HSY Hallitus VESIHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (AK) 354/ /2018. HSY Hallitus 44

Transkriptio

1 HSY Hallitus VESIHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (AK) 354/ /2018 HSY Hallitus 44 Esittelijä Valmistelija Taustaa Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Tommi Fred p , Yksikön päällikkö Jyrki Kaija, Talousjohtaja Pekka Hänninen, kehitysinsinööri Pirjo Daavittila HSY:n vesihuollon kehittämisen ja investointien suunnittelun vaiheet on kuvat tu vesihuollon investointien suunnittelujärjestelmässä, joka sisältää ve sihuol lon kehittämissuunnitelmat, vesihuollon investointistrategian ja tässä esi tet tä vän vesihuollon investointiohjelman. Investointiohjelman on laadinnan pohjana ovat olleet pää kaupun ki seu dun vesihuollon kehittämissuunnitelmat , vuonna 2014 hy väk syt ty vesihuollon investointistrategia ja syksyllä 2017 laaditut in vestoin tien tarveselvitykset. Työssä on huomioitu HSY:n uuden strategian mukai set painotukset. Investointiohjelman yh tey des sä on laadittu talousmalli, joka kuvaa taloudellisia edellytyksiä in ves toin ti tar pei den toteuttamiseksi. Vesihuollon investointiohjelma Vesihuollon investointiohjelmassa on kuvattu vesihuollon suunnitellut in vestoin nit vuosille Investointiohjelma on kahden vuoden välein laa dit ta va suunnitelma. Edellinen investointiohjelma laadittiin vuosille Investointiohjelman rakenne perustuu kaupunkien kehittymiseen liittyviin inves toin tei hin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesihuoltojärjestelmän kehit tä mi sen ja ylläpitämisen investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Li säk si investointiohjelmassa on mukana kiinteistöinvestoinnit ja in ves toin nit irtaimeen käyttöomaisuuteen (muut investoinnit). Kaupunkilähtöiset investoinnit on jaettu kaavoituksen mukaisiin alue in vestoin tei hin, vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaiseen laajentumiseen haja-asutusalueille sekä kaupungin tiivistymisen aiheuttamiin joh to siir to tarpei siin. Vesihuoltolähtöiset investoinnit on jaettu vesihuoltojärjestelmän (veden han kin ta, vedenpuhdistus, vedenjakelu, viemäröinti ja jä te ve den puh distus) mukaisiin osakokonaisuuksiin sekä edelleen uudisinvestointi- ja sanee raus ko rei hin. Koreille on määritetty päämäärä, palvelutaso ja suunnittelukauden tavoitteet. Päämäärä kuvaa pitkän aikavälin tavoitetta, johon toi minnal la pyritään. Palvelutaso kuvaa teknisiä tavoitteita, joita päämäärän saavut ta mi nen vaatii. Suunnitelmakauden tavoitteet kuvaavat sitä osaa päämää ris tä, joka saavutetaan suunnittelukaudella. Seuraavassa on kuvattu kaupunki- ja vesihuoltolähtöisten investointien koko nai suu det.

2 Kaupunkilähtöiset investoinnit Kaupunkilähtöiset investoinnit kuvaavat hankkeita, jotka realisoituvat kaupun kien kehittymisen aikataulussa. Kaupunkilähtöisissä investoinneissa on vain yksi osakokonaisuus: Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus. Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus Osakokonaisuus sisältää korit: 1) Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alue in ves toin nit), 2) Laajentuminen haja-asutusalueille ja 3) Johtosiirrot. Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus osakokonaisuus sisältää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan uusien ja tiivistyvien kaa va-alueiden sisäisten vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostojen toteuttamisen sekä laite in ves toin nit pois lukien vesitornit (esitetty uudisinvestoinnit korissa 8 ja sa nee raus in ves toin nit korissa 11). Kori 2 kuvaa lisäksi ve si huol lon kehittämissuunnitelmissa määriteltyjä haja-asutusalueiden ve si huol lon toteuttamista sekä HSY:n osuutta kaupunkien haja-asutusalueiden ve sihuol lon toteuttamisessa. Kori 3 sisältää HSY:n osuuden kaupunkien tarpees ta syntyvien johtosiirtojen kustannuksista. Toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suun ni tel ma kau del le ovat 369 M (edellisessä in ves toin ti oh jelmas sa 341 M ). Suunnitelmakauden merkittävimpiä hankkeita ovat Espoossa mm. Suur pelto, Niittykumpu, Iivisniemi, Otaniemi, Perkkaa ja Saunaniemi, Helsingissä mm. Pasila, Kalasatama, Malmi, Kruunuvuorenranta, Jätkäsaari, Ku ninkaan tam mi, Hernesaari ja Koivusaari sekä Vantaalla mm. Tikkurila, Kul lero puis to, Leinelä, Vallinkylä ja Länsi-Rekolanmäki. Haja-asutusalueiden vesi huol to koh teik si on vesihuollon kehittämissuunnitelmissa esitetty Es poossa Pakankylä, Brobacka, Oittaa, Mustapuro ja Vanhakartano sekä Van taalla mm. Kiilan ja Katriinan alueet. Haja-asutuskohteet tarkentuvat kauden ai ka na. Raide-Jokerin rakentaminen aiheuttaa merkittäviä joh to siir to kustan nuk sia. Vesihuoltolähtöiset investoinnit Vesihuoltolähtöiset investoinnit kuvaavat ylläpitoinvestointeja sekä toi minta var muu den lisäämiseen ja kapasiteetin kasvattamiseen tähtääviä hankkei ta, jotka toteutetaan HSY:n määrittelemässä aikataulussa. Vesihuoltolähtöisten investointien osakokonaisuudet ovat vedenhankinta ja -puh dis tus, vedenjakelu ja viemäröinti sekä jätevedenpuhdistus. Vedenhankinta ja -puhdistus Osakokonaisuus sisältää korit: 4) Vedenhankinnan uudisinvestoinnit, 5) Ve den han kin nan saneerausinvestoinnit, 6) Vedenpuhdistuksen uu dis in vestoin nit ja 7) Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen osakokonaisuus sisältää raa ka ve si lähtei den vedenottorakenteet ja vedenjohtamisen vedenpuhdistuslaitoksille, ve den puh dis tus lai tos ten väliset tunnelit rakenteineen, varavesilähteiden

3 ve den ot to ra ken teet sekä Vanhankaupungin ja Pitkäkosken ve den puh distus lai tok set sekä Kuninkaanlähteen pohjavedenottamon. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat 61 (58) M. Osakokonaisuuden merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Pit kä kos ken vedenpuhdistuslaitoksen perusparannus ja kapasiteetin nosta mi nen tasolle m³/d sekä Vanhankaupungin ja Pitkäkosken laitosten toi min ta var muu den ylläpitäminen saneeraamalla. Vedenjakelu ja viemäröinti Osakokonaisuus sisältää korit: 8) Vedenjakelun uudisinvestoinnit, 9) Viemä röin nin uudisinvestoinnit, 10) Verkostojen uudisinvestoinnit, 11) Ve denja ke lun laitteiden saneerausinvestoinnit ja 12) Viemäröinnin laitteiden sanee raus in ves toin nit. Vedenjakelujärjestelmä koostuu vesijohtoverkostosta ja verkostossa ole vista laitteista sekä niiden ohjausjärjestelmästä. Sen osat ovat pääjohdot, jake lu joh dot, tunnelirakenteet, paineenkorotusasemat, vesitornit, jä te ve denpump paa mot sekä venttiili- ja mittausasemat. Viemäröintijärjestelmä koostuu viemäri- ja hulevesiverkostosta ja viemärija hulevesiverkostossa olevista laitteista. Sen osat ovat kokoojaviemärit, ke räi ly vie mä rit, viemäritunnelit ja jätevedenpumppaamot ja hu le ve si vie märit. Helsingin alueen sekaviemärit luetaan kuuluviksi viemäriverkostoon. Vedenjakelun ja viemäröinnin uudisinvestoinnit sisältävät laajentumisen aiheut ta mat kapasiteetti- ja toimintavarmuusinvestoinnit nykyisessä ver kostos sa ja verkoston laitteissa sekä muut järjestelmän kehittämiseen liittyvät in ves toin nit. Alueverkostot laitteineen ml. hulevesiverkosto sisältyvät kaavoi tuk sen mukaisen laajentumisen ja haja-asutusalueiden investointeihin. Saneerausinvestoinnit on jaettu erillisiin koreihin. Verkostojen sa nee raus inves toin nit sisältävät sekä vesijohto- että viemäriverkostot. Vedenjakelun ja vie mä röin nin laitteiden saneerausinvestoinnit ovat omissa koreissaan. Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit suunnittelukaudelle ovat 606 (441,5) M. Vedenjakeluverkoston merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Hiekkaharjun uuden vesitornin valmistuminen, Vantaan vedenjakelun var muu den parantuminen useilla suurilla runkolinjahankkeilla muiden muas sa Myyrmäessä (4 km), Tikkurilassa (2 km) ja Korsossa (6 km). Espoon ja Helsingin alueilla lisätään vedenjakelun kapasiteettia mm. Sau nalah des sa (5 km), Turuntien varressa ja Itämerenkadulla (4,5 km). Pai neenko ro tus ase mien saneeraus takaa uusien linjojen täyden hyödyntämisen. Merkittävimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suunnitelmakaudella ovat Kivistö ja Koillis-Espoon runkoviemäri (3 km), Blominmäen vie mä ri tunne lei den liittymät, Vattuniemen paineviemärin siirto ja kahdentaminen (3,5 km) ja tunneli Esplanadilta Munkkisaaren tunneliin (1,5 km) ja Esplanadin se ka vie mä röin nin eriyttämisen aloittaminen. Lisäksi suunnittelukaudella on kymmeniä verkostosaneerauskohteita toi-

4 min ta-alu eel la (esimerkkeinä Gresantien alue 3 km, Itä-Espoon viemäröinti 8 km, Kaivoksela-Myyrmäki 3,5 km). Jätevedenpuhdistus Osakokonaisuus sisältää korit: 13) Jätevedenpuhdistuksen uu dis in ves toinnit, 14) Jätevedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit, 15) Pur ku tun ne leiden uudisinvestoinnit ja 16) Purkutunneleiden saneerausinvestoinnit. Jäteveden osakokonaisuus sisältää Viikinmäen, Suomenojan ja Blo min mäen jätevedenpuhdistamot, jätevedenpuhdistamoiden purkutunnelit ja va rapur ku yh tey det sekä Metsäpirtin kompostointialueen. Jäteveden investoinnit suunnitelmakaudella ovat 293 (380) M. Osakokonaisuuden ja koko HSY:n merkittävin investointi suun ni tel ma kaudel la on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen, joista suun nitte lu kau den osuus on 208 M. Kokonaisinvestoinnit suunnitelmakaudella Suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnit ovat Me. In vestoin ti ta so nousee edelliseen investointiohjelmaan verrattuna verkostojen sa nee raus ten lisäämisen takia. Vuosittaiset investoinnit ovat: Vuosi yhteensä , , , , , , , , , ,7 Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen käynnistyi vuoden 2014 lo pul la ja hanke aiheuttaa merkittävän investointipiikin vuosille : Investointeihin varattu summa on indeksikorotukset huomioiden yh ty mä kokouk ses sa v hyväksytyn Blominmäen tarkistetun hankesuunnitelman mu kai nen ,2 M ,0 M ,0 M ,0 M ,0 M

5 2022 7,2 M Blominmäen jätevedenpuhdistamon investoinnit suunnittelukaudella ovat 208 M, joka on 15,5 % suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnista. Kaupunkilähtöiset investoinnit toteutuvat kaupunkien ohjelmoinnin ja ve sihuol lon kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Kaupunkilähtöiset investoinnit suun ni tel ma kau del la ovat 368,6 Me, joka on 28 % kokonaisinvestoinneista. Saneerausinvestoinnit sisältävät olemassa olevien verkostojen, ra ken teiden ja laitteiden korvaamiseen tai käyttöiän jatkamiseen tähtäävät in vestoin nit sisältäen myös kapasiteetin parantamisinvestointeja. Sa nee raus inves toin nit suunnitelmakaudella ovat 535,5 Me, joka on 40 % ko ko nais inves toin neis ta. Uudisinvestoinnit sisältävät uusien verkostojen, rakenteiden ja laitteiden inves toin nit sekä kapasiteetin lisäämisen. Uudisinvestoinnit suun nit te lu kaudel la ovat 804,7 Me, joka on 60 % kokonaisinvestoinneista. Investointiohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi Talousmalli Investointiohjelma on talous- ja toimintasuunnitelman (TTS) valmistelun perus ta. Talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista ja siten myös in ves tointi oh jel man toteutumista seurataan aktiivisesti mm. HSY:n sisäisellä kuukau si ra por toin nil la. Investointiohjelmaehdotus on esitetty korikohtaisesti liitteessä. Vesihuollon investointiohjelman laatimisen yhteydessä on in ves toin ti tar peita tarkasteltu vesihuollon talouden näkökulmasta. Pitkän ajan in ves toin ti tarpei den ja talouden samanaikaisella tarkastelulla on päädytty in ves toin ti tasoon, jossa kohtuullisin taksakorotuksin voidaan turvata ve si huol to toi minnan kehittäminen ilman, että HSY:n taloudellinen suoriutuminen vaa ran tuisi. Talousmallinnuksessa on arvioitu toiminnan volyymin kehittyminen ja siihen pe rus tuen tulojen ja käyttömenojen ennusteet. Veden ja jäteveden myyn tien nus te perustuu trendiin sekä asukasluvun ja veden käytön arvioituun kehi tyk seen. Veden ominaiskulutuksen pieneneminen kompensoi käyt tä jämää rän kasvua. Käyttömenoissa on oletettu volyymimuutosten lisäksi vain ylei sen kustannustason muutoksen mukainen kasvu. Toiminnan te hos ta minen hillitsee menojen kasvua. Inflaation oletetaan pysyttelevän kahdessa pro sen tis sa. Vesihuollon velkaantuminen jatkuu aina luvun puoliväliin asti lä hi vuosien poikkeuksellisen korkeasta investointitasosta johtuen. Tämän jälkeen vel ka mää rä alkaa hitaasti laskea. Uuden velkarahoituksen kustannustaso on hyvinkin matala edullisin ehdoin mm. Euroopan investointipankilta ja Poh jois mai den investointipankilta saatavan luoton ansiosta. Vesihuollon oma va rai suus as te laskee vain hiukan lähivuosina ja alkaa nousta jo lu vun alkuvuosina. Ohjelmakauden lopulla ylitetään 30% oma va rai suus aste.

6 Talousmallissa investointiohjelman mukaisiin investointeihin on las ket tu mukaan inflaatio. Talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 2,0 % re aa lis ta taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2023 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi. Näin saa daan tulorahoitusta kasvatettua kohtuulliselle tasolle ja pidettyä oma varai suus as te lähes nykyisellä tasolla Blominmäen jäteveden puhdistamon ra ken ta mi sen aikana. Vesihuollon talousmalli on esitetty liitteessä. Lausuntojen pyytäminen jäsenkunnilta Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymä pyytää tästä in ves toin ti oh jelmas ta lausunnot jäsenkunnilta ennen sen hyväksymistä. Hallitukselle esitetään, että nyt tarkistettu vesihuollon investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkuntiin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a hyväksyä liitteen mukaisen investointiohjelman vuosittain erikseen vahvistettavan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisen perustaksi, b c todeta, että investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkuntiin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä ja merkitä tiedoksi liitteen mukaisen vesihuollon talousmallin. Päätös: Hallitus päätti a hyväksyä liitteen mukaisen investointiohjelman vuosittain erikseen vahvistettavan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisen perustaksi, b c todeta, että investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkuntiin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä ja merkitä tiedoksi liitteen mukaisen vesihuollon talousmallin.