opettaja tehdä myös valmiiksi ja antaa opiskelijoiden valita valmiista vaihtoehdoista
45 Videot Voi käyttää esimerkiksi seuraavanlaisiin tarkoituksiin: Kiinnostuksen herättäjänä tai johdantoaineistona uuteen teemaan Uuden tiedon lähteenä Toiminnan mallina, esim. kokeen tai haastattelun demonstroiminen Keskustelun herättäjänä Kerro opiskelijoille, tarvitseeko heidän arvioida videota tai liittyykö videon katsomiseen tehtäviä => tehtävät voi antaa ennen videon katsomista tai videon katsomisen jälkeen Käytä lyhyitä videojaksoja kerrallaan (Kuittinen, s & Käytännön vinkkejä opetustyöhön, s 92-94)
46 Tutor-ohjaus Luennon ohessa opiskelijat voivat kääntyä tutorin puoleen, joka auttaa ymmärtämään luennon epäselviksi jääneitä kohtia Tutor-ohjaus voi tapahtua henkilökohtaisesti tai ryhmässä ja ohjausta voidaan antaa välittömästi luennon yhteydessä tai erillisenä vastaanottoaikana Myös kirjallisia harjoitustöitä voidaan tehdä tutorin avustuksella (Lonka & Lonka, s. 39)
47 Tutor-opetus Opetusmuoto, jossa neljän hengen ryhmä kokoontuu viikoittain Opiskelijat kirjoittavat esseen joka toinen viikko Opiskelijat osallistuvat myös muiden esseiden käsittelyyn Tekijä esittelee esseen lyhyesti ja sen jälkeen siitä keskustellaan (Lonka & Lonka, s. 39)
48 Luentotutorit Luentokurssin alkaessa, voit pyytää vapaaehtoisia opiskelijoita luentotutoreiksi Järjestä tutoreille informaatiotilaisuus, jossa heille annetaan erityistehtävät Luentotutoreiden kanssa voi yhdessä suunnitella kurssin kulkua ja saada palautetta luennon ymmärrettävyydestä ja opiskelijoiden lähtötasosta Luentotutorit voivat myös ohjata erilaisissa kurssitehtävissä Tällainen toiminta lisää opiskelijoiden vastuullisuutta (Olkkonen & Vanhala, s. 177)
49 Ääninauhat Ääninauhoja voi käyttää luennon korvaajina tai niiden täydentäjinä Nauhojen käyttö opetuksessa edellyttää niiden saatavuutta Nauhoihin liitetään usein monisteita tai muuta lisämateriaalia (Kuittinen, s. 81)
50 Lukemispäiväkirjat Opiskelija kirjoittaa ajatuksiaan ja mielipiteitään lukemastaan teoksesta Menetelmää voi käyttää sekä kaunokirjallisuuden ja tieteellisten tekstien käsittelyyn (Lonka & Lonka, s.34)
51 Oppimispäiväkirja Opiskelijat kirjaavat ylös omaksumiaan asioita ja oppimiskokemuksiaan => joko pidetään henkilökohtaisena tai päiväkirjaa voidaan käyttää opiskelijan ja opettajan vuoropuhelukanavana Luennon lopussa voi käyttää 5-10 minuuttia siihen, että opiskelijat saavat kirjata ylös ajatuksiaan => Mitä opin Ajattelen, että.. Haluaisin kysyä.. Opettaja voi kerätä tekstit ja kirjoittaa niihin lyhyitä kommentteja Opiskelijat voivat myös kirjoittaa päiväkirjaa kurssin ajan itsenäisesti omalla ajallaan ja kurssin lopussa opettaja kerää päiväkirjat (Lonka & Lonka, s.34)
52 Ryhmäpäiväkirja Jos luentoryhmä on iso, voit käyttää ryhmäpäiväkirjaa Kukin ryhmän jäsen kirjoittaa säännöllisesti samaan päiväkirjaan Opiskelijat lukevat myös mitä muut ovat kirjoittaneet Opettaja voi seurata ryhmäpäiväkirjan etenemistä (Olkkonen & Vanhala, s. 6)
53 Portfolio eli työkansio Väline käytettäväksi opetus- ja tenttimismenetelmänä Tarkoitetaan opiskelijan itsensä valitsemaa opiskelutehtävien kokoelmaa, joka edustaa hänen osaamistaan ja suoritustaan yhdestä kurssista, opintokokonaisuudesta tai vaikka koko koulutuksesta Portfolioon voi koota esimerkiksi tutkimussuunnitelmia, työselosteita, raportteja, demonstraatioita, oppimispäiväkirjoja, käsitekarttoja, omia teoriakehitelmiä, esseitä, referaatteja, tutkimusaineistoa jne. Käytännössä on suositeltavaa pitää kahta kansiota: Työkansio (kaikki tuotokset) Näytekansio (edustavimmat työt arviointia varten) (Olkkonen & Vanhala, s. 178)
54 Luetun aineiston soveltaminen Sopii itsenäiseen työskentelyyn sekä luennoille Opiskelija soveltaa lukemaansa teoriaa käytännön ongelmaan joko itsenäisesti tai luennon aikana Kannusta opiskelijoita ottamaan rohkeasti kantaa lukemaansa tekstiin (Kuittinen, s. 63)
55 Keskeisten ideoiden haku artikkeleista Opiskelijat lukevat artikkelin ja etsivät siitä 1-3 mielestään tärkeintä ajatusta Kukin vuorollaan lukee ajatukset ääneen Tämän jälkeen voidaan ajatuksista vielä keskustella yhteisesti (Lonka & Lonka, s.32)
56 Tiivistelmien eli referaattien tekeminen Opiskelija kirjoittaa tiivistelmän esim. artikkelista tai oppikirjan osasta Tarkoituksena on löytää tekstin olennaiset asiat ja ydinkohdat, ei toistaa tai kopioida tietoja (Lonka & Lonka, s.39)
57 Reaktiokirjoitus Opiskelija lukee artikkelin ja kirjoittaa siitä yhden sivun mittaisen kommentin Tarkoituksena on saada opiskelijalta henkilökohtainen kannanotto käsiteltävään tekstiin Samalla opiskelijaa ohjataan miettimään, mikä tekstissä on olennaista ja tärkeää (Lonka & Lonka, s.36)
58 Mind map Voidaan soveltaa kuvattaessa jotakin ilmiötä, käsitteiden välisiä suhteita, tehtäessä muistiinpanoja tai hahmoteltaessa tekstin rakennetta Ajatusten jäsentämistä kaaviokuvien avulla Kartan keskelle sijoitetaan pääkäsite ja tähän liittyvät ajatukset kuvataan reitteinä tai linkkeinä Olennaisimmat asiat liittyvät kuvion keskelle ja yksityiskohdat sen laidalle (Kekäle, s. 37)
59 Ennakkojäsentäjä Ennakkojäsentäjä voi olla esimerkiksi opiskelijoille etukäteen jaettu materiaali tai tehtävämoniste => tarkoitus aktivoida opiskelijan aikaisempia tietoja aiheesta (Kolari, s. 67)
60 Tiedotuslehti Opiskelijat tekevät lyhyen tiedotuslehden liittyen kurssin aiheeseen Lehden artikkeleiden tulee sisältää mm. relevanttia tutkimustietoa aiheesta
61 Aarrejahti Luokkaan/saliin asetetaan omille paikoilleen tavaroita katseltavaksi ja kritisoitavaksi tai kysymyksiä vastattavaksi Opiskelijat muodostavat pareja, joille annetaan ohjeet siitä, miten toimia eri paikoissa/pisteissä (esim. vastataan paikoissa oleviin kysymyksiin) Parien annetaan käydä läpi eri pisteet/paikat Parit voivat auttaa myös toisiaan On mahdollista myös pitää kilpailu siitä, kuka ehtii ensiksi käydä läpi kaikki pisteet/paikat Kun kaikki ovat käyneet paikat läpi, keskustellaan vielä yhteisesti vastauksista tai löydöksistä
62 Oppimistehtävä Oppimistehtäviä voidaan tehdä yksin, pareittain tai ryhmissä Oppimistehtäviä voidaan tehdä ennen koulutusta tai sen aikana Hyvä oppimistehtävä on Mielekäs ja oikein mitoitettu opiskelijan valmiudet huomioiden Avaa opittavan asian merkityksen myös silloin, kun opiskelija tekee tehtävää yksin Aineisto tehtävään tulee olla hankittavissa kohtuullisesti On liitettävissä opiskelijan kokemusmaailmaan Sisältää teorian ja käytännön yhteyden Edellyttää aineiston analysointia ja tiedon soveltamista Yhdistyy opittavaan kokonaisuuteen ja aiemmin opittuun Mukana itsearviointi ja kehittävä arviointi (Kupias, s. 64)
63 3-2-1 menetelmä (3-2-1 processor) Opettaja pyytää opiskelijaa (tai pareja/ryhmiä) kirjoittamaan ylös 3 asiaa, jotka he muistavat edelliseltä luennolta tai kotona luettavaksi annetusta materiaalista Tämän jälkeen opettaja pyytää kirjoittamaan kaksi näkemystä joko omakohtaisesta kokemuksesta tai nykypäivän tapahtumista, jotka liittyvät heidän muistamiinsa kolmeen asiaan Viimeisenä opettaja pyytää kirjoittamaan yhden kysymyksen, jonka opiskelijat haluavat tietää materiaalista/luennosta (
64 Ongelmalähtöinen oppiminen eli PBL I PBL aloitetaan virikkeeseen tutustumalla 1. Käsitteiden selventäminen => opiskelijat tuovat esiin käsitteet, joita eivät ymmärtäneet/tuottivat hämmennystä. Yhteisten asioiden ja termien määrittäminen ja selventäminen; varaa aikaa noin viisi minuuttia 2. Ongelman määrittäminen => Muodostetaan virikkeen pohjalta ongelma (työotsake) aivoriihen lähtökohdaksi; kertoo alustavasti mistä tapauksessa on kyse; varaa aikaa n. 1-2 min. 3. Aivoriihi => opiskelijat muodostavat selityksiä, vaihtoehtoisia lähestymistapoja, yksittäisiä faktoja ja hypoteeseja tarkasteltavasta ongelmasta => sihteeri kirjaa ne taululle ylös; varaa aikaa noin 5-15 minuuttia
65 PBL II 4. Ongelman analysointi/selitysmallin rakentaminen => aivoriihessä esille tuodut asiat ryhmitellään kokonaisuuksiksi, joiden pohjalta hahmotellaan ilmiölle selitysmalli; varaa aikaa noin 5-20 minuuttia 5. Oppimistavoitteiden muodostaminen => tarkoituksena on luoda kaikille ryhmän jäsenille yhteiset oppimistavoitteet, jotka helpottavat itseopiskelua ja asiasta keskustelua purkutilanteessa; oppimistavoitteet pohjautuvat niihin asioihin, joita opiskelijat huomasivat, että he eivät vielä tiedä ongelmaan liittyen; varaa aikaa 2-20 minuuttia 6. Itseopiskelu => Opiskelijat perehtyvät oppimistavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavaan materiaaliin, varaa aikaa väh. 1 ½ päivää 7. Purku ja arviointi => Itseopiskelun jälkeen käydään läpi, mitä kukin on saanut selville käsiteltävästä aiheesta; opitun tiedon perusteella ryhmä pyrkii yhdessä vastaamaan asetettuihin oppimistavoitteisiin ja luomaan yhteyksiä annettuun virikkeeseen. KATSO LISÄÄ: (
66 Visuaalinen lista Hyödyllinen menetelmä, kun haluat saada opiskelijat pohtimaan asioiden hyviä ja huonoja puolia tai vertaamaan näkökulmia (esimerkkinä ydinvoima) Pyydä opiskelijoita (yksin tai ryhmänä) piirtämään kirjain T paperille tai taululle ja merkitsemään T-kirjaimen vasen ja oikea puoli => toinen puoli asian hyödyt/hyvät puolet ja toinen haitat/huonot puolet Pyydä opiskelijoita listaamaan antamasi asian hyviä ja huonoja puolia Kun opiskelijat ovat saaneet tehtyä listan valmiiksi, esitä heille kysymyksiä, joilla he joutuvat analysoimaan kirjaamiaan asioita (
67 Tuumatalkoot Opiskelijat kirjaavat ensin omia ideoitaan esimerkiksi tiettyjen teemojen tai kysymysten mukaisesti Jokainen kirjaa yhden asian kerrallaan fläppitaululle tai seinälle Opetustilassa liikutaan koko ajan ja toisten ajatuksia luetaan, jolloin oma luomisprosessi toimii paremmin ja ideoita voidaan kehitellä edelleen; toisten ajatuksia voi jatkaa Prosessin aikana ei keskustella; vuorovaikutus tapahtuu kirjoittamalla Lopussa asiat voidaan koota yhteen myös keskustelemalla (Olkkonen & Vanhala, s. 172)
68 Kirjallisuus Kekäle, J Luento-opetuksen kehittäminen. Vähemmällä luennoimisella parempiin tuloksiin. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu. Kuittinen, M Mitä luennoinnin sijaan? Malleja opiskelijan itsenäisen työskentelyn lisäämiseksi. Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali. Oulu. Kupias, P Oppia opetusmenetelmistä. Educa-instituutti Oy. Edita. Lonka, K & Lonka, I. (toim.) Aktivoiva opetus. Käsikirja aikuisten ja nuorten opettajille. Kirjayhtymä, Helsinki. Olkkonen, T. & Vanhala, M Akateeminen luento kohtaavatko luennoitsija ja opiskelija? Oulun yliopiston julkaisuja Sarja A 12. Oulun yliopistopaino.
Aktivoivia opetusmenetelmiä. Anu Ylitalo Tritonia, EduTech Kevät 2010
Aktivoivia opetusmenetelmiä Anu Ylitalo Tritonia, EduTech Kevät 2010 Opetusmenetelmien valintaan vaikuttavat Opetuksen tavoitteet ja sisältö Opetettava tietoaines Opetusmenetelmien käyttömahdollisuudet
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotTeoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa
Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen
Lisätiedotverkkojakson työskentelyn aloitus
Arviointi-verkkojakson verkkojakson työskentelyn aloitus Jyväskylä 18.2.2005 Tuutorit seminaarissa: Mira Huusko, Taru Jokinen, Hanna Seuranen, Mikko Toriseva, Paula Vaskuri 1 Arviointi-jakson eteneminen
LisätiedotOngelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä
Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä PBL Problem Based Learning OLO - Ongelmalähtöinen oppiminen Ongelmalähtöinen oppiminen kehittää ja tukee: itsenäistä, opiskelijalähtöistä
LisätiedotSovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten
Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten Tämän materiaalipaketin avulla voit käsitellä Nexus-kyselyn teemoja ja tuloksia esimerkiksi hopsryhmässä. Ohje: Tulosta tämä tiedosto yksipuoleisena joko A4-koossa
LisätiedotMATEMATIIKAN PERUSKURSSI b
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Anna Kaasinen Itä-Suomen yliopisto Syksy 2016 Anna Kaasinen (Itä-Suomen yliopisto) MATEMATIIKAN PERUSKURSSI b Syksy 2016 0 / 9 MITÄ FLIPPED CLASSROOM ON? Flipped classroom eli
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
Lisätiedot1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä.
OHJEET TUOKION TOTEUTTAMISTA VARTEN Tarvitset - tarinan ja kuvan - joko seinälle kiinnitettävät rastitehtävät ja niihin liittyvät materiaalit tai jokaiselle lapselle oman tehtäväpaperin - piirustuspaperia
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotOpiskelijan lähtötason selvittäminen. ja huomioon ottaminen
Opiskelijan lähtötason selvittäminen ja huomioon ottaminen Opiskelijan lähtötason selvittäminen ja huomioon ottaminen A B Opiskelijan pitäminen oppimistyössä Opetustyön Perustehtävät C Opiskelijan oppimisen
LisätiedotTehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista.
Tehtäviä ja välineitä formatiivisen arvioinnin tueksi. Vinkkejä, joiden avulla opettaja voi seurata ja varmistaa oppilaiden edistymistä ja oppimista. 1. Kortit Opettaja pyytää (esim. tunnin / jakson jälkeen)
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
LisätiedotOhjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.
Ohjeita kotiopiskelun tueksi Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään. Isoniitun koulu 2009 Oppimistyylit Meillä kaikilla on oma tapamme oppia uusia asioita ja muistaa opittua.
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA
ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT
HELSINGIN YLIOPISTON KIRJASTON OPINTOPIIRIKORTIT Tähän korttipakkaan on koottu apukeinoja opinto-piirityöskentelyä varten. Voitte noudattaa ohjeita järjestelmällisesti tai soveltaa niitä vapaasti haluamallanne
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy
Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin
LisätiedotYhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli
Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
Lisätiedotportfolion ohjeet ja arviointi
2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN
LisätiedotTietotekniikan opintojen aktivointi
Tietotekniikan opintojen aktivointi 8.6.2011 Auri Kaihlavirta Päivän agenda HOPSien käsittelyä Päättötyön kirjoittamisen keinoja Opponoinnista Kirjoitustehtävä 1 1 Ryhmätehtävä: HOPSin jälkeen Kirjaa paperille
LisätiedotYSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä
YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita
LisätiedotVerkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen!
SISÄLLÖNTUOTANNON OPAS Verkkokoulutuksella tehokkaasti eteenpäin Herätä uteliaisuus - halu oppia lisää avaa oivallus uuteen ajatteluun sekä ymmärrykseen! Kuinka verkkokoulutus tehdään? Lanseeraus Aloitetaanpa
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
LisätiedotAmisKOODI. AmisKOODI tarjoaa keskustelujen pohjaksi tehtäväkokonaisuuksia sovellettavaksi opintojen eri vaiheisiin aiheina
OPETTAJALLE Työelämä odottaa ammattiin valmistuvilta nuorilta ammattiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, jotka auttavat toimimaan kehittyvässä työelämässä. Työelämätaitoja, kuten vuorovaikutus-
LisätiedotIhmisellä on viisi perusaistia
Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
Lisätiedot2. luento. CS-C2110 Ohjelmointistudio 1: mediaohjelmointi Syksy 2016 [Studio 1] Antti Tolppanen, Sanna Suoranta, Lauri Savioja
2. luento CS-C2110 Ohjelmointistudio 1: mediaohjelmointi Syksy 2016 [Studio 1] Antti Tolppanen, Sanna Suoranta, Lauri Savioja Tänään Ensimmäinen tehtävä Vinkkejä projektin aloittamiseen OLO-työskentelyn
LisätiedotKandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari
Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin
LisätiedotOPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio
OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät
LisätiedotNäin suunnittelet ja rakennat oman verkkokurssin. Työkirja. TiiaKonttinen
Näin suunnittelet ja rakennat oman verkkokurssin Työkirja TiiaKonttinen Hei, ihan huippua, että latasit tämän oppaan ja haluat oppia, miten voit suunnitella ja tehdä oman verkkokurssisi. Tämän työkirjan
LisätiedotTARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen. Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo
TARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo Koulutuksen sisältö ja tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on 1. saavuttaa yhteinen käsitys
LisätiedotKurssin oppimistavoitteet. Heikki Lokki Kurssin suorituksen jälkeen osaat
Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen - TVT-ajokortti (3 op) - Tietokone työvälineenä (1 op) - Opiskelutekniikka (2 op) - Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4 op) Heikki Lokki 24.9.2008 Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotYipTree.com. hommannimionmatematiikka.com
YipTree.com hommannimionmatematiikka.com YipTreen ja Homman nimi on matematiikan plussat Työrauha, työrauha ja työrauha Tuntien aloitus tapahtuu automaattisesti ja nopeasti (edellyttäen että koneet toimii)
LisätiedotJoni Forsell/ EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään
Joni Forsell/24.7.18 EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään Alustus EDUn opetussuunnitelmatyössä on noussut eri instansseissa ja tilaisuuksissa toistuvasti esiin perustavanlaatuinen
LisätiedotENNEN PELIN ALKUA. Osa A ALOITA 20 min
ENNEN PELIN ALKUA Laittakaa pelin violetit ohjekortit A E pinoon pelilaudan viereen. Laittakaa pelilaudalla siniset toimintakortit ja pinkit näkökulmakortit niille osoitettuihin paikkoihin. Osiot suoritetaan
LisätiedotOppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden
Oppimisprosessissa opiskelijoiden tukena analytiikan opiskelua yhdessä tehden Katariina Vuorensola Luento-opetuksen tulevaisuus Oppimisseikkailu 2017 Analytiikan kurssi Analytiikan perusteet, 4 op Maisterivaiheen
Lisätiedotoppimisella ja opiskelemisella
MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi toinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotKouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi:
Kouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi: Tämä esitys sisältää koulutuksen koulun opetushenkilöstölle. Koulutus on rakennettu sellaiseksi, että sen voi vetää ryhmälle ilman aiheeseen etukäteen perehtymistä.
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2014
Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
Lisätiedot1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen
Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia
LisätiedotTentti erilaiset kysymystyypit
Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotEsimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?
1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotEtäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto
Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto Slide 1 9 Eli ajoitus voisi olla: - aloitus 2 min - mallin esittely 6 min - arviointi
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotTervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9.
Tervetuloa! Opettajien alueellinen koulutus 3 Syksy 2018 Tampere 28.8., Helsinki 4.9. ja Oulu 5.9. Koulutuksen ohjelma klo 10.00 Teemme yhdessä 12.00 Lounas 13.00 Kokemuksia luokkapiiristä ja juttutuokiosta
LisätiedotHeilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma
Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotMillaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät
Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät 25.8.2010 Helsingin yliopiston kirjasto Päivi Helminen, Kati Syvälahti, Maija Halminen 31.8.2010 1 Työpajan tavoite Tavoitteena on
LisätiedotOmaperäinen lasku. : 2 on sama kuin :. Mari, Kim ja Jaana ovat ehdottaneet kolmea omaperäistä tapaa laskea : 2.
Omaperäinen lasku Nimet: Mari, Kim ja Jaana ovat ehdottaneet kolmea omaperäistä tapaa laskea : 2. Mitkä ehdotetuista laskutavoista ovat toimivia? Selittäkää, miksi laskutapa on toimiva tai miksei se ole.
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista
LisätiedotKurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Kesä Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto
Kurssiesite Lausekielinen ohjelmointi I Kesä 2018 Jorma Laurikkala Tietojenkäsittelytieteet Luonnontieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Vastuuopettaja Jorma Laurikkala, yliopistonlehtori. Kurssin materiaali
LisätiedotAkateemiset taidot. 2. tapaaminen
Akateemiset taidot 2. tapaaminen kurssin vastuuopettaja on Lauri Ylinen sähköposti on muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi huone C435 seuratkaa kurssin verkkosivua (courses.helsinki.fi/fi/mat20005/125180298)
LisätiedotTOIMINTA-KORTTI Yhdessäolon riemua MIELEN- TERVEYS
TOIMINTA-KORTTI Mielenterveyden käsi Tavoitteena pohtia omaa ja työyhteisön mielenterveyttä mielenterveyden käsi -kuvan avulla. 1. Miltä oma kätesi näyttää, kun tarkastelet sitä kuvan kysymysten avulla?
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA. Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela
OPETUSSUUNNITELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN LAPIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUSSA Lehtorit Satu Kumpulainen ja Laura Salmela Opetussuunnitelman perusteiden uudistamisella halutaan vastata voimakkaasti muuttuvan
LisätiedotPOP- Paremman Oppimisen Puolesta
POP- Paremman Oppimisen Puolesta PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Sisältö POP esittely Ryhmätehtävä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen kehittäminen Palauteryhmät ja POP Toimintasuunnitelma
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotMiten selvitä matematiikasta? Tutkitusti hyviä opiskelutaitovinkkejä
Miten selvitä matematiikasta? Tutkitusti hyviä opiskelutaitovinkkejä Panu Erästö Matemaatikko-tilastotieteilijä (Ph.D) Opettaja/pedagogi/opetuksen kehittäjä Kaikilla on edellytykset Usko omiin kykyihin
LisätiedotMitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun
Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Päätöspäivämäärä 01.06.2012 Opintojen mitoitus ja oppiminen Aika on oppimisen välttämätön edellytys
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotFiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4
Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1
Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotTentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. Tentti kestää kolme tuntia. Tehdään sähköisesti mikroluokkien Windows-koneilla.
Tentissä ratkaistaan neljä ohjelmointitehtävää Javalla. kestää kolme tuntia. Tule paikalle viimeistään noin 15 minuuttia ennen tentin alkua, koska tentti pyritään aloittamaan tasalta. Poistua voi aikaisintaan,
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotKaksinkertainen mahtis
Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 5.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta aiemmilta kursseilta Oman olemisen ja tietoisten valintojen
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että
LisätiedotTuen tarpeen tunnistaminen
Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi ensimmäinen luokka talvi Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista,
Lisätiedot10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta. Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus
10 teesiä verkko-opetuksen suunnittelusta Leena Hiltunen Tutkijatohtori Tietotekniikan Aineenopettajankoulutus Leena.r.k.Hiltunen@jyu.fi Teesi 1: Suunnittele! Aloita pienillä parannuksilla Mieti mikä on
LisätiedotSeminaari 6.9.2011 Heli Lepistö
Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on tulossa? Opetusryhmän aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Mieti jakson keskeiset opittavat asiat, käsitteet, opetuksen/oppimisen
LisätiedotOngelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016
- Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotNäin käytät GROW-kortteja
Mikä on GROW? GROW-korttipeli perustuu Graham Alexanderin, Alan Finen ja John Whitmoren kehittämään GROWmalliin, jossa erilaisia pulmatilanteita ja haasteita käsitellään valmentajan kysymysten avulla ratkaisukeskeisesti.
LisätiedotTEHTÄVÄOHJEET ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET
TEHTÄVÄOHJEET ILMASTONMUUTOKSEN SEURAUKSET HEIPÄHEI! Ja tervetuloa EduCycle-tehtävien pariin! Alta löydät muutaman ohjeen, joiden avulla navigoit tehtävien läpi jouhevasti. 1. EduCycle-tehtävät on jaettu
LisätiedotErillisopintooikeuslomake. Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää
Erillisopintooikeuslomake Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Yliopistopedagoginen koulutus
LisätiedotERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ
ERASMUS+ STRATEGINEN YHTEISTYÖ FAB OPPIMISPROSESSIN AIKAISEN ARVIOINNIN KRITEERIT VIERAIDEN KIELTEN OPPIMISELLE & OPETUKSELLE KORKEAKOULUISSA 2015-1-PL01-KA203-016474 VERTAISHAVAINNOINTILOMAKE Havainnoinnin
LisätiedotCHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi
Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin
LisätiedotMenetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan
Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan Matemaattiset menetelmät, syksy 2012 Lassi Korhonen, Oulun yliopisto, Matematiikan jaos 4.12.2012 1 Lähtökohta, opiskelijan näkökulma
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
LisätiedotLuku 5 Kertaus. Tehtävä 1 Kerratkaa oppimanne asiat yhdessä keskustellen.
Luku Kertaus Tehtävä 1 Kerratkaa oppimanne asiat yhdessä keskustellen. - Samanmuotoiset termit - Lausekkeen ja yhtälön ero - Yhtälön totuusarvon tutkiminen - Yhtälön ratkaisun etsiminen - Yhtälön ratkaisun
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
Lisätiedot