Maakuntavaltuusto Uuden maakunnan strategia- ja talousseminaari. Maakuntavaltuusto

Transkriptio

1 Maakuntavaltuusto Uuden maakunnan strategia- ja talousseminaari Maakuntavaltuusto Kokouksen lopuksi maakuntavaltuustolle järjestään uuden maakunnan talous- ja strategiaseminaari, jossa esitellään Uudenmaan maakuntavalmistelun tilannetta. Oheismateriaalina seminaarin ohjelma. Ehdotus: Käsittely: Maakuntavaltuusto merkitsee tilannekatsauksen ja alustukset tiedoksi. Seminaarin aikana käytyä keskustelua ja strategiatyöpajan tuloksia hyödynnetään Uusimaa hankkeen jatkovalmistelussa. Käsittely aloitettiin seminaariohjelman mukaisesti Markus Sovalan tilannekatsauksella sekä Ilari Soosalun ja Markus Syrjäsen alustuksilla uuden maakunnan rahoituksesta ja talouden lähtökohdista. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että valtuutetuilla on mahdollisuus keskustella maakunta- ja sote-uudistuksesta. Keskustelun aikana Maria Ohisalo esitti, että Uudenmaan maakuntavaltuusto antaisi kannanottonaan maakunta- ja sote-uudistukseen seuraavan valtuutetuille liiton toimiston sähköpostista lähetetyn ehdotuksen: "Uudenmaan maakuntavaltuusto pitää esitettyä maakuntamallia vahingollisena, koska se ei ota huomioon maan suurimman maakunnan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteitä. Maakuntaa hallintomallina ja uudistusta ei tule toteuttaa Uudellamaalla esitetyllä tavalla. Uudenmaan volyymi on merkityksellinen ja alueen näkemykset tulee ottaa paremmin huomioon. Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunkiseutu tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta lähes kolmanneksen ja Uusimaa yhteensä noin 40 prosenttia. Toimintaympäristönä Uusimaa on talouden dynamiikan, elinkeinorakenteen, tutkimuksen ja ulkomaisten investointien määrän suhteen erityisen tärkeä koko Suomen kehitykselle. Samalla haasteet ovat erityiset esimerkiksi eriarvoistumisen torjumisessa, koulutuksessa ja maahanmuutossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on tarpeellista, mutta se täytyy tehdä hallitusti. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kasvualuetta ei ole koko maankaan näkökulmasta järkevää heikentää alueen tarpeisiin sopimattomalla uudistuksella. Maakunnan rakentaminen toisi tullessaan suuria toiminnallisia ja taloudellisia haasteita ja lisäisi byrokratiaa. Sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksesta tulisi tällä mallilla vaikeasti hallittava ja monimutkainen. Kasvavalle Uudenmaan maakunnalle osoitettaisiin kustannusten hillinnän tavoitteesta kolmasosa, noin miljardi euroa. Uudenmaan maakuntavaltuusto esittää, että Uudenmaan sekä

2 pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja kyky hoitaa velvoitteensa kunnittain tai yhteistoiminnassa otetaan huomioon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen rakenteeksi etsitään yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa toisenlainen malli kuin nyt käsittelyssä oleva." Johanna Karimäen lisäksi Ohisalon ehdotusta kannattivat Leena Luhtanen sosialidemokraattien valtuustoryhmän puolesta sekä Pia Lohikoski vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta. Kannatetun ehdotuksen jälkeen puheenjohtaja esitti pidettäväksi taukoa, jonka aikana asian käsittelymenettelyä selvitetään. Tauon jälkeen puheenjohtaja totesi, että valtuuston kannanoton antaminen otetaan asiana käsittelyyn ja käsittelyn pohjana on valtuutettu Ohisalon kannatettu esitys. Puheenjohtaja toi esille, että kannanotto on syntynyt poliittisessa valmistelussa eikä virkamiesten toimesta. Uudenmaan liiton lakimies Tero Suursalmi vahvisti, että käsittelyssä oleva pykälä maakunnan strategia- ja talousseminaarin järjestämisestä on valmisteltu maakuntahallituksen kokouksessa, jonka perusteella maakuntahallituksen ehdotus maakuntavaltuustolle oli merkitä maakuntavalmistelun tilannekatsaus tiedoksi. Valtuuston esityslistalla olevista asioista on kuitenkin sallittua käydä keskustelu ja muunlaisten päätösehdotusten tekeminen on mahdollista. Hän korosti myös, että asia koskee vain valmistelua, eikä valtuusto tee varsinaista päätöstä. Merkittiin pöytäkirjaan Jukka Kilven eriävä mielipide puheenjohtajan päätöksestä ottaa kannanotto käsiteltäväksi kokouksessa. Kilpi piti päätöstä laittomana perustelunaan, että se on syntynyt kuntalain 12 luvun päätöksentekoa koskevien säädösten vastaisessa järjestyksessä. Valtuutettu Heikki Vestman esitti, että kannanoton loppuun lisätään seuraava kappale: "Uudenmaan maakuntavaltuusto katsoo, että Uudenmaan maakunnan erityispiirteiden vuoksi sen määritteleminen yhdeksi vaalipiiriksi vaarantaisi alueellisen edustuksellisuuden maakunnallisessa päätöksenteossa ja aiheuttaisi sen myötä demokratiavajeen. Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirit tulee säilyttää joka tapauksessa maakuntavaalien yhteydessä kahtena sisäisenä vaalipiirinä." Eveliina Heinäluoma kannatti valtuutettu Vestmanin esitystä. Eerikki Viljanen esitti keskustan valtuustoryhmän puolesta seuraavan vaihtoehtoisen kannanottoesityksen: "Uudenmaan maakuntavaltuusto pitää esitettyä maakuntamallia toimivana pohjana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle Uudellamaalla. Sen toimeenpano on kuitenkin erittäin vaativa tehtävä ottaen huomioon Uudenmaan erityispiirteet. Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunkiseutu tuottaa

3 tilastojen mukaan Suomen bruttokansantuotteesta lähes kolmanneksen ja Uusimaa yhteensä noin 40 prosenttia. Toimintaympäristönä Uusimaa on talouden dynamiikan, elinkeinorakenteen, tutkimuksen ja ulkomaisten investointien määrän suhteen erityisen tärkeä koko Suomen kehitykselle. Toisaalta Uusimaa kohtaa erityisiä haasteita esimerkiksi eriarvoistumisen torjumisessa, koulutuksessa ja maahanmuutossa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on tarpeellista ja kiireellistä, kuten eduskunnan perustuslakivaliokunta on yksimielisesti todennut. Se on toteutettava Uudellamaalla hallitusti. Maakunnan rakentamiseen liittyy suuria toiminnallisia ja taloudellisia haasteita. Samalla se antaa kuitenkin mahdollisuuden purkaa byrokratiaa, kun useat nykyiset organisaatiot yhdistetään itsehallinnollisen maakunnan sateenvarjon alle. Uudenmaan maakuntavaltuusto kiinnittää vakavaa huomiota Uudenmaan erityispiirteisiin ja haasteisiin maakunta- ja soteuudistuksen toteuttamisessa. Hallituksen ja eduskunnan tulee huolehtia siitä, että uudistuksen toteuttamiseen annetaan Uudellamaalla riittävän väljät puitteet ja turvataan sen rahoitus oikeudenmukaisessa suhteessa muihin maakuntiin." Tea Nieminen kannatti valtuutettu Viljasen esitystä. Mirita Saxberg teki ehdotuksen, että kannanoton loppuun lisätään maininta uudistuksen talousvaikutusten uudelleen arvioinnista Uudellamaalla. Ehdotus raukesi kannattamattomana. Keskusteltaessa äänestystavasta lakimies Tero Suursalmi selosti, että Uudemaan liiton hallintosäännön 87 mukaan äänestys voidaan toimittaa sähköisesti koneella, nimenhuudolla tai maakuntavaltuuston päättämällä muulla tavalla. Äänestystavasta päättäminen Koska oli tehty useita kannatettuja esityksiä, puheenjohtaja totesi, että niistä on äänestettävä. Puheenjohtaja kertoi valtuustoryhmistä tulleen toiveen kädennostoäänestyksestä. Keskustelussa esiin noussutta suljettua lippuäänestystä ei otettu huomioon, koska tapa koskee henkilövalintoja. Kun äänestystapaehdotusta ei hyväksytty yksimielisesti, oli ratkaistava äänestämällä, suoritetaanko äänestys kädennostoäänestyksenä vai sähköisesti. Äänestysmenettelyksi puheenjohtaja esitti, että ne jotka kannattavat kädennostoäänestystä äänestävät "JAA" ja ne jotka sähköistä äänestystä äänestävät "EI". Annetut äänet jakautuivat seuraavasti: 51 "JAA-ääntä 16 "EI-ääntä" 2 "TYHJÄÄ". Puheenjohtaja totesi, että äänestystavaksi on hyväksytty kädennostoäänestys ja kutsui pöytäkirjantarkastajat Kukkolan ja Eerolan ääntenlaskijoiksi. Sähköisesti toimitetun äänestyksen äänestysluettelo on liitteenä. Kannatettujen ehdotuksien äänestysjärjestys puheenjohtajan

4 ehdotuksesta Ensimmäisessä äänestyksessä vastakkain olivat pohjaehdotuksena Ohisalon ehdotus vastaan Viljasen vaihtoehtoinen kannanottoehdotus. Ohisalon ehdotusta äänestävät "JAA" ja ne jotka kannattavat Viljasen ehdotusta äänestävät "EI". Äänestystulos oli 54 "JAA-ääntä, 5 "EI-ääntä" ja 9 "TYHJÄÄ". Toisessa äänestyksessä vastakkain olivat Vestmanin pohjaehdotusta täydentävä ehdotus ja edellisessä äänestyksessä voittanut Ohisalon ehdotus. Vestmanin ehdotusta äänestävät "JAA" ja ne jotka kannattavat Ohisalon ehdotusta äänestävät "EI". Äänestystulos oli 49 "JAA-ääntä", 10 "EI-ääntä" ja 9 "TYHJÄÄ". Lopuksi ratkaistiin äänestämällä siitä, hyväksytäänkö valtuuston kannanoton antaminen edellisessä äänestyksessä voittaneen Vestmanin pohjaehdotusta täydentävän ehdotuksen mukaisena. valtuuston kannanoton antamista äänestävät "JAA" ja ne jotka vastustavat kannanoton antamista äänestävät "EI". Äänestystulos oli 57 "JAA-ääntä", 12 "EI-ääntä" ja 5 "TYHJÄÄ". Äänestyksien tuloksena maakuntavaltuusto hyväksyi yhteisen kannanoton antamisen Vestmanin pohjaehdotusta täydentävän ehdotuksen mukaisena. Päätös: Maakuntavaltuusto päätti antaa seuraavan kannanoton maakunta- ja soteuudistukseen: "Uudenmaan maakuntavaltuusto pitää esitettyä maakuntamallia vahingollisena, koska se ei ota huomioon maan suurimman maakunnan ja pääkaupunkiseudun erityispiirteitä. Maakuntaa hallintomallina ja uudistusta ei tule toteuttaa Uudellamaalla esitetyllä tavalla. Uudenmaan volyymi on merkityksellinen ja alueen näkemykset tulee ottaa paremmin huomioon. Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunkiseutu tuottaa Suomen bruttokansantuotteesta lähes kolmanneksen ja Uusimaa yhteensä noin 40 prosenttia. Toimintaympäristönä Uusimaa on talouden dynamiikan, elinkeinorakenteen, tutkimuksen ja ulkomaisten investointien määrän suhteen erityisen tärkeä koko Suomen kehitykselle. Samalla haasteet ovat erityiset esimerkiksi eriarvoistumisen torjumisessa, koulutuksessa ja maahanmuutossa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on tarpeellista, mutta se täytyy tehdä hallitusti. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kasvualuetta ei ole

5 koko maankaan näkökulmasta järkevää heikentää alueen tarpeisiin sopimattomalla uudistuksella. Maakunnan rakentaminen toisi tullessaan suuria toiminnallisia ja taloudellisia haasteita ja lisäisi byrokratiaa. Sosiaalija terveyspalveluiden uudistuksesta tulisi tällä mallilla vaikeasti hallittava ja monimutkainen. Kasvavalle Uudenmaan maakunnalle osoitettaisiin kustannusten hillinnän tavoitteesta kolmasosa, noin miljardi euroa. Uudenmaan maakuntavaltuusto esittää, että Uudenmaan sekä pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja kyky hoitaa velvoitteensa kunnittain tai yhteistoiminnassa otetaan huomioon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen rakenteeksi etsitään yhdessä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa toisenlainen malli kuin nyt käsittelyssä oleva. Uudenmaan maakuntavaltuusto katsoo, että Uudenmaan maakunnan erityispiirteiden vuoksi sen määritteleminen yhdeksi vaalipiiriksi vaarantaisi alueellisen edustuksellisuuden maakunnallisessa päätöksenteossa ja aiheuttaisi sen myötä demokratiavajeen. Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirit tulee säilyttää joka tapauksessa maakuntavaalien yhteydessä kahtena sisäisenä vaalipiirinä." Lisäksi maakuntavaltuusto merkitsi tiedoksi Uusimaa2019 -hankkeen tilannekatsauksen ja alustukset. Koska seminaariohjelma jäi kesken päätettiin puheenjohtajan ehdotuksesta järjestää ylimääräinen valtuuston kokousseminaari Jukka Kilpi, Henrik Vuornos ja Keskustan valtuustoryhmä ilmoittivat eriävän mielipiteensä valtuuston kannanoton antamiseen liittyvään päätökseen.