Sote-uudistuksen valmistelu Uudellamaalla

Transkriptio

1 Sote-uudistuksen valmistelu Uudellamaalla Maakuntahallituksen sote-toimikunta Timo Aronkytö

2 SOTE:n tuotantokaudet I - IV Vuosi 2007, helmikuu: Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli PARAS-laki tulee voimaan (pääministeri Vanhasen hankkeessa pakotettiin aivan pienimmät kunnat yhteistyöhön perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestämisessä, kesti vuoteen 2011 asti, kun pääministeri Kataisen hallitus pysäytti sen. Hankkeen aikana ei tehty muita sote-ehdotuksia) Vuosi 2009, huhtikuu: Välimäen mallit I/II/III (vv ) ( asukasta; vahva peruskunta), ei johtanut tulokseen. Vuosi 2013, maaliskuu: selvityshenkilöt ei kelvannut. Hallituksen kehysriihen ( ) sote-linjaukset: vahvat kunnat, integraatio, rahoitusvastuu/järjestämisvastuu isoilla kunnilla jne. Sekava. Orpon malli ei menestynyt. Vuosi 2014, maaliskuu: puolueiden puheenjohtajien sopimus viidestä sote-alueesta. Uusi avaus. Sote-toivo herää jälleen. 5 ERVAa (järjestämisvastuualueet) ja 19 tuottamisvastuualuetta Perustuslakivaliokunta tyrmää! Perustuslakivaliokunta katsoo, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 67/2014 vp) mukaan itsehallinto kuntaa suuremmalla alueella, jossa kansanvaltaisuus toteutuisi välittömien vaalien kautta ja jolla olisi verotusoikeus, olisi perustuslain kannalta mahdollinen vaihtoehto. 2

3 Tämän kertainen alku Valinnanvapaus lisää kilpailua, kilvoittelua - asiakaslähtöisyys Integraatio ja rakenneuudistus; kustannusvaikuttavuus yksi taho ohjaa pth, esh, sos, vanhuspalveluja 3

4 Sote-uudistus tavoitteet 1. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen yhdenvertaisuus palveluissa 2. Perustason palveluiden ja ennaltaehkäisyn vahvistaminen 3. Tyytyväisemmät asiakkaat 4. Kustannusten kasvua pitäisi jarruttaa 3 mrd eurolla v mennessä Sote-uudistus keinot 1. Järjestäjä erotetaan tuottajasta, mikä mahdollistaa 2. Monituottajamalli*n 3. Valinnanvapaus kilpailu (oikein toteutettuna) 4. Teknologia ja digitalisaatio parempi hyödyntäminen 5. Peruspalvelujen vahvistaminen

5 Lakikolmikko Asiakkaan valinnanvapaus 1. Suora valinta 2. Maakunnan liikelaitoksen valinta (keskussairaala) 3. Asiakasseteli 4. Henkilökohtainen budjetti Valinnanvapauslaki Palvelutuottaminen palvelutuottajien hyväksyminen palvelutuottajien velvollisuudet korvaukset palvelutuottajille Maakuntalaki Järjestämislaki Maakunta, -konserni Järjestämisvastuu ja vastuu oikeuksien toteutumisesta Maakunnan liikelaitokset Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Palvelukokonaisuuksien määrittely Kunta- ja maakuntayhteistyö

6 Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä Etunimi Sukunimi

7

8

9 Thl 2017

10 Sote rahoituslähteet

11 Sote kokonaiskustannukset 2017 Sote-rahapuu

12 Sote-kustannusten jakautuminen ja käyttäjät Suun terv. huolto Sotekeskus Erikoissairaanhoito Sosiaalihuollon, vanhustenhuollon palvelut (sis.neuvolat) mm. Vanhuspalvelut (sis. myös kuntoutuksen ja pitkäaik.hoidon Vammaispalvelut, Perheiden palvelut (lastensuojelu) Sote-keskuksen kustannus per asukas Sote-kustannus per asukas Lisäksi mm. työterveyshuolto 425 per työntekijä, yksityinen terveydenhuolto (asiakkaan maksama) 120 per asukas (ei sis kunt.)

13 Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen Maakuntavaalit toukokuussa 2019 Maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelu Lainsäädäntö voimaan, maakunta perustetaan 11 12/2018 Maakuntavaltuusto ja -hallitus järjestäytyvät, maakunnan toiminta käynnistyy 8/2019 Järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle ja varsinainen toiminta alkaa 1/ Valmisteluvaihe Käynnistämisvaihe Toiminta alkaa

14

15 Uudenmaan maakunta jätti TA 2021 ~ 5-6 mrd Sotkanet, indikaattori 3220 pl. lasten päivähoidon käyttökustannukset (ind. 1303). Käyttökustannuksiin lasketaan mukaan toimintamenot yhteensä(2900), poistot ja arvonalentumiset (2940) sekä vyörytysmenot (2960). Henkilöstö ~ työntekijää Terveys- ja sosiaalipalvelut yhteensä pl. lasten päivähoito (20 993) ja työvoimanvuokraus (1 416) Lähde: Tilastoraportti 26/2015, , Tilastokeskus

16 Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoiminnan ja paloja pelastustoiminnan toimintakulut 2016 organisaatioittain, 1000 (ei sisällä ostoja kunnilta ja kuntayhtymiltä) HUS, Helsinki, Espoo ja Vantaa 80% Uudenmaan palveluista Palvelutuotannon tuottavuuskasvu kiinni näistä Hallinnollisen fuusion haasteena kuitenkin 25 perustason uniikkia organisaatiota

17 Uudistuksen aikataulu Uudellamaalla 8/ /2018 Uudistuksen valmistelu Uudenmaan liitossa Etsitään yhteiset tavoitteet, visio ja strategia uudistukselle Valmistellaan väliaikaishallinnon ja maakuntavaltuuston päätettäväksi tulevia asioita Myötävaikutetaan valtakunnallisiin ratkaisuihin Uudenmaan lähtökohdista 12/2018 1/2019 Uudenmaan maakunta perustetaan Väliaikainen valmistelutoimielin ohjaa valmistelua Varmistetaan edellytykset maakunnan toiminnan käynnistymiselle: valmistellaan henkilöstö-, tila- ja sopimussiirrot ja uusi maakunnallinen toimintamalli. Laaditaan luonnokset maakuntavaltuuston päätöksiksi. 8/ /2020 Uudenmaan maakuntavaltuusto ja -hallitus aloittavat toimintansa Vahvistetaan organisaatio ja säännöt, nimetään johto sekä tehdään päätökset sote-palveluiden ja valinnanvapauden järjestämisestä Perustetaan Uudenmaan maakunnan konsernihallinto ja liikelaitokset Hyväksytään maakuntastrategia ja vuoden 2021 talousarvio 2021 Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy Uudenmaan maakunnalle Maakunnalla 25 tehtäväalaa Valinnanvapaus osana palveluiden uudistamista Maakunnan vision toteuttaminen

18 Yleishankkeen tilanne Uusimaa2019 hankkeessa on suuresta valtakunnallisesta epävarmuudesta huolimatta pystytty etenemään järjestelmällisesti hyvä tunnelma ( go with the flow ) säilyttäen. Tästä kuuluu kiitos hankeorganisaation lisäksi Uudenmaanliiton johdolle! Kevään 2018 aikana keskityttiin vakiinnuttamaan muutamassa kuukaudessa monikertaistunut hankeorganisaatio sekä ottamaan haltuun valmistelukenttä muun muassa hankesuunnittelun ja johtamisen keinoin. Erityisesti panostettiin henkilöstön yhteistyöskentelyyn ja tiimiytymiseen. Hankejohdolle ja työntekijöille on muodostunut selkeä yhteinen ymmärrys uudistuksen tavoitteista sekä tehtävän laajuudesta. Hankehenkilöstö on sitoutunut työskentelemään uudistuksen onnistumisen varmistamiseksi. Kevään kuluessa varauduttiin myös uudistusta koskevan lainsäädännön voimaan tuloon laatimalla ensimmäiset luonnokset maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämisen edellyttämistä keskeisimmistä suunnitelmista ja muista asiakirjoista. Näitä käsiteltiin kaikissa hankkeen sidosryhmissä. Käytännön valmistelun näkökulmasta lisävuosi tarkoittaa väljyyttä sekä valmisteluun että myös tulevan maakuntavaltuuston ja hallituksen päätöksentekoaikatauluihin ja tarkoittaa Maakunnan hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvien asioiden valmisteluun n. 0,5 vuotta lisäaikaa Maakunnan substanssitoimialojen, palvelutuotannon ja hallinnon valmisteluun noin vuoden lisäaikaa Maakuntaan siirtyvän henkilöstön, sopimusten ja omaisuuden selvittämisprosesseihin vähintään 0,5 vuoden lykkäystä Henkilöstömäärä : 128 Resurssisopimuksilla 73 henkilöä, htv n. 28 (työaikapanos keskimäärin 40 %) Työsuhteisia 55 (valtaosa kokoaikaisia)

19 ICT hankkeen tilanne Yleistilanne Projekteja edistetään voimassa olevan suunnitelmien mukaisesti Yhteistyöhankkeita muiden maakuntien ja ICT-yhtiöiden kanssa valmistellaan Valmius edelleen alusta Henkilöstöresurssit Suunnitellut henkilöstöresurssit käytössä (n. 85 henkilöä) Työ- ja resurssisopimukset voimassa Samat resurssit suunniteltu jatkamaan Vuonna pieni lisäys Rahoitus Rahoitusvuodelle 2018 yhteensä 27,1 Meu Uusi rahoitussuunnitelma laadittu jo vuosille Rahoitussiirtymää vuodelta 2018 vuodelle 2019 noin 4 Meu Keskusteluyhteys VM:n kanssa hyvä Toiminta Projektien uudelleen ajoitus ja resurssitarve uudelleen laadittu TOSI-järjestelmien ja tekniikan ja tuen osalta lisävuosi huomioitu TORI-järjestelmissä kaksivaiheinen tuotantoon siirtyminen suunniteltu

20 Valtionvarainministeriön vuonna 2018 myöntämä esivalmisteluavustus ICT-hanke : euroa : euroa : euroa Yhteensä euroa, josta 8/2018 tilanteessa on sitomatta 4 milj. euroa Yleishanke Päätös 16.2: euroa Päätös 27.6 ( ): euroa Lisäksi vuodelta 2017 siirtynyt tälle vuodelle käytettäväksi euroa, ja VM:n kesäkuun avustushaun yhteydessä ilmoitettu loppuvuoden tarpeeksi (ns. väliaikaisen toimielimen rahoitus) euroa Yhteensä euroa, josta 8/2018 on sitomatta n. 3,5 4,5 milj. euroa riippuen syksyn valmistelun volyymeistä

21 Uusimaa 2019 hankkeen ohjausorganisaatio Maakuntahallitus mhs:n strategisten kokousten laajennettu kokoonpano + mvston pj:t Toimikunnat (sote-, konserni-) Uusimaa 2019 vastuujohtaja: maakuntajohtaja hankejohto: muutosjohtaja + sotemuutosjohtaja SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä Alaryhmät Alaryhmät Muut virkamiesvalmisteluryhmät Strateginen johtoryhmä Poliittinen ohjausryhmä (Maakuntahallitus) ICT-hanke Virkamiesjohtoryhmä Kuntajohtajakokous Neuvottelukunta valmistelutahot, kuntajohtajat, henkilöstöjärjestöt, sidosryhmät, kuntien kh:n ja kv:n pjt Kuntajohtajakokous s Henkilöstöfoorumi Henkilöstöjärjestöt laajasti edustettuna

22 Hankkeen ohjausryhmät Uudenmaan maakuntahallitus Uudistushankkeen poliittinen ohjaus Neuvottelukunta Välittää tietoa uudistuksessa mukana oleviin organisaatioihin Strateginen johtoryhmä Ohjaa ja tukee hankevalmistelua sekä vahvistaa sidosryhmien ja kuntien yhteyttä valmisteluun. Johtoryhmän jäsenet edustavat Uudenmaan alueita ja maakuntaan liittyviä organisaatioita Yrittäjäfoorumi Elinkeinoelämän näkökulma valmisteluun Jäseninä yrittäjäjärjestöjen, kehittämisyhtiöiden ja kauppakamareiden edustajia Kuntajohtajakokous Vahvistaa kuntien ja kaupunkien yhteyttä valmisteluun Jäseninä kuntien johtajia ja johtavia viranhaltijoita Henkilöstöfoorumi Henkilöstön näkökulma valmisteluun Jäseninä pääsopijajärjestöjen edustajia

23 Sote-valmisteluryhmät Näkökulmana integraatio sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sote-virkamieskoordinaatioryhmä Sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö Sairaala Ikääntyneet Vammaisten palvelut Lapset, nuoret ja perheet Päihde- ja mielenterveyspalvelut Suun terveydenhuolto Tutkimus, kehittäminen ja opetus Kuntoutus Sote-keskus ICT ja tukipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Työterveyshuolto Ensihoitopäivystys

24 Hankkeen sidosryhmät Konsultointi Elinvoimatoimialan koordinaatioryhmä Sotevirkamieskoordinaatioryhmä Budjettiryhmä HRjohtajat Viestintäjohtajat ICTjohtoryh mä Uusimaa 2019 Tehtävänannot Valmisteluryhmät

25 Valmistelualueet Konserni-, hallinto- ja ohjaustoiminnot Konserniresurssit Sotejärjestäjä Soteliikelaitos Elinvoimatoimiala Turvallisuustoimiala ICT

26 Valmistelusisällöt 1/2 Konserni-, hallintaja ohjaustoiminnot Konserniresurssit Sote-järjestäjä Sote-liikelaitos Juridinen ja hallinnollinen rakenne Talous Järjestäjän suunnittelu ja määrittely Liikelaitoksen muodostamisen perusteet Virkamieshallinto Luottamushenkilöhallinto Henkilöstö Viestintä Sopimusohjaus, liikelaitoksen tulosohjaus ja arvopohjainen tuotteistus Perustason palvelut Vaativan tason palvelut Strateginen ohjaus Sopimussiirrot Tilat Muut tuki- ja hallintopalvelut Sote-palveluiden tilannekuva vuonna 2020 tarjottavat palvelut Hallinto, ohjaus ja johtaminen Edunvalvonnan suunnittelu Hankinta Viranomaistoimintojen suunnittelu ja toteutus Sisäiset tukipalvelut

27 Valmistelusisällöt 2/2 Elinvoimatoimiala Turvallisuustoimiala ICT Maakuntapolitiikka Pelastuslaitos Toimialasidonnaiset järjestelmät Kasvupalvelut Turvallisuus Toimialariippumattomat järjestelmät Rahoituspalvelut Varautuminen ICT-tekniikka Maatalouspalvelut Ympäristöterveydenhuolto ICT-tukipalvelut

28 Hankejohtajat Konserni-, hallintoja ohjaustoiminnot Lauri Tanner, hallinto Markus Pauni, strategia Pirjo Marjamäki, TKIO Konserniresurssit Markus Syrjänen, budjetti Ilari Soosalu, rahoitus Tero Manninen, viestintä Carl Slätis, tilat Outi Sonkeri, henkilöstö Teemu Seppälä, talous- ja henkilöstöh. palvelukeskus Elinvoimatoimiala Jaakko Pesola Turvallisuustoimiala Aaro Toivonen Sote-liikelaitos Markku Mäkijärvi, esh, tiiminvetäjä Mira Uunimäki, peruspalvelut Pirjo Laitinen-Parkkonen, peruspalvelut Kati Liukko, peruspalvelut Jaana Vilpas, sos. vaativat palvelut Maarit Sulavuori, sos. perus- ja vaativat palvelut Sote-järjestäjä Tiina Mäki, tiimin vetäjä, koordinaatiojohtaja Leena Turpeinen, palvelustrategia, osallisuus ja TKIO Saila Nummikoski, palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus Mari Ahlström, palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus Grigori Joffe, palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus Jean-Tibor IsoMauno, sopimusohjaus ja juridiikka Suvituulia Taponen, tuottajien ohjaus, ohjausmallit Teppo Heikkilä, viranomaistoiminto Sanna Svahn, suoran valinnan ohjaus Pirjo Laitinen-Parkkonen, suoran valinnan ohjaus ICT-hankejohtajat Mikko Rotonen Arja Rantanen ICT-projektijohtajat Ilkka Nenonen, TOSI Johannes Salminen, TOSI Into Laine, TORI Timo Hakala, TORI Helge Finnberg, tekniikkaprojekti Pekka Lampinen, ICTtukipalvelut

29 Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Järjestäminen palvelujärjestelmän johtamista strategisella tasolla. Vision ylläpitämistä Jä-Tu-erottaminen: Mahdollistaa rakenteiden ja toimintatapojen uudistamisen Vaativan sairaanhoidon ohjaus ja keskittäminen Peruspalvelujen vahvistaminen, osaaminen etulinjaan (myös potilaan osaamisen vahvistaminen) Tiedon käytettävyyden helpottaminen - digitalisaation ja teknologian mahdollisuuksien hydyntäminen Lähteet: STM, Valtiovarainministeriö, hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 3/2017, NHG analyysi

30 Sote-järjestämistä valmistellaan neljässä hankkeessa Palvelustrategia, osallisuus ja TKIO Palveluintegraatio ja tuottajien ohjaus Suoran valinnan ohjaus Viranomaistoiminto Lisäksi koordinoidaan yhteistyöalueen valmistelua

31 Sote-järjestäjän käytännöt -asiakirja - Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Uudenmaan maakunnassa Asiakirjassa kuvataan sote-järjestämisvastuu ja Uudenmaan sote-järjestämisen mekanismit ja prosessit: kuinka sote-palvelustrategia muuntuu toiminnaksi ja kuinka palvelulupaus täytetään Järjestäjän ja tuottajan hallitulla erottamisella pyritään eri toimijoiden roolin selkeyttämiseen, tuotannon läpinäkyvyyden lisäämiseen, kustannusten hallintaan ja laadun kehittämiseen Vahva järjestäjä määrittää raamit ja säännöt toiminnalle varmistaen asiakaslähtöiset ja vaikuttavat palvelut Tavoitteena ei ole kuvata optimaalista lopputulosta, vaan toimintamalleja joilla tavoiteltuun tulokseen päästään Jatkuvasti päivittyvä asiakirja, seuraava versio 0.4 viimeistelyssä Sisältö Toimintaympäristö, eri toimijoiden roolit, valta-vastuu-suhteet ja ohjausmekanismit sekä järjestäjän työkalut Sote-järjestämistoiminnon sisällöt, mekanismit ja prosessit kuinka järjestäjä ohjaa sotepalvelujärjestelmää strategisella tasolla 1 Johdanto Uudenmaan maakunta sote-järjestäjänä Sote-järjestämisvastuu Toimijat sote-järjestelmässä Uudenmaan maakunnan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta Järjestäjän ja tuottajien roolit ja työnjako Uudenmaan maakunnan ohjausmalli Liikelaitoksen rooli Yksityisten ja julkisten tuottajien rooli Ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen Uudenmaan maakuntaorganisaatio Tiedolla johtaminen Maakunnan tietotuotanto Tuotteistus Järjestämistoiminnon sisällöt Tavoitteet sote-palveluille ja palvelujärjestelmän suunnittelu Palvelustrategia ja palvelulupaus Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet, palveluintegraatio ja palveluverkko Rahoitus ja budjetti Palvelujärjestelmän ohjaus Liikelaitoksen ohjaus Palveluiden hankinta Valinnanvapauden hallinnointi Sote-järjestäjän viranomaistoiminta Omavalvonta Valmius ja varautuminen Rekisterit Osallisuus, yhteistyö ja kehittäminen Asukkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Yhteistyöalue Tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja opetus (TKIO) Kirjallisuus Liitteet... 69

32 Järjestämistoiminnon valmistelu vuoteen 2021 Vaihe 1: Järjestäjän hankkeiden projektointi ja päivitetyt virstanpylväät mennessä Vaihe 2: Järjestäjän toimintojen luominen projektien kautta mennessä Vaihe 3: Järjestäjän toiminnan ja toimintavalmiuden perustaminen joulukuu 2019 Vaihe 4: Järjestäjätoiminnon aloittaminen ja toimintavalmiuden varmistaminen tammikuu 2020 syyskuu 2020 Järjestäjätoiminto Sote-järjestäjän käytännöt -asiakirja: - Järjestäjän ja tuottajan erottaminen - Johtaminen ja organisaatio - Sote-järjestäjän käytännöt Hankkeiden projektointi: - Järjestäjän toimintojen projektointi - Keskeisten toimintojen virstanpylväät Järjestäjän toimintamalli - Viranomaistoiminta - Omavalvonta - Tuottajaohjauksen mallit - Suoran valinnan palvelujen ohjaus - Asukkaiden osallistaminen ja osallisuusmalli - Palvelustrategia ja palvelulupaus - Palveluintegraatio - Hyte - TKIO - Yhteistyöaluelinjaukset Järjestäjätoimintojen perustaminen - Toteutussuunnitelma - Kuntayhteistyö - Sopimusneuvottelut ja sopimukset - Asukas- ja kansalaistiedotus - Järjestäjän organisointi Järjestäjäohjaus - Palvelutuotannon ohjaus ja hallinta - Toimintojen käytäntöön vienti - Ohjausmekanismien ja raportoinnin käyttöönotto - Projektien päätöskohdat ja valmistuminen, esittelyt SJR:lle

33 Palveluintegraation kokonaiskuva Palvelukokonaisuudet Sote palvelutehtävä kokonaisuudet Vaativat palvelut Lapset, nuoret, perheet Satunnaisesti palveluita tarvitsevat Paljon palveluita tarvitsevat Satunnaisesti palveluita tarvitsevat Työikäiset Asiakassegmentit Palvelutehtävät Paljon palveluita tarvitsevat Valtakunnalliset ja yhteistyöalueen palvelut Satunnaisesti palveluita tarvitsevat Ikäihmiset Paljon palveluita tarvitsevat Erityispalvelut Lastensuojelu Erikoissairaanhoito (ml. psykiatria) ja päihdepalvelut Peruspalvelut Ennaltaehkäisevät palvelut Neuvonta-ja ohjauspalvelut Kunnan palvelut, kasvupalvelut, järjestöt, valtion palvelut ja muut yhdyspintapalvelut Perheoikeudelliset asiat Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Päivystys ja ensihoito Työikäisten sosiaalipalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Perusterveydenhuollon palvelut Suun terveydenhuollon palvelut Neuvola, koulu, opiskelu ja TTH Ennaltaehkäisevä työ Neuvonta ja ohjaus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntapalveluyhteistyö Kasvupalveluyhteistyö Ikäihmisten sosiaalipalvelut

34 Tuotteistus Päivittyvä tuotteistuksen tiekartta ohjaa työtä Tuotteistusverkosto Ydinryhmä, jossa edustus järjestäjältä, liikelaitoksesta, konsernihallinnosta (talous), ict:stä ja Apotista Osa-alueiden työstö pienryhmissä ja hyväksyntä ydinryhmässä Verkosto kaikki halukkaat osaajat mukaan antamaan panoksensa Parhaat käytännöt kartoitettava, mutta rakennetaan uutta Alhaalta ylös yhtenäinen malli Kirjauksesta järjestäjän ylätason seurantaan Yksi tuotteistus kaikkiin tarpeisiin järjestämistoiminto ja ohjaus, liikelaitoksen tuotannonohjaus, konsernihallinnon määritykset Tukee palveluintegraatiota JHS:n mukainen luokittelu Tuotteistuksen kytkeminen kustannuslaskentaan Kohti arvoperusteisuutta Vaikuttavuuden mittaamisen kytkeminen tuotteistukseen suunniteltava Tulevaisuudessa ohjaus arvoperusteisesti siltä osin kun mahdollista? Tuotteistusratkaisu mahdollistaa monipuolisen raportoinnin esim. tietopaketit

35 Tuotteistus osana tietojohtamista

36 Järjestäjä Liikelaitoksen ohjaus Palvelustrategia Talousarvio Talous- ja tulosohjaus Normiohjaus Sopimusohjaus Informaatio-ohjaus Hallintosääntö Kumppanuussopimus Vuorovaikutusohjaus Markkinaohjaus Maakunnan liikelaitos Hankinta AS ja HB - tuottajat Yksityiset tuottajat

37 Palvelutuotannon hallinta ja hankinta 2023 Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus Omistajaohjaus Konserni Yhdyspinta: Talousohjaus Järjestäjä Talous- ja tulosohjaus Normiohjaus Strateginen hankintapolitiikka Sopimusohjaus Informaatio-ohjaus Hankinta Julkiset suoran valinnan palveluntuottajat Yksityiset suoran valinnan palveluntuottajat AS ja HB -tuottajat Maakunnan liikelaitos Yksityiset tuottajat Markkinaohjaus

38 PALVELUVERKKO Neuvonta, ohjaus, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatiot Saatavuus: Internet 24/7/365 (jos ei tarvita ammattilaista) Saavutettavuus: Erinomainen Kuntoutuspalveluja, kotihoito, perhetyö, ensihoito. Saatavuus: Riippuu resursoinnista ja organisoinnista Saavutettavuus: Erinomainen SÄHKÖISET PALVELUT KOTIIN/ELIN- PIIRIIN TARJOTTAVAT PALVELUT MAAKUNNAL- LISESTI KESKITETYT PALVELUT Päivystys, päiväkirurgia, erikoissairaanhoito, ympärivuorokautinen perhekuntoutus, perheoikeudelliset palvelut, muut erityispalvelut Saatavuus: Akuuteissa hyvä, muutoin riippuu hoitoon- ja palveluunpääsyajoista Saavutettavuus: Melko huono Matalan kynnyksen palvelut, perhekeskus (mm. neuvola), sote-keskus Saatavuus: Riippuu mm. resursoinnista ja aukioloajoista Saavutettavuus: Hyvä LÄHIPALVELUT Asiakas YHTEISTYÖ- ALUEELLE/ KANSALLISESTI KESKITETYT PALVELUT Vaativan tason sote palvelut. Saatavuus: Riippuu hoitoon- ja palveluunpääsyajoista Saavutettavuus: Melko huono Terveystarkastus, rokotukset, laboratoriokoe jne. Saatavuus: Riippuu toteutuksesta Saavutettavuus: Hyvä LIIKKUVAT PALVELUT

39 Osallistumisen viitekehys Maakuntahallinto/Järjestäjä - Osallisuus päätöksentekoon Vaikuttamistoimielimet, verkostot Aloitteet, kuulemiset, lausunnot, palaute, asiakasraadit Vuorovaikutuksen ja tiedon foorumit (aikaan ja paikkaan sidotut ja sitoutumattomat) Päätöksenteko (valtuusto, hallitus, lautakunnat) Sopimusohjaus Tieto Vuorovaikutus Asukkaat Järjestöt Yhdistykset Yritykset Henkilöstö Osallisuuden muodot ja alustat, osin yhteisiä Palvelut/Tuottajat - Osallisuus palvelukehitykseen Palaute, ja muu asiakastieto - Määrällinen & laadullinen - valvontakanavasta tuleva palaute Yhteiskehittämisen periaatteet - Asiakasraadit, tapaamiset, alustat, kokemusasiantuntijat, erityisryhmät, asiakasprofiilit Innovaatioympäristöt (yhtymäkohdat) Strategia, Palvelustrategia ja palvelulupaus, Osallisuusohjelma Sopimukset, tuottajien vertailutieto Vuorovaikutus, viestintä, kosketuspisteet Kansalaisten oikeudet, julkisuusperiaate

40 Miten hyvinvointi- ja terveyseroja kavennetaan? Perustason palveluita ja ennaltaehkäisyä vahvistetaan Hoidon tarpeen arviointi on sujuvampaa. Nimetään vastuutyöntekijät paljon palveluita käyttäville (sekä sosiaali- että terveyspalveluissa) Suuremmat yksiköt ja parempi osaaminen (erikoissairaanhoito) Kapitaatiomalli luo kannusteen tehdä palveluista vaikuttavia Asiakas omistaa asiansa. Tuotannon itseohjautuvat tiimit sekä sisäinen yrittäjyys.

41 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - Työnjako: kunta-maakunta-valtio Kunnat Maakunta Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen Sosiaali- ja terveydenhuolto Hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistäminen Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen aluesuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Kuntalakiin perustuen kunta edistää hyvinvointia ja terveyttä kaikessa toiminnassa Maakunta tukee kuntia hytetyössä, ylläpitää alueellista hyte tilannekuvaa, johtaa strategisella tasolla maakuntaorganisaation hyteä ja varmistaa hyten toteutumisen sote-palveluissa Valtio Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kv-tehtävät Yleinen edunvalvonta

42 Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen strateginen johtaminen Kuntien tukeminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Maakunnan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Maakuntastrategian painopisteenä: Ihmisten hyvinvointi keskiössä Yhdyspinnan rakenteet ja palvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät osana sosiaalija terveyspalveluja

43 Sote-palvelustrategia laaditaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden suunnittelemiseksi ja johtamiseksi Strategian tavoitteet ja mittarit Strategiassa linjataan Pitkän aikavälin tavoitteet Suoran valinnan palveluvalikoima Fyysinen ja digitaalinen palveluverkko Palvelulupaukset Palvelurakenne ja laatu Palvelujen integraatio Valinnanvapauslainsäädännön käyttöönoton aikataulu Asiakasosallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen TKIO Seuranta ja arviointi Maakunnan oman palvelutoiminnan laajuus ja rooli Monituottajuus Yhteistoiminnassa toisen/toisten maakuntien kanssa hoidettavat tehtävät Asiakaskokemus

44 Palvelulupaus Palvelulupaus on osa palvelustrategiaa ja siinä ilmaistut tavoitteet ovat linjassa palvelustrategian tavoitteiden kanssa. Se on maakunnan asukkailleen osoittama tahdonilmaisu siitä, miten sotepalvelut toteutetaan. Palvelulupausluonnos on laadittu asukkaita ja palveluiden käyttäjiä osallistaen. pohjautuu asukkaiden tarpeisiin ja näkemyksiin ja toteutuessaan se parantaa asiakaskokemusta. Tärkeimpinä tarpeina asukkailla ja asiakkailla korostuivat 1) palvelujen saatavuus ja saavutettavuus: palvelun saamisen helppous, sujuvuus, yhdenvertaisuus ja esteettömyys 2) vuorovaikutus ja kohtaaminen: asiakkaat haluavat tulla kohdatuiksi arvostavasti ja empaattisesti.

45 Valtio, maakunnat ja kunnat Kunnat Osaaminen ja sivistys Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Liikennejärjestelmäsuunnittelu Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Yhteistyö Valtio Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen Turvallisuus Kansainväliset tehtävät

46 Yhteistyö kuntien ja valtion kanssa Asukas on palveluiden keskiössä Valtio Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Asukas Kunta Maakunta Yhteistyö

47 Seuraa valmistelua ja osallistu keskusteluun #Uusimaa2019 #turvallinensiirtymä

48 Lisätietoja uudistuksesta Mikä on maakuntauudistus? (alueuudistus.fi) Mikä on sote-uudistus? (alueuudistus.fi) Miten uudistus vaikuttaa minuun? (omamaakunta.fi) Miten uudistuksen valmistelu etenee Uudellamaalla? (uusimaa2019.fi)

49 Uudenmaan maakunnan poliittinen järjestelmä - luonnos

50 Konserniesikunta Hallintoyksikkö Talousyksikkö Strategiayksikkö Konserniemo Maakuntajohtaja Sisäinen tarkastus Ulkoinen tarkastus Maakuntakonsernin tukipalvelukeskukset HR-yksikkö Viestintäyksikkö Omistajaohjausyksikkö Tietoyksikkö? - Talous- ja henkilöstö -hallinnon palvelut - Ictpalvelut Strategiset asiantuntijatehtävät Yhteiset palvelut ja johdon tuki Sote-järjestämistoiminto Asiakkuuksien omistajuudet ja järjestäminen Pelastuspalvelujen järjestäminen* Maakunnan henkilöstö-, tieto-, tilaturvallisuus* Turvallisuustoiminto Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen* Valmius ja varautuminen, yhteistyö* Maakuntapolitiikka / kehittämispalvelut* Kasvupalvelut* Elinvoimatoiminto Rahoituspalvelut* Maatalouspalvelut* - Hankintapalvelut - Logistiikkapalvelut - Muut keskitetyt tukipalvelut Erityis- ja vaativat palvelut linja -Erikoissairaanhoito (HUS) -erityistason sos.huolto -vaativan tason sos.huolto -vaativan tason suun terveydenhuolto Hallinto, ohjaus ja johtaminen Sote-liikelaitos Peruspalvelut -linja Toiminnalliset alueyksiköt v Helsinki Vantaa- Kerava Keski- Uusimaa Espoo, Kirkkon.- Kauniainen Läntinen Uusimaa Itäinen Uusimaa Keskitetyt peruspalvelut Sisäiset kehittämisja tukipalvelut Maakunnan sote-keskus Suun terveydenhuolto Sis. mahd. Työterveys Outhouse Oy Pelastuslaitos -liikelaitos Ympäristöterveydenhuoltoliikelaitos Tytär- ja osakkuusyhtiöt: HUS-Kiinteistöt Oy Hyksin kliiniset palvelut Oy Oy Apotti Ab Hyks-Instituutti Oy Uudenmaan sairaalapesula Oy Orton Oy Ym. Maakuntien tilakeskus Oy (HUS Kiiinteistöt Oy - Uudenmaan Vammaispalvelut Oy) Vimana Oy Työterveys Inhouse Oy Työterveys Outhouse Oy v *) Toimintoja, eivät tässä vielä yksiköitä **) Osakeyhtiömuotoisen toiminnan käynnistymis ajankohta riippuu valinnanvapauteen siirtymisen lopullisesta aikataulusta

51 Maakunta sote-tehtävissä Maakunnan poliittinen tahto, maakuntavaltuusto Talousohjaus - budjetointi Maakunta-järjestäjä rahoittaa, ohjaa Sote-liikelaitos Viranomaisohjaus, perusoikeudet ja turvaverkko Sairaala HUS Maakunnan sotekeskukset Ostopalvelut 3,6 mrd 0,7 mrd 0,7 mrd

52 Valinnanvapaus Sote-keskus ja hammashoitola Asiakas valitsee haluamansa julkisen tai yksityisen sote-keskuksen ja hammashoitolan Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Asiakas valitsee, missä hän käyttää asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin Maakunnan liikelaitos Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja palveluyksikön. Liikelaitos tarjoaa sosiaalipalvelut ja erityistason terveyspalveluja. Palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma Asiakasseteli Henkilökohtainen budjetti

53 maakuntavaltuusto Maakunta sote-tehtävissä ja valinnanvapaus Maakunnan poliittinen tahto, maakuntavaltuusto Talousohjaus - budjetointi Maakunta-järjestäjä rahoittaa, ohjaa Sote-liikelaitos Sairaala HUS Viranomaisohjaus, perusoikeudet ja turvaverkko Maakunnan sotekeskukset Ostopalvelut 3,0 mrd 0,7-0 mrd 0,7 0,3 mrd Asiakasseteli Henk.koht. budjetti Yksityiset sotekeskukset VALINNAN- VAPAUDEN PIIRIIN ENINT. 0,0 mrd 0,7 mrd sosiaalihuolto: vanhuspalveluja - hoiva - kotihoito sosiaalipalveluja 0,3 mrd sosiaalihuolto: vammaispalveluja 0,0-0,7 mrd erikoissairaanhoito Valinnanvapausmarkkina 1,0-1,4 - mrd

54

55