Uudenmaan metsäenergiaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan metsäenergiaselvitys"

Transkriptio

1 Uudenmaan metsäenergiaselvitys 2012 Häme-Uusimaa

2 Toimittajat: Olli-Pekka Koisti Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Jonna Nurminen Kannen kuva: Olli-Pekka Koisti Painatus: Esa Print Oy

3 Metsäenergiaselvitys 2013 Metsäenergiaselvitys sisältö Metsäenergiaselvityksen sisältö: 1. Tiivistelmä 2. Menetelmäkuvaus 3. Johdanto 4. Puu energian lähteenä 5. Puupolttoaineet 6. Puuenergian käyttökohdeselvitys Uudellamaalla 7. Metsäenergiapotentiaali Uudellamaalla 8. Uudenmaan metsät puuenergian lähteenä 9. Energiapuun korjuun ympäristövaikutuksista 10. Työllisyysvaikutukset ja aluetaloudelliset näkökohdat. 11. Lähdeaineisto Selvityksessä käytettyä terminologiaa Energiapuulaskelmien perusteista Bioenergi Kusten/Uusimaa -hanke

4 Sisällys 1. Tiivistelmä Menetelmäkuvaus Tavoitteet Selvityksen toteutus Käyttökohdeselvitys Energiapuupotentiaalilaskelmat Johdanto Puu energian lähteenä Puupolttoaineet Metsähake Teollisuuden hukkapuu Puupelletit ja puubriketit Halko ja pilke Käyttökohdeselvitys: Puupolttoaineiden nykykäyttö Uudellamaalla Lämpöyrittäjätoiminta Polttopuun pienkäyttö Metsäenergiapotentiaali Uudellamaalla Uudenmaan metsät puuenergian lähteenä Hakkuumäärät Uudellamaalla Uudenmaan parhaat alueet energiapuun saatavuudelle Energiapuutoimijoista Uudellamaalla Energiapuun korjuun ympäristövaikutuksista Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun ympäristövaikutukset uudistusaloilla Puun polton ympäristövaikutukset Työllisyysvaikutukset ja aluetaloudelliset näkökohdat...52 Selvityksessa käytettyä terminologiaa...55 Lähdeaineisto...56 Energiapuulaskelmien perusteista...57

5 Olli-Pekka Koisti Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Häme-Uusimaa 2012 Metsäenergiaselvitys 2013

6 6 1. Tiivistelmä Uudenmaan alue on energiankäytöltään hyvin merkittävä alue Suomessa. Alueella asuu lähes 30 % Suomen väestöstä, vaikka sen pinta-ala on vain alle 3 % Suomen pinta-alasta. Uudenmaan asutus on vahvasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Uudenmaan energiatuotanto on myös pääosin varsin keskitettyä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on useita suuria kaukolämpövoimaloita, joissa yhteiskunnan tarvitsemaa energiaa tuotetaan enimmäkseen fossiilisilla polttoaineilla. Suomelle on asetettu vaateita kansainvälisissä ilmastosopimuksissa päästöjen vähentämisestä ilmakehään. Suomi on energiastrategioissaan myös sitoutunut niihin. Niissä edellytetään lisäämään uusiutuvan energian käytön ja tuotannon osuutta suhteessa uusiutumattomiin energialähteisiin. Puu on merkittävin uusiutuva energialähde Suomessa. Uudellamalla on pääkaupunkiseudun ulkopuolella jo useita varsin suuria biokäyttöisiä voimalaitoksia sekä myös pienempiä lämpölaitoksia, joiden pääpolttoaine on energiapuu. Ne tuottavat alueillansa merkittävän määrän kaukolämmöstä ja voimalaitokset myös huomattavan määrän sähköä valtakunnan sähköverkkoon mutta Uudenmaan energiankäytön ja -tuotannon kokonaiskuvassa niiden merkitys on vielä melko vähäinen. Uudenmaan metsävarat ovat alueen pintaalaan nähden kohtuullisen suuret. Uudenmaan talousmetsien hyödyntäminen ei kuitenkaan ole ollut läheskään täysmääräistä vaan hakkuumahdollisuuksista on jäänyt jatkuvasti vuosittain paljon hyödyntämättä. Uudenmaan metsien puuvaranto on lisääntynyt jo vuosia ja lisääntyy nykykäytöllä näin ollen jatkuvasti. Ainespuuhakkuiden (tukkipuu ja kuitupuu) ohessa syntyy puun käsittelyssä aina runsaasti myös hukkapuuta (oksat, latvukset, kannot), jota pääasiallisesti hyödynnetään lähinnä energiapuuna. Myös ainespuun jatkokäsittelyssä sahoilla ja paperi- ym. teollisuudessa syntyy sivutuotteena hukkapuuta. Pääosa kaikesta energiapuusta kertyykin nimenomaan noista ainespuun käsittelyn hukkapuueristä. Pieniläpimittainen puu, joka ei täytä ainespuun mittavaatimuksia, on myös yksi merkittävä metsäenergiapuun lähde ja sitä saadaan lähinnä nuorten metsien hoidon yhteydessä. Energiapuun saatavuus on vahvasti sidoksissa ainespuun korjuumääriin eli hakkuisiin. Niitä Uudenmaan talousmetsistä voisi siis lisätä huomattavasti metsätalouden kestävyyden siitä vaarantumatta. Puun tarjonnan huomattava lisääminen markkinoille asettaa kuitenkin haasteita muun muassa sen hankintaan. Puun vilkkaampi osto- ja korjuutoiminta sekä metsänomistajien aktiivisempi puunmyyntikäyttäytyminen edellyttävät lisäpanostuksia toteutuakseen. Talousmetsien vajaakäytöstä kärsivät taloudellisesti ensisijaisesti metsänomistajat mutta myös muu aluetalous ja teollisuus saa siitä osansa. Mikäli Uudenmaan talousmetsien hyödyntäminen tehostuisi nykytilanteesta esimerkiksi puuston nykykasvua vastaavaksi myös energiapuun tuotantoa ja sen myötä myös käyttöä olisi mahdollisuus lisätä.

7 Metsäenergiaselvitys Nykyään osa Uudenmaan alueella sijaitsevista biovoimaloista joutuu tuomaan huomattavia määriä käyttämästään energiapuusta Uudenmaan alueen ulkopuolelta, koska alueen oma tarjonta ei ole riittävää. Lisääntyvällä puun energiakäytöllä on myös ympäristövaikutuksensa, jotka eivät kaikki ole aina myönteisiä. Mm. ympäristöhaittojen minimoimiseksi on energiapuun kasvatus- ja korjuutoimintaa varten tehty toimintaohjeet ja suositukset, joiden noudattaminen on tärkeää. Myös koko energiapuuketjussa toimivien yritysten tulee toimia vastuullisesti toiminnasta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Puun käytön lisääminen energiantuotannossa on merkittävä asia niin Uudellamaalla kuin koko Suomessa. Sen aluetaloudelliset hyödyt ovat huomattavat. Puu on raaka-aineena pääosin kotimaista ja sen työllistävä vaikutus erityisesti puun korjuussa ja kuljetuksissa on suuri. Lisäksi koko energiapuutoiminnan välilliset kerrannaisvaikutukset kansantaloudessa ovat huomattavia. Uusiutuva kotimainen puupolttoaine on myös Uudellamaalla kilpailukykyinen vaihtoehto ulkomaisille fossiilisille polttoaineille ja hyvät mahdollisuudet energiapuun käytön lisäämiselle ovat olemassa. Puun kasvava energiakäyttö tarjoaa mahdollisuuden lisätä kestävän kehityksen energiantuotantoa. Samalla se parantaa osaltaan alueen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta sekä edesauttaa päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Kuva 1. Uusimaa Suomen kartalla

8 8 2 Menetelmäkuvaus Selvityksen sisällön perusteita 2.1 Tavoitteet Tämän raportin tavoitteena on käydä läpi Uudenmaan maakunnan alueen puun käyttöä ja saatavuutta energian tuotannossa. Raportissa käydään läpi energiapuun käyttöä, energiapuun hankintaa ja mahdollisuuksia sekä käytön ympäristö- ym. vaikutuksia. Lisäksi tarkastellaan energiapuun käytön ja saatavuuden lähiajan tulevaisuuden näkymiä. Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin Uudeltamaalta tehty. 2.2 Selvityksen toteutus Tämän selvityksen toteutus on tehty Rannikon bioenergiahankkeen (Bioenergi Kusten) toimeksiannosta yhteistyönä eri toimijoiden kesken. Tämän raportin koostamisesta vastaa Suomen metsäkeskuksen bioenergianeuvoja Olli-Pekka Koisti. Potentiaaliset energiapuumäärälaskelmat on tehnyt AMK Noviassa Staffan Henriksson. 2.3 Käyttökohdeselvitys Käyttökohdeselvityksessä on hyödynnetty Metsäntutkimuslaitoksen eli Metlan keräämää tietoa puuenergian käyttökohteista. Metlan aineisto on ollut perusaineistona käyttökohdeselvitykselle ja sitä on täydennetty bioenergiahankkeen toimihenkilöiden paikallistuntemusta hyödyntäen. Metlan aineisto puuenergian käyttökohteista on melko kattava ja muutamin täydennyksin se antaa varsin hyvän kuvan energiapuun merkittävimmistä käyttökohteista ja -määristä Uudellamaalla. Puun pienkäyttö eli lähinnä polttopuun käyttö kotitalouksissa ja vastaavissa käyttökohteissa ei ole mukana noissa luvuissa. Puun pienkäytöstä Metla on viimeksi v. 2007/2008 tehnyt valtakunnallisen erillisselvityksen ja niitä tietoja on hyödynnetty myös tässä selvityksessä. Nykyisten käyttökohteiden lisäksi Uudellamaalla on tällä hetkellä (2013 kevät) rakenteilla ja valmistumassa joitakin uusia merkittäviä energiapuun käyttökohteita. Ne tulevat jo lähiaikoina lisäämään huomattavasti alueen bioenergian tuotantoa sekä energiapuun kysyntää ja käyttöä. Puupolttoaineiden käyttökohteiden puumäärät eri energiajakeineen on saatu osittain laitoksilta itseltään sekä osittain maakunnallisena yhdistelmänä Metlalta, joka tilastoi vuosittain niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti puun energiakäyttöä koko Suomessa. Metlan tilastot ovat vuodelta 2011.

9 Metsäenergiaselvitys Energiapuupotentiaalilaskelmat AMK Novia teki yhteistyössä Rannikon bioenergiahankkeen kanssa v projektityönä Uudenmaan alueen energiapuupotentiaaleista laskelmat käyttäen apuna Metlan Metsälaskenta-ohjelmaa (MELA2009) ja VMI 9 aineistoa. Laskentaohjelman avulla simuloitiin kuntakohtaisesta VMI 9 aineistoon perustuvasta metsävaratiedosta toimintamalleja, joilla saadaan energiapuuta ainespuun kasvatuksen sivutuotteena. Laskentaohjelma tuotti eri tavoitteisiin perustuvia potentiaalisia energiapuun kertymäarvioita. Nykytason hakkuisiin perustuva toimintamalli ja VMI:ssä esitetyt hakkuu- ja metsänhoitotarpeisiin perustuva toimintamalli olivat vaihtoehtoisina malleina. Energiapuuta kertyy MELA2009-laskelman mukaan seuraavista hakkuista: Uudistushakkuiden seurauksena, ensiharvennushakkuilta sekä nuorten metsien hoidosta. Todellisuudessa myös muilta hakkuilta kertyy jonkin verran energiapuuta, mutta määrät näiltä jäävät yleensä vähäisiksi eikä toiminta esimerkiksi muiden harvennushakkuiden energiapuun talteenotossa ole kovin vakiintunutta toimintaa. Metsätuhojen seurauksena (esim. hyönteis-, sieni- ja myrskytuhot) voi sen sijaan kertyä huomattaviakin määriä ainespuumittaista energiapuuta, jonka määrää on vaikea ennakoida. Uudistushakkuilta kerätään hakkuutähteitä eli latvuksia ja oksia sekä kannon nostoista kantopuuta. Ensisijaisesti ne kerätään kuusikoista tai kuusivaltaisilta alueilta mutta jonkin verran myös mäntyvaltaisilta alueilta. Lehtipuuvaltaisilta alueilta keräysmäärät ovat pienten kertymien takia vähäisiä eivätkä ne ole uudistushakkuukertymissä mukana. Kokonaispotentiaalia eli teknistä potentiaalia määritettäessä hakkuutähteet ja kannot kerätään kuusivaltaisten alueiden lisäksi kaikilta uudistushakkuilta. Ensiharvennushakkuilta kertyy lähinnä integroidussa hakkuumenetelmässä 4 11 cm:n läpimittaista energiapuurankaa kuitupuuksi menevän ainespuun lisäksi. Nuoren metsän hoidossa kertyy energiapuuksi soveltuvaa energiapuurankaa. Uudistushakkuilta kertyy usein myös vaihteleva määrä järeää tyvilahoista runkopuuta tai muuta ainespuuksi kelpaamatonta puuta, jota ei ole otettu huomioon näissä laskelmissa sen vaikean arvioitavuuden takia. Laskelmien avulla on tuotettu arviot alueen potentiaalisista energiapuukertymistä kuntakohtaisesti skenaariotarkasteluina. Selvityksessä on lisäksi apuna käytetty metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksista saatuja tilastoja, joissa on kuntakohtaisesti toteutuneet vuotuiset hakkuupintaalat 6 viime vuoden ajalta. Kunnittaiset tilastot metsänkäyttöilmoitusten mukaisista hakkuista antavat arviointipohjaa myös lähitulevaisuuden hakkuupinta-aloille ja -määrille sekä energiapuun kertymäpotentiaalin arvioinnille. Laskelmissa on huomioitu metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi energiapuun korjuu- ja kasvatussuosituksissa asetetut vaatimukset ja rajoitteet. Puun kysynnässä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia ei ole huomioitu laskelmissa. Ainespuun hakkuumäärät ovat keskeinen selittäjä energiapuun saatavuudelle. Pääosa energiapuustahan saadaan ainespuuhakkuiden sivuvirtoina kertyvästä hukka- ja ylijäämäpuusta. Nykytason hakkuumääriin perustuva laskelma kertoo energiapuupotentiaalin, mikä on saatavissa nykytason hakkuilla ja metsien hoitotyömäärillä. Nykytason hakkuu- ja hoitomäärät ovat Uudellamaalla kuten pääosin muuallakin Suomessa selvästi alle kestävän hakkuumäärätason. Nykytason hakkuumääriin perustuvat ennusteet energiapuumääristä ovat todelliseen potentiaaliin nähden alimittaiset mutta kertovat nykytoiminnan tason. Vaihtoehto nykyhakkuisiin perustuvalle laskentamallille on VMI:ssa esitettyjen metsien hakkuu- ja hoitoehdotusten perusteella saatava kertymäpotentiaali. VMI-aineistosta on kuntakohtaisten yleistysten mukaan voitu MELA-ohjelmalla laskea energiapuupotentiaali ainespuun kertymäpotentiaalista. Lähtökohtana on tällöin nykyisiin metsänhoitosuosituksiin ja kasvatusmalleihin perustuva metsän käsittelytarve, jotka on VMI 9:n yhteydessä otantakoealoilla määritelty ja niistä yleistetty. Kun lähtökohtana on kestävä metsätalous ja kestävät hakkuumäärät, tulevaisuuden hakkuumah-

10 10 dollisuudet eivät kärsi nykyhetken toiminnasta. Ehdotetut hakkuumäärät ovat kestävässä metsätaloudessa pitkällä aikavälillä enimmillään likimain yhtä kuin puuston kasvu. Kestävä hakkuumäärä on siten pidemmän aikavälin suurin mahdollinen kertymäarvio. Se ei ole suoraan johdettavissa kummastakaan ennusteesta. Potentiaalinen kestävä hakkuumäärä ja sen seurauksena saatava kestävä energiapuupotentiaali asettunee ilmeisesti hyvin lähelle VMI:ssä esitettyjä hakkuu- ja hoitomäärien seurauksena saatavia energiapuumääriä. Teoreettista energiapuun maksimipotentiaalia eli teknistä maksimipotentiaalia on myös arvioitu, mutta sen käytettävyys todellisena energiapuupotentiaalin mittarina on reilusti yliarvioiva. Tällöin hakkuutähteitä ja kantoja kerättäisiin kaikilta uudistushakkuualoilta ja esimerkiksi tekniset ja taloudelliset rajoitteet jätettäisiin huomioitta. Kuva 2. Kantopuu haketetaan järeillä murskaimilla useimmiten energiapuuterminaaleissa.kuva: Ville Tervo.

11 Metsäenergiaselvitys Johdanto Uudenmaan maakunta on asukasmäärältään Suomen väkirikkainta aluetta. Siellä asui vuoden 2011 lopussa yli 1,5 milj. ihmistä eli lähes 30 % Suomen väestöstä. Asutus on Uudellamaalla vahvasti keskittynyt pääkaupunkiseudun alueelle. Uudenmaan alueella on runsaan asutuksen lisäksi myös runsaasti teollisuutta. Lähes ¼ koko maan teollisuustuotannon jalostusarvosta tehdään Uudellamaalla. Asuinrakennusten ja muiden rakennusten lämmitys ja teollisuuden energiatarpeet edustavat suurta osaa koko Suomen ja niin myös Uudenmaan energian käytöstä. Rakennusten lämmityksen osuus koko Suomessa oli vuonna 2010 noin 26 % ja teollisuuden osuus noin 45 % energian loppukäytöstä Myös liikenne on merkittävä energian käyttäjä (17 % loppukäytöstä) kaikkialla Suomessa ja eritoten Uudellamaalla (lähde Motiva). Käytännössä em. luvut tarkoittavat sitä, että Uudenmaan alueella energian tarve ja sen käyttö ovat huomattavasti suurempia, kuin Uudenmaan pinta-alaosuus edellyttäisi suhteessa muuhun Suomeen. Uudenmaan asukkaista noin miljoona asuu kaukolämmön piirissä (Uudenmaan liiton tilastot). Rakennusten lämmitysmuodoista on kaukolämmitys Uudellamaalla selvästi yleisin. 2/3 rakennuksista lämmitetään kaukolämmöllä. Loput 1/3 rakennuksista lämpiävät erillislämmityksellä, joko kevyellä polttoöljyllä tai sähköllä. Vaikka asutusta ja teollisuutta on Uudellamaalla paljon, näiden lisäksi maakuntaan mahtuu paljon maaseutua, josta suuri osa on metsää. Metsien osuus koko maakunnan maapintaalasta on noin 64 %, kun se koko Suomessa Kuva 3 Länsi-Uusmaalaista maaseutumaisemaa

12 12 on n. 86 % (Lähde VMI10). Maatalousalueiden osuus Uudenmaan maapinta-alasta on n. 25 %. Uudenmaan metsien pinta-ala on noin 2,2 % Suomen metsien pinta-alasta. Puuston kokonaismäärä (runkopuuston osalta) vastaavasti on n. 82 milj. k-m 3. Se on n. 4 % koko Suomen metsien runkopuuston puumäärästä. Puulajikoostumukseltaan männyn osuus Uudenmaan puumäärän tilavuudesta on noin 34 % ja kuusen noin 45 %. Koivun osuus on vastaavasti noin 16 % ja muiden lehtipuiden osuus on noin 5 %. Suurin osa Uudenmaan metsistä on metsätalouskäytössä, mutta metsien virkistyskäytön osuus on merkittävämpi kuin monin paikoin muualla Suomessa. Energiantuotanto perustuu Uudenmaan maakunnassa nykyään keskeisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Kivihiili ja maakaasu ovat Uudenmaan merkittävimmät energianlähteet Kuva 4. Uudenmaan maakunta koostui 28 kunnasta vuonna Näistä on 15 kuntaa Häme-Uusimaa metsäkeskusalueella (vihreä alue) ja 13 kuntaa Rannikon metsäkeskusalueella (ruskea). Vuoden 2013 alusta Lohja, Karjalohja ja Nummi-Pusula ovat yksi kunta. Tässä selvityksessä ne käsitellään vielä erillisinä kuntina. Uusimaa lukuina Maapinta-ala ha = n. 2,7% Suomen pinta-alasta Metsämaata ha = n.2,2 % Suomen metsien pinta-alasta Peltoa ha = n.1,0 % Suomen maatalousmaasta Asukasmäärä >1,5 milj asukasta = n. 30 % Suomen väestöstä Asukastiheys 170 asukasta /km2; vrt. koko Suomi 17,7 as / km2 Kuntia v alusta 26 kpl Uudellamaalla vakituisia asuntoja , joista on pientaloja Puuston määrä (puun runkojen tilavuus) n. 82 milj. m³ = n. 3,7% Suomen puuston määrästä lisäksi kannot + oksat yhteensä n. 50 milj. m³ => n. 87 m³/ha (oksat ja kannot) Uudenmaan metsien puuston keskitil. n. 144 m³/ha (ei sisällä kantoja eikä oksia) Puulajiosuudet puuston tilavuudesta Kuusi 45%; Mänty 34%; Koivu 16%; muut lehtipuut 5% Puuston vuotuinen kasvu n. 5 milj. m³ = n. 4,8% Suomen puuston vuosikasvusta Vuotuinen hakkuumäärä n. 3 milj. m³ = n. 5,7% Suomen markkinahakkuista Vuotuinen hakkuupinta-ala keskimäärin n ha

13 Metsäenergiaselvitys Kuva 5. Metsätalousmaan jakautuminen Uudellamaalla Metsäkeskusalueittain. Rannikon alueella maaperä on karumpaa ja sen myötä puuston kasvu on selvästi pienempää kuin sisämaan Häme-Uusimaa alueen kunnissa. kaukolämmöntuotannossa. Sähköntuotannossa myös ydinvoima on merkittävä. Uudenmaan koko kaukolämpövoimaloiden tuotannosta (polttoainekäyttö kok. noin 25 TWh) lähes 96 % eli n. 24 TWh tuotettiin v fossiilisilla polttoaineilla joko maakaasulla, kivihiilellä tai öljytuotteilla. Biopolttoaineilla eli lähinnä puulla on kuitenkin merkittävä ja kaiken aikaa kasvava rooli energiantuotannossa useissa pienemmissä kunnissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pääkaupunkiseutualue (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) on Uudellamaalla erittäin merkittävä energiankäyttäjä. Pääkaupunkiseudun ja joidenkin sen kehyskuntien kaukolämpö tuotetaan fossiilisten polttoaineiden avulla pääosin hyvin energiatehokkaasti yhteistuotantona sähkön kanssa CHP-laitoksissa (Combined Heat and Power). Muualla Uudellamaalla kaukolämpö tuotettiin vuonna 2010 pääosin fossiilisilla polttoaineilla erillisissä kaukolämpölaitoksissa ns. erillistuotantona mutta biopolttoainekäyttöiset laitokset ovat huomattavasti lisäämässä osuuttaan. Biopolttoaineilla tuotettiin Uudenmaan alueen kaukolämmön tuotannosta noin 4 %. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa, mutta on edelleen vielä varsin vähäistä. Turpeen osuus tuotannosta on noin 0,2 % ja muu noin 3,8 % on lähinnä puupolttoaineilla tuotettua energiaa. Biokaasulla tuotettu osuus oli noin 0,1 %:n luokkaa. Muu- Kuva 6. Uudennaan alueen kaukolämmöntuotannon polttoaineiden käyttöä 2010.

14 14 alla maassa biopolttoaineilla tuotettu osuus kaukolämmön tuotannosta on huomattavasti suurempi kuin Uudellamaalla. Koko maan kaukolämmöntuotannosta noin 61 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja noin 34 % biopolttoaineilla. Biopolttoaineista turve ja puu ovat merkittävimmät. Puupolttoaineiden osuus koko maan kaukolämmöntuotannosta oli noin 16 % v.2010 (lähde: kaukolämpötilasto v www. energia.fi). Kioton kansainvälisen ilmastosopimuksen mukaisesti Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään muiden kehittyneiden teollisuusmaiden tavoin merkittävästi lähivuosina. Käytännössä se tarkoittaa vähitellen luopumista fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja niiden korvaamista enenevässä määrin uusiutuvilla, vähäpäästöisillä polttoaineilla tai energialähteillä. EY-direktiivin 2009/28 kansallisen tavoitteen mukaisesti uusiutuvalla energialähteillä tuotetun energian osuus tulisi olla Suomen energian kokonaisloppukulutuksesta vähintään 38 % vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2010 lopulla uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta oli Suomessa noin 27 %. Tavoite asettaa lähivuosina kovat haasteet niin energian käytön tehostamiselle, kuin myös uusiutuvien energiamuotojen lisäämiselle. Metsäteollisuuden ja erityisesti paperimassateollisuuden tuotantokapasiteetin vähentäminen kuluneiden lähivuosien aikana on vähentänyt metsäteollisuuden puun käyttöä sekä aiheuttanut vähennystä myös uusiutuvan energian tuotannossa. Paperimassateollisuudessa sivutuotteena muodostuva mustalipeä on ollut yksi keskeisistä uusiutuvan energian polttoaineista. Sen tuotanto on vähentynyt ja on edelleen vähenemässä paperiteollisuuden tuotannon vähenemisen myötä. On tosin huomattava, että metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin pieneneminen on vähentänyt myös sen energian kulutusta. Metsäteollisuus on teollisuuden suurimpia sähkönkäyttäjä ja lisäksi merkittävin uusiutuvan energian käyttäjätoimiala Suomessa. Lähes puolet Suomen uusiutuvan energian tuotannosta on viime vuosina perustunut mustalipeän polttoon metsäteollisuuden laitoksissa. Uudenmaan alueella ei ole sellaista metsäteollisuutta, jossa tuotetaan mustalipeän avulla energiaa. Bioenergian ja erityisesti puun käytön lisääminen energiantuotannossa on ollut viime aikoina vahvassa myötätuulessa monissa kunnissa lähitulevaisuuden energiaratkaisuja kaavailtaessa. Uudellamaalla on tehty useita suuria puupolttoaineisiin perustuvia energiaratkaisuja viime vuosina. Hiilineutraaliksi luokitellun puun lisääntyvä käyttö energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden sijasta tarjoaa myös muita etuja, kuin kasvihuonepäästöjen vähenemisen. Energiatuotantomuotojen valinnassa painavat energiaomavaraisuuden paraneminen, raakaaineen kotimaisuus ja sen myönteiset työllisyysvaikutukset. Myös huoltovarmuus mahdollisten kriisiaikojen varalle paranee. Puupolttoaineiden hinnan parantunut kilpailukyky energiantuotannossa on lisännyt laajaa kiinnostusta puun energiakäyttöä kohtaan. Fossiilisten polttoaineiden (erityisesti öljyn ja maakaasun) huomattavasti noussut maailman markkinahinta ja erilaiset haittaverot ja maksut ovat nostaneet niillä tuotetun energian hintaa huomattavasti. Se on osaltaan heikentänyt niiden kilpailukykyä eri energiantuotantovaihtoehtojen joukossa. Huoli puupolttoaineen riittävästä saatavuudesta myös lähivuosina ja vuosikymmeninä on hillinnyt suurinta innostusta lisääntyvää puun energiakäyttöä kohtaan. Lämpölaitosinvestoinnit tehdään usein vuosikymmeniksi tulevaisuuteen, joten huoli puun riittävästä saatavuudesta on aiheellinen. Perinteisesti puun teollinen käyttö mekaanisen ja kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineena on asettunut puun energiakäytön edelle. Siksi ainespuuksi soveltuvaa puuainesta ei ole laajassa mitassa käytetty energiapuuna. Suuri osa eteläisen Suomen suurista asutuskeskuksista sijaitsee rannikon läheisyydessä. Näillä alueilla on myös suuri osa energiapuun käyttökohteita. Maanteitse ja rautateitse toimitetun puun hankinta-alue ulottuu siten huomattasti kauemmaksi kuin keskemmällä Suomea. Energiapuun kuljetusmatkat kasvavat helposti pitkiksi moniin Uudenmaan rannikkoseudun käyttökohteisiin, mikä nostaa energiapuun hintaa käyttöpaikalla huomattavasti.

15 1 Metsäenergiaselvitys Merkittävin energian käyttöalue Uudellamaalla on pääkaupunkiseutu. Se on toistaiseksi jättäytynyt energiaratkaisuissaan vielä pääosin puuenergiakäytön ulkopuolelle. Muutoksia lienee tältä osin tulossa, sillä suurta kiinnostusta puuperäisiin biopolttoaineisiin kuten myös muuhun uusiutuvaan energiaan on myös pääkaupunkiseudulla. Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa Kuva 7. Kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttaineiden hintojen kehittyminen vuodesta 2004 lähtien. Kuvan lähde: ja julkaisut. Kuva 7 a. Voimalaitospolttoaineiden hinnat lämmöntuotannossa v (alv 0%). Kuvan lähde : Tilastokeskus/energian hinnat 3/2012. Fossiilisten polttoaineiden hinta on ollut voimakkaassa nousussa. Erityisesti vuoden 2011 alussa tulleet veronkorotukset nostivat niiden hintoja.

16 16 4. Puu energian lähteenä Potentiaalinen energiapuu Puuta on käytetty energianlähteenä jo pitkään ensisijaisesti polttamalla puuta sellaisenaan erilaisissa tulipesissä. Tämä lienee yksinkertaisin, helpoin ja yleisin tapa hyödyntää puun sisältämää energiaa. Toinen keskeinen tapa hyödyntää puun sisältämää energiaa teollisuudessa erityisesti Suomessa on puun hajottaminen kemiallisesti selluteollisuuden tarpeita varten. Kemiallisen metsäteollisuuden massanvalmistusprosessissa syntyy sivutuotteena jäteliemiä, joita pystytään hyödyntämään energiantuotannossa. Tärkeimpänä näistä on mustalipeä, jolla tuotetaan lähes puolet puuperäisestä energiasta Suomessa. Puusta voidaan polton sijaan saada energiaa talteen myös kaasuttamalla, jolloin puun energiasisältö saadaan ehkä tehokkaimmin talteen. Ainespuun sivuvirroista kertyvästä puusta tehty biomassa soveltuu erityisesti puun kaasutukseen. Teollisesti puuta kaasuttamalla saadaan biokaasuna miltein puhdasta metaania, jolloin se vastaa koostumukseltaan lähes maakaasuna tunnettua luonnonkaasua. Tätä biokaasua voidaan hyödyntää maakaasun tapaan. Puusta tehtyä biokaasua voidaan hyödyntää myös esimerkiksi liikennepolttoaineena, mikäli siitä poistetaan haitalliset epäpuhtaudet. Puun kaasutuksessa puusta voidaan jalostaa mm. puupohjaista bioöljyä esim. pyrolyysiöljyä, jolla voidaan korvata raskasta polttoöljyä (POR). Puuaines koostuu pääosin selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä. Puussa oleva selluloosa ja hemiselluloosa voidaan hydrolyysireaktion avulla hajottaa sokereiksi, jotka voidaan käymisen avulla muuntaa edelleen etanoliksi. Siitä voidaan valmistaa sellaisenaan liikenne- Kuva 8. Puu koostuu pääasiassa haihtuvista aineista. Tuhkan ja jäännöshiilen osuus polttokuivasta puusta on n. 15%:n luokkaa. Lähde: Alakangas.

17 1 Metsäenergiaselvitys polttoainetta tai sitä voidaan sekoittaa esim. bensiiniin biovelvoiteosuuden täyttämiseksi. Metsäbiomassasta osataan jo nyt nykytekniikkaan soveltuvia biopolttoaineita, mutta niiden laajamittaiseen teolliseen tuotantoon siirrytään lähivuosina vähitellen Suomessa. Suomalaisen mänty- ja kuusipuubiomassan sisältö on pääpiirteissään seuraava: % ligniiniä, % hemiselluloosaa, n.40 % selluloosaa sekä n.5 % muita aineita (lähde: Vanninen 2009). Kuva 9. Nurmijärven hakelämpölaitos on tyypillinen biolämpölaitos alueella. Kuva O-P Koisti.

18 18 5. Puupolttoaineet Energiaa tuottavissa lämpövoimaloissa ja lämpölaitoksissa käytetyt puupolttoaineet ovat pääosin metsähakkeen eri jakeita. Metsähakkeen raaka-ainetta kertyy teollisen ainespuun sivuvirroista, sillä ainespuun talteenotossa syntyy aina myös paljon metsäteollisuuden jalostamattomaksi kelpaamatonta puuainesta. Tällaisen puun mitta- ja laatuvaatimukset eivät ole metsäteollisuuden jalostustarkoituksiin riittäviä. Tämä puuaines on suurelta osin jäänyt viime vuosiin asti metsään lahoamaan ns. luonnollisena poistumana. Sekä energian hinnan nousun myötä että päästövelvoitteiden vähentämisen takia tästä hukkapuusta on kehittynyt ja on edelleen kehittymässä suuri kiinnostuksen kohde ja entistä merkittävämpi energianlähde Suomessa. Lähes yhtä merkittävä puuperäinen energiapuuaines kuin metsähake on puun kuori. Sitä kertyy niin mekaanisen kuin kemiallisen metsäteollisuuden raakapuun esikäsittelynä tapahtuvan kuorinnan yhteydessä. Puun kuoriaines on käytetty jo pitkään lähes täysmääräisesti metsäteollisuuden omien lämpölaitosten polttoaineena. Kuoren lisäksi sahoilta ja puutuoteteollisuudesta kertyy puutähdettä ja purua, joilla on merkittävä osuus puupolttoainepaletissa. Teollisuuden puutähdettä ja purua voidaan käyttää suoraan polttoaineena tai niistä voidaan jalostaa esim. puupellettiä tai -brikettiä. Kotitalouksien eli pientalojen ja maatilojen lämmityksessä käytettävä polttopuu on pääosin pilkettä eli klapia. Pilkkeen raaka-aineena Kuva 10. Kuivaa koivupilkettä säkitettynä. Kuva: O-P Koisti.

19 1 Metsäenergiaselvitys on lähinnä pieniläpimittainen raakapuu. Jonkin verran pilkettä tehdään myös järeämmästä raakapuusta kuten koivukuitu- ja jopa koivutukkipuusta. Lisäksi jätepuu ja kierrätyspuu ovat nykyään merkittäviä puupolttoaineita. 5.1 Metsähake Metsähake on eri puulajeista tehtyä hakkurilla haketettua, puupolttoaineeksi soveltuvaa puuainesta. Metsähake tehdään pääasiassa ainespuuhakkuista kertyvästä hakkuutähde- tai kantopuusta tai vaihtoehtoisesti nuorten metsien hoidon yhteydessä kertyvästä pienpuusta. Myös muista hakkuista kertyvää teollisuuden puunjalostukseen kelpaamatonta puuainesta haketetaan metsähakkeeksi. Jonkun verran metsähaketta tehdään myös ainespuun mittaja laatuvaatimukset täyttävästä puuaineksesta. Erityisesti ensiharvennuspuuta haketetaan jonkun verran metsähakkeeksi tilanteessa, jossa kuitupuun kysynnän markkinatilanne on huono. Järeä runkopuu, joka ei täytä teollisuuden mitta- ja laatuvaatimuksia kuten esimerkiksi lahot kuusentyvet, soveltuvat hyvin metsähakkeen raaka-aineeksi. Pienpuuksi kutsutaan sellaista runkopuuna korjattavaa puutavaraa, joka ei täytä vielä läpimittansa puolesta metsäteollisuuden asettamia ainespuun mittavaatimuksia. Puun rungon läpimitta on tällöin alle 10 cm. Pienpuuta kertyy pääasiassa ylitiheiden nuorten metsien hoidossa mutta myös ensiharvennusten yhteydessä. Pienpuut voidaan karsia oksistaan rankapuiksi tai sitten ne voidaan kerätä oksineen ns. kokorunkoina ennen haketusta. Nuorten metsien hoidossa pienpuukertymät voivat kohteesta riippuen vaihdella huomattavasti. Tavallisimmin kertymät ovat k-m³ hehtaarilla. Pienpuuta korjataan pääosin koneellisesti. Metsätraktori ja sen kuormaimeen kytketty kaato-kasauslaite on osoittautunut käyttökelpoiseksi ja varsin tehokkaaksi puunkorjuulaitteeksi nuoren metsän pienpuun korjuussa. Tällaisessa laitteessa on usein niin sanottu joukkokäsittelykoura, joka pystyy usean puun rungon samanaikaiseen käsittelyyn. Sen avulla puun käsittely nopeutuu huomattavasti. Kuva 12. Runkojen joukkokäsittely nopeuttaa energiapuun tekoa nuorissa metsissä. Mikäli ensiharvennuksessa osa puusta tehdään teollisuuden ainespuuksi ja osa menee energiapuuksi, on integroitu korjuu osoittautunut käyttökelpoiseksi. Siinä puun korjuu tehdään metsätraktorin kuormaimeen kytketyllä kouraharvesterilla pääosin runko kerrallaan. Kasausvaiheessa teollisuudelle menevät ainespuut ja energiapuuksi menevä puutavara ohjataan omiin kasoihinsa. Joukkokäsittelyä voidaan soveltaa tarpeen mukaan myös tässä menetelmässä. Integroidun menetelmän käyttö on lisääntynyt erityisesti suurten puunhankintayhtiöiden puunkorjuussa, kun kuitupuuosuus halutaan ottaa tarkasti talteen. Joukkokäsittelyyn perustuvista menetelmistä on noussut esille ns. fixteri-korjuu, jossa karsitut puunrungot paalataan nipuiksi. Se nopeuttaa varsinkin energiapuun kuormaus- ja kuljetusvaiheen käsittelyä. Kuva 11. Hyvälaatuista, runkopuusta tehtyä metsähaketta Kuva O-P Koisti.

20 20 runkotilavuus asettaa rajoituksia työn tuottavuudelle. Metsän tulevan kehityksen kannalta nuoren metsän hoito ja oikea-aikainen ensiharvennus ovat kuitenkin erittäin tärkeitä toimenpiteitä. Kuva 13. Fixteri-paalaimella energiapuurungot niputetaan paaleiksi. Kuva: Ville Tervo. Vaihtoehtoisesti pienpuun korjuu voidaan toteuttaa myös metsurityönä ns. siirtelykaatona. Siinä metsurityönä puu kaadetaan moottorisahaan kytketyn lisälaitteen avulla suunnatusti ajouraa kohti ja yleensä runko katkotaan ilman karsintaa 1-2 kohdasta. Metsuri tekee lisäksi kevyen esikasauksen. Esikasatut puut kerätään sitten metsätraktorilla tienvarsivarastolle kuivumaan. Pienpuun korjuu on käsiteltävien runkojen pienen koon takia hidasta ja siten varsin kallista puun korjuuta. Sen takia pienpuukohteilta korjattu energiapuu on selvästi kalliimpaa kuin muu metsähakepuu. Vaikka korjuumenetelmiä on aktiivisesti kehitetty, puun pieni Kuva 14. Siirtelykaato on varsin tehokas menetelmä nuorten metsien hoidossa. Kuva: Arto Mutikainen TTS. Hakkuutähdepuu koostuu pääasiassa avohakkuualueiden puiden oksista ja pieniläpimittaisista latvuksista. Avohakatuista kuusikoista kertyy yleensä parhaiten hakkuutähteitä. Hakkuutähdepuun kertymä on yleensä sitä suurempi, mitä enemmän päätehakkuussa on saatu puuta talteen. Hakkuutähdepuun kertymä on karkeasti ottaen päätehakkuukuusikossa noin 0,25 m³ ja männiköissä noin 0,15 m³ ainespuukertymän kuutiometriä kohti. Mikäli kuusikon päätehakkuussa kertyy tukki- ja kuitupuuta yhteensä noin 300 m³ hehtaarilla, hakkuutähdekertymä tältä alalta on noin 75 m³ hehtaarilla ja männikössä vastaava luku on vajaa 40 m³ hehtaarilla. Osa hakkuutähteistä jätetään tietoisesti keräämättä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja osa pienemmistä oksista jää korjuuteknisistä syistä joka tapauksessa keräämättä. Hakkuutähteet kootaan metsätraktorilla yleensä joko palstalle pieniksi kasoiksi tai suoraan tienvarteen korkeiksi tuulettuviksi kasoiksi. Tienvarsivarasto saa kuivahtaa yleensä noin vuoden ajan, jolloin siitä kuivuessa pääosa neulasista varisee maahan. Usein tienvarsivarastokasa suojataan vielä esim. peitepaperilla päältä kastumisen estämiseksi. Hakkuutähteet haketetaan usein jo tienvarsivarastolla kuorma-autoalustaisella mobiilihakkurilla suoraan kuormalavalle kuljetettavaksi polttolaitoksille. Haketus voidaan tehdä vaihtoehtoisesti vasta energiapuun terminaalivarastolla järeämmällä hakkurilla. Energiapuuna käytettävä kantopuu on myös pääosin peräisin metsien avohakkuualueilta eli lähinnä havupuuvaltaisten metsien päätehakkuista. Kannot irrotetaan juurineen avohakkuun ja hakkuutähteiden keruun jälkeen maasta yleensä kaivinkoneella, johon on kauhan tilalle asennettu kannonnostolaite. Nostolaitteen avulla kannot useimmiten halkaistaan työn helpottamiseksi kuivumisen edistämiseksi. Nostetut kannot kootaan metsäpalstalla pieniksi kasoiksi kuivumaan. Palstakasat siirretään hakkuutähteiden tapaan jonkin ajan kuluttua

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Suomen energiankäytöstä Perustietoa puun energiakäytöstä

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen 1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

metsä- ja peltoenergiaselvitys

metsä- ja peltoenergiaselvitys metsä- ja peltoenergiaselvitys 2 0 11 Kanta- ja Päijät-Häme Toimittajat: Olli-Pekka Koisti, Käyttökohdeselvitys puun energiajakeidenen käytöstä Kanta- ja Päijät-Hämeessä 2009 Jouni Rantala, Energiapuun

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 PEFC/2-44-2 Puuenergian käyttö Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Liitto ollut

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen 28.10.2014 Luhanka Markku Paananen JAMK Biotalousinstituutti BIOENERGIA Teollisuuden puutähteet Metsäenergia Lyhytkiertometsätalous

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa L&T Biowatti Oy Puusta puhdasta energiaa L&T Uusiutuvat energianlähteet - L&T Biowatti Oy Suomen johtava valtakunnallinen energia- ja metsäsektorin palveluyritys Päätuote metsäenergia Liikevaihto n. 50

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on

Lisätiedot

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä

Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä Suomen metsäkeskus Metsään perustuvien elinkeinojen edistäjä Ennen Julkiset palvelut Metsäpalvelut Keskusyksikkö Lahti liiketoimintayksikkö 13 aluetta 13 aluetta 6 aluetta 143 toimistoa 145 toimistoa tiimiä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Metla Metsäenergia nyt ja 2030 - teknologiat, kilpailukyky ja ympäristö ForestEnergy2020 -seminaari 8.-9.10.2014 Jyväskylä Alustuksen sisältö:

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa 1. Puuperäinen energia Tavoite: Muodostaa kuvaa bioenergian mahdollisuuksista EU:n energiapolitiikka: 5 kertaa 20 Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa 1. Päästöjen pitää laskea

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot