Vesihuollon investointistrategia

Transkriptio

1 OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus VESIHUOLLON INVESTOINTISTRATEGIA JA INVESTOINTIOHJELMA / /2014 Hallitus 36 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Jukka Piekkari Osastonjohtaja Tommi Fred Yksikön päällikkö Toni Haapakoski Taustaa HSY:n vesihuollon investointien toteuttamisen ja rahoituksen periaatteista on sovittu perussopimuksen liitteenä olevasta Sopimuksessa pää kau pun kiseu dun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edelly tyk sis tä (ns. yhdistymisen periaatesopimus). Periaatesopimuksen liit teessä on kuvattu vesihuollon kehittämisen ja investointien toteutuksen suun nitte lu jär jes tel mä, joka sisältää vesihuollon kehittämissuunnitelmat ja tässä esi tet tä vät vesihuollon investointistrategian ja vesihuollon in ves toin ti suun nitel man. Vesihuollon kehittämissuunnitelmat kuvaavat kaupunkien kehittymistä ja ve si huol lon laajentumisen tarvetta. Vesihuollon investointistrategia pyrkii vas taa maan millaisia vaikutuksia toimintaympäristön muutoksilla ja kau pungin kasvulla on vesihuoltojärjestelmään. Vesihuollon investointiohjelma kuvaa tehtäviä toimenpiteitä. Investointiohjelman yhteydessä laaditaan ve sihuol lon talousmalli, joka kuvaa taloudellisia edellytyksiä investointitarpeiden t o t eu t ta mis e k s i. Investointistrategia ja investointiohjelma on laadittu syksyllä 2013 valmistuneiden kaupunkien vesihuollon kehittämissuunnitelmien pohjal ta. Työtä on valmisteltu laajasti HSY:n toimitusjohtajan, talousjohtajan, ve si huol lon toimialajohdon ja vesihuollon asiantuntijoiden yhteistyönä. Lisäk si talousmallin laadinnassa on ollut mukana konsultti. In ves toin ti stra tegias ta, investointiohjelmasta sekä talousmallista on valmisteltu erilliset rapor tit (esittelykalvosarjat). Vesihuollon investointistrategia Vesihuollon investointistrategian valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuon na 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa, valmistelussa ol lut ta HSY:n strategiaa 2020, jäsenkaupunkien lausuntoja HSY:n talousja toimintasuunnitelmasta sekä useita laadittuja selvityksiä. Lisäk si työssä laadittiin kehittämistarveselvityksiä vesihuollon ke hit tä missuun ni tel mien vaikutuksesta vesihuoltojärjestelmään sekä sa nee raus tar vesel vi tyk siä olemassa olevan vesihuoltojärjestelmän ylläpitämiseksi.

2 OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 Selvityksien pohjalta asetettiin vesihuollon investointien painopiste-alueet ja toi min nal li set kärjet. Painopiste-alueet pyrkivät ohjaamaan investointien prio ri soin tia. Toiminnalliset kärjet kuvaavat investointien valmistelussa erityi ses ti huomioon otettavia tekijöitä. Vesihuollon investointistrategian painopisteet: - Kehittyvän ja tiivistyvän yhdyskunnan vesihuolto ja hulevesien hallinta - Toimintavarmuuden parantaminen - Vesihuoltojärjestelmän kehittäminen saneeraamalla Vesihuollon investointistrategiat toiminnalliset kärjet: - Resurssi- ja energiatehokkuus - Vuotavuuden hallinta - Sääolosuhteiden äärevöitymiseen varautuminen Vesihuollon investointiohjelmaa laadittaessa pyrittiin priorisoimaan ve sihuol lon investointistrategian mukaisia hankkeita. Vesihuollon investointiohjelma Vesihuollon investointiohjelma työssä on laadittu vesihuollon in ves toin ti tarpeet jaksolle Investointiohjelma on kahden vuoden välein laadit ta va suunnitelma, jonka edellinen investointiohjelma on laadittu vuosille Investointiohjelman rakenne perustuu suoraan kaupunkien kehittymisen mu kai siin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja ve si huol to jär jestel män kehittämisen ja ylläpitämisen mukaisiin investointeihin (ve si huol toläh töi set investoinnit). Kaupunkilähtöiset investoinnit on jaettu kaavoituksen mu kai siin alueinvestointeihin, vesihuollon kehittämissuunnitelmien mu kaisiin harvaanasutulle alueelle toteuttavaan vesihuollon laajentumiseen sekä kau pun gin tiivistyessä syntyviin johtosiirtotarpeisiin. Vesihuoltolähtöiset inves toin nit on jaettu vesihuoltojärjestelmäprosessin (vedenhankinta, ve denpuh dis tus, vedenjakelu, viemäröinti ja jätevedenpuhdistus) mukaisiin osako ko nai suuk siin ja edelleen uudisinvestointi- ja saneerauskoreihin. Koreille on määritetty päämäärä, palvelutaso, suunnittelukauden ta voite ja suunnitelmakaudella toteutumattomat tavoitteet. Pää määrä kuvaa pitkänaikavälin tavoitetta, johon toiminnalla tulee pyrkiä. Pal ve luta so kuvaa teknisiä tavoitteita joita päämäärään pääseminen vaatii. To teutu vat tavoitteet kuvaavat sitä osaa päämääristä, joka saavutetaan suun nitte lu kau del la. Toteutumattomat tavoitteet kuvaavat sitä osaa päämääristä, jo ta ei saavuteta suunnittelukaudella. Kiinteistöinvestoinnit ja irtaimen käyttöomaisuuden investointeja ei ole kä sitel ty osana vesihuollon investointiohjelmaa vaan niiden suuruus mää ri tetään toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä laadittavan in ves toin tisuun ni tel man yhteydessä. Seuraavassa on kuvattu kaupunki- ja vesihuoltolähtöisten investointien ko-

3 OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 ko nai suu det. Kaupunkilähtöiset investoinnit Kaupunkilähtöiset investoinnit kuvaavat hankkeita, jotka realisoituvat kaupun kien aikataulussa. Kaupunkilähtöisissä investoinneissa on vain yksi osa ko ko nai suus: Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus. Osa ko ko naisuus kuvaa kaupunkilähtöisten investointien keskittymistä toiminta-alueen laa jen tu mi seen. Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus Osakokonaisuus sisältää korit: 1) Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alue in ves toin nit), 2) Laajentuminen haja-asutusalueille ja 3) Johtosiirrot. Toiminta-alueen laajentuminen ja kaavoitus osakokonaisuus sisältää Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan uusien ja tiivistyvien kaa va-alueiden sisäisten vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostojen toteuttamisen ja lai te inves toin nit pois lukien vesitornit. Osakokonaisuus kuvaa lisäksi kaupunkien ve si huol lon kehittämissuunnitelmissa määrittämien haja-asutusalueiden vesi huol lon toteuttamista ja HSY:n osuutta kaupunkien priorisoidessa ve sihuol lon kehittämissuunnitelmien lisäksi muiden haja-asutusalueiden ve sihuol lon toteuttamista. Osakokonaisuus sisältää HSY:n osuuden kau punkien tarpeesta syntyvien johtosiirtojen kustannuksista. Toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit suun ni tel ma kau del le ovat 338 Me. Suunnitelmakauden merkittäviä hankkeita ovat mm. Suurpelto Espoossa, Jät kä saa ri ja Kalasatama Helsingissä sekä Marja-Vantaa Vantaalla. Haja-asu tus aluei den vesihuoltoa rakennetaan mm. Syväojalla Vantaalla. Vesihuoltolähtöiset investoinnit Vesihuoltolähtöiset investoinnit kuvaavat ylläpitoinvestointeja sekä ka pa sitee tin ja toimintavarmuuden kasvattamiseen tähtääviä hankkeita, jotka reali soi tu vat HSY:n suunnittelemassa aikataulussa. Vesihuoltolähtöisten investointien osakokonaisuudet ovat: vedenhankintaja puhdistus, vedenjakelu ja viemäröinti sekä jätevedenpuhdistus. Osa koko nai suu det kuvaavat vesihuoltojärjestelmän kokonaisprosessia. Vedenhankinta- ja puhdistus Osakokonaisuus sisältää korit: 4) Vedenhankinnan uudisinvestoinnit, 5) Ve den han kin nan saneerausinvestoinnit, 6) Vedenpuhdistuksen uu dis in vestoin nit ja 7) Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit. Vedenhankinnan- ja puhdistuksen osakokonaisuus sisältää raa ka ve si lähtei den vedenottorakenteet ja vedenjohtamisen vedenpuhdistuslaitoksille,

4 OTE PÖYTÄKIRJASTA 4 ve den puh dis tus lai tos ten väliset tunnelit rakenteineen, varavesilähteiden veden ot to ra ken teet sekä nykyiset vedenpuhdistuslaitokset ja pohjaveden otta mot ja alkalointilaitokset. Vedenhankinnan- ja puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudelle ovat 59,1 Me. Osakokonaisuuden merkittävimmät investoinnit suunnitelmakaudella ovat Van han kau pun gin ja Pitkäkosken kapasiteetin nostaminen (5 000 m3 => m3). Vedenjakelu ja viemäröinti Osakokonaisuus sisältää korit: 8) Vedenjakelun uudisinvestoinnit, 9) Viemä röin nin uudisinvestoinnit, 10) Verkostojen uudisinvestoinnit, 11) Ve denja ke lun laitteiden saneerausinvestoinnit ja 12) Viemäröinnin laitteiden sanee rausinves toinnit Vedenjakelujärjestelmä koostuu vesijohtoverkostosta ja verkostossa ole vista laitteista sekä niiden ohjausjärjestelmästä. Sen osat ovat pääjohdot, jake lu joh dot, tunnelirakenteet, paineenkorotusasemat, vesitornit, ala ve si säiliöt sekä venttiili- ja mittausasemat. Viemäröintijärjestelmä koostuu viemäri- ja hulevesiverkostosta ja viemärija hulevesiverkostossa olevista laitteista. Sen osat ovat kokoojaviemärit, ke räi ly vie mä rit, viemäritunnelit ja jätevedenpumppaamot ja hu le ve si vie märit. Vedenjakelun ja viemäröinnin uudisinvestoinnit sisältävät laajentumisen aiheut ta mat kapasiteetti- ja toimintavarmuusinvestoinnit nykyisessä ver kostos sa ja verkoston laitteissa sekä muut järjestelmän kehittämiseen liittyvät in ves toin nit. Alueverkostot laitteineen ml. hulevesiverkoston sisältyvät kaavoi tuk sen mukaisen laajentumisen ja haja-asutusalueiden investointeihin. Saneerausinvestoinnit on jaettu erillisiin koreihin. Verkostojen sa nee raus inves toin nit sisältävät vesijohto- ja viemäriverkostot. Vedenjakelun ja vie märöin nin laitteiden saneerausinvestoinnit ovat omissa koreissaan. Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit suunnittelukaudelle ovat 461,6 Meuroa. Osakokonaisuuden merkittävimmät vedenjakeluverkoston investoinnit suun ni tel ma kau del la ovat runkovesijohtohankkeita, kuten Ös ter sun do minlin ja (8 km), Marja-Vantaan linjat (10 km) ja Länsi-Espoon runkovesijohto. Osa ko ko nai suu den merkittävimmät viemäröintijärjestelmän investoinnit suun ni tel ma kau del la ovat pääviemähankkeita, kuten Länsi-Vantaan ja Koillis-Es poon viemäröinti (15 km), Östersundomin viemäröinti (6 km) sekä Män ty mä ki-val li la tunneli (2,7 km).

5 OTE PÖYTÄKIRJASTA 5 Jätevedenpuhdistus Osakokonaisuus sisältää korit: 13) Jätevedenpuhdistuksen uu dis in ves toinnit, 14) Jätevedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit, 15) Pur ku tun ne leiden uudisinvestoinnit ja 16) Purkutunneleiden saneerausinvestoinnit. Jäteveden osakokonaisuus sisältää Viikinmäen, Suomenojan ja Blo min mäen jätevedenpuhdistamot, jätevedenpuhdistamoiden purkutunnelit ja va rapur ku yh tey det sekä Metsäpirtin kompostointialueen. Jäteveden investoinnit suunnitelmakaudella ovat 345,6 Me. Osakokonaisuuden merkittävin investointi suunnitelmakaudella on Blo minmä en jätevedenpuhdistamon rakentaminen 281,0 Me. Kokonaisinvestoinnit suunnitelmakaudella Suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnit ovat 1 204,3 Me. Vuosittaiset investoinnit ovat: ,0 Me ,3 Me ,9 Me ,3 Me ,2 Me ,4 Me ,7 Me ,1 Me ,0 Me ,4 Me Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen käynnistyy vuoden 2014 lo pul la ja hanke aiheuttaa merkittävän investointipiikin vuosille : ,0 Me ,0 Me ,0 Me ,0 Me ,0 Me ,0 Me ,0 Me Blominmäen jätevedenpuhdistamon investoinnit ovat 281,0 Me, joka on 23 % suunnitelmakauden kokonaisinvestoinneista. Kaupunkilähtöiset investoinnit toteutuvat kaupunkien ohjelmoinnin ja ve sihuol lon kehittämissuunnitelmien mukaisesti. Kaupunkilähtöiset investoinnit suun ni tel ma kau del la ovat 338,0 Me, joka on 28 % kokonaisinvestoinneista.

6 OTE PÖYTÄKIRJASTA 6 Saneerausinvestoinnit sisältää olemassa olevien rakenteiden ja laitteiden kor vaa mi seen tai käyttöiän jatkamiseen tähtäävät investoinnit sisältäen myös kapasiteetin parantamisinvestointeja siltä osin kuin investoinnilla voidaan välttää korvausinvestointeja. Saneerausinvestoinnit suun ni tel ma kaudel la ovat 336,7 Me, joka on 28 % kokonaisinvestoinneista. Korvausinvestoinnit tarkoittavat Blominmäen puhdistamoinvestointia sekä ve den puh dis tus lai tos ten kapasiteetin nostamista niiltä osin, kuin niillä korva taan Suomenojan puhdistamo sekä Dämmanin vedenpuhdistuslaitos. Kor vaus in ves toin nit suunnittelukaudella ovat 312 Me, joka on 26 % ko kon ais in ve s toin n eis t a. Uudisinvestoinnit sisältävät uusien rakenteiden ja laitteiden investoinnit sekä kapasiteetin lisäämisen. Uudisinvestoinnit suunnittelukaudella ovat 878,1 Me, joka on 72 % kokonaisinvestoinneista. Investointiohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi Investointiohjelma on talous- ja toimintasuunnitelman valmistelun perusta. Ta lous- ja toimintasuunnitelman toteutumista ja, siten myös in ves toin ti ohjel man toteutumista seurataan aktiivisesti mm. HSY:n sisäisellä kuu kau siraportoinnilla. Investointiohjelman hankelista on esitetty liitteessä 2. In ves tointi oh jel man laadinnan perustelut on esitetty oheisaineistossa. Talousmalli Talousmallinnuksen avulla on tarkasteltu HSY:n vesihuoltotoiminnan ta louden kehitystä ja toimintaympäristön muutoksia seuraavan 20 vuoden ajanjak sol la. Inflaation oletettiin koko tarkastelujakson ajan olevan kaksi (2) pro sent tia. Talousmallin elementit ovat vesihuoltotoiminnan tulot, käyttömenot, in vestoin nit ja käyttöomaisuus sekä rahoituskulut. Talousmallin tuloksena saadaan toiminnan tuloslaskelma. Investointiohjelman yhteydessä ve si huol totoi min nan talousmallia on käytetty investointiohjelman taloudellisten vai kutus ten selvittämiseen ja havainnollistamiseen. Työssä on arvioitu toiminnan volyymin kehittyminen ja siihen perustuen tulo jen ja käyttömenojen ennusteet. Veden ja jäteveden myyntiennuste perus tuu asukasluvun ja veden käytön ennustettuun kehitykseen. Asu kasmää rän ennustetaan kasvavan seuraavat 5 vuoden aikana 1,3 % vuodessa ja seuraavien 15 vuoden aikana 1,0 % vuodessa. Veden ominaiskäytön ennus te taan vähenevän koko tarkasteluajanjaksona noin 0,93 prosenttia vuodes sa. Sen sijaan perusmaksut kasvavat asukasmäärää nopeammin johtuen asumisväljyyden lisääntymisestä. Käyttömenojen ennustetaan nou sevan hyvin maltillisesti aineiden ja tavaroiden osalta, kun samanaikaisesti han kin nois sa saadaan säästöjä ja energia- ja materiaalitehokkuus paranee

7 OTE PÖYTÄKIRJASTA 7 tar kas te lu jak son aikana. Palveluiden ostossa ja henkilöstökustannuksissa kat so taan olevan lisäpotentiaalia toiminnan tehostamiseen. Talousmallin lähtökohtana on käytetty taseen nykyistä käyttöomaisuutta ja ny kyis tä velkakantaa. Kuntalainan korkona on käytetty voimassaolevan sopi muk sen mukaista korkoa. Vuoden 2015 lähtien korkotaso on sidottu valtion 10 vuoden sarjaobligaation tuottoon, jonka päälle on laskettu mar ginaa li, koron ollessa kuitenkin aina vähintään 5,3 prosenttia. Ulkopuolisilta ra hoi tus lai tok sil ta otettavien lainojen korkona vuosina on käytet ty 3,0 prosenttia ja sen jälkeen 4,0 prosenttia. Investointimenojen arvoina on investointiohjelma -luonnos Talousmallissa on laadittu kolme vaihtoehtoista skenaariota. Ensimmäisessä skenaariossa taksoihin on tehty ainoastaan indeksin mukai set korotukset. Skenaariossa tilikauden tulos on negatiivinen koko tarkas te lu jak son ajan keskimäärin 29 Me vuodessa. Lainamäärä ja vel kaan tumi nen kasvavat koko tarkastelujakson ajan. Tarkastelussa oma va rai suusas te laskee nykyiseltä 26 %:n tasolta tasolle -5 %. Toisessa skenaariossa omavaraisuusaste pyritään pitämään nykyisellä 26 % tasolla. Skenaariossa taksojen reaalikorotustarve on koko tar kas te lu jakson ajan 0,84 %. Toimintatuotot nousevat nopeasti volyymikasvun ja tak sako ro tus ten myötä. Tilikauden tulos on vuosina negatiivinen, muu toin positiivinen, nousten jakson loppua kohden. Vuosina tu los on keskimäärin 5,4 Me/v. Tarkastelussa omavaraisuusaste laskee aluk si ja on pienimmillään vuosina tasolla 16 %, mutta tämän jäl keen taso nousee nykyiselle tasolle 26 % tarkastelukauden loppuun men nes sä. Kolmannessa skenaariossa omavaraisuusaste pyritään nostamaan vuoteen 2030 mennessä tasolle 40 %. Skenaariossa taksojen re aa li ko ro tus tarve on vuosille ,40 % ja vuosille ,0%. Toi min ta tuotot nousevat nopeasti volyymikasvun ja taksakorotusten myötä. Tilikauden tu los on koko jakson ajan positiivinen, nousten jakson loppua kohden nopeas ti. Vuosina tulos on keskimäärin 35 Me/v. Oma va rai suusas te laskee hieman alkuvuosina mutta lähtee nousuun v ollen v tasolla 39,5 % ja tarkastelukauden lopussa tasolla 54 %. Lisäksi kolmanteen skenaarioon tehtiin neljä herkkyysanalyysiä. Ensimmäisessä herkkyysanalyysissä tarkasteltiin käyttömenojen ke hit ty misen vaikutusta reaalikorotuksen suuruuteen. Aineiden ja tavaroiden sekä pal ve lui den kehityksen kasvua hillittiin 0,5-1,0%. Tuloksena reaalikotuksen las ku vuosina tasolta 2,4 % tasolle 2,1 %. Toisessa herkkyysanalyysissä tarkasteltiin reaalikorotusjakson pituuden vai ku tus ta reaalikorotuksen suuruuteen. Reaalikorotusta jatkettiin kahdella vuo del la. Tuloksena reaalikorotuksen tarve vuosille ,13% ja vuo sil le ,0%.

8 OTE PÖYTÄKIRJASTA 8 Kolmannessa herkkyysanalyysissä tarkasteltiin reaalikorotuksen vaikutusta in ves toin ti ta soon. Reaalikorotus asetettiin 2,0 % vuosille Tu lokse na on tarve investointitason 36 Me laskulle. Neljännessä herkkyysanalyysissä tarkasteltiin käyttömenojen kehittymisen vai ku tus ta yhdistetty reaalikorotusjakson muutokseen. Aineiden ja ta va roiden sekä palveluiden kehityksen kasvua hillittiin 0,25-0,5% reaalikorotusta jat ket tiin kahdella vuodella. Tuloksena reaalikorotuksen tarve vuosille ,0% ja vuosille %. Viidennessä herkkyysanalyysissä tarkasteltiin taksan vaikutusta omavaraisuusasteeseen. Reaalikorotuksen suuruudeksi asetettiin vuosille ,0 % ja vuosille %. Tuloksena omavaraisuusaste vuonna 2030 olisi 49 %. Talousmallin tarkastelut osoittavat investointien rahoittamisen vaativan reaa lis ta taksakorotusta investointiohjelmakaudelle. Talousmalli osoittaa taksan ko ro tuk sen oikea-aikaisuuden merkityksen. Kohdistamalla tak san ko rotus Blominmäen investointipiikin kohdalle saadaan samalla asu kas koh taisel la vaikutuksella taloudellisesti merkittävästi kannattavampi tulos. Vesihuoltotoiminnan talousmalli on esitetty liitteessä 3. Lausuntojen pyytäminen jäsenkunnilta Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän on pyydettävä jäsenkunnilta kirjal li set lausunnot Sopimuksessa pääkaupunkiseudun vesi- ja vie mä ri lai tostoi min to jen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä tai sen liitteissä mainittujen strategioiden, suunnitelmien ja ohjelmien lisäksi talousarviosta ja -suunnitelmasta sekä toimintasuunnitelmasta ennen niiden hyväksymistä. Ehdotus (RI) Hallitukselle esitetään, että nyt tarkistettu vesihuollon investointistrategia ja investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkuntiin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä. Hallitus päättää a hyväksyä liitteen 1 mukaisen vesihuollon investointistrategian, b hyväksyä liitteen 2 mukaisen investointiohjelman vuosittain erikseen vahvistettavan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimisen perustaksi, c todeta, että vesihuollon investointistrategia ja investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkuntiin toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä ja

9