Lausuntoaineistot ovat saatavissa Uudenmaan liiton verkkosivuilla:

Transkriptio

1 Elinvoimalautakunta Lausunto Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta 140/10.02/2017 ELINV 107 Uudenmaan liitto pyytää Nurmijärven kunnan lausuntoa Uu simaa-kaa va 2050 luonnoksesta mennessä. Luon nos aineis to on nähtävillä Uusimaa-kaava 2050 kattaa koko Uudenmaan maakunnan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa Kaava kokoaa yhteen kaikki maan käy tön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maa kun ta kaa valla. Tullessaan voimaan kaava korvaa nyt Uudellamaalla voimassa ole vat maakuntakaavat. Kaava koostuu kolmesta seudun vaihekaavasta, jotka laaditaan Helsin gin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Seutujen vai he kaa vo ja ohjaavana taustavisiona toimii Uudenmaan ra ken nesuun ni tel ma. Oikeusvaikutukseton rakennesuunnitelma kattaa koko Uu den maan ja siinä esitetään kokonaiskuva maakunnan alue ra kentees ta vuonna Luonnoksen kaava-aineistoon kuuluvat: - seudun kaavojen luonnokset esitettynä yhdellä kaavakartalla - merkinnät ja määräykset sekä oikeusvaikutteinen liitekartta - kaavaselostus ja sen liitekartat - Uudenmaan rakennesuunnitelma - Uusimaa-kaavan taustaselvitykset Lausuntoaineistot ovat saatavissa Uudenmaan liiton verkkosivuilla: Luonnoksesta annetun palautteen pohjalta Uudenmaan liitto laatii kaa va eh do tuk sen, josta pyydetään lausunnot alkuvuodesta Kaa va eh do tus asetetaan nähtäville alkusyksystä Uu simaa-kaa va 2050 on Tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppu vuo des ta Lausunto perustuu yhteiseen KUUMA-lausuntoon, johon on lisätty Nur mi jär veä koskevia yksityiskohtia. Esitys: Elinvoimalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että se antaa seuraa van lausunnon Uusimaa-kaava 2050 luonnoksesta: Nurmijärven kunta pitää hyvänä, että rakennesuunnitelma on muu-

2 tet tu oikeusvaikutuksettomaksi taustavisioksi. Tämä selkeyttää seutu jen vaihekaavojen ja rakennesuunnitelman välistä suhdetta. Kasvun kestävä ohjaaminen Uusi maakuntakaava ohjaa kasvua voimakkaasti seudun ytimeen ja jät tää kehyskunnille roolin toimia pääkaupungin viherkehänä. Vi hertee maa käsitellään otsikolla ympäristön voimavarat ja vetovoima. KUU MA-kun nil la on yli asukkaan voimavarat ja ve to voi ma na asukastoiveiden mukainen kasvu. Maakuntakaavan rooli ei saa ol la kasvua ja kehittymistä rajoittava, vaan kestävää kasvua pitää mahdol lis taa koko seudulle. Kuuma-kunnat haluavat tarjota monipuolisia asumisen mah dol li suuksia asukkailleen. Tiiviin keskusta-asumisen lisäksi kehitetään pien talo aluei ta, jotka yleensä laajentavat nykyisiä taajamia. Mit ta kaa valtaan tämän kaltainen pientalorakentaminen ei ole sellaista, et tä sen sijoittumista pitäisi maakuntakaavakartalla ohjata. Yleinen suun nit telu mää räys: Alue- ja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää ole mas sa olevaan rakenteeseen tukeutuen on riittävä. Kun lisäksi luon nok sen yleisissä suunnittelumääräyksissä todetaan: Ennen yh dys kun ta raken teen laajentamista uusille alueille on selvitettävä ny kyis ten taajamien täydennysrakentamismahdollisuudet ja niiden ke hit tä mispo ten ti aa li kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen nä kö kul mas ta, tarvetta tarkoille taajamarajauksille maakuntakaavakartalle ei ole. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke merkintä on yksi suu rim mista yksittäisiin kaavamerkintöihin kohdistuvista muutoksista. Graa fises ti esittämistapa on sama kuin nykyisissä maakuntakaavoissa oleva taajamatoimintojen alue, mutta merkinnän ohjausvaikutus on erilai nen. Taajamatoimintojen alueisiin kohdistuva muutos aiheuttaa epä selvyyt tä uuden merkintätavan oikeusvaikutuksesta. Taa ja ma toi min tojen kehittämisvyöhykkeen suunnittelumääräyksessä todetaan, että vyö hyk keen sijainti ja laajuus on määriteltävä tarkemmin yk si tyis kohtai sem mas sa suunnittelussa. Koska kyseistä merkintää on varsin mer kit tä väs ti supistettu voimassaolevien maakuntakaavojen taa jama toi min to jen alueisiin nähden, jää vielä epäselväksi missä määrin vyö hyk keen sijaintia ja laajuutta voidaan lopulta yk si tyis koh tai semmas sa suunnittelussa määritellä. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeitä on osoitettu nyt vain suurem pien keskusten ympärille, joten merkintää on käytetty liian suppeas ti ja määräyksen sisältö rajoittaa kasvua. Ke hit tä mis vyö hyk keiden tulee olla suurempia ja yleispiirteisempiä, eikä merkintään liit tyvät määräykset saa estää taajamien kehittämistä.

3 Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet tuleekin osoittaa Uu simaa-kaa vas sa vähintään samalla laajuudella, kuin MAL suunni tel ma luon nok sen ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, jotta vältytään tur hil ta tulkintaeroilta eri suunnitelmien välillä. Helsingin seudun kuntien yhteinen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelutyö, MAL-suun ni tel ma, on ollut vireillä samaan aikaan maakuntakaavan kans sa. MAL-suunnitelma perustuu pääosin samoihin selvityksiin kuin maakuntakaavatyö ja molempia on tehty yhteistyössä. Maa kunta kaa vaan on kuitenkin merkitty osin erilaiset taajamatoimintojen kehit tä mis vyö hyk keet, jotka vastaavat MAL-suunnitelman ensisijaisia ke hit tä mis vyö hyk kei tä. Yli 10 vuotta voimassa olleiden maa kun takaa vo jen kehitettävää tiivistä taajamamerkintää ei tule muuttaa toteut ta mis ta estäväksi määräykseksi alueella, joka on ensisijaiseksi ke hit tä mis alu eek si merkitty kohde kuntien ja valtion yhteisessä MAL-suun ni tel ma luon nok ses sa. Nurmijärvellä Klaukkala ja Kirkonkylä on osoitettu kes kuk si na ja Rajamäen merkintä on pieni keskus. Nämä mer kin nät mahdollistavat kaupan sijoittamisen kes kus ta-alueil le, joilla ei rajoiteta kaupan määrää. Klauk ka laan ja Kirkonkylään on osoitettu taajamatoimintojen ke hit tä mis vyö hy ke. Rajamäen alue tulisi myös osoittaa taa ja ma toi min to jen kehittämisvyöhykkeeksi ja kes kuk sek si. Rajamäen alue on kehittynyt kaupallisesti aivan lä hi ai koi na, mitä ei ole otettu huomioon keskuksia kos ke vis sa selvityksissä. Elinkeinot ja kauppa Keskustatoimintojen osalta kaavamerkinnät ja määräykset ovat toimi via. Keskusta-alueen sijainti ja laajuus määritellään yk si tyis koh taisem mas sa (kunnan/kaupungin) suunnitelmassa. Maakuntakaava ohjaa keskustojen kehittämiseen monipuolisina ja saa vu tet ta vuu deltaan hyvinä asumisen ja palveluiden alueina. Keskustatoimintojen alueil le (valtakunnan keskus, keskus, pieni keskus) ei ole osoitettu ker ros alaan sidottua rajoitetta kaupan toiminnoille, mikä hyvin tukee ta voi tet ta ohjata kaupan toiminnat ensisijaisesti keskusta-alueille. Palvelukeskittymän merkinnän kuvaus pitää ilmeisesti sisällään oletuk sen, että kyseessä on jo vanhastaan olemassa oleva pieni taa jama. Merkintää tulee kuitenkin kehittää niin, että sillä mah dol lis tet taisiin myös uusien taajamien ja suunnittelumääräysten mukaisten lä hipal ve lui den, työpaikkojen ja asumisen keskittymien kehittäminen. Kirk ko num men kohdalla yksi tällainen merkittävä kehittämisalue on Kirk ko num men maankäytön kehityskuvassa 2040 osoitettu Sundsber gin lähipalvelukeskus, joka tulee osoittaa palvelukeskittymänä.

4 Nurmijärvellä Ilvesvuoren ja Mäyränkallion alueille on osoi tet tu laaturajoitettu kaupan alue. Jatkossa tulee yh teis työs sä kunnan kanssa pohtia, onko tar koi tuk sen mu kais ta em.alueiden osalta muuttaa niiden enim mäis ker ros alaa siten, että Ilvesvuoren alueelle osoitetaan enem män kuin k-m2 ja vastaavasti Mäyränkallion alueelle vähemmän kaupan kerrosalaa. Liikkuminen ja logistiikka Lentokentän merkitys koko alueen kehityksen kannalta on olen nainen ja sen toimintaedellytykset tulee turvata myös kaavallisesti. Helsin ki-tal lin na -tunneli tarjoaa loistavan liityntäyhteyden koko Suo men logistiikkaverkon kehittämiselle. Lentokentän yhteyteen si joit tuessaan tunneli tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää lähialuetta vahva na logistiikan keskittymänä. Kehä IV-yhteys on liikenneverkon erittäin merkittäviä solmukohtia tukeva seudun poikittainen lii ken ne yhteys ja osa tätä kokonaisuutta. Yhteys Hanko-Hyvinkää radalle tu li si saada linjattua, jotta ratayhteys voidaan ottaa huomioon kun ta ta son päätöksenteossa ja lupahallinnossa maaseutualueilla. Maa kun ta kaavas sa on syytä varautua siihen, että Klaukkalan poh jois puo lel la Tallinna-Helsinki -tunnelin jatketta voidaan käyttää hen ki lö lii ken teen raideyhteytenä kehäradalta Klaukkalan kautta Hangonradalle. Tä mä tarjoaisi mahdollisuuden Nurmijärven ja Rajamäen taajamien saa miseen henkilöjunayhteyden piiriin sekä yhteyden kehärataan. Kaavaluonnoskartalla esitetty Keski-Uudenmaan logistiikan poi kittais yh teyk sien kokonaisuus (Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys, Kehä IV, Itäinen radanvarsitie + Hyvinkään itäinen ohikulkutie) on linjassa HLJ suunnitelmassa ja valmistelussa olevan MAL suunni tel ma luon nok ses sa esitetyn kanssa. MAL suun ni tel ma luonnok ses sa Järvenpää - Nurmijärvi -yhteys on sisällytetty en sim mäi sen kauden ( ) hankkeisiin, Kehä IV jälkimmäiselle kau del le ( ). Kehä IV:n suunnitteluvalmiutta pyritään edis tä mään jo ennen vuotta Kantatie 55 tulee luokitella valtakunnallisesti merkittäväksi väyläksi osa na Kehä V -kokonaisuutta, joka ulottuu Hangosta Porvooseen saak ka. Myös kantatien 51 merkitys runkoväylänä tulee tunnistaa. KUU MA-joh to kun ta on runkoverkkoasetusluonnosta koskevassa lausun nos saan esittänyt kantateitä 51 ja 55 sisällytettäväksi val ta kunnal li seen maanteiden runkoverkkoon. Rakennekaavasta rakennesuunnitelmaksi muuttuneessa kartassa ote taan vahvasti kantaa eri raideratkaisuiden to teut ta mis jär jes tykseen, mutta rakennesuunnitelma ei tule olemaan oi keus vai kut tei nen. Kukin seutu haluaa edistää oman suuntansa raidehanketta ja HSL

5 haluaa keskittyä PKS-kuntien pikaraiteisiin ja metroon. Onko uu sien ratainvestointien toteuttamisjärjestyksen esittäminen tai päät tä mi nen enää maakuntatason asia? Kerava-Nikkilä radan (KeNi-rata) henkilöliikenteen käynnistäminen -han ke kuuluu todennäköisesti vuoteen 2030 mennessä to teu tet taviin liikenneinvestointeihin. Nikkilässä ja Talmassa onkin käynnissä ase mien ja asemanseutujen suunnittelu, joissa asemien lä hei syyteen kaavoitetaan tiivistä asutusta ja asema toimii kävely- ja pyö rätei den sekä julkisen liikenteen ja liityntäpysäköinnin solmupisteenä. Ke Ni-ra dan henkilöliikenteen käynnistäminen tukee kaavan ta voit teita, erityisesti joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämistä sekä pääs tö vä hen nys ta voit tei ta. Joukkoliikenteen vaihtopaikat tulisi mer kitä Nikkilään ja Sipoonlahden liittymäalueelle, johon on tavoitteena saa da pikavuorojen pysäkki. Lentorataa tulisi kehittää myös paikallisliikenteen näkökulmasta tai ai na kin lähiliikenteen tuomat mahdollisuudet tulisi perusteellisesti sel vit tää, ennen kuin radan sijainti ja käyttötarkoitus linjataan si to vasti kartalle. Lentorata toteutuessaan myös nopeana lä hi lii ken ne yh teyte nä tarjoaisi merkittävät kehittämis- ja tiivistämismahdollisuudet uusien asemien ympäristöille, kuten Hyrylälle. Espoo-Salo oikorataa suunnitellaan parhaillaan kaksiraiteisena nopea na yhteytenä, mikä toteutuessaan mahdollistaa noin tunnin matka-ajan Turun ja Helsingin välillä ja paikallisjunaliikennettä Lohjalta Hel sin kiin. Osuudesta Espooseen on jo laadittu ratasuunnitelma, Salo-Tur ku ratavälin kaksoisraiteesta laaditaan parhaillaan ra ta suun nitel maa ja Espoo-Salo oikoradasta laaditaan yleis suun ni tel maa, joka valmistuu Tähän aikatauluun nähden radanvarren taa ja mis sa pitää jo voida ennakoida tuleva maankäyttö yk si tyis koh tai sem mas sa suunnittelussa. Hyrylän itäisen ohikulkutien jatke puuttuu kartasta, väylä on kui ten kin seudullisesti merkittävä. Merkitys tulee vielä korostumaan Ryk mentin puis ton rakentumisen myötä. Myös Isolammintien jatke Mänt sä lästä puuttuu kaavaluonnoskartalta, se on oleellinen maankäytön ke hittä mis tä tukeva hanke ja tulee lisätä kaavakartalle. Valtakunnallisesti merkittävät valtatiet 1, 3, 4 ja 7 muuttuvat kaa valuon nok ses sa maakunnallisesti merkittäviksi maanteiksi Kehä III sisä puo lel la. KUUMA-seudun kannalta on kuitenkin tärkeää säilyttää väy lien valtakunnallinen status myös Kehä III:n sisäpuolisella alu eella, sillä seudun ytimessä sijaitsevien joukkoliikenteen ja ta va ra lii kenteen kannalta tärkeiden valtakunnallisten solmupisteiden saa vu tet tavuus tulee turvata. Runkoverkkoasetusluonnoksessa si sään tu lo väy-

6 lien rooli pitkämatkaisessa joukko- ja tavaraliikenteessä on tun nis tettu. Liityntäpysäköintialueet on esitetty oikeusvaikutteisella liitekartalla. KUU MA-seu tu kuitenkin pitäisi hyvänä ratkaisuna liipy-alueiden si sällyt tä mis tä myös varsinaiseen kaavakarttaan. Alueet on tunnistettu oikein. Nurmijärven alueella vt 25:n kaksiajorataista osuutta tu lee jatkaa länteen päin yli nykyisen Rajamäentien liit ty män ja sa mal la linjata Rajamäentie nykyiseen Herusten liit ty mään kuten vt 25:n kehittämissuunnitelmassa on esi tet ty. Par hail laan laaditaan vt 25:n alue va raus suun ni tel ma, jos sa tullaan esittämään aiemman ke hit tä mis suun ni tel man mu kai nen ratkaisu kaksiajorataisen osuu den ja Ra ja mäen tien linjauksen osalta. Nurmijärven kunta pitää hyvänä, että Klaukkalan radan va raus säilyy maakuntakaavassa, vaikkakin sen to teu tus saattaa ulottua maakuntakaavan tavoitevuoden jäl kei seen aikaan. Nurmijärven kunta pitää tärkeänä, että Tallinna-tunnelin jat kon linjausta Hanko-Hyvinkää-radalle selvitetään mah dol li sim man pian. Ja samalla tulee selvittää, miten ny kyi set taajamat voidaan kytkeä ratalinjaukseen. Tuotannon ja logistiikkatoimintojen ke hit tä mis alue-mer kin tä on osoitettu vt25:n varrelle vt3:n länsipuolelle. To si asial li ses ti merkinnän mukainen toiminta tulee jat kos sa sijoittumaan Hyvinkään alueella myös vt3:n itä puo lel le. Em. merkintä tulisikin olla myös vt3:n itäpuolelle, jotta jat kos sa sen sijainnista ja ulottuvuudesta ei tehdä tul kin to ja, jotka eivät mahdollista edellä kuvattua tu le vai suut ta. Valtakunnallisesti merkittävän kaksiajorataisen tien mää räykses sä on sanottu, että uusi eritasoliittymä voi daan rakentaa, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät. Yksi näis tä ehdoista on "liittymä palvelee valtakunnallista tai seu dul lis ta liikenneverkkoa" Jos kaikkien ehtojen tulee täyt tyä, niin se estää mm. vt 25 varren tuotannon ja lo gis tiik ka toi min to jen kehittämisalueeseen liittyvän eri ta son toteuttamisen. Määräystä tuleekin muuttaa tältä osin. Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke Luonnoksessa on esitetty lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke, jonka ku vaus on: Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoliikenteen las keu tumis vyö hyk keet, joilla melutaso LDEN on keskimäärin alle 55 dba ja me lu on toistuvaa. Määräyksen mukaan alueen yk si tyis koh tai sem-

7 mas sa suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa lentomelu huomi oon. Merkintä tulee poistaa. Laskeutumisvyöhykkeen merkitys on jäänyt kaavamääräyksessä epä sel väk si. Vaarana on, että se tosiasiallisesti rajoittaa tai estää aluei den käyttöä nykyisestä. Uhkana on, että alueiden kaavoitus vaikeutuu huomattavasti ja sel vitys tar ve kasvaa dramaattisesti. Laskeutumisvyöhyke-merkinnät koske vat monessa kunnassa juuri niitä alueita, joita on tarkoitus täy dennys ra ken taa VAT:ien mukaisesti MAL-tavoitteiden saavuttamiseksi. Mää räys esitetyssä muodossa on niin väljä, että sen perusteella Fina via ja Trafi voivat vaatia, ettei herkkiä toimintoja tulisi sijoittaa näille alueille ollenkaan. Mikäli määräys jää tuollaiseksi, sen tulkinta on mah dol li ses ti haettava korkeimmasta hallinto-oikeudesta jokaisen ase ma kaa va hank keen yhteydessä, mikä ei ole hyvää suunnittelua. Laskeutumisalueiden rajaukset eivät perustu riittäviin selvityksiin. Fina vi aa sitovat lentokentän ympäristöluvan mukaiset verhokäyrät ja len to lii ken teen kehittämisessä on keskityttävä melunhallintaan tek nisil lä keinoilla, eikä lentomelu saa halvaannuttaa metropolialueen asun to ra ken ta mis ta. Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke on maakuntakaavaluonnokseen mer kit ty huomattavasti laajempana kuin Finavian saamassa ym päris tö lu vas sa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Finavia voi saada jatkossa ympäristöluvan, joka sallii melun aiheuttamisen aiem paa laajemmalla alueella. Kuitenkin ympäristöluvan yhteydessä Fi na via on todennut useita keinoja, joilla lentomelua voidaan teknisin ja toiminnallisin menetelmin hallita ja vähentää. KUUMA-kuntien näke myk sen mukaan lentomelua tulee hallita ensisijaisesti vä hen tä mällä melun aiheutumista eikä sallimalla Suomen tiiveimmin asu tet tu jen alueiden altistamista enemmälle melulle. Lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeen mää rä ys:"a lu een yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa len to me lu huomioon." Em. määräystä voidaan tulkita jat kos sa hyvin eri tavoin. Määräyksellä ei saa luoda uut ta lentomeluvyöhykettä, joka estää esimerkiksi Kir kon ky län taajaman kehittämisen. Selostuksen tul kin ta oh jeen mukaan kuitenkin kyse olisi siitä, että melulle herk kien toi min to jen osalta on kiinnitettävä erityistä huo mio ta ää nen eris tä vyy teen. Määräystä tulisikin selkeyttää, jos mer kin tää ei poisteta. Ympäristön voimavarat ja vetovoima

8 Suojelualuemerkinnän kuvauksessa kerrotaan, että suojelualueena voi olla alue, jolle viranomainen tehnyt hallinnassaan olevaa aluetta kos ke van suojelun turvaavan päätöksen. Pienet alueet on merkitty kaa va kar tal le aivan liian yksityiskohtaisilla merkinnöillä tälle kaa va tasol le. Osa alueista ei perustu mihinkään päätökseen tai välttämättä edes sisällä maakunnallisia suojeluarvoja. Näillä perusteilla ei tule mer ki tä alueita sitovina kaavakartalle. KUUMA-kunnat tulevat esit tämään näitä muutostoiveita omissa lausunnoissaan. Luonnoksessa on yleismääräys, jossa hajarakentamisen oh jauk sessa on otettava huomioon Helsingin seudun viherkehän to teut ta misedel ly tyk set. Määräys on selkeä, kun kyseessä on maa kun ta kaavaan merkitty virkistys- tai suojelualue ja nämä ovatkin yleensä jul kises sa omistuksessa. Haasteita on luvassa suun nit te lu tar ve rat kai sujen ja poikkeamistarpeen lupaharkinnassa, kun kohde sijoittuu vi heryh teys tar ve mer kin nän tuntumaan. Mikäli haettu rakentaminen sulkisi tai merkittävästi kaventaisi ainoaa mahdollista yhteyttä, voiko kun nalle/kau pun gil le tulla korvausvelvollisuus, mikäli rakentamiselle ei oli si muita maankäytöllisiä esteitä? Kaikissa kunnissa ei ole yleis kaa vo ja, jotka jo ohjaisivat rakentamista ja lupaharkinnassa ainoa lain voi mainen kaava on silloin maakuntakaava. Vi her yh teys tar ve mer kin nän rooli rakentamista rajoittavana tekijänä korostuu myös sil loin, kun tehdään yksityiskohtaisempaa kaavaa ja vi her yh teys tar peen sijainnista, ulottuvuuksista ja hoitotasosta nousee eri mie li syyk siä. Yleisemmällä tasolla KUUMA-kunnat eivät halua profiloitua pää kaupun ki seu dun viheralueiksi. Tiivistyvien kaupunkiseutujen päivittäiset vir kis tys tar peet tulee hoitaa asukkaita lähellä, kävelyetäisyydellä. Laa jem mat retkeilymaastot on jo muodostettu kansallispuistoiksi tai vir kis tys alueik si. Näitä voidaan tarpeen tullen perustaa lisää, mikäli val tio tai kunnat ostavat tähän tarkoitukseen maata. Maa kun ta kaaval la ei saa määritellä kaikkia kehyskuntien rakentamattomia alueita ka te go ri ses ti viherkehäksi, jossa rakentaminen haittaa pää kau pun kiseu dun virkistäytymismahdollisuuksia. Arvokas geologinen muodostelma merkinnät ovat kaavakartalla hyvin pieninä siruina, eikä niiden sijainti tai merkitys aukea tässä mit takaa vas sa. Perustuvatko merkinnät yhä vanhaan Helsingin seu tu kaava lii ton tekemään selvitykseen vuodelta 1992? Vanhat merkinnät ovat periytyneet maakuntakaavaan, eikä niihin ole ollut helppo ottaa kan taa missään vaiheessa, kun maanomistajien tai viranomaisten on mahdotonta kohdentaa merkintöjä maastoon maa kun ta kaa va kar tan yleispiirteisyydestä johtuen. Osa merkinnöistä näyttää van hen tuneen, tai ainakaan arvot eivät enää ole maakunnallisia.

9 Pohjavesialueiden merkinnöissä on tarkistamisen tarvetta, kartalle tu li si laittaa viimeisimmät pohjavesirajaukset. Moni RKY-kohde jää kaavakartalla muiden merkintöjen alle, eikä kaa va kar tan tulkitseminen ole näiltä osin selkeää. Pienimmät alue rajauk set tulisi muuttaa kohdemerkinnöiksi aluemerkinnän sijaan. Merkintöjen ja määräysten osalta maakunnan viherrakenteeseen liitty vät kaavamerkinnät ja määräykset ovat aikaisempaa toimivampi ko ko nai suus. Kaavassa on useita geologisesti arvokkaita muo dos tu mia Nurmijärven alueella, jotka ilmeisesti periytyvät seu tu kaa vois ta ja aiemmista maakuntakaavoista. Näistä koh teis ta tulisi olla kohdekortit, joista ilmenisi perusteet mer kin nöil le kohteittain, jotta ei tarvitse lähteä etsimään tie toa vanhoista seutukaavoista ja maakuntakaavoista ja nii den aineistosta. Nurmijärvellä Myllykosken ja Kirkonmäen merkittävien kult tuu riym pä ris tö jen merkinnät peittyvät muiden mer kin tö jen alle. Olisiko ne syytä osoittaa koh de mer kin nöil lä? Kaanaan metsän Natura 2000-alueen osalta ei ilmene, et tä kyse on Natura 2000-alueesta. Virkistyskäytön kohdealueena on osoitettu Nukari, Nu ka ri/vantaan jo en varsi ja Myllykoski. Nu ka ri/van taan jo en varsi -kohdemerkinnän seudullista merkitystä tulee vie lä selvittää. Joen varrella ei ole esim. lainkaan kun nan maanomistusta. Nukari ja Myllykoski ovat selkeitä seu dul li ses ti merkittäviä virkistyskohteita koskineen ja ym pä ris töi neen. Muuta Suunnitellun Perttula-Röykkä-Rajamäki voimajohdon osal ta tulisi osoittaa itäisin vaihtoehtoinen linjaus eli VE2. Kaavaluonnoksessa on esitetty useita vedenhankinnan kan nalta arvokkaita pintavesialueita enemmän kuin voi mas sa olevissa maakuntakaavoissa. Selostuksesta ei kui ten kaan löydy perusteita niiden lisäämiseen. Nur mi jär ven alueella Valkjärvi, Kyläjoki/Luhtajoki ja Lep sä män jo ki Härkälänjoen haarasta pohjoiseen ja Palojoki on osoitettu em. merkinnällä. Pohjavesialueet pitää tarkistaa Nurmijärven osalta. Uu sim massa luokituksessa pohjavesialueita on poistunut ja joidenkin alueiden rajaukset ovat muuttuneet.

10 Yleistä Nurmijärvellä Ilvesvuoren ja Mäyränkallion kaltaisia työ paikka-aluei ta ei ole osoitettu maa kun ta kaa va luon nok ses sa. Jatkossa maakuntakaava ei kuitenkaan saa es tää em.kaltaisten työpaikka-alueiden toteuttamista. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa Röykän ja Kil ja van sairaaloiden alueet on osoitettu palvelujen alueina. Nyt kaavaluonnoksessa niiden alueet on osoitettu vir kis tys aluei na. Em. sairaala-alueiden kehittäminen tulee ol la mahdollista, jotta niiden kulttuurihistorialliset arvot saa daan turvattua.mutta onko kehittämisen pe rus tut ta va vir kis tys alu een merkintään? Yleisten määräysten mukaan keskusten ja taa ja ma toi min to jen kehittämisvyöhykkeen ulkopuolella tapahtuvan asuin- ja työpaikkarakentamisen tulee ensisijaisesti si joit tua olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yh tey teen taajamiin ja kyliin.kyliä ei ole osoitettu maa kun ta kaa va luon nok ses sa kuten ei myöskään taajamia. Taa ja mat ja kylät käsitteillä ei ole yksiselitteistä tulkintaa ja tä mä johtaa jatkossa tulkintaeroavaisuuksiin. Karttaesitys, jossa kaikki kolme vaihekaavaa on esitetty samalla kartal la, on toimiva kokonaisuuden hahmottamiseksi. Samaa esi tys tapaa toivotaan käytettävän jatkossakin. Kartan mittakaavan huomioon ottaen eri merkintöjen osoit ta mi nen kaavakartalla on haastavaa. Siitä huo li mat ta kaikkien merkintöjen tulee hahmottua kartalta sel lai sel le kin lukijalle, joka ei osaa niitä etsiä aiemman tie tä myk sen pohjalta. Lisätietoja: yleiskaavapäällikkö Anita Pihala, puh Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Haapalainen teki muutosesityksen, että kappaleen "Elinkeinot ja kauppa" viimeinen lause muutetaan seuraavalaiseksi: "Jatkossa tulee yh teis työs sä kunnan kanssa pohtia, onko tar koi tuksen mu kais ta em.alueiden osalta muuttaa niiden enim mäis ker ros alaa siten, että Ilvesvuoren alueelle osoitetaan enem män kuin k-m2." Elinvoimalautakunta hyväksyi yksimielisesti Haapalaisen tekemän muutosesityksen. Keskustelun kuluessa Suomi esitti lisättäväksi "Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke" kappaleen jälkeen uuden kappaleen:

11 Lentomelualue Lden dba Luonnoksessa on esitetty lentomelualue Lden dba, jonka kuvaus on: Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman melualue, jolla melutaso LDEN on dba.. Kyseisen lentomelualueen määräyksen mukaan Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista.. Määräys tulee muuttaa selkeämmäksi. Alueelle sallitun rakentamisen määrä tai luonne on jäänyt kaavamääräyksessä epäselväksi. Uhkana on, että alueiden kaavoitus vaikeutuu huomattavasti ja selvitystarve kasvaa. Määräys esitetyssä muodossa on niin väljä, että sen perusteella Finavia ja Trafi voivat vaatia, ettei herkkiä toimintoja tulisi sijoittaa näille alueille ollenkaan. Mikäli määräys jää esitetynlaiseksi, sen tulkinta on mahdollisesti haettava korkeimmasta hallinto-oikeudesta jokaisen asemakaavahankkeen yhteydessä, joka ei ole hyvää suunnittelua. Myös aaltoviivalla esitetyn verhokäyrän tulkinta on epäselvää. Lentoliikenteen verhokäyrä on maakuntakaavaluonnokseen merkitty laajempana kuin Finavian saamassa ympäristöluvassa. Melualueiden rajaukset eivät perustu riittäviin selvityksiin. Finavian esittämä uusi verhokäyrä laajentaisi Lden 55 db aluetta siten, että olemassa olevaa asutusta tulisi jäämään lentomeluvyöhykkeille tai vaikeuttaisi uusien alueiden kaavoitusta. On myös epätodennäköistä, että todellista lentomelua kuvaava LAeq24h yli 55 db laajenisi koskemaan Nurmijärveä, sillä Finavian vuosien saatossa tehtyjen lentomeluselvitysten aikana lentomelu on vähentynyt ja 55 db ylittävä alue on siirtynyt lähemmäksi lentokenttää. Nurmijärven kunta ei hyväksy uuden verhokäyrän laajentamista Nurmijärven suuntaan sen epätodennäköisen toteutumisen johdosta. Luonnoksessa esitetty lentomelualueen Lden 55-60dBA määräys: Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa saa osoittaa uutta melun haittavaikutuksille herkkää toimintaa. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista. tulee korvata kokonaisuudessaan muotoon: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle ei tule sijoittaa uusia asuinalueita. Alueella jo olevan asutuksen ja muun melulle herkän toiminnan säilyttäminen ja täydentäminen on mahdollista.. Elinvoimalautakunta hyväksyi yksimielisesti Suomen tekemän lisäysesityksen.

12 Päätös: Elinvoimalautakunta hyväksyi esittelijän esityksen edellä todetulla muutoksella sekä lisäyksellä. Päätökseen kuuluu liite nro 7.