Isonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 7/2011/3 Dnro ESAVI/295/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Isonevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Lapua Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie VAASA VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koska asia on kuulutettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ennen Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vaskiluodon Voima Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella hakemuksellaan pyytänyt ympäristölupaa Isonevan 69,4 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Lapuan kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa aloittaa vesiensuojelurakenteiden toteutustyöt lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Vaskiluodon Voima Oy:llä on hallussa tuotantoon suunnitellusta alueesta lohkon 1 alue ja vesienkäsittelyrakenteiden (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) alue. Lohkon 2 alue (15,3 ha) ei ole hakijan hallussa ja hanke toteutetaan sen osalta, jos hakija saa alueen hallintaansa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Isonevan alueella ei ole merkintöjä. Isoneva kuuluu turvetuotantovyöhyke tt-3:lle, jolla on voimassa suunnittelumääräys IV, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa vesistövaikutukset on otettava huomioon siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Yleiskuvaus toiminnasta Isonevan turvetuotantoalueella on kaksi lohkoa, joiden pinta-alat ovat 51,1 ha ja 15,3 ha. Lisäksi on neljä auma-aluetta, joiden yhteispinta-ala on 3 ha. Alueen kuntoonpanovaiheessa rakennetaan eristysojat ja keskitetyt vesiensuojelurakenteet (laskeutusaltaat ja pintavalutuskenttä) ja tämän jälkeen tuotantoalueen sarka-, kokooja- ja laskuojasto. Kunnostustyöt on suunniteltu aloitettavaksi talvella Tuotantoalueen pinta valmisteltaisiin kesällä Turvetuotanto on tarkoitus aloittaa kesällä Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta keskimäärin MWh vuodessa hakijan Seinäjoen voimalaitoksen käyttöön. Tuotantoa kesäkautena on noin 40 vuorokauden aikana. Tuotannon arvioidaan jatkuvan noin 25 vuotta. Turve kuljetetaan metsäautotien, Saunasaarentien ja valtatien 16 kautta Seinäjoelle. Jälkikäytön muotoina tulevat kysymykseen maa- ja/tai metsätalouskäyttö. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojissa sarkaoja-altaat ja sihtiputkirakenne, kokoojaojissa virtaamansäätöpadot, kaksi laskeutusallasta, pumppaamo ja pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,2 ha, joka on 4,2 % sen valuma-alueesta. Kesäajan kuoritukselle laskettu Isonevan tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttama vuosikuormitus (kg/a) alapuoliseen vesistöön on arvioitu seuraavaksi:

3 3 Kiintoaine Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet Turvepölyä syntyy tuotannon kaikissa vaiheissa sekä autoon lastauksen ja kuljetuksen aikana. Pölyäminen on ajoittaista ja keskittyy kesä-elokuun poutakausiin. Pölypäästöjen määrään vaikuttaa useita tekijöitä, kuten turpeen kosteus, maatuneisuus, hiukkaskoko, tuotantomenetelmä, säätila sekä tuulen voimakkuus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään. Sateisina jaksoina tai tuulen yläpuolella pölyä ei esiinny. Turvetuotannon aiheuttama melu ja tärinä ovat peräisin työkoneista ja raskaista kulkuneuvoista. Tuotannon aiheuttama melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turvetuotannon aiheuttama meluhaitta on yleensä hyvin paikallinen ja vastaa maataloudesta aiheutuvaa konemelua. Melun määrään voidaan vaikuttaa koneiden valinnalla, töiden ajoituksella, turveaumojen ja teiden sijoituksella sekä jättämällä kasvillisuuden muodostamia suojavyöhykkeitä asutuksen ja tuotantokentän välille. Energiaturve toimitetaan voimalaitokselle pääosin tuotantoa seuraavana talvikautena. Tuotetun turpeen ajo kestää yhdellä autolla 1,5 2 kuukautta, jolloin kuormia on 4 5 vuorokaudessa. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteille rakennetaan katos ja jätteille asiamukaiset keräysastiat. Jäteöljyt ja öljyiset jätteet kerätään ja säilytetään jäteöljysäiliöissä ja astioissa katoksessa. Tuotantokalustosta kertyvät romuakut kerätään katokseen. Alueen ongelmajätteiden poiskuljettamisesta ja hävittämisestä tehdään sopimus ongelmajäteyrityksen kanssa. Hakemuksen liitteenä olevassa kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Isonevan alue on pääosin ojitettu metsänkasvatukseen. Tuotantoon suunnitellusta alueesta 60 ha sijoittuu metsäojitetulle alueelle ja 9 ha ojittamattomalle avosuoalueelle. Avosuoalue edustaa Etelä-Pohjanmaan soiden tyypillisiä karuja suotyyppejä (lyhytkorsinevaa ja rahkanevaa). Ojitetut alu-

4 Asutus ja maankäyttö eet ovat lyhytkorsinevarämettä, rahkarämettä, tupasvillarämettä ja lyhytkorsinevaa. Ojittamaton alue on ympäröity metsäojilla. Suoalueella ei esiinny avoimia vesialueita eikä luonnontilaisia puroalueita. Lapuan Isonevan kasvillisuus ja linnusto inventoitiin kesällä Raportissa on esitetty havaittu lajisto sekä analyysi luonnonsuojelullisista arvoista. Raportin mukaan Isonevan tutkimusalue on kasvillisuudeltaan tavanomainen ja vähälajinen. Nevaosia lukuun ottamatta alueen suot ovat muuttuneita tai kehittyneet jo turvekankaiksi. Ojitusten seurauksena suokasvillisuus on väistymässä ja metsäkasvillisuus runsastumassa. Isoneva on linnustolliselta arvoltaan kohtalainen. Suolinnustoltaan kohde on vaatimaton. Laskennoissa tavatuista lajeista merkittävimmät lajit olivat teeri, sinisuohaukka, kapustarinta, pikkukuovi sekä palokärki. Vaikka alueen linnusto koostuukin pitkälti yleisistä metsälajeista, kohottaa kapustarinnan ja sinisuohaukan pesintä alueen arvoa. Samoin alueen merkitystä nostaa teerien runsas määrä alueella. Lapuan Isonevalla ei tavattu metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia suojeltavia elinympäristöjä tai eliölajistoa. Isonevan luontoarvot ovat suhteellisen vaatimattomia verrattuna esimerkiksi läheisiin Naturaalueisiin Vanhanevaan ja Peränevanholmaan. Hankkeen toteutuminen saattaisi häiritä teeren soidinta ja pesintää. Hanke häiritsisi todennäköisesti jossakin määrin myös hankerajauksen ulkopuolella havaitun sinisuohaukan pesintää. Isonevan tuotantoalue sijaitsee Lapuan kaupungissa noin 20 km Lapuan taajamasta itään. Isonevan lähin asutus on suunnitellun tuotantoalueen koillispuolella 400 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Talot eivät ole vakituisessa asuinkäytössä. Suon koillispuolella on asutusta m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turvetuotannosta aiheutuva laskeutuvan pölyn haitta voi ylittää viihtyvyyshaittarajan noin 100 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turvetuotantoalueilla tehtyjen melumittausten ja -laskelmien perusteella on arvioitu, että tuotantokoneista aiheutuva melu ei useimmissa tapauksissa ylitä melun ohjearvoja tuotantoalueen ulkopuolella. Tuotantokalusto voi aiheuttaa 55 db:n melutason hetkellisen ylittymisen metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Turpeen kuljetusreitin varrella Saunasaarentiellä ei ole tuotantoalueen kohdalla asutusta. Saunasaarentien ja valtatien liittymän läheisyydessä on asutusta. 4

5 5 Isonevan ympäristön mineraalimaa- ja suoalueet ovat metsätalouskäytössä. Suunniteltu tuotantoalue ei aiheuta haittoja ympäröivän alueen metsätalouskäytölle. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö ja vedenlaatu Isonevan läheisyydessä ei ole yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvia alueita. Isonevasta noin 1,7 km päässä on Kauhajärven porakaivot -pohjavesialue. Isonevan ja porakaivojen välissä on vedenjakaja. Isoneva sijaitsee Lapuanjoen vesistöalueen (44) Kauhavanjoen valumaalueen (44.06) Kauhajärven valuma-alueella (44.063). Kuivatusvedet johdetaan metsä- ja pelto-ojien kautta Kauhajärveen. Etäisyys tuotantoalueen purkupaikalta Kauhajärveen on noin 2,1 km. Pelto-ojan valuma-alueesta on suota noin 50 %, viljelyalueita 30 % ja mineraalimaita 20 %. Suoalueet on lähes kokonaan ojitettu metsänkasvatukseen. Pelto-ojan valuma-alue laskussa Kauhajärveen on 6,05 km 2. Kauhajärvi Kauhajärven valuma-alue järven luusuassa on 64,64 km 2. Kauhajärvi on suhteellisen matala, tyypiltään runsashumuksinen järvi. Järven pinta-ala on 2,2 km 2, keskisyvyys 3,6 m, suurin syvyys yli 13 m ja vesitilavuus milj. m 3. Veden teoreettinen viipymä järvessä on 7,5 kk. Kauhajärven luusuasta vedet laskevat Kauhavanjoen kautta Lapuanjokeen. Kauhajärven ympärillä on noin 750 asukkaan kylä ja noin 40 kesäasuntoa sekä runsaasti järveen viettäviä peltoja. Asutuksen ja erityisesti maa- ja metsätalouden aiheuttaman kuormituksen takia järvi on vähitellen rehevöitynyt. Rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseksi ja järven tilan parantamiseksi Kauhajärven kesäajan keskivedenpintaa on nostettu noin 0,5 metriä vuonna Lisäksi on rakennettu alusveden purkuputki järven syvänteestä tehostamaan vedennoston vaikutuksia. Lisäksi järven kunnostushankkeessa pengerrettiin rantoja kosteikkojen muodostumiseksi, ruopattiin uimarantoja ja venevalkamia sekä rakennettiin kosteikkoja ja niitettiin vesikasveja. Kauhajärven kokonaisfosforipitoisuus on ollut vuosina keskimäärin 50 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus µg/l. Järven vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Happitilanne on ollut kohtuullisen hyvä. Järven pohjakerroksessa on esiintynyt talvisin heikentynyttä happipitoisuutta.

6 6 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Isonevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys Kauhajärven vedessä on arvioitu seuraavaksi: Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Kiintoaine 0,0005 µg/l 0,03 µg/l 0,0001 mg/l Isonevan kuormituksen vaikutuksia ei voida havaita järvessä eikä kuormituksella ole vaikutusta Kauhajärven kalastoon tai kalastukseen. Ympäristöriskit Tuotantoalueen palosuojelu tullaan toteuttamaan Sisäasiainministeriön turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta antaman ohjeen mukaisesti. Tuotantokaluston polttoaineen varastosäiliötä tarkkaillaan säiliön käytön ja täytön yhteydessä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakijalla on käynnissä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä turvetuotantosoiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma hakijan muilla turvetuotantosoilla. Hakija on esittänyt, että Isonevan alue liitetään alueen kunnostuksen jälkeen tuotantovaiheessa jo toiminnassa olevaan tarkkailuohjelmaan. Hakija on tehnyt velvoitetarkkailua omien soidensa yhteistarkkailuna vuodesta 1993 lähtien. Tarkkailuohjelman sisältöä on tarkistettu vuonna Uusien ympäristölupien edellyttämät muutokset on tehty tarkkailuohjelmaan vuosina Hakija on tehnyt ehdotuksen kunnostusajan kuormitustarkkailusta ja vesistötarkkailusta. Lisäksi tuotannon aikana tehdään pintavalutuskentän tehon tarkkailua kahden vuoden ajan kun suo on siirtynyt kunnostuksesta tuotantoon ja uudelleen kahden vuoden ajan ennen ympäristöluvan tarkistushakemuksen jättämistä. Hakija ei ole katsonut pöly- tai melutarkkailua tarpeelliseksi, koska asutus sijoittuu etäälle tuotantoalueesta. Korvaukset Hakijan mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on toimittanut Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon täydennyksenä kiinteistötietoja, selvityksen lohkolla 1 sijaitsevan luonnontilaisen 9 ha:n suuruisen suoalueen luonnonarvoista ja hankkeen vaikutuksista tähän, hakemuksen tiivistelmän, selostuksen päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmista sekä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman.

7 7 Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kiinteistöjen ja rantatilojen osoitetiedot sähköisessä muodossa. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon Isonevan luontoselvityksen. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ja Lapuan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapuan Sanomat-lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Lapuan kaupungilta ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä terveydensuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan pitänyt hakijan kohteesta teettämää luontoselvitystä pääpiirteissään riittävänä. Puutteena on pidetty sitä, ettei hyönteisiä ole selvitetty. Selvityksen perusteella alueella on selkeitä luontoarvoja, joita heikentää se, että ympäröivät suoalueet on valtaosin jo ojitettu ja jäljellä oleva ojittamatonkin osa on vahvasti ojitetun suon piirittämää. Kyseisen suon ja muiden lähialueiden turvetuotantoon valjastettujen soiden yhteisvaikutus maakunnan lintu- ja perhoskantoihin saattaa olla merkittävää. Hanke saattaa häiritä teeren soidinta ja pesintää sekä ainakin jossain määrin hankerajauksen ulkopuolella havaitun sinisuohaukan pesintää. Kauhajärven sietokyky on hyvin heikko tai ylitetty, mistä kertovat runsas kasvillisuus, sinileväkukinnot kesällä sekä ajoittainen hapenpuute pohjanläheisissä vesissä talvisin. Isonevalta lähtevästä kiintoaineesta osa sedimentoituu Kauhajärveen pysyvästi ja kuormituksen vaikutukset järven veden laatuun pitkällä aikavälillä voivat olla merkittäviä. Kiintoaine kuluttaa järven pohjalla happea ja lisää fosforikuormitusta. Isonevan pintavalutuskenttä on suunniteltu sijoitettavaksi ojitetulle alueelle. Ojat kulkevat pintavalutuskentällä pitkittäissuuntaisesti. Rakenne vaikuttaa siihen, että todennäköisesti kentällä tulee olemaan oikovirtauksia, vaikka ojia pyrittäisiinkin tukkimaan. Tämä heikentää kentän tehoa ja kasvattaa alapuoliseen vesistöön johdettavaa kuormitusta. Kauhajärvi on luokiteltu kokonaisarvioltaan tyydyttäväksi ja vesipolitiikan puitedirektiivin mukainen tilatavoite vaatii eri kuormituslähteistä aiheutuvan kuormituksen vähentämistä. Lisäksi Kauhavanjoella on voimassa maakuntakaavan suunnittelumääräys IV, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Ympäristökeskus on katsonut, ettei hankkeelle tule myöntää lupaa.

8 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän käyttäminen vain sulan maan aikana jättää kevät- ja syysaikaisen valunnan osittain sekä talviaikaisen valunnan kokonaan tehostetun puhdistuksen ulkopuolelle. Lisäksi voidaan myöntää lupa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Luvansaaja on määrättävä tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Luvansaaja on velvoitettava maksamaan 530 euron suuruista vuosittaista kalatalousmaksua. 3) Lapuan kaupunginhallitus ja tekninen lautakunta ovat katsoneet, että turvetuotantoalueen pölyhaittojen torjuntaan tulee kiinnittää Isonevan alueella erityistä huomiota, koska suunniteltu tuotantoalue sijaitsee melko lähellä Kauhajärven kyläasutusta ja vielä vallitseviin tuuliin nähden epäedullisessa, lounaan ilmansuunnassa. Hakijan tulee varmistaa, että tuotantoalueen kuivatusvesien kuormittava vaikutus ei saa heikentää Kauhajärven virkistysmahdollisuuksia ja muita järven kunnostuksella aikaansaatuja vesistön tilan parantuneita ominaisuuksia. Tuotantolohkon 2 osalta hakijan tulee pikaisesti neuvotteluteitse päästä maanomistajien kanssa ratkaisuun, onko ko. alue saatavissa turvetuotantokäyttöön vai ei, koska epäselvä tilanne ei ole kummankaan sopijapuolen kannalta toivottava. 8 4) Lapuan kaupungin ympäristölautakunta on katsonut, että Kauhajärveen ei tulisi johtaa lisää vesiä turvetuotantoalueilta. Turvetuotantoalueilla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustaa ympärivuotinen pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen kunnossapidossa kerran vuodessa tapahtuva tyhjennys ei ole riittävä puhdistusväli, mikäli kuivatusvedet johdetaan Kauhajärveen. Ojien kaivuutyöt tulee suorittaa siten, että kuntoonpanovaiheessa ei aiheudu poikkeavaa kuormitusta Kauhajärveen. Tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsee useita asuinrakennuksia lähietäisyydellä. Lisäksi asutuksen ja tuotantoalueen väliin jäävä maasto on pääasiassa peltoa. Tuotanto tulee järjestää siten, että melutason ohjearvot eivät ylity lähimpien kiinteistöjen piha-alueella. Polttoaineet ja jäteöljy tulee säilyttää alueella siten, että mahdollisessa vuototilanteessa poltto- ja jäteöljyä ei pääse maaperään eikä vesistöön. Mahdollisista turvetuotantoalueella tapahtuvista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa myös kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. 5) Lapuan kaupungin perusturvalautakunta on todennut, että turvetuotanto ei saa aiheuttaa lähialueen asuntoihin melu- tai pölyhaittoja. Asuinhuoneistojen sisätilojen melutason tulee olla päiväsaikaan L aeq, 07-22h 35 db ja yöaikaan L aeq, 22-07h 30 db. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, ettei turvetuotannon ja toimintaan liittyvän liikenteen aiheuttama melu nou-

9 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine ja hakemuksen muutos se lähialueen asunnoissa yli sallittujen rajojen. Tuotannosta syntyvän pölyn ehkäisemiseksi tuotanto tulee keskeyttää tuulenvoimakkuuden ollessa yli 10 m/s. 6) AA (Leporanta II, ) on todennut, että Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisesti turvetuotannon suunnittelussa vesistövaikutukset Kauhavanjoen vesistöalueella on huomioitava siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Vaskiluodon Voiman turvetuotanto Isonevalla tulisi sitä lisäämään. Suunnitelmassa tulisi vähintäänkin selvittää se, mitä mahdollisuuksia on noudattaa maakuntakaavassa esitettyä suunnittelumääräystä. 7) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on vastustanut luvan myöntämistä, koska se vaarantaa luonnontilaisen suoalueen. Piiri on katsonut, että myöhemmin on mahdollista hakea turvetuotantolupaa avoimelle suoalueelle, johon se myönnetään, koska se rajautuu turvetuotantoalueeseen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotannon suunnittelumääräyksen I sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti turvetuotantokäyttöön tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja tai sellaisia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Lisäksi Kauhavanjoen valuma-alueella on voimassa maakuntakaavan suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon vesistökuormituksen kokonaistaso pysyisi enintään nykyisellä tasolla. Ojittamattoman suoalueen suotyypeistä silmälläpidettäväksi on luokiteltu tupasvillaräme ja vaarantuneeksi kalvakkaneva. Linnuista jollakin tavoin luokiteltuja lajeja ovat teeri, sinisuohaukka, pikkukuovi, palokärki, kapustarinta, metsäkirvinen, keltavästäräkki ja töyhtötiainen. Avointa nevaosuutta käyttävät myös alueen ulkopuolelta tavattu kurki, riekko ja metso. Lisäksi Kauhajärvessä on ollut pitkään tunnetusti mm. rapua, joka on kiintoaineelle ja happamuudelle herkkä laji. Hyönteisselvitys on jäänyt hakemuksessa huomioimatta eikä muuta uhanalaislajistoa (matelijat, lepakot, nisäkkäät ym.) ole selvitetty lainkaan. Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon johdosta, että alueen luontokartoituksessa alueelta ei havaittu lainsäädännöllä suojeltuja elinympäristöjä tai eliölajeja. Hankealue on kasvillisuudeltaan tavanomainen ja vähälajinen. Hankealue on pääosin ojitettu. Ojitetut suoalueet ovat muuttuneita tai kehittyneet jo turvekankaiksi. Ojitusten seurauksena suokasvillisuus on alueella väistymässä ja metsäkasvillisuus runsastumassa. Luontoselvityksessä alueen todetaan olevan suolinnustoltaan vaatimaton. Hankealueella on 9 ha laajuinen ojittamaton alue, jota ympäröi kolmelta sivulta metsäojitetut suoalueet. Luontoselvityksen 9

10 mukaan alueen luontoarvot eivät ole merkittävät. Etelä-Pohjanmaan maakunnan suoala on yhteensä ha. Ko. suoalaan sisältyy runsaasti ojittamattomia kuten myös Isonevan hankealueen kaltaisia pääosin ojitettuja suoalueita. Lausunnossa todetaan hankkeen pintavalutuskentän sijoittuvan ojitetulle suoalueelle, jolla voi olla ojien tukkimisesta huolimatta kentän puhdistustehoa laskevia oikovirtauksia. Hakija on tarkistanut suunnitelmassa pintavalutuskentän sijoitusta ja siirtänyt kentän ojittamattomalle suoalueelle. Samalla kentän kokoa on suurennettu mitoitusohjetta suuremmaksi 5,3 %:iin kentän valuma-alueesta. Kenttä sijoittuu paksuturpeiselle suoalueelle. Turvekerroksen pinnassa on paksu maatumaton/heikosti maatunut rahkaturvekerros, joka toimii tehokkaana kiintoaineen ja ravinteiden pidättäjänä. Hakija on myös muuttanut kuivatusvesienjohtamisen pintavalutuskentälle ympärivuotiseksi, vaikkei lausunnossa niin edellytetäkään. Muutoksilla estetään lausunnossa esitetty mahdollinen kiintoainekuormitus Kauhajärveen. Isonevan hankealueen vesiensuojelurakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia ja niiden avulla voidaan pidättää haitallinen kuormitus suoalueelle. Hanke toteutetaan vesiensuojelutekniikalla, joka on selkeästi tehokkaampaa kuin vanhojen tuotantoalueiden toteutuksessa edellytetty tekniikka. Vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti laaditussa Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Isonevan hankkeen pintavalutuskenttään perustuva vesiensuojelutekniikka on luokiteltu hyvin tehokkaaksi ja ensisijaisesti suositeltavaksi tekniikaksi. Toimenpideohjelmassa pintavalutuskenttien toteutettavuuden puutteeksi todetaan usein soveltuvien alueiden puute. Isonevan hankkeessa alueella on hyvin pintavalutuskentäksi soveltuva paksun pintarahkakerroksen omaava suoalue. Yhteenvetona hankealueesta hakija on todennut, että hankealue ei kuulu suojeluohjelmiin eikä hankealueella ei ole lailla rauhoitettuja elinympäristöjä tai eliölajeja. Hankealue on pääosin metsäojitettu ja se on jo suokasvillisuudeltaan pitkälti muuttuneessa tilassa tai muuttunut jo turvekankaaksi. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Alueen vesienkäsittely toteutetaan pintavalutuskentällä, jonka toimintaedellytykset ovat hyvät pintavalutuskenttäalueen ominaisuuksien ja laajan mitoituksen vuoksi. Edellä esitetyillä perusteilla hakija on katsonut, ettei hankkeen ympäristöluvan myöntämiselle ole estettä. Hakija on todennut, että muutoksessa esitetyltä pintavalutuskentältä on mahdollista johtaa kuivatusvedet metsäojien kautta etelään Hirvijoen suuntaan. Hakija toimittaa vaihtoehtoiselta kuivatusvesien laskureitiltä tilojen omistajatiedot. Hakija voi toteuttaa hankkeen myös tällä vaihtoehtoisella kuivatusvesien johtamissuunnalla, jos se on välttämätöntä hankkeen ympäristöluvan saannin kannalta. 10

11 Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että suunnitelmaa on muutettu lausunnossa esitetyn kuivatusvesien ympärivuotisen pintavalutuskenttäkäsittelyn osalta. Hakijalla ei ole huomautettavaa lausunnossa esitettyyn kalataloustarkkailuun eikä kalatalousmaksuun. Lapuan kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan lausunnon osalta hakija on todennut tehneensä omilla turvesoillaan pölytarkkailua. Isonevan ympäristölupahakemuksessa on myös tarkasteltu pölypäästötutkimuksia. Isonevalla lähin asuttu talo sijaitsee 400 m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Lähin kyläasutus sijaitsee m etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Ko. etäisyyksillä asutukselle ei koidu pölyhaittoja. Kuivatusvesien puhdistukseen hankkeessa on esitetty sarkaojarakenteiden, virtaamansäädön ja laskeutusaltaiden lisäksi pumppaamolla varustettu pintavalutuskenttä. Pintavalutuskentän paikkaa on suunnitelmassa tarkistettu. Kenttä on siirretty hankealueen luoteiskulmaan ojittamattomalle suoalueelle. Kuivatusvedet pumpataan kentälle ympärivuotisesti. Muutoksella varmistetaan hankkeen vesiensuojelurakenteiden tehokas toiminta. Lohkon 2 alueen käytöstä turvetuotantoon hakija pyrkii sopimaan maanomistajan kanssa. Jos alueen käytöstä ei päästä sopimukseen, niin lohko 2 jää pois tuotantoon kunnostettavasta alasta. Lapuan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta hakija on todennut, että kuivatusvesien johtamista on muutettu siten, että vedet pumpataan ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Pintavalutuskenttä on toiminnassa jo kunnostusvaiheessa ojien kaivutyön aikana. Lausunnossa viitattu kemikalointi on suurten tuotantoalueiden tekniikkaa ja käytössä sulan maan aikana. Pölyhaittojen ja meluhaittojen kannalta tuotantoalue sijoittuu riittävän kauaksi asutuksesta, jotta haittoja ei ilmene. AA:n vaatimusten osalta hakija on todennut, että Isoneva on uusi turvetuotantoalue, joka toteutetaan uudella, hyvin toimivalla vesiensuojelutekniikalla. Hakija rakentaa tuotantoalueen vesien puhdistukseen pintavalutuskentän, jonka kautta kuivatusvedet suodatetaan. Pintavalutuskenttä on toiminnassa ympärivuotisesti. Lisäksi alueella rakennetaan sarkaojarakenteet, virtaamansäätörakenteet ja laskeutusaltaat. Isonevan vesiensuojelurakenteilla saavutetaan hyvä ravinteiden ja kiintoaineen pidätys. Isonevan kuormitus on selvästi alhaisempaa kuin Kauhavanjoen vanhoilla turvetuotantoalueilla, joiden vesiensuojelutekniikka vastaa niiden kunnostusajan vaatimuksia. Kauhavanjoen fosforikuormitus on yhteensä kg/v ja typpikuormitus yhteensä kg/v. Turvetuotannon kuormitus on tästä 310 kg/v fosforia (2 % kokonaiskuormituksesta) ja 9300 kg/v typpeä (3 % kokonaiskuormituksesta). Pienestä kuormitusosuudestaan huolimatta turvetuottajat pienentävät kuormitustaan uusien turvesoiden kehittyneillä vesiensuojelutekniikoilla. 11 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n vaatimuksista hakija on todennut, että Isonevan hankealue on pääosin ojitettua suoaluetta,

12 Hankealueen ojittamaton 9 ha:n suuruinen suonosa on ympäröity kolmelta suunnalta ojituksilla. Hankealueelta ei tavattu luontokartoituksessa lailla rauhoitettuja elinympäristöjä tai eliölajistoa. Hankealueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Hakija on katsonut, että vaatimus luvan myöntämättä jättämisestä on perusteeton ja hankkeelle tulee myöntää ympäristölupa. Vastineen liitteenä olevan tuotantosuunnitelman muutospiirustuksessa tuotantoalue koostuu neljästä lohkosta, joiden yhteispinta-ala on 63,4 ha. Hakemuksen muutoksen johdosta pyydetty lausunto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että Hirvijoki on vesienhoitosuunnitelmassa ja Lapuanjoen toimenpideohjelmassa luokiteltu välttäväksi. Hirvijoen ja Kauhavanjoen yhtymäkohdan alapuolinen Kauhavanjoki on luokiteltu huonoksi. Hirvijoen välttävään tilaan vaikuttavat varsinkin voimakkaasta maankäytöstä (maatalous, metsätalous ja turvetuotanto) johtuva kuormitus. Hirvijoen yhtymäkohdan alapuolisen Kauhavanjoen huono ekologinen luokka johtuu maaperän happamuudesta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on vaatinut, että hakijan on tehtävä arvio hankkeen vaikutuksista alapuoliseen vesistöön. Mikäli vaikutusarvioinnissa ei ilmene esteitä johtamissuunnan muuttamiselle, lupa voidaan myöntää. Toteutuksessa on huomioitava se, että vedet on teknisesti mahdollista johtaa haluttuun suuntaan. Hakijan tulee lisäksi esittää tiedot käyttämästään tekniikasta, jolla ympärivuotinen pumppaus mahdollistetaan. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa, Isonevan päästötarkkailuun on perinteisten parametrien lisäksi laitettava asiditeetti ja joitakin metalleja (esim. alumiini, sinkki ja nikkeli). Hankkeelle ei tule myöntää toiminnan aloittamislupaa. Hakemuksen täydennys Hakija on aluehallintovirastoon toimittamassaan täydennyksessä selvittänyt uuden purkusuunnan vesistötiedot ja antanut kuvauksen vesistön tilasta ja kalastosta sekä vesistön käytöstä ja arvion vesiin johdettavien päästöjen vaikutuksista uuden purkusuunnan vesistössä. Lisäksi täydennykseen sisältyy tiedot turvetuotantoalueista Hirvijoen valuma-alueella ja ympärivuotisessa pumppauksessa käytettävästä tekniikasta. Muutetun suunnitelman mukaisesti Isonevan kuivatusvedet johdetaan Hirvijoen valuma-alueella (44.068) metsäojia ja alaosalla peltoalueen kuivatusojia pitkin Hirvijokeen. Hirvijoki laskee Kauhavanjokeen, joka on Lapuanjoen sivuhaara. Hirvijoen vesi on ravinteikasta, humuspitoista ja tummaa. Hirvijoki on luokiteltu tyypiltään luokkaan Pt (pienet turvemaiden joet). Kemialliselta tilaltaan joki kuuluu luokkaan hyvä, joen kuormitus on luokiteltu kohtalaiseksi ja ekologinen tila on arvioitu välttäväksi. 12

13 Hirvijoki virtaa peltoalueiden halki ja sivuitse. Joen varressa ei ole asutusta. Vuoden 2008 kalataloudellisessa tarkkailussa Hirvijoen sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi ainoastaan pieni määrä särkiä. Koeravustuksissa ei saatu rapuja. Kalastustiedusteluvastauksien mukaan Hirvijoesta on 2000-luvulla saatu ahvenia, kiiskiä, särkiä, ruutanoita, lahnoja, mateita, kivisimppuja ja haukia. Vuonna 2007 kalastajien saaliit koostuivat kiiskistä, ahvenista, hauista, särjistä ja salakoista. Isonevan turvetuotantoalueen kuormituksen aiheuttama ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien lisäys vesistössä tuotantovaiheessa kesän keskimääräisessä valunta- ja kuormitustilanteessa on arvioitu seuraavaksi: 13 Kok.P µg/l Kok.N µg/l Kiintoaine mg/l Hirvijoki laskussa Kauhavanjokeen 0,1 7 alle 0,1 Hirvijoen valuma-alueella on turvetuotantoa 360 hehtaarilla. Kunnostuksessa on 56 ha ja ympäristölupakäsittelyssä 174 ha. Turvetuotantoalueiden ala (590 ha) on Hirvijoen valuma-alueesta 3,3 %. Tuotannossa olevan 360 ha:n alueen vesienkäsittely on ollut peruskäsittelyn mukaista (laskeutusaltaat). Tuotannossa oleville alueille on rakennettu/rakennetaan tehostetut ympärivuotisessa toiminnassa olevat vesienkäsittelymenetelmät (pintavalutus- ja kasvillisuuskentät). Ympäristölupakäsittelyssä oleville alueille on lupahakemuksissa esitetty tehostetut käsittelymenetelmät. Ympärivuotisessa pumppauksessa on tarkoitus käyttää pengerpumppaamoratkaisua, jossa sähkö saadaan joko aggregaatilla tai sähkölinjalla. Uusi tiedoksianto Lausunnot Hakemuksen muutos on annettu tiedoksi kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Lapuan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapuan Sanomat-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Lapuan kaupungilta sekä Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. 8) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää, koska vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle on siitä mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja. Tuotannosta tulee pitää käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitus- ja vesistötarkkailu tehdään esitetyn suunnitelman mukaan. Kuormitustarkkailuun tulee lisätä perinteisten parametrien lisäksi asiditeetti sekä metalleista esimerkiksi alumiini, sinkki ja nikkeli. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojeluraken-

14 teiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ELY-keskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 9) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunnossaan todennut, että Lapuanjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Hirvijoen ekologinen luokitus on arvioitu välttäväksi, mutta kemialliselta tilaltaan joki kuuluu luokkaan hyvä. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa lähes koko Lapuanjoki, mukaan luettuna Hirvijoki, kuuluu luokkaan välttävä. Hirvijoen koon ja virtaamien perusteella kalatalousryhmä on arvioinut, ettei joella ole suurta kalataloudellista merkitystä. Rapuja Hirvijoessa on, mutta kannan tilasta ei ole tarkempaa tietoa. Alueen perustason vesienpuhdistuksella toimivien turvetuotantoalueiden merkitys heikon kalataloudellisen tilan taustalla on merkittävä. Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmä on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää hakemuksen mukaiseen Isonevan turvetuotantoon sekä alueen vesiensuojelurakenteiden toteuttamistöiden aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Luvan saaja tulee määrätä tarkkailemaan kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Lisäksi luvansaajan on maksettava vuosittain 500 kalatalousmaksua käytettäväksi vaikutusalueen kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. 10) Lapuan kaupungin ympäristöinsinööri on todennut, että Lapuan kaupungin ympäristölautakunnan asiasta antama lausunto on otettu huomioon Kauhajärveen kohdistuvan kuormituksen osalta. Muilta osin ympäristöinsinööri on viitannut ko. lausuntoon. 11) Lapuan kaupunginhallitus ja tekninen lautakunta ovat katsoneet, että suunnitellun turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtaminen Kauhajärven suunnan sijasta Hirvijoen suuntaan ottaa paremmin huomioon kaupungin aiemmassa lausunnossaan esille tuomat vesiensuojelunäkökohdat. Kaupungilla ei ole ollut huomautettavaa ympäristölupahakemuksen muutoksesta. 14 Hakijan vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että Isonevan hanke on tavanomainen turvetuotantohanke eikä sen tarkkailussa ole tarvetta vaadittuihin lisämäärityksiin. Pohjanmaan ELYkeskuksen kalatalousryhmän lausunnosta hakija on todennut, että Isonevan hankkeen alue on pieni, vaikutukset vähäiset ja kuivatusvesien käsittely tehokasta. Lausunnossa esitetty kalatalousmaksu on kohtuuttoman suuri ja hakija on esittänyt maksun kohtuullistamista 200 euron suuruiseksi. Tarkkailuosaan hakijalla ei ole ollut huomautettavaa, ei myöskään Lapuan kaupungin lausuntoon.

15 15 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristöluvan Isonevan kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Lapuan kaupungissa Kauhavanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 66 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen muutoksen liitteenä olevan, päivätyn rekisterikartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Hirvijokeen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä olevan päivätyn muutospiirustuksen Tuotantosuunnitelma ja tutkimuspisteet mukaisesti ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaiden, virtausta säätävien patojen ja pintavalutuskentän avulla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket sekä kokoojaojissa virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista sekä esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.

16 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. 16 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Lapuan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana

17 pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. 17 Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja ehdotus kalataloustarkkailusuunnitelmaksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailujen vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Lapuan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Lapuanjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

18 18 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi.

19 Lupamääräysten tarkistaminen Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. 19 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Isonevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suurin osa on ojitettu. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantotoiminnasta lähiasutukselle aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja ehkäistään pölyämistä rajoittavalla määräyksellä sekä asetetuilla melun rajaarvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Isonevan suon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.

20 Lapuanjoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on todettu, että Hirvijoen tilatavoitteen mukainen hyvä tila edellyttää jokiveden nykyisen fosforipitoisuuden µg/l alentamista tasolle 40 µg/l. Toimenpideohjelmassa on arvioitu, että Lapuanjoen alueella turvetuotannon nykykäytännön mukaiset toimenpiteet riittävät tilatavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmassa on myös todettu, että turvetuotantoalueita tulee ohjata jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Ottaen huomioon, että Isonevan turvetuotannon päästöjen osuus alapuolisen vesistön fosfori- ja typpikuormituksesta on vähäinen, hankealue on suurimmalta osin metsäojitettu ja että kuivatusvesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset, hanke ei heikennä Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Lapuanjoen vesistöalueen toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumista. Toiminnan aloittamista koskevan hakemuksen hylkääminen Lupamääräysten perustelut Pintavalutuskenttä ja osa muista vesienkäsittelyrakenteista sijoittuu ojittamattomalle suoalueelle. Vesienkäsittelyrakenteiden rakennustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tältä osin tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on myönnetyn luvan mukaisesta tuotantoalueesta noin 500 m:n etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa pölyämistä aiheuttavaa toimintaa ja muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella val- 20

21 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO vontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen melua ja pölyä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. Tarkkailua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 11 ja 12 ilmenevällä tavalla. Luvan saajan on tehtävä vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta lupamääräyksen 3 mukaisesti ilmoitukset. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimus kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksestä 14 ilmenevällä tavalla ja tarkkailua koskeva vaatimus lupamääräyksessä 12. Kalatalousmaksun suuruus on määrätty ottaen huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Lapuan kaupungin ympäristölautakunnan, Lapuan kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan sekä perusturvalautakunnan pölyä ja melua koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksistä 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. Polttoaineiden ja jäteöljyn säilyttämistä koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 7 ja 8. Poikkeustilanteista ilmoittaminen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle otetaan huomioon lupamääräyksessä 10. AA:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n vaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa päätöksen perusteluihin ja katsoo, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. 21