Soten tilanne ja asiakaslähtöinen valmistelu Uudellamaalla

Transkriptio

1 Soten tilanne ja asiakaslähtöinen valmistelu Uudellamaalla #Uusimaa2019 Sote-valmistelija Taru Syrjänen

2 6.1 Sote-palvelujen ohjaus KONSERNIESIKUNTA STRATEGIAYKSIKKÖ Talous- ja tulosohjaus Viranomaisohjaus TALOUSOHJAUS JA HALLINTOPALVELUT OMISTAJAOHJAUS- PALVELUT Sopimusohjaus UUDENMAAN SOTE-LIIKELAITOS Lue lisää SOTE-TOIMIALA JÄRJESTÄJÄ YKSITYISET SOTE- TUOTTAJAT UUDENMAAN vapaanvalinnan LIIKELATOKSET SOTE-YHTIÖT

3 Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen Maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelu -12/2018 Lainsäädäntö voimaan, maakunnan perustetaan Maakuntavaltuusto ja hallitus järjestäytyvät, maakunnan toiminta käynnistyy 1/2019 Maakunta aloittaa toimintansa 1/ Valmisteluvaihe Käynnistymisvaihe Toiminta alkaa Maakuntavaalit , vaalien tulos lainvoimainen

4 Uuden soten perusta 1. Maakunta on vahva järjestäjä Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan Tuottajien toiminta on läpinäkyvää ja vertailtavaa 2. Palvelut integroidaan asukkaiden tarpeen mukaan sujuva hoito- ja palveluketju 3. Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus hyödynnetään kilpailua 4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikea hoito oikeaan aikaan vaikuttavimmat palvelut ja hoidot käyttöön 5. Digitalisointi arki on digitalisoitu johdetaan tiedolla tietojärjestelmät sopivat yhteen

5 Lakikolmikko Asiakkaan valinnanvapaus 1. Suora valinta 2. Maakunnan liikelaitoksen valinta (keskussairaala) 3. Asiakasseteli 4. Henkilökohtainen budjetti SOTE Valinnanvapauslaki Palvelutuottaminen palvelutuottajien hyväksyminen palvelutuottajien velvollisuudet korvaukset palvelutuottajille Maakuntalaki SOTE Järjestämislaki Maakuntakonserni Järjestämisvastuu ja vastuu oikeuksien toteutumisesta Maakunnan liikelaitokset Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Palvelukokonaisuuksien määrittely Kunta- ja maakuntayhteistyö

6 Yhteistyö on tärkeää Valtio Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Asukas Kunnat ja kaupungit Maakunta Kuntapalvelut jatkossakin tärkeitä maakunnan asukkaille Esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus, oppilashuolto, työllisyys, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen jne.

7 Valmistelusisällöt 1/2 Konserni-, hallinta- ja ohjaustoiminnot Juridinen ja hallinnollinen rakenne Konserniresurssit Talous Sote-järjestäjä Järjestäjän suunnittelu ja määrittely Soteliikelaitos Liikelaitoksen muodostamisen perusteet Virkamieshallinto Luottamushenkilöhallinto Strateginen ohjaus Sopimussiirrot Henkilöstö Viestintä Tilat Muut tuki- ja hallintopalvelut Sopimusohjaus, liikelaitoksen tulosohjaus ja arvopohjainen tuotteistus Sote-palveluiden tilannekuva vuonna 2020 tarjottavat palvelut Perustason palvelut Vaativan tason palvelut Hallinto, ohjaus ja johtaminen Edunvalvonnan suunnittelu Hankinta Viranomaistoimintojen suunnittelu ja toteutus Sisäiset tukipalvelut

8 Valmistelusisällöt 2/2 Elinvoimatoimiala Maakuntapolitiikka Turvallisuustoimial a Pelastuslaitos ICT Toimialasidonnaiset järjestelmät Kasvupalvelut Turvallisuus Toimialariippumattoma t järjestelmät Rahoituspalvelut Varautuminen ICT-tekniikka Maatalouspalvelut ICT-tukipalvelut

9 Sote-valmisteluryhmät Integraatio- ja hyte-näkökulma Suoran valinnan palvelut (Sote-keskus) Sote-järjestäminen (ml. ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen) Ikäihmiset * Perustetaan myöhemmin Sote-päivystys* Opetus, tutkimus, kehitys ICT Sote-tiimi Sote-muutosjohtaja, Sote-johtajat & valmisteluryhmien pj:t Vammaisten palvelut Aikuissosiaalityö Lapset, nuoret, perheet ICT Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut tukipalvelut Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Päihde- ja mielenterveyspalvelut

10 2030 VISIO Euroopan paras alue elää ja toimia. 2,0 milj. asukasta KÄRKITAVOITTEET Hyvinvoivin alue EU:ssa Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa Edelläkävijä hyvinvointi- ja terveysteknologian saralla Haluttu työpaikka ja yhteistyökumppani Painopisteet 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura 2020 MISSIO Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa. Valmisteluvaiheen muutosperiaate: Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen 2018 LÄHTÖTILANNE EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa 1,7 milj. asukasta

11 Luonnos Ihmisten hyvinvointi keskiössä Henkilökohtaisen hyvinvoinnin vaaliminen on yhä useamman elämän perusta Toimintaympäristön perusolettamukset: Sosiaalinen syrjäytyminen syvenee ja periytyy Väestö vanhenee ja huoltosuhde heikkenee ja polarisoituu alueen sisällä Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi 1. Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue 2030 mennessä 2. Väestön hyvinvointi ja terveys paranee ja hyvinvointierot kaventuvat 3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee 4. Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäisyyn panostava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä 5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy 6. Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) : Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (THL): 56,1 % / koulutustason mukaiset erot Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonomaksi kokevien vuotiaiden %- osuus (THL): 28,5 % / koulutustason mukaiset erot Ikääntyvien toimintakyvyn edistämisen ja tapaturmien vähentämisen indikaattorit (maakunnalle osoitetut STM:n hyte-tulosindikaattorit) Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (THL): 82,4 / alueiden väliset erot Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus Menetetyt elinvuodet (PYLL)-indeksi ikävälillä v.: vastaavanikäisistä (1. tulokvintiilin ja 4. ja 5. tulokvintiilin ero) Elämäänsä erittäin tyytyväisten lasten %-osuus (kouluterveyskysely): 53 Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lasten ja nuorten osuus (THL): 19 % Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista (THL): 1,4 % Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten %-osuus (NEET) (THL): 8,3 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkettä saavien vuoriaat, % vastaavanikäisestä väestöstä. Yhtenäinen asiakassegmentointi Palvelujen kokonaisvaikuttavuus (Apotti-mittarien perusteella) Huolenpitoasiakkuuksien määrä suhteessa muihin asiakassegmentteihin Palvelujen integraation toimivuus Maakuntavaalien äänestysprosentti (1. vaalit 2018) Maakunta-aloitteiden määrä ja niiden hydynnettävyys Vaikuttamistoimielimien toiminnan määrä ja vaikuttavuus Asiakaspalaute kerätään jokaisessa palvelussa Maakunnan ja sen palvelutuotannon keräämä tieto osallisuuden toteutumisesta Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (THL): 89,6 % Kasvuympäristön turvallisuus (kouluterveyskysely): xx Uudenmaan ympäristön tila-indeksi Luodaan uusi Uudenmaan elinympäristön tilaa käsittelevä strateginen indeksi Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Kasvaa ja erot kaventuvat Laskee ja erot kaventuvat Vähentyvät Laskee ja alueiden väliset erot kaventuvat Vähenee Laskee ja tulotasojen väliset erot kaventuvat Nousee kansallisen tason yläpuolelle Laskee kansallisen keskiarvon alapuolelle Laskee Laskee Laskee Käytössä Nousee Laskee Toteutuu erityisesti huolenpitoasiakkailla Yli 60% (v kunta- ja maakuntavaalit) Kasvaa Nousee Toteutunut Relevantti tieto ja mittarit saatavilla Koko maakuntastrategian ja strategisten ohjelmien kokonaisuus Sote-palvelustrategiassa linjattavat ikäryhmä- ja segmenttikohtaiset tarkemmat tavoitteet Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma Sote-palvelustrategiassa linjattavat lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteet Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma Otetaan käyttöön Lapsiystävällisen maakunnan toimintamalli lasten oikeuksien toteutumisen tueksi. Sote-palvelustrategia ja -lupaus Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma Osallisuusohjelma Nousee Turvallisuus- ja varautumisohjelma (sis. arjen turvallisuus) Maakuntaohjelma ja kaava ml. liikennejärjestelmä- sekä vesienhoitosuunnitelma

12 Palvelustrategia, palvelulupaus ja osallisuusohjelma (6/2018) Palvelustrategia Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet Mm. yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet, tuottajilta edellytettävät osallistumisen periaatteet Vasta lainsäädännön valmistuttua voidaan linjata mm. valinnanvapauden käytön laajuus Palvelulupaus Maakunnan asukkailleen osoittama tahdonilmaisu/lupaus siitä, miten sote-palvelut maakunnassa käytännössä toteutetaan. Osallisuusohjelma Osallisuusohjelmassa kuvataan osallistumisen järjestämisen ja toteutuksen periaatteet kaikkien maakunnan tehtävien osalta. Palvelulupaus määrittää maakunnan budjettia sekä liikelaitoksen kanssa laadittavaa palvelusopimusta. Vapaan valinnan tuottajien keskuudessa palvelulupaus toteutuu palvelurakenne- ja laatumäärittelyjen sekä toimintaehtojen kautta. Huomioidaan Uudenmaan maakunnan omat erityiset olosuhteet osallistumisen järjestämisessä. Osallisuusohjelma sisältää sote-järjestöjen kanssa tehtävän työn kuvauksen ja järjestöjen avustamisen periaatteet Pilotin myötä ja ensimmäisen version valmistuttua arvioidaan, millä menetelmällä ja miten palvelulupaus muodostetaan jatkossa. Tehdään valtuustokaudeksi, voidaan tarkistaa vuosittain. Maakuntahallitus käsittelee ensimmäisen version kesäkuussa.

13 14 Palvelustrategia Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet. Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen kehittämiseksi.

14 Palvelustrategian valmisteluprosessi keväällä 2018 Tavoite Tuotetaan maakuntastrategian sote-linjausten pohjalta ensimmäinen ehdotus palvelutuotantoa koskeviksi strategisiksi tavoitteiksi Osallistujina Uusimaa2019 hankejohtajat ja valmisteluryhmien puheenjohtajat Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysjohto Järjestöt, lakisääteisten vaikuttamistoimielinten jäsenet, asukkaat ja asiakkaat Työskentelytapa Fasilitoidut työpajat, verkkoaivoriihi

15 15 Palvelulupaus Maakunnan palvelulupaus on maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto. Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä edellä 4 :ssä säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla. Maakunnan palvelulupauksessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Palvelulupaus voidaan laatia osana maakuntastrategiaa. Maakunnan on julkaistava palvelulupaus julkisessa tietoverkossa ja muilla sen julkisuutta edistävillä tavoilla.

16 Palvelulupauksen valmistelu Taustalla Viranhaltija- (ja järjestö-) valmistelussa esiin nousseet palveluja koskevat tavoitteet Menetelmänä Eri tavalla kootut asiakasryhmät eri palveluyksiköstä (7 kpl) työstävät lupausta viranhaltijoiden valmistelemien strategisten tavoitteiden pohjalta

17 Asiakaslähtöisyys ja osallistaminen on arkea myös liikelaitossuunnittelussa Aamupäivällä iso ryhmä koosti sotetuotannon yhdyspintoja. Mukana kuntien sotejohtoa, valmisteluryhmien pj+vpj, kärkiagentteja ja meidän valmistelijoita. Fasilitaattorien pelillistämisen avulla tunnistettiin asiakasryhmiä ja palveluja, mitkä tarvitsevat yhteisiä palveluprosesseja. Tästä työn hedelmästä saa taatusti myös järjestäjä itselleen tietoa. Tuotanto osallistaa, integroi ja muokkaa palveluita tulevaisuuteen

18

19 Maakuntahallinto/Järjestäjä - Osallisuus päätöksentekoon: miten se pyörii Neuvostot & valtuustot Aloitteet, kuulemiset, lausunnot, palaute Vuorovaikutuksen ja tiedon foorumit (aikaan ja paikkaan sidotut), mm. keskustelut, asukas- ja yhteisötapaamiset ym., Vuorovaikutuksen ja tiedon foorumit (aika & paikka sitoutumattomat), mm. yhteiskehittämisen alustat, osallistuva budjetointi Päätöksenteko (valtuusto, hallitus, lautakunnat) Tuottajien vertailutieto Osallisuus (uusi versio) Vuorovaikutus, viestintä, kosketuspisteet Asiakirjajulkisuus, kansalaisten oikeudet Tiedonkulku, mikä toimii, mikä ei (tiedonkulun muodot) Asukkaat Järjestöt Yhdistykset Yritykset Henkilöstö Samoja osallisuuden muotoja ja alustoja Osallisuusohjelma (ml. Järjestöohjelma/-linjaus) Palvelut/Tuottajat - Osallisuus palvelukehitykseen: miten sitä pyöritetään Sopimukset - tuottajilla määritelty osallisuusmalli -> mitä palautetta ja missä muodossa Palaute - Määrällinen & laadullinen - valvontakanavasta tuleva palaute Yhteiskehittäminen - Asiakasraadit, tapaamiset, alustat jne Kokemusasiantuntijat, käyttötapaukset/asiakasprofiilit, erityisryhmät Innovaatioympäristöt (yhtymäkohdat)

20 Osallisuustiekartta (milloin valmis) 1/2020 Muut osallisuuden raamit (asiakasraadit, asukastilaisuudet yms.) Asiakirjajulkisuus Vuorovaikutteinen viestintä Sopimukset (osallistumisoikeuksien varmistaminen) Palautejärjestelmä (avoin palaute, tyytyväisyysmittarit, alueellinen hyvinvointiraportti) Budjetointi Avoin data 3/2019 Osallisuuden strategiset linjaukset ja periaatteet, osallisuusohjelma 1/2019 Maakunnan päätöselimet Lakisääteiset nuorisovaltuusto, vanhuusneuvosto, vammaisneuvosto, kielineuvosto Muut vaikuttamistoimielimet Romaniasioiden neuvottelukunta Aloitejärjestelmä ja muut osallisuuden verkkopalvelut (OM:n palveluna) 11/2018 Maakuntavaalit ja valmistelevat toimenpiteet 2-6/18 Palvelustrategian ja palvelulupauksen osallistaminen 2/2018 Nykytilaselvitys 1/2018 nuorisovaltuusto Jatkuvana Osallisuus maakuntastrategiassa ja muussa valmistelussa: palvelustrategia, palvelulupaus, osallisuusohjelma Viestintä Asiakirjajulkisuus Yhteiskehittäminen alustoineen (esim. viim. 1/2020)

21 Lisätietoja uudistuksesta Mikä on maakuntauudistus? (alueuudistus.fi) Mikä on sote-uudistus? (alueuudistus.fi) Miten uudistus vaikuttaa minuun? (omamaakunta.fi) Miten uudistuksen valmistelu etenee Uudellamaalla? (uusimaa2019.fi)

22 Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi