3 / Jäsenkysely: Päiväkoteihin vaaditaan pienempiä lapsiryhmiä. tykkää työstään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 / 2013. Jäsenkysely: Päiväkoteihin vaaditaan pienempiä lapsiryhmiä. tykkää työstään"

Transkriptio

1 3 / 2013 Jäsenkysely: Päiväkoteihin vaaditaan pienempiä lapsiryhmiä Taitava taru tykkää työstään

2 sisällys 3/ aamuvuoro Lähihoitaja Arja Kauppisen KYS:ssa. 22 pysymään Väitöskirja kertoo, miten hoitajat saadaan alalla. 50 saa Alzheimerin tautia sairastava Antti Koskela tukea Amandalta. 36 Logoterapeutti Minna Laine kertoi SuPerin opintopäivillä muistisairaan hoidosta. maaliskuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Jäsenhankinta raiteilleen! 8 Palkittua vanhustenhoitoa 10 KYS ja lähihoitajat 12 Maaliskuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kalakukko 16 Arja Kauppisen työpäivä 21 Moni ahmii tietämättään 22 Mistä työntekijät hoitoalalle? 26 Kuinka Saksa hoitaa vanhukset? 28 SuPerin päivähoidon kysely 32 Koulutusohjelmat esittelyssä 2/10 34 Hyvä hoitaja välittää 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Opintopäivien antia 42 Lukijalta 44 Dieettisarja päättyy 46 Kevään jäsenillat 47 Palasia sieltä täältä 48 Vyöhyketerapia kihelmöi 50 Kun puoliso on muistisairas 52 Nuoret ja seksi 54 Aika hyvä työpaikka Janakkalasta 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 60 Monipuolinen Taru Helander 64 Jäsenyksikkö tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Säkylästä 2 SUPER 1/ 2013

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 60. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Jukka Järvelä, ma Leena Lindroos vuorotteluvapaalla taittava toimittaja Sonja Kähkönen, ma toimittajat Marjo Sajantola Henriikka Hakkala Minna Lyhty, ma vierailevat kirjoittajat Eeva Paljakka, Mikko Rinta, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Marjo Sajantola ulkoasu Timo Numminen, Joonas Väänänen, Sonja Kähkönen painos ilmoitukset Henriikka Hakkala osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus Mitä kuuluu? Kun kohtaa lähes tuhat lähi- ja perushoitajaa kahden päivän aikana, saa kattavan katsauksen hoito- ja hoiva-alan arkeen. Mitä kentälle kuuluu? Sitä, että työpaikoilla menee pääosin hienosti. Ongelmistakin kerrotaan, kun kerran yhteen tullaan ja sana on vapaa. Yhden havaitsijan tiivistämänä superilainen Suomi keväällä 2013 näyttää seuraavalta. Kun työpaikalla menee hyvin, tästä olosta halutaan pitää kiinni. Huhut naapurityöpaikoilta kertovat, että jossakin menee huonommin. Pelkona on, että nuo heikot olosuhteet voivat siirtyä omaankin työyhteisöön. Onneksi hyvä lähiesimies on työpaikan yhteishengen turva, ja toivottavasti ainakaan hän ei vaihda työpaikkaa. Sairastumiset kummittelevat jokaisen työntekijän selän takana, sillä sairastuneen tilalle ei kaikissa työpaikoissa palkata sijaista. Entäpä se työnantaja, joka ei anna kolmea viikkoa pidempää kesälomaa? Vuosilomien lisäksi on muunkinlaisia vapaita. Vuorotteluvapaa kiinnostaa monia hoitoalalla toimivia. Ja vapaata voi saada vaikka ei haluaisikaan: monet kunnat lomauttavat hoitajia tai ainakin kyselevät, josko palkaton vapaa kiinnostaisi. Jaksotyöaika on päivän sana. Järjestelmästä pidetään, vaikka se opetteluvaiheessa aiheuttaa päänvaivaa niin työntekijöille kuin työnantajallekin. Muutamilla palloteltavilla työaika jaksottuu aivan toisella tavalla: määräaikaisiin työsuhteisiin. Tällaista ketjutusta on joku elänyt kymmenenkin vuotta. Epäkohtia riittää, varsinkin, jos työnantaja on kieltänyt avaamasta suutaan työpaikan ulkopuolella, esimerkiksi mediassa. Paljastan, että nämä tiedot on kerätty SuPerin opintopäivien vilskeessä Tampereella. Kiitos kaikille, jotka siellä vierailitte lehden pisteessä kertomassa kuulumisia ja antamassa juttuvinkkejä. Opintopäivien pääsisältöön pääsee tutustumaan muualla tässä lehdessä. Sivulla 8 esiin astuvat palkitut työyhteisöt. Sivulta 36 alkaen olemme rakentaneet kuusisivuisen katsauksen päivien luentoihin. Palaamme opintopäivien tarjontaan myös myöhemmissä SuPer-lehdissä.. kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 3 /2013 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat maaliskuu huhtikuu Kalenteri Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer Kansainvälinen naistenpäivä Luottamusmiestutkinto 2. jakso, Kuopio, SuPer Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer Yhdysjäsenkurssi, Vaasa, SuPer Minna Canthin päivä Yksityisen sektorin neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer Vaikuta viestinnällä, Helsinki, SuPer Suomen Vastaanotto-osastoavustajat ry:n koulutuspäivät, Helsinki SuPer-Opo kehittämispäivät, Tallinna, SuPer Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon edunvalvontapäivä, Helsinki, SuPer Aprillipäivä, 2. pääsiäispäivä Valtakunnallinen allergiaviikko Ammattiosastojen kotisivut kuntoon, Helsinki, SuPer Svenska studiedagar, SuPer, Åbo Vuorotteluvapaa säilytettävä Vuorotteluvapaajärjestelmä on tärkeä tekijä työurien pidentämisessä ja se on siksi säilytettävä, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo. Vuorotteluvapaa lisää merkittävästi työhyvinvointia ja alalla pysymistä. Uskomme, että se on jo nyt yhdessä muiden työhyvinvointia tukevien toimien kanssa siirtänyt todellista eläkkeellejäämisikää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Julkisuudessa on käyty jälleen keskustelua siitä, että vuorotteluvapaa olisi leikkauslistalla. Vuorotteluvapaajärjestelmästä on määrätty lainsäädännössä ja järjestelmän jatkamiseen on sitouduttu raamisopimuksessa. SuPer vaa- nyt on aika tiikin, että maan hallitus pysyy sopimuksessaan ja jatkaa työhyvinvointia tukevia toimia. SuPer selvitti keväällä 2012 lähi- ja perushoitajien työssäjaksamisen tilaa. Kyselyyn vastanneista yli puolet oli harkinnut alan vaihtoa ja yli kolmasosa ei ollut varma, pystyykö työskentelemään terveytensä puolesta nykyisessä ammatissaan enää kahden vuoden kuluttua. Selvityksen mukaan puolet lähi- ja perushoitajista kokee työnsä raskaaksi ja vielä useampi heistä kokee, että kiire on lisääntynyt. Paavola muistuttaa, että työurien pidentäminen vaatii sitä tukevien toimien pitkäjänteistä toteutusta. Elämme sopimusyhteiskunnassa, jossa neuvotteluosapuolten on sitouduttava yhdessä sovittuihin päätöksiin.. Ripeyttä kuntauudistukseen! Kunta-alan henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt kannustavat jatkamaan kuntauudistusta ripeällä aikataululla. Huoltosuhteen sekä ikä- ja elinkeinorakenteen muuttuessa uudistukset kuntarakenteissa ovat välttämättömiä. Pääsopijajärjestöt muistuttavat, että kuntauudistus on muutakin kuin rajojen siirtelyä. Kuntakoon kasvaessa on esimerkiksi kehitettävä myös luottamusmies- ja työsuojeluorganisaatiota. Kuntakoon kasvu lisää myös henkilöstön virantoimitusmatkoja ja useissa työpisteissä työskentelyä. Virka- ja virantoimitusmatkoja koskevia sopimusmääräyksiä tuleekin kehittää niin, että matkustaminen tapahtuu työaikana. Kuntien välillä olevat mahdolliset palkkaerot aiheuttavat palkkaharmonisaation tarvetta. Kunta-alan palkansaajajärjestöjen mukaan kuntatyönantajan ja kuntatyöntekijöiden yhteistä tuloksellisuustyötä on jatkettava, ja siinä on painotettava julkisen palvelutuotannon erityispiirteitä. Henkilöstö on otettava alusta asti mukaan uudistamaan rakenteita ja tuottavuutta, ja henkilöstön tiedonsaanti on turvattava.. ingimage osallistua jäseniltaan. laatia ammattiosaston vuosikertomus ja tilinpäätös ja toimittaa asiakirjoista kopiot liiton toimistoon. jäsenmaksunsa itse maksavan käyttää oikean kuukauden maksuviitettä, jotta maksut kirjautuvat jäsentietoihin oikein. tarkistaa, että ammattiosaston luottamustehtävissä toimivat on ilmoitettu jäsenyksikölle. ilmoittautua Vastaanotto-osastoavustajat ry:n koulutuspäiville Helsinkiin. alkaa havainnoida kevään merkkejä. 4 SUPER 3 /2013

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Suuret kiitokset opintopäiville osallistuneille! Helmikuu meni, samoin opintopäivät, joissa oli iloa ja oppimisen meininkiä. Päivien ohjelma oli koottu asiantuntijoiden luennoista hyvin monipuolisesti vastaamaan moniin eri tarpeisiin. Opintopäivillä oli liki tuhat osallistujaa ympäri maata. Silti määrä oli vähemmän kuin normaalisti. Poisjäämisen syy ei ollut se, etteikö olisi haluttu tulla. Syynä oli työnantajien kiristynyt asenne, päiville kun oli osallistumismaksu. Mielenkiintoisen tästä kuviosta tekee se, että lähi- ja perushoitajilla on lakisääteinen oikeus kolmeen koulutuspäivään vuodessa, jotta ammattitaito karttuisi. Tähän haasteeseen opintopäivät olisi ollut oivallinen tapa vastata. Uuden oppiminen ja opiskelu on mielenkiintoista ja antaa uutta ajatuskulmaa vanhaankin asiaan. Näin ajatteli moni osallistuja ja oli varmaankin tyytyväinen työnantajansa suomaan mahdollisuuteen. Työhyvinvointia lisäsi ehdottomasti kirjailija Aino Suholan esitys, jolloin salista huokui riemukas ilo, hiljaisuus sekä ajoittain surumielisyyskin, niin kuin elävässä elämässä. Näitä tunnelmia tarvitaan ja niitä jaetaan taas ensi vuonna. Talvi on ollut suhteellisen mielenkiintoinen niin työmarkkinaosapuolten kuin maan hallituksenkin näkemysten vuoksi. Erilaisia ajatuksia on heitetty milloin mistäkin asiasta. Lööppejä on tullut liukuhihnalta siitä, miten vaikeaa kaikki on, kun ei ymmärretä sopia eläkeiän nostosta, työajan lisäämisestä tai nollakorotuksesta sekä muista innovatiivista esityksistä ajankohdassa, jolloin sopimus on voimassa ensi vuoteen. Työntekijäpuolella asiat koetaan hankalaksi, jos kertaalleen sovitut seikat nousevat esille aina uudestaan. Tämä syö luottamusta ja aiheuttaa turhia karikoita. Nyt kaikki odottavat jotain tapahtuvaksi unohtaen, että osapuolet synnyttävät tapahtumat neuvotteluiden kautta. Tällä hetkellä ei saa unohtaa, mikä on neuvottelujen tarkoitus: löytää kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu, ei siis vain toista osapuolta tyydyttävä. Suomi on sopimusyhteiskunta ja sen varaan on myös kasvu rakennettu. Luotettava yhteiskunta on hyvä myyntivaltti, jota ei kannata hävittää. Etelä-Suomi aloitti viime viikolla hiihtolomat. Osa lähti pohjoiseen, jotkut etelään, mutta moni jäi myös kotiin viettämään lomaa. Helmikuun on sanottu olevan talven kylmin kuukausi. Onneksi näin ei ollut nyt, vaan olemme voineet nauttia kelpo ulkoilusäistä hiihtäen, kelkkaillen tai vaikka kävellen. Pääkaupunkiseudulla aurinko ei ole vielä juuri näyt- täytynyt, mutta lunta on tänä talvena tullut ihan hyvin ja saamme nauttia talven riemuista täälläkin. Toivotaan siis kevätaurinkoa ja virkistäviä ulkoilu- ja lomapäiviä kaikille.. Terveisin Silja Luotettava yhteiskunta on hyvä myyntivaltti, jota ei kannata hävittää. SUPER 3 /2013 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Jäsenhankinnassa on pysyttävä totuudessa teksti henriikka hakkala Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on harmissaan kentältä liittoon kantautuneista tiedoista, joiden mukaan erään ammattijärjestön jäsenyyttä on paikoitellen markkinoitu perättömillä väitteillä. Haitallisilta huhuilta on leikattava siivet. Kun kilpailu jäsenistä on kovaa, on muutamilla paikkakunnilla alettu käyttää keinoja, jotka eivät oikein kestä päivänvaloa. Palkkauksesta on kerrottu muunneltua totuutta tai on jätetty kertomatta, mitä jokin etuus jäsenille tosiasiassa maksaa, Paavola toteaa. Ammattijärjestöt eivät voi kilpailla jäsenistä nimenomaan jäsenyyteensä liitetyillä palkkaeduilla. Eri työkohteiden erilaiset tehtävien vaativuudet voivat näkyä palkkaeroina, mutta järjestöpoliittisesti eriytyvää palkkausta kunnissa ei ole. SuPer ajaa jäsentensä etua edistämällä koko ammattikunnan palkkauksen kehitystä ja ammatin arvostusta. Kenenkään ei siis kannata siirtyä toiseen liittoon sillä perusteella, että se lupaa neuvotella omille jäsenilleen parempia palkkausetuja. Sellainen ei nykykäytännön mukaan ole meillä mahdollista. Sama palkka samasta työstä on edelleen pätevä periaate. Kaikkien on hyvä tietää, että jos yhtäkkiä puhutaan järjestöjäsenyyteen liitetystä monen sadan euron palkkaerosta, se on käytännössä täysin mahdotonta. nassa on puhuttu jo viime kierroksella KVTES:stä kokonaan poistetun syrjäseutulisän kokoisesta palkanlisästä. Jos jonkin järjestön jäsenille voitaisiin neuvotella sellaisia palkanlisiä, niin totta kai ne pitäisi sitten maksaa kaikille. Miksi järjestäytyminen ei sovi palkkaerojen perusteeksi? Meidän kuntasektorin järjestelmässämme palkkaus määräytyy tehtävien vaativuuden perusteella, ei sillä perusteella, mihin järjestöön henkilö kuuluu. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kiinnitti jokin aika sitten huomiota asiaan järjestäytymättömien työntekijöiden osalta. Tässä on kyse eri perusoikeuksien yhteensovittamistilanteesta. Kaksi selvitysmiestäkin tekee parhaillaan selvitystä asiasta, ja heidän vastauksensa pitäisi saada kesäkuun puoleenväliin mennessä.. Miksi tämä asia on ajankohtainen juuri nyt SuPerin edunvalvontayksikön johtaja Anne Sainila-Vaarno? Nyt on kiinnitetty huomiota siihen, että erään järjestön jäsenhankin- ingimage 6 SUPER 3 /2013

7 Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat peruspalveluita Kansallisessa mielenterveysja päihdesuunnitelmassa tullaan vuosina painottamaan erityisesti palvelujen järjestämistä yleisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteydessä sekä tehokkaiden menetelmien käyttöönottoa. Suunnitelmassa ehdotetaan, että mielenterveysja päihdepalveluita tarjotaan samoissa toimintayksiköissä kuin muitakin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita. Samoissa yksiköissä tarjotut palvelut vähentävät mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten henkilöiden leimautumista. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoyksiköitä ja päihdehuollon erityispalveluita ehdotetaan yhdistettäviksi, koska samanaikaiset mielenterveyden häiriöt ja päihdeongelmat ovat yleisiä. Päivystävä psykiatrinen sairaalatoiminta siirretään muun päivystävän sairaalatoiminnan yhteyteen. Tehokas mielenterveyttä ja päihteet- tömyyttä tukeva työ ja mielenterveysja päihdeongelmien hoito jo varhaisessa vaiheessa edellyttää, että erityistason mielenterveys- ja päihdehoitoyksiköt tukevat peruspalveluita tiiviillä yhteistyö-, koulutus- ja konsultaatiotoiminnalla. Peruspalveluiden käyttöön tarvitaan tehokkaiksi todettuja ehkäisevän työn ja hoidon menetelmiä. Tämä koskee niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin palveluja.. Vanhustenhuollon kantelut työllistävät Valviraa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirassa ratkaistiin viime vuonna 44 sosiaalihuollon valvontaasiaa. Virastoon tulleet kantelut koskivat edellisten vuosien tapaan pääasiassa vanhustenhuoltoa, toimeentulotukea ja lastensuojelua. Vuodenvaihteessa ratkaistuja sosiaalihuollon valvonta-asioita oli 44 ja keskeneräisiä asioita 77. Käsittelyssä oli muun muassa 76 vanhustenhuoltoon ja 29 lastensuojeluun liittyvää kantelua. Vanhustenhuollon kanteluissa kyse on usein asumispalvelujen järjestämisen oikea-aikaisuudesta, palvelujen laadusta tai asiakkaiden kohtelun epäkohdista. Virheet lääkehoidon toteuttamisessa tai puutteet asiakasturvallisuudessa sekä epäilyt henkilökunnan riittävyydestä ja pätevyydestä ovat toistuvasti esille nostettuja kantelun aiheita. Lastensuojelussa tyytymättömyyden kohteena ovat toiminnan asianmukaisuus sijaishuoltoyksiköissä, asiakkaan kohtelu lastensuojelussa, huostaanoton ja sijaishuoltoon sijoittamisen perusteet, rajoittamistoimenpiteiden käyttö sekä sosiaalityöntekijän kelpoisuus.. ingimage Yksityissektori tarjoaa kesätöitä Yksityiset terveyspalvelualan palveluntuottajat tarjoavat tänä vuonna nuorille kesätyö- ja harjoittelupaikkoja enemmän kuin viime kesänä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n syksyllä tekemässä tiedustelussa selvisi, että noin joka kymmenes alan yritys aikoo lisätä kesätyöntekijöitä. Yksikään palveluntuottaja ei ilmoittanut vähentävänsä kesätyöntekijöiden määrää. Saatuja tuloksia pidetään merkkinä yksityisen terveyspalvelualan myönteisestä kehityksestä. Toimialaa pidetäänkin yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Verkkosivut päivähoidossa työskenteleville SuPer on avannut verkkosivut osana Turvallisen lapsuuden puolesta -kampanjaa osoitteessa Päivähoidossa työskenteleville jäsenille suunnatuilla sivuilla kerrotaan SuPerin tavoitteista varhaiskasvatuslain valmistelussa ja SuPerin päivähoidon teeseistä, joita liitto käyttää pohjana toimiessaan uutta lakia valmistelevassa työryhmässä. Verkkosivuilta voi ladata kampanjaan liittyvää materiaalia, esimerkiksi Takataskun leikit -vihkosen tai tulostaa värityskuvia lasten käyttöön. Lisäksi päivähoidon työntekijät voivat ammentaa ideoita työhönsä Viikon vinkki -osiosta. Käynnissä on myös kilpailu, jossa vastaajilta pyydetään perusteltuja kertomuksia siitä, mikä on mieluisinta toimintaa lasten parissa. Kampanjan myötä SuPer haluaa vaikuttaa päivähoidossa työskentelevien superilaisten asemaan ja edesauttaa sitä, että varhaiskasvatuspalveluja käyttäville lapsille ja perheille turvataan toimiva päivähoito. SUPER 3 /2013 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt La Carita -tunnustuspalkinnon vastaanottivat SuPerin opintopäivillä Nivalan Mäntykodista perushoitaja Soili Vähäaho ja sairaanhoitaja Irmeli Kauppi. Pieksämäeltä palkinnonjakotilaisuuteen saapuivat Koivurannan johtaja Ritva Häkkinen, sairaanhoitaja Virpi Backman-Lipponen, lähihoitajat Mia Pakarinen ja Eeva-Riitta Karppinen, perushoitaja Marketta Konttinen ja virikeohjaaja Riitta Kuparinen. Palkitsemisen arvoista vanhustenhoitoa Pieksämäellä ja Nivalassa teksti ja kuva sonja kähkönen SuPer ja La Carita -säätiö myönsivät tämän vuoden vanhustyön tunnustuspalkinnot Koivurannan palvelukeskukselle Pieksämäelle ja Mäntykodille Nivalaan. Kirkkopalvelut ry:n omistuksessa oleva Koivurannan palvelukeskus tarjoaa palvelua 65 asukkaalle Pieksämäellä. Palvelukeskuksessa on toteutettu onnistunut muutos laitoshoidosta tehostetun palveluasumisen yksiköksi ja intervallipaikkaosastoksi. Motivoitunut ja työstään innostunut henkilökunta on selviytynyt haasteesta ja jatkanut toiminnan kehittämistä. Henkilökunta ja työnantaja ovat koulutusmyönteisiä. Kaksi hoitajaa on saanut muutosvalmennuskoulutuksen, ja työyhteisöstä on tehty opintomatkoja Ruotsiin, Tanskaan, Hollantiin ja Liettuaan. Osastolla järjestetään vuosittain läheistenilta ja myös opiskelijat järjestävät viriketoimintaa. Palvelukeskuksen sisustuksella on vaikutettu tilojen viihtyisyyteen. Asukkaita ulkoilutetaan, he osallistuvat kukkien hoitoon ja viriketoiminta on muutenkin aktiivista. Tavoitteena on aktiivinen arki, jossa jokainen asukas voi kokea päivässä yhden hyvää oloa tuottavan asian näkemällä, kuulemalla tai koskettamalla. Toimintaperiaatteena on välittäminen ja suvaitsevaisuus. Koivurannan palvelukeskuksen lähihoitaja Eeva-Riitta Karppinen, missä tunnelmissa otitte vastaan tiedon palkinnon saamisesta? Tieto palkinnosta oli paras yhteinen joululahja pitkään hoitotyötä tehneelle työyhteisölle ja maakunnallisesti merkittävä huomionosoitus vanhustyölle. Palkinto motivoi jatkamaan uusien kehittämissuunnitelmien parissa. Mitkä asiat tekevät työyhteisöstänne erityisen? Palvelukeskus on monen opiskelijan ja myös erityisopiskelijan työssäoppimispaikka. Yhteistyö rikastuttaa koko työyhteisöä monella tavoin, ja asukkaat saavat siitä suurimman hyödyn. 8 SUPER 3 /2013

9 Millä adjektiiveilla kuvailisitte työyhteisöänne? Vastuullinen, vireä, välittävä ja salliva. Mitkä ovat työyhteisönne vahvuuksia? Työntekijöillä on avoimet välit ja esimies on helposti lähestyttävä. Jaamme työyhteisössämme niin ilot kuin surut, ja olemme motivoineet toisiamme säilyttämään mielenkiinnon omaa työtämme kohtaan. Hyödynnämme jokaisen taitoja ja jaamme kaikille omat vastuualueet näiden kykyjen mukaisesti. Miten kanavoitte vahvuutenne asukkaiden hyväksi? Olemme kehittäneet omahoitajuutta, ja myös intervallipaikoilla olevilla on omahoitajat. Moniammatillinen työyhteisömme pitää huolen siitä, että asukkaat vuodepotilaita myöten voivat nauttia aktiivisesta arjesta. Jokainen voi osallistua kuntonsa edellyttämällä tavalla johonkin toimintaan. Mihin käytätte 1500 euron palkintosumman? Asukkaidemme silmäniloksi. Muistelu on tärkeä lääkkeetön hoitokeino muistisairaille. Asumme rautatiekaupungissa, ja monella asukkaallamme on muistoja matkoilta. Aiomme rakentaa rautatieaiheisen nurkkauksen toisen kerroksen sisääntuloaulaan, ikään kuin olisimme Pieksämäen juna-asemalla. Vanhusten voimavaroja tukevaa hoitoa Nivalassa Nivalassa sijaitseva Mäntykoti on kuudentoista asukkaan tehostetun palveluasumisen yksikkö. Asukkaat ovat pääasiassa muistisairaita vanhuksia. Yksikön hoitoideologia pohjautuu TunteVa-toimintamalliin, mikä tarkoittaa muistisairaan ihmisen arvostavaa kohtaamista sekä hänen tunteidensa ja tarpeidensa kuulemista. Hoitoa annetaan yksilöllisesti ja hoitajat panostavat siihen, että vanhukselle jää kohtaamisesta miellyttävä muistijälki. Hoitotyö tähtää vanhusten voimavarojen tukemiseen. Omaiset ovat mukana laatimassa hoitosuunnitelmaa, ja heitä kannustetaan osallistumaan myös hoidon toteutukseen. Myös omahoitajajärjestelmä on havaittu Mäntykodissa toimivaksi järjestelmäksi. Käytössä oleva RAI-järjestelmä tukee vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen, laadun ja kustannusten seurantaa. Henkilöstö on saanut suorittaa ergonomiakorttikoulutuksia. Jokaisen erityistaidot huomioidaan ja hoitajan persoonaa pidetään tärkeänä työvälineenä. Perushoitaja Soili Vähäaho Mäntykodista, miten työyhteisönne otti vastaan tiedon palkinnon saamisesta? Se tuntui uskomattoman upealta. Skoolasimme heti Pommacilla ja halasimme toisiamme. Miksi juuri te saitte palkinnon? Teemme kaiken mahdollisen asukkaiden hyväksi. Tiedostamme yhteisen päämäärämme, ja meillä on hyvä yhteishenki. Viihdymme työssämme sekä toistemme että asukkaiden kanssa. Miten kuvailisitte työyhteisöänne? Luova, sitoutunut, joustava, huippu, hölömö, rehellinen ja kekseliäs. Millaisia vahvuuksia työyhteisöllänne on? Olemme innovatiivisia. Meillä on vahva me-henki, arvostamme toisiamme ja työyhteisömme on avoin. Jaamme tietoa toinen toisillemme. Miten kanavoitte vahvuutenne vanhusten hyväksi? Kohtaamme vanhukset TunteVamallin mukaisesti aidosti läsnä olevina hoitajina. Pidämme huolta tasa-arvon toteutumisesta. Annamme asukkaille aikaa sekä virikkeitä ja hyödynnämme siinä hoitajien erityisosaamista. Mihin käytätte palkintosumman? Aiomme lähteä opintomatkalle joko Tukholmaan tai Espanjaan.. vanhusten hyvinvoinnin edistämistä tukeva la carita -säätiö on jakanut 1500 euron tunnustuspalkintoja vuodesta säätiö on tehnyt yhteistyötä superin kanssa vuodesta säätiö palkitsee vuosittain kaksi suomenkielistä ja yhden ruotsinkielisen hoitoyksikön. tänä vuonna palkintoa haki toistakymmentä suomenkielistä hoitoyksikköä. Ajantasaista tietoa sosiaaliturvasta Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten tarpeisiin tehty verkkojulkaisu Sosiaaliturvaopas on päivitetty. Kyseessä on ainoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten yhteisestä sosiaaliturvasta kertova opas. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on sirpaleinen ja vaikeasti hahmotettavissa. Palveluiden tarjoajia on paljon, etuudet muuttuvat ja niiden myöntämiseen vaikuttavat monet tekijät. Vuoden 2013 oppaaseen on koottu ajantasainen sosiaaliturvaan liittyvä tieto. Opas on hyvä käsikirja pitkäaikaissairaiden ja vammaisten parissa työskenteleville. Sen voi ladata osoitteesta Lääkekorvausten prosentit muuttuivat Lääkkeiden peruskorvaus ja alempi erityiskorvaus pienenivät helmikuun alusta. Lääkekatto eli omavastuuosuus puolestaan aleni vuodenvaihteessa. Peruskorvaus aleni 42 prosentista 35 prosenttiin ja alempi erityiskorvaus 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus säilyy ennallaan. Lääkekustannusten vuotuinen omavastuuosuus on tänä vuonna 670 euroa. Tämän täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,5 euroa. Omia, vuoden aikana kertyneitä lääkekustannuksia ja vuotuisen omavastuuosuuden täyttymistä voi seurata verkossa asiointi. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla. ingimage SUPER 3 /2013 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Miten lähihoitajan käy KYS:n kiivaassa kehityksessä? teksti marjo sajantola Kuopion yliopistollisessa sairaalassa puhaltavat muutoksen tuulet. Toimintaa tehostetaan, vuodepaikkoja vähennetään ja yksiköiden henkilöstötarpeita tarkistetaan. Lähi- ja perushoitajat pohtivat, riittääkö heille tulevaisuudessa töitä. Hallintoylihoitaja Merja Miettinen toteaa, että Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä muutokset tulevat kymmenisen vuoden viiveellä, jos niitä verrataan muiden sairaanhoitopiirien uudistuksiin. Tämä tarkoittaa päiväyksiköiden ja -sairaaloiden lisäämistä, vuodeosastojen yhdistämistä sekä päivystyksen kehittämistä. Tavoitteena on se, että henkilöstö tekee mahdollisimman vähän yötyötä ja viikonlopputöitä. Tämä KYS:in nopean hoidon trendi on myös kansallinen trendi. Hän kertoo, että esimerkiksi KYS:stä tullaan vähentämään 200 vuodepaikkaa. Jatkuva kehitystyö ja yhtä aikaa tapahtuvat muutokset toiminnassa saattavat hämmentää henkilöstöä. Tilanne vaatiikin säännöllistä tiedottamista. Sairaanhoitopiirissä henkilöstöedustajat ovat mukana johtoryhmissä. Miettinen tapaa heitä myös yhteisen lounaan merkeissä kuukausittain. Tällöin henkilöstön edustajat pääsevät kysymään suoraan hallintojohtajalta heitä kiinnostavista asioista. Aina järjestyy aikaa ja minä kerron asioista kaiken sen, mitä itse tiedän. Henkilöstön pitää tietää myös asioiden taustat. Lähihoitajia tarvitaan jatkossakin Miettinen viittaa Itä-Suomen yliopiston kanssa tehtyyn tutkimukseen, joka selvitti, että tietynlaisissa yksiköissä hyödytään eniten, jos henkilöstössä on prosenttia sairaanhoitajia ja loput lähihoitajia. Lähihoitajat eivät tule KYS:sta loppumaan, mutta se vaihtelee yksiköstä toiseen, montako heitä tarvitaan. Tässä ei ole lähihoitajia kohtaan minkäänlaista asennetta, etteivätkö he olisi hyviä hoitajia. Meidän lähihoitajillamme on erinomainen koulutus, ja he ovat erittäin motivoituneita ja arvostettuja työssään. Se on ihan selvä asia, Miettinen jatkaa. Hän kertoo antaneensa kehotuksen yksiköihin, että lähihoitajienkin lääkehoitokoulutus järjestetään niin kuin pitää, ja heille annetaan mahdollisimman laajat valtuudet lääkehoidon toteuttamisessa. Meillä on myös yksiköitä, joissa lääkäri ja osastonhoitaja ovat arvioineet, etteivät lähihoitajat voi yksikön luonteesta Hallintoylihoitaja Merja Miettinen johtuen osallistua lääkehoitoon. Ajatus on kuitenkin se, että mitoitukset katsotaan niin, että työt pystytään tekemään. Meillä on noin kaksikymmentä eri parametriä, joilla yksikön tilanne arvioidaan henkilöstön ja potilaiden näkökulmasta. Lähihoitajaopiskelijat ovat olleet tervetulleita työssäoppimisjaksoille syksystä Tämä positiivinen käänne on Miettisen ansiota. Otamme vastaan kaikki mahdolliset opiskelijat. On erittäin tarpeellista, että lähihoitajaopiskelijatkin ovat työssäoppimisjaksoilla myös erikoissairaanhoidossa. Näin he näkevät koko hoitoketjun. Tärkeä alueellinen näkökulma Eläköityminen tulee aiheuttamaan vuoteen 2020 mennessä sairaanhoitopiirissä vakavan henkilöstövajeen. Hallintoylihoitaja Miettinen laskee, että oppilaitokset eivät pysty kouluttamaan tarvittavaa määrää hoitohenkilöstöä eläköityvien tilalle. Hän näkee, että ulkomainen työvoima voi helpottaa tilannetta nopeimmin. Miettinen painottaa alueellisen näkökulman tärkeyttä. Hän muistuttaa, että alueella on myös 566 yksityistä sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkaa, joita työvoimapula tulee koskemaan yhtälailla kuin sairaanhoitopiirin työpaikkoja. KYS ei myöskään voi imaista kaikkia valmistuneita hoitajia erikoissairaanhoitoon. Jos lähi- ja sairaanhoitajia ei ole perusterveydenhoidossa, erikoissairaanhoito paisuu, ja potilaat ovat aivan väärässä paikassa.. kuopion yliopistollinen sairaala 10 SUPER 3 /2013

11 Tavoitteena pitemmät ja paremmat työurat Miten vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja vanhusten hoitotyössä? Siihen etsitään ratkaisua Kohti parempia ja pitempiä työuria vanhusten hoitotyössä -hankkeessa, joka alkoi viime marraskuussa ja päättyy lokakuussa. Tavoitteena on tukea hankkeeseen osallistuvien hoitotyöntekijöiden työssä jaksamista ja kehittää työilmapiiriä, työyhteisön vuorovaikutusta sekä ihmissuhteita, kertoo hankkeen projektipäällikkö Pirre Rantala Point Collegesta. Työ on alkanut ennakkokyselyllä, jolla selvitetään, millaisia muutoksia työympäristössä pitäisi tehdä ja mihin asioihin tarvitaan lisätukea. Valmennuspäivien aikana käydään läpi ennakkokyselyssä nousseita asioita, ja ratkaisuja pyritään viemään työhön. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä vanhusten hoitotyötä tekevien hoitajien oman työn arvostusta. ELY-keskuksen rahoittamassa kokonaisuudessa on mukana yhdeksänkymmentä valmennettavaa Itä-Uudenmaan vanhuspalveluista. Tarkoitus on, että mahdollisimman moni työyhteisöstä osallistuu valmennuspäiviin. Hankkeessa valmentajana on Sirkka Mertala. Yhteistyökumppaneina ovat SuPer ja Muistiasiantuntijat.. Nuoret ideoivat vanhustyötä ingimage Yksilöllinen ohjaus puree vajaaravitsemukseen Uraauurtava suomalaistutkimus havaitsi, että ikääntyneiden, kotona asuvien muistisairaiden ravitsemuksessa on usein merkittäviä puutteita. Tilanne oli tutkimuksen alussa heikoin niissä perheissä, joissa omaishoitaja oli mies. Tutkimusryhmään kuuluneiden muistisairaiden ravinnonsaanti, jaksaminen ja elämänlaatu kuitenkin paranivat, kun heille annettiin räätälöityä ravitsemusohjausta ja -hoitoa sekä tarvittaessa täydennysravintovalmisteita. Myös hengenahdistus ja depressio-oireet lievittyivät ravitsemustilan parantuessa. Tutkimukseen osallistui 99 yli 65-vuotiasta pariskuntaa, joista toinen toimi muistisairaan puolisonsa omaishoitajana kotona. Tutkittavat jaettiin satunnaistetusti ja kontrolloidusti tutkimusryhmään ja kontrolliryhmään, jolloin ravitsemusohjauksen ja -hoidon myönteinen vaikutus nousi näkyviin. Kuntiin tarvitaan ravitsemussuunnittelijoita ja -ohjaajia tekemään kotikäyntejä sekä lisää gerontologisen ravitsemuksen osaamista, toteaa tutkimuksen projektijohtaja ETT Merja Suominen Suomen Muistiasiantuntijat ry:stä. Ikäihmisten liikuntainterventioihin pitäisi myös yhdistää ravitsemusohjausta. Jos esimerkiksi proteiinin saantia ei lisätä, lisääntynyt liikunta kuluttaa jo vähäisiä lihaksia. Tutkimus toteutettiin osana Suomen Muistiasiantuntijat ry:n Ravitsemus muistisairaan kodissa -hanketta Lisätietoa ingimage Valtakunnallinen Innolukio-kilpailu innosti lukiolaiset ideoimaan vanhustyön kehittämistä Vanhustyön keskusliiton luotsaamassa tehtäväsarjassa. Nuoria pyydettiin kehittämään uudenlainen toimintatapa tai ratkaisu, joka lisää nuorten ja ikäihmisten kohtaamista, yhdessäoloa ja yhteistä toimintaa. Sarjassa parhaimmaksi valittiin Siilinjärven lukion opiskelijoiden työ Albumit auki ja porisemaan! Nuorten ja ikäihmisten kohtaaminen valokuvien editoinnin parissa. Palkitut ideat löytyvät osoitteesta www. innolukio.fi. Päähenkilöitä haetaan television realitysarjaan Yle hakee päähenkilöitä uuteen, voimauttavan valokuvan menetelmää hyödyntävään realitysarjaan. Keväällä 2014 esitettävässä ohjelmassa päähenkilöt toteuttavat valitsemansa läheisen ehdoilla vastavuoroisen perheprojektin. Ohjelman tarkoituksena on lähentää perheenjäseniä, parantaa kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemista sekä tarjota ohjelmaa seuraaville suomalaisperheille keinoja vuorovaikutukseen. Ohjelmaan voi hakea mukaan Ylen verkkosivuilla 1. huhtikuuta saakka. SUPER 3 /

12 maaliskuun LYHYET Koonnut Sonja Kähkönen Säästetään hyvät mikrobit Hengitysliiton ja Allergia- ja astmaliiton asiantuntijan mukaan kodin perussiivouksessa ei tarvita desinfiointiaineita tai antibakteerisia puhdistusaineita, vaan kunnon siivous normaaleilla puhdistusaineilla riittää. Mikrobeja tuhoamaan suunniteltuja puhdistusaineita käytetään usein turhaan ja liikaa. Liiallinen käyttö voi kuitenkin tuhota myös hyödyllisiä mikrobeja ja johtaa siihen, että mikrobit kehittävät entistä paremman vastustuskyvyn. stt info Ikäihmiset liikkeelle Liikuntarajoitteisten osuutta ikäihmisistä voidaan vähentää yksilöllisen terveysneuvonnan avulla. Tämä selvisi Kuopiossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa interventioryhmään kuuluville 75 vuotta täyttäneille annettiin terveysneuvontaa, laadittiin henkilökohtainen liikuntaohjelma ja tarjottiin mahdollisuus kuntosaliharjoitteluun. Intervention päätyttyä noin joka kymmenes vanhus liikkui huonosti. Vertailuryhmässä huonosti liikkuvien osuus kasvoi ja heitä oli noin joka neljäs. itä-suomen yliopisto Yliaktiivisen rakon aiheuttamista virtsaamisvaivoista kärsii noin suomalaista. Työstressillä pitkäaikaiset vaikutukset Työikäisenä stressiä kokeneella henkilöllä on vanhuudessa merkittävästi huonompi toimintakyky ja enemmän liikkumisvaikeuksia kuin henkilöillä, jotka eivät stressiä ole kokeneet. Yhteys havaittiin Jyväskylän yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa. Pitkään jatkuneena stressi on erityisen haitallista. Jopa kolmannes työikäisistä kärsii työstä johtuvasta stressistä. Se voi ilmetä työhön liittyvinä välttämisreaktioina sekä masennusoireina, muistihäiriöinä, univaikeuksina tai fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä tai vatsakipuna. Yllättävä huomio tutkimuksessa oli se, että pääsääntöisesti jokin oireisto oli hallitseva ja vain harva oireili kaikilla mainituilla tavoilla. jyväskylän yliopisto Kasvissyöjillä vähemmän sydänoireita Tutkimuksen mukaan kasvisruokavaliota noudattavat välttyvät sydän- ja verisuonitaudeilta selvästi todennäköisemmin kuin lihaa ja kalaa syövät. Kun kasvissyöjiä verrattiin sekaravintoa syöviin, kasvissyöjien riski joutua sydänoireiden takia sairaalahoitoon tai kuolla sydänoireisiin oli 28 prosenttia pienempi kuin lihaa ja kalaa syövien. Tämä selittynee kasvissyöjien alhaisemmalla verenpaineella ja paremmilla kolesteroliarvoilla. duodecim Eroon hämäristä terveysväitteistä Ruokaa ja ravintolisiä ei saa enää markkinoida terveysväitteillä, joita ei pysty todistamaan tieteellisesti. Esimerkiksi maitohappobakteereja sisältävää elintarviketta ei saa markkinoida kertomalla, että se edistää vatsan toimintaa tai parantaa vastustuskykyä. Taustalla on EU:n asetus elintarvikkeiden terveysväitteistä, jonka myötä halutaan päästä eroon kuluttajaa harhaanjohtavasta mainonnasta. europa 12 SUPER 3 /2013

13 helmikuun kysymys oli: Tukeeko työnantajasi täydennyskoulutusta tasapuolisesti? 53 % MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. henkilökuntaa on niin vähän. työnantaja ymmärtää asian tärkeyden ja varaa rahaa tarpeeksi jo budjetissa. vuorotteluperiaatteella mennään kaikkiin mahdollisiin koulutuksiin. meillä on hyvä esimies, ja pidämme itse huolta tasapuolisuudesta. kaikilla sama mahdollisuus olla pätevä tehtävässään. työnantaja tarvitsee osaavia ammattilaisia. vuorotellen kaikki pääsevät. muut lehdet Uudistuksia tehdään enemmän hallinnon kuin potilaan näkökulmasta. Laadusta ei Suomessa keskustella, ei sen kummemmin hoidon kuin palvelunkaan. päätoimittaja kati haapakoski mediuutiset 6/2013 Nykyään ajattelen, että jokaisessa päivässä on jotakin ihmeellistä, jotakin kertomisen arvoista. kirjailija taina latvala sairaanhoitaja 2/2013 Ikääntyminen tuo monia iloisia asioita tullessaan. Suhteellisuudentaju kasvaa, kun on nähnyt kaikenlaista. stakesin entinen pääjohtaja vappu taipale terveydenhoitaja 1/ vuotta sitten 47 % toiset ovat suosikkityöntekijöitä. Myös nuoret ja vakituiset pääsevät helpommin. pomon kanssa kaveeravat pääsevät helpommin. työnantaja kikkailee: työpaikalla on noin 8 x vuosi työpaikkakoulutusta 2 tuntia kerrallaan. Siis on saatu koulutusta. lastentarhanopettajille on enemmän koulutuksia kuin lähihoitajille. sijaisilla ei ole paljon asiaa täydennyskoulutuksiin. ei ole kuulema rahaa. maaliskuun kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 20. maaliskuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. helmikuussa arpa suosi pirjo keskilammia tursasta. onnittelut! Tietokoneet olivat astumassa hoitotyöhön ja potilasasiakirjojen käsittelyyn. Tämän odotettiin helpottavan apuhoitajien työtä ja säästävän aikaa. Lehti esitteli työpaikkoja, joissa tietokoneita jo oli. Samoin julkaistiin lyhyet ohjeet siitä, kuinka tietokoneiden kanssa keskustellaan potilasjärjestelmässä. Pääkirjoituksessa muistutettiin, että henkilökuntaa ei pidä vähentää automaation kustannuksella. Tietokoneiden puolustajat korostavat, että tietokoneiden käyttöönotto ei vähennä henkilökuntaa, vaan koneiden tultua henkilökunta vapautuu muihin tehtäviin. Toivottavasti näin on ja henkilökunnalta liikenee enemmän aikaa potilaalle. apuhoitaja 3/1983 SUPER 3 /

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Arjan kalakukko ei uunissa laula teksti marjo sajantola, kuvat marika korhonen ja arja korhonen Arja Korhosen ruokablogista löytyvät niin savolaiset perinneruuat kuin uudemmatkin eväät. Oman kasvimaan sato ja itse ongitut ahvenet tekevät Arjan aterioista mitä parhainta lähiruokaa. Vaikka ammattiosaston puheenjohtajuus, SuPer- Opotehtävät ja liikuntaharrastukset vievät perushoitaja Arja Korhosen vapaa-ajasta omat siivunsa, hänellä riittää tarmoa paljon muuhunkin. Hän on onnistunut yhdistämään harrastuksensa mitä maukkaimmalla tavalla Arjan Atriat -blogissaan. Kun ruuanlaittoa ja leipomista rakastava superilainen aloitti uudelleen nuoruuden aikaisen valokuvaharrastuksensa, ruokablogihan siitä syntyi. Olen harrastanut bloggamista vuodesta 2010 lähtien. Haaveilin siitä pitkään. Tyttäreni ja poikani sekä pojan tyttökaveri kannustivat minua toteuttamaan unelmani. Kun mietin palstalle nimeä, nuoret sanoivat, että Arjan Atriat tietenkin! Arjat Atriat löytyy googlettamalla. Blogissa ohjeet ovat ojennuksessa, mutta valokuvat katosivat kesällä palvelinongelmissa kokonaan. Pikkuhiljaa Arja kuvaa ruokia uudestaan ja muistaa tällä kertaa myös jättää varmuuskopiot itselleen. Vahingosta viisastuu. Tappaiskeiton taitaja Vaikka valokuvaharrastus jäi vähemmälle, kun perheen perustaminen tuli Arjalle ajankohtaiseksi, innostus ruuanlaittoon kasvoi. Emäntäkoulutaustainen kotiäiti ehti lastenhoidon ohella valmistaa monenmoisia perinneherkkuja. Minulla oli aikaa leipoa ruisleipää ja hauduttaa uuniohrapuuroa. Perunakukkoa tein lapsille joka viikko. Vaalin edelleen näitä savolaisia perinneruokiamme, kuten kalakukkoa, perunapuuroa, tappaiskeittoa ja leipäressua. Arja vinkkaa, että leipäressu on köyhän opiskelijan pelastus. Siihen ei tarvita kuin paistinpannulle nokare rasvaa ja tilkka maitoa, johon laitetaan kuivahtaneita ruisleipäviipaleita imeytymään. SuPer-opona oppilaitoksilla käydessään hän voisikin opettaa myös tämän taidon opiskelijoille ja sen, miten estetään kalakukkoa laulamasta. Arjan kalakukon ohje on emäntäkoulussa käytetystä kirjasta Kotiruoka keittokirja kotia ja koulua varten. Hän on lisännyt reseptiin omalta äidiltään oppimansa niksin lisätä täytteen alle riisiä, johon herkullinen neste imeytyy. Arja Korhonen tekee kolmivuorotyötä KYS:n teho-osastolla. Kuopion yliopistollisen sairaalan työvoimaan hän liittyi jo vuonna 1985, vain vuosi valmistumisensa jälkeen. Hän oli välillä varahenkilöstössä, vaikka oli toimessa, sillä hän piti vaihtuvista tehtävistä. Kymmenen vuotta sitten hän siirtyi neurologiselta osastolta teholle. Työ ei ole koskaan tuntunut tervanjuonnilta. Hyvän ammatin olen valinnut, sillä tästä ammatista ei koskaan valmistu! Onhan tämä elämänpituinen oppimatka: koskaan ei pääse perille, matkan varrella maisemat muuttuvat ja näkökannat avartuvat. Multasorminen onkija Vaativan työn vastapainoksi Arja rentoutuu viljelypalstallaan. Noin aarin maapalalle mahtuu uskomaton määrä viljelykasveja. Yhteinen harrastus yhdistää, joten uusia ystävyyssuhteitakin on syntynyt perunapellolla puurtaessa. Tammikuussa tapaamme muutamien palstaviljeijöiden kesken ja suunnittelemme kylvöjä. Vietämme kevätkauden avajaisia, satokauden lopettajaisia ja pikkujoulujakin. Olen viljellyt valkosipulia jo niin pitkään, että minulla on siitä oma kanta. Valkosipulit istutan syksyllä, purjonsiemenet pistän itämään helmi-maaliskuussa ja puna-, kelta-, hopea- ja ryvässipulit istutan sitten, kun niiden aika on. Arja viljelee vuosittain myös maa-artisokkaa, palsternakkaa, perunaa, porkkanaa, herneitä, kurpitsaa ja kukkia. Lisäksi tilaa on vielä yrteille ja uusille kokeiluille, kuten stevialle. Kun istutan taimet, kastelen ne hyvin ja peitän harsolla, minun ei sitten tarvitse hypätä palstalla joka päivä. Taimettumisen aikana kastelen, ja sen jälkeen saa yläkerran isäntä pitää huolen, Arja nauraa. Sadonkorjuun jälkeen Arjan pakastin pullottaa lähiruokaa. Oman maan perunoita riittää syötäväksi jouluun asti, joskus pidempäänkin. Itse kasvatettujen vihannesten lisäksi itse ongitut ahvenet ovat Arjan suurta herkkua. Isokokoiset kalat hän paistaa fileinä ja pienet käyttää kalakukkoon. Kesällä on ihana istahtaa rantakiville paljain varpain, heittää onki veteen ja odotella saalista. Kiirettä ei ole.. 14 SUPER 3 /2013

15 Kalakukko 1 kg kalaa, mieluiten ahventa, perataan, huuhdotaan ja kuivataan 200 g sianlihaa, silavaa, lapaa tai kylkeä pilkotaan pieniksi kuutioiksi suolaa ruokalusikallinen riisiä täytteen alle imemään nestettä Taikina ½ l lämmintä vettä 50 g sulatettua voita 1 tl suolaa ½ tl kuivahiivaa 3 dl vehnäjauhoja 12 dl karkeita puuroruisjauhoja Sekoita aineet notkeaksi taikinaksi. Vaivaa vielä leivinpöydällä ja kauli siitä noin puolen senttimetrin paksuinen soikea kakku. Jätä pieni pala taikinaa kuoren paikkausta varten, jos kukko alkaa uunissa laulaa, eli kuori repeää. Ripota riisit pohjalle ja lado päälle täyte pyöreään muotoon, ensin kalaa, sitten lihaa ja ripauta kerrosten väliin suolaa ja toista kierros. Sivele taikinakakun reunat vedellä. Käännä taikina täytteen yli ja liitä reunat huolellisesti yhteen. Pistä tikulla pari höyryreikää viiden sentin välein. Paistaminen Ensimmäinen tunti 250 asteessa. Tarkista, onko kukko laulanut ja paikkaa tarvittaessa. Vähennä lämpö 200 asteeseen ja paista tunti. Lisää sian läskiä pinnalle ja pakkaa kukko ensin folioon ja sen jälkeen Savon Sanomiin. Hauduta 150 asteessa 3 4 tuntia. SUPER 3 /

16 16 SUPER 3 /2013

17 KYS:n psykogeriatrian osastolla ihminen hoidetaan kokonaisuutena teksti ja kuvat marjo sajantola Lähihoitaja Arja Kauppinen ei hoida ihmisestä vain yhtä osaa, vaan kokonaista ihmistä. Työ psykogeriatrisella osastolla ei ole henkisesti aina helppoa, mutta tällä osastolla työn tuottama paine ja kiireen aiheuttama ahdistus osataan purkaa puhumalla yhdessä asiat auki. Aamuvuoro Kuopion yliopistollisen sairaalan KYS:n Julkulan sairaalan vanhuspsykiatrian osastolla 2705 alkaa raportilla: ensin yökön raportti ja tämän jälkeen kuullaan vielä, että iltavuoro oli ollut rauhallinen. Lähihoitaja Arja Kauppinen on kokenut, että yksikin levoton potilas, joka huutelee vaatien hoitajien huomiota, vaikuttaa käytöksellään koko osastoon. Aremmat potilaat jopa pelkäävät. Useimmat haluavat pysyä omissa huoneissaan, eikä yhteisöllisyyttä ole. Osastolla hoidettavat potilaat ovat 65-vuotiaita ja sitä vanhempia. Psyykkisten sairauksien lisäksi heillä voi olla monia somaattisia sairauksia ja jo iänkin tuomia fyysisiä rajoitteita. Potilaat tulevat meille lähetteellä tai päivystyksen kautta. Masennus on yleisin diagnoosi, mutta meillä hoidetaan myös skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sekä skitsoaffektia sairastavia potilaita. Muistihäiriöt ja ahdistuneisuus ovat yleistä. Potilaan harhaisuus on joskus hyvinkin syvällä, ja hänelle totta ja ainoa totuus, jonka realisointi ei aina ole viisastakaan. Arja muistelee, että kolme kuukautta olisi ollut pisin aika, jonka potilas on ollut osastolla. Monelle yksinasuvalle osasto on koti, eivätkä he haluaisi lähteä pois. Keskusteluhoito on tärkeä osa. Voisihan sitä ajatella, ettei keskustelu harhaisen ihmisen kanssa hyödytä, mutta kyllä aina jotain kontaktia saa. Olen omat vanhempani menettänyt aika nuorena ja isovanhempanikin ihan pienenä. Tykkään tehdä töitä ikäihmisten kanssa, mutta soisin, että he voisivat ikääntyä armeliaammin. Arja kiinnittää työpukuunsa hälytyslaitteen, jota hän ei ole tällä osastolla tarvinnut vielä kertaakaan. Hälytintä on kuitenkin käytettävä ja tarvittaessa on myös lähdettävä avuksi toisillekin osastoille. Erimielisyyksiä voi syntyä, kun potilaalta rajoitetaan jotain, mutta aika rauhallista täällä on ollut. Osastolla ei ole edes eristyshuonetta. Jos potilas tarvitsee sitä, hänet siirretään toiselle osastolle. Meillä on kyllä yksi kameravalvontahuone. Mittee kuuluu? Vartin yli seitsemältä hoitajat jo kurkistelevat potilashuoneisiin, ollaanko hereillä, tarvitseeko joku apua. Mittee kuuluu, nukuitko hyvin, Arja kysyy omapotilaal- SUPER 3 /

18 Lähihoitaja Arja Kauppinen toivoisi avohoidolta nykyistä vahvempaa tukea pysykogeriatriselta osastolta kotihoitoon lähteville potilaille. 2. Psykogeriatrisen osaston potilaille on arkisin monenlaisia toimintaryhmiä, joihin heitä kannustetaan osallistumaan. 3. Arja Kauppista ta mukavalla murteellaan. Potilas ei oikein jaksaisi lähteä huoneestaan, mutta Arja saa hänet kuitenkin houkuteltua aamiaiselle. Huonokuntoisimmat asettuvat suoraan pöytien ääreen ja saavat aamiaisen eteensä, joidenkin kanssa tarjotin kootaan yhdessä. Puurojonossa rupatellaan hyväntuulisesti. Tunnelma on korkealla. Aurinko paistaa, puuro ja kahvi tuoksuvat, edessä on mukava päivä. Aamiaisen yhteydessä potilaat saavat myös lääkkeensä. Kun potilas saapuu osastolle hoitoon, hänen lääkityksensä tarkistetaan ja siinä pyritään minimiin. Toiset potilaat eivät haluaisi millään syödä lääkkeitään, mistä syystä he useinkin joutuvat palaamaan tänne takaisin hoidettavaksi. Toiset lääkitsevät itseään niin runsaasti, että joudutaan vieroittamaan. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet ovat vaarallinen sekoitus, mutta masentuneet sortuvat tähän yhteiskäyttöön. Osastolla lähihoitajat jakavat lääkkeet vuorollaan. Käytössä on tuplatarkastusmenetelmä, joka on toiminut erittäin hyvin. Vääriä lääkkeitä ei ole potilaille jaettu. Yhdessä olemisen tärkeys Aamuryhmä alkaa kello 8.30, ja siihen osallistuvat tänään melkein kaikki. Arja Kauppinen kertoo, että on erittäin tärkeää saada potilaat osallistumaan yhteisiin hetkiin. Yhdessä syöminenkin on yhteisöhoitoa. Monet potilasta ovat hoidossa vakavan masennuksen takia ja monilla on itsetuhoisia ajatuksia. Toisten seura vie ylöspäin. Harhaisetkin ihmiset pysyvät paremmin seurassa kiinni todellisuudessa. Siirryttyään avohoitoon potilaalle olisi tärkeää löytää joku kerho tai ryhmä, johon voisi liittyä, ettei hän jäisi ihan yksin sinne kotiin. Ikkunan ääressä mukavissa nojatuolissa istuvat naiset rupattelevat keskenään. Juttua riittää. Näitä rouvia katsellessa ei arvaisi heidän olevan mielenterveyspotilaita. Arja tietää, että joillekin naispotilaille omien vaatteiden käyttäminen ja myös päivittäinen kaunistautuminen ovat tärkeitä asioita. Joillakin henkilökohtaisen hygienian laiminlyönti voi johtua vakavan masennuksen tuomasta voimattomuudesta. Vaikka ulkokuori voikin näyttää hyvältä, ajatusten sekavuus tulee esiin keskusteluissa. Arjan omapotilas ei osallistu keskusteluun. Sanomalehden kysymyspalstaa läpikäytäessä hän kuitenkin yllättää: ILO on YK:n työjärjestö, hän muistaa. Tämä ilahduttaa Arjaa, sillä potilas on ollut koko aamun pysähtyneen oloinen ja vaipuneena omiin ajatuksiinsa. Arkisin ryhmät ja hoitoneuvottelut rytmittävät päivää. On miesten ja naisten saunavuoroa, ulkoiluakin, jos potilaat haluavat. Kesäisin viihdytään yhdessä rannalla vaikka makkaraa paistellen. Potilaalla voi olla lupa poistua osastolta ja käydä ulkoilemassa, mutta muistihäiriöisiä ei voi yksin päästää liikkeelle. Viikonloput ovat arkea rauhallisemmat. Perjantaina on yhteisökokous, jossa suunnitellaan viikonlopun ohjelmaa. Lauantaisin voimme leipoa yhdessä tai pelata pelejä. Toisaalta arkisin on niin paljon touhua, että useimmat haluavat viikonloppuisin vain levätä, Arja kertoo. Muistoihin musiikin siivin Ennen musiikkiryhmän alkamista kello kymmeneltä Arja Kauppinen ehtii kirjata aamun tapahtumat. Toisella ko- 18 SUPER 3 /2013

19 4 5 naurattaa, kun lähihoitajaopiskelija Ella Toikkanen kertoo tuntevansa hyvin Olavi Virran ja muiden vanhempienkin laulajien levytyksiä. 4. Hälytyslaitteet latauksessa. Jokaiselle on omansa. 5. Lääkehoito kuuluu lähihoitajan tehtäviin. Henkilöstöpalaveria johtaa osastonhoitaja Erja Kokkonen. Heti palaverin alkuun käsitellään tiimityöskentelyyn siirtymistä, joka olisi edessä tuota pikaa. Uusi työtapa sekä tiimin oikeudet ja velvollisuudet puhututtavat. Seuraavaksi keskustellaan, miten aijokainen hoitaja tekee työtä omalla persoonallaan, joten elämänkokemuksesta on hyötyä hoitotyössä. neella opettelee Miranda-ohjelmaa lähihoitajaopiskelija Ella Toikkanen, joka on lähdössä mukaan musiikkiryhmään. Hän valmistuu keväällä vanhustyön koulutusohjelmasta, joten hänellä on jo paljon kokemusta monenlaisesta vanhustyöstä. Musiikkiryhmää vetää sairaanhoitaja Aija Koistinen, joka on opiskellut myös musiikkiterapiaa. Hän on jo asettanut esille valikoiman äänilevyjä, joista jokainen voi valita mielikappaleensa. Vaiennut viulu on yksi toivomus. Toiveen takana on lämmin muisto omasta enosta, joka soitti viulua. Marion Rungista keskustellaan pitkään, melkein jokaisella on jotain kommentoitavaa. Viimeinen musiikkitoive ilahduttaa myös lähihoitajaa ja lähihoitajaopiskelijaa: hekin pitävät Rauli Badding Somerjoen Laivat-kappaleesta. Musiikkiryhmän kulkua purkaessaan Aija Koistinen ja Arja Kauppinen toteavat tyytyväisinä, että tänään ryhmä oli todella keskusteleva. Jopa Arjan omapotilas esitti musiikkitoivomuksen. Koistinen kertoo huomanneensa, että kun potilas on masentunut ja kuuntelee Baddingia, hän kuuntelee usein kappaletta Tähdet, tähdet. Kun hän alkaa toipua, hän haluaa kuulla Laivat. Sitä tänäänkin kuunneltiin. Nyt lähihoitajan pitäisi kiirehtiä syömään, sillä henkilöstöpalaverin on määrä alkaa varttia vaille 12. Kissa pöydälle na niin kiireistä perjantaiaamua voitaisiin helpottaa. Ehdotus on, että aamuryhmä tiivistettäisiin 15 minuuttiin. Tästä Arja Kauppinen on eri mieltä: Potilaat lähtevät hitaasti mukaan. Vartti ei riittäisi kuin päiväohjelmasta kertomaan. Sen tiedon voisi jakaa aamiaisen yhteydessä ja pitää iltapäivällä kunnon keskusteluryhmän. Esitys saa kannatusta ja seuraavaksi osastonhoitaja tarttuu reippaasti hankalaan asiaan, osaston heikentyneeseen työilmapiiriin, jota hän on ollut havaitsevinaan. Potilasvaihtuvuus on viime aikoina ollut suurta, ja meillä on ollut työllistäviä potilaita. Henkilöstö on sairastanut vuoron perään. Laskin juuri, että meillä on toistakymmentä keikkalaista tullut ja mennyt. Olemme kyllä onnistuneet hoitamaan potilaamme, mutta onko enää työniloa? Aistin ärtymystä ja väsymystä, Erja Kokkonen pureutuu asian ytimeen. Hän huomauttaa, että tilanne tulee jatkumaan vielä jonkin aikaa yhtä hankalana, sillä flunssakausi jatkuu ja talvilomat alkavat pyöriä tuota pikaa. Hän kaipaakin nyt ehdotuksia, miten työtaakkaa saisi kevennettyä. Arja ottaa puheenvuoron ja kertoo, SUPER 3 /

20 että perehdyttäminen oman työn ohessa on ollut raskasta, kun muutenkin työt kasautuvat. Joskus tuntuu, että helpommalla pääsee, jos itse tekee työn. Keskustelu jatkuu vilkkaana ja konkreettisia ehdotuksia syntyy. Kokemuksella ja persoonalla Arja Kauppinen kertoo työskentelevänsä mielellään opiskelijoiden kanssa, sillä heiltä saa aina tuoreita näkemyksiä. Hän haluaisikin kouluttautua opiskelijaohjaajaksi. Hän pitää uuden oppimisesta. Olin joku aika sitten työnantajan lähi- ja perushoitajille tarjoamassa kolmen opintoviikon mittaisessa täydennyskoulutuksessa. Minusta on aina mukava päivittää tietoja ja tavata toisia talon lähihoitajia. Kun Arja aloitti lähihoitajaopinnot, hän otti motokseen, että on oltava ihminen ihmiselle. Potilaalle pitää antaa aikaa. Hoitaja ei saa asettua potilaan yläpuolelle vaan hänen pitää olla aito ihminen, helposti lähestyttävä, mutta joka tarvittaessa osaa myös asettaa rajat. Arja muistuttaa, että jokainen hoitaja tekee työtä omalla persoonallaan, joten elämänkokemuksesta on hyötyä hoitotyössä. Kokemuksen pohjalta teoriaopinnot on helpompi soveltaa käytäntöön. Emme hoida vain yhtä osaa, vaan kokonaista ihmistä. Pitää pohtia, paljonko psyykkinen ongelma johtuu esimerkiksi potilaan fyysisestä sairaudesta, esimerkiksi syövästä. Ajattelemme hoidon tarpeesta potilaslähtöisesti. Lyhyen aikavälin tavoite voi olla sekin, jos potilas on hyvin ahdistunut, hänen ahdistustaan saadaan lievennettyä päivän aikana. Osastolla on kahdeksan mielisairaanhoitajaa ja 13 sairaanhoitajaa ja heidän lisäkseen erityistyöntekijöitä. Arjan mielestä työyhteisö on hyvin tasa-arvoinen. Hän kokee voivansa tuoda helposti omat mielipiteensä esiin. Mikään asia ei ole liian yksinkertainen tai vaikea, ettei sitä voisi ottaa puheeksi työkavereiden kanssa. Tämä on tärkeää työssäviihtyvyyden kannalta. Kun on oikein raskasta, viljelemme keskenämme aika hurttia huumoria. Osaamme myös myötäelää ja ymmärrämme toistemme tunnetiloja. Minun oli todella helppo solahtaa tälle osastolle. Uudet tulijat yritän ottaa vastaan yhtä hyvin kuin minut otettiin tänne. Toiveenani olisikin päästä vakituiseksi työntekijäksi.. Tänään töissä kuka Opintojen ja töiden myötä Iisalmesta Siilinjärven kautta Kuopioon muuttanut lähihoitaja Arja Kauppinen on 42-vuotias. Ennen lähihoitajaopintoja hän on suorittanut elintarviketyöntekijätutkinnon ja kotipalvelun yrittäjätutkinnon ja ollut pitkään kotiäitinä. Lähihoitajaksi hän valmistui 2004 mielenterveys ja päihdetyön koulutusohjelmasta Savon ammattija aikuisopistosta. työura hoitajana Aloitti keikkalaisena heti valmistuttuaan tehden etupäässä vierihoitokeikkoja KYS:n eri osastoilla. Opiskeli välillä kotipalveluyrittäjäksi ja teki keittiötöitä. Sijaisuuksia KYS:n Tarinansairaalan kuntoutustutkimusosastolla ja mielialahäiriöiden tutkimus- ja hoito-osastolla, joka suljettiin vuoden 2012 alussa. Nyt ollut reilun vuoden sijaisena Julkulan sairaalan psykogeriatrisella osastolla. perhe Asuu puolison kanssa kahden. Aikuinen tytär. lemmikit Haaveissa espanjan vesikoira, mutta vaatii vielä puolison pehmittelyä. harrastukset Luonnossa liikkuminen, sienestys ja marjastus sekä puutarhanhoito. Talvisin korttiaskartelu, neulominen ja pilkkiminen. Intiaanikulttuuri on lähellä sydäntä. parasta työssä Työn monipuolisuus. Saa tehdä kaikkea mahdollista. Kaikesta aiemmastakin koulutuksesta on hyötyä ja välillä on ajateltava kuin yrittäjä. haastavinta työssä Samat potilaat tulevat aina uudestaan, kun avohuolto ei kanna. Vanhuksille pitäisi saada riittävän pitkä ja tiivis seuranta. Joskus potilaiden on myös vaikea kiinnittyä jatkohoitoon ja pitää siitä kiinni itse. 20 SUPER 3 /2013

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja

Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Yhdessä tekemisen taidot - Yhdessä onnistumme! Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja, Muistiliiton puheenjohtaja Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä ) Osallisuus on

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010

Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Kerhojen ja leikkitoiminnan asiakastyytyväisyyskysely 2010 Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Hanna Sulonen-Ahonen ja Mirella Korhonen Taustatietoja kyselyyn» Kysely toteutettiin lasten

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja 13.6. Anne Rantala 13.6.2016 1 1. Jäsennä itseäsi ja suhdetta työhösi Miten työ asettuu suhteessa muuhun elämään ja arvoihisi? Millaisia tavoitteita sinulla on työn

Lisätiedot