3 / Jäsenkysely: Päiväkoteihin vaaditaan pienempiä lapsiryhmiä. tykkää työstään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 / 2013. Jäsenkysely: Päiväkoteihin vaaditaan pienempiä lapsiryhmiä. tykkää työstään"

Transkriptio

1 3 / 2013 Jäsenkysely: Päiväkoteihin vaaditaan pienempiä lapsiryhmiä Taitava taru tykkää työstään

2 sisällys 3/ aamuvuoro Lähihoitaja Arja Kauppisen KYS:ssa. 22 pysymään Väitöskirja kertoo, miten hoitajat saadaan alalla. 50 saa Alzheimerin tautia sairastava Antti Koskela tukea Amandalta. 36 Logoterapeutti Minna Laine kertoi SuPerin opintopäivillä muistisairaan hoidosta. maaliskuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Jäsenhankinta raiteilleen! 8 Palkittua vanhustenhoitoa 10 KYS ja lähihoitajat 12 Maaliskuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kalakukko 16 Arja Kauppisen työpäivä 21 Moni ahmii tietämättään 22 Mistä työntekijät hoitoalalle? 26 Kuinka Saksa hoitaa vanhukset? 28 SuPerin päivähoidon kysely 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 2/10 34 Hyvä hoitaja välittää 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Opintopäivien antia 42 Lukijalta 44 Dieettisarja päättyy 46 Kevään jäsenillat 47 Palasia sieltä täältä 48 Vyöhyketerapia kihelmöi 50 Kun puoliso on muistisairas 52 Nuoret ja seksi 54 Aika hyvä työpaikka Janakkalasta 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Monipuolinen Taru Helander 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Säkylästä 2 SUPER 1/ 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Eeva Paljakka, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Marjo Sajantola ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Mitä kuuluu? Kun kohtaa lähes tuhat lähi- ja perushoitajaa kahden päivän aikana, saa kattavan katsauksen hoito- ja hoiva-alan arkeen. Mitä kentälle kuuluu? Sitä, että työpaikoilla menee pääosin hienosti. Ongelmistakin kerrotaan, kun kerran yhteen tullaan ja sana on vapaa. Yhden havaitsijan tiivistämänä superilainen Suomi keväällä 2013 näyttää seuraavalta. Kun työpaikalla menee hyvin, tästä olosta halutaan pitää kiinni. Huhut naapurityöpaikoilta kertovat, että jossakin menee huonommin. Pelkona on, että nuo heikot olosuhteet voivat siirtyä omaankin työyhteisöön. Onneksi hyvä lähiesimies on työpaikan yhteishengen turva, ja toivottavasti ainakaan hän ei vaihda työpaikkaa. Sairastumiset kummittelevat jokaisen työntekijän selän takana, sillä sairastuneen tilalle ei kaikissa työpaikoissa palkata sijaista. Entäpä se työnantaja, joka ei anna kolmea viikkoa pidempää kesälomaa? Vuosilomien lisäksi on muunkinlaisia vapaita. Vuorotteluvapaa kiinnostaa monia hoitoalalla toimivia. Ja vapaata voi saada vaikka ei haluaisikaan: monet kunnat lomauttavat hoitajia tai ainakin kyselevät, josko palkaton vapaa kiinnostaisi. Jaksotyöaika on päivän sana. Järjestelmästä pidetään, vaikka se opetteluvaiheessa aiheuttaa päänvaivaa niin työntekijöille kuin työnantajallekin. Muutamilla palloteltavilla työaika jaksottuu aivan toisella tavalla: määräaikaisiin työsuhteisiin. Tällaista ketjutusta on joku elänyt kymmenenkin vuotta. Epäkohtia riittää, varsinkin, jos työnantaja on kieltänyt avaamasta suutaan työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi mediassa. Paljastan, että nämä tiedot on kerätty SuPerin opintopäivien vilskeessä Tampereella. Kiitos kaikille, jotka siellä vierailitte lehden pisteessä kertomassa kuulumisia ja antamassa juttuvinkkejä. Opintopäivien pääsisältöön pääsee tutustumaan muualla tässä lehdessä. Sivulla 8 esiin astuvat palkitut työyhteisöt. Sivulta 36 alkaen olemme rakentaneet kuusisivuisen katsauksen päivien luentoihin. Palaamme opintopäivien tarjontaan myös myöhemmissä SuPer-lehdissä.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 3 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat maaliskuu huhtikuu Kalenteri Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer Kansainvälinen naistenpäivä Luottamusmiestutkinto 2. jakso, Kuopio, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer Yhdysjäsenkurssi, Vaasa, SuPer Minna Canthin päivä Yksityisen sektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Vaikuta viestinnällä, Helsinki, SuPer Suomen Vastaanotto-osastoavustajat ry:n koulutuspäivät, Helsinki SuPer-Opo kehittämispäivät, Tallinna, SuPer Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon edunvalvontapäivä, Helsinki, SuPer Aprillipäivä, 2. pääsiäispäivä Valtakunnallinen allergiaviikko Ammattiosastojen kotisivut kuntoon, Helsinki, SuPer Svenska studiedagar, SuPer, Åbo Vuorotteluvapaa säilytettävä Vuorotteluvapaajärjestelmä on tärkeä tekijä työurien pidentämisessä ja se on siksi säilytettävä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Vuorotteluvapaa lisää merkittävästi työhyvinvointia ja alalla pysymistä. Uskomme, että se on jo nyt yhdessä muiden työhyvinvointia tukevien toimien kanssa siirtänyt todellista eläkkeellejäämisikää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua siitä, että vuorotteluvapaa olisi leikkauslistalla. Vuorotteluvapaajärjestelmästä on määrätty lainsäädännössä ja järjestelmän jatkamiseen on sitouduttu raamisopimuksessa. SuPer vaa- nyt on aika tiikin, että maan hallitus pysyy sopimuksessaan ja jatkaa työhyvinvointia tukevia toimia. SuPer selvitti keväällä 2012 lähi- ja perushoitajien työssäjaksamisen tilaa. Kyselyyn vastanneista yli puolet oli harkinnut alan vaihtoa ja yli kolmasosa ei ollut varma, pystyykö työskentelemään terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan enää kahden vuoden kuluttua. Selvityksen mukaan puolet lähi- ja perushoitajista kokee työnsä raskaaksi ja vielä useampi heistä kokee, että kiire on lisääntynyt. Paavola muistuttaa, että työurien pidentäminen vaatii sitä tukevien toimien pitkäjänteistä toteutusta. Elämme sopimusyhteiskunnassa, jossa neuvotteluosapuolten on sitouduttava yhdessä sovittuihin päätöksiin.. Ripeyttä kuntauudistukseen! Kunta-alan henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt kannustavat jatkamaan kuntauudistusta ripeällä aikataululla. Huoltosuhteen sekä ikä- ja elinkeinorakenteen muuttuessa uudistukset kuntarakenteissa ovat välttämättömiä. Pääsopijajärjestöt muistuttavat, että kuntauudistus on muutakin kuin rajojen siirtelyä. Kuntakoon kasvaessa on esimerkiksi kehitettävä myös luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota. Kuntakoon kasvu lisää myös henkilöstön virantoimitusmatkoja ja useissa työpisteissä työskentelyä. Virka- ja virantoimitusmatkoja koskevia sopimusmääräyksiä tuleekin kehittää niin, että matkustaminen tapahtuu työaikana. Kuntien välillä olevat mahdolliset palkkaerot aiheuttavat palkkaharmonisaation tarvetta. Kunta-alan palkansaajajärjestöjen mukaan kuntatyönantajan ja kuntatyöntekijöiden yhteistä tuloksellisuustyötä on jatkettava, ja siinä on painotettava julkisen palvelutuotannon erityispiirteitä. Henkilöstö on otettava alusta asti mukaan uudistamaan rakenteita ja tuottavuutta, ja henkilöstön tiedonsaanti on turvattava.. ingimage osallistua jäseniltaan. laatia ammattiosaston vuosikertomus ja tilinpäätös ja toimittaa asiakirjoista kopiot liiton toimistoon. jäsenmaksunsa itse maksavan käyttää oikean kuukauden maksuviitettä, jotta maksut kirjautuvat jäsentietoihin oikein. tarkistaa, että ammattiosaston luottamustehtävissä toimivat on ilmoitettu jäsenyksikölle. ilmoittautua Vastaanotto-osastoavustajat ry:n koulutuspäiville Helsinkiin. alkaa havainnoida kevään merkkejä. 4 SUPER 3 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Suuret kiitokset opintopäiville osallistuneille! Helmikuu meni, samoin opintopäivät, joissa oli iloa ja oppimisen meininkiä. Päivien ohjelma oli koottu asiantuntijoiden luennoista hyvin monipuolisesti vastaamaan moniin eri tarpeisiin. Opintopäivillä oli liki tuhat osallistujaa ympäri maata. Silti määrä oli vähemmän kuin normaalisti. Poisjäämisen syy ei ollut se, etteikö olisi haluttu tulla. Syynä oli työnantajien kiristynyt asenne, päiville kun oli osallistumismaksu. Mielenkiintoisen tästä kuviosta tekee se, että lähi- ja perushoitajilla on lakisääteinen oikeus kolmeen koulutuspäivään vuodessa, jotta ammattitaito karttuisi. Tähän haasteeseen opintopäivät olisi ollut oivallinen tapa vastata. Uuden oppiminen ja opiskelu on mielenkiintoista ja antaa uutta ajatuskulmaa vanhaankin asiaan. Näin ajatteli moni osallistuja ja oli varmaankin tyytyväinen työnantajansa suomaan mahdollisuuteen. Työhyvinvointia lisäsi ehdottomasti kirjailija Aino Suholan esitys, jolloin salista huokui riemukas ilo, hiljaisuus sekä ajoittain surumielisyyskin, niin kuin elävässä elämässä. Näitä tunnelmia tarvitaan ja niitä jaetaan taas ensi vuonna. Talvi on ollut suhteellisen mielenkiintoinen niin työmarkkinaosapuolten kuin maan hallituksenkin näkemysten vuoksi. Erilaisia ajatuksia on heitetty milloin mistäkin asiasta. Lööppejä on tullut liukuhihnalta siitä, miten vaikeaa kaikki on, kun ei ymmärretä sopia eläkeiän nostosta, työajan lisäämisestä tai nollakorotuksesta sekä muista innovatiivista esityksistä ajankohdassa, jolloin sopimus on voimassa ensi vuoteen. Työntekijäpuolella asiat koetaan hankalaksi, jos kertaalleen sovitut seikat nousevat esille aina uudestaan. Tämä syö luottamusta ja aiheuttaa turhia karikoita. Nyt kaikki odottavat jotain tapahtuvaksi unohtaen, että osapuolet synnyttävät tapahtumat neuvotteluiden kautta. Tällä hetkellä ei saa unohtaa, mikä on neuvottelujen tarkoitus: löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, ei siis vain toista osapuolta tyydyttävä. Suomi on sopimusyhteiskunta ja sen varaan on myös kasvu rakennettu. Luotettava yhteiskunta on hyvä myyntivaltti, jota ei kannata hävittää. Etelä-Suomi aloitti viime viikolla hiihtolomat. Osa lähti pohjoiseen, jotkut etelään, mutta moni jäi myös kotiin viettämään lomaa. Helmikuun on sanottu olevan talven kylmin kuukausi. Onneksi näin ei ollut nyt, vaan olemme voineet nauttia kelpo ulkoilusäistä hiihtäen, kelkkaillen tai vaikka kävellen. Pääkaupunkiseudulla aurinko ei ole vielä juuri näyt- täytynyt, mutta lunta on tänä talvena tullut ihan hyvin ja saamme nauttia talven riemuista täälläkin. Toivotaan siis kevätaurinkoa ja virkistäviä ulkoilu- ja lomapäiviä kaikille.. Terveisin Silja Luotettava yhteiskunta on hyvä myyntivaltti, jota ei kannata hävittää. SUPER 3 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Jäsenhankinnassa on pysyttävä totuudessa teksti henriikka hakkala Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on harmissaan kentältä liittoon kantautuneista tiedoista, joiden mukaan erään ammattijärjestön jäsenyyttä on paikoitellen markkinoitu perättömillä väitteillä. Haitallisilta huhuilta on leikattava siivet. Kun kilpailu jäsenistä on kovaa, on muutamilla paikkakunnilla alettu käyttää keinoja, jotka eivät oikein kestä päivänvaloa. Palkkauksesta on kerrottu muunneltua totuutta tai on jätetty kertomatta, mitä jokin etuus jäsenille tosiasiassa maksaa, Paavola toteaa. Ammattijärjestöt eivät voi kilpailla jäsenistä nimenomaan jäsenyyteensä liitetyillä palkkaeduilla. Eri työkohteiden erilaiset tehtävien vaativuudet voivat näkyä palkkaeroina, mutta järjestöpoliittisesti eriytyvää palkkausta kunnissa ei ole. SuPer ajaa jäsentensä etua edistämällä koko ammattikunnan palkkauksen kehitystä ja ammatin arvostusta. Kenenkään ei siis kannata siirtyä toiseen liittoon sillä perusteella, että se lupaa neuvotella omille jäsenilleen parempia palkkausetuja. Sellainen ei nykykäytännön mukaan ole meillä mahdollista. Sama palkka samasta työstä on edelleen pätevä periaate. Kaikkien on hyvä tietää, että jos yhtäkkiä puhutaan järjestöjäsenyyteen liitetystä monen sadan euron palkkaerosta, se on käytännössä täysin mahdotonta. nassa on puhuttu jo viime kierroksella KVTES:stä kokonaan poistetun syrjäseutulisän kokoisesta palkanlisästä. Jos jonkin järjestön jäsenille voitaisiin neuvotella sellaisia palkanlisiä, niin totta kai ne pitäisi sitten maksaa kaikille. Miksi järjestäytyminen ei sovi palkkaerojen perusteeksi? Meidän kuntasektorin järjestelmässämme palkkaus määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella, ei sillä perusteella, mihin järjestöön henkilö kuuluu. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kiinnitti jokin aika sitten huomiota asiaan järjestäytymättömien työntekijöiden osalta. Tässä on kyse eri perusoikeuksien yhteensovittamistilanteesta. Kaksi selvitysmiestäkin tekee parhaillaan selvitystä asiasta, ja heidän vastauksensa pitäisi saada kesäkuun puoleenväliin mennessä.. Miksi tämä asia on ajankohtainen juuri nyt SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno? Nyt on kiinnitetty huomiota siihen, että erään järjestön jäsenhankin- ingimage 6 SUPER 3 /2013

7 Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat peruspalveluita Kansallisessa mielenterveysja päihdesuunnitelmassa tullaan vuosina painottamaan erityisesti palvelujen järjestämistä yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteydessä sekä tehokkaiden menetelmien käyttöönottoa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että mielenterveysja päihdepalveluita tarjotaan samoissa toimintayksiköissä kuin muitakin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita. Samoissa yksiköissä tarjotut palvelut vähentävät mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten henkilöiden leimautumista. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoyksiköitä ja päihdehuollon erityispalveluita ehdotetaan yhdistettäviksi, koska samanaikaiset mielenterveyden häiriöt ja päihdeongelmat ovat yleisiä. Päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta siirretään muun päivystävän sairaalatoiminnan yhteyteen. Tehokas mielenterveyttä ja päihteet- tömyyttä tukeva työ ja mielenterveysja päihdeongelmien hoito jo varhaisessa vaiheessa edellyttää, että erityistason mielenterveys- ja päihdehoitoyksiköt tukevat peruspalveluita tiiviillä yhteistyö-, koulutus- ja konsultaatiotoiminnalla. Peruspalveluiden käyttöön tarvitaan tehokkaiksi todettuja ehkäisevän työn ja hoidon menetelmiä. Tämä koskee niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin palveluja.. Vanhustenhuollon kantelut työllistävät Valviraa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirassa ratkaistiin viime vuonna 44 sosiaalihuollon valvontaasiaa. Virastoon tulleet kantelut koskivat edellisten vuosien tapaan pääasiassa vanhustenhuoltoa, toimeentulotukea ja lastensuojelua. Vuodenvaihteessa ratkaistuja sosiaalihuollon valvonta-asioita oli 44 ja keskeneräisiä asioita 77. Käsittelyssä oli muun muassa 76 vanhustenhuoltoon ja 29 lastensuojeluun liittyvää kantelua. Vanhustenhuollon kanteluissa kyse on usein asumispalvelujen järjestämisen oikea-aikaisuudesta, palvelujen laadusta tai asiakkaiden kohtelun epäkohdista. Virheet lääkehoidon toteuttamisessa tai puutteet asiakasturvallisuudessa sekä epäilyt henkilökunnan riittävyydestä ja pätevyydestä ovat toistuvasti esille nostettuja kantelun aiheita. Lastensuojelussa tyytymättömyyden kohteena ovat toiminnan asianmukaisuus sijaishuoltoyksiköissä, asiakkaan kohtelu lastensuojelussa, huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen perusteet, rajoittamistoimenpiteiden käyttö sekä sosiaalityöntekijän kelpoisuus.. ingimage Yksityissektori tarjoaa kesätöitä Yksityiset terveyspalvelualan palveluntuottajat tarjoavat tänä vuonna nuorille kesätyö- ja harjoittelupaikkoja enemmän kuin viime kesänä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n syksyllä tekemässä tiedustelussa selvisi, että noin joka kymmenes alan yritys aikoo lisätä kesätyöntekijöitä. Yksikään palveluntuottaja ei ilmoittanut vähentävänsä kesätyöntekijöiden määrää. Saatuja tuloksia pidetään merkkinä yksityisen terveyspalvelualan myönteisestä kehityksestä. Toimialaa pidetäänkin yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Verkkosivut päivähoidossa työskenteleville SuPer on avannut verkkosivut osana Turvallisen lapsuuden puolesta -kampanjaa osoitteessa Päivähoidossa työskenteleville jäsenille suunnatuilla sivuilla kerrotaan SuPerin tavoitteista varhaiskasvatuslain valmistelussa ja SuPerin päivähoidon teeseistä, joita liitto käyttää pohjana toimiessaan uutta lakia valmistelevassa työryhmässä. Verkkosivuilta voi ladata kampanjaan liittyvää materiaalia, esimerkiksi Takataskun leikit -vihkosen tai tulostaa värityskuvia lasten käyttöön. Lisäksi päivähoidon työntekijät voivat ammentaa ideoita työhönsä Viikon vinkki -osiosta. Käynnissä on myös kilpailu, jossa vastaajilta pyydetään perusteltuja kertomuksia siitä, mikä on mieluisinta toimintaa lasten parissa. Kampanjan myötä SuPer haluaa vaikuttaa päivähoidossa työskentelevien superilaisten asemaan ja edesauttaa sitä, että varhaiskasvatuspalveluja käyttäville lapsille ja perheille turvataan toimiva päivähoito. SUPER 3 /2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt La Carita -tunnustuspalkinnon vastaanottivat SuPerin opintopäivillä Nivalan Mäntykodista perushoitaja Soili Vähäaho ja sairaanhoitaja Irmeli Kauppi. Pieksämäeltä palkinnonjakotilaisuuteen saapuivat Koivurannan johtaja Ritva Häkkinen, sairaanhoitaja Virpi Backman-Lipponen, lähihoitajat Mia Pakarinen ja Eeva-Riitta Karppinen, perushoitaja Marketta Konttinen ja virikeohjaaja Riitta Kuparinen. Palkitsemisen arvoista vanhustenhoitoa Pieksämäellä ja Nivalassa teksti ja kuva sonja kähkönen SuPer ja La Carita -säätiö myönsivät tämän vuoden vanhustyön tunnustuspalkinnot Koivurannan palvelukeskukselle Pieksämäelle ja Mäntykodille Nivalaan. Kirkkopalvelut ry:n omistuksessa oleva Koivurannan palvelukeskus tarjoaa palvelua 65 asukkaalle Pieksämäellä. Palvelukeskuksessa on toteutettu onnistunut muutos laitoshoidosta tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja intervallipaikkaosastoksi. Motivoitunut ja työstään innostunut henkilökunta on selviytynyt haasteesta ja jatkanut toiminnan kehittämistä. Henkilökunta ja työnantaja ovat koulutusmyönteisiä. Kaksi hoitajaa on saanut muutosvalmennuskoulutuksen, ja työyhteisöstä on tehty opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Liettuaan. Osastolla järjestetään vuosittain läheistenilta ja myös opiskelijat järjestävät viriketoimintaa. Palvelukeskuksen sisustuksella on vaikutettu tilojen viihtyisyyteen. Asukkaita ulkoilutetaan, he osallistuvat kukkien hoitoon ja viriketoiminta on muutenkin aktiivista. Tavoitteena on aktiivinen arki, jossa jokainen asukas voi kokea päivässä yhden hyvää oloa tuottavan asian näkemällä, kuulemalla tai koskettamalla. Toimintaperiaatteena on välittäminen ja suvaitsevaisuus. Koivurannan palvelukeskuksen lähihoitaja Eeva-Riitta Karppinen, missä tunnelmissa otitte vastaan tiedon palkinnon saamisesta? Tieto palkinnosta oli paras yhteinen joululahja pitkään hoitotyötä tehneelle työyhteisölle ja maakunnallisesti merkittävä huomionosoitus vanhustyölle. Palkinto motivoi jatkamaan uusien kehittämissuunnitelmien parissa. Mitkä asiat tekevät työyhteisöstänne erityisen? Palvelukeskus on monen opiskelijan ja myös erityisopiskelijan työssäoppimispaikka. Yhteistyö rikastuttaa koko työyhteisöä monella tavoin, ja asukkaat saavat siitä suurimman hyödyn. 8 SUPER 3 /2013

9 Millä adjektiiveilla kuvailisitte työyhteisöänne? Vastuullinen, vireä, välittävä ja salliva. Mitkä ovat työyhteisönne vahvuuksia? Työntekijöillä on avoimet välit ja esimies on helposti lähestyttävä. Jaamme työyhteisössämme niin ilot kuin surut, ja olemme motivoineet toisiamme säilyttämään mielenkiinnon omaa työtämme kohtaan. Hyödynnämme jokaisen taitoja ja jaamme kaikille omat vastuualueet näiden kykyjen mukaisesti. Miten kanavoitte vahvuutenne asukkaiden hyväksi? Olemme kehittäneet omahoitajuutta, ja myös intervallipaikoilla olevilla on omahoitajat. Moniammatillinen työyhteisömme pitää huolen siitä, että asukkaat vuodepotilaita myöten voivat nauttia aktiivisesta arjesta. Jokainen voi osallistua kuntonsa edellyttämällä tavalla johonkin toimintaan. Mihin käytätte 1500 euron palkintosumman? Asukkaidemme silmäniloksi. Muistelu on tärkeä lääkkeetön hoitokeino muistisairaille. Asumme rautatiekaupungissa, ja monella asukkaallamme on muistoja matkoilta. Aiomme rakentaa rautatieaiheisen nurkkauksen toisen kerroksen sisääntuloaulaan, ikään kuin olisimme Pieksämäen juna-asemalla. Vanhusten voimavaroja tukevaa hoitoa Nivalassa Nivalassa sijaitseva Mäntykoti on kuudentoista asukkaan tehostetun palveluasumisen yksikkö. Asukkaat ovat pääasiassa muistisairaita vanhuksia. Yksikön hoitoideologia pohjautuu TunteVa-toimintamalliin, mikä tarkoittaa muistisairaan ihmisen arvostavaa kohtaamista sekä hänen tunteidensa ja tarpeidensa kuulemista. Hoitoa annetaan yksilöllisesti ja hoitajat panostavat siihen, että vanhukselle jää kohtaamisesta miellyttävä muistijälki. Hoitotyö tähtää vanhusten voimavarojen tukemiseen. Omaiset ovat mukana laatimassa hoitosuunnitelmaa, ja heitä kannustetaan osallistumaan myös hoidon toteutukseen. Myös omahoitajajärjestelmä on havaittu Mäntykodissa toimivaksi järjestelmäksi. Käytössä oleva RAI-järjestelmä tukee vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen, laadun ja kustannusten seurantaa. Henkilöstö on saanut suorittaa ergonomiakorttikoulutuksia. Jokaisen erityistaidot huomioidaan ja hoitajan persoonaa pidetään tärkeänä työvälineenä. Perushoitaja Soili Vähäaho Mäntykodista, miten työyhteisönne otti vastaan tiedon palkinnon saamisesta? Se tuntui uskomattoman upealta. Skoolasimme heti Pommacilla ja halasimme toisiamme. Miksi juuri te saitte palkinnon? Teemme kaiken mahdollisen asukkaiden hyväksi. Tiedostamme yhteisen päämäärämme, ja meillä on hyvä yhteishenki. Viihdymme työssämme sekä toistemme että asukkaiden kanssa. Miten kuvailisitte työyhteisöänne? Luova, sitoutunut, joustava, huippu, hölömö, rehellinen ja kekseliäs. Millaisia vahvuuksia työyhteisöllänne on? Olemme innovatiivisia. Meillä on vahva me-henki, arvostamme toisiamme ja työyhteisömme on avoin. Jaamme tietoa toinen toisillemme. Miten kanavoitte vahvuutenne vanhusten hyväksi? Kohtaamme vanhukset TunteVamallin mukaisesti aidosti läsnä olevina hoitajina. Pidämme huolta tasa-arvon toteutumisesta. Annamme asukkaille aikaa sekä virikkeitä ja hyödynnämme siinä hoitajien erityisosaamista. Mihin käytätte palkintosumman? Aiomme lähteä opintomatkalle joko Tukholmaan tai Espanjaan.. vanhusten hyvinvoinnin edistämistä tukeva la carita -säätiö on jakanut 1500 euron tunnustuspalkintoja vuodesta säätiö on tehnyt yhteistyötä superin kanssa vuodesta säätiö palkitsee vuosittain kaksi suomenkielistä ja yhden ruotsinkielisen hoitoyksikön. tänä vuonna palkintoa haki toistakymmentä suomenkielistä hoitoyksikköä. Ajantasaista tietoa sosiaaliturvasta Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeisiin tehty verkkojulkaisu Sosiaaliturvaopas on päivitetty. Kyseessä on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten yhteisestä sosiaaliturvasta kertova opas. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on sirpaleinen ja vaikeasti hahmotettavissa. Palveluiden tarjoajia on paljon, etuudet muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Vuoden 2013 oppaaseen on koottu ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Opas on hyvä käsikirja pitkäaikaissairaiden ja vammaisten parissa työskenteleville. Sen voi ladata osoitteesta Lääkekorvausten prosentit muuttuivat Lääkkeiden peruskorvaus ja alempi erityiskorvaus pienenivät helmikuun alusta. Lääkekatto eli omavastuuosuus puolestaan aleni vuodenvaihteessa. Peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus säilyy ennallaan. Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus on tänä vuonna 670 euroa. Tämän täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,5 euroa. Omia, vuoden aikana kertyneitä lääkekustannuksia ja vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä voi seurata verkossa asiointi. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. ingimage SUPER 3 /2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Miten lähihoitajan käy KYS:n kiivaassa kehityksessä? teksti marjo sajantola Kuopion yliopistollisessa sairaalassa puhaltavat muutoksen tuulet. Toimintaa tehostetaan, vuodepaikkoja vähennetään ja yksiköiden henkilöstötarpeita tarkistetaan. Lähi- ja perushoitajat pohtivat, riittääkö heille tulevaisuudessa töitä. Hallintoylihoitaja Merja Miettinen toteaa, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä muutokset tulevat kymmenisen vuoden viiveellä, jos niitä verrataan muiden sairaanhoitopiirien uudistuksiin. Tämä tarkoittaa päiväyksiköiden ja -sairaaloiden lisäämistä, vuodeosastojen yhdistämistä sekä päivystyksen kehittämistä. Tavoitteena on se, että henkilöstö tekee mahdollisimman vähän yötyötä ja viikonlopputöitä. Tämä KYS:in nopean hoidon trendi on myös kansallinen trendi. Hän kertoo, että esimerkiksi KYS:stä tullaan vähentämään 200 vuodepaikkaa. Jatkuva kehitystyö ja yhtä aikaa tapahtuvat muutokset toiminnassa saattavat hämmentää henkilöstöä. Tilanne vaatiikin säännöllistä tiedottamista. Sairaanhoitopiirissä henkilöstöedustajat ovat mukana johtoryhmissä. Miettinen tapaa heitä myös yhteisen lounaan merkeissä kuukausittain. Tällöin henkilöstön edustajat pääsevät kysymään suoraan hallintojohtajalta heitä kiinnostavista asioista. Aina järjestyy aikaa ja minä kerron asioista kaiken sen, mitä itse tiedän. Henkilöstön pitää tietää myös asioiden taustat. Lähihoitajia tarvitaan jatkossakin Miettinen viittaa Itä-Suomen yliopiston kanssa tehtyyn tutkimukseen, joka selvitti, että tietynlaisissa yksiköissä hyödytään eniten, jos henkilöstössä on prosenttia sairaanhoitajia ja loput lähihoitajia. Lähihoitajat eivät tule KYS:sta loppumaan, mutta se vaihtelee yksiköstä toiseen, montako heitä tarvitaan. Tässä ei ole lähihoitajia kohtaan minkäänlaista asennetta, etteivätkö he olisi hyviä hoitajia. Meidän lähihoitajillamme on erinomainen koulutus, ja he ovat erittäin motivoituneita ja arvostettuja työssään. Se on ihan selvä asia, Miettinen jatkaa. Hän kertoo antaneensa kehotuksen yksiköihin, että lähihoitajienkin lääkehoitokoulutus järjestetään niin kuin pitää, ja heille annetaan mahdollisimman laajat valtuudet lääkehoidon toteuttamisessa. Meillä on myös yksiköitä, joissa lääkäri ja osastonhoitaja ovat arvioineet, etteivät lähihoitajat voi yksikön luonteesta Hallintoylihoitaja Merja Miettinen johtuen osallistua lääkehoitoon. Ajatus on kuitenkin se, että mitoitukset katsotaan niin, että työt pystytään tekemään. Meillä on noin kaksikymmentä eri parametriä, joilla yksikön tilanne arvioidaan henkilöstön ja potilaiden näkökulmasta. Lähihoitajaopiskelijat ovat olleet tervetulleita työssäoppimisjaksoille syksystä Tämä positiivinen käänne on Miettisen ansiota. Otamme vastaan kaikki mahdolliset opiskelijat. On erittäin tarpeellista, että lähihoitajaopiskelijatkin ovat työssäoppimisjaksoilla myös erikoissairaanhoidossa. Näin he näkevät koko hoitoketjun. Tärkeä alueellinen näkökulma Eläköityminen tulee aiheuttamaan vuoteen 2020 mennessä sairaanhoitopiirissä vakavan henkilöstövajeen. Hallintoylihoitaja Miettinen laskee, että oppilaitokset eivät pysty kouluttamaan tarvittavaa määrää hoitohenkilöstöä eläköityvien tilalle. Hän näkee, että ulkomainen työvoima voi helpottaa tilannetta nopeimmin. Miettinen painottaa alueellisen näkökulman tärkeyttä. Hän muistuttaa, että alueella on myös 566 yksityistä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkaa, joita työvoimapula tulee koskemaan yhtälailla kuin sairaanhoitopiirin työpaikkoja. KYS ei myöskään voi imaista kaikkia valmistuneita hoitajia erikoissairaanhoitoon. Jos lähi- ja sairaanhoitajia ei ole perusterveydenhoidossa, erikoissairaanhoito paisuu, ja potilaat ovat aivan väärässä paikassa.. kuopion yliopistollinen sairaala 10 SUPER 3 /2013

11 Tavoitteena pitemmät ja paremmat työurat Miten vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja vanhusten hoitotyössä? Siihen etsitään ratkaisua Kohti parempia ja pitempiä työuria vanhusten hoitotyössä -hankkeessa, joka alkoi viime marraskuussa ja päättyy lokakuussa. Tavoitteena on tukea hankkeeseen osallistuvien hoitotyöntekijöiden työssä jaksamista ja kehittää työilmapiiriä, työyhteisön vuorovaikutusta sekä ihmissuhteita, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pirre Rantala Point Collegesta. Työ on alkanut ennakkokyselyllä, jolla selvitetään, millaisia muutoksia työympäristössä pitäisi tehdä ja mihin asioihin tarvitaan lisätukea. Valmennuspäivien aikana käydään läpi ennakkokyselyssä nousseita asioita, ja ratkaisuja pyritään viemään työhön. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä vanhusten hoitotyötä tekevien hoitajien oman työn arvostusta. ELY-keskuksen rahoittamassa kokonaisuudessa on mukana yhdeksänkymmentä valmennettavaa Itä-Uudenmaan vanhuspalveluista. Tarkoitus on, että mahdollisimman moni työyhteisöstä osallistuu valmennuspäiviin. Hankkeessa valmentajana on Sirkka Mertala. Yhteistyökumppaneina ovat SuPer ja Muistiasiantuntijat.. Nuoret ideoivat vanhustyötä ingimage Yksilöllinen ohjaus puree vajaaravitsemukseen Uraauurtava suomalaistutkimus havaitsi, että ikääntyneiden, kotona asuvien muistisairaiden ravitsemuksessa on usein merkittäviä puutteita. Tilanne oli tutkimuksen alussa heikoin niissä perheissä, joissa omaishoitaja oli mies. Tutkimusryhmään kuuluneiden muistisairaiden ravinnonsaanti, jaksaminen ja elämänlaatu kuitenkin paranivat, kun heille annettiin räätälöityä ravitsemusohjausta ja -hoitoa sekä tarvittaessa täydennysravintovalmisteita. Myös hengenahdistus ja depressio-oireet lievittyivät ravitsemustilan parantuessa. Tutkimukseen osallistui 99 yli 65-vuotiasta pariskuntaa, joista toinen toimi muistisairaan puolisonsa omaishoitajana kotona. Tutkittavat jaettiin satunnaistetusti ja kontrolloidusti tutkimusryhmään ja kontrolliryhmään, jolloin ravitsemusohjauksen ja -hoidon myönteinen vaikutus nousi näkyviin. Kuntiin tarvitaan ravitsemussuunnittelijoita ja -ohjaajia tekemään kotikäyntejä sekä lisää gerontologisen ravitsemuksen osaamista, toteaa tutkimuksen projektijohtaja ETT Merja Suominen Suomen Muistiasiantuntijat ry:stä. Ikäihmisten liikuntainterventioihin pitäisi myös yhdistää ravitsemusohjausta. Jos esimerkiksi proteiinin saantia ei lisätä, lisääntynyt liikunta kuluttaa jo vähäisiä lihaksia. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Muistiasiantuntijat ry:n Ravitsemus muistisairaan kodissa -hanketta Lisätietoa ingimage Valtakunnallinen Innolukio-kilpailu innosti lukiolaiset ideoimaan vanhustyön kehittämistä Vanhustyön keskusliiton luotsaamassa tehtäväsarjassa. Nuoria pyydettiin kehittämään uudenlainen toimintatapa tai ratkaisu, joka lisää nuorten ja ikäihmisten kohtaamista, yhdessäoloa ja yhteistä toimintaa. Sarjassa parhaimmaksi valittiin Siilinjärven lukion opiskelijoiden työ Albumit auki ja porisemaan! Nuorten ja ikäihmisten kohtaaminen valokuvien editoinnin parissa. Palkitut ideat löytyvät osoitteesta www. innolukio.fi. Päähenkilöitä haetaan television realitysarjaan Yle hakee päähenkilöitä uuteen, voimauttavan valokuvan menetelmää hyödyntävään realitysarjaan. Keväällä 2014 esitettävässä ohjelmassa päähenkilöt toteuttavat valitsemansa läheisen ehdoilla vastavuoroisen perheprojektin. Ohjelman tarkoituksena on lähentää perheenjäseniä, parantaa kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemista sekä tarjota ohjelmaa seuraaville suomalaisperheille keinoja vuorovaikutukseen. Ohjelmaan voi hakea mukaan Ylen verkkosivuilla 1. huhtikuuta saakka. SUPER 3 /

12 maaliskuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Säästetään hyvät mikrobit Hengitysliiton ja Allergia- ja astmaliiton asiantuntijan mukaan kodin perussiivouksessa ei tarvita desinfiointiaineita tai antibakteerisia puhdistusaineita, vaan kunnon siivous normaaleilla puhdistusaineilla riittää. Mikrobeja tuhoamaan suunniteltuja puhdistusaineita käytetään usein turhaan ja liikaa. Liiallinen käyttö voi kuitenkin tuhota myös hyödyllisiä mikrobeja ja johtaa siihen, että mikrobit kehittävät entistä paremman vastustuskyvyn. stt info Ikäihmiset liikkeelle Liikuntarajoitteisten osuutta ikäihmisistä voidaan vähentää yksilöllisen terveysneuvonnan avulla. Tämä selvisi Kuopiossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa interventioryhmään kuuluville 75 vuotta täyttäneille annettiin terveysneuvontaa, laadittiin henkilökohtainen liikuntaohjelma ja tarjottiin mahdollisuus kuntosaliharjoitteluun. Intervention päätyttyä noin joka kymmenes vanhus liikkui huonosti. Vertailuryhmässä huonosti liikkuvien osuus kasvoi ja heitä oli noin joka neljäs. itä-suomen yliopisto Yliaktiivisen rakon aiheuttamista virtsaamisvaivoista kärsii noin suomalaista. Työstressillä pitkäaikaiset vaikutukset Työikäisenä stressiä kokeneella henkilöllä on vanhuudessa merkittävästi huonompi toimintakyky ja enemmän liikkumisvaikeuksia kuin henkilöillä, jotka eivät stressiä ole kokeneet. Yhteys havaittiin Jyväskylän yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa. Pitkään jatkuneena stressi on erityisen haitallista. Jopa kolmannes työikäisistä kärsii työstä johtuvasta stressistä. Se voi ilmetä työhön liittyvinä välttämisreaktioina sekä masennusoireina, muistihäiriöinä, univaikeuksina tai fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä tai vatsakipuna. Yllättävä huomio tutkimuksessa oli se, että pääsääntöisesti jokin oireisto oli hallitseva ja vain harva oireili kaikilla mainituilla tavoilla. jyväskylän yliopisto Kasvissyöjillä vähemmän sydänoireita Tutkimuksen mukaan kasvisruokavaliota noudattavat välttyvät sydän- ja verisuonitaudeilta selvästi todennäköisemmin kuin lihaa ja kalaa syövät. Kun kasvissyöjiä verrattiin sekaravintoa syöviin, kasvissyöjien riski joutua sydänoireiden takia sairaalahoitoon tai kuolla sydänoireisiin oli 28 prosenttia pienempi kuin lihaa ja kalaa syövien. Tämä selittynee kasvissyöjien alhaisemmalla verenpaineella ja paremmilla kolesteroliarvoilla. duodecim Eroon hämäristä terveysväitteistä Ruokaa ja ravintolisiä ei saa enää markkinoida terveysväitteillä, joita ei pysty todistamaan tieteellisesti. Esimerkiksi maitohappobakteereja sisältävää elintarviketta ei saa markkinoida kertomalla, että se edistää vatsan toimintaa tai parantaa vastustuskykyä. Taustalla on EU:n asetus elintarvikkeiden terveysväitteistä, jonka myötä halutaan päästä eroon kuluttajaa harhaanjohtavasta mainonnasta. europa 12 SUPER 3 /2013

13 helmikuun kysymys oli: Tukeeko työnantajasi täydennyskoulutusta tasapuolisesti? 53 % MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. henkilökuntaa on niin vähän. työnantaja ymmärtää asian tärkeyden ja varaa rahaa tarpeeksi jo budjetissa. vuorotteluperiaatteella mennään kaikkiin mahdollisiin koulutuksiin. meillä on hyvä esimies, ja pidämme itse huolta tasapuolisuudesta. kaikilla sama mahdollisuus olla pätevä tehtävässään. työnantaja tarvitsee osaavia ammattilaisia. vuorotellen kaikki pääsevät. muut lehdet Uudistuksia tehdään enemmän hallinnon kuin potilaan näkökulmasta. Laadusta ei Suomessa keskustella, ei sen kummemmin hoidon kuin palvelunkaan. päätoimittaja kati haapakoski mediuutiset 6/2013 Nykyään ajattelen, että jokaisessa päivässä on jotakin ihmeellistä, jotakin kertomisen arvoista. kirjailija taina latvala sairaanhoitaja 2/2013 Ikääntyminen tuo monia iloisia asioita tullessaan. Suhteellisuudentaju kasvaa, kun on nähnyt kaikenlaista. stakesin entinen pääjohtaja vappu taipale terveydenhoitaja 1/ vuotta sitten 47 % toiset ovat suosikkityöntekijöitä. Myös nuoret ja vakituiset pääsevät helpommin. pomon kanssa kaveeravat pääsevät helpommin. työnantaja kikkailee: työpaikalla on noin 8 x vuosi työpaikkakoulutusta 2 tuntia kerrallaan. Siis on saatu koulutusta. lastentarhanopettajille on enemmän koulutuksia kuin lähihoitajille. sijaisilla ei ole paljon asiaa täydennyskoulutuksiin. ei ole kuulema rahaa. maaliskuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. maaliskuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. helmikuussa arpa suosi pirjo keskilammia tursasta. onnittelut! Tietokoneet olivat astumassa hoitotyöhön ja potilasasiakirjojen käsittelyyn. Tämän odotettiin helpottavan apuhoitajien työtä ja säästävän aikaa. Lehti esitteli työpaikkoja, joissa tietokoneita jo oli. Samoin julkaistiin lyhyet ohjeet siitä, kuinka tietokoneiden kanssa keskustellaan potilasjärjestelmässä. Pääkirjoituksessa muistutettiin, että henkilökuntaa ei pidä vähentää automaation kustannuksella. Tietokoneiden puolustajat korostavat, että tietokoneiden käyttöönotto ei vähennä henkilökuntaa, vaan koneiden tultua henkilökunta vapautuu muihin tehtäviin. Toivottavasti näin on ja henkilökunnalta liikenee enemmän aikaa potilaalle. apuhoitaja 3/1983 SUPER 3 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Arjan kalakukko ei uunissa laula teksti marjo sajantola, kuvat marika korhonen ja arja korhonen Arja Korhosen ruokablogista löytyvät niin savolaiset perinneruuat kuin uudemmatkin eväät. Oman kasvimaan sato ja itse ongitut ahvenet tekevät Arjan aterioista mitä parhainta lähiruokaa. Vaikka ammattiosaston puheenjohtajuus, SuPer- Opotehtävät ja liikuntaharrastukset vievät perushoitaja Arja Korhosen vapaa-ajasta omat siivunsa, hänellä riittää tarmoa paljon muuhunkin. Hän on onnistunut yhdistämään harrastuksensa mitä maukkaimmalla tavalla Arjan Atriat -blogissaan. Kun ruuanlaittoa ja leipomista rakastava superilainen aloitti uudelleen nuoruuden aikaisen valokuvaharrastuksensa, ruokablogihan siitä syntyi. Olen harrastanut bloggamista vuodesta 2010 lähtien. Haaveilin siitä pitkään. Tyttäreni ja poikani sekä pojan tyttökaveri kannustivat minua toteuttamaan unelmani. Kun mietin palstalle nimeä, nuoret sanoivat, että Arjan Atriat tietenkin! Arjat Atriat löytyy googlettamalla. Blogissa ohjeet ovat ojennuksessa, mutta valokuvat katosivat kesällä palvelinongelmissa kokonaan. Pikkuhiljaa Arja kuvaa ruokia uudestaan ja muistaa tällä kertaa myös jättää varmuuskopiot itselleen. Vahingosta viisastuu. Tappaiskeiton taitaja Vaikka valokuvaharrastus jäi vähemmälle, kun perheen perustaminen tuli Arjalle ajankohtaiseksi, innostus ruuanlaittoon kasvoi. Emäntäkoulutaustainen kotiäiti ehti lastenhoidon ohella valmistaa monenmoisia perinneherkkuja. Minulla oli aikaa leipoa ruisleipää ja hauduttaa uuniohrapuuroa. Perunakukkoa tein lapsille joka viikko. Vaalin edelleen näitä savolaisia perinneruokiamme, kuten kalakukkoa, perunapuuroa, tappaiskeittoa ja leipäressua. Arja vinkkaa, että leipäressu on köyhän opiskelijan pelastus. Siihen ei tarvita kuin paistinpannulle nokare rasvaa ja tilkka maitoa, johon laitetaan kuivahtaneita ruisleipäviipaleita imeytymään. SuPer-opona oppilaitoksilla käydessään hän voisikin opettaa myös tämän taidon opiskelijoille ja sen, miten estetään kalakukkoa laulamasta. Arjan kalakukon ohje on emäntäkoulussa käytetystä kirjasta Kotiruoka keittokirja kotia ja koulua varten. Hän on lisännyt reseptiin omalta äidiltään oppimansa niksin lisätä täytteen alle riisiä, johon herkullinen neste imeytyy. Arja Korhonen tekee kolmivuorotyötä KYS:n teho-osastolla. Kuopion yliopistollisen sairaalan työvoimaan hän liittyi jo vuonna 1985, vain vuosi valmistumisensa jälkeen. Hän oli välillä varahenkilöstössä, vaikka oli toimessa, sillä hän piti vaihtuvista tehtävistä. Kymmenen vuotta sitten hän siirtyi neurologiselta osastolta teholle. Työ ei ole koskaan tuntunut tervanjuonnilta. Hyvän ammatin olen valinnut, sillä tästä ammatista ei koskaan valmistu! Onhan tämä elämänpituinen oppimatka: koskaan ei pääse perille, matkan varrella maisemat muuttuvat ja näkökannat avartuvat. Multasorminen onkija Vaativan työn vastapainoksi Arja rentoutuu viljelypalstallaan. Noin aarin maapalalle mahtuu uskomaton määrä viljelykasveja. Yhteinen harrastus yhdistää, joten uusia ystävyyssuhteitakin on syntynyt perunapellolla puurtaessa. Tammikuussa tapaamme muutamien palstaviljeijöiden kesken ja suunnittelemme kylvöjä. Vietämme kevätkauden avajaisia, satokauden lopettajaisia ja pikkujoulujakin. Olen viljellyt valkosipulia jo niin pitkään, että minulla on siitä oma kanta. Valkosipulit istutan syksyllä, purjonsiemenet pistän itämään helmi-maaliskuussa ja puna-, kelta-, hopea- ja ryvässipulit istutan sitten, kun niiden aika on. Arja viljelee vuosittain myös maa-artisokkaa, palsternakkaa, perunaa, porkkanaa, herneitä, kurpitsaa ja kukkia. Lisäksi tilaa on vielä yrteille ja uusille kokeiluille, kuten stevialle. Kun istutan taimet, kastelen ne hyvin ja peitän harsolla, minun ei sitten tarvitse hypätä palstalla joka päivä. Taimettumisen aikana kastelen, ja sen jälkeen saa yläkerran isäntä pitää huolen, Arja nauraa. Sadonkorjuun jälkeen Arjan pakastin pullottaa lähiruokaa. Oman maan perunoita riittää syötäväksi jouluun asti, joskus pidempäänkin. Itse kasvatettujen vihannesten lisäksi itse ongitut ahvenet ovat Arjan suurta herkkua. Isokokoiset kalat hän paistaa fileinä ja pienet käyttää kalakukkoon. Kesällä on ihana istahtaa rantakiville paljain varpain, heittää onki veteen ja odotella saalista. Kiirettä ei ole.. 14 SUPER 3 /2013

15 Kalakukko 1 kg kalaa, mieluiten ahventa, perataan, huuhdotaan ja kuivataan 200 g sianlihaa, silavaa, lapaa tai kylkeä pilkotaan pieniksi kuutioiksi suolaa ruokalusikallinen riisiä täytteen alle imemään nestettä Taikina ½ l lämmintä vettä 50 g sulatettua voita 1 tl suolaa ½ tl kuivahiivaa 3 dl vehnäjauhoja 12 dl karkeita puuroruisjauhoja Sekoita aineet notkeaksi taikinaksi. Vaivaa vielä leivinpöydällä ja kauli siitä noin puolen senttimetrin paksuinen soikea kakku. Jätä pieni pala taikinaa kuoren paikkausta varten, jos kukko alkaa uunissa laulaa, eli kuori repeää. Ripota riisit pohjalle ja lado päälle täyte pyöreään muotoon, ensin kalaa, sitten lihaa ja ripauta kerrosten väliin suolaa ja toista kierros. Sivele taikinakakun reunat vedellä. Käännä taikina täytteen yli ja liitä reunat huolellisesti yhteen. Pistä tikulla pari höyryreikää viiden sentin välein. Paistaminen Ensimmäinen tunti 250 asteessa. Tarkista, onko kukko laulanut ja paikkaa tarvittaessa. Vähennä lämpö 200 asteeseen ja paista tunti. Lisää sian läskiä pinnalle ja pakkaa kukko ensin folioon ja sen jälkeen Savon Sanomiin. Hauduta 150 asteessa 3 4 tuntia. SUPER 3 /

16 16 SUPER 3 /2013

17 KYS:n psykogeriatrian osastolla ihminen hoidetaan kokonaisuutena teksti ja kuvat marjo sajantola Lähihoitaja Arja Kauppinen ei hoida ihmisestä vain yhtä osaa, vaan kokonaista ihmistä. Työ psykogeriatrisella osastolla ei ole henkisesti aina helppoa, mutta tällä osastolla työn tuottama paine ja kiireen aiheuttama ahdistus osataan purkaa puhumalla yhdessä asiat auki. Aamuvuoro Kuopion yliopistollisen sairaalan KYS:n Julkulan sairaalan vanhuspsykiatrian osastolla 2705 alkaa raportilla: ensin yökön raportti ja tämän jälkeen kuullaan vielä, että iltavuoro oli ollut rauhallinen. Lähihoitaja Arja Kauppinen on kokenut, että yksikin levoton potilas, joka huutelee vaatien hoitajien huomiota, vaikuttaa käytöksellään koko osastoon. Aremmat potilaat jopa pelkäävät. Useimmat haluavat pysyä omissa huoneissaan, eikä yhteisöllisyyttä ole. Osastolla hoidettavat potilaat ovat 65-vuotiaita ja sitä vanhempia. Psyykkisten sairauksien lisäksi heillä voi olla monia somaattisia sairauksia ja jo iänkin tuomia fyysisiä rajoitteita. Potilaat tulevat meille lähetteellä tai päivystyksen kautta. Masennus on yleisin diagnoosi, mutta meillä hoidetaan myös skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sekä skitsoaffektia sairastavia potilaita. Muistihäiriöt ja ahdistuneisuus ovat yleistä. Potilaan harhaisuus on joskus hyvinkin syvällä, ja hänelle totta ja ainoa totuus, jonka realisointi ei aina ole viisastakaan. Arja muistelee, että kolme kuukautta olisi ollut pisin aika, jonka potilas on ollut osastolla. Monelle yksinasuvalle osasto on koti, eivätkä he haluaisi lähteä pois. Keskusteluhoito on tärkeä osa. Voisihan sitä ajatella, ettei keskustelu harhaisen ihmisen kanssa hyödytä, mutta kyllä aina jotain kontaktia saa. Olen omat vanhempani menettänyt aika nuorena ja isovanhempanikin ihan pienenä. Tykkään tehdä töitä ikäihmisten kanssa, mutta soisin, että he voisivat ikääntyä armeliaammin. Arja kiinnittää työpukuunsa hälytyslaitteen, jota hän ei ole tällä osastolla tarvinnut vielä kertaakaan. Hälytintä on kuitenkin käytettävä ja tarvittaessa on myös lähdettävä avuksi toisillekin osastoille. Erimielisyyksiä voi syntyä, kun potilaalta rajoitetaan jotain, mutta aika rauhallista täällä on ollut. Osastolla ei ole edes eristyshuonetta. Jos potilas tarvitsee sitä, hänet siirretään toiselle osastolle. Meillä on kyllä yksi kameravalvontahuone. Mittee kuuluu? Vartin yli seitsemältä hoitajat jo kurkistelevat potilashuoneisiin, ollaanko hereillä, tarvitseeko joku apua. Mittee kuuluu, nukuitko hyvin, Arja kysyy omapotilaal- SUPER 3 /

18 Lähihoitaja Arja Kauppinen toivoisi avohoidolta nykyistä vahvempaa tukea pysykogeriatriselta osastolta kotihoitoon lähteville potilaille. 2. Psykogeriatrisen osaston potilaille on arkisin monenlaisia toimintaryhmiä, joihin heitä kannustetaan osallistumaan. 3. Arja Kauppista ta mukavalla murteellaan. Potilas ei oikein jaksaisi lähteä huoneestaan, mutta Arja saa hänet kuitenkin houkuteltua aamiaiselle. Huonokuntoisimmat asettuvat suoraan pöytien ääreen ja saavat aamiaisen eteensä, joidenkin kanssa tarjotin kootaan yhdessä. Puurojonossa rupatellaan hyväntuulisesti. Tunnelma on korkealla. Aurinko paistaa, puuro ja kahvi tuoksuvat, edessä on mukava päivä. Aamiaisen yhteydessä potilaat saavat myös lääkkeensä. Kun potilas saapuu osastolle hoitoon, hänen lääkityksensä tarkistetaan ja siinä pyritään minimiin. Toiset potilaat eivät haluaisi millään syödä lääkkeitään, mistä syystä he useinkin joutuvat palaamaan tänne takaisin hoidettavaksi. Toiset lääkitsevät itseään niin runsaasti, että joudutaan vieroittamaan. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet ovat vaarallinen sekoitus, mutta masentuneet sortuvat tähän yhteiskäyttöön. Osastolla lähihoitajat jakavat lääkkeet vuorollaan. Käytössä on tuplatarkastusmenetelmä, joka on toiminut erittäin hyvin. Vääriä lääkkeitä ei ole potilaille jaettu. Yhdessä olemisen tärkeys Aamuryhmä alkaa kello 8.30, ja siihen osallistuvat tänään melkein kaikki. Arja Kauppinen kertoo, että on erittäin tärkeää saada potilaat osallistumaan yhteisiin hetkiin. Yhdessä syöminenkin on yhteisöhoitoa. Monet potilasta ovat hoidossa vakavan masennuksen takia ja monilla on itsetuhoisia ajatuksia. Toisten seura vie ylöspäin. Harhaisetkin ihmiset pysyvät paremmin seurassa kiinni todellisuudessa. Siirryttyään avohoitoon potilaalle olisi tärkeää löytää joku kerho tai ryhmä, johon voisi liittyä, ettei hän jäisi ihan yksin sinne kotiin. Ikkunan ääressä mukavissa nojatuolissa istuvat naiset rupattelevat keskenään. Juttua riittää. Näitä rouvia katsellessa ei arvaisi heidän olevan mielenterveyspotilaita. Arja tietää, että joillekin naispotilaille omien vaatteiden käyttäminen ja myös päivittäinen kaunistautuminen ovat tärkeitä asioita. Joillakin henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti voi johtua vakavan masennuksen tuomasta voimattomuudesta. Vaikka ulkokuori voikin näyttää hyvältä, ajatusten sekavuus tulee esiin keskusteluissa. Arjan omapotilas ei osallistu keskusteluun. Sanomalehden kysymyspalstaa läpikäytäessä hän kuitenkin yllättää: ILO on YK:n työjärjestö, hän muistaa. Tämä ilahduttaa Arjaa, sillä potilas on ollut koko aamun pysähtyneen oloinen ja vaipuneena omiin ajatuksiinsa. Arkisin ryhmät ja hoitoneuvottelut rytmittävät päivää. On miesten ja naisten saunavuoroa, ulkoiluakin, jos potilaat haluavat. Kesäisin viihdytään yhdessä rannalla vaikka makkaraa paistellen. Potilaalla voi olla lupa poistua osastolta ja käydä ulkoilemassa, mutta muistihäiriöisiä ei voi yksin päästää liikkeelle. Viikonloput ovat arkea rauhallisemmat. Perjantaina on yhteisökokous, jossa suunnitellaan viikonlopun ohjelmaa. Lauantaisin voimme leipoa yhdessä tai pelata pelejä. Toisaalta arkisin on niin paljon touhua, että useimmat haluavat viikonloppuisin vain levätä, Arja kertoo. Muistoihin musiikin siivin Ennen musiikkiryhmän alkamista kello kymmeneltä Arja Kauppinen ehtii kirjata aamun tapahtumat. Toisella ko- 18 SUPER 3 /2013

19 4 5 naurattaa, kun lähihoitajaopiskelija Ella Toikkanen kertoo tuntevansa hyvin Olavi Virran ja muiden vanhempienkin laulajien levytyksiä. 4. Hälytyslaitteet latauksessa. Jokaiselle on omansa. 5. Lääkehoito kuuluu lähihoitajan tehtäviin. Henkilöstöpalaveria johtaa osastonhoitaja Erja Kokkonen. Heti palaverin alkuun käsitellään tiimityöskentelyyn siirtymistä, joka olisi edessä tuota pikaa. Uusi työtapa sekä tiimin oikeudet ja velvollisuudet puhututtavat. Seuraavaksi keskustellaan, miten aijokainen hoitaja tekee työtä omalla persoonallaan, joten elämänkokemuksesta on hyötyä hoitotyössä. neella opettelee Miranda-ohjelmaa lähihoitajaopiskelija Ella Toikkanen, joka on lähdössä mukaan musiikkiryhmään. Hän valmistuu keväällä vanhustyön koulutusohjelmasta, joten hänellä on jo paljon kokemusta monenlaisesta vanhustyöstä. Musiikkiryhmää vetää sairaanhoitaja Aija Koistinen, joka on opiskellut myös musiikkiterapiaa. Hän on jo asettanut esille valikoiman äänilevyjä, joista jokainen voi valita mielikappaleensa. Vaiennut viulu on yksi toivomus. Toiveen takana on lämmin muisto omasta enosta, joka soitti viulua. Marion Rungista keskustellaan pitkään, melkein jokaisella on jotain kommentoitavaa. Viimeinen musiikkitoive ilahduttaa myös lähihoitajaa ja lähihoitajaopiskelijaa: hekin pitävät Rauli Badding Somerjoen Laivat-kappaleesta. Musiikkiryhmän kulkua purkaessaan Aija Koistinen ja Arja Kauppinen toteavat tyytyväisinä, että tänään ryhmä oli todella keskusteleva. Jopa Arjan omapotilas esitti musiikkitoivomuksen. Koistinen kertoo huomanneensa, että kun potilas on masentunut ja kuuntelee Baddingia, hän kuuntelee usein kappaletta Tähdet, tähdet. Kun hän alkaa toipua, hän haluaa kuulla Laivat. Sitä tänäänkin kuunneltiin. Nyt lähihoitajan pitäisi kiirehtiä syömään, sillä henkilöstöpalaverin on määrä alkaa varttia vaille 12. Kissa pöydälle na niin kiireistä perjantaiaamua voitaisiin helpottaa. Ehdotus on, että aamuryhmä tiivistettäisiin 15 minuuttiin. Tästä Arja Kauppinen on eri mieltä: Potilaat lähtevät hitaasti mukaan. Vartti ei riittäisi kuin päiväohjelmasta kertomaan. Sen tiedon voisi jakaa aamiaisen yhteydessä ja pitää iltapäivällä kunnon keskusteluryhmän. Esitys saa kannatusta ja seuraavaksi osastonhoitaja tarttuu reippaasti hankalaan asiaan, osaston heikentyneeseen työilmapiiriin, jota hän on ollut havaitsevinaan. Potilasvaihtuvuus on viime aikoina ollut suurta, ja meillä on ollut työllistäviä potilaita. Henkilöstö on sairastanut vuoron perään. Laskin juuri, että meillä on toistakymmentä keikkalaista tullut ja mennyt. Olemme kyllä onnistuneet hoitamaan potilaamme, mutta onko enää työniloa? Aistin ärtymystä ja väsymystä, Erja Kokkonen pureutuu asian ytimeen. Hän huomauttaa, että tilanne tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa yhtä hankalana, sillä flunssakausi jatkuu ja talvilomat alkavat pyöriä tuota pikaa. Hän kaipaakin nyt ehdotuksia, miten työtaakkaa saisi kevennettyä. Arja ottaa puheenvuoron ja kertoo, SUPER 3 /

20 että perehdyttäminen oman työn ohessa on ollut raskasta, kun muutenkin työt kasautuvat. Joskus tuntuu, että helpommalla pääsee, jos itse tekee työn. Keskustelu jatkuu vilkkaana ja konkreettisia ehdotuksia syntyy. Kokemuksella ja persoonalla Arja Kauppinen kertoo työskentelevänsä mielellään opiskelijoiden kanssa, sillä heiltä saa aina tuoreita näkemyksiä. Hän haluaisikin kouluttautua opiskelijaohjaajaksi. Hän pitää uuden oppimisesta. Olin joku aika sitten työnantajan lähi- ja perushoitajille tarjoamassa kolmen opintoviikon mittaisessa täydennyskoulutuksessa. Minusta on aina mukava päivittää tietoja ja tavata toisia talon lähihoitajia. Kun Arja aloitti lähihoitajaopinnot, hän otti motokseen, että on oltava ihminen ihmiselle. Potilaalle pitää antaa aikaa. Hoitaja ei saa asettua potilaan yläpuolelle vaan hänen pitää olla aito ihminen, helposti lähestyttävä, mutta joka tarvittaessa osaa myös asettaa rajat. Arja muistuttaa, että jokainen hoitaja tekee työtä omalla persoonallaan, joten elämänkokemuksesta on hyötyä hoitotyössä. Kokemuksen pohjalta teoriaopinnot on helpompi soveltaa käytäntöön. Emme hoida vain yhtä osaa, vaan kokonaista ihmistä. Pitää pohtia, paljonko psyykkinen ongelma johtuu esimerkiksi potilaan fyysisestä sairaudesta, esimerkiksi syövästä. Ajattelemme hoidon tarpeesta potilaslähtöisesti. Lyhyen aikavälin tavoite voi olla sekin, jos potilas on hyvin ahdistunut, hänen ahdistustaan saadaan lievennettyä päivän aikana. Osastolla on kahdeksan mielisairaanhoitajaa ja 13 sairaanhoitajaa ja heidän lisäkseen erityistyöntekijöitä. Arjan mielestä työyhteisö on hyvin tasa-arvoinen. Hän kokee voivansa tuoda helposti omat mielipiteensä esiin. Mikään asia ei ole liian yksinkertainen tai vaikea, ettei sitä voisi ottaa puheeksi työkavereiden kanssa. Tämä on tärkeää työssäviihtyvyyden kannalta. Kun on oikein raskasta, viljelemme keskenämme aika hurttia huumoria. Osaamme myös myötäelää ja ymmärrämme toistemme tunnetiloja. Minun oli todella helppo solahtaa tälle osastolle. Uudet tulijat yritän ottaa vastaan yhtä hyvin kuin minut otettiin tänne. Toiveenani olisikin päästä vakituiseksi työntekijäksi.. Tänään töissä kuka Opintojen ja töiden myötä Iisalmesta Siilinjärven kautta Kuopioon muuttanut lähihoitaja Arja Kauppinen on 42-vuotias. Ennen lähihoitajaopintoja hän on suorittanut elintarviketyöntekijätutkinnon ja kotipalvelun yrittäjätutkinnon ja ollut pitkään kotiäitinä. Lähihoitajaksi hän valmistui 2004 mielenterveys ja päihdetyön koulutusohjelmasta Savon ammattija aikuisopistosta. työura hoitajana Aloitti keikkalaisena heti valmistuttuaan tehden etupäässä vierihoitokeikkoja KYS:n eri osastoilla. Opiskeli välillä kotipalveluyrittäjäksi ja teki keittiötöitä. Sijaisuuksia KYS:n Tarinansairaalan kuntoutustutkimusosastolla ja mielialahäiriöiden tutkimus- ja hoito-osastolla, joka suljettiin vuoden 2012 alussa. Nyt ollut reilun vuoden sijaisena Julkulan sairaalan psykogeriatrisella osastolla. perhe Asuu puolison kanssa kahden. Aikuinen tytär. lemmikit Haaveissa espanjan vesikoira, mutta vaatii vielä puolison pehmittelyä. harrastukset Luonnossa liikkuminen, sienestys ja marjastus sekä puutarhanhoito. Talvisin korttiaskartelu, neulominen ja pilkkiminen. Intiaanikulttuuri on lähellä sydäntä. parasta työssä Työn monipuolisuus. Saa tehdä kaikkea mahdollista. Kaikesta aiemmastakin koulutuksesta on hyötyä ja välillä on ajateltava kuin yrittäjä. haastavinta työssä Samat potilaat tulevat aina uudestaan, kun avohuolto ei kanna. Vanhuksille pitäisi saada riittävän pitkä ja tiivis seuranta. Joskus potilaiden on myös vaikea kiinnittyä jatkohoitoon ja pitää siitä kiinni itse. 20 SUPER 3 /2013

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta.

Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011. Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta. Veteraanien avustajatoiminnan aluetapaaminen Ylivieska 21.10.2011 Kokemuksia hankkeesta ja sen tarpeellisuudesta Matti Uusi-Rauva 1 1. Kokemukset hankkeesta valmistelusta 2. Hankkeen tarpeellisuus a. veteraanijärjestön

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja

Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011. Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry ja oppilaitosyhteistyö yliopiston kanssa vv. 2010 2011 Seminaari 22.11.2011 klo 14.00 14.15 Marja-Leena Timonen, johtaja Oulun Seudun Mäntykoti ry www. mantykoti.fi Yleishyödyllinen,

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja.

Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja. ASUMISEN TUKIASUKKAIDEN KYSELYN TULOKSIA Vain eteläisen alueen kaikissa kaavakkeissa oli kysymys numero 11, onko sinulla tukihenkilö/henkilökohtainen avustaja. KESKUSTA Vastauksia 14 kpl 1. IKÄ: vastaajien

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot