Koodistopalvelun johtoryhmän kokous

Transkriptio

1 Pöytäkirja 2/2011 1(11) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Perjantai klo Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), kokoushuone Monitoimi A, Lintulahdenkuja 4, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi THL (x) Jäsenet Eronen Marianne Kela (-) ei sijaista Hartikainen Kauko Suomen Kuntaliitto (x) Härkönen Sampo Lääkärikeskus-Yhtymä (x) Ikonen Martti Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Junttila Kristiina HUS, Hoitotyö (x) saapui klo 12:45 Kopra Kyösti HUS (-) ei sijaista Kunnamo Ilkka Lääkäriseura Duodecim (-) ei sijaista Kälviä Minna Eksote, Sosiaalityö (x) Laatikainen Tiina THL (x) Leinonen Kirsiliina Helsingin kaupunki (x) Lindgren Marina Kela (x) ei sijaista Porrasmaa Jari STM (x) ilmoitettu esite Ripatti Sinikka Kuntaliiton hanketoimisto (x) Räsänen Maija Pietarsaaren kaupunki (x) saapui 12:50 Sahala Heli Tikesos-hanke (x) Tarhonen Timo HL7 Finland ry. (x) Toiviainen Hanna Valvira (x) Tuomola Pirjo THL, Tilastot (x) Virtanen Martti Nordic Casemix Center (x) Koodistopalvelu- Komulainen Jorma, siht THL (x) Tiimi Kajander Ani THL (x) Lehto Hanna THL (-) Lehtonen Jari THL (-) Meriläinen Outi THL (x) Mäkelä Matti, siht THL (x) Palojoki Sari, THL (-) Peltonen Veli-Pekka THL (x) TILU Tiina Palotie-Heino THL (x) Esittelijät ja asiantuntijat: Matti Mäkelä, THL/TILU, Antti Virtanen THL/OIKE, Jorma Komulainen THL/TILU, Veli-Pekka Peltonen THL/TILU, Tiina Puhakka, THL/VIVO, Vesa Jormanainen THL/OPER

2 Pöytäkirja 2/2011 2(11) 1 Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisten kokousten ( , ) pöytäkirjat Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12:38. Todettiin läsnäolijat. Hyväksyttiin johtoryhmälle kahta viikkoa ennen kokousta toimitettu asialista. Edellisen kokouksen pöytäkirja oli lähetetty kokousmateriaalien yhteydessä, ja se hyväksyttiin kokouksessa, kuitenkin yksi kirjoitusvirhe korjattuna. Todettiin, että pöytäkirja voidaan julkaista koodistopalvelun verkkosivuilla. 2 Kuolintodistuslomakkeet, valmisteluhankkeen avaus, päätettäväksi Ylilääkäri Matti Mäkelä (THL) esitteli johtoryhmälle kuolintodistuslomakkeet valmisteluhankkeen avauksen päätettäväksi. Esittelyn olivat yhdessä valmistelleet Oikeuslääkinnän yksikön päällikkö Riitta Kauppila ja ylilääkäri Matti Mäkelä koodistopalvelusta. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 459/ mukaan terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edelleen Tilastokeskukselle. Tiedon ilmoittamisesta annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Saman lain 2 säätää, että kuolleen saa haudata tai ruumiin luovuttaa lääketieteen opetusta tai tutkimusta varten yliopistolle vasta, kun kuolemansyy on siten selvitetty kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään ja lupa hautaamiseen on annettu. Asetuksessa 948/1973 säädetään, että kuolemansyyn tultua selvitetyksi on lääkärin viipymättä laadittava kuolintodistus ja lähetettävä kuolintodistus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (19 ), ja että asetuksessa tarkoitettujen lomakkeiden kaavat vahvistaa toimivaltainen ministeriö tilastokeskusta ja väestörekisterikeskusta kuultuaan (26 a ). Suomessa on käytössä kaksi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vahvistamaa kuolintodistuslomaketta, toinen 28 vrk:n ikäisestä tai vanhemmasta vainajasta ja toinen kuolleena syntyneestä tai alle 28 vrk ikäisenä kuolleesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkinnän yksikkö on tunnistanut kuolintodistuslomakkeissa välttämättömiä muutostarpeita, joiden perusteella STM:lle on esitetty lomakkeiden muuttamista (liite 3). STM on kuullut asiassa Tilastokeskusta ja Väestörekisterikeskusta (liitteet 4 ja 5). Samanaikaisesti myös THL:n Tieto-osasto on todennut tarpeen kehittää kuolintodistusten sisältöä määrittämällä lomakkeiden tietorakenne sähköisiä potilaskertomuksia varten, jotta kuolintodistusten sähköinen käsittely terveydenhuollon toimintayksiköissä, THL:ssa, tilastokeskuksessa ja väestörekisterikeskuksessa voitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa. Lomaketta sähköiseen käsittelyyn sopivaksi muunnettaessa on samalla otettava huomioon kuolintodistuksiin perustuvien tilastotietotuotteiden kehittämistarpeet. Kuolintodistuslomakkeiden tietorakenteista on Kansallisen terveyshankkeen yhteydessä laadittu HL7-tietorakennemääritys , jota ei ole validoitu asetuksen 948/1973 tarkoittamalla tavalla. Havaittuja kehittämistarpeita ovat ainakin seuraavat kuolintodistuslomakkeen kohdat: 1. Maininnat lääninhallituksesta on korvattava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

3 Pöytäkirja 2/2011 3(11) 2. Kuolintodistuksen kohta, jossa kysytään vainajalle mahdollisesti neljän viikon aikana ennen kuolemaa suoritetusta lääketieteellisestä toimenpiteestä, tulisi poistaa. 3. Latinankielisistä ilmaisuista tulisi luopua. 4. Tieto kuolinpaikasta (kunnasta, jossa kuolema on tapahtunut) on lisättävä lomakkeille. 5. Alle 28 vrk iässä kuolleen lomakkeelle on lisättävä tieto Suomen ulkopuolella vakinaisesti asuvan vainajan äidin asuinmaasta. 6. Kuolinpaikan luokituksen terveydenhuollon toimintayksikön kuvailutieto on muutettava yksilöintitiedoksi ja määriteltävä yksiselitteisesti. 7. Kuolinpaikan luokitukseen on lisättävä sosiaalihuollon toimintayksikkö ja sen yksilöintitieto. 8. Kuolintodistuksen laatijan terveydenhuollon toimintayksikön tunnus on määriteltävä yksiselitteisesti. 9. On varmistettava ohjein ja sähköisen lomakkeen logistiikkaan liittyvin määrityksin, että maistraatit saavat tarvitsemansa tiedot tietojen ilmoittajasta. 10. On varmistettava ohjein ja sähköisen lomakkeen logistiikkaan liittyvin määrityksin, että lomakkeen eri vastaanottajille tarkoitettuja osia ei luovuteta väärille vastaanottajille. 11. Ohjeistuksella, koulutuksella, neuvonnalla ja sähköisen lomakkeen logistiikkaan liittyvin määrityksin tulisi varmistaa, että kaikki kuolemasta tiedon tarvitsevat tahot saavat kuolintodistuksen perusteella tarvitsemansa tiedon. 12. Sähköisen lomakkeen kehittämistyössä tulee määritellä, miten lomake lähetetään alkuperäisestä tietojärjestelmästä sitä vastaanottaville järjestelmille (lomakelogistiikka). 13. Lisäksi Väestörekisterikeskus ehdottaa, että tieto kuolemasta voitaisiiin ilmoittaa Väestörekisterikeskukselle heti kun vainajan henkilöllisyydestä ja kuolinajasta on voitu varmistua, eikä ilmoittamista pitäisi siis sitoa hautausluvan antamiseen. Havaittujen kehittämistarpeiden lisäksi on mahdollista, että kuolintodistusten lomakerakenteen kehittämistyön yhteydessä havaitaan myös muita muutostarpeita. Luontevin tapa varmistaa yhtenäinen muoto ja tietorakenne Suomen eri potilaskertomusjärjestelmissä ja oikeuslääkinnän kehitettävässä tietojärjestelmässä laadittaville sähköisille kuolintodistuksille on julkaista lomakkeet koodistopalvelun lomakerakenteina Kuolintodistusten lomakerakenteiden määrittelyhankkeen luonteva omistaja on THL:n oikeuslääkintäyksikkö. Hankkeeseen tulee varata riittävät resurssit. Kuolintodistusten lomakerakenteiden määrittelyhanke liittyy THL:n oikeuslääkintäyksikön tietojärjestelmän kehittämiseen, oikeuslääkintätietojärjestelmä voi toimia lomakerakenteiden pilottialustana. Tietojärjestelmän kehittäminen on kuitenkin lomakerakenteiden määrittelyhankkeesta erillinen hanke. Lomakehankkeen tuotoksina olisivat: 1. Kuolintodistusten prosessikuvaus, lomakelogistiikan osapuolet ja lomakelogistiikan toiminnalliset vaatimukset 2. Lomakkeiden CDA-R2 tietomalli- ja tietorakennekuvaus 3. Paperimuotoisten lomakkeiden ulkoasukuvaus (graafinen malli) 4. Lomakkeisiin liittyvä keskeinen perusohjeistus

4 Pöytäkirja 2/2011 4(11) Koodistopalvelun johtoryhmälle esitetään, että kuolintodistusten lomakerakenteet määritellään hankkeessa, jonka omistajana on THL:n oikeuslääkintäyksikkö. Hankkeen tuotoksena olevan kuolintodistuksen lomakerakennemäärityksen ja paperimuotoisen lomakkeen graafisen ulkoasun vahvistaa asetuksen 948/1973 mukaisesti STM. Ehdotus: Aloitetaan kuolintodistusten lomakerakenteiden määrittelyhanke, jonka omistaa THL:n oikeuslääkintäyksikkö. Hankkeen tuloksena ovat kuolintodistusten tietomallit sekä prosessikuvaus lomakelogistiikasta. Esittelyn jälkeen annettiin seuraavia lisätietoja ja käytiin seuraavaa keskustelua: Riitta Kauppilan sijaisena paikalla ollut oikeuslääkäri Antti Virtanen totesi, että hän yhtyy esittelyyn eikä hänellä ole siihen mitään täydennettävää. Kannatettava hanke, jota väestörekisterikeskus pyysi jo joitakin vuosia sitten. Tuolloin ei kuitenkaan haluttu lähteä ohjeistamaan prosesseja, joita oikeanlaiseen lomakkeiden täyttämiseen tarvitaan. Hyvä että hankkeessa tavoitellaan myös prosessikuvauksia. On tärkeää, että ne koskevat myös palvelun antajien sisäisiä prosesseja (sitä, miten tieto tuotetaan ja mitkä ammattihenkilöt ja toimintayksiköt prosessiin osallistuvat). Kuolintietojen merkitys sairaaloiden laadunvalvonnassa on merkittävä. Tämäkin huomioitava valmisteluhankkeessa, ja olisi syytä kirjata hankesuunnitelmaan. Koodistopalvelutyön rajat ovat tietomäärittelyissä. Tilastokeskus ja THL ovat keskustelemassa kuolemansyyaineiston käsittelystä jatkossa. On otettu periaatteellinen kanta siitä, että kuolemansyiden käsittelyn siirtyessä sähköiseksi myös aineiston ylläpito on mahdollista siirtää THL:een. Kuolintodistuksen tieto-osien tuottaminen käsittää monia tahoja myös th:n organsiaatioiden sisällä. Oikea-aikaiseen tiedonsaantiin onkin syytä paneutua. Prosessiasiat ovat tärkeämpiä kehitettäviä kuin pelkät tietomallit. Tanskassa on käytössä sähköinen kuolintodistusjärjestelmä, johon on rakennettu myös toiminnallisuutta (ACME-järjestelmä tekee peruskuolemansyyn valinnan WHO:n päättelysääntöjen mukaisesti). On osoittautunut, että peruskuolemansyyn osuvuus vaihtelee merkittävästi; ACME:n toivotaan parantavan osuvuutta. Tanskalaiseen malliin kannattaisi tutustua. Päätösesitys: Esitetään, että valmisteluhanke kuolintodistusten tietorakenteiden määrittelystä käynnistetään. Todetaan, että kuolintodistusten laatimisen prosessin vaikeuspisteet kannattaa hankkeen kuluessa kartoittaa sekä tutustua Tanskan toimintamalliin. Päätös: Hyväksyttiin päätösesitys. 3 ICD-10-valmistelun tilanne, tiedoksi Ylilääkäri Jorma Komulainen esitteli johtoryhmälle ICD-10-valmistelun tilanteen. Käyttöön alkaen otetussa ICD-10 päivityksessä on mukana WHO:n vuosina tekemät muutokset. Päivityksen valmistelun aikana yhteensä 24 suomalaista erikoislääkäriyhdistystä sekä useat yksittäiset lääkäriasiantuntijat ottivat kantaa WHO:n ICD-10:een tekemiin muutoksiin ja antoivat ehdotuksia uusiksi diagnoosiluokiksi sekä vuoden 1999 olleiden luokkien korjaukseksi tai täydennykseksi. Ihotautien, silmätautien ja psykiatrien diagnoosien osalta THL:n nimeämät asiantuntijatyöryhmät tarkistivat ja muokkasivat oman alueensa diagnooseja ja lisäksi

5 Pöytäkirja 2/2011 5(11) sydäninfarktin Käypä hoito -suositustyöryhmä päivitti sydäninfarktiin liittyvät diagnoosiluokat. Lääkäriseura Duodecim laati WHO:lta tulleiden uusien diagnoosien suomennokset, ja saman seuran sanastolautakunta otti kantaa eräisiin ilmaisuihin. Koodistopalvelussa julkaistu päivitys sisältää vuoden 2010 version ilman tautiluokkiin liittyviä lisätietoja. Lisätietoja (include, exclude, note) ei ole toistaiseksi viety ollenkaan koodistopalvelimella, mutta nyt on tulossa koodistopalvelujulkaisun päivitys näillä kentillä. Lisätietojen vieminen koodistopalvelimelle on sisältänyt teknistä valmistelua, psykiatrian lisätietojen ruotsinnokset ja koko tautiluokituksen oikoluvun. Vuoden 2011 päivitykseen on valmisteltu lisätietokenttien päivittämisen lisäksi muutoksia muutamiin seksuaalista käyttäytymistä koskeviin koodeihin muutamien kansainvälisten esimerkkien tavoin. Asiantuntijavalmistelussa, joka sisälsi lausuntokierroksen, on valmisteltu poistettavaksi viisi tautiluokkaa: (F64.1 Transvestismi, kaksoisroolinen, F65.0 Esinekohtainen seksuaalihäiriö, F65.1 Transvestiittinen fetisismi, F65.5 Sadomasokismi ja F65.6 Monimuotoiset sukupuoliset kohdehäiriöt). Asia viedään hallinnolliseen päätöksentekoon yhtäaikaisesti lisätietojen liittämisen julkaisulupaprosessin kanssa. Koodistopalvelimelle tehtävän päivitysjulkaisun lisäksi on tulossa kolme painotuotetta: Tautiluokitus ICD-10, 3. painos (vain systemaattinen osa), Psykiatrian luokituskäsikirja joka sisältää eripainoksen tapaan ICD-10 psykiatrian osuuden sekä Suomalainen tautien kirjaamisen ohjekirja, joka käsittelee laajemmin tautikirjaamista yleensä sekä ICD-10 luokituksen käyttöä siinä. Samassa yhteydessä Matti Mäkelä tiedotti THL:n ja Valviran keskusteluista. Niissä todettiin yhteinen näkemys, että diagnoosin kirjaaminen tulee käsitteellisesti erottaa taudin määrittämisestä. Valvira ja THL ovat yksimielisiä siitä, että potilaskertomukseen tulee merkitä vain hoidon kannalta oleelliset asiat, ja että sanallista runsautta on syytä välttää. Yhteisenä tavoitteena on tukea sellaista tietojärjestelmien kehitystä, jotka tukevat olennaisen kirjaamista, ja helpottavat kirjaamista yleensä. Korkealaatuinen järjestelmällinen rakenteinen kirjaaminen voi valvonnankin näkökulmasta olla laadukkaampaa tietoa kuin epämääräinen vapaa teksti. Valviran kanssa todettiin myös, että tietoa diagnoosista ICD-10 merkintöinäkin voivat kirjata muutkin terveydenhuollon ammattihenkilöt: taudin määrittäminen ja olemassa olevan diagnoosin kirjaaminen ovat eri asioita. Esittelyn jälkeen annettiin seuraavia lisätietoja ja käytiin seuraavaa keskustelua: Tuotiin esiin, että homoseksuaalisuutta koskevia luokkia on tautiluokituksessa (mm. itseä häiritsevä seksuaalinen suuntautuminen, homoseksuaalinen muoto, F66.11) ja kysyttiin oliko sen poisto valmistelussa. Vastauksessa todettiin, että vaikka THL:n saama ehdotus ei asiaa koskenutkaan, tästäkin on keskusteltu, mutta kun kyseessä on itseä häiritsevä terveydenhuollon ongelma, olisi tällaisten luokkien poistamisen edellytys, että tätä asiaa koskevan terveydenhuoltopalveluiden käyttö kirjattaisiin jollakin muulla F-luvun diagnoosilla. Todettiin että esittelyssä mainittujen diagnoosien poistaminen ei tuo kliiniselle toiminnalle haittaa, koska näitä diagnooseja ei ole hilmo-rekisterin mukaan käytännössä juurikaan enää käytetty. Diagnoosien kirjaamisesta tuotiin esiin, että on aivan olennaista, mm. terveyspalveluiden tuottajien tuotteistuksen vuoksi, että muutkin ammattihenkilöt kuin lääkärit voivat kirjata käynnin syytä koskevaa tietoa, joten on erittäin kannatettavaa, että diagnoosin kirjaaminen ja taudin määrittäminen erotetaan toisistaan.

6 Pöytäkirja 2/2011 6(11) Päätös: Kyseessä on luokituspäivitys, todetaan, että johtoryhmä on saanut päivityksen ja muun asiaan liittyvän valmistelutyön tiedoksi. 4 THL- SOTE-organisaatiorekisterin tilannekatsaus, tiedoksi Koodistopalvelutiimin ATK-asiantuntija Veli-Pekka Peltonen (THL) esitteli johtoryhmälle SOTEorganisaatiorekisterin suorapäivitys-käyttöliittymän kehittämisvaiheen tilanteen ATK-asiantuntija Jari Lehtosen valmistamaan diasarjaa hyödyntäen. Esitys jaetaan kokousmateriaalin liitteenä. SOTE-organisaatiorekisteriin kootaan tiedot terveydenhuollon organisaatioista. Tiedot tarvitaan kaikista KanTa-arkkitehtuuriin liittyvistä terveydenhuollon toimintayksiköistä ja toimintayksiköiden palveluyksiköistä ("toimipaikat", "suorituspaikat"). Lisäksi rekisterissä on yksilöity Y-tunnuksen omistava organisaatioyksikkö. Rekisteriä tarvitaan potilasasiakirjojen tallentamiseen ja luovuttamiseen kansallisesta arkistosta. Rekisteriä tarvitaan myös KanTajärjestelmää käyttävien osapuolten tunnistamiseen. Rekisterin käyttöalueet on kuvattu STM:n Kanta-jatkomäärittelyn ydindokumentin versiossa 1.0. Tiedot on myös mainittu Ydindokumentti 1.0:n liitessä 6. Rekisterin tietomallin rakentamisen perustana ovat kansallisessa lainsäädännössä määritellyt käsitteet. Rekisterissä olevien tietosisältöjen ylläpidosta vastaavat terveydenhuollon toimintayksiköt ja THL vastaa tietojen viemisestä koodistopalvelussa olevaan rekisteriin ja jakelusta sieltä. Tällä hetkellä SOTE-organisaatiorekisterissä on tiedot 95/170 (56 %) terveydenhuollon toimintayksiköstä, joista osasta on lisäksi rekisterissä palveluyksikkötason tiedot siten että kaikkiaan organisaatioyksiköitä on rekisterissä 2483 kpl. Organisaatiorekisteriin kootaan tietoja terveydenhuollon toimintayksiköiltä (Sairaanhoitopiirin alueella toimivat "terveyskeskukset ja perusterveydenhuollon kuntayhtymät") THL:n ja sairaanhoitopiirien yhteistyönä. Perustietojenkeruu toimitetaan THL:een excel-tiedostona ja tarkistus, julkaisulupa ja vienti koodistopalveluun tapahtuu THL:n toimesta. Kun tiedot on toimitettu ja julkaistu, pitää organisaation niitä ylläpitää. SOTE - Organisaatiorekisterin ylläpitoon tarvitaan 'itsepalvelu käyttöliittymä', jolla terveydenhuollon toimintayksiköt itse ylläpitävät tietojaan kansallisessa koodistopalvelussa. Tarvittavan uuden käyttöliittymän valmistelu on Kelan ja THL:n yhteistyötä, jossa Kela/potilastiedot - järjestelmäryhmä vastaa koodistopalvelun tietoteknisen alustan kysymyksistä ja THL/Tietorakenteet ja luokitukset yksiköllä on tietosisältövastuu. Yhteistyökokouksissa ovat syntyneet seuraavat: Vaatimusmäärittely v 0.4 (THL), Aikatauluarvio (THL), Projektikuvaus (Kela), Arkkitehtuurikuva (Kela), Käyttötapauksia (Kela ja THL). Vaatimustenmäärittelyissä on todettu mm. että tarvitaan 1) organisaatioyksikkötietojen ylläpidon selainkäyttöliittymä terveydenhuollon toimintayksiköille, 2) organisaatioyksikkötietojen ylläpidon tiedostolataus-käyttöliittymä terveydenhuollon toimintayksiköille ja 3) terveydenhuollon toimintayksiköiden omien organisaatiorekisterien integrointi Sote-organisaatiorekisteriin. Toteutusvaihtoehtona on, että integroidaan ylläpitokäyttöliittymä suoraan koodistopalvelun tietojärjestelmäalustaan ja tietorakenteisiin (Codeserver-integraatio) --> saadaan ketterät kehitysmenetelmät. Toinen vaihtoehto on, että rakennetaan erillinen tietokanta ja tiedonhallinta ja siitä päivitykset koodistopalveluun. Tämä vaatisi raskaammat määrittely- ja toteutusmenetelmät.

7 Pöytäkirja 2/2011 7(11) Seuraavaksi odotetaan THL/Oper yksikön päätöksiä resursseista ja ohjausta ja Kelan KanTa palvelujen päätöksiä teknisestä toteutuksesta. Toteutuspäätösten jälkeen tehdään vaihtoehtovalinta, resurssointi- ja toteutussuunnitelma ja sitten käynnistetään tekeminen. Esittelyn jälkeen annettiin seuraavia lisätietoja ja käytiin seuraavaa keskustelua: Oper-yksikön päällikkö Vesa Jormanainen totesi asian olevan THL:n ja Kelan yhteisessä hallinnollisessa valmistelussa. THL/OPER-yksikkö on varautunut hankkeen rahoitukseen ja keskustellut Kelan kanssa hankkeen kiireellisyydestä. Puheenjohtaja totesi asian olevan kiireellisyyspriorisoinnissa korkealla, koska ereseptin levittäminen koko maahan edellyttää että kaikkien liittyvien organisaatioiden tiedot ovat rekisterissä. Julkaisulupien tarkoituksena on, että KP-tiimin ja organisaation yhteistyönä tarkastetaan organisaatioiden toimittamien tietojen oikeellisuus. Suorapäivityksen myötä vastuu virheiden havaitsemisesta ja korjaamisesta siirtyy organisaatioille. Organisaatioiden kannalta SOTE-tietojen tarkistusmahdollisuus ennen tuotantoon siirtämistä on välttämätön. Suorakäyttöjärjestelmään on rakennettava työnkulkutuki, johon voidaan liittää julkaisemista edeltävä hyväksyntävaihe, mutta se voi olla organisaatiossa itsessään. Terveydenhuollon organisaatioiden itse tehtävään päivitykseen tarvitaan suorakäyttöväline, johon sisältyisi web-käyttöliittymä, organisaatiorakennetiedoston latausmahdollisuus ja organisaation oman toimintayksikkötiedon integrointi CodeServertietokantaan. Tarvitaan tarkempaa sopimista ja ohjeistusta siitä, kuinka yksiköt nimetään ja lyhennetään, jotta käytännöt ovat riittävän yhdenmukaisia eri puolella Suomea. Kyseessä on sisällön rakenteista sopiminen, ja tätä laatimaan tarvittaneen työryhmä. PTH:n kenttä on organisaatiomullistuksessa. Kentällä on organisaatioiden sisällä epätietoisuutta organisaatiorakenteista. Ohjeistaminen on vaikeaa, yksiköt tarvitsevat tukea nimeämiseen. THL:ssä on pantu merkille heterogeeninen tapa nimetä yksiköitä. Ohjeita kielelliselle muodolle on laadittu. Keskitetty ohjeistaminen on vaikeaa ellei mahdotonta, koska nimet ovat usein jo vakiintuneita. Lyhennemuodot ja nimen osien järjestys lienee mahdollista ohjeistaa. THL:ssä TOPI-rekisterin ylläpitämiseen menee yhden ihmisen koko työaika, kun tietojen ilmoittajalla ei välttämättä edes ole tiedossa yksikön virallista nimeä. KanTa järjestelmään liittyminen edellyttää organisaatiotasoista Sote-tietoa. Palveluyksiköt on mahdollista lisätä myöhemmin suorapäivitys käyttöliittymää hyödyntäen Päätös: johtoryhmä on saanut sote-organisaatiorekisterin suorapäivitystyökalun valmistelutilanteen tiedoksi ja sillä on ollut mahdollisuus esittää näkemyksiään valmistelun tueksi. 5 Koodistopalvelun uudet verkkosivut, tiedoksi Tiedottaja Tiina Puhakka (THL) esitteli johtoryhmälle Koodistopalvelun uudet verkkosivut. Sivurakenne on tehty, samoin sivuja, mutta sisällön siirtäminen uusille sivuille on kesken. Etusivu ja sivurakenne ovat näkyvissä:

8 Pöytäkirja 2/2011 8(11) Pikaosoite ohjaa toistaiseksi vielä vanhoille sivuille. Uudelleenohajus tehdään kun uudet sivut ovat myös sisällöltään valmiit. Sivujen vasemman navigaation rakenne perustuu käyttäjähaastatteluihin, eli siihen millaisia uudistuksia käyttäjät rakenteelta ovat toivoneet. Rakenneuudistuksessa mm. pitkät tekstit rakenteistetaan sivun alkuun sijoitettavilla ankkurilinkeillä. Sivujen sisältöä täydennetään kevään aikana (tekstit, linkitykset, kuvat). Etenemisestä ja aikatauluista on sovitaan tarkemmin kun TILU-yksikön uusi verkkopäivittäjä on perehdytetty. Esittelyn jälkeen annettiin seuraavia lisätietoja ja käytiin seuraavaa keskustelua: Sivusto näyttää hyvältä, ja on hyvä että se löytyy myös Googlaten Koodistopalvelun johtoryhmän jäsenillä tai heidän verkostonsa ovat tervetulleita halutessaan pilotoimaan ja kommentoimaan esitettyä vielä keskeneräistä sivustoa. Testaamisesta kiinnostuneita pyydetään ottamaan ensin yhteyttä Päätös: johtoryhmä on saanut koodistopalvelun verkkosivu-uudistuksen valmistelutilanteen tiedoksi ja sille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksiään valmistelun tueksi sekä tarjotaan mahdollisuus lähettää kommentteja pilottiversiosta sen valmistelijoille. 6 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikön valmistelutilanne, tiedoksi OPER-yksikön päällikkö Vesa Jormanainen (THL) kertoi johtoryhmälle OPER-yksikön valmistelutilanteesta. Operatiivisen ohjauksen yksikön valmistelua on käsitelty koodistopalvelun johtoryhmässä myös aiemmin. Yksikkö on hallinnollisesti ollut olemassa vuoden 2011 alusta alkaen. Ensimmäiset henkilöt on nyt saatu rekrytoitua. Vesa Jormanainen aloitti yksikön päällikkönä Kehittämispäällikkö Maritta Korhonen KL FM EKON vastuualueenaan toimintojen sisällöllinen kehittäminen sekä kansallisen ja alueellisen toiminnan yhteensovittaminen aloitti 1.3., samoin Projektipäällikkö Jari Suhonen YTM vastuualueenaan erityisesti potilaiden tiedonhallintapalvelu ja muut kansalaiselle suunattavat palvelut. Ylilääkäri Heikki Virkkunen LL EL, joka vastaa toiminnan lääketieteellisistä kysymyksistä ja yhteistyöstä terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa, aloittaa 7.3. Projektipäällikkö Riitta Konttinen TtK erityisvastuualueenaan sähköinen respti aloittaa ja Projektipäällikkö Jari Porrasmaa FM vastuualueenaan erityisesti kansallisen terveysarkiston, aloittaa Vesa Jormanainen esitteli operatiivisen ohjauksen tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi käyttäen esityksessään diasarjaa, joka oli käsitelty operatiivisen ohjauksen yksikön käynnistymistä tukevan, pääjohtaja Pekka Puskan asettaman, ohjausryhmän kokouksessa. Esitysdiat jaetaan koodistopalvelun johtoryhmälle pöytäkirjan liitteenä. Keskeinen tavoite on se, että vuoteen 2015 mennessä KanTa-palveluiden avulla voidaan terveydenhuollossa syntyvää laadukasta tietoa käyttää kansalaisten sairauksien ehkäisemisessä ja hoidossa kansalaisten saadessa palvelua myös muualla kuin missä tieto on syntynyt. Siihen liittyviä tärkeitä tavoitteita ovat, että; Sähköiset lääkemääräykset ovat käytössä koko maassa ja kaikki siihen velvoitetut tahot ovat liittyneet reseptitietokantaan

9 Pöytäkirja 2/2011 9(11) Julkiset ja yksityiset terveydenhuollon palvelujentuottajat ovat liittyneet earkistoon ja käyttävät arkistopalvelua Potilasasiakirjat ovat kansallisesti yhdenmukaisia ja ne arkistoidaan sähköisesti Tiedonhallintapalvelussa kansalaiset voivat tehdä itseä koskevia suostumuksia ja kieltoja sekä katsella tietojaan, ja palvelun välityksellä terveydenhuollon ammattilaiset saavat keskeiset potilastiedot käyttöönsä Terveydenhuollon tietojärjestelmien tietoturva ja tietosuojataso on korkea Terveydenhuollon henkilöstö mukaan lukien apteekkihenkilöstö osaa käyttää kansallisia tietojärjestelmäpalveluja Kansalaisille on tarjolla tietoa KanTa-palveluista Lisäksi Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon tulee noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja muita valtakunnan tason poikkihallinnollisia yleisperiaatteita. Vuotta 2015 pidemmälle katsovia tavoitteita, joiden eteen tehdään valmistelutyötä jo nyt, ovat; Kansallisesti yhdenmukaiset tietorakenteet mahdollistavat ennaltaehkäisyn ja hoidon laatua ja potilasturvallisuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoa (päätöksentuki jne) Terveydenhuollon tietojärjestelmien tietoarkkitehtuuri- ja tiedonvälitysratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja rekisteritiedonkeruun ja tehokkaan tiedolla johtamisen Suomella on valmiudet liittyä EU-tasoiseen rajat ylittävään potilastiedonvaihtoon samassa aikataulussa kuin muutkin EU-maat Sosiaalihuollon sähköistä tietohallintoa on kehitetty yhtenäistämällä sosiaalipalveluissa tallennettavan tiedon rakenteita ja edistämällä toimipisteiden välistä sähköistä asiakastiedon vaihtoa voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamassa laajuudessa Kansalaisille tarjotaan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka sisältävät sekä potilaan omaehtoisen terveyden edistämisen ja hoidon että tiedonvaihdon palvelujen tuottajien välillä (SADe) Operatiivisen ohjauksen yksikön keskeisiä työkaluja toimeenpanossa ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin mukainen suunnittelutyö, ohjaus (ohjeet, määritykset, määräykset, myös Kelan tekniset, koodistot ja luokitukset, viestintä ja vuorovaikutus sekä koulutuksen tuki), valtionavustukset ja niiden avulla toteutettu kehittämistyö sekä seuranta, joka ylläpitää tilannekuvaa ja raportoi siitä päätöksentekijöille mahdollisia uusia toimenpiteitä varten Esittelyn jälkeen annettiin seuraavia lisätietoja ja käytiin seuraavaa keskustelua: Kokonaisuus ylätasolla on kuvattu hyvin. Keskeistä on konkretisoida vuoden 2015 tavoitetta ajatellen priorisoinnit ja työvälineet jo tämän kevään aikana. Konkreettiset asiat kuvataan hankesuunnitelmissa, joita aletaan laatia välittömästi. Mitä tarkoitetaan työkalupakissa mainitulla tilannekuvalla? Vastaus: sellaisia asioita, jotka kertovat hankeen etenemisestä eri alueilla ja niissä kertyvää kokemusta. OPER seuraa esimerkiksi käyttöönottojen aikatauluja, palautteita, volyymeja ja seurauksia esimerkiksi toimintaprosessien kannalta. OPER:in ja muiden toimijoiden, esim KunTo, tulisi laatia suunnitelmia yhdessä esimerkiksi päällekkäisen toiminnan välttämiseksi. Näin on jo tehtykin esimerkiksi terveydenhuollon tietojärjestelmätutkimuksen yhteydessä. KunTo on pyytänyt ereseptin tilannekuvaa toimijoilta kerran kk:ssa. THL:n ja Oulun yliopiston terveydenhuollon

10 Pöytäkirja 2/ (11) tietoteknologiakartoituksen osalta taas KunTo-toimisto on osallistunut valmisteluun ja on jäsen selvityshankeen johtoryhmässä. Päätös: johtoryhmä on saanut katsauksen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnoin operatiivisen ohjauksen yksikön ajankohtaisiin asioihin tiedoksi. 7 Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat tiedoksi Puheenjohtaja esitteli Koodistopalvelussa edellisen kokouksen jälkeen tapahtuneet ajankohtaiset asiat. Asioina olivat esillä edellisen johtoryhmän kokouksen jälkeen tapahtuneet koodistopalvelujulkaisut ja koodistopalvelun julkaisutoimikunnassa käsittelyssä olleet asiat. Julkaisutoimikunnan (laaturyhmä) kokouspöytäkirja kokouksesta jaettiin pöydälle. Lisäksi kerrattiin vuonna 2011 jo pidetyt toimenpideluokituksen asiantuntijaryhmät ja muut jälkeen pidetyt asiantuntijaryhmien kokoukset. Lisäksi todettiin, että rajat ylittävän hoidon EU direktiivi on hyväksytty, mikä tuo paineita ja mahdollisuuksia terminologisen yhteentoimivuuden kehittämiseen. Henkilöstöasioina annettiin tiedoksi, että Terhi Honkio toimii koodistopalvelun suunnittelijan tehtävässä Hanna Lehdon vuorotteluvapaan sijaisena Ajankohtaisista asioista oli laadittu pöydälle jaettu kooste, joka julkaistaan Koodistopalvelun verkkosivuilla pöytäkirjan yhteydessä täydennettynä lisätiedoilla, joita koodistopalvelun asiantuntijat kertoivat kokouksessa. Johtoryhmälle tarjottiin mahdollisuus esittää kysymyksiä Koodistopalvelutiimille. 8 Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Puheenjohtaja esitteli seuraavassa kokouksessa esittelyyn valmistelussa olevia asioita. Kokoukseen on tulossa terveys- ja hoitosuunnitelma STM/THL yhteisesityksenä ja TikeSos-hankkeen esittelystä muutamia sosiaalitoimeen liittyvä koodistoja. Johtoryhmä varautuu ottamaan asialistalle myös muita esittely valmiiksi tulevia koodistoja. 9 Muut asiat Muita asioita ei ollut 10 Seuraava kokous, kevätkauden 2011 kokousaikataulut kertaaminen ja kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään tiistaina klo THL Lintulahden toimipisteessä. Muut kevätkauden 2011 kokousajat: klo 12:30-16 ja klo 12:30-16 Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:40. Osastojohtaja Ylilääkäri Päivi Hämäläinen, puheenjohtaja Matti Mäkelä, sihteeri

11 Pöytäkirja 2/ (11) Ylilääkäri Jorma Komulainen, sihteeri