Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi"

Transkriptio

1 Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi Joulukuu 2010 Hare: SM053:01/2008

2 1 JOHDANTO YHTEENVETO TYÖVOIMAN MAAHANMUUTON TILANNEKATSAUS MAAHANMUUTON MERKITYS TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN KANNALTA MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS ULKOMAINEN TYÖVOIMA SUOMESSA TILASTOTIETOJA OLESKELULUVISTA TYÖNTEKIJÄN OLESKELULUPAJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN ETENEMINEN MONIA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VIETY ETEENPÄIN ESR-RAHOITUKSELLA TYÖVOIMAN TARVE JA SEN ENNAKOINTI ULKOMAALAISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN TULOVÄYLÄT SUOMEEN VETOVOIMASTRATEGIA JA SUOMI-TIETOUS OPASTUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMINEN KORKEAKOULUJEN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA JA ULKOMAALAISET TUTKINTO-OPISKELIJAT SEURANTA JA ARVIOINTI...27 LIITE 1. SEURANTARYHMÄN KOKOONPANO

3 1 JOHDANTO Marraskuussa 2009 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 1, jonka valmisteluun osallistui poikkihallinnollinen viranomaisten ja järjestöjen edustajista koostuva ohjausryhmä. Ohjelma on laadittu vuosille ja siinä kuvataan työvoiman maahanmuuton tilanne, strategiset linjaukset sekä tarvittavat toimenpiteet ja resurssit. Lisäksi käsitellään viranomaisten rooleja, vastuita ja yhteistyötä työvoiman maahanmuuton kehittämisessä ja edistämisessä sekä yhteisiä toiminta- ja tiedonvälitystapoja eri toimijoiden kanssa. Ohjelman toimeenpano ja toteutus edellyttävät toimenpiteitä eri hallinnonaloilla ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Yleisesti ottaen valtioneuvoston periaatepäätös on luonteeltaan valmisteleva asiakirja, jolla annetaan ohjeita ja suuntaviivoja asioiden valmistelulle. Lopulliset päätökset tekee asiaa käsittelevä ja valmisteleva taho. Tämä periaatepäätöksenä hyväksytty toimenpideohjelma on aidosti ohjelmatyyppinen koskettaen useita hallinnonaloja ja myös laajemmin yhteiskuntaa, järjestöjä ja kuntia. Siinä on myös pääasiallisesti määritelty toteuttavat ja koordinoivat tahot. Toimenpideohjelman toteutusta seuraamaan asetettiin viranomaisten ja järjestöjen edustajista koostuva seurantaryhmä, joka laatii ohjelman toteutumisesta ja tuloksista väliarvioinnin vuonna 2010 ja loppuarvioinnin vuonna Seurantaryhmä piti yhden kokouksen kesäkuussa ja toisen joulukuussa. Lisäksi seurantaryhmän jäseniltä ja varajäseniltä kerättiin muun muassa internetpohjaisella kyselyllä seuranta- ja arviointitietoa lokakuussa Väliarvioinnissa tarkastellaan ensin maahanmuuton merkitystä työvoiman saatavuuden kannalta ja valotetaan työvoiman maahanmuuton nykytilannetta lupa- ja väestötilastojen ja tutkimusten valossa myös ammattialoittain. Seuraavaksi tarkastellaan toimenpideohjelman toimenpidesuositusten etenemistä siinä järjestyksessä ja niiden alaotsikoiden mukaan kuin ne on kirjattu toimenpideohjelmaan. Väliarvioinnin pohjaksi on pyritty keräämään mahdollisimman kattavasti tietoa kokonaiskuvan saamiseksi työvoiman maahanmuuttoon liittyvistä toimista ja hankkeista. Osa toimenpideehdotuksista on sisällöltään laajoja ja niiden yhteydessä on esitetty myös toimia, joiden valmistelu on käynnistynyt normaalina viranomaistoimintana huolimatta tämän toimenpideohjelman kirjauksista. 1 Työvoiman mahanmuuton toimenpideohjelma, Sisäasiainministeriön julkaisu 23/

4 2 YHTEENVETO Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa on 28 toimenpide-ehdotusta, joista monia on ohjelman kirjausten mukaisesti viety eteenpäin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen turvin. Eri projekteissa on muun muassa kehitetty rekrytointimalleja ja -valmiuksia, asettautumis- ja neuvontapalveluja ja työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategiaa. Taloudellinen taantuma on vaikuttanut siihen, ettei rekrytointeja ole päästy kaikissa hankkeissa toteuttamaan eikä malleja ole päästy pilotoimaan käytännössä. Toisaalta toimintaympäristön muuttumisen on nähty myös helpottaneen hankkeiden perimmäistä tarkoitusta: kehittämistä. Haasteena projektiperusteisessa kehittämistyössä on kehitettyjen palvelujen ja mallien jatkuvuuden turvaaminen ja ylläpito. Työ- ja elinkeinoministeriön laatimissa selvityksissä ja ennusteissa otetaan huomioon ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän ennakointi. Pitkän aikavälin ennusteissa tarkastellaan myös maahanmuuttoa ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin. Kehitteillä oleva valtakunnallinen ammattibarometri tuottaa runsaasti tietoa työvoiman maahanmuuton tarpeen arvioinnin tueksi. Toteutuessaan kattavana ammattibarometristä selviää, millä aloilla ja alueilla on nyt ja lähiaikoina pulaa työntekijöistä. Ulkomaisen työvoiman tarpeen ennakointia vaikeuttaa osaltaan kattavien tilastotietojen puute. Erityisesti tilapäisen työvoiman tiedot ovat hajallaan eri viranomaisten rekistereissä, vaikkakin Tilastokeskus on kehittänyt menetelmiä tilapäisen työvoiman arvioinnin tueksi. Maassa arvioitiin olevan vuonna 2008 noin tilapäistä työntekijää. Lupahallinnon tilastointimahdollisuuksia, myös lupien elinkaaren seurantaa, parantaa jatkossa marraskuussa 2010 käyttöön otettu Maahanmuuttoviraston ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä (UMA). Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kansainvälisen työnvälityksen kehittämistyöryhmä on määritellyt julkisen työvoimapalvelun roolia ja tehtäviä rekrytoitaessa työvoimaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Tarkentava linjausesitys valmistuu keväällä Lainsäädännön osalta mainittakoon voimaan tuleva laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Lain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan kaikkia henkilöitä, joilla on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassaoleva oleskelulupa Suomessa tai joiden oleskelu on rekisteröity tai joille on myönnetty oleskelulupakortti ulkomaalaislain mukaisesti. Soveltamisalan laajentamisella on vaikutus nimenomaisesti myös ulkomaalaisiin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Lähtömaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä tärkeä merkitys on EURES-työnvälitysverkostolla, joka järjestää säännöllisesti eri puolilla Eurooppaa lukuisia työpaikkamessuja, joilla haetaan yhden tai useamman alan työntekijöitä ja paikalla on usein työnantajia monista maista. Viime vuosina messuja on järjestetty erityisesti Itä-Euroopan maissa. Suomalaisten työnantajien osallistuminen messuille on vähentynyt taantuman myötä. Silti suomalaiset neuvojat ovat osallistuneet vuonna 2009 arviolta yli 500:aan Euroopassa järjestettyyn tapahtumaan ja saaneet tuhansia yhteydenottoja Suomessa työskentelystä kiinnostuneilta työnhakijoilta. Kolmansien maiden osalta erilaisia yhteistyömuotoja on kehitetty muun muassa Kiinan ja Vietnamin kanssa. Petroskoihin perustettiin osana ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyötä lokakuussa 2010 neuvontapiste, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä- 4

5 Suomen ja Karjalan tasavallan välillä. Neuvontapiste antaa neuvoja ja opastusta Suomessa työskentelystä, opiskelusta ja harjoittelusta sekä opastaa suomalaisyrityksiä niiden työvoimatarpeissa lähialueilla. Eri toimijoiden laatimia rekrytoinnin pelisääntöjä, oppaita ja esitteitä on valmistunut myös eri kielillä. Samoin on tehty aihealueesta tutkimuksia sekä erilaisia selvityksiä ja kyselyjä. Keskeinen haaste on tiedottaa runsaasta saatavilla olevasta informaatiosta ja varmistaa, että materiaaleja päivitetään ja ylläpidetään ajantasaisina. Työvoiman maahanmuuttoon liittyvien opastus- ja neuvontajärjestelmien kehittämistä ja tiedon kokoamista internet-sivustolle jatketaan muun muassa Euroopan Sosiaalirahaston rahoittaman MATTO-tukirakenteen toimesta. Tarkasteltaessa toimenpide-ehdotusten etenemistä ja keskustelua osaavan työvoiman saatavuuden tärkeydestä ja työvoimapulasta on selvästi nähtävissä, että ulkomaisen työvoiman rekrytointi nähdään elinkeinopoliittisena tavoitteena. Eri puolilla Suomea laadituissa maahanmuuttostrategioissa ja maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa käsitellään työvoiman maahanmuuttoa ja korostetaan tulevaisuuden työvoimatarpeiden ennakointia, toimivien rekrytointimallien kehittämistä ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä rekrytoinnissa sekä alueellisen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden merkitystä. Esimerkiksi metropolipolitiikkaa koskevassa selonteossa todetaan, että metropolialueella uudistumiskyky ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttävät myös ulkomaalaisen työvoiman houkuttelua. Linjauksissa ehdotetaan valmisteltavaksi työperäisen maahanmuuton ohjelma ja sille tarpeita vastaava resursointi. Syksyllä 2008 alkaneen taloudellisen taantuman myötä tarve työvoiman rekrytointiin ulkomailta on oleellisesti vähentynyt ja sillä on ollut vaikutuksensa työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman toimenpide-ehdotusten etenemiseen ja toteuttamiseen. Rekrytointivalmiuksia ja näitä tukevia palveluja on kehitetty ja luotu yhteistyöverkostoja eri viranomaisten kesken. Väliarvioinnin pohjaksi kerätyn tiedon perusteella on nähtävissä uusille yhteiskuntapolitiikan lohkoille tyypillistä teknistä ja käsitteellistä oppimista ohjelmien, strategioiden, oppaiden ja selvitysten laadinnan myötä. Yhteiskunnallista oppimista tapahtuu, kun yhteistyökumppaneita etsitään myös oman hallinnon ulkopuolelta ja edellytetään muutoksia toimijoiden keskinäisissä liittoutumisissa. 5

6 3 TYÖVOIMAN MAAHANMUUTON TILANNEKATSAUS Toimenpideohjelmassa todetaan, että työvoiman maahanmuuttoa edistävien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tavoitteena turvata työvoiman saatavuus ulkomailta silloin, kun kotimaasta työntekijöitä ei ole saatavissa. Syksyllä 2008 alkaneen taloudellisen taantuman myötä tarve työvoiman rekrytointiin ulkomailta on oleellisesti vähentynyt ja sillä on ollut vaikutuksensa toimenpiteiden etenemiseen ja toteuttamiseen. Useissa yhteyksissä on arvioitu, että talouden alkaessa elpyä pula osaavasta työvoimasta kasvaa. Tällöin työvoiman saatavuus ja myös ulkomaisen työvoiman rekrytointi nousevat keskeisiksi kysymyksiksi, joihin on syytä varautua ja valmistautua ennakolta. 3.1 Maahanmuuton merkitys työvoiman saatavuuden kannalta Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa (syksy 2010) 2 todetaan, että suhdanteista riippumatta työvoiman tarjontaan vaikuttavat keskeisesti myös väestön määrä ja ikärakenne. Työikäisen väestön määrä kasvaa nykyisellään vielä noin henkeä vuosittain, mutta enää vain ikääntyvän väestön osalta. Kun työvoimaan kuuluvuus 55 ikävuoden jälkeen alkaa nopeasti laskea, alkaa työvoiman tarjonta lähivuosina supistua. Työurien pidentymisen ja maahanmuuton merkitys työvoiman saatavuuden kannalta tällöin kasvaa. Maahanmuutto vahvistaa väestön nuorimpia ikäryhmiä ja parantaa työvoiman saatavuutta erityisesti nopean työpaikkakasvun alueilla. Suomen muuttovoitto on 2000-luvulla kasvanut ja oli enimmillään vuonna 2008 yli henkilöä. Taantuman aikana muuttovoitto on laskenut noin :aan vuodessa. Teollisten työpaikkojen määrä vuonna 2010 laskee noin :lla. Rakennustoiminnassa työllisten määrän odotetaan sitä vastoin jo kasvavan. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen rakennuskohteiden määrä on nopeasti kasvanut jo vuoden 2009 jälkipuoliskolta lähtien, ja myös työvaltaisen korjausrakentamisen lisääntyminen kohentaa alan työllisyyttä. Rakennustoiminnan työllisyyskehityksen arviointia vaikeuttaa sellaisen ulkomaisen työvoiman runsas käyttö, joka ei näy työvoimatilastoissa. Osana neljän ministeriön (opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin tilaajakonsortiota on valmisteltu raportti työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuoteen 2025 asti. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina todetaan, että yksi mahdollisuus työvoiman riittävyyden ratkaisemiseksi on maahanmuuttoon kannustaminen. Maahanmuutto on mukana kansantalouden kehityksen perusurassa ja raportissa arvioidaan sen mahdollisia vaikutuksia Suomen talouden rakenteeseen. Tutkimuksessa on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista skenaariota, joista toisessa oletetaan maahanmuuton kasvavan perusuran ennustetta nopeammin. Nopeamman maahanmuuton skenaariossa maahanmuuttajien työllistyminen tapahtuu pääasiassa palvelutoimialoille. Tutkimuksen mukaan 2 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy Ahokas Jussi & Marttila Kimmo & Honkatukia Juha (2010) Työvoiman tarve Suomen taloudessa VATT-tutkimuksia

7 ulkomaisen työvoiman ennustetaan ohjautuvan ensisijaisesti palvelusektorille. Myös kaupan ja rakentamisen toimialat hyötyisivät maahanmuutosta selvästi. Maahanmuuton vaikutus työllisyyteen riippuu kuitenkin maahanmuuttajien iästä ja ammattitaustasta. Tutkimuksessa oletetaan, että kaksi kolmasosaa muuttajista olisi työikäisiä. Lisäksi todetaan, että ellei väestön ikääntymiseen liittyvien palveluiden kasvua voida hillitä, on eräs mahdollisuus työvoiman riittävyyden ratkaisemiseksi myös maahanmuuton kannustaminen. Huoli osaavasta työvoimasta ja väestön ikääntyminen nousee esille myös toukokuussa 2010 valmistuneessa tutkimuksessa Laadullinen tutkimus ulkomaalaisen työvoiman hankinnasta itäsuomalaisten työnantajien näkökulmasta 4, jossa haastateltiin 30:tä itäsuomalaista työnantajaa. Tutkimusryhmän johtopäätös haastattelujen perusteella oli myös, etteivät työvoiman maahanmuuton edistämiseen liittyvät toimet ole uhka suomalaisen työvoiman työllistymiselle taantuman aikana, ja siten työperusteista maahanmuuttoa edistäviä toimia on syytä jatkaa. Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksessa todetaan, että maahanmuuttajien nykyistä parempi integroituminen työmarkkinoille on tärkeää myös, kun luodaan edellytyksiä yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti kestävälle työvoiman palkkaamiselle ulkomailta. Työvoiman yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu sekä työnantajien ja työyhteisöjen asenteiden sekä johtamiskulttuurin muokkaaminen erilaisuudelle myönteisiksi ovat tärkeitä keinoja lisätä yritysten ja työyhteisöjen valmiuksia kehittyä kansainvälisiksi ja tarvittaessa monikielisiksi sekä toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä. Valtioneuvoston selonteko metropolipolitiikasta 6 valmistui marraskuussa Metropolipolitiikka keskittyy Helsingin seudun erityiskysymyksiin. Näkökulmina ovat seudun uudistumiskyky, kansainvälisen aseman vahvistaminen, kestävä yhdyskuntarakenne, monikulttuurisuus, hyvinvoinnin turvaaminen, sosiaalinen eheys, seudun hallintarakenteet ja metropolipolitiikan toteuttamisvälineet. Selonteossa todetaan, että seudun uudistumiskyky ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttävät myös ulkomaalaisen työvoiman houkuttelua metropolialueelle. Linjauksissa ehdotetaan valmisteltavaksi työperäisen maahanmuuton ohjelma ja sille tarpeita vastaava resursointi. Osaavan työvoiman saatavuutta ja osaamisen kehittämisen muotoja terveysalalla tarkastellaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ja Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteishankkeen Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittämisen muodot tulevaisuudessa väliraportissa. 7 Ulkomaisen työvoiman käyttö terveysalalla on alkanut varsinaisesti vasta 2000-luvulla. Lisääntyneen liikkuvuuden todetaan asettavan uusia haasteita ammattilaisten valvontaviranomaisille, koulutusorganisaatioille, terveydenhuollon työyhteisöille ja alan ammattilaisia edustaville järjestöille. Väliraportin mukaan säänneltyjen terveydenhuollon ammattien kohdalla tutkinto ja siihen sisältyvät pätevyysvaatimukset muodostavat ulkomailla tutkintonsa suorittaneille alan ammattilaisille usein merkittävän esteen omaan ammattiin ja terveydenhuollon työmarkkinoille sisäänpääsyyn. Väliraportissa nostetaan esiin myös globalisaation myötä tapahtuva kielitaidon ja 4 Virtanen Petri & Lähteenmäki-Smith Kaisa & Terävä Eeva & Mäkinen Liisa & Ruuth Mari & Kinnunen Katri Net Effect Oy (2010) Laadullinen tutkimus ulkomaalaisen työvoiman hankinnasta itäsuomalaisten työnantajien näkökulmasta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 4/ Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksessa Valtioneuvoston selonteko metropolipolitiikasta. 7 Aho Simo & Hynninen Sanna-Mari & Ruoholinna Tarita & Vanttaja Markku (2010) Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittämisen muodot tulevaisuudessa, Sektoritutkimuksen neuvottelukunta, Osaaminen, työ ja hyvinvointi, 6 7

8 kulttuurien tuntemuksen merkityksen lisääntyminen. Asiakaskunnan muutoksen myötä tarvitaan myös eri vähemmistöjen kulttuureille sensitiivisiä palveluja. Monikulttuurisuus kasvaa myös itse työyhteisöissä kun ulkomaisen työvoiman hyödyntäminen on lisääntynyt ja sen ennakoidaan yhä lisääntyvän työvoimavajeen paikkaamiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO:n yleiskokous hyväksyi toukokuussa 2010 suositukset terveydenhuoltohenkilöstön kansainvälisen rekrytoinnin eettisiksi periaatteiksi 8. Suomi on WHO:n jäsenmaana sitoutunut niiden toimeenpanoon. Yhteiset periaatteet ohjaavat työvoiman hankintaa ja siihen liittyvien sopimusten tekemistä. Niissä myös linjataan lähtömaiden ja vastaanottavien maiden sekä henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste pyrkii vahvistamaan hoiva-alan henkilöstön riittävyyttä ja osaamista. Eettisten periaatteiden kansallisten suositusten valmistelu käynnistetään alkusyksystä Toimeenpanosuositukset tukevat maahanmuuttajien koulutusta ja rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin sekä edistävät monikulttuuristen työyhteisöjen toimintaa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen julkaisemassa työmarkkinoiden kansainvälistymispalveluja pääkaupunkiseudulla koskevassa tutkimuksessa Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut: Ulkomaalaisen osaamisen kanava Suomen elinkeinoelämään 9 todetaan, että työvoimapulakeskustelun myötä maahanmuuttopolitiikan teemat ovat laajentuneet maahanmuuttajien työllistämisestä ja kotouttamisesta sosiaalipoliittisena toimena ulkomaalaisen työvoiman rekrytointiin elinkeinopoliittisena tavoitteena. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen on kuitenkin työperustaista maahanmuuttoa laajempi ilmiö. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen tarkoittaa muutosta, jossa työmarkkinoita ohjaavat lait ja säädökset, työnantajat, työntekijät sekä työvoiman liikkuvuutta edistävät palvelut uudistuvat niin, että kansalliset rajat eivät enää merkittävästi vaikeuta työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta. Keskeistä on siis työnantajien rekrytointivalmiuksien, työvoiman liikkuvuuden sekä näitä tukevien palveluiden kansainvälistyminen. Maabrändivaltuuskunnan loppuraportti Tehtävä Suomelle 10 julkaistiin Raportin mukaan vahvan yhtenäiskulttuurin aika on väistämättä ohitse. Yhteiskunta moninaistuu monista syistä, ei ainoastaan maahanmuuton takia. Maan mainetta ja houkuttelevuutta mitataan kuusiulotteisella kansallisen kompetenssin mallilla, jonka ulottuvuuksia ovat vienti, hallinto, kulttuuri, ihmiset, turismi sekä maahanmuutto ja investoinnit. Kahdella viimeksi mainitulla mitataan maan kykyä houkutella lahjakasta työvoimaa ja ulkomaista pääomaa. Maahanmuuttajat mainitaan myös Suomi-brändin merkittävinä levittäjinä. Suomen maine leviää ennen kaikkea ihmiseltä toiselle ja muodostuu ihmisten välisissä linkeissä. Yhteenvedossa todetaan Suomella olevan maltillisen menestyksekäs ja suhteellisen tasapainoinen brändi. 8 WHO Global Code of Practice on the International Recruitment of Health Personnel, 9 Raunio Mika & Pihlajamaa Elina & Carroll Hanna (2009) Työmarkkinoiden kansainvälistymispalvelut: Ulkomaalaisen osaamisen kanava Suomen elinkeinoelämään. Helsingin kaupungin tietokeskus. 2009/3 10 Tehtävä Suomelle, 8

9 3.2 Muuttoliikkeen kehitys Kaiken kaikkiaan Suomeen suuntautunut muuttoliike on taloudellisen taantuman johdosta vähentynyt sekä Tilastokeskuksen muuttoliiketilastojen että Maahanmuuttoviraston (Migri) oleskelulupatilastojen valossa. Vuonna 2009 kokonaismaahanmuutto väheni 8 % ja työntekijän oleskelulupahakemusten määrä yli 42 % verrattuna vuoteen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2010 aikana Suomeen muutti ulkomailta henkilöä ja Suomesta muutti pois henkilöä. Maahanmuutot vähentyivät henkilöllä ja maastamuutot 400 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Suomeen on muuttanut viime vuosina noin henkilöä, joista kolmannes on suomalaisia suurimpien ulkomaalaisryhmien ollessa virolaiset ja venäläiset. Suomeen vuosittain muuttaneista alle ulkomaalaisesta arviolta viidennes palaa myöhemmin kotimaahansa tai muuttaa johonkin kolmanteen maahan. Maahanmuutto neljännesvuosittain vuosina IV neljännes III neljännes II neljännes I neljännes Lähde: Tilastokeskus (vuoden 2010 osalta ennakkotieto) Taloudellisen taantuman vuoksi työvoiman muuttoliike on vähentynyt merkittävästi myös EU:n sisällä. OECD:n kansainvälisen maahanmuuton asiantuntijan haastattelun mukaan 11 vaikutus unionin ulkopuolelta tulevaan maahanmuuttoon on ollut pienempi. Taantuman arvioidaan vähentäneen myös laitonta maahanmuuttoa. OECD-maihin suuntautunut muutto väheni vuonna %:lla ensimmäisen kerran sitten viisi vuotta jatkuneen noin 11 % kasvun. OECD-maista Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on käytössä vuosittaiset muuttokiintiöt. Työn perässä muuttaneiden lisäksi kiintiöön lasketaan myös perheenjäsenet ja humanitaarinen 11 Puoskari,Vesa. Taantuma puraissut EU:n työperäiseen maahanmuuttoon, Georges Lemaitren haastattelu, Tieto&trendit-lehti 4-5/

10 muutto. Kanada on siirtymässä Euroopan maissa käytössä olevan työnantajavetoisen järjestelmän suuntaan, sillä kiintiöjärjestelmä ei ole enää yhtä menestyksekäs kuin aikaisemmin, todetaan artikkelissa 12. Kiinasta on tullut suurin lähtömaa OECD-maiden suuntaan. Maasta tulee noin muuttajaa vuosittain, mikä on noin % OECD-maihin suuntautuvasta muuttoliikkeestä. 3.3 Ulkomainen työvoima Suomessa Suomen työmarkkinoilla arvioidaan olevan noin ulkomaalaistaustaista työntekijää, joka on yli 5 prosenttia kaikista työllisistä. Vakinaisesti maassa asuvia heistä on ja tilapäisiä noin Vakinaisesti maassa asuvista saadaan tietoa Tilastokeskuksen väestö- ja työssäkäyntitilastoista. Tilapäisestä työvoimasta tiedot ovat hyvin puutteellisia ja hajallaan hallinnon rekistereissä. Tietoja rekisteröivät muun muassa Eläketurvakeskus, Kela, Maahanmuuttovirasto, verohallinto ja Väestörekisterikeskus, mutta mikään rekistereistä ei kata kaikkia työntekijäryhmiä. 13 Tunnuslukuja koskien ulkomaista työvoimaa ja työvoiman maahanmuuttoa Määrä Vuosi Lähde VÄESTÖTILASTOT: Maassa asuvat ulkomaalaistaustaiset työntekijät (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame) Tilastokeskus Tilapäiset työntekijät (lähetetyt, vuokratut tms.) Tilastokeskus, arvio LUPATILASTOT (3. maiden kansalaiset) voimassa olleet työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvat yhteensä Migri luvan kesto: 3 5 kk Migri luvan kesto: 6 11 kk Migri luvan kesto: yli 12 kk Migri Vuoden aikana myönnetyt oleskeluluvat (1. hakemukset työntekoon liittyen) yhteensä Migri Työntekijän oleskelulupa Migri Elinkeinonharjoittajan oleskelulupa Migri Muu peruste (suuri osa myönnetään työntekoon) Migri Viisumivelvollisista maista tulleet kausityöntekijät (enintään 3 kk:n ajaksi) UM, arvio Noin joka kymmenennessä Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksessä on ulkomaisia työntekijöitä. 14 Palvelualat työllistävät ulkomaisia työntekijöitä jonkin verran enemmän kuin teol- 12 ibid. 13 Myrskylä, Pekka (2010) Maahanmuutossa suuria vuosivaihteluja. Tieto&trendit-lehti 4-5/ EK, Riitta Wärn Ulkomaalaisten työntekijöiden lukumäärä EK:n jäsenyrityksissä jälleen kasvussa 10

11 lisuus. EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli vuoden 2009 lopulla noin henkilöä. Tämä on 1,8 prosenttia EK:n kaikkien jäsenyritysten henkilöstöstä. Palveluala syrjäytti teollisuuden edellisvuoden ulkomaalaisten työntekijöiden ykköstyöllistäjänä työllistäen noin henkeä. Teollisuus tarjosi työtä reilulle ulkomaalaiselle. Rakentamisessa osuus oli pienentynyt edellisvuodesta ja oli nyt vajaa henkeä. Maatalouden kausityövoimasta valtaosa on nykyään ulkomaalaisia työntekijöitä. Työsuojeluviranomainen on viime vuosina valvonut tehostetusti ulkomaisen kausityövoiman käyttöä maataloudessa Itä-Suomen alueella, todetaan Itä-Suomen aluehallintoviraston tiedotteessa 15. Vuonna 2009 tarkastetuista valvontakohteista vain puolet oli järjestänyt työntekijöilleen lakisääteisen työterveyshuollon. Noin 40 %:ssa tarkastetuista työpaikoista palkkaus ei täyttänyt työehtosopimuksen vaatimuksia. Puutteita oli myös työaikakirjanpidossa ja urakkahinnoittelussa. Valvontaa on jatkettu vuonna Erityistä huomiota tarkastuksilla kiinnitetään työaikakirjanpidon pitämiseen sekä työehtosopimuksen mukaisiin työsuhteen ehtoihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ammateissa ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut luvulla. Syntyperältään ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui vuodesta 2000 vuoteen Vuoden 2008 alussa heitä oli hieman alle Osuus on noin kolme prosenttia alan koko työvoimasta. Ulkomaan kansalaisia heistä oli vielä vähemmän (4 400 henkilöä eli 1,3 %). Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista ulkomaan kansalaisten osuus oli suhteessa korkeampi vaativissa ammateissa (lääkärit, hammaslääkärit) ja avustavissa ammateissa (hoito-, keittiö- yms. apulaiset sekä siivoojat). Sen sijaan muissa asiantuntija-ammateissa (sairaanhoitajat, lähihoitajat) osuus oli huomattavasti pienempi. 16 Suomeen lähetetyistä työntekijöistä ei ole tarkkoja tilastotietoja. EU-maista ja sosiaaliturvasopimusmaista on vuonna 2009 Eläketurvakeskuksen rekisteritietojen mukaan rekisteröity lähetetyn työntekijän todistusta. Suurin osa näistä henkilöistä oli Virosta ja Puolasta Eläketurvakeskuksella ei ole tarkkaa tietoa siitä kuinka paljon työntekijöitä on lähetetty EU-maista Suomeen työskentelemään, sillä kaikki EU-maat eivät lähetä Suomeen kopioita antamistaan ratkaisuista. 3.4 Tilastotietoja oleskeluluvista Tammi lokakuussa 2010 tuli vireille työntekijän oleskelulupahakemusta. Hakemusten määrä on kasvanut 5 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Eniten työntekijän oleskelulupia myönnettiin lokakuun loppuun mennessä venäläisille (665), kroatialaisille (451) ja ukrainalaisille (435). Vireille tulleet oleskelulupahakemukset tammi-lokakuussa 2009 ja 2010 Hakuperuste Hakijamäärä Hakijamäärä Muutos-% vrt Työnteko Elinkeinonharjoittaminen Suomalainen syntyperä Itä-Suomen aluehallintoviraston tiedote , 16 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti, 11

12 Opiskelu Muu peruste *) Perheside, avioliitto tms Perheside, lapset Perheside, muu omainen Perheside, Suomen kansalaisen perheenjäsen Yhteensä *) Muu peruste kohdassa suuri osa asioista koskee työperusteista maahanmuuttoa. Opiskelijan oleskelulupahakemuksia tuli vireille tammi lokakuussa 2010 yhteensä Tehdyistä päätöksistä noin 90 % on ollut myönteisiä. Eniten opiskelijan oleskelulupia myönnettiin venäläisille (824), kiinalaisille (606) ja vietnamilaisille (239). Yleensä oleskelulupa jäi saamatta joko asiakirjaväärennösten tai puutteellisen toimeentulon vuoksi. Väärennöksiä havaittiin sekä henkilö-, opintoja työtodistuksissa että tiliotteissa ja sairausvakuutusasiakirjoissa. 3.5 Työntekijän oleskelulupajärjestelmän uudistaminen Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 269/2009 vp) työntekijän oleskelulupajärjestelmää koskevilta osin. Uudistamisen lähtökohtana on menettelyn yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen, mikä parantaa myös valvonnan mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että työvoiman maahanmuutto vastaa sekä laadullisesti että määrällisesti työmarkkinoiden tarpeisiin. Keskeistä on lainsäädännön keinoin yrittää parantaa erityisesti työehtojen ennakkovalvonnan toimintamahdollisuuksia. Jälkivalvonnassa kyse on pitkälti poliisin ja työsuojeluhallinnon tarkastustoiminnan resursseista ja niiden kohdentamisesta. Esityksessä ehdotetaan nykyisenkaltaisesta työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista, jolloin kaksivaiheisesta lupaprosessista luovutaan ja jatkossa Migri myöntää sekä ensimmäisen työntekijän oleskeluluvan että jatkoluvan. Yhteisön kansalaisten suosituimmuusasema edellyttää, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueeseen liittyneiden valtioiden sekä Sveitsin kansalaisilla ja alueella laillisesti oleskelevilla, työntekoon oikeutetuilla kolmansien maiden kansalaisilla on etuoikeus hakeutua avoimiin työpaikkoihin. Tästä johtuen työntekijän oleskeluluvan myöntäminen edellyttäisi, että työnantaja on ensin yrittänyt rekrytoida työvoimaa Euroopan unionin alueelta, Euroopan talousalueelta sekä Sveitsistä ja esittää tästä tarvittavan selvityksen Migrille. Uudistuksen mukaan vain työntekijä itse voi laittaa hakemuksen vireille. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 aikana. Edellytyksenä kuitenkin on, että ulkomaalaisasioiden sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä (UMA) on ennen voimaantuloa otettu Migrissä käyttöön. 12

13 4 TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN ETENEMINEN Toimenpideohjelma sisältää 28 toimenpide-ehdotusta, joiden etenemistä seuraavassa tarkastellaan Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman otsikointien ja jaottelujen mukaisesti. Todettakoon, että monilla toimilla ja hankkeilla on yhtymäkohtia useampaankin toimenpide-ehdotukseen. Väliarvioinnin pohjaksi on pyritty keräämään mahdollisimman kattavasti tietoa kokonaiskuvan saamiseksi työvoiman maahanmuuttoon liittyvistä toimista ja hankkeista. Tavoitteena on myös tiedon välittäminen, jotta eri toimijat toimintaansa suunnitellessaan voisivat välttää päällekkäistä työtä. Joidenkin toimenpiteiden valmistelu on käynnistynyt normaalina viranomaistoimintana huolimatta tämän toimenpideohjelman kirjauksista. Samoin jotkin hankkeista, esim. säädöshankkeet on käynnistetty jo ennen toimenpideohjelman valmistumista. Kaikki esillä olevat toimet kuitenkin toteuttavat osaltaan ohjelman tavoitteita sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja antavat näin kokonaisvaltaisen käsityksen siitä missä työvoiman maahanmuuton kehittämisessä tällä hetkellä mennään. Taloustilanteesta huolimatta asiakokonaisuuteen liittyy paljon aktiivista toimintaa eri sektoreilla. 4.1 Monia toimenpide-ehdotuksia viety eteenpäin ESR-rahoituksella Monia toimenpide-ehdotuksista on toteutettu ja viety eteenpäin Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksen turvin. Työvoiman maahanmuuton ESR-kehittämisohjelmassa on vuonna 2010 ollut toiminnassa 31 eri puolilla Suomen toimivaa, Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinja 4:stä rahoituksensa saavaa hanketta. Hankkeiden toiminnat voidaan jaotella rekrytoinnin ja työnvälityksen kehittämiseen, Suomeen tulleen tai rekrytoidun ulkomaisen työvoiman kouluttamiseen ja perehdyttämiseen sekä heidän asettautumis- ja neuvontapalveluidensa kehittämiseen. Hankkeet keskittyvät joko yhden toiminnon kehittämiseen tai toteuttavat useamman edellä mainitun toiminnon yhdistelmiä. Projekteja rahoittavat ELY-keskukset, joten hankkeiden toimeenpanossa on vahva alueellinen näkökulma Hankeverkostoa koordinoi sisäasiainministeriössä toimeenpantava Maahanmuutto-ohjelmien tukirakenne MATTO 17, joka pyrkii aihealueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen projekteja tukemalla ja verkottamalla, kokemuksien vaihtoa edistämällä sekä hyviä käytäntöjä kartoittamalla ja levittämällä. Hankkeiden toimintoja kartoitettiin Sosiaalikehitys Oy:n laatimassa väliraportissa Tarpeesta toimeen työperusteisen maahanmuuton opastus- ja palvelujärjestelmän kehittämisessä 18 (julkaisematon) toimeksiannon mukaisesti ensin Uudellamaalla. Kaikkia hankkeita koskeva loppuraportti valmistuu joulukuussa Raportin mukaan hankkeiden toiminnot ovat edistyneet hyvin eri tahtiin johtuen hankkeiden luonteesta ja tavoitteista, mutta myös ympäristön muutoksista. Erityisesti taloudellinen taantuma on vaikuttanut siihen, ettei rekrytointeja ole päästy kaikissa hankkeissa toteuttamaan eikä malleja ole päästy pilotoimaan käytännössä. Taloudellisen taantuman myötä rekrytoivissa hankkeissa painopiste on siirtynyt teollisuudesta terveydenhuoltoon. Toisaalta toimintaympäristön muuttumisen on nähty myös helpottaneen hankkeiden perimmäistä tarkoitusta: kehittämistä. 17 Matto-tukirakenne: 18 Sosiaalikehitys Oy, Tarpeesta toimeen työperusteisen maahanmuuton opastus- ja palvelujärjestelmän kehittämisessä, väliraportti , julkaisematon. 13

14 Osassa hankkeissa painopiste on siirtynyt rekrytoinnista työnantajalle suunnattujen palvelujen kehittämiseen tai jo maassa olevien opastamiseen Haasteena projektiperusteisessa kehittämistyössä on kehitettyjen palvelujen ja mallien jatkuvuuden turvaaminen ja ylläpito. Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen palveluita kehittävässä ESR-kehittämisohjelmassa on vuonna 2010 (toimintalinja 2) ollut käynnissä 30 eri puolilla Suomea toimivaa, Manner-Suomen ESRohjelman toimintalinja 2 rahoituksensa saavaa hanketta. Hankkeet kehittävät alueellisia neuvontaja ohjauspalveluita kunnissa ja TE-hallinnossa Vuonna 2011 voimaan tuleva Kotoutumisen edistämisen laki määrittelee maahan muuttavan alkuvaiheen palvelut, joiden toimeenpanoa kehittämisohjelma tukee. ALPO-tukirakenne 19 rakentaa valtakunnallista mallia Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen palveluihin ja toimii alueellisten alkuvaiheen ohjauspalvelujen ja osaamisen kehittämisen hankkeiden tukena. Lisätietoa tukirakenteista ja linkit tuettujen hankkeiden sivuille löytyvät tukirakenteiden internetsivuilta. ESR-seurantakomitea päätyi leikkaamaan kolmasosan toimintalinjan 4 rahoituksesta, koska taantuman myötä toteuttajien kiinnostus projektien toimeenpanoon on selvästi vähentynyt. Vain kaksi ELY-keskusta haki uutta rahoitusta vuodelle 2011 ja esim. rekrytointitoiminta on monissa hankkeissa päättynyt. Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämisohjelmaan (toimintalinja 2) on sen sijaan myönnetty miljoona euroa lisää rahoitusta. Tavoitteena on hanketoiminnan kautta luoda muuttajia palveleva pysyvä neuvonta- ja ohjauspisteiden verkosto Suomeen vuoteen 2013 mennessä. 4.2 Työvoiman tarve ja sen ennakointi TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Työ- ja elinkeinoministeriö laatii selvityksiä työvoimavarantojen ja työvoiman kysynnän kehityksestä erityisesti ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän ennakoinnin näkökulmasta. Myös muuta ennakointia ja siihen liittyviä välineitä kehitettäessä huomioidaan paremmin maahanmuuttopolitiikan tukeminen. 2. Maahanmuuton sekä työ- ja elinkeinohallinnon alueviranomaiset tekevät yhteistyötä Maakuntien liittojen ja kuntien kanssa alueen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvittaessa työvoiman maahanmuuton avulla. Tavoitteena tulee olla riittävän laajojen alueellisten ja lähtömaakohtaisten suunnitelmien aikaansaaminen mahdollisen työvoiman maahanmuuton perustaksi. TE-toimistojen tehtävänä on edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden parantamista paikallistasolla. 3. Maassa olevien ulkomaalaisten työntekoa, ammatteja, alaa ja kansalaisuutta koskevaa seurantaa ja tilastointia kehitetään yhteistyössä eri viranomaisten kesken. Myös työn perusteella myönnettyjen 19 Alpo-tukirakenne: 14

15 lupien elinkaaren seurantajärjestelmää kehitetään. Lisäksi edistetään työvoiman maahanmuuttoa koskevaa tutkimusta. Vastuutahoja ovat sisäasiainministeriö, Maahanmuuttovirasto, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Tilastokeskus. 4. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää vuoden 2009 aikana terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointia koskevan hankkeen yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Hankkeessa laaditaan toimintasuunnitelma ja luonnos pilottihankkeeksi kustannusarvioineen. Tavoitteena on määritellä mistä ja miten terveydenhuollon henkilöstöä voidaan parhaiten rekrytoida alan vaatimukset ammatinharjoittamisoikeudesta ja kelpoisuudesta sekä kielitaidosta huomioiden. 5. Sisäasiainministeriön yhteydessä olevan ESR-tukirakenteen, työ- ja elinkeinoministeriön Eurestyönvälityksen sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehostetaan tiedotusta avoimista työpaikoista ulkomailla oleville suomalaisille. Erityisesti tiedotustoimenpiteitä kohdistetaan terveydenhuollon henkilökuntaan. TOIMENPITEET: Työ- ja elinkeinoministeriön nykyisin laatimissa selvityksissä ja ennusteissa otetaan huomioon ulkomailta palkattavan työvoiman kysynnän ennakointi. Pitkän aikavälin ennusteissa tarkastellaan myös maahanmuuttoa ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen työmarkkinoihin. Lyhyen aikavälin ennusteissa tarkastellaan lähinnä suhdanneluonteisia työmarkkinakysymyksiä, jolloin huomio kohdentuu eri ammattien työvoiman kysyntä-tarjontatilanteiden kehittymiseen. Kehitteillä oleva valtakunnallinen ammattibarometri tuottaa runsaasti tietoa työvoiman maahanmuuton tarpeen arvioinnin tueksi. Toteutuessaan kattavana ammattibarometristä selviää, millä aloilla ja alueilla on nyt ja lähiaikoina pulaa työntekijöistä. Osana neljän ministeriön (opetusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin tilaajakonsortiota on valmisteltu raportti työvoiman tarpeesta Suomen taloudessa vuoteen 2025 asti. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina Eri puolella Suomea laadituissa maahanmuuttostrategioissa ja maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa korostetaan tulevaisuuden työvoimatarpeiden ennakointia, toimivien rekrytointimallien kehittämistä ja yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä rekrytoinnissa sekä alueiden kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden merkitystä. Strategisia asiakirjoja on laadittu muun muassa Etelä- Savossa, Keski-Suomessa, Lapissa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla ja ne on valmisteltu maahanmuuttoasioiden parissa toimivien tahojen yhteistyönä. Tilastointia on kehitetty muun muassa Tilastokeskuksen toimesta. Vakinaisesti maahanmuuttaneiden lisäksi on kehitetty menetelmiä tilapäisen työvoiman arvioinnin tueksi. Tilapäisen työnteon tilastoinnissa on kuitenkin edelleen kehitettävää. 20 Ahokas Jussi & Marttila Kimmo & Honkatukia Juha (2010) Työvoiman tarve Suomen taloudessa VATT-tutkimuksia

16 Migrin hallinnoima maahanmuuttoasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän UMA:n ensimmäinen tuotantoversio otettiin käyttöön maanantaina Jatkossa UMA:n kautta on mahdollisuus saada myös entistä monipuolisempia tilastoja, esimerkiksi poikkileikkaustietoja voimassa olevista luvista. Jatkossa on kehitettävä erityisesti työntekijän lupien elinkaaren seurantaa samoin kuin tiedonkulkua jatkolupaviranomaisen (poliisin) ja Migrin välillä. Väestötietojärjestelmään voidaan tallentaa ulkomaalaisen oleskeluluvan lajia ja kestoa koskevat tiedot. Asiaa koskeva lain muutos astui voimaan Työvoiman maahanmuuttoon liittyviä tutkimuksia, raportteja ja selvityksiä on valmistunut runsaasti. ESR:n varoin toteutetussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Attraktiivinen Suomi - hankkeessa kehitettiin mallia, joka edistää sairaanhoitajien työperusteista maahanmuuttoa Suomeen EU-alueelta. Projekti selvitti sairaanhoitajien saatavuutta viidessä EU-maassa (Unkari, Puola, Viro, Slovakia ja Saksa). Tarkemmin tutkittiin rekrytointimahdollisuuksia Unkarista ja Puolasta. Unkarin osalta havaittiin, ettei sieltä ole odotettavissa potentiaalisia muuttajia henkilöstö- ja koulutusrakenteen erilaisuuden ja merkittävän sairaanhoitajapulan vuoksi. Selvitykset Puolassa osoittivat sen sijaan, että lähivuosina siellä tulee valmistumaan täydennyskoulutuksen kautta merkittävä määrä myös Suomessa ammatinharjoittamisoikeuden saavia hoitajia. Yhteistyöverkoston rakentamista Puolaan ehdotetaan jatkettavaksi. Hankkeen loppuraportti ATTRAK- TIIVINEN SUOMI, Terveydenhuollon osaajien liikkuvuuden edistäminen ilmestyi joulukuussa Manner-Suomen ESR-ohjelman valtakunnallisen osion toimintalinjan 4 kehittämisohjelman Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa puitteissa ovat eri puolilla Suomea toimeenpantavat ESRprojektit toimineet potentiaalisissa eurooppalaisissa lähtömaissa. Vallitsevasta työllisyystilanteesta johtuen lähinnä sosiaali- ja terveysalalle keskittyvät, erilaisia rekrytointiin liittyviä prosesseja ja toimintamalleja kehittävät ESR-projektit ovat rakentaneet yhteistyöverkostoja, kartoittaneet työvoiman rekrytointimahdollisuuksia ja myös vastanneet varsinaisesta työvoiman rekrytoinnista muun muassa Puolassa, Virossa, Unkarissa ja Bulgariassa. Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti vuoden 2009 alussa strategisen hankkeen hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittiseksi kehittämiseksi (HYVÄ) 22. Hankkeen yhtenä tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hankkeessa on tarkoitus selvittää mahdollisuudet käynnistää pilottiprojekti, jossa kehitetään toimintamalleja työntekijöiden rekrytoimiseksi hyvinvointialan tarpeisiin mukaan lukien kansainvälinen rekrytointi joko kansallisena hankkeena tai yhteistyössä joidenkin EU-maiden kanssa. Tarkoituksena on lisäksi kehittää julkisen ja yksityisen työvoimapalvelun yhteistyötä hyvinvointialan rekrytoinnissa. 21 Raportti: Attraktiivinen Suomi,

17 Esimerkkejä toimenpiteistä ja yhteistyömuodoista: EURES-työnvälitysverkosto järjestää yhteistyössä lähtömaan työhallintojen kumppanien kanssa eri puolilla Eurooppaa lukuisia työpaikkamessuja, joihin suomalaiset EURES-neuvojat osallistuvat. Ulkomailla järjestettävillä messuilla haetaan yhden tai useamman alan työntekijöitä ja paikalla on usein työnantajia monista maista. Suomalaiset neuvojat ovat osallistuneet viime vuosina messuille erityisesti Itä-Euroopan maissa ja pitäneet infotilaisuuksia Suomen työelämästä. Suomalaisten työnantajien osallistuminen messuille on vähentynyt taantuman myötä. Silti suomalaiset neuvojat ovat osallistuneet vuonna 2009 arviolta yli 500:aan Euroopassa järjestettyyn tapahtumaan ja saaneet tuhansia yhteydenottoja Suomessa työskentelystä kiinnostuneilta työnhakijoilta. EURES-verkosto voi myös järjestää työnantajien tarpeita vastaavia rekrytointitapahtumia valituissa kohdemaissa yhteistyössä paikallisen Eures-verkoston ja Suomen lähetystön kanssa, esimerkiksi vuoden 2008 lopulla järjestettiin Unkarissa Suomi-päivät yhteistyössä Suomen lähetystön kanssa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen hallinnoimaan kunta-alalle vuonna 2008 perustettuun maahanmuuttoverkostoon kuuluu kuntien ja kuntayhtymien työnantajaedustajia, eri ministeriöiden ja muiden viranomaistahojen edustajia sekä aiheeseen liittyvistä hankkeista vastaavia. Verkosto kokoontuu säännöllisesti. Kevätkaudella 2010 on kuultu muun muassa työlupa-asioista sekä esitelty maahanmuuttohankkeita ja keskusteltu muista ajankohtaisista maahanmuuttoon liittyvistä aiheista. 4.3 Ulkomaalaisten työntekijöiden tuloväylät Suomeen Rekrytointikanavat ulkomailta Työnvälitykseen liittyvät maksut Yhteistyö kolmansien maiden kanssa TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on määrittää julkisen kansainvälisen työvoimapalvelun tehtävät ja yhteistyömuodot EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista rekrytoitaessa. Työryhmän tehtävänä on suunnitella rekrytointia tukevia palvelutuotteita, kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä, tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset sekä valmistella kolmansien maiden kanssa toteutettavia hankkeita. 7. ESR:stä rahoitettavat työvoiman maahanmuuton hankkeet ja Eures-verkosto lisäävät yhteistyötä ja tiedonvälitystä Euroopassa sijaitsevien Suomen edustustojen kanssa työmarkkinatilanteesta, rekrytointitilaisuuksista ja messuista. Vastuullisia viranomaisia ovat työ- ja elinkeinoministeriö, sisäasiainministeriö yhteydessä oleva ESR-tukirakenne ja ulkoasiainministeriö/ ulkomaan edustustot. 17

18 8. TE-toimistojen määrällisissä ja laadullisissa resursseissa on huomioitava lisääntyvän maahanmuuton vaikutukset. 9. Sisäasiainministeriö alkaa valmistella toimenkuvaa ja rahoitusta maahanmuutto-yhdyshenkilölle, joka työskentelisi maahanmuuton kannalta keskeisissä Suomen edustustoissa. Henkilön toimenkuvaan kuuluisivat myös työvoiman maahanmuuton kysymykset. Osana valmistelua selvitetään mahdollisuutta käynnistää lyhytaikainen työvoimakoordinaattori-kokeilu, jossa tavoitteena on laatia toimintamalli työvoiman maahanmuuton kysymyksistä maahanmuuttoyhdyshenkilölle. 10. Sisäasiainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö pyrkivät toimimaan niin, että suomalaiset toimijat tekisivät yhteistyötä Euroopan unionin jäsenmaiden, erityisesti Baltian maiden ja Pohjoismaiden kanssa ulkomaisen työvoiman kysymyksissä esimerkiksi EU:n (komission) hankerahoituksella. 11. Sisäasiainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä ulkoasiainministeriö selvittävät pilottiprojektien mahdollisuutta esimerkiksi hankerahoituksella kausiluonteisten alojen työnantajien kanssa työntekijöiden tulokanavien vakiinnuttamiseksi nykyistä järjestelmällisemmiksi. Toimintaa pyritään suuntaamaan enemmän lähialueille. TOIMENPITEET: Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kansainvälisen työnvälityksen kehittämistyöryhmä on määritellyt julkisen työvoimapalvelun roolia ja tehtäviä rekrytoitaessa työvoimaa EU/ETAalueen ulkopuolelta. Tarkentava linjausesitys valmistuu keväällä Työ- ja elinkeinohallinto on perustanut yhteistyössä Karjalan tasavallan työministeriön kanssa Petroskoihin neuvontapisteen, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan välillä. Hanke on osa ulkoasianministeriön lähialueyhteistyötä. Neuvontapiste aloitti toimintansa Neuvontapiste antaa neuvoja ja opastusta Suomessa työskentelystä, opiskelusta ja harjoittelusta sekä opastaa suomalaisyrityksiä niiden työvoimatarpeissa lähialueilla. Neuvontapiste järjestää myös tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Hankkeen aikana mallinnetaan rajan yli tapahtuvan neuvontapisteen toimintaa hyödyntämällä jo olemassa olevia viranomaisverkostoja sekä kehittämällä muun muassa verkko- ja call center -palveluja. Toimintaa on mahdollista mallintaa myöhemmin myös muille lähialueille. Hanketta koordinoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Venäjän puolella Karjalan tasavallan työministeriö. Lisäksi siinä ovat mukana Suomen Pietarin pääkonsulaatti ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Rakennusliitto on perustanut Tallinnaan toimiston, jossa työskentelee virolainen työntekijä, jonka päätehtävä on antaa tietoa Suomen Rakennusliitosta, Suomessa noudatettavista työehdoista sekä rekrytoida virolaisia Suomessa töissä käyviä rakentajia jäseniksi Rakennusliittoon. Rakennusliitto ei ole houkuttelemassa virolaisia Suomeen, mutta ei pyri estämäänkään lain ja kansainvälisten sopimusten mukaan tapahtuvaa työvoiman liikkuvuutta. Tavoitteena on viestittää viro- 18

19 laisille, että koska yhteisillä eurooppalaisilla työmarkkinoilla työpaikat ovat rajallisia, kukaan ei hyödy palkkojen polkemisesta. 23 Valmisteilla on yhteistyöpöytäkirja Kiinan kanssa sisältäen muun muassa tiedonvaihtoa, rekrytointiyritysten käyttöä työntekijöiden välityksessä, tiedottamista työhän Suomeen muuttajille ja seurantaa. Vastaavanlaisia yhteistyöpöytäkirjoja on tarkoitus tulevaisuudessa solmia muidenkin maiden kanssa. Suomen ja Vietnamin välillä solmittiin yhteisymmärryspöytäkirja (MoU) marraskuussa Työ- ja elinkeinopoliittista yhteistyötä koskeva pöytäkirja on hallitusten välinen ja sen allekirjoittivat pääministerit. Pöytäkirjan toimeenpanoa koordinoivat ministeriöt Suomessa ovat ulkoasiainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Vietnamissa pöytäkirjan toimeenpanoa koordinoi suunnittelu- ja investointiministeriön (MPI) kansainvälisten taloussuhteiden osasto. Pöytäkirjaan on kirjattu muiden työvoimapolitiikan osa-alueiden lisäksi myös työvoiman liikkuvuutta koskevan yhteistyön laajentaminen. Joulukuussa 2009 valmistui Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi 24, jossa on nostettu esille myös työvoiman maahanmuuton myönteisten vaikutusten tukeminen ja haittojen torjunta. Ohjelmassa on kirjauksia koskien eri yhteistyömuotoja, jotka tukevat lähtömaan oloja ja hyödyntävät myös Suomessa olevaa asiantuntijuutta ja osaamista. Sisäasianministeriön hallinnonalan yhteyshenkilöverkoston kehittämisen työryhmässä arvioidaan tehtäväkuvia myös työvoiman maahanmuuton näkökulmasta. Maahanmuuttoyhdyshenkilöiden lisäämiseen keskeisissä edustustoissa on yhteinen tahtotila. Kysymys on pitkälti rahoituksesta. Ulkoasiainministeriössä on, poikkeuksena tuottavuusohjelmaan, valmistelussa esitys saada lisää 13 henkilötyövuotta maahantuloasioiden hoitamiseen Suomen ulkomaanedustuksessa. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä sisäasiainhallinnon toimijoiden kanssa. Ulkoasiainministeriö on teettämässä ulkopuolisella taholla selvityksen koskien ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden tilannetta. Esimerkkejä toimenpiteistä: Tehy ry:n maahanmuuttoa koskevat linjaukset ja Euroopan sairaala- ja terveydenhoitosektorin työmarkkinaosapuolten Epsun ja Hospeemin 25 eettisen rekrytoinnin menettelytapasäännöt / kvpäällikkö Sari Koivuniemi FIPSU ry (Suomen julkisen alan ammattiliittojen EU-yhdistys) on julkaissut sivuillaan ulkomaisen työvoiman rekrytointia koskevat eettisyyttä ja oikeudenmukaisuutta koskevat teesit 26 keskustelunavaukseksi muun muassa työnantajille ja työnvälitystä harjoittaville tahoille. 23 Rakennusliitto Työ- ja elinkeinohallinnon strategia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamiseksi 25 European Federation of Public Service Unions (EPSU), European Hospital and Healthcare Employers Association (HOSPEEM)

20 Työvoiman maahanmuuton kehittämisohjelmaan kuuluva Uudenmaan alueella toimiva ESRprojekti GATEWAY järjesti Osaamista ja liikkuvuutta -seminaarin sekä oheisohjelmaa seminaarin lähipäiville Sofiassa, Bulgariassa. Projekti on luonut lähtömaassa tapahtuvien toimintojen koordinoimiseksi Sofiassa tiiviit yhteistyöverkostot paikallisten toimijoiden, kuten kauppakamarin ja kauppakamarin alaisen koulutuskeskuksen kanssa. Lähtömaakoulutukseen on saatu kohtuullisesti terveydenhuollon ammattilaisia. Haasteellista on ollut löytää Suomeen muuttohalukkaita koulutettavia henkilöitä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuoden 2008 lopussa yhteistyössä EURES-verkoston kanssa Suomeen Työhön -oppaan kuudella eri kielellä. Opas päivitetään vuoden 2010 lopussa. TEM/Eures järjestivät yhdessä Viron viranomaisten kanssa Helsinki-Tallinna cross-border - yhteistyöseminaarin Helsingissä: Renewed Social Security regulations experiences of Finland and Estonia. Euroopan komissio suunnittelee avaavansa maahanmuuttoportaalin (EU Immigration Portal) vuonna Portaali tarjoaa käytännön tietoa kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat halukkaita elämään ja työskentelemään EU:n alueella. 4.4 Vetovoimastrategia ja Suomi-tietous TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 12. Sisäasiainministeriön ESR-tukirakenne suunnittelee ja kustantaa Suomen vetovoimastrategian ja sen toteutuksen laajassa yhteistyössä eri viranomaisten ja muiden asian kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. ESR-tukirakenne tuottaa osana vetovoimastrategian toteutusta myös esitteitä, joissa esitellään Suomea työntekomaana. 13. Sisäasiainministeriön ESR-tukirakenne koordinoi internetissä jo olemassa olevan maahanmuuttoa ja työntekoa Suomessa koskevan tiedon yhteen kokoamista ja linkittämistä yhteen domainsivustoon, joka on laajasti Suomea esittelevä promootiosivusto. 14. Työvoiman maahanmuuton kannalta keskeiset viranomaiset ja järjestöt tuottavat omille internetsivuilleen riittävästi ajankohtaista tietoa Suomesta työnteko- ja opiskelumaana ja kääntävät sen tarpeellisille kielille. Tieto linkitetään virtual.finland.fi-sivustolle. TOIMENPITEET: Poikkihallinnollisen työmarkkinajärjestöjen täydentämän ohjausryhmän tilaama työvoiman maahanmuuton vetovoimastrategian esiselvitys valmistui lokakuussa Esiselvityksessä 20

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen

Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Hyvinvointialan työvoiman turvaaminen Asiantuntijaseminaari 13.1.2011, Helsinki Tapani Kojonsaari 13.1.2011 Maahanmuuton tilannekatsaus Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman väliarviointi Työvoiman

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman loppuraportti

Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman loppuraportti SISÄASIAINMINISTERIÖ Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelman loppuraportti Hare: SM053:01/2008 Marraskuu 2012 1 JOHDANTO... 2 2 MAAHANMUUTON TILANNEKATSAUS... 4 2.1 MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS... 4 2.3 ULKOMAALAISTAUSTAINEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto

OLESKELULUVAT VUONNA 2009. 1. Johdanto TILASTOANALYYSI 2009 Maahanmuuttoyksikkö 22.2.2010 OLESKELULUVAT VUONNA 2009 1. Johdanto Tilastokatsauksessa kuvataan vuoden 2009 aikana vireille tulleiden oleskelulupahakemusten ja Maahanmuuttovirastossa

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Jakelussa mainitut 13.10.2014

Jakelussa mainitut 13.10.2014 190/54/2011 Jakelussa mainitut 13.10.2014 Tarkastuskertomus 13/2012 Työperäinen maahanmuutto JÄLKISEURANTARAPORTTI Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt jälkiseurannan viitekohdassa mainitusta tarkastuksesta.

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012

Ulkomaalaisten lupa-asiat. Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Ulkomaalaisten lupa-asiat Ylitarkastaja Pentti Sorsa Maahanmuuttovirasto, Maahanmuuttoyksikkö 21.5.2012 Viisumi vai oleskelulupa? Viisumi on maahantulolupa lyhytaikaista ja tilapäistä, enintään kolme kuukautta

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR-ohjelma

Manner-Suomen ESR-ohjelma Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014

Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut. ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Työlinja ja Työlinjan maahanmuuttajapalvelut ALPO-verkostopäivät Mikkelissä 21. 22.5.2014 Irma Valtonen Juulia Lätti Mikkeli 22.05.2014 TE-ASIAKASPALVELUKESKUS Tietoa, neuvontaa ja ohjausta puhelimen,

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015. Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja 25.8.2015 Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy Kuka muuttaa Suomeen? Vain joka kymmenes tulee pakolaisena, suojelun

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET

OLESKELULUPA SUOMEEN TIETOSIVU MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET TIETOSIVU OLESKELULUPA SUOMEEN MUUT KUIN EU/ETA-KANSALAISET Suomeen tulevat ulkomaalaiset tarvitsevat yleensä oleskeluluvan pitkäaikaista oleskelua varten Suomessa. Tässä tietosivussa selostetaan yleisluonteisesti

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011. Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto

Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011. Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto Gateway-projekti 1.10.2008 31.3.2011 Päivi Jylli Projektipäällikkö Luksia aikuisopisto Mitä projekti teki? Tuotti työperusteiseen maahanmuuttoon toimintamallin jossa aikuiskoulutuskeskusten rooli keskeinen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

ULKOMAILTA REKRYTOINTI HELSINGIN KAUPUNGILLA

ULKOMAILTA REKRYTOINTI HELSINGIN KAUPUNGILLA ULKOMAILTA REKRYTOINTI HELSINGIN KAUPUNGILLA Työvoimaa sosiaali- ja terveyspalveluihin keinona kansainvälinen rekrytointi? 26.3.2010, henkilöstövoimavara, henkilöstökeskus HELSINGIN KAUPUNKI SUOMEN SUURIN

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014

LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön. TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke ja sen vaikutukset käytännön neuvontatyöhön TEM neuvojien koulutuspäivä Hilkka Vanhatalo 10.12.2014 LuvallaHETU-hanke Hankkeen esittely Hankkeen sisältö Tavoitteet Prosessi muutoksen

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot