Sote-uudistus ikäihmisten palveluissa #Uusimaa2019. Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja

Transkriptio

1 Sote-uudistus ikäihmisten palveluissa #Uusimaa2019 Timo Aronkytö, sote-muutosjohtaja

2 Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi

3 Maailma vanhenee niin myös Suomi Vantaan kaupunki 3 Lähde:?

4 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuosina : alueelliset erot korostuvat Vantaan kaupunki Lähde: 4?

5 Ikääntyneiden määrä kasvaa: 75 vuotta täyttäneitä on vuonna 2030 Suomessa yli nykyistä enemmän 75 vuotta täyttäneiden määrä Suomessa vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa nykyisestä 9,0 prosentista 14 prosenttiin. Vuonna vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on jo 26 prosenttia. Näin joka neljäs Suomessa asuva olisi tuolloin vanhus. Ikäihmisten toimintakykyiset ja terveet ja toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät: samalla pitenee aika, jolloin kotona asumiseen tarvitaan tukea. Palvelujen tarvetta myöhentää hyväkuntoisten eläkeikäisten toimintakyvyn tukeminen Vantaan kaupunki 5 Lähde:?

6 Mahdollisuus muutokseen teknologia

7 Uuden soten perusta (STM) 1. Maakunta on vahva järjestäjä Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan Tuottajien toiminta on läpinäkyvää ja vertailtavaa 2. Palvelut integroidaan asukkaiden tarpeen mukaan sujuva hoito- ja palveluketju 3. Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus hyödynnetään kilpailua 4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikea hoito oikeaan aikaan vaikuttavimmat palvelut ja hoidot käyttöön 5. Digitalisointi arki on digitalisoitu johdetaan tiedolla tietojärjestelmät sopivat yhteen

8 Uusi julkisen hallinnon toimija valtion ja kuntien välissä Sote Pelastus ja varautuminen Maatalous ja maaseudun kehittäminen Ympäristöterveydenhuolto Ympäristö, alueiden käyttö ja kehittäminen Alueiden kehittäminen Maakunnallinen identiteetti, koordinoi: kulttuuri ja liikunta Kala- ja vesitalous Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja tienpito

9 Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen Maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelu -12/2018 Lainsäädäntö voimaan, maakunnan perustetaan Maakuntavaltuusto ja hallitus järjestäytyvät, maakunnan toiminta käynnistyy 1/2019 Maakunta aloittaa toimintansa 1/ Valmisteluvaihe Käynnistymisvaihe Toiminta alkaa Maakuntavaalit , vaalien tulos lainvoimainen

10 Valtio rahoittaa vuotuiset menot Uusimaa Pirkanmaa Lappi P-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Satakunta P-Karjala Kanta-Häme E-Pohjanmaa E-Karjala Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo 1,9 1,8 1,7 1,4 1,2 1, ,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,4 0,3 0,3 2,7 6,7 Maakuntien vuotuiset toimintamenot (mrd. euroa) Kustannukset ja vastuut poistuvat kunnilta

11 Kustannustenhallinta- oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio Maakunnalle on luotava hyvä taloudellinen ja toiminnallinen governance (hallinta) paradoksi: kun ei ole verotusoikeutta, maakunnan talous on valtiontalouden jatke budjettia ei voi ylittää maakuntien rahoituslaissa on kustannusjarru: 2,8 mrd. Oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio säästöpotentiaali 3 mrd.? Digitalisaatio korvaa nykykäytäntöjä Erikoissairaanhoito siirtyy väestövastuuseen Mittareiden kehittäminen ja tiedolla johtaminen Etunimi Sukunimi

12 Sote-uudistus turvaa vanhuspalvelut Järjestäjän laajemmat hartiat: 18 maakuntaa Yhdenvertaiset palvelut koko maassa Järjestäjän ja tuottajien erottaminen Tuottajat lähempänä asiakasta ja kilpailua asiakkaista Asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen Palvelujen tuottajien osaamisen/laadun varmistaminen Palvelurakenteen parempi ohjaus: Kotiin vietävät palvelut Hoiva Kuntoutus Omaishoito 12

13 Palvelut saatavilla, saavutettavissa ja riittäviä Palvelujen tulee olla yhtä lailla saatavilla, saavutettavissa ja riittäviä kaikkien ikäihmisten näkökulmasta, myös muistisairaiden sekä mielenterveyden ongelmista kärsivien kaltaisten erityisryhmien kannalta. Se edellyttää asiantuntevaa ohjausta palveluihin: palveluohjaus palvelutarpeen monipuolisia arviointikäytäntöjä yhtenäisiä palveluihin pääsyn kriteerejä henkilöstön joustavaa liikkumista tarpeen mukaan ja muuttuvissa tilanteissa liikkuvia ja sähköisiä palveluja taitavaa henkilöstöjohtamista, hankintajärjestelyitä ja kilpailutusta yhtenäistä tietojärjestelmää Lähde: THL

14 Lakikolmikko SOTE Valinnanvapauslaki UUSIKSI Maakuntalaki SOTE Järjestämislaki Maakuntakonserni Järjestämisvastuu ja vastuu oikeuksien toteutumisesta Maakunnan liikelaitokset Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Palvelukokonaisuuksien määrittely Kunta- ja maakuntayhteistyö

15 Yhteistyö on tärkeää Valtio Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Asukas Kunnat ja kaupungit Maakunta Kuntapalvelut jatkossakin tärkeitä maakunnan asukkaille Esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus, oppilashuolto, työllisyys, kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen jne.

16 Valinnanvapaus vanhuspalveluissa Vapaa valinta: omatiimi (mahd sote-keskus) Omalääkäri, -hoitaja; tuntee Sosiaaliohjaus, sos.kuntoutus; edistää pärjäämistä Asiakasseteli: esimerkiksi hoiva-asumisen, kotihoidon palvelujen, rukapalcvelujen jne. Mahd. Myös ESH-asiaskaseteli; nopeasti omalääkärin ohjaamana erikoissairaanhoitoon

17 Sote-kustannusten jakautuminen ja käyttäjät Sote-keskusintegraatio Perusterveydenhoito (sis. suun th/ 50 %) Sosiaalineuvonta 80 % 20 % Erikoissairaanhoito Sosiaalihuollon palvelut Vanhuspalvelut, vammaispalvelut, Perheiden palvelut (lastensuojelu) Sote-keskuksen kustannus per asukas Sote-kustannus per asukas Lisäksi mm. työterveyshuolto 425 per työntekijä, yksityinen terveydenhuolto (asiakkaan maksama) 120 per asukas (ei sis kunt.)

18 Valinnanvapaus sote-uudistuksessa 80 % asiakkaista Liikelaitos Suunhoidon yksikkö Sote-keskukset Maakuntajärjestäjän sotekeskusverkko = liikelaitoksen sote-keskukset (oy?) Vaativa sairaanhoito (40 %) ja sosiaalihuolto (10 %) Ulkoistetut sote-keskukset (+ asiakasseteli) Kolmas sektori Yksityiset yritykset Palveluohjaus, päätökset jatkopalveluista ja viranomaispäätökset Valinnanvapaus: Henkilökohtainen budjetti Asiakasseteli

19 Paras paikka, koti- pidempään kotona, kuinka? Esim. hoivassa

20 Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen Ihmisen mahdollisuuksia asua halutessaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään parantavat lähipalveluina helposti saatavat sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut, tarvittaessa ympärivuorokautisesti ikäystävälliset asumisratkaisut ja asuinympäristöt riittävät ja toimivat liikenne- ja kuljetuspalvelut omaisten osallisuus ja omaishoitajien riittävä tuki. Ehkäisevän työn parantaminen; mm. muistisairauden ehkäisy, kotikuntoutusmallit, uuden päivätoimintapalvelut (kuntosali senioreille jne.) Kotiin vietävä päivystys

21 21

22 Maakuntakonserni sote-tehtävissä valinnanvapauden käynnistyttyä maailma ennen PeV:n lausuntoa Maakuntavaltuuston ja hallituksen konserniohjaus Strategia-yksikkö Talous- ja tulosohjaus Keskussairaala Keskitettävät vaativat sosiaalihuollon palvelut Liikelaitos Tukipalvelut jne. Alueyksikkö Lähipalvelut Läntinen Alueyksikkö Lähipalvelut Espoo Järjestäjä-yksikkö 1.0 Alueyksikkö Lähipalvelut Keski-Uusimaa Alueyksikkö Lähipalvelut HKI Alueyksikkö Lähipalvelut Itäinen Alueyksikkö Lähipalvelut Vantaa V A L I N N A N V A P A U S Maakunnan Sotekeskus Oy (-t) Yksit. t. III-sektori Sote-keskus Oy Talousohjausyksikkö Omistajaohjausyksikkö Viranomaisohjaus Makunnan Sote Oy (-t) Yksit., t III-sektori Ostopalvelut Yksit. t. III-sektori X Sote Oy 3,7 mrd 0,8 mrd 1,5 mrd

23 Alkuperäinen malli Seurauksena olisi ollut Maakunnan talousvaikeudet Sote-yhtiöiden konkurssit Lähetetsunami erikoissairaanhoitoon Laajat ja välittömät YT-neuvottelut

24 Maakunta sote-tehtävissä ja valinnanvapaus Maakunnan poliittinen tahto, maakuntavaltuusto Talousohjausyksikkö Vaikuttavuusohjaus Strategia-yksikkö Järjestäjäyksikkö 1.0 Valinnanvapaus - Sote-keskuksen valinta - Asiakasseteli - Henkilökohtainen budjetti Maakunnalle ohjaava ote palvelutarjonnan volyymiin ja sijoittumiseen Viranomaisohjaus, perusoikeudet ja turvaverkko Liikelaitos KILPAILUNEUTRALITEETTI Asiakasohjaus (markkinat) Keskussairaala Keskitettävät vaativat sosiaalihuollon palvelut Alueyksikkö Lähipalvelut Keski-Uusimaa Alueyksikkö Lähipalvelut Läntinen Alueyksikkö Lähipalvelut Espoo Alueyksikkö Lähipalvelut Itäinen Alueyksikkö Lähipalvelut Helsinki Alueyksikkö Lähipalvelut Vantaa Tukipalvelut jne. Maakunnan sote-keskukset Liikelaitoksen tulosalue tai oma liikelaitos tai OY Ulkoistettu sotekeskus Ulkoistettu sotekeskus Henk.koht.budjetti Asiakasseteli Ostopalvelut 3,7 4,2 mrd n.0,8 mrd n.0,7 1,5 mrd

25 Uudenmaan muutosjohtajat Muutosjohtaja Markus Sovala ja sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö

26 Vantaan kaupunki

27 Timo Aronkytö Muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Förändringsledare, social- och hälsovårdsreformen timo.aronkyto@uudenmaanlitto.fi

28 Kiitos