Uudenmaan metsäenergiaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan metsäenergiaselvitys"

Transkriptio

1 Uudenmaan metsäenergiaselvitys 2012 Häme-Uusimaa

2 Toimittajat: Olli-Pekka Koisti Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Jonna Nurminen Kannen kuva: Olli-Pekka Koisti Painatus: Esa Print Oy

3 Metsäenergiaselvitys 2013 Metsäenergiaselvitys sisältö Metsäenergiaselvityksen sisältö: 1. Tiivistelmä 2. Menetelmäkuvaus 3. Johdanto 4. Puu energian lähteenä 5. Puupolttoaineet 6. Puuenergian käyttökohdeselvitys Uudellamaalla 7. Metsäenergiapotentiaali Uudellamaalla 8. Uudenmaan metsät puuenergian lähteenä 9. Energiapuun korjuun ympäristövaikutuksista 10. Työllisyysvaikutukset ja aluetaloudelliset näkökohdat. 11. Lähdeaineisto Selvityksessä käytettyä terminologiaa Energiapuulaskelmien perusteista Bioenergi Kusten/Uusimaa -hanke

4 Sisällys 1. Tiivistelmä Menetelmäkuvaus Tavoitteet Selvityksen toteutus Käyttökohdeselvitys Energiapuupotentiaalilaskelmat Johdanto Puu energian lähteenä Puupolttoaineet Metsähake Teollisuuden hukkapuu Puupelletit ja puubriketit Halko ja pilke Käyttökohdeselvitys: Puupolttoaineiden nykykäyttö Uudellamaalla Lämpöyrittäjätoiminta Polttopuun pienkäyttö Metsäenergiapotentiaali Uudellamaalla Uudenmaan metsät puuenergian lähteenä Hakkuumäärät Uudellamaalla Uudenmaan parhaat alueet energiapuun saatavuudelle Energiapuutoimijoista Uudellamaalla Energiapuun korjuun ympäristövaikutuksista Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset uudistusaloilla Puun polton ympäristövaikutukset Työllisyysvaikutukset ja aluetaloudelliset näkökohdat...52 Selvityksessa käytettyä terminologiaa...55 Lähdeaineisto...56 Energiapuulaskelmien perusteista...57

5 Olli-Pekka Koisti Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Häme-Uusimaa 2012 Metsäenergiaselvitys 2013

6 6 1. Tiivistelmä Uudenmaan alue on energiankäytöltään hyvin merkittävä alue Suomessa. Alueella asuu lähes 30 % Suomen väestöstä, vaikka sen pinta-ala on vain alle 3 % Suomen pinta-alasta. Uudenmaan asutus on vahvasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Uudenmaan energiatuotanto on myös pääosin varsin keskitettyä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on useita suuria kaukolämpövoimaloita, joissa yhteiskunnan tarvitsemaa energiaa tuotetaan enimmäkseen fossiilisilla polttoaineilla. Suomelle on asetettu vaateita kansainvälisissä ilmastosopimuksissa päästöjen vähentämisestä ilmakehään. Suomi on energiastrategioissaan myös sitoutunut niihin. Niissä edellytetään lisäämään uusiutuvan energian käytön ja tuotannon osuutta suhteessa uusiutumattomiin energialähteisiin. Puu on merkittävin uusiutuva energialähde Suomessa. Uudellamalla on pääkaupunkiseudun ulkopuolella jo useita varsin suuria biokäyttöisiä voimalaitoksia sekä myös pienempiä lämpölaitoksia, joiden pääpolttoaine on energiapuu. Ne tuottavat alueillansa merkittävän määrän kaukolämmöstä ja voimalaitokset myös huomattavan määrän sähköä valtakunnan sähköverkkoon mutta Uudenmaan energiankäytön ja -tuotannon kokonaiskuvassa niiden merkitys on vielä melko vähäinen. Uudenmaan metsävarat ovat alueen pintaalaan nähden kohtuullisen suuret. Uudenmaan talousmetsien hyödyntäminen ei kuitenkaan ole ollut läheskään täysmääräistä vaan hakkuumahdollisuuksista on jäänyt jatkuvasti vuosittain paljon hyödyntämättä. Uudenmaan metsien puuvaranto on lisääntynyt jo vuosia ja lisääntyy nykykäytöllä näin ollen jatkuvasti. Ainespuuhakkuiden (tukkipuu ja kuitupuu) ohessa syntyy puun käsittelyssä aina runsaasti myös hukkapuuta (oksat, latvukset, kannot), jota pääasiallisesti hyödynnetään lähinnä energiapuuna. Myös ainespuun jatkokäsittelyssä sahoilla ja paperi- ym. teollisuudessa syntyy sivutuotteena hukkapuuta. Pääosa kaikesta energiapuusta kertyykin nimenomaan noista ainespuun käsittelyn hukkapuueristä. Pieniläpimittainen puu, joka ei täytä ainespuun mittavaatimuksia, on myös yksi merkittävä metsäenergiapuun lähde ja sitä saadaan lähinnä nuorten metsien hoidon yhteydessä. Energiapuun saatavuus on vahvasti sidoksissa ainespuun korjuumääriin eli hakkuisiin. Niitä Uudenmaan talousmetsistä voisi siis lisätä huomattavasti metsätalouden kestävyyden siitä vaarantumatta. Puun tarjonnan huomattava lisääminen markkinoille asettaa kuitenkin haasteita muun muassa sen hankintaan. Puun vilkkaampi osto- ja korjuutoiminta sekä metsänomistajien aktiivisempi puunmyyntikäyttäytyminen edellyttävät lisäpanostuksia toteutuakseen. Talousmetsien vajaakäytöstä kärsivät taloudellisesti ensisijaisesti metsänomistajat mutta myös muu aluetalous ja teollisuus saa siitä osansa. Mikäli Uudenmaan talousmetsien hyödyntäminen tehostuisi nykytilanteesta esimerkiksi puuston nykykasvua vastaavaksi myös energiapuun tuotantoa ja sen myötä myös käyttöä olisi mahdollisuus lisätä.

7 Metsäenergiaselvitys Nykyään osa Uudenmaan alueella sijaitsevista biovoimaloista joutuu tuomaan huomattavia määriä käyttämästään energiapuusta Uudenmaan alueen ulkopuolelta, koska alueen oma tarjonta ei ole riittävää. Lisääntyvällä puun energiakäytöllä on myös ympäristövaikutuksensa, jotka eivät kaikki ole aina myönteisiä. Mm. ympäristöhaittojen minimoimiseksi on energiapuun kasvatus- ja korjuutoimintaa varten tehty toimintaohjeet ja suositukset, joiden noudattaminen on tärkeää. Myös koko energiapuuketjussa toimivien yritysten tulee toimia vastuullisesti toiminnasta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Puun käytön lisääminen energiantuotannossa on merkittävä asia niin Uudellamaalla kuin koko Suomessa. Sen aluetaloudelliset hyödyt ovat huomattavat. Puu on raaka-aineena pääosin kotimaista ja sen työllistävä vaikutus erityisesti puun korjuussa ja kuljetuksissa on suuri. Lisäksi koko energiapuutoiminnan välilliset kerrannaisvaikutukset kansantaloudessa ovat huomattavia. Uusiutuva kotimainen puupolttoaine on myös Uudellamaalla kilpailukykyinen vaihtoehto ulkomaisille fossiilisille polttoaineille ja hyvät mahdollisuudet energiapuun käytön lisäämiselle ovat olemassa. Puun kasvava energiakäyttö tarjoaa mahdollisuuden lisätä kestävän kehityksen energiantuotantoa. Samalla se parantaa osaltaan alueen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä edesauttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Kuva 1. Uusimaa Suomen kartalla

8 8 2 Menetelmäkuvaus Selvityksen sisällön perusteita 2.1 Tavoitteet Tämän raportin tavoitteena on käydä läpi Uudenmaan maakunnan alueen puun käyttöä ja saatavuutta energian tuotannossa. Raportissa käydään läpi energiapuun käyttöä, energiapuun hankintaa ja mahdollisuuksia sekä käytön ympäristö- ym. vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan energiapuun käytön ja saatavuuden lähiajan tulevaisuuden näkymiä. Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin Uudeltamaalta tehty. 2.2 Selvityksen toteutus Tämän selvityksen toteutus on tehty Rannikon bioenergiahankkeen (Bioenergi Kusten) toimeksiannosta yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Tämän raportin koostamisesta vastaa Suomen metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Olli-Pekka Koisti. Potentiaaliset energiapuumäärälaskelmat on tehnyt AMK Noviassa Staffan Henriksson. 2.3 Käyttökohdeselvitys Käyttökohdeselvityksessä on hyödynnetty Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan keräämää tietoa puuenergian käyttökohteista. Metlan aineisto on ollut perusaineistona käyttökohdeselvitykselle ja sitä on täydennetty bioenergiahankkeen toimihenkilöiden paikallistuntemusta hyödyntäen. Metlan aineisto puuenergian käyttökohteista on melko kattava ja muutamin täydennyksin se antaa varsin hyvän kuvan energiapuun merkittävimmistä käyttökohteista ja -määristä Uudellamaalla. Puun pienkäyttö eli lähinnä polttopuun käyttö kotitalouksissa ja vastaavissa käyttökohteissa ei ole mukana noissa luvuissa. Puun pienkäytöstä Metla on viimeksi v. 2007/2008 tehnyt valtakunnallisen erillisselvityksen ja niitä tietoja on hyödynnetty myös tässä selvityksessä. Nykyisten käyttökohteiden lisäksi Uudellamaalla on tällä hetkellä (2013 kevät) rakenteilla ja valmistumassa joitakin uusia merkittäviä energiapuun käyttökohteita. Ne tulevat jo lähiaikoina lisäämään huomattavasti alueen bioenergian tuotantoa sekä energiapuun kysyntää ja käyttöä. Puupolttoaineiden käyttökohteiden puumäärät eri energiajakeineen on saatu osittain laitoksilta itseltään sekä osittain maakunnallisena yhdistelmänä Metlalta, joka tilastoi vuosittain niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti puun energiakäyttöä koko Suomessa. Metlan tilastot ovat vuodelta 2011.

9 Metsäenergiaselvitys Energiapuupotentiaalilaskelmat AMK Novia teki yhteistyössä Rannikon bioenergiahankkeen kanssa v projektityönä Uudenmaan alueen energiapuupotentiaaleista laskelmat käyttäen apuna Metlan Metsälaskenta-ohjelmaa (MELA2009) ja VMI 9 aineistoa. Laskentaohjelman avulla simuloitiin kuntakohtaisesta VMI 9 aineistoon perustuvasta metsävaratiedosta toimintamalleja, joilla saadaan energiapuuta ainespuun kasvatuksen sivutuotteena. Laskentaohjelma tuotti eri tavoitteisiin perustuvia potentiaalisia energiapuun kertymäarvioita. Nykytason hakkuisiin perustuva toimintamalli ja VMI:ssä esitetyt hakkuu- ja metsänhoitotarpeisiin perustuva toimintamalli olivat vaihtoehtoisina malleina. Energiapuuta kertyy MELA2009-laskelman mukaan seuraavista hakkuista: Uudistushakkuiden seurauksena, ensiharvennushakkuilta sekä nuorten metsien hoidosta. Todellisuudessa myös muilta hakkuilta kertyy jonkin verran energiapuuta, mutta määrät näiltä jäävät yleensä vähäisiksi eikä toiminta esimerkiksi muiden harvennushakkuiden energiapuun talteenotossa ole kovin vakiintunutta toimintaa. Metsätuhojen seurauksena (esim. hyönteis-, sieni- ja myrskytuhot) voi sen sijaan kertyä huomattaviakin määriä ainespuumittaista energiapuuta, jonka määrää on vaikea ennakoida. Uudistushakkuilta kerätään hakkuutähteitä eli latvuksia ja oksia sekä kannon nostoista kantopuuta. Ensisijaisesti ne kerätään kuusikoista tai kuusivaltaisilta alueilta mutta jonkin verran myös mäntyvaltaisilta alueilta. Lehtipuuvaltaisilta alueilta keräysmäärät ovat pienten kertymien takia vähäisiä eivätkä ne ole uudistushakkuukertymissä mukana. Kokonaispotentiaalia eli teknistä potentiaalia määritettäessä hakkuutähteet ja kannot kerätään kuusivaltaisten alueiden lisäksi kaikilta uudistushakkuilta. Ensiharvennushakkuilta kertyy lähinnä integroidussa hakkuumenetelmässä 4 11 cm:n läpimittaista energiapuurankaa kuitupuuksi menevän ainespuun lisäksi. Nuoren metsän hoidossa kertyy energiapuuksi soveltuvaa energiapuurankaa. Uudistushakkuilta kertyy usein myös vaihteleva määrä järeää tyvilahoista runkopuuta tai muuta ainespuuksi kelpaamatonta puuta, jota ei ole otettu huomioon näissä laskelmissa sen vaikean arvioitavuuden takia. Laskelmien avulla on tuotettu arviot alueen potentiaalisista energiapuukertymistä kuntakohtaisesti skenaariotarkasteluina. Selvityksessä on lisäksi apuna käytetty metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksista saatuja tilastoja, joissa on kuntakohtaisesti toteutuneet vuotuiset hakkuupintaalat 6 viime vuoden ajalta. Kunnittaiset tilastot metsänkäyttöilmoitusten mukaisista hakkuista antavat arviointipohjaa myös lähitulevaisuuden hakkuupinta-aloille ja -määrille sekä energiapuun kertymäpotentiaalin arvioinnille. Laskelmissa on huomioitu metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi energiapuun korjuu- ja kasvatussuosituksissa asetetut vaatimukset ja rajoitteet. Puun kysynnässä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia ei ole huomioitu laskelmissa. Ainespuun hakkuumäärät ovat keskeinen selittäjä energiapuun saatavuudelle. Pääosa energiapuustahan saadaan ainespuuhakkuiden sivuvirtoina kertyvästä hukka- ja ylijäämäpuusta. Nykytason hakkuumääriin perustuva laskelma kertoo energiapuupotentiaalin, mikä on saatavissa nykytason hakkuilla ja metsien hoitotyömäärillä. Nykytason hakkuu- ja hoitomäärät ovat Uudellamaalla kuten pääosin muuallakin Suomessa selvästi alle kestävän hakkuumäärätason. Nykytason hakkuumääriin perustuvat ennusteet energiapuumääristä ovat todelliseen potentiaaliin nähden alimittaiset mutta kertovat nykytoiminnan tason. Vaihtoehto nykyhakkuisiin perustuvalle laskentamallille on VMI:ssa esitettyjen metsien hakkuu- ja hoitoehdotusten perusteella saatava kertymäpotentiaali. VMI-aineistosta on kuntakohtaisten yleistysten mukaan voitu MELA-ohjelmalla laskea energiapuupotentiaali ainespuun kertymäpotentiaalista. Lähtökohtana on tällöin nykyisiin metsänhoitosuosituksiin ja kasvatusmalleihin perustuva metsän käsittelytarve, jotka on VMI 9:n yhteydessä otantakoealoilla määritelty ja niistä yleistetty. Kun lähtökohtana on kestävä metsätalous ja kestävät hakkuumäärät, tulevaisuuden hakkuumah-

10 10 dollisuudet eivät kärsi nykyhetken toiminnasta. Ehdotetut hakkuumäärät ovat kestävässä metsätaloudessa pitkällä aikavälillä enimmillään likimain yhtä kuin puuston kasvu. Kestävä hakkuumäärä on siten pidemmän aikavälin suurin mahdollinen kertymäarvio. Se ei ole suoraan johdettavissa kummastakaan ennusteesta. Potentiaalinen kestävä hakkuumäärä ja sen seurauksena saatava kestävä energiapuupotentiaali asettunee ilmeisesti hyvin lähelle VMI:ssä esitettyjä hakkuu- ja hoitomäärien seurauksena saatavia energiapuumääriä. Teoreettista energiapuun maksimipotentiaalia eli teknistä maksimipotentiaalia on myös arvioitu, mutta sen käytettävyys todellisena energiapuupotentiaalin mittarina on reilusti yliarvioiva. Tällöin hakkuutähteitä ja kantoja kerättäisiin kaikilta uudistushakkuualoilta ja esimerkiksi tekniset ja taloudelliset rajoitteet jätettäisiin huomioitta. Kuva 2. Kantopuu haketetaan järeillä murskaimilla useimmiten energiapuuterminaaleissa.kuva: Ville Tervo.

11 Metsäenergiaselvitys Johdanto Uudenmaan maakunta on asukasmäärältään Suomen väkirikkainta aluetta. Siellä asui vuoden 2011 lopussa yli 1,5 milj. ihmistä eli lähes 30 % Suomen väestöstä. Asutus on Uudellamaalla vahvasti keskittynyt pääkaupunkiseudun alueelle. Uudenmaan alueella on runsaan asutuksen lisäksi myös runsaasti teollisuutta. Lähes ¼ koko maan teollisuustuotannon jalostusarvosta tehdään Uudellamaalla. Asuinrakennusten ja muiden rakennusten lämmitys ja teollisuuden energiatarpeet edustavat suurta osaa koko Suomen ja niin myös Uudenmaan energian käytöstä. Rakennusten lämmityksen osuus koko Suomessa oli vuonna 2010 noin 26 % ja teollisuuden osuus noin 45 % energian loppukäytöstä Myös liikenne on merkittävä energian käyttäjä (17 % loppukäytöstä) kaikkialla Suomessa ja eritoten Uudellamaalla (lähde Motiva). Käytännössä em. luvut tarkoittavat sitä, että Uudenmaan alueella energian tarve ja sen käyttö ovat huomattavasti suurempia, kuin Uudenmaan pinta-alaosuus edellyttäisi suhteessa muuhun Suomeen. Uudenmaan asukkaista noin miljoona asuu kaukolämmön piirissä (Uudenmaan liiton tilastot). Rakennusten lämmitysmuodoista on kaukolämmitys Uudellamaalla selvästi yleisin. 2/3 rakennuksista lämmitetään kaukolämmöllä. Loput 1/3 rakennuksista lämpiävät erillislämmityksellä, joko kevyellä polttoöljyllä tai sähköllä. Vaikka asutusta ja teollisuutta on Uudellamaalla paljon, näiden lisäksi maakuntaan mahtuu paljon maaseutua, josta suuri osa on metsää. Metsien osuus koko maakunnan maapintaalasta on noin 64 %, kun se koko Suomessa Kuva 3 Länsi-Uusmaalaista maaseutumaisemaa

12 12 on n. 86 % (Lähde VMI10). Maatalousalueiden osuus Uudenmaan maapinta-alasta on n. 25 %. Uudenmaan metsien pinta-ala on noin 2,2 % Suomen metsien pinta-alasta. Puuston kokonaismäärä (runkopuuston osalta) vastaavasti on n. 82 milj. k-m 3. Se on n. 4 % koko Suomen metsien runkopuuston puumäärästä. Puulajikoostumukseltaan männyn osuus Uudenmaan puumäärän tilavuudesta on noin 34 % ja kuusen noin 45 %. Koivun osuus on vastaavasti noin 16 % ja muiden lehtipuiden osuus on noin 5 %. Suurin osa Uudenmaan metsistä on metsätalouskäytössä, mutta metsien virkistyskäytön osuus on merkittävämpi kuin monin paikoin muualla Suomessa. Energiantuotanto perustuu Uudenmaan maakunnassa nykyään keskeisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Kivihiili ja maakaasu ovat Uudenmaan merkittävimmät energianlähteet Kuva 4. Uudenmaan maakunta koostui 28 kunnasta vuonna Näistä on 15 kuntaa Häme-Uusimaa metsäkeskusalueella (vihreä alue) ja 13 kuntaa Rannikon metsäkeskusalueella (ruskea). Vuoden 2013 alusta Lohja, Karjalohja ja Nummi-Pusula ovat yksi kunta. Tässä selvityksessä ne käsitellään vielä erillisinä kuntina. Uusimaa lukuina Maapinta-ala ha = n. 2,7% Suomen pinta-alasta Metsämaata ha = n.2,2 % Suomen metsien pinta-alasta Peltoa ha = n.1,0 % Suomen maatalousmaasta Asukasmäärä >1,5 milj asukasta = n. 30 % Suomen väestöstä Asukastiheys 170 asukasta /km2; vrt. koko Suomi 17,7 as / km2 Kuntia v alusta 26 kpl Uudellamaalla vakituisia asuntoja , joista on pientaloja Puuston määrä (puun runkojen tilavuus) n. 82 milj. m³ = n. 3,7% Suomen puuston määrästä lisäksi kannot + oksat yhteensä n. 50 milj. m³ => n. 87 m³/ha (oksat ja kannot) Uudenmaan metsien puuston keskitil. n. 144 m³/ha (ei sisällä kantoja eikä oksia) Puulajiosuudet puuston tilavuudesta Kuusi 45%; Mänty 34%; Koivu 16%; muut lehtipuut 5% Puuston vuotuinen kasvu n. 5 milj. m³ = n. 4,8% Suomen puuston vuosikasvusta Vuotuinen hakkuumäärä n. 3 milj. m³ = n. 5,7% Suomen markkinahakkuista Vuotuinen hakkuupinta-ala keskimäärin n ha

13 Metsäenergiaselvitys Kuva 5. Metsätalousmaan jakautuminen Uudellamaalla Metsäkeskusalueittain. Rannikon alueella maaperä on karumpaa ja sen myötä puuston kasvu on selvästi pienempää kuin sisämaan Häme-Uusimaa alueen kunnissa. kaukolämmöntuotannossa. Sähköntuotannossa myös ydinvoima on merkittävä. Uudenmaan koko kaukolämpövoimaloiden tuotannosta (polttoainekäyttö kok. noin 25 TWh) lähes 96 % eli n. 24 TWh tuotettiin v fossiilisilla polttoaineilla joko maakaasulla, kivihiilellä tai öljytuotteilla. Biopolttoaineilla eli lähinnä puulla on kuitenkin merkittävä ja kaiken aikaa kasvava rooli energiantuotannossa useissa pienemmissä kunnissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseutualue (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on Uudellamaalla erittäin merkittävä energiankäyttäjä. Pääkaupunkiseudun ja joidenkin sen kehyskuntien kaukolämpö tuotetaan fossiilisten polttoaineiden avulla pääosin hyvin energiatehokkaasti yhteistuotantona sähkön kanssa CHP-laitoksissa (Combined Heat and Power). Muualla Uudellamaalla kaukolämpö tuotettiin vuonna 2010 pääosin fossiilisilla polttoaineilla erillisissä kaukolämpölaitoksissa ns. erillistuotantona mutta biopolttoainekäyttöiset laitokset ovat huomattavasti lisäämässä osuuttaan. Biopolttoaineilla tuotettiin Uudenmaan alueen kaukolämmön tuotannosta noin 4 %. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa, mutta on edelleen vielä varsin vähäistä. Turpeen osuus tuotannosta on noin 0,2 % ja muu noin 3,8 % on lähinnä puupolttoaineilla tuotettua energiaa. Biokaasulla tuotettu osuus oli noin 0,1 %:n luokkaa. Muu- Kuva 6. Uudennaan alueen kaukolämmöntuotannon polttoaineiden käyttöä 2010.

14 14 alla maassa biopolttoaineilla tuotettu osuus kaukolämmön tuotannosta on huomattavasti suurempi kuin Uudellamaalla. Koko maan kaukolämmöntuotannosta noin 61 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja noin 34 % biopolttoaineilla. Biopolttoaineista turve ja puu ovat merkittävimmät. Puupolttoaineiden osuus koko maan kaukolämmöntuotannosta oli noin 16 % v.2010 (lähde: kaukolämpötilasto v www. energia.fi). Kioton kansainvälisen ilmastosopimuksen mukaisesti Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään muiden kehittyneiden teollisuusmaiden tavoin merkittävästi lähivuosina. Käytännössä se tarkoittaa vähitellen luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja niiden korvaamista enenevässä määrin uusiutuvilla, vähäpäästöisillä polttoaineilla tai energialähteillä. EY-direktiivin 2009/28 kansallisen tavoitteen mukaisesti uusiutuvalla energialähteillä tuotetun energian osuus tulisi olla Suomen energian kokonaisloppukulutuksesta vähintään 38 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2010 lopulla uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta oli Suomessa noin 27 %. Tavoite asettaa lähivuosina kovat haasteet niin energian käytön tehostamiselle, kuin myös uusiutuvien energiamuotojen lisäämiselle. Metsäteollisuuden ja erityisesti paperimassateollisuuden tuotantokapasiteetin vähentäminen kuluneiden lähivuosien aikana on vähentänyt metsäteollisuuden puun käyttöä sekä aiheuttanut vähennystä myös uusiutuvan energian tuotannossa. Paperimassateollisuudessa sivutuotteena muodostuva mustalipeä on ollut yksi keskeisistä uusiutuvan energian polttoaineista. Sen tuotanto on vähentynyt ja on edelleen vähenemässä paperiteollisuuden tuotannon vähenemisen myötä. On tosin huomattava, että metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin pieneneminen on vähentänyt myös sen energian kulutusta. Metsäteollisuus on teollisuuden suurimpia sähkönkäyttäjä ja lisäksi merkittävin uusiutuvan energian käyttäjätoimiala Suomessa. Lähes puolet Suomen uusiutuvan energian tuotannosta on viime vuosina perustunut mustalipeän polttoon metsäteollisuuden laitoksissa. Uudenmaan alueella ei ole sellaista metsäteollisuutta, jossa tuotetaan mustalipeän avulla energiaa. Bioenergian ja erityisesti puun käytön lisääminen energiantuotannossa on ollut viime aikoina vahvassa myötätuulessa monissa kunnissa lähitulevaisuuden energiaratkaisuja kaavailtaessa. Uudellamaalla on tehty useita suuria puupolttoaineisiin perustuvia energiaratkaisuja viime vuosina. Hiilineutraaliksi luokitellun puun lisääntyvä käyttö energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden sijasta tarjoaa myös muita etuja, kuin kasvihuonepäästöjen vähenemisen. Energiatuotantomuotojen valinnassa painavat energiaomavaraisuuden paraneminen, raakaaineen kotimaisuus ja sen myönteiset työllisyysvaikutukset. Myös huoltovarmuus mahdollisten kriisiaikojen varalle paranee. Puupolttoaineiden hinnan parantunut kilpailukyky energiantuotannossa on lisännyt laajaa kiinnostusta puun energiakäyttöä kohtaan. Fossiilisten polttoaineiden (erityisesti öljyn ja maakaasun) huomattavasti noussut maailman markkinahinta ja erilaiset haittaverot ja maksut ovat nostaneet niillä tuotetun energian hintaa huomattavasti. Se on osaltaan heikentänyt niiden kilpailukykyä eri energiantuotantovaihtoehtojen joukossa. Huoli puupolttoaineen riittävästä saatavuudesta myös lähivuosina ja vuosikymmeninä on hillinnyt suurinta innostusta lisääntyvää puun energiakäyttöä kohtaan. Lämpölaitosinvestoinnit tehdään usein vuosikymmeniksi tulevaisuuteen, joten huoli puun riittävästä saatavuudesta on aiheellinen. Perinteisesti puun teollinen käyttö mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineena on asettunut puun energiakäytön edelle. Siksi ainespuuksi soveltuvaa puuainesta ei ole laajassa mitassa käytetty energiapuuna. Suuri osa eteläisen Suomen suurista asutuskeskuksista sijaitsee rannikon läheisyydessä. Näillä alueilla on myös suuri osa energiapuun käyttökohteita. Maanteitse ja rautateitse toimitetun puun hankinta-alue ulottuu siten huomattasti kauemmaksi kuin keskemmällä Suomea. Energiapuun kuljetusmatkat kasvavat helposti pitkiksi moniin Uudenmaan rannikkoseudun käyttökohteisiin, mikä nostaa energiapuun hintaa käyttöpaikalla huomattavasti.

15 1 Metsäenergiaselvitys Merkittävin energian käyttöalue Uudellamaalla on pääkaupunkiseutu. Se on toistaiseksi jättäytynyt energiaratkaisuissaan vielä pääosin puuenergiakäytön ulkopuolelle. Muutoksia lienee tältä osin tulossa, sillä suurta kiinnostusta puuperäisiin biopolttoaineisiin kuten myös muuhun uusiutuvaan energiaan on myös pääkaupunkiseudulla. Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa Kuva 7. Kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttaineiden hintojen kehittyminen vuodesta 2004 lähtien. Kuvan lähde: ja julkaisut. Kuva 7 a. Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa v (alv 0%). Kuvan lähde : Tilastokeskus/energian hinnat 3/2012. Fossiilisten polttoaineiden hinta on ollut voimakkaassa nousussa. Erityisesti vuoden 2011 alussa tulleet veronkorotukset nostivat niiden hintoja.

16 16 4. Puu energian lähteenä Potentiaalinen energiapuu Puuta on käytetty energianlähteenä jo pitkään ensisijaisesti polttamalla puuta sellaisenaan erilaisissa tulipesissä. Tämä lienee yksinkertaisin, helpoin ja yleisin tapa hyödyntää puun sisältämää energiaa. Toinen keskeinen tapa hyödyntää puun sisältämää energiaa teollisuudessa erityisesti Suomessa on puun hajottaminen kemiallisesti selluteollisuuden tarpeita varten. Kemiallisen metsäteollisuuden massanvalmistusprosessissa syntyy sivutuotteena jäteliemiä, joita pystytään hyödyntämään energiantuotannossa. Tärkeimpänä näistä on mustalipeä, jolla tuotetaan lähes puolet puuperäisestä energiasta Suomessa. Puusta voidaan polton sijaan saada energiaa talteen myös kaasuttamalla, jolloin puun energiasisältö saadaan ehkä tehokkaimmin talteen. Ainespuun sivuvirroista kertyvästä puusta tehty biomassa soveltuu erityisesti puun kaasutukseen. Teollisesti puuta kaasuttamalla saadaan biokaasuna miltein puhdasta metaania, jolloin se vastaa koostumukseltaan lähes maakaasuna tunnettua luonnonkaasua. Tätä biokaasua voidaan hyödyntää maakaasun tapaan. Puusta tehtyä biokaasua voidaan hyödyntää myös esimerkiksi liikennepolttoaineena, mikäli siitä poistetaan haitalliset epäpuhtaudet. Puun kaasutuksessa puusta voidaan jalostaa mm. puupohjaista bioöljyä esim. pyrolyysiöljyä, jolla voidaan korvata raskasta polttoöljyä (POR). Puuaines koostuu pääosin selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Puussa oleva selluloosa ja hemiselluloosa voidaan hydrolyysireaktion avulla hajottaa sokereiksi, jotka voidaan käymisen avulla muuntaa edelleen etanoliksi. Siitä voidaan valmistaa sellaisenaan liikenne- Kuva 8. Puu koostuu pääasiassa haihtuvista aineista. Tuhkan ja jäännöshiilen osuus polttokuivasta puusta on n. 15%:n luokkaa. Lähde: Alakangas.

17 1 Metsäenergiaselvitys polttoainetta tai sitä voidaan sekoittaa esim. bensiiniin biovelvoiteosuuden täyttämiseksi. Metsäbiomassasta osataan jo nyt nykytekniikkaan soveltuvia biopolttoaineita, mutta niiden laajamittaiseen teolliseen tuotantoon siirrytään lähivuosina vähitellen Suomessa. Suomalaisen mänty- ja kuusipuubiomassan sisältö on pääpiirteissään seuraava: % ligniiniä, % hemiselluloosaa, n.40 % selluloosaa sekä n.5 % muita aineita (lähde: Vanninen 2009). Kuva 9. Nurmijärven hakelämpölaitos on tyypillinen biolämpölaitos alueella. Kuva O-P Koisti.

18 18 5. Puupolttoaineet Energiaa tuottavissa lämpövoimaloissa ja lämpölaitoksissa käytetyt puupolttoaineet ovat pääosin metsähakkeen eri jakeita. Metsähakkeen raaka-ainetta kertyy teollisen ainespuun sivuvirroista, sillä ainespuun talteenotossa syntyy aina myös paljon metsäteollisuuden jalostamattomaksi kelpaamatonta puuainesta. Tällaisen puun mitta- ja laatuvaatimukset eivät ole metsäteollisuuden jalostustarkoituksiin riittäviä. Tämä puuaines on suurelta osin jäänyt viime vuosiin asti metsään lahoamaan ns. luonnollisena poistumana. Sekä energian hinnan nousun myötä että päästövelvoitteiden vähentämisen takia tästä hukkapuusta on kehittynyt ja on edelleen kehittymässä suuri kiinnostuksen kohde ja entistä merkittävämpi energianlähde Suomessa. Lähes yhtä merkittävä puuperäinen energiapuuaines kuin metsähake on puun kuori. Sitä kertyy niin mekaanisen kuin kemiallisen metsäteollisuuden raakapuun esikäsittelynä tapahtuvan kuorinnan yhteydessä. Puun kuoriaines on käytetty jo pitkään lähes täysmääräisesti metsäteollisuuden omien lämpölaitosten polttoaineena. Kuoren lisäksi sahoilta ja puutuoteteollisuudesta kertyy puutähdettä ja purua, joilla on merkittävä osuus puupolttoainepaletissa. Teollisuuden puutähdettä ja purua voidaan käyttää suoraan polttoaineena tai niistä voidaan jalostaa esim. puupellettiä tai -brikettiä. Kotitalouksien eli pientalojen ja maatilojen lämmityksessä käytettävä polttopuu on pääosin pilkettä eli klapia. Pilkkeen raaka-aineena Kuva 10. Kuivaa koivupilkettä säkitettynä. Kuva: O-P Koisti.

19 1 Metsäenergiaselvitys on lähinnä pieniläpimittainen raakapuu. Jonkin verran pilkettä tehdään myös järeämmästä raakapuusta kuten koivukuitu- ja jopa koivutukkipuusta. Lisäksi jätepuu ja kierrätyspuu ovat nykyään merkittäviä puupolttoaineita. 5.1 Metsähake Metsähake on eri puulajeista tehtyä hakkurilla haketettua, puupolttoaineeksi soveltuvaa puuainesta. Metsähake tehdään pääasiassa ainespuuhakkuista kertyvästä hakkuutähde- tai kantopuusta tai vaihtoehtoisesti nuorten metsien hoidon yhteydessä kertyvästä pienpuusta. Myös muista hakkuista kertyvää teollisuuden puunjalostukseen kelpaamatonta puuainesta haketetaan metsähakkeeksi. Jonkun verran metsähaketta tehdään myös ainespuun mittaja laatuvaatimukset täyttävästä puuaineksesta. Erityisesti ensiharvennuspuuta haketetaan jonkun verran metsähakkeeksi tilanteessa, jossa kuitupuun kysynnän markkinatilanne on huono. Järeä runkopuu, joka ei täytä teollisuuden mitta- ja laatuvaatimuksia kuten esimerkiksi lahot kuusentyvet, soveltuvat hyvin metsähakkeen raaka-aineeksi. Pienpuuksi kutsutaan sellaista runkopuuna korjattavaa puutavaraa, joka ei täytä vielä läpimittansa puolesta metsäteollisuuden asettamia ainespuun mittavaatimuksia. Puun rungon läpimitta on tällöin alle 10 cm. Pienpuuta kertyy pääasiassa ylitiheiden nuorten metsien hoidossa mutta myös ensiharvennusten yhteydessä. Pienpuut voidaan karsia oksistaan rankapuiksi tai sitten ne voidaan kerätä oksineen ns. kokorunkoina ennen haketusta. Nuorten metsien hoidossa pienpuukertymät voivat kohteesta riippuen vaihdella huomattavasti. Tavallisimmin kertymät ovat k-m³ hehtaarilla. Pienpuuta korjataan pääosin koneellisesti. Metsätraktori ja sen kuormaimeen kytketty kaato-kasauslaite on osoittautunut käyttökelpoiseksi ja varsin tehokkaaksi puunkorjuulaitteeksi nuoren metsän pienpuun korjuussa. Tällaisessa laitteessa on usein niin sanottu joukkokäsittelykoura, joka pystyy usean puun rungon samanaikaiseen käsittelyyn. Sen avulla puun käsittely nopeutuu huomattavasti. Kuva 12. Runkojen joukkokäsittely nopeuttaa energiapuun tekoa nuorissa metsissä. Mikäli ensiharvennuksessa osa puusta tehdään teollisuuden ainespuuksi ja osa menee energiapuuksi, on integroitu korjuu osoittautunut käyttökelpoiseksi. Siinä puun korjuu tehdään metsätraktorin kuormaimeen kytketyllä kouraharvesterilla pääosin runko kerrallaan. Kasausvaiheessa teollisuudelle menevät ainespuut ja energiapuuksi menevä puutavara ohjataan omiin kasoihinsa. Joukkokäsittelyä voidaan soveltaa tarpeen mukaan myös tässä menetelmässä. Integroidun menetelmän käyttö on lisääntynyt erityisesti suurten puunhankintayhtiöiden puunkorjuussa, kun kuitupuuosuus halutaan ottaa tarkasti talteen. Joukkokäsittelyyn perustuvista menetelmistä on noussut esille ns. fixteri-korjuu, jossa karsitut puunrungot paalataan nipuiksi. Se nopeuttaa varsinkin energiapuun kuormaus- ja kuljetusvaiheen käsittelyä. Kuva 11. Hyvälaatuista, runkopuusta tehtyä metsähaketta Kuva O-P Koisti.

20 20 runkotilavuus asettaa rajoituksia työn tuottavuudelle. Metsän tulevan kehityksen kannalta nuoren metsän hoito ja oikea-aikainen ensiharvennus ovat kuitenkin erittäin tärkeitä toimenpiteitä. Kuva 13. Fixteri-paalaimella energiapuurungot niputetaan paaleiksi. Kuva: Ville Tervo. Vaihtoehtoisesti pienpuun korjuu voidaan toteuttaa myös metsurityönä ns. siirtelykaatona. Siinä metsurityönä puu kaadetaan moottorisahaan kytketyn lisälaitteen avulla suunnatusti ajouraa kohti ja yleensä runko katkotaan ilman karsintaa 1-2 kohdasta. Metsuri tekee lisäksi kevyen esikasauksen. Esikasatut puut kerätään sitten metsätraktorilla tienvarsivarastolle kuivumaan. Pienpuun korjuu on käsiteltävien runkojen pienen koon takia hidasta ja siten varsin kallista puun korjuuta. Sen takia pienpuukohteilta korjattu energiapuu on selvästi kalliimpaa kuin muu metsähakepuu. Vaikka korjuumenetelmiä on aktiivisesti kehitetty, puun pieni Kuva 14. Siirtelykaato on varsin tehokas menetelmä nuorten metsien hoidossa. Kuva: Arto Mutikainen TTS. Hakkuutähdepuu koostuu pääasiassa avohakkuualueiden puiden oksista ja pieniläpimittaisista latvuksista. Avohakatuista kuusikoista kertyy yleensä parhaiten hakkuutähteitä. Hakkuutähdepuun kertymä on yleensä sitä suurempi, mitä enemmän päätehakkuussa on saatu puuta talteen. Hakkuutähdepuun kertymä on karkeasti ottaen päätehakkuukuusikossa noin 0,25 m³ ja männiköissä noin 0,15 m³ ainespuukertymän kuutiometriä kohti. Mikäli kuusikon päätehakkuussa kertyy tukki- ja kuitupuuta yhteensä noin 300 m³ hehtaarilla, hakkuutähdekertymä tältä alalta on noin 75 m³ hehtaarilla ja männikössä vastaava luku on vajaa 40 m³ hehtaarilla. Osa hakkuutähteistä jätetään tietoisesti keräämättä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja osa pienemmistä oksista jää korjuuteknisistä syistä joka tapauksessa keräämättä. Hakkuutähteet kootaan metsätraktorilla yleensä joko palstalle pieniksi kasoiksi tai suoraan tienvarteen korkeiksi tuulettuviksi kasoiksi. Tienvarsivarasto saa kuivahtaa yleensä noin vuoden ajan, jolloin siitä kuivuessa pääosa neulasista varisee maahan. Usein tienvarsivarastokasa suojataan vielä esim. peitepaperilla päältä kastumisen estämiseksi. Hakkuutähteet haketetaan usein jo tienvarsivarastolla kuorma-autoalustaisella mobiilihakkurilla suoraan kuormalavalle kuljetettavaksi polttolaitoksille. Haketus voidaan tehdä vaihtoehtoisesti vasta energiapuun terminaalivarastolla järeämmällä hakkurilla. Energiapuuna käytettävä kantopuu on myös pääosin peräisin metsien avohakkuualueilta eli lähinnä havupuuvaltaisten metsien päätehakkuista. Kannot irrotetaan juurineen avohakkuun ja hakkuutähteiden keruun jälkeen maasta yleensä kaivinkoneella, johon on kauhan tilalle asennettu kannonnostolaite. Nostolaitteen avulla kannot useimmiten halkaistaan työn helpottamiseksi kuivumisen edistämiseksi. Nostetut kannot kootaan metsäpalstalla pieniksi kasoiksi kuivumaan. Palstakasat siirretään hakkuutähteiden tapaan jonkin ajan kuluttua

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan Ympäristö ja luonnonvarat 2014 Metsätilinpito 2013 Puuaineksesta yli puolet poltetaan Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013 Osuus on viime vuosina hieman kasvanut

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio

Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi. Metsäenergiafoorumi Olli Äijälä, Tapio Energiapuun korjuusuositusten päivittämisen tarve ja käytännön prosessi Metsäenergiafoorumi 9.12.2009 Olli Äijälä, Tapio Energiapuu metsänhoitosuosituksissa Historia: Energiapuun korjuuopas julkaistiin

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET

ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET - ENERGIATASEET ENERGIATASEIDEN ESITTELY UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSET SISÄLTÖ Tampereen energiatase 2014 Pirkkalan energiatase 2014 Nokian energiatase 2014 Kangasalan energiatase 2014 Lempäälän energiatase 2014

Lisätiedot

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto

Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Biotalous eri strategisissa linjauksissa: Miten uusiutuvia raaka-aineita riittävästi kaikille? Paavo Pelkonen Itä-Suomen yliopisto Oikea taho vastaamaan kysymykseen olisivat markkinavoimat. Niitä ei saa

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet 22.6.2010 Metla/MELA-ryhmä http://www.metla.fi/metinfo/mela Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aines-

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu 8.2.2017 Puulämmityspäivä 1 Kokonaisenergian kulutus Suomessa: Fossiiliset ja uusiutuvat energianlähteet 1970-2015

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2008 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 14/2009 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä (laho) runkopuu Kalle Kärhä 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa. Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy

Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa. Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy Tyvilahoa sisältävän puun käyttömahdollisuudet energianlähteenä Länsi-Suomessa Katriina Lipponen, Metsäntutkimuslaitos Markku Mäkelä, Metsäteho Oy Metsätehon raportti 40 26.1.1998 Ulkopuolinen hanke: Maa-

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot