Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi"

Transkriptio

1 Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi Joulukuu 2010 Hare: SM053:01/2008

2 1 JOHDANTO YHTEENVETO TYÖVOIMAN MAAHANMUUTON TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTON MERKITYS TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN KANNALTA MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS ULKOMAINEN TYÖVOIMA SUOMESSA TILASTOTIETOJA OLESKELULUVISTA TYÖNTEKIJÄN OLESKELULUPAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN ETENEMINEN MONIA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VIETY ETEENPÄIN ESR-RAHOITUKSELLA TYÖVOIMAN TARVE JA SEN ENNAKOINTI ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TULOVÄYLÄT SUOMEEN VETOVOIMASTRATEGIA JA SUOMI-TIETOUS OPASTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA JA ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT SEURANTA JA ARVIOINTI...27 LIITE 1. SEURANTARYHMÄN KOKOONPANO

3 1 JOHDANTO Marraskuussa 2009 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 1, jonka valmisteluun osallistui poikkihallinnollinen viranomaisten ja järjestöjen edustajista koostuva ohjausryhmä. Ohjelma on laadittu vuosille ja siinä kuvataan työvoiman maahanmuuton tilanne, strategiset linjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet ja resurssit. Lisäksi käsitellään viranomaisten rooleja, vastuita ja yhteistyötä työvoiman maahanmuuton kehittämisessä ja edistämisessä sekä yhteisiä toiminta- ja tiedonvälitystapoja eri toimijoiden kanssa. Ohjelman toimeenpano ja toteutus edellyttävät toimenpiteitä eri hallinnonaloilla ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yleisesti ottaen valtioneuvoston periaatepäätös on luonteeltaan valmisteleva asiakirja, jolla annetaan ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Lopulliset päätökset tekee asiaa käsittelevä ja valmisteleva taho. Tämä periaatepäätöksenä hyväksytty toimenpideohjelma on aidosti ohjelmatyyppinen koskettaen useita hallinnonaloja ja myös laajemmin yhteiskuntaa, järjestöjä ja kuntia. Siinä on myös pääasiallisesti määritelty toteuttavat ja koordinoivat tahot. Toimenpideohjelman toteutusta seuraamaan asetettiin viranomaisten ja järjestöjen edustajista koostuva seurantaryhmä, joka laatii ohjelman toteutumisesta ja tuloksista väliarvioinnin vuonna 2010 ja loppuarvioinnin vuonna Seurantaryhmä piti yhden kokouksen kesäkuussa ja toisen joulukuussa. Lisäksi seurantaryhmän jäseniltä ja varajäseniltä kerättiin muun muassa internetpohjaisella kyselyllä seuranta- ja arviointitietoa lokakuussa Väliarvioinnissa tarkastellaan ensin maahanmuuton merkitystä työvoiman saatavuuden kannalta ja valotetaan työvoiman maahanmuuton nykytilannetta lupa- ja väestötilastojen ja tutkimusten valossa myös ammattialoittain. Seuraavaksi tarkastellaan toimenpideohjelman toimenpidesuositusten etenemistä siinä järjestyksessä ja niiden alaotsikoiden mukaan kuin ne on kirjattu toimenpideohjelmaan. Väliarvioinnin pohjaksi on pyritty keräämään mahdollisimman kattavasti tietoa kokonaiskuvan saamiseksi työvoiman maahanmuuttoon liittyvistä toimista ja hankkeista. Osa toimenpideehdotuksista on sisällöltään laajoja ja niiden yhteydessä on esitetty myös toimia, joiden valmistelu on käynnistynyt normaalina viranomaistoimintana huolimatta tämän toimenpideohjelman kirjauksista. 1 Työvoiman mahanmuuton toimenpideohjelma, Sisäasiainministeriön julkaisu 23/

4 2 YHTEENVETO Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa on 28 toimenpide-ehdotusta, joista monia on ohjelman kirjausten mukaisesti viety eteenpäin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen turvin. Eri projekteissa on muun muassa kehitetty rekrytointimalleja ja -valmiuksia, asettautumis- ja neuvontapalveluja ja työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategiaa. Taloudellinen taantuma on vaikuttanut siihen, ettei rekrytointeja ole päästy kaikissa hankkeissa toteuttamaan eikä malleja ole päästy pilotoimaan käytännössä. Toisaalta toimintaympäristön muuttumisen on nähty myös helpottaneen hankkeiden perimmäistä tarkoitusta: kehittämistä. Haasteena projektiperusteisessa kehittämistyössä on kehitettyjen palvelujen ja mallien jatkuvuuden turvaaminen ja ylläpito. Työ- ja elinkeinoministeriön laatimissa selvityksissä ja ennusteissa otetaan huomioon ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän ennakointi. Pitkän aikavälin ennusteissa tarkastellaan myös maahanmuuttoa ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin. Kehitteillä oleva valtakunnallinen ammattibarometri tuottaa runsaasti tietoa työvoiman maahanmuuton tarpeen arvioinnin tueksi. Toteutuessaan kattavana ammattibarometristä selviää, millä aloilla ja alueilla on nyt ja lähiaikoina pulaa työntekijöistä. Ulkomaisen työvoiman tarpeen ennakointia vaikeuttaa osaltaan kattavien tilastotietojen puute. Erityisesti tilapäisen työvoiman tiedot ovat hajallaan eri viranomaisten rekistereissä, vaikkakin Tilastokeskus on kehittänyt menetelmiä tilapäisen työvoiman arvioinnin tueksi. Maassa arvioitiin olevan vuonna 2008 noin tilapäistä työntekijää. Lupahallinnon tilastointimahdollisuuksia, myös lupien elinkaaren seurantaa, parantaa jatkossa marraskuussa 2010 käyttöön otettu Maahanmuuttoviraston ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä (UMA). Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kansainvälisen työnvälityksen kehittämistyöryhmä on määritellyt julkisen työvoimapalvelun roolia ja tehtäviä rekrytoitaessa työvoimaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Tarkentava linjausesitys valmistuu keväällä Lainsäädännön osalta mainittakoon voimaan tuleva laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Lain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan kaikkia henkilöitä, joilla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassaoleva oleskelulupa Suomessa tai joiden oleskelu on rekisteröity tai joille on myönnetty oleskelulupakortti ulkomaalaislain mukaisesti. Soveltamisalan laajentamisella on vaikutus nimenomaisesti myös ulkomaalaisiin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Lähtömaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä tärkeä merkitys on EURES-työnvälitysverkostolla, joka järjestää säännöllisesti eri puolilla Eurooppaa lukuisia työpaikkamessuja, joilla haetaan yhden tai useamman alan työntekijöitä ja paikalla on usein työnantajia monista maista. Viime vuosina messuja on järjestetty erityisesti Itä-Euroopan maissa. Suomalaisten työnantajien osallistuminen messuille on vähentynyt taantuman myötä. Silti suomalaiset neuvojat ovat osallistuneet vuonna 2009 arviolta yli 500:aan Euroopassa järjestettyyn tapahtumaan ja saaneet tuhansia yhteydenottoja Suomessa työskentelystä kiinnostuneilta työnhakijoilta. Kolmansien maiden osalta erilaisia yhteistyömuotoja on kehitetty muun muassa Kiinan ja Vietnamin kanssa. Petroskoihin perustettiin osana ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyötä lokakuussa 2010 neuvontapiste, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä- 4

5 Suomen ja Karjalan tasavallan välillä. Neuvontapiste antaa neuvoja ja opastusta Suomessa työskentelystä, opiskelusta ja harjoittelusta sekä opastaa suomalaisyrityksiä niiden työvoimatarpeissa lähialueilla. Eri toimijoiden laatimia rekrytoinnin pelisääntöjä, oppaita ja esitteitä on valmistunut myös eri kielillä. Samoin on tehty aihealueesta tutkimuksia sekä erilaisia selvityksiä ja kyselyjä. Keskeinen haaste on tiedottaa runsaasta saatavilla olevasta informaatiosta ja varmistaa, että materiaaleja päivitetään ja ylläpidetään ajantasaisina. Työvoiman maahanmuuttoon liittyvien opastus- ja neuvontajärjestelmien kehittämistä ja tiedon kokoamista internet-sivustolle jatketaan muun muassa Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman MATTO-tukirakenteen toimesta. Tarkasteltaessa toimenpide-ehdotusten etenemistä ja keskustelua osaavan työvoiman saatavuuden tärkeydestä ja työvoimapulasta on selvästi nähtävissä, että ulkomaisen työvoiman rekrytointi nähdään elinkeinopoliittisena tavoitteena. Eri puolilla Suomea laadituissa maahanmuuttostrategioissa ja maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa käsitellään työvoiman maahanmuuttoa ja korostetaan tulevaisuuden työvoimatarpeiden ennakointia, toimivien rekrytointimallien kehittämistä ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä rekrytoinnissa sekä alueellisen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden merkitystä. Esimerkiksi metropolipolitiikkaa koskevassa selonteossa todetaan, että metropolialueella uudistumiskyky ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttävät myös ulkomaalaisen työvoiman houkuttelua. Linjauksissa ehdotetaan valmisteltavaksi työperäisen maahanmuuton ohjelma ja sille tarpeita vastaava resursointi. Syksyllä 2008 alkaneen taloudellisen taantuman myötä tarve työvoiman rekrytointiin ulkomailta on oleellisesti vähentynyt ja sillä on ollut vaikutuksensa työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman toimenpide-ehdotusten etenemiseen ja toteuttamiseen. Rekrytointivalmiuksia ja näitä tukevia palveluja on kehitetty ja luotu yhteistyöverkostoja eri viranomaisten kesken. Väliarvioinnin pohjaksi kerätyn tiedon perusteella on nähtävissä uusille yhteiskuntapolitiikan lohkoille tyypillistä teknistä ja käsitteellistä oppimista ohjelmien, strategioiden, oppaiden ja selvitysten laadinnan myötä. Yhteiskunnallista oppimista tapahtuu, kun yhteistyökumppaneita etsitään myös oman hallinnon ulkopuolelta ja edellytetään muutoksia toimijoiden keskinäisissä liittoutumisissa. 5

6 3 TYÖVOIMAN MAAHANMUUTON TILANNEKATSAUS Toimenpideohjelmassa todetaan, että työvoiman maahanmuuttoa edistävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tavoitteena turvata työvoiman saatavuus ulkomailta silloin, kun kotimaasta työntekijöitä ei ole saatavissa. Syksyllä 2008 alkaneen taloudellisen taantuman myötä tarve työvoiman rekrytointiin ulkomailta on oleellisesti vähentynyt ja sillä on ollut vaikutuksensa toimenpiteiden etenemiseen ja toteuttamiseen. Useissa yhteyksissä on arvioitu, että talouden alkaessa elpyä pula osaavasta työvoimasta kasvaa. Tällöin työvoiman saatavuus ja myös ulkomaisen työvoiman rekrytointi nousevat keskeisiksi kysymyksiksi, joihin on syytä varautua ja valmistautua ennakolta. 3.1 Maahanmuuton merkitys työvoiman saatavuuden kannalta Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa (syksy 2010) 2 todetaan, että suhdanteista riippumatta työvoiman tarjontaan vaikuttavat keskeisesti myös väestön määrä ja ikärakenne. Työikäisen väestön määrä kasvaa nykyisellään vielä noin henkeä vuosittain, mutta enää vain ikääntyvän väestön osalta. Kun työvoimaan kuuluvuus 55 ikävuoden jälkeen alkaa nopeasti laskea, alkaa työvoiman tarjonta lähivuosina supistua. Työurien pidentymisen ja maahanmuuton merkitys työvoiman saatavuuden kannalta tällöin kasvaa. Maahanmuutto vahvistaa väestön nuorimpia ikäryhmiä ja parantaa työvoiman saatavuutta erityisesti nopean työpaikkakasvun alueilla. Suomen muuttovoitto on 2000-luvulla kasvanut ja oli enimmillään vuonna 2008 yli henkilöä. Taantuman aikana muuttovoitto on laskenut noin :aan vuodessa. Teollisten työpaikkojen määrä vuonna 2010 laskee noin :lla. Rakennustoiminnassa työllisten määrän odotetaan sitä vastoin jo kasvavan. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennuskohteiden määrä on nopeasti kasvanut jo vuoden 2009 jälkipuoliskolta lähtien, ja myös työvaltaisen korjausrakentamisen lisääntyminen kohentaa alan työllisyyttä. Rakennustoiminnan työllisyyskehityksen arviointia vaikeuttaa sellaisen ulkomaisen työvoiman runsas käyttö, joka ei näy työvoimatilastoissa. Osana neljän ministeriön (opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin tilaajakonsortiota on valmisteltu raportti työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuoteen 2025 asti. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina todetaan, että yksi mahdollisuus työvoiman riittävyyden ratkaisemiseksi on maahanmuuttoon kannustaminen. Maahanmuutto on mukana kansantalouden kehityksen perusurassa ja raportissa arvioidaan sen mahdollisia vaikutuksia Suomen talouden rakenteeseen. Tutkimuksessa on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista skenaariota, joista toisessa oletetaan maahanmuuton kasvavan perusuran ennustetta nopeammin. Nopeamman maahanmuuton skenaariossa maahanmuuttajien työllistyminen tapahtuu pääasiassa palvelutoimialoille. Tutkimuksen mukaan 2 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy Ahokas Jussi & Marttila Kimmo & Honkatukia Juha (2010) Työvoiman tarve Suomen taloudessa VATT-tutkimuksia

7 ulkomaisen työvoiman ennustetaan ohjautuvan ensisijaisesti palvelusektorille. Myös kaupan ja rakentamisen toimialat hyötyisivät maahanmuutosta selvästi. Maahanmuuton vaikutus työllisyyteen riippuu kuitenkin maahanmuuttajien iästä ja ammattitaustasta. Tutkimuksessa oletetaan, että kaksi kolmasosaa muuttajista olisi työikäisiä. Lisäksi todetaan, että ellei väestön ikääntymiseen liittyvien palveluiden kasvua voida hillitä, on eräs mahdollisuus työvoiman riittävyyden ratkaisemiseksi myös maahanmuuton kannustaminen. Huoli osaavasta työvoimasta ja väestön ikääntyminen nousee esille myös toukokuussa 2010 valmistuneessa tutkimuksessa Laadullinen tutkimus ulkomaalaisen työvoiman hankinnasta itäsuomalaisten työnantajien näkökulmasta 4, jossa haastateltiin 30:tä itäsuomalaista työnantajaa. Tutkimusryhmän johtopäätös haastattelujen perusteella oli myös, etteivät työvoiman maahanmuuton edistämiseen liittyvät toimet ole uhka suomalaisen työvoiman työllistymiselle taantuman aikana, ja siten työperusteista maahanmuuttoa edistäviä toimia on syytä jatkaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että maahanmuuttajien nykyistä parempi integroituminen työmarkkinoille on tärkeää myös, kun luodaan edellytyksiä yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti kestävälle työvoiman palkkaamiselle ulkomailta. Työvoiman yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä työnantajien ja työyhteisöjen asenteiden sekä johtamiskulttuurin muokkaaminen erilaisuudelle myönteisiksi ovat tärkeitä keinoja lisätä yritysten ja työyhteisöjen valmiuksia kehittyä kansainvälisiksi ja tarvittaessa monikielisiksi sekä toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Valtioneuvoston selonteko metropolipolitiikasta 6 valmistui marraskuussa Metropolipolitiikka keskittyy Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Näkökulmina ovat seudun uudistumiskyky, kansainvälisen aseman vahvistaminen, kestävä yhdyskuntarakenne, monikulttuurisuus, hyvinvoinnin turvaaminen, sosiaalinen eheys, seudun hallintarakenteet ja metropolipolitiikan toteuttamisvälineet. Selonteossa todetaan, että seudun uudistumiskyky ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttävät myös ulkomaalaisen työvoiman houkuttelua metropolialueelle. Linjauksissa ehdotetaan valmisteltavaksi työperäisen maahanmuuton ohjelma ja sille tarpeita vastaava resursointi. Osaavan työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämisen muotoja terveysalalla tarkastellaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ja Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteishankkeen Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittämisen muodot tulevaisuudessa väliraportissa. 7 Ulkomaisen työvoiman käyttö terveysalalla on alkanut varsinaisesti vasta 2000-luvulla. Lisääntyneen liikkuvuuden todetaan asettavan uusia haasteita ammattilaisten valvontaviranomaisille, koulutusorganisaatioille, terveydenhuollon työyhteisöille ja alan ammattilaisia edustaville järjestöille. Väliraportin mukaan säänneltyjen terveydenhuollon ammattien kohdalla tutkinto ja siihen sisältyvät pätevyysvaatimukset muodostavat ulkomailla tutkintonsa suorittaneille alan ammattilaisille usein merkittävän esteen omaan ammattiin ja terveydenhuollon työmarkkinoille sisäänpääsyyn. Väliraportissa nostetaan esiin myös globalisaation myötä tapahtuva kielitaidon ja 4 Virtanen Petri & Lähteenmäki-Smith Kaisa & Terävä Eeva & Mäkinen Liisa & Ruuth Mari & Kinnunen Katri Net Effect Oy (2010) Laadullinen tutkimus ulkomaalaisen työvoiman hankinnasta itäsuomalaisten työnantajien näkökulmasta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/ Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksessa Valtioneuvoston selonteko metropolipolitiikasta. 7 Aho Simo & Hynninen Sanna-Mari & Ruoholinna Tarita & Vanttaja Markku (2010) Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittämisen muodot tulevaisuudessa, Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, Osaaminen, työ ja hyvinvointi, 6 7

8 kulttuurien tuntemuksen merkityksen lisääntyminen. Asiakaskunnan muutoksen myötä tarvitaan myös eri vähemmistöjen kulttuureille sensitiivisiä palveluja. Monikulttuurisuus kasvaa myös itse työyhteisöissä kun ulkomaisen työvoiman hyödyntäminen on lisääntynyt ja sen ennakoidaan yhä lisääntyvän työvoimavajeen paikkaamiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO:n yleiskokous hyväksyi toukokuussa 2010 suositukset terveydenhuoltohenkilöstön kansainvälisen rekrytoinnin eettisiksi periaatteiksi 8. Suomi on WHO:n jäsenmaana sitoutunut niiden toimeenpanoon. Yhteiset periaatteet ohjaavat työvoiman hankintaa ja siihen liittyvien sopimusten tekemistä. Niissä myös linjataan lähtömaiden ja vastaanottavien maiden sekä henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste pyrkii vahvistamaan hoiva-alan henkilöstön riittävyyttä ja osaamista. Eettisten periaatteiden kansallisten suositusten valmistelu käynnistetään alkusyksystä Toimeenpanosuositukset tukevat maahanmuuttajien koulutusta ja rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin sekä edistävät monikulttuuristen työyhteisöjen toimintaa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemassa työmarkkinoiden kansainvälistymispalveluja pääkaupunkiseudulla koskevassa tutkimuksessa Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut: Ulkomaalaisen osaamisen kanava Suomen elinkeinoelämään 9 todetaan, että työvoimapulakeskustelun myötä maahanmuuttopolitiikan teemat ovat laajentuneet maahanmuuttajien työllistämisestä ja kotouttamisesta sosiaalipoliittisena toimena ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiin elinkeinopoliittisena tavoitteena. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen on kuitenkin työperustaista maahanmuuttoa laajempi ilmiö. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen tarkoittaa muutosta, jossa työmarkkinoita ohjaavat lait ja säädökset, työnantajat, työntekijät sekä työvoiman liikkuvuutta edistävät palvelut uudistuvat niin, että kansalliset rajat eivät enää merkittävästi vaikeuta työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta. Keskeistä on siis työnantajien rekrytointivalmiuksien, työvoiman liikkuvuuden sekä näitä tukevien palveluiden kansainvälistyminen. Maabrändivaltuuskunnan loppuraportti Tehtävä Suomelle 10 julkaistiin Raportin mukaan vahvan yhtenäiskulttuurin aika on väistämättä ohitse. Yhteiskunta moninaistuu monista syistä, ei ainoastaan maahanmuuton takia. Maan mainetta ja houkuttelevuutta mitataan kuusiulotteisella kansallisen kompetenssin mallilla, jonka ulottuvuuksia ovat vienti, hallinto, kulttuuri, ihmiset, turismi sekä maahanmuutto ja investoinnit. Kahdella viimeksi mainitulla mitataan maan kykyä houkutella lahjakasta työvoimaa ja ulkomaista pääomaa. Maahanmuuttajat mainitaan myös Suomi-brändin merkittävinä levittäjinä. Suomen maine leviää ennen kaikkea ihmiseltä toiselle ja muodostuu ihmisten välisissä linkeissä. Yhteenvedossa todetaan Suomella olevan maltillisen menestyksekäs ja suhteellisen tasapainoinen brändi. 8 WHO Global Code of Practice on the International Recruitment of Health Personnel, 9 Raunio Mika & Pihlajamaa Elina & Carroll Hanna (2009) Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut: Ulkomaalaisen osaamisen kanava Suomen elinkeinoelämään. Helsingin kaupungin tietokeskus. 2009/3 10 Tehtävä Suomelle, 8

9 3.2 Muuttoliikkeen kehitys Kaiken kaikkiaan Suomeen suuntautunut muuttoliike on taloudellisen taantuman johdosta vähentynyt sekä Tilastokeskuksen muuttoliiketilastojen että Maahanmuuttoviraston (Migri) oleskelulupatilastojen valossa. Vuonna 2009 kokonaismaahanmuutto väheni 8 % ja työntekijän oleskelulupahakemusten määrä yli 42 % verrattuna vuoteen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2010 aikana Suomeen muutti ulkomailta henkilöä ja Suomesta muutti pois henkilöä. Maahanmuutot vähentyivät henkilöllä ja maastamuutot 400 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Suomeen on muuttanut viime vuosina noin henkilöä, joista kolmannes on suomalaisia suurimpien ulkomaalaisryhmien ollessa virolaiset ja venäläiset. Suomeen vuosittain muuttaneista alle ulkomaalaisesta arviolta viidennes palaa myöhemmin kotimaahansa tai muuttaa johonkin kolmanteen maahan. Maahanmuutto neljännesvuosittain vuosina IV neljännes III neljännes II neljännes I neljännes Lähde: Tilastokeskus (vuoden 2010 osalta ennakkotieto) Taloudellisen taantuman vuoksi työvoiman muuttoliike on vähentynyt merkittävästi myös EU:n sisällä. OECD:n kansainvälisen maahanmuuton asiantuntijan haastattelun mukaan 11 vaikutus unionin ulkopuolelta tulevaan maahanmuuttoon on ollut pienempi. Taantuman arvioidaan vähentäneen myös laitonta maahanmuuttoa. OECD-maihin suuntautunut muutto väheni vuonna %:lla ensimmäisen kerran sitten viisi vuotta jatkuneen noin 11 % kasvun. OECD-maista Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on käytössä vuosittaiset muuttokiintiöt. Työn perässä muuttaneiden lisäksi kiintiöön lasketaan myös perheenjäsenet ja humanitaarinen 11 Puoskari,Vesa. Taantuma puraissut EU:n työperäiseen maahanmuuttoon, Georges Lemaitren haastattelu, Tieto&trendit-lehti 4-5/

10 muutto. Kanada on siirtymässä Euroopan maissa käytössä olevan työnantajavetoisen järjestelmän suuntaan, sillä kiintiöjärjestelmä ei ole enää yhtä menestyksekäs kuin aikaisemmin, todetaan artikkelissa 12. Kiinasta on tullut suurin lähtömaa OECD-maiden suuntaan. Maasta tulee noin muuttajaa vuosittain, mikä on noin % OECD-maihin suuntautuvasta muuttoliikkeestä. 3.3 Ulkomainen työvoima Suomessa Suomen työmarkkinoilla arvioidaan olevan noin ulkomaalaistaustaista työntekijää, joka on yli 5 prosenttia kaikista työllisistä. Vakinaisesti maassa asuvia heistä on ja tilapäisiä noin Vakinaisesti maassa asuvista saadaan tietoa Tilastokeskuksen väestö- ja työssäkäyntitilastoista. Tilapäisestä työvoimasta tiedot ovat hyvin puutteellisia ja hajallaan hallinnon rekistereissä. Tietoja rekisteröivät muun muassa Eläketurvakeskus, Kela, Maahanmuuttovirasto, verohallinto ja Väestörekisterikeskus, mutta mikään rekistereistä ei kata kaikkia työntekijäryhmiä. 13 Tunnuslukuja koskien ulkomaista työvoimaa ja työvoiman maahanmuuttoa Määrä Vuosi Lähde VÄESTÖTILASTOT: Maassa asuvat ulkomaalaistaustaiset työntekijät (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame) Tilastokeskus Tilapäiset työntekijät (lähetetyt, vuokratut tms.) Tilastokeskus, arvio LUPATILASTOT (3. maiden kansalaiset) voimassa olleet työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvat yhteensä Migri luvan kesto: 3 5 kk Migri luvan kesto: 6 11 kk Migri luvan kesto: yli 12 kk Migri Vuoden aikana myönnetyt oleskeluluvat (1. hakemukset työntekoon liittyen) yhteensä Migri Työntekijän oleskelulupa Migri Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa Migri Muu peruste (suuri osa myönnetään työntekoon) Migri Viisumivelvollisista maista tulleet kausityöntekijät (enintään 3 kk:n ajaksi) UM, arvio Noin joka kymmenennessä Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksessä on ulkomaisia työntekijöitä. 14 Palvelualat työllistävät ulkomaisia työntekijöitä jonkin verran enemmän kuin teol- 12 ibid. 13 Myrskylä, Pekka (2010) Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluja. Tieto&trendit-lehti 4-5/ EK, Riitta Wärn Ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärä EK:n jäsenyrityksissä jälleen kasvussa 10

11 lisuus. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli vuoden 2009 lopulla noin henkilöä. Tämä on 1,8 prosenttia EK:n kaikkien jäsenyritysten henkilöstöstä. Palveluala syrjäytti teollisuuden edellisvuoden ulkomaalaisten työntekijöiden ykköstyöllistäjänä työllistäen noin henkeä. Teollisuus tarjosi työtä reilulle ulkomaalaiselle. Rakentamisessa osuus oli pienentynyt edellisvuodesta ja oli nyt vajaa henkeä. Maatalouden kausityövoimasta valtaosa on nykyään ulkomaalaisia työntekijöitä. Työsuojeluviranomainen on viime vuosina valvonut tehostetusti ulkomaisen kausityövoiman käyttöä maataloudessa Itä-Suomen alueella, todetaan Itä-Suomen aluehallintoviraston tiedotteessa 15. Vuonna 2009 tarkastetuista valvontakohteista vain puolet oli järjestänyt työntekijöilleen lakisääteisen työterveyshuollon. Noin 40 %:ssa tarkastetuista työpaikoista palkkaus ei täyttänyt työehtosopimuksen vaatimuksia. Puutteita oli myös työaikakirjanpidossa ja urakkahinnoittelussa. Valvontaa on jatkettu vuonna Erityistä huomiota tarkastuksilla kiinnitetään työaikakirjanpidon pitämiseen sekä työehtosopimuksen mukaisiin työsuhteen ehtoihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ammateissa ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut luvulla. Syntyperältään ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2000 vuoteen Vuoden 2008 alussa heitä oli hieman alle Osuus on noin kolme prosenttia alan koko työvoimasta. Ulkomaan kansalaisia heistä oli vielä vähemmän (4 400 henkilöä eli 1,3 %). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista ulkomaan kansalaisten osuus oli suhteessa korkeampi vaativissa ammateissa (lääkärit, hammaslääkärit) ja avustavissa ammateissa (hoito-, keittiö- yms. apulaiset sekä siivoojat). Sen sijaan muissa asiantuntija-ammateissa (sairaanhoitajat, lähihoitajat) osuus oli huomattavasti pienempi. 16 Suomeen lähetetyistä työntekijöistä ei ole tarkkoja tilastotietoja. EU-maista ja sosiaaliturvasopimusmaista on vuonna 2009 Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen mukaan rekisteröity lähetetyn työntekijän todistusta. Suurin osa näistä henkilöistä oli Virosta ja Puolasta Eläketurvakeskuksella ei ole tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon työntekijöitä on lähetetty EU-maista Suomeen työskentelemään, sillä kaikki EU-maat eivät lähetä Suomeen kopioita antamistaan ratkaisuista. 3.4 Tilastotietoja oleskeluluvista Tammi lokakuussa 2010 tuli vireille työntekijän oleskelulupahakemusta. Hakemusten määrä on kasvanut 5 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Eniten työntekijän oleskelulupia myönnettiin lokakuun loppuun mennessä venäläisille (665), kroatialaisille (451) ja ukrainalaisille (435). Vireille tulleet oleskelulupahakemukset tammi-lokakuussa 2009 ja 2010 Hakuperuste Hakijamäärä Hakijamäärä Muutos-% vrt Työnteko Elinkeinonharjoittaminen Suomalainen syntyperä Itä-Suomen aluehallintoviraston tiedote , 16 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti, 11

12 Opiskelu Muu peruste *) Perheside, avioliitto tms Perheside, lapset Perheside, muu omainen Perheside, Suomen kansalaisen perheenjäsen Yhteensä *) Muu peruste kohdassa suuri osa asioista koskee työperusteista maahanmuuttoa. Opiskelijan oleskelulupahakemuksia tuli vireille tammi lokakuussa 2010 yhteensä Tehdyistä päätöksistä noin 90 % on ollut myönteisiä. Eniten opiskelijan oleskelulupia myönnettiin venäläisille (824), kiinalaisille (606) ja vietnamilaisille (239). Yleensä oleskelulupa jäi saamatta joko asiakirjaväärennösten tai puutteellisen toimeentulon vuoksi. Väärennöksiä havaittiin sekä henkilö-, opintoja työtodistuksissa että tiliotteissa ja sairausvakuutusasiakirjoissa. 3.5 Työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistaminen Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 269/2009 vp) työntekijän oleskelulupajärjestelmää koskevilta osin. Uudistamisen lähtökohtana on menettelyn yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen, mikä parantaa myös valvonnan mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että työvoiman maahanmuutto vastaa sekä laadullisesti että määrällisesti työmarkkinoiden tarpeisiin. Keskeistä on lainsäädännön keinoin yrittää parantaa erityisesti työehtojen ennakkovalvonnan toimintamahdollisuuksia. Jälkivalvonnassa kyse on pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta. Esityksessä ehdotetaan nykyisenkaltaisesta työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista, jolloin kaksivaiheisesta lupaprosessista luovutaan ja jatkossa Migri myöntää sekä ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan että jatkoluvan. Yhteisön kansalaisten suosituimmuusasema edellyttää, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueeseen liittyneiden valtioiden sekä Sveitsin kansalaisilla ja alueella laillisesti oleskelevilla, työntekoon oikeutetuilla kolmansien maiden kansalaisilla on etuoikeus hakeutua avoimiin työpaikkoihin. Tästä johtuen työntekijän oleskeluluvan myöntäminen edellyttäisi, että työnantaja on ensin yrittänyt rekrytoida työvoimaa Euroopan unionin alueelta, Euroopan talousalueelta sekä Sveitsistä ja esittää tästä tarvittavan selvityksen Migrille. Uudistuksen mukaan vain työntekijä itse voi laittaa hakemuksen vireille. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 aikana. Edellytyksenä kuitenkin on, että ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä (UMA) on ennen voimaantuloa otettu Migrissä käyttöön. 12

13 4 TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN ETENEMINEN Toimenpideohjelma sisältää 28 toimenpide-ehdotusta, joiden etenemistä seuraavassa tarkastellaan Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman otsikointien ja jaottelujen mukaisesti. Todettakoon, että monilla toimilla ja hankkeilla on yhtymäkohtia useampaankin toimenpide-ehdotukseen. Väliarvioinnin pohjaksi on pyritty keräämään mahdollisimman kattavasti tietoa kokonaiskuvan saamiseksi työvoiman maahanmuuttoon liittyvistä toimista ja hankkeista. Tavoitteena on myös tiedon välittäminen, jotta eri toimijat toimintaansa suunnitellessaan voisivat välttää päällekkäistä työtä. Joidenkin toimenpiteiden valmistelu on käynnistynyt normaalina viranomaistoimintana huolimatta tämän toimenpideohjelman kirjauksista. Samoin jotkin hankkeista, esim. säädöshankkeet on käynnistetty jo ennen toimenpideohjelman valmistumista. Kaikki esillä olevat toimet kuitenkin toteuttavat osaltaan ohjelman tavoitteita sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja antavat näin kokonaisvaltaisen käsityksen siitä missä työvoiman maahanmuuton kehittämisessä tällä hetkellä mennään. Taloustilanteesta huolimatta asiakokonaisuuteen liittyy paljon aktiivista toimintaa eri sektoreilla. 4.1 Monia toimenpide-ehdotuksia viety eteenpäin ESR-rahoituksella Monia toimenpide-ehdotuksista on toteutettu ja viety eteenpäin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen turvin. Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmassa on vuonna 2010 ollut toiminnassa 31 eri puolilla Suomen toimivaa, Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinja 4:stä rahoituksensa saavaa hanketta. Hankkeiden toiminnat voidaan jaotella rekrytoinnin ja työnvälityksen kehittämiseen, Suomeen tulleen tai rekrytoidun ulkomaisen työvoiman kouluttamiseen ja perehdyttämiseen sekä heidän asettautumis- ja neuvontapalveluidensa kehittämiseen. Hankkeet keskittyvät joko yhden toiminnon kehittämiseen tai toteuttavat useamman edellä mainitun toiminnon yhdistelmiä. Projekteja rahoittavat ELY-keskukset, joten hankkeiden toimeenpanossa on vahva alueellinen näkökulma Hankeverkostoa koordinoi sisäasiainministeriössä toimeenpantava Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne MATTO 17, joka pyrkii aihealueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen projekteja tukemalla ja verkottamalla, kokemuksien vaihtoa edistämällä sekä hyviä käytäntöjä kartoittamalla ja levittämällä. Hankkeiden toimintoja kartoitettiin Sosiaalikehitys Oy:n laatimassa väliraportissa Tarpeesta toimeen työperusteisen maahanmuuton opastus- ja palvelujärjestelmän kehittämisessä 18 (julkaisematon) toimeksiannon mukaisesti ensin Uudellamaalla. Kaikkia hankkeita koskeva loppuraportti valmistuu joulukuussa Raportin mukaan hankkeiden toiminnot ovat edistyneet hyvin eri tahtiin johtuen hankkeiden luonteesta ja tavoitteista, mutta myös ympäristön muutoksista. Erityisesti taloudellinen taantuma on vaikuttanut siihen, ettei rekrytointeja ole päästy kaikissa hankkeissa toteuttamaan eikä malleja ole päästy pilotoimaan käytännössä. Taloudellisen taantuman myötä rekrytoivissa hankkeissa painopiste on siirtynyt teollisuudesta terveydenhuoltoon. Toisaalta toimintaympäristön muuttumisen on nähty myös helpottaneen hankkeiden perimmäistä tarkoitusta: kehittämistä. 17 Matto-tukirakenne: 18 Sosiaalikehitys Oy, Tarpeesta toimeen työperusteisen maahanmuuton opastus- ja palvelujärjestelmän kehittämisessä, väliraportti , julkaisematon. 13

14 Osassa hankkeissa painopiste on siirtynyt rekrytoinnista työnantajalle suunnattujen palvelujen kehittämiseen tai jo maassa olevien opastamiseen Haasteena projektiperusteisessa kehittämistyössä on kehitettyjen palvelujen ja mallien jatkuvuuden turvaaminen ja ylläpito. Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen palveluita kehittävässä ESR-kehittämisohjelmassa on vuonna 2010 (toimintalinja 2) ollut käynnissä 30 eri puolilla Suomea toimivaa, Manner-Suomen ESRohjelman toimintalinja 2 rahoituksensa saavaa hanketta. Hankkeet kehittävät alueellisia neuvontaja ohjauspalveluita kunnissa ja TE-hallinnossa Vuonna 2011 voimaan tuleva Kotoutumisen edistämisen laki määrittelee maahan muuttavan alkuvaiheen palvelut, joiden toimeenpanoa kehittämisohjelma tukee. ALPO-tukirakenne 19 rakentaa valtakunnallista mallia Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen palveluihin ja toimii alueellisten alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen hankkeiden tukena. Lisätietoa tukirakenteista ja linkit tuettujen hankkeiden sivuille löytyvät tukirakenteiden internetsivuilta. ESR-seurantakomitea päätyi leikkaamaan kolmasosan toimintalinjan 4 rahoituksesta, koska taantuman myötä toteuttajien kiinnostus projektien toimeenpanoon on selvästi vähentynyt. Vain kaksi ELY-keskusta haki uutta rahoitusta vuodelle 2011 ja esim. rekrytointitoiminta on monissa hankkeissa päättynyt. Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisohjelmaan (toimintalinja 2) on sen sijaan myönnetty miljoona euroa lisää rahoitusta. Tavoitteena on hanketoiminnan kautta luoda muuttajia palveleva pysyvä neuvonta- ja ohjauspisteiden verkosto Suomeen vuoteen 2013 mennessä. 4.2 Työvoiman tarve ja sen ennakointi TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Työ- ja elinkeinoministeriö laatii selvityksiä työvoimavarantojen ja työvoiman kysynnän kehityksestä erityisesti ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän ennakoinnin näkökulmasta. Myös muuta ennakointia ja siihen liittyviä välineitä kehitettäessä huomioidaan paremmin maahanmuuttopolitiikan tukeminen. 2. Maahanmuuton sekä työ- ja elinkeinohallinnon alueviranomaiset tekevät yhteistyötä Maakuntien liittojen ja kuntien kanssa alueen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvittaessa työvoiman maahanmuuton avulla. Tavoitteena tulee olla riittävän laajojen alueellisten ja lähtömaakohtaisten suunnitelmien aikaansaaminen mahdollisen työvoiman maahanmuuton perustaksi. TE-toimistojen tehtävänä on edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden parantamista paikallistasolla. 3. Maassa olevien ulkomaalaisten työntekoa, ammatteja, alaa ja kansalaisuutta koskevaa seurantaa ja tilastointia kehitetään yhteistyössä eri viranomaisten kesken. Myös työn perusteella myönnettyjen 19 Alpo-tukirakenne: 14

15 lupien elinkaaren seurantajärjestelmää kehitetään. Lisäksi edistetään työvoiman maahanmuuttoa koskevaa tutkimusta. Vastuutahoja ovat sisäasiainministeriö, Maahanmuuttovirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Tilastokeskus. 4. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää vuoden 2009 aikana terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointia koskevan hankkeen yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Hankkeessa laaditaan toimintasuunnitelma ja luonnos pilottihankkeeksi kustannusarvioineen. Tavoitteena on määritellä mistä ja miten terveydenhuollon henkilöstöä voidaan parhaiten rekrytoida alan vaatimukset ammatinharjoittamisoikeudesta ja kelpoisuudesta sekä kielitaidosta huomioiden. 5. Sisäasiainministeriön yhteydessä olevan ESR-tukirakenteen, työ- ja elinkeinoministeriön Eurestyönvälityksen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehostetaan tiedotusta avoimista työpaikoista ulkomailla oleville suomalaisille. Erityisesti tiedotustoimenpiteitä kohdistetaan terveydenhuollon henkilökuntaan. TOIMENPITEET: Työ- ja elinkeinoministeriön nykyisin laatimissa selvityksissä ja ennusteissa otetaan huomioon ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän ennakointi. Pitkän aikavälin ennusteissa tarkastellaan myös maahanmuuttoa ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin. Lyhyen aikavälin ennusteissa tarkastellaan lähinnä suhdanneluonteisia työmarkkinakysymyksiä, jolloin huomio kohdentuu eri ammattien työvoiman kysyntä-tarjontatilanteiden kehittymiseen. Kehitteillä oleva valtakunnallinen ammattibarometri tuottaa runsaasti tietoa työvoiman maahanmuuton tarpeen arvioinnin tueksi. Toteutuessaan kattavana ammattibarometristä selviää, millä aloilla ja alueilla on nyt ja lähiaikoina pulaa työntekijöistä. Osana neljän ministeriön (opetusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin tilaajakonsortiota on valmisteltu raportti työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuoteen 2025 asti. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina Eri puolella Suomea laadituissa maahanmuuttostrategioissa ja maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa korostetaan tulevaisuuden työvoimatarpeiden ennakointia, toimivien rekrytointimallien kehittämistä ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä rekrytoinnissa sekä alueiden kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden merkitystä. Strategisia asiakirjoja on laadittu muun muassa Etelä- Savossa, Keski-Suomessa, Lapissa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja ne on valmisteltu maahanmuuttoasioiden parissa toimivien tahojen yhteistyönä. Tilastointia on kehitetty muun muassa Tilastokeskuksen toimesta. Vakinaisesti maahanmuuttaneiden lisäksi on kehitetty menetelmiä tilapäisen työvoiman arvioinnin tueksi. Tilapäisen työnteon tilastoinnissa on kuitenkin edelleen kehitettävää. 20 Ahokas Jussi & Marttila Kimmo & Honkatukia Juha (2010) Työvoiman tarve Suomen taloudessa VATT-tutkimuksia

16 Migrin hallinnoima maahanmuuttoasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän UMA:n ensimmäinen tuotantoversio otettiin käyttöön maanantaina Jatkossa UMA:n kautta on mahdollisuus saada myös entistä monipuolisempia tilastoja, esimerkiksi poikkileikkaustietoja voimassa olevista luvista. Jatkossa on kehitettävä erityisesti työntekijän lupien elinkaaren seurantaa samoin kuin tiedonkulkua jatkolupaviranomaisen (poliisin) ja Migrin välillä. Väestötietojärjestelmään voidaan tallentaa ulkomaalaisen oleskeluluvan lajia ja kestoa koskevat tiedot. Asiaa koskeva lain muutos astui voimaan Työvoiman maahanmuuttoon liittyviä tutkimuksia, raportteja ja selvityksiä on valmistunut runsaasti. ESR:n varoin toteutetussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Attraktiivinen Suomi - hankkeessa kehitettiin mallia, joka edistää sairaanhoitajien työperusteista maahanmuuttoa Suomeen EU-alueelta. Projekti selvitti sairaanhoitajien saatavuutta viidessä EU-maassa (Unkari, Puola, Viro, Slovakia ja Saksa). Tarkemmin tutkittiin rekrytointimahdollisuuksia Unkarista ja Puolasta. Unkarin osalta havaittiin, ettei sieltä ole odotettavissa potentiaalisia muuttajia henkilöstö- ja koulutusrakenteen erilaisuuden ja merkittävän sairaanhoitajapulan vuoksi. Selvitykset Puolassa osoittivat sen sijaan, että lähivuosina siellä tulee valmistumaan täydennyskoulutuksen kautta merkittävä määrä myös Suomessa ammatinharjoittamisoikeuden saavia hoitajia. Yhteistyöverkoston rakentamista Puolaan ehdotetaan jatkettavaksi. Hankkeen loppuraportti ATTRAK- TIIVINEN SUOMI, Terveydenhuollon osaajien liikkuvuuden edistäminen ilmestyi joulukuussa Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion toimintalinjan 4 kehittämisohjelman Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa puitteissa ovat eri puolilla Suomea toimeenpantavat ESRprojektit toimineet potentiaalisissa eurooppalaisissa lähtömaissa. Vallitsevasta työllisyystilanteesta johtuen lähinnä sosiaali- ja terveysalalle keskittyvät, erilaisia rekrytointiin liittyviä prosesseja ja toimintamalleja kehittävät ESR-projektit ovat rakentaneet yhteistyöverkostoja, kartoittaneet työvoiman rekrytointimahdollisuuksia ja myös vastanneet varsinaisesta työvoiman rekrytoinnista muun muassa Puolassa, Virossa, Unkarissa ja Bulgariassa. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti vuoden 2009 alussa strategisen hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi (HYVÄ) 22. Hankkeen yhtenä tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankkeessa on tarkoitus selvittää mahdollisuudet käynnistää pilottiprojekti, jossa kehitetään toimintamalleja työntekijöiden rekrytoimiseksi hyvinvointialan tarpeisiin mukaan lukien kansainvälinen rekrytointi joko kansallisena hankkeena tai yhteistyössä joidenkin EU-maiden kanssa. Tarkoituksena on lisäksi kehittää julkisen ja yksityisen työvoimapalvelun yhteistyötä hyvinvointialan rekrytoinnissa. 21 Raportti: Attraktiivinen Suomi,

17 Esimerkkejä toimenpiteistä ja yhteistyömuodoista: EURES-työnvälitysverkosto järjestää yhteistyössä lähtömaan työhallintojen kumppanien kanssa eri puolilla Eurooppaa lukuisia työpaikkamessuja, joihin suomalaiset EURES-neuvojat osallistuvat. Ulkomailla järjestettävillä messuilla haetaan yhden tai useamman alan työntekijöitä ja paikalla on usein työnantajia monista maista. Suomalaiset neuvojat ovat osallistuneet viime vuosina messuille erityisesti Itä-Euroopan maissa ja pitäneet infotilaisuuksia Suomen työelämästä. Suomalaisten työnantajien osallistuminen messuille on vähentynyt taantuman myötä. Silti suomalaiset neuvojat ovat osallistuneet vuonna 2009 arviolta yli 500:aan Euroopassa järjestettyyn tapahtumaan ja saaneet tuhansia yhteydenottoja Suomessa työskentelystä kiinnostuneilta työnhakijoilta. EURES-verkosto voi myös järjestää työnantajien tarpeita vastaavia rekrytointitapahtumia valituissa kohdemaissa yhteistyössä paikallisen Eures-verkoston ja Suomen lähetystön kanssa, esimerkiksi vuoden 2008 lopulla järjestettiin Unkarissa Suomi-päivät yhteistyössä Suomen lähetystön kanssa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hallinnoimaan kunta-alalle vuonna 2008 perustettuun maahanmuuttoverkostoon kuuluu kuntien ja kuntayhtymien työnantajaedustajia, eri ministeriöiden ja muiden viranomaistahojen edustajia sekä aiheeseen liittyvistä hankkeista vastaavia. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Kevätkaudella 2010 on kuultu muun muassa työlupa-asioista sekä esitelty maahanmuuttohankkeita ja keskusteltu muista ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä aiheista. 4.3 Ulkomaalaisten työntekijöiden tuloväylät Suomeen Rekrytointikanavat ulkomailta Työnvälitykseen liittyvät maksut Yhteistyö kolmansien maiden kanssa TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on määrittää julkisen kansainvälisen työvoimapalvelun tehtävät ja yhteistyömuodot EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista rekrytoitaessa. Työryhmän tehtävänä on suunnitella rekrytointia tukevia palvelutuotteita, kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset sekä valmistella kolmansien maiden kanssa toteutettavia hankkeita. 7. ESR:stä rahoitettavat työvoiman maahanmuuton hankkeet ja Eures-verkosto lisäävät yhteistyötä ja tiedonvälitystä Euroopassa sijaitsevien Suomen edustustojen kanssa työmarkkinatilanteesta, rekrytointitilaisuuksista ja messuista. Vastuullisia viranomaisia ovat työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö yhteydessä oleva ESR-tukirakenne ja ulkoasiainministeriö/ ulkomaan edustustot. 17

18 8. TE-toimistojen määrällisissä ja laadullisissa resursseissa on huomioitava lisääntyvän maahanmuuton vaikutukset. 9. Sisäasiainministeriö alkaa valmistella toimenkuvaa ja rahoitusta maahanmuutto-yhdyshenkilölle, joka työskentelisi maahanmuuton kannalta keskeisissä Suomen edustustoissa. Henkilön toimenkuvaan kuuluisivat myös työvoiman maahanmuuton kysymykset. Osana valmistelua selvitetään mahdollisuutta käynnistää lyhytaikainen työvoimakoordinaattori-kokeilu, jossa tavoitteena on laatia toimintamalli työvoiman maahanmuuton kysymyksistä maahanmuuttoyhdyshenkilölle. 10. Sisäasiainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö pyrkivät toimimaan niin, että suomalaiset toimijat tekisivät yhteistyötä Euroopan unionin jäsenmaiden, erityisesti Baltian maiden ja Pohjoismaiden kanssa ulkomaisen työvoiman kysymyksissä esimerkiksi EU:n (komission) hankerahoituksella. 11. Sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö selvittävät pilottiprojektien mahdollisuutta esimerkiksi hankerahoituksella kausiluonteisten alojen työnantajien kanssa työntekijöiden tulokanavien vakiinnuttamiseksi nykyistä järjestelmällisemmiksi. Toimintaa pyritään suuntaamaan enemmän lähialueille. TOIMENPITEET: Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kansainvälisen työnvälityksen kehittämistyöryhmä on määritellyt julkisen työvoimapalvelun roolia ja tehtäviä rekrytoitaessa työvoimaa EU/ETAalueen ulkopuolelta. Tarkentava linjausesitys valmistuu keväällä Työ- ja elinkeinohallinto on perustanut yhteistyössä Karjalan tasavallan työministeriön kanssa Petroskoihin neuvontapisteen, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan välillä. Hanke on osa ulkoasianministeriön lähialueyhteistyötä. Neuvontapiste aloitti toimintansa Neuvontapiste antaa neuvoja ja opastusta Suomessa työskentelystä, opiskelusta ja harjoittelusta sekä opastaa suomalaisyrityksiä niiden työvoimatarpeissa lähialueilla. Neuvontapiste järjestää myös tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Hankkeen aikana mallinnetaan rajan yli tapahtuvan neuvontapisteen toimintaa hyödyntämällä jo olemassa olevia viranomaisverkostoja sekä kehittämällä muun muassa verkko- ja call center -palveluja. Toimintaa on mahdollista mallintaa myöhemmin myös muille lähialueille. Hanketta koordinoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Venäjän puolella Karjalan tasavallan työministeriö. Lisäksi siinä ovat mukana Suomen Pietarin pääkonsulaatti ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Rakennusliitto on perustanut Tallinnaan toimiston, jossa työskentelee virolainen työntekijä, jonka päätehtävä on antaa tietoa Suomen Rakennusliitosta, Suomessa noudatettavista työehdoista sekä rekrytoida virolaisia Suomessa töissä käyviä rakentajia jäseniksi Rakennusliittoon. Rakennusliitto ei ole houkuttelemassa virolaisia Suomeen, mutta ei pyri estämäänkään lain ja kansainvälisten sopimusten mukaan tapahtuvaa työvoiman liikkuvuutta. Tavoitteena on viestittää viro- 18

19 laisille, että koska yhteisillä eurooppalaisilla työmarkkinoilla työpaikat ovat rajallisia, kukaan ei hyödy palkkojen polkemisesta. 23 Valmisteilla on yhteistyöpöytäkirja Kiinan kanssa sisältäen muun muassa tiedonvaihtoa, rekrytointiyritysten käyttöä työntekijöiden välityksessä, tiedottamista työhän Suomeen muuttajille ja seurantaa. Vastaavanlaisia yhteistyöpöytäkirjoja on tarkoitus tulevaisuudessa solmia muidenkin maiden kanssa. Suomen ja Vietnamin välillä solmittiin yhteisymmärryspöytäkirja (MoU) marraskuussa Työ- ja elinkeinopoliittista yhteistyötä koskeva pöytäkirja on hallitusten välinen ja sen allekirjoittivat pääministerit. Pöytäkirjan toimeenpanoa koordinoivat ministeriöt Suomessa ovat ulkoasiainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Vietnamissa pöytäkirjan toimeenpanoa koordinoi suunnittelu- ja investointiministeriön (MPI) kansainvälisten taloussuhteiden osasto. Pöytäkirjaan on kirjattu muiden työvoimapolitiikan osa-alueiden lisäksi myös työvoiman liikkuvuutta koskevan yhteistyön laajentaminen. Joulukuussa 2009 valmistui Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi 24, jossa on nostettu esille myös työvoiman maahanmuuton myönteisten vaikutusten tukeminen ja haittojen torjunta. Ohjelmassa on kirjauksia koskien eri yhteistyömuotoja, jotka tukevat lähtömaan oloja ja hyödyntävät myös Suomessa olevaa asiantuntijuutta ja osaamista. Sisäasianministeriön hallinnonalan yhteyshenkilöverkoston kehittämisen työryhmässä arvioidaan tehtäväkuvia myös työvoiman maahanmuuton näkökulmasta. Maahanmuuttoyhdyshenkilöiden lisäämiseen keskeisissä edustustoissa on yhteinen tahtotila. Kysymys on pitkälti rahoituksesta. Ulkoasiainministeriössä on, poikkeuksena tuottavuusohjelmaan, valmistelussa esitys saada lisää 13 henkilötyövuotta maahantuloasioiden hoitamiseen Suomen ulkomaanedustuksessa. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä sisäasiainhallinnon toimijoiden kanssa. Ulkoasiainministeriö on teettämässä ulkopuolisella taholla selvityksen koskien ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden tilannetta. Esimerkkejä toimenpiteistä: Tehy ry:n maahanmuuttoa koskevat linjaukset ja Euroopan sairaala- ja terveydenhoitosektorin työmarkkinaosapuolten Epsun ja Hospeemin 25 eettisen rekrytoinnin menettelytapasäännöt / kvpäällikkö Sari Koivuniemi FIPSU ry (Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys) on julkaissut sivuillaan ulkomaisen työvoiman rekrytointia koskevat eettisyyttä ja oikeudenmukaisuutta koskevat teesit 26 keskustelunavaukseksi muun muassa työnantajille ja työnvälitystä harjoittaville tahoille. 23 Rakennusliitto Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi 25 European Federation of Public Service Unions (EPSU), European Hospital and Healthcare Employers Association (HOSPEEM)

20 Työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelmaan kuuluva Uudenmaan alueella toimiva ESRprojekti GATEWAY järjesti Osaamista ja liikkuvuutta -seminaarin sekä oheisohjelmaa seminaarin lähipäiville Sofiassa, Bulgariassa. Projekti on luonut lähtömaassa tapahtuvien toimintojen koordinoimiseksi Sofiassa tiiviit yhteistyöverkostot paikallisten toimijoiden, kuten kauppakamarin ja kauppakamarin alaisen koulutuskeskuksen kanssa. Lähtömaakoulutukseen on saatu kohtuullisesti terveydenhuollon ammattilaisia. Haasteellista on ollut löytää Suomeen muuttohalukkaita koulutettavia henkilöitä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuoden 2008 lopussa yhteistyössä EURES-verkoston kanssa Suomeen Työhön -oppaan kuudella eri kielellä. Opas päivitetään vuoden 2010 lopussa. TEM/Eures järjestivät yhdessä Viron viranomaisten kanssa Helsinki-Tallinna cross-border - yhteistyöseminaarin Helsingissä: Renewed Social Security regulations experiences of Finland and Estonia. Euroopan komissio suunnittelee avaavansa maahanmuuttoportaalin (EU Immigration Portal) vuonna Portaali tarjoaa käytännön tietoa kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat halukkaita elämään ja työskentelemään EU:n alueella. 4.4 Vetovoimastrategia ja Suomi-tietous TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 12. Sisäasiainministeriön ESR-tukirakenne suunnittelee ja kustantaa Suomen vetovoimastrategian ja sen toteutuksen laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden asian kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. ESR-tukirakenne tuottaa osana vetovoimastrategian toteutusta myös esitteitä, joissa esitellään Suomea työntekomaana. 13. Sisäasiainministeriön ESR-tukirakenne koordinoi internetissä jo olemassa olevan maahanmuuttoa ja työntekoa Suomessa koskevan tiedon yhteen kokoamista ja linkittämistä yhteen domainsivustoon, joka on laajasti Suomea esittelevä promootiosivusto. 14. Työvoiman maahanmuuton kannalta keskeiset viranomaiset ja järjestöt tuottavat omille internetsivuilleen riittävästi ajankohtaista tietoa Suomesta työnteko- ja opiskelumaana ja kääntävät sen tarpeellisille kielille. Tieto linkitetään virtual.finland.fi-sivustolle. TOIMENPITEET: Poikkihallinnollisen työmarkkinajärjestöjen täydentämän ohjausryhmän tilaama työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategian esiselvitys valmistui lokakuussa Esiselvityksessä 20

MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET

MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET MAAHANMUUTON ESR-PROJEKTIEN TUKIRAKENTEET Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007-2013 Paula Kuusipalo Tapani Kojonsaari 20.3.2009 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN KEHITTÄMISOHJELMAT Ohjelman valtakunnallinen osio toteutetaan

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2011/3 Maahanmuuttoyksikkö 29.2.2012 OLESKELULUVAT VUONNA 2011 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2011 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Maahanmuuttoyksikkö

Maahanmuuttoyksikkö TILASTOKATSAUS 21/3 Maahanmuuttoyksikkö 15.3.211 OLESKELULUVAT VUONNA 21 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 21 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa tehtyjen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 213/2 Maahanmuuttoyksikkö 27.1.214 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.213 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan 1.1.-.31.12.213 välisenä aikana vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat

1.1. Katsauksessa vain Maahanmuuttoviraston käsittelemät oleskeluluvat TILASTOKATSAUS 2012/3 Maahanmuuttoyksikkö 18.2.2013 OLESKELULUVAT 1.1. 31.12.2012 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuonna 2012 vireille tulleiden ensimmäisten oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Maakunnan kansainvälistymisen tukeminen

Maakunnan kansainvälistymisen tukeminen Maakunnan kansainvälistymisen tukeminen 22.09.2015, Joensuu Timo Leinonen Yhteyspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat kaikki Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin henkeen

Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin henkeen Ulkomaan kansalaisten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin 330 000 henkeen ja vuoteen 2030 mennessä noin 500 000 henkeen Ulkomaalaistaustaisen väestön nopeaa kasvua kuvaa se, että vielä

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Kuntajohtajapäivät Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 2011 Työmarkkinakatsaus 12.8.2011 Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Ajankohtaista Hallitusohjelma kunta-alan ja työmarkkinoiden kannalta: Talouspolitiikan ja työmarkkinoiden koordinointi

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto

Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto Työvoimakyselyn 2016 tulosten yhteenveto 9.1.2017 Työvoimakyselyn julkistustilaisuuden ohjelma 9.1.2017 kello 11.30 12.30 Rakennusalan työllisyys ja työttömyystilanne, veronumeron ja ilmoitusmenettelyn

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Perusturvalautakunta 89 28.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 280 09.11.2009 Joutsan kunnanhallitus 143 28.06.2010 Joutsan kunnanhallitus 13 10.01.2011 JOUTSAN SEUDUN KOTOUTTAMISOHJELMAN 2010 HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus

Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla. Pirkanmaa ELY-keskus Maahanmuuttotilanne Pirkanmaalla Pirkanmaa ELY-keskus 1.11.2016 Maahanmuuttajat Pirkanmaalla Pirkanmaalla asui vuoden 2015 lopussa yhteensä 506 114 asukasta, joista 21 485 oli vieraskielisiä (4,2 %). Vieraskielisillä

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Harmaan talouden torjunta

Harmaan talouden torjunta Harmaan talouden torjunta - hallituksen tavoitteet ja keinot Julkishallinto harmaan talouden torjujana Seminaari 23.5.2012 Lauri Ihalainen Harmaan talouden tilanne Harmaa talous on selvitysten mukaan viime

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς;

Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Minäkö maailmalle? Quoi? Mihin? Comment? Qué? Miten? Cómo? Was? πώς; Keski-Suomen TE-toimiston EURES-palvelut 2013 EURES European Employment Services 850 EURES-neuvojaa 32 EU/ETA-maassa, Suomessa 33. Keski-Suomen

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke Hankkeen esittely Hankkeen sisältö Tavoitteet Prosessi muutoksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot