Aluepalvelulähtöiset investoinnit

Transkriptio

1 OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus JÄTEHUOLLON INVESTOINTIOHJELMA / /2014 Hallitus 37 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Toimialajohtaja Petri Kouvo p , rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen p , talousjohtaja Pekka Hänninen Taustaa Jätehuollon investoinnit Jätehuollon investointiohjelma on suunniteltu päivitettäväksi kahden vuoden välein. In ves toin ti oh jel ma on laadittu HSY:n strategian, HSY:n talous ja toi min ta suun ni tel man sekä jätehuollon investointien päi vi te tyn to teu tu mis en nus teen pohjalta. Investointiohjelman laatimisen yhteydessä on laadittu talousmalli, joka kuvaa omaisuuden, tulojen ja menojen välistä suhdetta sekä niiden kes ki näistä riippuvuutta. Talousmallilla on kuvattu investointimenojen vaikutusta mm. tak soi hin, omavaraisuusasteeseen ja lai nan ot to tar pee seen. Investointi ohjelma vuosille ja talousmallinnus ovat liitteenä. Jätehuollon investointiohjelma on aiemmista vuosista poiketen laadittu inves toin tien korirakenteella. Vas taa va esitystapa on käytössä myös vesihuollon investointiohjelmassa. Investointikorit on jaettu aluepalvelu- ja kä sit te ly pal ve lu läh töi siin in ves toin tei hin sekä muihin investointeihin. Koreille on määritetty pää mää rä, suun nit te lu kau den tavoite sekä tavoitteen saa vut ta mi sek si vaadittavat investoinnit. Aluepalvelulähtöiset investoinnit Aluepalvelulähtöiset investoinnit kuvaavat hankkeita, jotka tukevat HSY:n toi mi alu een asukkaille suun nat tu jen alueellisten jätepalveluiden tarjoamista ja tarjonnan kehittämistä. HSY:n Sortti-asemapalvelut laa je ne vat in ves tointi kau del la toiminta-alueen ja väestönkasvun myötä. Sortti-asemien asia kaskäyn ti mää rät ovat kasvaneet vuosittain yli kävijämäärällä vuosien aikana. Suun nit te lu kau del la arvioidaan asiakasmäärän kasvun ole van n. 3 % vuodessa. Aluepalvelulähtöisissä investoinneissa on vain yksi osakokonaisuus: Sortti-ase mat ja alue ke räys ver kos to.

2 OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 Sortti-asemat ja aluekeräysverkosto Sortti-asemat ja aluekeräysverkosto sisältävät jo rakenteilla olevien ja ohjel ma kau del le rakennettaviksi suun ni tel tu jen Sortti-asemien rakentamisen ja kalustamisen sekä Kivikon jätehuoltotukikohdan ja ny kyis ten Sort ti-asemien tarvittavat saneeraustyöt. Osakokonaisuus sisältää myös va rau tu misen alue ke räys ver kos ton laajentamiseen ja toimivuuden varmistamiseen. Mer kit tä vim pi nä päämärinä in ves toin neil la ovat strategian mukaisesti pal velu ta son ja alueellisen materiaalitehokkuuden parantaminen. Osakokonaisuus sisältää kolme koria: Sorttiasemien rakentaminen, aluepal ve lu jen korjaus- ja täy den nys työt sekä aluepalvelujen ka lus to han kin nat ja aluekeräysverkosto. Investoinnit suun ni tel ma kau del le ovat 32,6 Me. Merkittävimmät investoinnit kohdistuvat uusien Sort ti-ase mien raken ta mi seen. Suurin yksittäinen investointi on vuosien ai ka na toteutettava Kirk ko num men Sortti-asema 7,7 Me. Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit Käsittelypalvelulähtöiset investoinnit kuvaavat hankkeita, jotka tukevat käytös sä olevien ja suljettujen jät teen kä sit te ly aluei den hyödyntämistä ja ym päris tö vai ku tus ten hallintaa. Käsittelypalvelulähtöisten investointien osakokonaisuuksia on kaksi: Ym päris tö vai ku tus ten hallinta se kä alueiden ja toimintojen kehittäminen ja sen vaa ti mat investoinnit. Ympäristövaikutusten hallinta Ympäristövaikutusten hallinnan osakokonaisuus sisältää jät teen kä sit te lypaik ko jen ym pä ris tö vai ku tus ten pitkäaikaiseen hallintaan liittyvät in ves toinnit. Päämäärinä ovat kaatopaikkakaasun tehokas keräys ja hyötykäyttö, ha ju hait to jen minimointi, jätteenkäsittelyalueiden vesien asianmukainen keräys ja joh ta mi nen käsittelyyn sekä kaatopaikkojen ym pä ris tö lu pa mää räysten mukaisten tiiviiden pin ta ra ken tei den toteuttaminen. Osakokonaisuus sisältää kolme koria: Katopaikkakaasun keräys ja hyö dyntä mi nen, vesien keräys ja joh ta mi nen sekä viimeistelyrakenteiden to teut tami nen. Investoinnit suunnitelmakaudelle ovat 29,4 Me. Mer kittä vim mät investoinnit suunnitelmakaudella koskevat Ämmässuon al las kapa si tee tin riittävyyttä (6,9 Me) sekä Ämmässuolla toteutettavia kaa to paikko jen pintojen viimeistelyrakenteita (14,7 Me). Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit Alueiden ja toimintojen kehittämisen ja niiden vaatimien investointien osako ko nai suus sisältää jät teen kä sit te ly aluei den ja käsittelymenetelmien ke hittä mi sen ja niiden vaatimat investoinnit. Osa ko ko nai suu teen liittyvät in vestoin nit tukevat HSY:n vastuulle kuuluvien jätteiden käsittelyn ja myös suunnit teil la ole van ekoteollisuuspuiston tarpeita. Päämäärinä ovat jätteiden asian mu kai sen käsittelyn ja lop pu si joi tuk sen varmistaminen, alueellisen

3 OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 ma te ri aa li te hok kuu den parantaminen sekä HSY:n roolin vah vis ta mi nen pää kau pun ki seu dun energiatehokkuuden parantamisessa. Osakokonaisuus sisältää viisi koria: Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyö dyn tä mi nen, Äm mäs suon laajennusalue, infran kehittäminen ja sen vaa ti mat investoinnit, käsittelypalvelujen koneet ja lait teet sekä ener gia inves toin nit. Investoinnit suunnittelukaudelle ovat 49,3 Me. Merkit tä vim mät investoinnit suunnitelmakaudella koskevat biojätteen käsittelyä 17,4 Me, josta mädätyslaitoksen kus tan nuk set ovat 9,4 Me. Muut investoinnit Muut investoinnit -osakokonaisuus sisältää erilaisia pienempiä jätehuollon toi min taa tukevia in ves toin te ja. Muiden investointien osakokonaisuuksia on kaksi: Kuljetuspalvelulähtöiset in ves toin nit ja muut toi min taa tukevat investoinnit. Kuljetuspalvelulähtöiset investoinnit Kuljetuspalveluiden investoinnit liittyvät lähinnä keräyskaluston ylläpitoon. In ves toin tien päämääränä on varmistaa toimivat jätekuljetukset HSY:n toimin ta-alueella. Osakokonaisuus sisältää yhden korin: Jätteenkuljetuksen keräyskalusto. In ves toin nit suun nit te lu kau del le ovat 1,4 Me. Merkittävin in vestoin ti liittyy kartonkikeräyskaluston lunastamiseen HSY:l le (1,0 Me). Muut toimintaa tukevat investoinnit Muiden toimintaa tukevien investointien osakokonaisuus sisältää pää asiassa maahankintoihin ja it-han kin toi hin liittyviä investointeja. Päämääränä on kä sit te ly- ja aluepalvelulähtöisten toimintojen tu ke mi nen oikein ajoitetuilla maa han kin noil la sekä jätehuollon toiminnan kehittymistä tukevilla muilla inves toinneilla. Osakokonaisuus sisältää kaksi koria: Maahankinnat ja muut investoinnit. In ves toin nit suun nit te lu kau del le ovat 5,8 Me. Merkittävimmät yk sit täi set investoinnit liittyvät maahankintoihin. Kokonaisinvestoinnit suunnitelmakaudella Suunnitelmakauden kokonaisinvestoinnit ovat 118,5 Me. Vuosit tai set investoinnit ovat: ,4 Me ,1 Me , ,1 Me ,7 Me ,0 Me

4 OTE PÖYTÄKIRJASTA ,1 Me ,1 Me ,6 Me ,2 Me Investointiohjelman toimeenpano, seuranta ja raportointi Talousmalli Investointiohjelma antaa ohjeelliset raamit vuosittain laadittaville toimintaja taloussuunnitelmille. Ta lous- ja toimintasuunnitelman toteutumista seu rataan aktiivisesti osavuosikatsauksissa ja HSY:n si säi sel lä kuu kau sira portoin nil la johtoryhmille. Investointien raportoinnin ja hallinnan kehittäminen on HSY:l lä aktiivisessa vaiheessa. Investointien hallinnan ja raportoinnin kehit tä mi sen projektin tuloksia on käy tet tä vis sä vuoden 2014 lopussa. Jätehuollon investointiohjelman tueksi on laadittu talousmallinnus vuosille Mallissa tar kas tel laan ja simuloidaan investointiohjelman vaiku tus ta jätehuollon talouteen, lähinnä tulorahoituksen riit tä vyy den (in vestoin tien rahoitukseen) ja omavaraisuusasteen kannalta. Mallin avulla on mah dol lis ta myös määrittää pidemmän aikavälin taksatasoa. Talousmalli toi mii pohjana myöhemmin laadittavan toi min ta- ja taloussuunnitelman valmis te lu s s a. Jätehuollon talousmallissa ei ole erikseen huomioitu mahdollisia toiminnan yh tiöit tä mis tar pei ta vaan sii nä on tarkasteltu HSY -konsernin jätehuoltoa ko ko nai suu te na. Pitkän aikavälin suunnittelun haasteita ovat käsittelyvolyymien heilahtelut se kä Vantaan Energian jä te voi ma lan vaikutus HSY:n toimintaan, jota ei vie lä tarkasti voida arvioida. Jätehuollon investointimäärien merkittävä pieneneminen jo suun nit te lu kauden alkuvuosina tulee sel väs ti helpottamaan toimialan taloutta ja vieraan pää oman määrä kääntyy laskuun jo vuonna Näyt tää mahdolliselta, et tä jätehuollossa ei lähivuosina tarvittaisi ollenkaan reaalisia hin nan ko rotuk sia kiin teis töil tä kerättävän jätteen astiahintoihin. Toimialan oma va raisuus as te todennäköisesti vielä las kee hieman kahtena seuraavana vuonna, mutta kääntyy sen jälkeen jatkuvaan nousuun tu lo ra hoi tuk sen riit tä vyyden pysytellessä yli 100 prosentin. Jätehuollon talous on kuitenkin herkkä suoritemäärien vaihtelulle. Jo 10% ar vioi tua alempi kä sit te ly vo lyy mi merkitsisi velkaantumisen jatkumista vuosi kym me nen lopulle asti.

5