KAIKU

Transkriptio

1 KAIKU Loppuraportti Sanna Saastamoinen

2 Sisällys Tiivistelmä hankkeen toiminnasta ja tuloksista 1 1. Hankehenkilöstö 2 2. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden toimintakyvun ja työllistettävyyden parantaminen Toimintamallin kehittäminen kuntoutus-, koulutus- ja työllistymispolkujen toteutumiseksi Kuntoutus-, koulutus- ja työllistymistä tukevien järjestöjen verkosto Yhdistystoimijoiden osaamisen kehittäminen työllistymisen tukemisesta Palvelusetelimallin kartoittaminen Turvapaikanhakijoiden tietämyksen lisääminen työelämästä Maahanmuuttaneiden työhönvalmennus Yhdistysten työtehtävien opinnollistaminen Maahanmuuttaneiden yrittäjyyden tukeminen Maahanmuuttaneiden tukeminen opintoihin Uudenlaiset palvelut Välittömät tulokset ja niiden vaikutukset Toiminnan jatkuvuus ja tulosten hyödyntäminen Maantieteellinen alue ja kohderyhmien tavoittaminen Numeeristen tavoitteiden saavuttaminen Numeeriset tavoitteet hankkeen toteuttamisen näkökulmasta Tuensaajan hanketyön ja hankkeen sisällön mukaisen osaamisen kehittyminen Ennakoitujen ja muiden riskien toteutuminen Ohjausryhmän tuki hankkeelle ja arvio hankkeen toteutuksesta Kohderyhmän palaute Tiedotus Hanke-aineiston säilytys 29

3 1 Tiivistelmä hankkeen toiminnasta ja tuloksista KAIKU-hankkeessa toteutettiin työhönvalmennusta työttömille työnhakijoille, tuettiin turvapaikanhakijoiden työllistymistä, kehitettiin toimintamalli työhön ja koulutukseen valmentavan kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä yhdistyskentällä sekä kehitettiin ja kokeiltiin uudenlaisia tapoja ja palveluita työllistymisen tukemiseen. Työhönvalmennus KAIKU-hankkeen työhönvalmennukseen osallistui 135 ihmistä. Heistä 44 % työllistyi avoimille työmarkkinoille tai aloitti tutkintotavoitteisen koulutuksen. KAIKUn työhönvalmennus toteutettiin tuetun työllistymisen työhönvalmennuksena ja lähestymistapana oli ratkaisukeskeisyys. Työhönvalmennuksen asiakkaista 74 aloitti työllistymis- tai koulutuspolkunsa kuntouttavasta työtoiminnasta ja 61 ihmisellä oli maahanmuuttajataustasta johtuen heikko suomen kielen taito. Puolella työhönvalmennukseen osallistuneista ei ollut ammatillista koulutusta hankkeeseen tullessaan ja työttömyys oli kestänyt keskimäärän kolme vuotta. Turvapaikanhakijoiden työllistymisen tukeminen KAIKU-hankkeeseen osallistui 120 turvapaikanhakijaa. Heidän työllistymistään tuettiin Työelämään tutustumisjaksoja (TET) sekä hygieniapassi- ja työturvallisuuskorttikoulutuksia järjestämällä. TET-jaksoja toteutui 72 ja niiden kautta syntyi 31 työsuhdetta. Hygieniapasseja suoritettiin 79 ja työturvallisuuskortteja 42. Osa passin tai kortin suorittaneista oli oleskeluluvan saaneita. Työhön ja koulutukseen valmentavan kuntouttavan työtoiminnan toimintamallin kehittäminen KAIKU-hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan TE-toimiston, Siun soten ja yhdistysten kanssa toimintamalli, jossa ihminen osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan jossakin yhdistysverkoston yhdistyksessä ja saa sosiaaliohjauksen lisäksi työhönvalmennusta. Työhönvalmennuksen avulla kuntouttavan työtoiminnan jaksot ovat lyhentyneet ja eteneminen työhön tai opiskeluihin on varmentunut. Toimintamalli juurtui vuoden 2017 alusta osaksi Joensuun kaupungin työllistymistä tukevaa toimintaa. Yhdistysten osaamista tuettiin järjestämällä koulutuksia ja neuvontaa. Toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen KAIKU-hankkeessa kehitettiin aktiivisesti työhönvalmennuksen sisältöjä. Vaikuttavammaksi työmenetelmäksi havaittiin tuetun työllistymisen työhönvalmennus, jossa käytetään ratkaisukeskeistä työotetta. Tavoiteportaiden (goaling) käyttäminen työhönvalmennuksessa oli erittäin vaikuttavaa. Uusia palveluita kehitettiin ja kokeiltiin yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Näistä vaikuttaviksi osoittautuivat Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus ja Kohti ammatillista koulutusta, jotka molemmat toteutettiin rinnakkaishankkeen kautta työvoimapoliittisina koulutuksina. Lupaavia tuloksia saatiin myös tuetun työnetsinnän palvelusta sekä yrittäjävalmennuksesta. KAIKU-hanke toimi Joensuun ja Kontiolahden alueella Sitä toteutti Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ja rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto sekä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys.

4 2 1. Hankehenkilöstö Hankkeen henkilöstöresurssit: : 2 henkilöä (projektipäällikkö ja työhönvalmentaja) : 3 henkilöä (projektipäällikkö ja kaksi työhönvalmentajaa) : 4 henkilöä (projektipäällikkö, kaksi työhönvalmentajaa ja kotovalmentaja) Projektipäällikkönä toimi Sanna Saastamoinen (opintovapaalla , jolloin sijaisena Hilkka Pirhonen). Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työhönvalmentajana toimi Laura Kärkkäinen ja Hilkka Pirhonen ja Hilkka sijaistaessa projektipäällikköä , hänen sijaisenaan toimi Matleena Pekkanen. Maahanmuuttaneiden asiakkaiden työhönvalmentajana toimi Aino Harinen ja Vuokko Palkovaara Turvapaikanhakija-asiakkaiden kotovalmentajana toimi Mustafa Kamil

5 3 2. Hankkeen tavoitteiden toteutuminen Hanke onnistui vastaamaan hyvin kehittämistarpeeseen ja sille asetetut tavoitteet toteutuivat erittäin hyvin ulkopuolisen arvioijan toteuttaman väliarvioinnin, ohjausryhmän, yhdistysten, työtä hakevien asiakkaiden, sidosryhmien sekä hankkeen toteuttajan tekemän arvioinnin perusteella. Seuraavassa käydään läpi yksitellen hankkeen tavoitteet sekä arvioidaan niiden toteutumista. 2.1 Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden toimintakyvyn ja työllistettävyyden parantaminen Hankkeeseen osallistui yhteensä 262 asiakasta ja näistä 74 asiakkaan polku lähti yhdistyskentällä toteutetusta kuntouttavasta työtoiminnasta työllistymis- tai kouluttautumistavoitetta kohti. Heidän työmarkkinaasemaan vaikutti heikentyneesti puuttuva ammatillinen koulutus (50% asiakkaista), terveydelliset syyt, pitkittynyt työttömyys (keskiarvo 3-4 vuotta), työkokemuksen puute sekä työnhaun taitojen puute. Asiakkaista 49 % oli naisia ja asiakkaiden ikähaarukka oli vuotta. Asiakkaat ohjautuivat hankkeeseen TE-toimistosta, työvoimanpalvelukeskuksesta, sosiaalitoimesta, kunnan työllisyyspalveluista tai ottamalla itse yhteyttä. Tullessaan hankkeeseen he joko olivat kuntouttavassa työtoiminnassa tai he etsivät kuntouttavan työtoiminnan paikkaa yhdistyksistä. Hankkeeseen osallistuneiden asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistettävyyttä edistettiin kirkastamalla heidän henkilökohtainen tavoitteensa. Tavoitteen saavuttamiseksi jokainen asiakas sai henkilökohtaista työhönvalmennusta, jonka aikana tavoite pilkottiin osatavoitteisiin ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat palvelut hankittiin asiakkaille yhtäaikaisesti ja tarpeen mukaisesti. Työhönvalmennuksessa vaikuttavammaksi todettiin ratkaisukeskeinen työote. Hankkeen asiakasprosessit olivat kestoltaan pitkiä, puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen arvioitiin hyödyttääkö hanke asiakasta eli onko hankkeen palvelut hänelle oikea-aikaisia. Ellei näin ollut, asiakkaalle etsittiin hänen tarpeitaan vastaava palvelu. Asiakkuuden aikana suurin osa asiakkaista osallistui kuntouttavaan työtoimintaan yhdistyskentällä, työkokeiluun ja palkkatukityöhön. Lisäksi 20 % asiakkaista kehitti hankkeen aikana ammatillista osaamistaan suorittamalla osatutkintoja uudelta alalta tai suorittamalla osatutkintojen kautta loppuun, aikaisemmin kesken jääneen tutkinnon.

6 4 Tuloksia: Hankkeen asiakkaista, joiden palvelutarve oli hankkeeseen tultaessa kuntouttava työtoiminta: 44 % asiakkaista löysi pitkäkestoisen positiivisen: 23 % työllistyi avoimille työmarkkinoille ja 21 % aloitti tutkintotavoitteisen koulutuksen. 6 % lopetti hankkeen muuttaessaan toiselle paikkakunnalle tai jäädessään työelämän ulkopuolelle äitiysvapaan tai hoitovapaan takia. 46 % hankkeen palvelut eivät olleet ajankohtaisia. Heistä suurin osa ohjattiin/siirtyi päihdepalveluihin ja mielenterveyspalveluihin ja alle viidennes ammatillisen kuntoutuksen selvittelyihin tai työkyvyttömyyseläkettä hakemaan. 5 % hankkeen asiakkaista katosi. Huomioitavaa: jälkeen aloittaneista asiakkaista 71 % on joko työllistynyt tai siirtynyt tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tästä voidaan päätellä, että hankkeen asiakasohjausta ja toimintatapoja on pystytty kehittämään hankkeen toiminnan aikana paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Verratessa hankkeen vaikuttavuutta sille asetettuihin tavoitteisiin (35 % työllistyy tai siirtyy tutkintotavoitteiseen koulutukseen), vaikuttavuuden voidaan todeta olleen erittäin hyvää. Ulkopuolisen arvioijan ja hankkeen toteuttajan tekemän itsearvioinnin mukaan tähän on vaikuttaneet erityisesti seuraavat asiat: - Hankkeen asiakasohjausta kehitettiin niin, että hankkeeseen ohjautui ihmisiä, joiden palvelutarve oli työhönvalmennus kuntouttavan työtoiminnan aikana ja heillä oli voimavaroja oman työllisyystilanteensa edistämiseen. - Työhönvalmennus toteutettiin ratkaisukeskeisillä työmenetelmillä, joiden keskeinen idea on asiakkaan toimijuuden korostaminen ja tavoitteiden asettaminen asiakkaan lähtökohdista ja toiveista käsin. Tavoitteiden asettamiseen käytettiin työmenetelmänä tavoiteportaita eli goalingia sekä ratkaisukeskeisiä kysymyksiä. Näiden tavoitteena on tukea asiakasta oivaltamaan omat mahdollisuutensa. Keskeistä oli myös se, että asiakkuuden alussa laadittujen osatavoitteiden toteutumista arvioitiin säännöllisesti. Lisäksi alussa asetettua tavoitetta tarkistettiin, mikäli sitä kohti eteneminen ei edennyt. - Asiakasprosesseissa kaikkea ei pystytä ennakoimaan ja tämän takia asiakkaiden näkökulmasta erittäin merkitykselliseksi toimintatavaksi osoittautui se, että työhönvalmentaja oli varannut kalenteriinsa joka viikolla noin 4 5 tuntia aikaa akuuteille asiakasasioille. Tämä mahdollisti ongelmatilan- -

7 5 teiden selvittämisen välittömäksi, jolla arvioidaan olevan suuri vaikutus keskeytysten vähäiseen määrään sekä asiakasprosessin sujuvaan etenemiseen. - Asiakkaan tarvitsemien palveluiden yhtäaikainen ja limittäinen saaminen. Perinteisesti asiakas on pystynyt saamaan työllistymistä tukevia palveluita peräkkäin, edellisen loputtua uusi on alkanut odotusajan jälkeen. Hankkeessa kokeiltiin toimintamallia, jossa asiakkaan oli mahdollista esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan aikana suorittaa osatutkinto tai saada työpaikalla tapahtuvaa työelämälähtöistä suomen kielen valmennusta olleessaan työkokeilussa. Lisäksi tuettu työnetsintä aloitettiin viimeistään mahdollisen palkkatukityöjakson puolessa välissä. - Yhdistysverkostolla ja sen tarjoamilla kuntouttavan työtoiminnan tehtävillä aidossa työympäristössä, ammatillisen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksilla sekä palkkatukityöjaksoilla kohti avoimia työmarkkinoita oli erittäin merkittävä vaikutus, joka korostui etenkin asiakkaiden palautteissa, ulkopuolisen arvioijan sekä hankkeen toteuttajan tekemässä arvioinnissa. 2.2 Toimintamallin kehittäminen kuntoutus-, koulutus- ja työllistymispolkujen toteutumiseksi Tavoite toteutui erinomaisesti. Hankkeen koordinoimana kehitettiin vuosina toimintamalli, jonka juurruttaminen osaksi Joensuun kaupungin toimintaan aloitettiin vuonna Tällöin käynnistyi työhön ja koulutukseen suuntaava kuntouttava työtoiminta yhdistyskentällä, eli Kumina-toiminta, Joensuun kaupungin ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen kehittämiskumppanuussopimuksella. Kumina-toiminta perustuu puhtaasti KAIKU-hankkeessa kehitettyyn ja mallinnettuun toimintamalliin, joka luotiin Joensuun kaupungin, TE-toimiston, SiunSoten ja yhdistysten kanssa vuosina ja sen kehittämistä jatkettiin kesään Kehittämiseen saatiin tukea KoordiPok-hankkeen toteuttamasta lean-koulutuksesta, johon osallistui hankkeen työntekijöiden lisäksi Joensuun kaupungin, Siunsoten, TE-toimiston ja yhdistysten edustajia. Joensuun kaupunki on todennut työhön ja koulutukseen valmentavan kuntouttavan työtoiminnan yhdistyskentällä vaikuttavaksi toiminnaksi ja vuodan 2019 alusta se on kiinteä osa kaupungin työllisyyspalveluja (palvelu kilpailutetaan joulukuussa 2018).

8 6 2.3 Kuntoutus-, koulutus- ja työllistymispolkuja tukevien järjestöjen verkosto Yhdistysverkoston kokoaminen onnistui erittäin hyvin, sillä 34 yhdistystä tarjosi kuntouttavan työtoiminnan tehtäviä ihmisille hankkeen aikana. Kaikki näistä yhdistyksistä ovat halukkaita tarjoamaan näitä myös jatkossa. Lisäksi 13 yhdistyksessä suoritettiin osatutkintoja ja 12 yhdistyksen työtehtäviä opinnollistettiin. Nämä yhdistykset haluavat jatkaa ammatillisen osaamisen lisäämiseen liittyvää toimintaa myös hankkeen jälkeen. Lisäksi verkoston muut yhdistykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa opinnollistamiseen liittyen. Yhdistyksillä on myös laajemmin kiinnostusta tarjota kuntouttavan työtoiminnan tehtäviä, mutta sitä rajoittaa se, ettei yhdistyksissä ole jatkuvasti työsuhteessa olevaa työntekijää, jota pidettiin vähimmäiskriteerinä kuntouttavan työtoiminnan työtehtävien tarjoamiselle. Ilman työntekijää vastuu- ja työnohjaamiskysymykset ovat KAIKU-hankkeen kokemusten ja arvion mukaan epäselviä ja vaikea ratkaista. KAIKU-hankkeen kokemusten mukaan yhdistykset tarvitsevat neuvontaa kuntouttavan työtoiminnan tehtävien tarjoamiseen liittyen. Neuvonnan tarve kohdistuu esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan lain tuntemiseen, läsnäolopäivien ilmoittamiseen sekä ongelmatilanteiden selvittämiseen. Tämän vuoksi järjestettäessä kuntouttavaa työtoimintaa yhdistyksissä on huolehdittava, että yhdistyksille on tarjolla tällaisia tukipalveluita. 2.4 Yhdistystoimijoiden osaamisen kehittäminen työllistymisen tukemisesta Yhdistystoimijoiden osaamisen kehittämiseksi niille tarjottiin neuvontaa, järjestettiin tiedotustilaisuuksia ja koulutuksia sekä toteutettiin oppaita. Neuvontaa annettiin yhdistyskohtaisesti yhdistyksissä käymällä, puhelimitse sekä sähköpostitse. Hankkeen aikana neuvontaa annettiin 20 yhdistykselle ja yhdistyskäyntejä toteutettiin yli 300. Näistä 36 keskittyi pelkästään ohjaukseen ja muilla käynnillä ohjattiin yhdistystä sekä tavattiin työtä hakevaa asiakasta työhönvalmennuksen merkeissä.

9 7 Yhdistyksille järjestettiin seuraavat koulutukset ja infotilaisuudet: Infotilaisuus yhdistystoimijoille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä Joensuussa Mitä kuntouttava työtoiminta yhdistyksissä tarkoittaa? Työkyky ja sen havainnointi yhdistystyössä Aidosti osallisena -seminaari Ratkaisukeskeinen lähestymistapa -seminaari Ratkaisukeskeinen työpaja: Onnistumisen varmistaminen ja yhteistyön tavoitteet Ratkaisukeskeinen työpaja: Erityiskysymykset työelämään ohjaamisessa Ratkaisukeskeinen työpaja: Yhteistyösopimus ja työllistymissuunnitelma Ajankohtaista palkkatukityöllistämisestä ja kuntouttavasta työtoiminnasta osallistujia 32 hlöä Tilaisuus järjestettiin yhdessä KAJO-keskus -hankkeen kanssa Järjestöt, työllisyys ja maakuntauudistus osallistujia 31 hlöä Tilaisuus järjestettiin yhdessä KAJO-keskus -hankkeen kanssa Työhönvalmentaja Taloustsempparina -koulutukset Ratkaisuista oivalluttamiseen mitä ratkaisukeskeisyys parhaimmillaan on? Sanoa vai vaieta? Ratkaisuvaihtoehtoja haastavissa tilanteissa Jaksaa, jaksaa! ilolla innostaminen ja kehulla kannustaminen Usko, toivo ja ratkes miten ohjata paremmin vointiin? Työhönvalmennuksen teemapäivä, Viestintä ja selkokieli työhönvalmentajan työssä KAJO-keskus- ja KAIKU-hankkeiden loppuseminaari Yhdistystoimijoita osallistui neuvontaan ja koulutuksiin yhteensä 120 henkilöä. Heidän antamansa palautteen mukaan neuvonta ja koulutukset ovat antaneet heille uutta tietoa edellä mainittuihin teemoihin liittyen. 2.5 Palvelusetelimallin kartoittaminen Palvelusetelimallia kartoitettiin syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana. Projektipäällikön tekemän taustaselvityksen perusteella benchmarkkauskohteeksi valikoitui Kuopion kaupunki, jonka palvelusetelimalliin kuntouttavan työtoiminnan osalta käytiin tutustumassa Tutustumismatkalla mukana olivat

10 8 hankehenkilöstön lisäksi edustajat Joensuun kaupungin työllisyysyksiköstä sekä sosiaalipalveluista ja kolmesta yhdistyksestä. Hankkeessa toteutetun kartoituksen perusteella Joensuun kaupunki päätyi keväällä 2016 siihen, ettei se ota käyttöönsä palveluseteleitä kansalaisjärjestöjen työllistämistoiminnassa. KAIKU-hanke laajeni huhtikuussa 2016 siten, että sen kohderyhmäksi tulivat turvapaikanhakijat ja oleskeluluvan saaneet maahan muuttaneet. Seuraavassa on kuvattu tähän kohderyhmään liittyvät tavoitteet ja niiden toteutuminen: 2.6 Turvapaikanhakijoiden tietämyksen lisääminen työelämästä Tavoitteen toteutumiseksi kevään ja kesän 2017 aikana toteutettiin kahdeksan turvapaikanhakijoille suunnattua työpajaa, joiden kautta heidän ammatillinen osaaminen kartoitettiin ja kirjattiin yhteismitallisesti sekä vastaanottokeskuksen että hankkeen asiakasjärjestelmään. Nämä 55 tehtyä osaamiskartoitusta toimivat pohjatietona lähdettäessä etsimään työntekijätarpeita työnantajilta. Jatkossa kaikkien hankkeeseen mukaan tulevien turvapaikanhakijoiden osaaminen kartoitettiin ja kartoituksia toteutettiin hankkeen aikana 80 tavoitteen ollessa 50. Turvapaikanhakijoiden tietämyksen lisäämiseksi suomalaisesta työelämästä heille järjestettiin työpajoja, joissa asiaa käsiteltiin. Työpajoihin osallistui hankkeen aikana 38 turvapaikanhakijaa. Lisäksi turvapaikanhakijoille mahdollistettiin kokeilla työntekemistä suomalaisissa työyhteisöjä. Työn tekemisen kokeilemiseksi kehitettiin yhdessä Suomen Punaisen Ristin kanssa työelämään tutustumisen malli (TET). Sen tarkoituksena on tarjota turvapaikanhakijalle mahdollisuus päästä tutustumaan suomalaisiin työpaikkoihin sekä näyttää osaaminen työnantajalle. TET-jakson pituus on maksimissaan 90 tuntia eikä siitä muodostu työsuhdetta. Työtehtävän tarjoaja ja TET-jaksolle tuleva henkilö tekevät sopimuksen työelämään tutustumisesta ja sen ajankohdasta. Sopimus toimitetaan vastaanottokeskukseen, jossa se kirjataan henkilön työtoimintasuunnitelmaan. Tätä kautta työn tekemistä koskevat vakuutukset ovat voimassa. TET-jakso on rajattu 90 tuntiin, jotta siitä ei synny kilpailuetua yrityksille ja toisaalta turvapaikanhakijoita ei voida käyttää ilmaisena työvoimana. TET-jaksoja päästiin pilotoimaan syksyllä 2017 ja niitä toteutettiin hankkeen aikana 72 kappaletta. TET-jaksoihin osallistui 47 eri ihmistä ja 31 eri työpaikkaa. 31 turvapaikanhakijaa sai TET-jakson jälkeen palkkatyötä TET-paikasta. Tavoitteena oli, että ihmistä kokeilee työntekemistä, joten tavoitteet saavutettiin.

11 9 Turvapaikanhakijoiden (ja myös oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttaneiden) työllistymismahdollisuuksia lisättiin järjestämällä heille työmarkkinoilla tarvittavia lupakoulutuksia, kuten hygieniaosaamiskoulutusta ja hygieniapassitestejä sekä työturvallisuuskoulutusta ja työturvallisuuspassitestejä heidän omalla äidinkielellään. Hygieniapassikoulutuksiin osallistui 70 henkilöä ja työturvallisuuskorttikoulutukseen 42 henkilöä. Edellä esitettyyn perustuen voidaan todeta, että tavoite turvapaikanhakijoiden työllistymisvalmiuksien lisäämisessä onnistuttiin erittäin hyvin. 2.7 Maahanmuuttaneiden työhönvalmennus Oleskeluluvan saaneille maahan muuttajille tarjottiin henkilökohtaista työhönvalmennusta. Työhönvalmennus toteutettiin samoin periaattein kuin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työhönvalmennus. Työhönvalmennukseen osallistui 61 maahan muuttanutta asiakasta. Yhteistä heille kaikille oli heikko suomen kielen taito. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta heillä ei ollut Suomessa suoritettua tutkintoa ja 50 % asiakkaista ei ollut myöskään muualla suoritettua tutkintoa. Tuloksia: 46 % eteni pitkäkestoiseen positiiviseen ratkaisuun: 15 % työllistyi ja 31 % aloitti tutkintotavoitteisen koulutuksen. 7 % hankkeen maahan muuttaneista asiakkaista jatkaa Kohti ammatillisia opintoja -koulutuksessa 19 % jatkaa työnhakua 21 % lopetti hankkeen muuttaessaan toiselle paikkakunnalle tai jäädessään työelämän ulkopuolelle äitiysvapaan tai hoitovapaan takia 7 % hankkeen palvelut eivät olleet ajankohtaisia. He siirtyivät kuntouttavaan työtoimintaan tai terveyspalveluihin. Verratessa hankkeen vaikuttavuutta sille asetettuihin tavoitteisiin (35 % työllistyy tai siirtyy tutkintotavoitteiseen koulutukseen) voidaan todeta hankkeen saavuttaneen erittäin hyvin tavoitteensa. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että hankkeen valmennuksessa keskityttiin nimenomaan työllistymisen tukemiseen tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakeutumisen tukemiseen. Muissa palvelutarpeissa esimerkiksi kotoutumiseen liittyen, asiakkaat ohjattiin saamaan palvelua kuntien maahanmuuttajapalveluista sekä muilta yhdistystoimijoilta. Keskittymistä työllistymisen tukemiseen pidetään keskeisenä tekijänä. Lisäksi suomen kielen osaamispuutetta ei nähty työllistymisen esteeksi tai hidasteeksi, vaan asiakkaille pyrittiin löytämään heidän osaamista vastaava työtehtävä ja kielitaidon puutetta kompensoitiin työpaikoilla tarjoamalla työnantajien käyttöön heille maksuton puhelintulkkauksen mahdollisuus ja työntekijän kielitaidon

12 10 kehittymiseksi työelämälähtöistä suomen kielen valmennusta. Hankkeelle haettiin vuoden jatkoaika ( ) ja tähän liittyen hankkeen tavoitteisiin lisättiin: 2.8 Yhdistysten työtehtävien opinnollistaminen Yhdistysten työtehtävien opinnollistamisella tavoiteltiin sitä, että tehdessään työtehtäviä esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun, TET-jakson tai työsuhteen aikana, ihmisen osaaminen tulee näkyväksi, se tunnistetaan ja tunnustetaan. Näin hänellä on paremmat mahdollisuudet työllistyä, kun osaamisesta on oppilaitoksen antama todistus, tai hänen oma kynnyksensä hakeutua tutkintotavoitteisiin opintoihin madaltuu, kun hän saa konkreettisen todistuksen jo olemassaolevasta osaamisestaan. Käytännössä opinnollistamista varten kilpailutettiin palveluntuottaja, joka yhdessä hankehenkilöstön kanssa perehtyy yhdistysten työtehtäviin ja tämän jälkeen vertaa niitä tutkintojen osaamistavoitteisiin ja tekee niistä kirjallisen yhteenvedon. Tämän yhteenvedon avulla, voidaan jatkossa suunnitella, millaisia tehtäviä ihmisen kannattaa tehdä ja harjoitella, jotta hänen osaamisensa esimerkiksi kasvatusalalta voidaan tunnistaa suhteessa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon kasvun tukeminen ja ohjaus osatutkintoon. Palveluntuottajaksi valittiin Riveria. KAIKUhankkeen työhönvalmentaja etsi yhdistykset, jotka halusivat lähteä opinnollistamaan työtehtäviään ja aikataulutti yhdistyksen työtehtäviin tutustumisajat. Yhdistyskäynnillä opinnollistamisen asioita pohtivat työhönvalmentajan lisäksi Riverian opettaja sekä yhdistyksen edustaja. Tämän jälkeen Riverian opettaja vertasi yhdistyksen työtehtäviä tutkintojen osaamisvaateisiin ja kirjasi ylös, mitkä osaamisvaateista voidaan harjoitella ja todeta olevan yhdistystehtävissä. Ammatillisten tutkintojen sisältöjen uudistuessa opinnollistamisen tekeminen hidastui ja se valmistui vasta marraskuun lopussa Tämän vuoksi vain yksi hankkeen asiakas ehti hyötymään opinnollistetuista tehtävistä. Opinnollistetut työtehtävät eivät ole kuitenkaan sidottu hankkeen toimintaan, vaan niitä voivat hyödyntää kaikki kyseisissä yhdistyksissä kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa ja palkkatukityössä olevat ihmiset jatkossa. KAIKU-hankkeen aikana opinnollistettiin 12 yhdistyksen työtehtäviä seuraavissa yhdistyksissä: - Aktiiviset työtähakevat ry - Joensuun kristillisen koulun ja päiväkodin kannatusyhdistys ry - Joensuun Siniristi ry - Josna ry - Kontiolahden 4H - ViaDia ry - Marjalan Asukasyhdistys ry - Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki ry - Pohjois-Karjalan Muisti ry - Pohjois-Karjalan Nuoret Kotkat ry - Soroppi ry - Taito Pohjois-Karjala ry

13 11 Opinnollistetut työtehtävät vastasivat kuuden perustutkinnon ja kolmen ammattitutkinnon yhteensä 16 osatutkintoa: Kasvatus- ja ohjausalan pt - Ammatillinen kohtaaminen kasvatus- ja ohjausalalla Liiketoiminnan pt - Kirjanpito, laskutus ja reskontra, palkanlaskenta - Asiakaspalvelu Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan pt - Asiakaslähtöinen puhtaus- ja kiinteistöpalvelujen tuottaminen Puuteollisuuden pt - Puutuotevalmistuksessa toimiminen Ravintola- ja catering-alan pt - Ravitsemispalveluissa toimiminen - Kahvilapalvelut Sosiaali- ja terveysalan pt - Kasvun tukeminen ja ohjaus - Kuntoutumisen tukeminen - Mielenterveys- ja päihdetyö eri asiakasryhmille Kasvatus- ja ohjausalan at - Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at Mielenterveys- ja päihdetyön at - Ammatillisuuden toteuttaminen mielenterveys- ja päihdetyössä - Laajentuvassa yhteisössä toimiminen 2.9 Maahanmuuttaneiden yrittäjyyden tukeminen Maahan muuttaneista TE-toimiston asiakkaista huomattavasti suurempi osa kuin kantasuomalaisista TE-toimiston asiakkaista haaveilee yrittäjäksi ryhtymisestä. Usein yrittäjäksi ryhtyminen vie useita vuosia aikaa, sillä yrittäjävalmennusten käyminen ja esimerkiksi yritysneuvontaan osallistuminen edellyttävät hyvää suomen kielen taitoa. KAIKU-hankkeessa oli tarkoitus kehittää ja kokeilla tapoja, joilla tätä odotusaikaa voitaisiin lyhentää tai hyödyntää yrittäjähaaveetta hyödyttävästi. TE-toimiston asiakkaiden lisäksi suuri osa turvapaikanhakijoista haaveili yrittämisestä Suomessa. Heillä ei ole kuitenkaan mahdollisuutta perustaa yritystä, sillä yrityksen perustamiseen tarvitaan henkilötunnus. KAIKUn toiminta-ajatuksiin kuului mahdollistaa ihmisille mahdollisimman nopeasti erilaiset kokeilut, kuten työnteon tekemisen kokeilut aiemmin kuvattujen TET-jaksojen kautta. Samaa periaatetta sovellettiin myös yrittäjyydestä haaveilevien ihmisten kanssa ja heille suunniteltiin POP UP-yrittäjyyden kokeiluja. POP UP - yrittäjyydellä tarkoitetaan sitä, että ihminen harjoittaa pienimuotoisesti elinkeinotoimintaa ennalta sovitun

14 12 ajanjakson. Hän sai pop up -yrittäjyyden hankkeesta tukea: liiketoiminta, markkinointi, toimitilat ja käytettävät välineet suunniteltiin yhdessä ja lopuksi toiminnasta laadittiin yksinkertainen kirjanpito, joka toimitettiin verotoimistoon. POP UP -yrittäjyyden kokemusten perusteella laadittiin jatkosuunnitelma. POP UP -yrittäjyyden kokeiluissa tehtiin tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Joensuun Kaupunkikeskustayhdistyksen, Joensuun Setlementin, Jomonin ja Joensuun kaupungin kanssa. POP UP -yrittäjyyttä kokeili hankkeen aikana 21 henkilöä ja he toimivat muun muassa partureina, kampaajina, ravintoloitsijoina, kahvilayrittäjinä, tulkkeina, käsitöiden myyjinä, leivonnaisten myyjinä, tilauskeittiöyrittäjinä, erilaisten kurssien pitäjinä, taiteilijoina (taideteosten myyjinä), hierojina, metsänhoitotöissä sekä kotiapuna. POP UP -yrittäjyyskokeiluihin osallistuneet pitivät niitä hyödyllisinä ja opettavaisina. Palautteen mukaan suurin osa koki yrittäjyyden Suomessa olevan hankalampaa kuin lähtömaassaan; erityisesti markkinointi koettiin haastavaksi. Samoin raaka-aineiden ja toimitilojen hintataso yllätti ja siitä johtuen voitot jäivät selkeästi toivottua pienemmäksi. Käytännössä POP UP-yrittäjyyskokeilut eivät tuottaneet lainkaan voittoa. Lisäksi kirjanpidolliset tehtävät koettiin raskaaksi, vaikka niihin tarjottiin hankkeesta tukea eikä POP UP -yrittäminen vaadi itsessään liiketoimintasuunnitelmaa tai minkäänlaisia lupia. Jatkosuunnitelmia laadittaessa noin kolmasosa POP UP -kokeiluihin osallistuneisiin osallistuneista halusi jatkaa yrittäjyyspolulla, mutta kaksi kolmasosaa osallistuneista totesi, ettei yrittäjyys Suomessa vastaa heidän haaveitaan. POP UP -yrittämisen mahdollistamista yrittäjyydestä haaveileville voidaan pitää näin ollen tärkeänä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska se konkretisoi haaveita ja työllistymissuunnitelmaa. Yrittäjyyttä tuettiin myös kehittämällä yrittäjävalmennus, joka ei edellytä suomen kielen osaamista. Yrittäjävalmennus toteutettiin rinnakkaishankkeen kautta työvoimapoliittisena koulutuksena. POhjois-Karjalan ELYkeskuksen KoordiPOK-hanke kilpailutti yrittäjävalmennuksen toteuttajan ja toteuttajaksi valittiin Anakom Oy. Kaiku-hankkeen asiakkaille toteutettiin kolme valmennusta, joihin osallistui yhteensä 25 ihmistä. Heistä yksi perusti osuuskunnan, yhdellä on starttirahahakemus vireillä ja kahdeksan aikoo jatkaa yrittäjäksi ryhtymisen polulla. 15 valmennukseen osallistunutta huomasi valmennuksen aikana, että yrittäjyys Suomessa ei vastaa heidän toiveitaan ja he suuntasivat kohti palkkatyöhön työllistymistä tai ammatillisia opintoja. Kahteen ensimmäiseen valmennukseen hakeutui vain miehiä, minkä vuoksi kolmas valmennus oli suunnattu vain naisille. Asiakaspalautteen mukaan useilla naisilla oli toiveena osallistua valmennukseen, mutta kulttuurisista syistä he eivät voineet osallistua kurssille, missä on miehiä. Kuitenkaan nämä naiset eivät halunneet osallistua myöskään naisille suunnattuun kurssiin. Osallistuneilta naisilta saatiin kuitenkin positiivista palautetta, he pitivät erittäin hyvänä sitä, että valmennus oli suunnattu vain naisille.

15 13 KAIKUn kokemusten mukaan yrittäjävalmennukselle, johon ei ole kielitaitovaatimuksia, on runsaasti tarvetta ja kysyntää. Jatkossa tämän tyyppistä palvelua kannattaisi tarjota ihmisille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta heidän toiveensa yrittäjyyden suhteen konkretisoituvat. Vaikuttavuuden parantamiseksi valmennuksessa tulisi olla enemmän yrittäjyyden kokeilua esimerkiksi pop up -yrittäjyyden kautta, markkinoinnin ja asiakaspalvelun harjoittelua sekä toimiviin yrityksiin ja yrittäjiin tutustumista ja vastaavasti vähemmän luokkamuotoista opiskelua Maahanmuuttaneiden tukeminen opintoihin KAIKU-hankkeeseen ohjautui runsaasti maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, joilla ei ollut lähtömaassaan eikä Suomessa hankittua ammatillista koulutusta. Koulutuksen ja työkokemuksen puute vaikeutti heikon kielitaidon lisäksi merkittävästi koulutusta. Ihmisillä oli kuitenkin suuri halua kouluttautua, mutta he eivät olleet saaneet opiskelupaikkaa. Oppilaitosten näkökulmasta monella hakijalla kielitaito, tietotekniset taidot ja itsenäisen opiskelun taidot eivät riittäneet tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Näihin tarpeisiin suunniteltiin hankehenkilöstön, TE-toimiston, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja asiakkaiden kanssa Kohti ammatillista koulutusta -työvoimakoulutus. Koulutus hankittiin rinnakkaishankkeen kautta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen KoordiPOK-hanke kilpailutti hankinnan ja toteuttajaksi valittiin Aamos Group Oy. Koulutuksen tavoitteeksi asetettiin opiskelijan mahdollisuuksien edetä oman alansa ammatillisiin opintoihin vahvistaminen. Tavoitteena oli, että koulutuksen jälkeen osallistujilla olisi valmiudet suorittaa ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus, johon heidän kielitaitonsa, opiskeluvalmiutensa sekä tietotekniset taidot ovat riittävät. Lisäksi heidän tietonsa kouluttautumisesta Suomessa on lisääntynyt ja uravalinta selkiytynyt. Koulutus toteutettiin non-stop-tyyppisesti, eli jokainen asiakas pystyi aloittamaan sen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Koulutuksen sisältö räätälöitiin jokaiselle erikseen, jolloin sen kesto vaihteli 30 päivästä maksimissaan 120 päivään. Koulutukseen ei ollut kielitaitovaatimuksia ja tarpeen mukaan koulutusta tulkattiin osallistujien äidinkielelle. Hyväksi käytännöksi osoittautuivat myös niin kutsutut kieliavustajat. Koulutus toteutettiin käytännönläheisesti siten, että luokkamuotoista opetusta oli korkeintaan kolme tuntia päivässä. Koulutuksen aikana osallistujat saivat tarpeidensa mukaan opetusta muun muassa alakohtaisesta suomen kielestä, tietotekniikasta ja itsenäisen opiskelun taidoista. Lisäksi he saivat tietoa ja kokemusta suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja eri aloista niin kutsuttujen opiskelukokeilujen kautta. Näissä kokeiluissa osallistujille järjestettiin mahdollisuus seurata ja osallistua toivomansa alan koulutukseen 1-5 päivän ajan. Opiskelukokeilut ovat koulutuskokeiluja kevyempi vaihtoehto ja ne toteutettiin osana Kohti ammatillista koulutusta.

16 14 Kohti ammatillista koulutusta (KOHTA) -työvoimakoulutuksen aikana osallistujien koulutustavoitteet kirkastuivat; neljän osallistujan kohdalla todettiin tarve suorittaa vähäisen pohjakoulutuksen vuoksi suomalainen peruskoulu ennen tutkintotavoitteiseen koulutukseen hakeutumista. Ammattiopintoihin valmistaviin opintoihin hakeutui neljä asiakasta. Ammattioppilaitosten perus- ja ammattitutkintoihin pääsi seitsemän asiakasta, joista kuusi aloitti opinnot. Ammattikorkeakoulussa opinnot aloitti yksi asiakas ja yliopistossa yksi asiakas. Näiden lisäksi seitsemän asiakasta suuntautui opintojen sijaan työelämään. Kaksi osallistujaa ei löytänyt koulutuksen jälkeen koulutus- tai työpaikkaa. Lisäksi seitsemän hankkeen asiakasta jatkaa koulutuksessa hankkeen päättymisen jälkeen, sillä kehitetty koulutustuote todettiin niin tarpeelliseksi ja vaikuttavaksi, että Pohjois-Karjalan TE-toimisto toteutti palvelua vuonna kansallisella rahoituksella Kiteellä, Lieksassa ja Joensuussa, jossa koulutus jatkuu myös vuonna Uudenlaiset palvelut ja toimintatavat Hankkeen aikana kehitettiin ja kokeiltiin erilaisia toimintatapoja ja palveluita hankkeen asiakkaiden työllistymisen tueksi. Hankkeen keskeinen tavoite oli kehittää työhönvalmennuspalvelua tukemaan kuntouttavassa työtoiminnassa olevien ihmisten koulutus- tai työllistymistavoitteiden toteutumista sekä maahanmuuttajataustaisten ihmisten työllistymistä. Lisäksi tavoitteena oli kehittää ja kokeilla palveluja, jotka tukisivat hankkeen asiakkaiden työllistymistä. Toimintatapoja: KAIKU-hankkeen toiminnan lähtökohtana on ollut toimintaan osallistuvien ihmisten toimijuuden vahvistaminen. Suurin osa työllistymistä tukevista palveluista on asiakaslähtöisiä, mutta silti esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta vain kymmenesosa siirtyi kohti työllistymistä tai koulutusta vuonna 2013 Joensuussa. Työhönvalmennus toteutettiin KAIKUssa tuetun työllistymisen menetelmällä (Supported Employment) ja ratkaisukeskeisiä työmenetelmiä käyttäen. Tuetun työllistymisen menetelmä tarkoittaa tiivistettynä sitä, että ihminen on mukana palvelussa työllistymisen tai koulutukseen pääsemisen vuoksi, ei kuntoutumisen takia. Työhönvalmennusta ohjaa ajatus, että asiakas tarvitsee ansiotyötä tai tutkintotavoitteisen opiskelupaikan, ei pitkää kuntoutumisen palvelupolkua tai työllistymiskelpoisuuden arviointia. Tämä ajatus selkeyttää työhönvalmennusta ja ohjaa pitämään toiminnan olennaisissa asioissa.

17 15 Tuetun työllistymisen mallissa on vahva arvopohja ja sen keskeisiä arvoja ovat asiakkaan yksilöllisyyden tunnistaminen, itsemääräämisoikeuden toteuttaminen ja ajankäytön kunnioittaminen. Ratkaisukeskeisen ohjaustyön perusajatuksena on, että ihminen tietää itse ratkaisun omiin ongelmiinsa. Hän ei vain välttämättä tiedä, että tietää. Toisaalta ratkaisukeskeiseen työtapaan kuuluu se, ettei korjata sitä mikä ei ole rikki, vaan tehdään lisää sitä, mikä toimii. Näiden arvojen ja periaatteiden pohjalta KAIKUn työhönvalmennukseen muotoutui muutamia hyviä käytänteitä ja periaatteita, joiden avulla pystyimme varmistamaan, että asiakkaan ääni tulee kuuluvaksi ja että työhönvalmennuksella tavoitellaan asiakkaan tavoitteita. Vapaaehtoisuus Keskeinen asia tuetun työllistymisen mallissa sekä ratkaisukeskeisessä työtavassa on se, että palveluun mukaan tulevan ihmisen pitää aidosti saada itse päättää haluaako hän osallistua palveluun. KAIKUn työhönvalmennuksessa asiakas kutsuttiin tutustumiskäynnille, jonka aikana hänelle kerrottiin palvelusta mahdollisimman konkreettisesti sekä kysyttiin hänen omia toiveitaan palvelun suhteen. Tutustumiskäynnillä ei kyselty asiakkaan tietoja tai taustoja, vaan keskityttiin varmistamaan, että hän saa tietoa siitä, millaisesta palvelusta on kyse, jotta pystyy arvioimaan voisiko siitä olla hänelle hyötyä. Jotta asiakkaalla olisi mahdollisuus miettiä ja punnita palvelun sopivuutta itselleen, ei päätöstä palveluun mukaan tulemisesta tehty tutustumiskäynnin yhteydessä, vaan työhönvalmentaja soitti asiakkaalle seuraavana päivänä ja kysyi hänen päätöstään. Päätöksen ollessa myönteinen, työhönvalmentaja varasi asiakkaalle tapaamisajan viikon sisälle. Tietojen siirto Perinteisesti työllistymispalvelut alkavat sillä, että palvelun toteuttaja saa tiedot asiakkaan historiasta lähettävältä taholta. KAIKUssa toimittiin toisin; asiakkaan historiaa ei kysytty kolmansilta osapuolilta, vaan asiakas kertoi sen, mitä koki itse merkitykselliseksi. Näin varmistettiin kaksi asiaa; työhönvalmentajalla oli helpompi kohdata asiakas ilman ennakkokäsityksiä ja hänen oli helpompi kuulla, mikä asiakkaalle on merkityksellistä. KAIKUn aikana meiltä kysyttiin useita kertoja mistä voimme olla varmoja, että tiedämme kaikki työllistymisen esteet. Emme voineetkaan olla. Käytäntö kuitenkin osoitti, että ihmiset kertoivat hyvin rehellisesti ne asiat, jotka oikeasti oli ratkaistava ennen työllistymistä. Nämä asiat olivat usein sellaisia, joita ei perinteisesti kirjata mihinkään asiakastietojärjestelmiin, kuten lastenhoitopaikan saaminen. Se, että tietoja ei kysytty liittyy myös ratkaisukeskeisen työtavan periaatteeseen Älä korjaa sellaista mikä ei ole rikki.

18 16 Tavoiteportaat Asiakkaan äänen kuuluville saaminen on sekä tuetun työllistymisen mallin että ratkaisukeskeisen työmenetelmän keskeisiä tavoitteita. Tämä on myös työhönvalmennuspalvelussa tärkein ja keskeisin työvaihe. Jos asiakkaan ääntä ei saada palvelun alussa kuuluville, voi koko palvelu ohjautua väärille urille. Jotta KAIKUn työhönvalmennuksessa pystyttiin kuulemaan aidosti asiakkaan ääntä, otettiin käyttöön tavoiteportaat (goaling) työmenetelmänä. Niiden ideana on, että kynä on asiakkaan kädessä ja työhönvalmentaja auttaa häntä oivaltamaan ratkaisukeskeisiä kysymyksiä esittäen omat toiveensa ja tavoitteensa. Lisäksi tavoiteportaat konkretisoivat tavoitteen saavuttamisen hyödyt ja sen, mitä kaikkea ihminen on jo tehnyt. Tavoite puretaan osatavoitteiksi, joiden saavuttamiseksi tehdään toimintasuunnitelma. Lisäksi tavoiteportaisiin kirjataan ylös asiakkaan toive siitä, millaista tukea hän työhönvalmentajalta toivoo. Näin varmistetaan, ettei asiakasta turhaan ylipalvella ja toisaalta hän saa tarvitsemansa määrän tukea. Keskeinen asia tavoiteportaissa on se, että ne ovat aina asiakkaan itsensä laatimat, kynä on hänen kädessään ja käytetyt sanat ovat hänen sanojaan. Tavoiteportaiden käyttäminen edellyttää työhönvalmentajalta vahvaa ratkaisukeskeisen ohjauksen osaamista sekä uskallusta tehdä asioita toisin. Tavoiteportaita tehdessä valmentajan täytyy luottaa ja uskoa asiakkaan kykyihin eikä hän voi piiloutua asiantuntijaroolin taakse, joka kirjaa ylös ohjauskeskustelua. Tavoiteportaita tehdessä valmentajalla ei ole laisinkaan kynää. Tasavertaisuuden vahvistaminen vuorovaikutuksessa ja fyysisessä ympäristössä Asiakkaan toimijuuden tukemisen perusta on tasavertainen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Näitä voidaan kuitenkin tukea myös fyysisellä ympäristöllä. KAIKUssa työtä hakevia asiakkaita pyydettiin mukaan palvelujen kehittämiseen ja hankkeen toiminnan kuvaukseen kertomalla oman tarinansa. Asiakkaat osallistuivat näihin tilaisuuksiin aktiivisesti. Hankkeissa on tapana järjestää erilaisia seminaareja sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille ja vasta hankkeen loppupuolella ymmärsimme, kuinka merkittävää olisi ollut järjestää näitä myös hankkeen asiakkaille. Yhden seminaarin hankkeen asiakkaille järjestimme, jonka teemana oli KAIKUn palveluiden arviointi. Seminaari oli erittäin merkittävä sekä hankkeen työntekijöille että siihen osallistuneille asiakkaille. Näitä kannattaa ehdottomasti järjestää tulevissa työllistymistä tukevissa hankkeissa, sillä ne vahvistavat hyvin konkreettisesti tasavertaisuutta ja tukevat yhteistä kehittämistä. Fyysisellä ympäristöllä on todettu olevan suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin ja muun muassa luovuuteen. Samoin sillä voidaan ylläpitää tai luoda erilaisia valta-asetelmia. Perinteisin näistä on se, että ammattilainen istuu pöydän toisella puolella ja asiakas toisella. Tämä on kuitenkin helppo murtaa käyttämällä pyöreitä pöytiä. KAIKUssa hankittiin asiakastilaan pyöreä pöytä ja nojatuolit. Toimitiloihin aulaan hankittiin sohva ja panostettiin siihen, että jokainen työntekijä tervehtii aulassa odottavaa ihmistä. Myös kahvi- ja teetarjoilua

19 17 kokeiltiin, mutta sitä ei saatu käytännössä toimimaan. Asiakkaiden antaman palautteen perusteella on helppo tulla ja mukava tunnelma. Työhönvalmennuksen toteuttaminen Aikaisemmin kuvattiin työhönvalmennuksen perustuvan tuetun työllistymisen malliin ja ratkaisukeskeiseen työotteeseen. Näiden lisäksi työhönvalmennus-palvelua on tarkasteltu asiakkaan näkökulmasta Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen KoordiPOK-hankkeen toteuttaman Asiakaslähtöinen prosessivalmennus verkostoille - valmennuksen aikana. Valmennuksessa perehdyttiin lean-työkaluihin, joiden avulla esimerkiksi KAIKUn koulutukseen ja työhön valmentavaa kuntouttavaa työtoimintaa kehitettiin yhdessä Siunsoten, Joensuun kaupungin, Pohjois-Karjalan TE-toimiston ja yhdistysten kanssa. Asiakaslähtöinen prosessivalmennus verkostoille toteutettiin ja kehittämistyötä jatkettiin monitoimijaisesti kesään Tämän kehittämistyön tuloksena esimerkiksi asiakkaiden jonotusajat työhön ja koulutukseen valmentavaan kuntouttavaan työtoimintaan puolittuivat ja asiakkaiden saaman työhönvalmennuksen ansiosta kuntouttavan työtoiminnan jaksot lyhenivät merkittävästi. Käytännössä työhönvalmennuspalvelua varten työhönvalmentaja varaa kalenteriin joka viikolle akuutit asiakasasiat -aikaa, jolloin asiakkaat pääsevät tapaamaan työhönvalmentajaa vähintään viikon sisällä yhteydenotosta akuuteissa tilanteissa. Työhönvalmennusta toteutetaan tavoitteellisesti edellä mainitun tavoiteportaiden ja toimintasuunnitelman avulla siten, että jokaisella tapaamisella on teemansa. Työhönvalmentaja varmistaa jokaisen tapaamisen lopuksi, millaista hyötyä tapaamisesta oli asiakkaalle ja he sopivat seuraavan tapaamis- tai soittoajankohdan. Keskeistä on, että asiakas tietää mitä tehdään seuraavaksi, kuka tekee ja milloin jatketaan yhdessä. Vaikka asiakkaan toimijuutta tuetaan kaikin mahdollisin tavoin, on työhönvalmentajan vastuulla tarkistaa, että pysytään aikataulussa ja sovitut asiat tulevat tehdyksi. Ratkaisukeskeinen työote ei siis tarkoittanut KAIKUn työhönvalmennuksessa erilaisten ratkaisujen esittämistä asiakkaalle, vaan sitä, että asiakkaan ääni nostettiin kuuluville ja asiakasta tuettiin oivaltamaan omat tavoitteensa ja omat voimavaransa niiden saavuttamiseksi. Edellä esitetyistä syistä KAIKUn työhönvalmennusta ei ole kuvattu organisaatiolähtöiseksi prosessiksi, sillä työhönvalmennuksen sisältö vaihtelee jokaisen asiakkaan kohdalla. Kaikille yhteiset palvelun kohdat on kuvattu edellä. KAIKUn työhönvalmennus toteutettiin siis tuetun työllistymisen palvelumalliin pohjautuen ratkaisukeskeisin työmenetelmin.

20 18 Palveluita: Kunnon alkuun Tavoitteena oli tukea kuntouttavasta työtoiminnasta kohti työllistymistavoitetta lähtevien asiakkaiden itsetuntoa ja -tuntemusta. Kunnon alkuun -palvelun sisältöä muokattiin vastaamaan hankkeen asiakkaiden tarpeita. Rinnakkaishankkeen kautta hankittuun työvoimakoulutukseen osallistui kymmenen hankkeen asiakasta, jotka kaikki olivat naisia. Osallistuneiden palaute koulutuksesta oli positiivista, mutta se ei vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin. Itsetuntemuksen ja -tunnon tarkastelun ja vahvistamisen sijaan koulutuksessa keskityttiin osallistujien fyysisen hyvinvoinnin edistämiseen ja erilaisten liikuntamuotojen kokeilemiseen. Kunnon alkuun -työvoimakoulutus jäi KAIKU-hankkeen työhönvalmennuksen näkökulmasta irralliseksi palveluksi eikä hankkeen ja koulutuksen toteuttajan välinen yhteistyö toiminut toivotulla tavalla. Koska palvelu ei vastannut sille asetettuja tavoitteita, ei sitä hankittu uudestaan. Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus Työelämälähtöinen suomen kielen valmennuksen tavoitteena oli koulutukseen osallistuvan maahanmuuttajan työtehtävissä tarvitseman kielitaidon kehittyminen ja nopea työllistyminen. Työssä tarvittavan kielitaidon kehittyessä myös työnantajan kynnys työllistää madaltuu. Työelämälähtöisen kielivalmennuksen ideana oli kielitaidon kehittymisen tukeminen erityisesti niillä osa-alueilla, jotka työnantaja määrittelee työntehtävien onnistumisen kannalta keskeisimmäksi. Työnantajien kuvailemat tarpeet sovitetaan yhteen kieltä oppivan henkilön kielitaitoon ja näiden pohjalta räätälöidään hänelle yksilöllinen koulutussuunnitelma kielen oppimiseksi. Työelämälähtöinen suomen kielen valmennus toteutetaan työpaikalla kerran viikossa tunnin ajan, jonka lisäksi suomen kielen opettaja ohjeistaa kieltä oppivan harjoittelemaan itsenäisesti kaksi tuntia viikossa. Valmennuksen keston on keskimäärin 15 tuntia opiskelua työpaikalla ja 30 tuntia itsenäistä opiskelua. Tyypillisimmin kielivalmennus on toteutettu työpaikalla, jolloin maahan muuttanut opiskelija pääsee heti käyttämään kieltä työkavereidensa tai asiakkaiden kanssa. KAIKUssa työelämälähtöiseen suomen kielen valmennukseen ei ollut kielen lähtötasovaatimusta, vaan sitä toteutettiin aina, kun asiakas oli työllistymässä

21 19 tai hänellä oli esimerkiksi työkokeilun jälkeen mahdollisuus työllistyä. Lisäksi hankkeen aikana todettiin, että työelämälähtöinen kielivalmennus on erittäin vaikuttava palvelu myös oppisopimuskoulutusta suorittaville. Joustava ja käytännönläheinen kielivalmennus sopii kaikille ammattialoille. Koulutuksen hankinta toteutettiin siten, että Kaiku-hanketta hallinnoiva Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry hankkii koulutuksen turvapaikanhakijoille, koska he eivät voi osallistua työvoimakoulutukseen. Tällöin turvapaikanhakijan ei tarvitse odottaa oleskeluluvan saamista päästäkseen koulutukseen. Oleskeluluvan saatuaan hän voi jatkaa keskeytyksettä samassa koulutuksessa. TE-toimiston asiakkaille Työelämälähtöistä suomen kielen valmennusta hankittiin rinnakkaishankkeen kautta. Palvelun toteuttaja kilpailutettiin yhteiskilpailutuksena ja toteuttajaksi valittiin Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu OY (Riveria). Työelämälähtöisen suomen kielen valmennusta kehitettiin koko sen toiminnan ajan Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KAIKUhankkeen, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja TE-toimiston, Pohjois-Karjalan koulutuspalvelun sekä palveluun osallistuneiden asiakkaiden ja työnantajien kanssa. Tulokset kielitaito on kehittynyt kaikilla valmennukseen osallistuneille työnantajien mukaan erittäin paljon opiskelijat ovat oppineet työssä käytettävän suomen kielen tapauksissa, joissa työkokeilu johti työsopimukseen, työnantajat arvioivat suomen kielen koulutuksen vaikuttaneen erittäin paljon rekrytointipäätökseen Työelämälähtöisen suomen kielen valmennukseen osallistui 29 ihmistä Tuettu työnetsintä KAIKU-hankkeen asiakastyössä nousi tarve työnetsintään keskittyvästä palvelusta asiakkaiden edettyä kuntouttavasta työtoiminnasta lähelle avoimille työmarkkinoille työllistymistä. Hankkeen asiakkaille hankittiin aluksi rinnakkaishankkeen kautta TyöhönKoutsaus-palvelua, jonka Pohjois- Karjalan ELY-keskus oli hankkinut TE-toimiston asiakkaille. Palveluun ohjautui viisi asiakasta, mutta heille palvelusta ei ollut lisäarvoa; he eivät päässeet palvelun aikana työhaastatteluihin eivätkä työllistyneet. Tarvittavan työnetsinnän palvelua kehitettiin kokemusten perusteella yhteistyössä hankehenkilöstön sekä Pohjois-Karjalan TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa ja syntyi Tuettu työnetsintä-palvelu, jonka Pohjois- Karjalan ELY-keskus kilpailutti ja sitä hankittiin KAIKUn asiakkaille rinnakkaishankkeen kautta. Palvelun tuottajana toimi Valmennuskeskus Public. Tuettuun työnetsintään osallistui 19 asiakasta, joista kaksi työllistyi. Palvelu ei vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin, vaikka sitä kehitettiin aktiivisesti koko sen toiminnan ajan.

22 20 Kokemusten mukaan KAIKUn asiakkaat olisivat tarvinneet vahvemmin tuettua ja koordinoitua palvelua. Tuettu työnetsintä -palvelussa KAIKUn kokemusten mukaan täytyy työnetsijän pitää prosessi intensiivisenä ja varmistaa itse jokainen prosessin vaihe. Vaikka palvelu ei vastannut sille asetettuja tavoitteita, todettiin sille olevan kuitenkin suuri tarve; kuntouttavasta työtoiminnasta lähteneet asiakkaat tarvitsevat vahvaa tukea löytääkseen työpaikan avoimilta työmarkkinoilta. Kohti ammatillista koulutusta Kohti ammatillista koulutusta -palvelun tarve nousi esiin KAIKU-hankkeen asiakastyössä. Palvelu kehitettiin yhteistyössä hankkeen henkilöstön, Pohjois-Karjalan TE-toimiston ja ELY-keskuksen sekä hankkeen asiakkaiden kanssa. Palvelu hankittiin rinnakkaishankkeen kautta ja sen kilpailutuksesta vastasi Pohjois-Karjalan ELYkeskus. Kohti ammatillista koulutusta (KOHTA) todettiin jo hankkeen aikana erittäin tarpeelliseksi ja sille asetettuihin tavoitteisiin vastaavaksi palveluksi, minkä vuoksi Pohjois-Karjalan TE-toimisto hankki sitä kansallisella rahoituksella vuosina asiakkailleen Kiteellä, Lieksassa ja Joensuussa, missä koulutus jatkuu myös vuonna Tulokset Kohta-koulutukseen osallistui 33 KAIKUn asiakasta 48 % Kohta-koulutukseen osallistuneista KAIKUn asiakkaista aloitti tutkintotavoitteisen koulutuksen ja 27 % työllistyi. Kohta koulutus jatkuu TE-toimiston palveluna ja siinä jatkaa 7 ihmistä Kohta-koulutus vastaa hyvin sille asetettuja tavoitteita maahanmuuttaneiden ihmisten valmiuksien kehittämisestä siten, että he pääsevät tutkintotavoitteisiksi opiskelijoiksi. Yrittäjävalmennus Yrittäjävalmennukselle, joka ei vaadi hyvää suomen kielen taitoa ja joka antaa valmiuksia osallistua suomen kielisiin yrittäjävalmennuksiin, -koulutuksiin ja -neuvontaan, todettiin tarve TE-toimistossa ja hankkeen asiakastyössä. Matalan kynnyksen yrittäjävalmennuksen palvelukuvaus kehitettiin yhteistyössä hankkeen henkilöstön, Pohjois-Karjalan TE-toimiston ja ELY-keskuksen sekä yritysneuvojien kanssa. Palvelu hankittiin rinnakkaishankkeen kautta ja sen kilpailutti Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Toteuttajaksi valittiin Anakom Oy. Yrittäjävalmennus ei vastannut täysin sille asetettuihin tarpeisiin, eikä valmennuksen kehittäminen onnistunut KAIKU-hankkeen toiminnan aikana. Kuitenkin valmennukselle oli suuri tarve, joten se toteutettiin kolme kertaa hankkeen aikana.