HSY Hallitus JÄTEHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (AK) 355/ /2018. HSY Hallitus 46

Transkriptio

1 HSY Hallitus JÄTEHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA (AK) 355/ /2018 HSY Hallitus 46 Esittelijä Valmistelija Taustaa Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Toimialajohtaja Petri Kouvo p , rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen, talousjohtaja Pekka Hänninen, projektipäällikkö Kirsi Karhu HSY:n jätehuollon kehittämisen ja investointien suunnittelun vaiheet on kuvat tu IMS toimintajärjestelmän prosessikuvauksissa. Investointiohjelman laadintaa ovat ohjanneet HSY:n strategialuonnos 2025 ja jä tehuol lon investointistrategian luonnos sekä vuoden 2018 alussa laa di tut jäte huol lon investointien tarveselvitykset. Investointiohjelman yh tey des sä on laa dit tu talousmalli, joka kuvaa taloudellisia edellytyksiä in ves toin ti tar peiden to teut ta mi sek si. Jätehuollon investointiohjelma Jätehuollon investointiohjelmassa on kuvattu jätehuollon suunnitellut in vestoin nit jaksolle Investointiohjelma laaditaan kahden vuoden vä lein. Edellinen investointiohjelma on laadittu vuosille Investointiohjelman rakenne perustuu korirakenteeseen, jossa investoinnit on jaettu kolmeen pääkokonaisuuteen ja 14 koriin. Koreille on määritetty pää mää rä, palvelutaso, suunnittelukauden tavoitteet ja mahdol li set lisätiedot. Päämäärä kuvaa pitkän aikavälin tavoitetta, johon toi minnal la pyritään. Palvelutaso kuvaa toimenpiteitä, joita päämäärän saa vut tami nen edellyttää. Suunnitelmakauden tavoitteissa kuvataan lisäksi kes keiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Pääkokonaisuudet ovat aluepal ve lu läh töi set investoinnit, käsittelypalvelulähtöiset investoinnit ja muut in ves toin nit. Aluepalvelulähtöiset investoinnit Aluepalvelulähtöiset investoinnit toteutetaan HSY:n asiakasrajapinnassa ja ne liittyvät Sortti-asematoimintaan, toimipisteiden palvelukykyyn ja tur val lisuu teen, yhteistyöhön Kierrätyskeskuksen kanssa sekä vaarallisten jät teiden huoltoon. Aluepalvelulähtöiset investoinnit tähtäävät ensisijaisesti asiakas pal ve lun korkeaan tasoon ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Lisäk si ne edistävät kiertotalouden tavoitteiden toteutumista. Investoinnit koh den ne taan vastaamaan asiakasryhmien pitkän aikavälin tarpeita. Aluepal ve lu läh töis ten investointien pääkokonaisuus jakaantuu kolmeen koriin: Sort ti-ase mat, korjaus- ja täydennystyöt sekä kalustohankinnat. Nämä sisäl tä vät yhteensä 11 eri hankekokonaisuutta. Investointikorit: 1) Sorttiasemien rakentaminen (uudet), 2) Aluepalvelujen kor jaus- ja täydennystyöt ja 3) Aluepalvelujen kalustohankinnat.

2 Kori 1 sisältää alueelle rakennettavat uudet mini-sortti-konseptin mukaiset HSY:n vastaanottopisteet ja Sortti-Kierrätystavaratalon yhteyteen ra ken netta van uuden Sortti-aseman. Kori 2 sisältää Sortti-asemien ja Kivikon sanee raus- ja palvelutason parannustöiden edellyttämät investoinnit. Kori 3 si säl tää aluepalveluiden kalustohankinnat mm. Sortti-asemien lavat ja lai tehan kin nat. Aluepalvelulähtöiset investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 29,4 M (edellisessä investointiohjelmassa 21,2 M ). Suunnitelmakauden mer kit tä vim piä hankkeita ovat uu den tyyp pis ten Sortti-asemien ns. mini-sort tien ja Sortti-kierrätystavaratalon to teut ta mi nen tiiviissä yhteistyössä Kier rä tys kes kuk sen kanssa. Suun ni tel ma kau del la toteutetaan Kivikon jä tepal ve lu kes kuk sen osalta mm. piha-alueiden kor jaus töi tä, vaarallisten jät teiden varaston sisäpihan kattaminen ja ra ken nus ten teknisiä ener gia te hokkuus in ves toin te ja. Investoinneilla mah dol lis te taan osaltaan myös Kivikon hyö dyn tä mi nen Ekomo-toimintaan. Alue pal ve lu läh töis ten investointien osuus jätehuollon kokonaisinvestoinneista on suun ni tel ma kau del la n. 16 %. Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit sisältävät jätteen käsittelyyn ja ja los tami seen sekä välivarastointiin ja loppusijoittamiseen liittyviä hankkeita. Hank keet sisältävät sekä ylläpitoinvestointeja että kapasiteetin lisäämiseen ja ympäristönäkökohtiin perustuvia investointeja ja ne tähtäävät ympäristön ti lan parantamiseen. Investoinnit vahvistavat HSY:n roolia ym pä ris tö vastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijänä HSY:n strategialuonnoksen 2025 mukaisesti. Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit jakaantuvat kahteen pää ko ko nai suuteen: ympäristövaikutusten hallinta ja alueiden sekä toimintojen ke hit tä minen. Näihin sisältyy yhteensä 31 hankekokonaisuutta. Ympäristövaikutusten hallinnan pääkokonaisuus jakaantuu kolmeen koriin: 4) Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen, 5) Vesien keräys ja joh tami nen ja 6) Viimeistelyrakenteet. Kori 4 sisältää Ämmässuon kaatopaikan kaasunkeräysverkostoon ja kaasu voi ma laan liittyvät investointihankkeet, joilla varmistetaan kaasuvoimalan ja kaatopaikkojen ympäristölupaehtojen mukainen toiminta ja varmistetaan kaa sun hyödyntäminen energiantuotannossa myös tulevaisuudessa. Kori 5 si säl tää Ämmässuon alueen jäte- ja hulevesien johtamisjärjestelmien edellyt tä mät putkisto- ja allasinvestoinnit sekä vesien kierrättämiseen ja uu delleen käyttöön mm. teknisenä vetenä liittyvät investoinnit. Kori 6 sisältää sekä vanhan että uuden kaatopaikan ympäristölupaehtojen edellyttämät viimeis te ly ra ken tei den investoinnit. Viimeistelyrakenteissa pyritään hyö dyn tämään mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja. Ympäristövaikutusten hallinnan investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 31,1 M (edellisessä investointiohjelmassa 27,0 M ). Suun nitel ma kau den merkittävimpiä hankkeita ovat vanhan kaatopaikan pinnan viimeis te ly niin, että koko kaatopaikan lo pul li nen tiivistysrakenne on valmis.

3 Uu den kaatopaikan osalta toteutetaan vä li ai kai sia pinnan tiivistysrakenteita ym pä ris tö lu pa eh to jen mukaisesti ja niin, että hajuhaittoja ei esiinny ja kaato paik ka kaa su voidaan hyödyntää täy si mää räi ses ti kaasuvoimalassa. Suun ni tel ma kau del la lisätään kent tä ve sien tasauskapasiteettia ra ken ta malla uusi tasausallas (TAL12). Suun ni tel ma kau del la myös kehitetään in no vatii vi sia ratkaisuja hulevesien pai kal li seen käsittelyyn. Ympäristövaikutusten hal lin nan investointien osuus jä te huol lon kokonaisinvestoinneista on suunni tel ma kau del la n. 17 %. Alueiden ja toimintojen kehittämisen pääkokonaisuus jakaantuu viiteen koriin: 7) Biojätteen ja lietteen käsittely ja hyödyntäminen, 8) Ämmässuon laajen nus alue, 9) Infran kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit, 10) Kä sit tely pal ve lu jen koneet ja laitteet ja 11) Energia- ja ma te ri aa li te hok kuus in vestoin nit Kori 7 sisältää kompostointilaitoksiin ja biokaasun hyödyntämiseen liittyvät sa nee raus- ja rakennusinvestoinnit, laitehankinnat sekä biojätteen kä sit tely kent tiin kohdistuvat rakennusinvestoinnit. Kori 8 sisältää lähinnä jä te voima lan kuonan ja tuhkien käsittelyn ja tuhkan loppusijoituksen edellyttämiä in ves toin te ja. Kori 9 sisältää kiertotalouden edistämishankkeiden in ves tointe ja. Kori 10 sisältää käsittelypalveluiden koneiden ja laitteiden hankinnat. Ko ri 11 sisältää uusiututuvan energian lisäämiseen sekä kiertotalouden hank kei siin liittyviä investointeja. Alueiden ja toimintojen kehittämisen investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 100,5 M (edellisessä investointiohjelmassa 42,4 M ). Merkit tä vim mät investoinnit liittyvät kom pos toin ti- ja biokaasulaitosten yl lä pi tosa nee rauk siin sekä HSY:n Blominmäen puh dis ta mon jätevesilietteiden käsit te lyyn varautumiseen uusilla in no va tii vi sil la käsittelymenetelmillä esim. tuot ta mal la lietteistä biohiiltä. Suun ni tel ma kau del la suljetaan nykyisin käytös sä olevan vaarallisen jätteen tuhkasolu. Li säk si varaudutaan tuhkan käsit te lyyn ja jat ko ja los ta mi seen toteuttamalla tuh kan kä sit te ly lai tos. Jä te voima lan kuonan kä sit te lyn ympäristölupaehtojen vaa ti muk siin ja kuonan mine raa li ai nek sen kier rät tä mi seen varaudutaan to teut ta mal la kuonan kä sit tely hal li. Lisäksi ra ken ne taan halli, jossa on mah dol lis ta purkaa jätepaaleja ym pä ris töl le hai tat to mas ti. Suunnitelmakaudella va rau du taan kä sit te lemään myös jä sen kau pun kien HSY:lle käsiteltäväksi oh jaa mia pilaantuneita maa-ai nek sia, joi ta varten varaudutaan ra ken ta maan suunnitelmakauden lop pu puo lel la toi nen PIMA-maiden käsittelyhalli. Ma te ri aa li- ja ener gia tehok kuut ta pa ran ne taan toteuttamalla jätteiden esi kä sit te ly- ja la jit te lu rat kaisu ja sekä val mis tau du taan tuottamaan uusiutuvaa ener giaa mm. aurinkoja tuulivoimasta. Suun ni tel ma kau del la on va rau dut tu toteuttamaan Äm mässuol le tuu li voi ma la. Alueiden ja toimintojen ke hit tä mi sen investoinneilla tuetaan osaltaan HSY:n Ekomo-toimintaa. Alueiden ja toi min to jen ke hit tä misen investointien osuus jätehuollon ko ko nais in ves toin neis ta on suun ni telma kau del la n. 55 %. Muut investoinnit Muut investoinnit sisältävät kiinteistökohtaiseen jätteenkeräykseen liittyviä kul je tus pal ve lu läh töi siä investointeja ja muita jätehuollon toimintaa tukevia

4 in ves toin te ja. Investoinneilla tähdätään asiakaspalvelun ja asu kas ko kemuk sen sekä ympäristön tilan parantamiseen. Muiden investointien pääkokonaisuus sisältää korit: 12) Jätteenkuljetuksen ke räys ka lus to, 13) Maa- ja kiinteistöhankinnat ja 14) Muut investoinnit. Kori 12 sisältää kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen liittyvät as tia hankin nat. Kori 13 sisältää jätehuollon toimintaa tukevat maahankinnat. Kori 14 si säl tää muut toimintaa tukevat investoinnit, kuten operatiivisen toiminnan IT-in ves toin nit. Muut investoinnit suunnitelmakaudella ovat n. 21,2 M (edel lises sä investointiohjelmassa 10,1 M ). Mer kit tä vim mät investoinnit koh distu vat Sortti-asemaverkostoa ja kier to ta lou den hankkeita tukevaan maa hankin taan ja Seutulan alueen pe rus kor jauk seen ja hyödyntämiseen kier to talou den hankkeisiin. Seutulaan va rau du taan rakentamaan myös jätehuollon kul je tus pal ve lui den astioiden va ras toin ti- ja huoltohalli. Muiden investointien osuus jätehuollon ko ko nais in ves toin neis ta on suunnitelmakaudella n. 12 %. Kokonaisinvestoinnit suunnitelmakaudella Suunnittelukauden kokonaisinvestoinnit ovat n. 182 M. Vuosittaiset investoinnit ovat: ,2 Me ,0 Me ,8 Me ,3 Me ,2 Me ,2 Me ,7 Me ,6 Me ,0 Me ,9 Me Investointiohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi Investointiohjelma on talous- ja toimintasuunnitelman (TTS) valmistelun perus ta. Talous- ja toimintasuunnitelman toteutumista ja siten myös in ves toin-

5 ti oh jel man toteutumista seurataan aktiivisesti mm. HSY:n sisäisellä joh toryh mä ra por toin nil la. Jätehuollon koreihin perustuva investointiohjelma on esitetty ko ri koh tai ses ti liitteessä. Talousmalli Investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu jä te huol lon talouden näkökulmasta. Tavoitteena suunnittelukaudella on vakaa omavaraisuuden kasvattaminen niin, että merkittävää ylijäämää ei synny. Talousmallinnuksessa on arvioitu toiminnan volyymin kehittyminen ja sii hen pe rus tuen tulojen ja käyttömenojen ennusteet. Suoritevolyymien muu tosen nus te perustuu toiminta-alueen asukasluvun arvioituun kehitykseen. Asu kas mää rän ennustetaan kasvavan vuosikymmenen ensimmäisen puolis kon ajan 1,5 % vuodessa ja sen jälkeen 1,1 % vuodessa. Tarkastelussa on ar vioi tu uuden jätelain vaikutuksen jätehuollon toimintatuottoihin olevan - 5 M vuoteen 2020 mennessä. Käyttömenoihin ei oleteta vo lyy mi muu tosten li säk si reaalikasvua. Vuotuisen inflaatiotason on oletettu olevan kak si pro sent tia. Investointimenojen arvoina on investointiohjelmaesitys Jätehuollon velkaantuminen on taittunut viime vuosina investointitason laskun myötä ja omavaraisuusaste on noussut merkittävästi. Nousu jatkuu niin, että tarkastelujakson lopulla ylitetään 40 %:n taso. Jätehuollossa ei arvioida tarvetta taksan korotuksille vuoteen 2020 mennes sä, jonka jälkeenkin riittää inflaation suuruinen korotus ja kauden lo pulla lisäksi yhden prosentin reaalikorotus. Jätehuoltotoiminnan talousmalli on esitetty liitteessä. Lausuntojen pyytäminen jäsenkaupungeilta Hallitukselle esitetään, että nyt tarkistettu jätehuollon investointiohjelma viedään lausunnoille jäsenkaupunkeihin toiminta- ja ta loussuun ni tel man yhteydessä. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a hyväksyä liitteen mukaisen investointiohjelman vuosittain erikseen vahvistettavan toiminta- ja talous suun ni tel man laatimisen perustaksi, b c todeta, että investointiohjelma viedään lausun noil le jäsenkaupunkeihin toiminta- ja ta lous suun ni telman yhteydessä ja merkitä tiedoksi liitteen mukaisen jätehuollon talousmallin.

6 Päätös: Hallitus päätti a hyväksyä liitteen mukaisen investointiohjelman vuosittain erikseen vahvistettavan toiminta- ja talous suun ni tel man laatimisen perustaksi, b c todeta, että investointiohjelma viedään lausun noil le jäsenkaupunkeihin toiminta- ja ta lous suun ni telman yhteydessä ja merkitä tiedoksi liitteen mukaisen jätehuollon talousmallin.