Rohdon ulkoinen arvio Rohdon itsearvio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rohdon ulkoinen arvio Rohdon itsearvio"

Transkriptio

1 Rohdon ulkoinen arvio Rohdon itsearvio 2007

2 Rohdon ulkoinen arvio Rohdon itsearvio

3 Esipuhe Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon toiminta alkoi asteittain vuonna Rohdon ensimmäinen tulossopimuskausi on päättymässä ja on aika arvioida Rohdon alkuvaiheen toimintaa. Rohdon ulkoinen arviointi toteutettiin syksyllä Ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on antaa tarvittavaa tietoa, palautetta ja ehdotuksia: Lääkehoidon kehittämiskeskukselle sen toiminnan suuntaamiseksi ja kehittämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriölle keskuksen toiminnan tulosohjauksen kehittämiseksi Yhteistyökumppaneille (sairaanhoitopiirejä, terveyskeskuksia ja muita) yhteistyön vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi Ulkoisen arvioinnin toteutti sosiaali- ja terveysministeriön asettama arviointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi professori Mats Brommels. Arviointiryhmän raportti ja kuvaus sen toiminnasta muodostaa osan I. Ulkoisen arvioinnin pohjaksi Rohto on koonnut laajan itsearvion, joka muodostaa osan II. Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto on asiantuntijayksikkö, joka edistää väestön terveyden ylläpitoa ja parantamista kokoamalla ja välittämällä rationaalista lääkehoitoa edistävää tietoa ja saattamalla sitä käytännön toiminnaksi. Rationaalinen lääkehoito on tehokasta, turvallista, taloudellista ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa. Rohtoa koskevan lain (1080/2002) mukaan kehittämiskeskuksen tehtävänä on koota ja arvioida kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa sekä koulutuksen ja tiedonvälityksen avulla kehittää lääkehoitokäytäntöjä. Lääkehoidon kehittämisessä keskeisin kohderyhmä ovat kaikki lääkärit, erityisesti perusterveydenhuollossa. Rohdon toiminnan sisältöä suuntaavat ministeriön kanssa sovitut painopistealueet. Rohdon ulkoinen arviointi muodostaa hyvän pohjan Rohdon toiminnan kehittämiselle. Haluan lämpimästi kiittää arviointiryhmää ja Rohtoa työstä, jonka myötä saatiin arviot eri näkökulmista sekä Rohdon tähänastisesta toiminnasta että tarpeista kehittää rationaalista lääkehoitoa ja muuta toimintaa edelleen. Raportti antaa runsaasti eväitä jatkaa Rohdon työtä tästä eteenpäin. Marja-Liisa Partanen Apulaisosastopäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö 1

4 Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon arviointi OSA I Ulkoisen arviointiryhmän LOPPURAPORTTI Mats Brommels Ulf Bergman Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Berit Mørland Amos Pasternack Helena Varonen Sinikka Sihvo 2

5 Sisällysluettelo 1.1. Arviointitehtävä Arvioinnin tarkoitus Arvioinnin kohteet Arviointiryhmä Arviointiprosessi Havainnot ja johtopäätökset Lainmukaiset tehtävät vs. strategiat ja voimavarojen suuntaaminen Tulossopimukseen kirjattujen tulostavoitteiden saavuttaminen Voimavarat suhteessa tehtäviin ja niiden asianmukainen käyttö Henkilöstön osaamisen asianmukaisuus ja riittävyys Rakenteiden ja ydinprosessien tehokkuus Tuotosten asianmukaisuus ja riittävyys Tulosten vaikuttavuus Suositukset Lopuksi...9 3

6 1.1. Arviointitehtävä Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tilivirasto, joka aloitti toimintansa vuonna Sen ensimmäinen tulossopimuskausi päättyy vuoden 2007 lopulla. Rohto-keskus laati toimintansa arvioinnista alustavan arviointisuunnitelman ja järjesti sitä koskevan seminaarin, johon kutsuttiin kotimaisten sidosryhmien edustajien lisäksi myös kansainvälisiä asiantuntijoita. Suunnitelmaa on käsitelty Rohto-keskuksen neuvottelukunnassa mm. toukokuussa Sen perusteella Rohto-keskus teki esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle ulkoisen arvioinnin suorittamisesta sekä laati sen tueksi yksityiskohtaisen itsearvioinnin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti arviointiryhmän sekä päätti arvioinnin kohteista Arvioinnin tarkoitus Ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on antaa tietoa, palautetta ja ehdotuksia: 1. Lääkehoidon kehittämiskeskukselle se toiminnan suuntaamiseksi ja kehittämiseksi. 2. Sosiaali- ja terveysministeriölle keskuksen toiminnan tulosohjauksen kehittämiseksi. 3. Yhteistyökumppaneille (mm. sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset) yhteistyön vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi Arvioinnin kohteet Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi arviointiryhmää erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Ovatko keskuksen strategiat, voimavarojen suuntaaminen ja toiminta sen lainmukaisten tehtävien ja sosiaali- ja terveysministeriön sille asettamien tulostavoitteiden mukaisia? Miten tulossopimuksiin kirjatut tulostavoitteet on saavutettu? Miten sosiaali- ja terveysministeriön asettamat tulostavoitteet edistävät rationaalista lääkehoitoa? 2. Ovatko keskuksen voimavarat oikeassa suhteessa sen tehtäviin ja onko niitä käytetty asianmukaisesti ja tehokkaasti? 3. Onko keskuksen ja sen henkilöstön osaaminen asianmukainen ja riittävä vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin? Onko keskus huolehtinut riittävästi osaamisen kehittämisestä sekä sen täydentämisestä yhteistyön ja verkottumisen kautta? 4. Ovatko keskuksen rakenteet ja ydinprosessit linjakkaita sekä tehokkaasti järjestettyjä ja johdettuja (tehokkuus)? 5. Ovatko keskuksen ydinprosessien tuotokset olleet asianmukaisia ja riittäviä (tuottavuus)? 6. Ovatko keskuksen toiminnan tulokset olleet asianmukaisia ja riittäviä (vaikuttavuus)? 1.4. Arviointiryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui arviointiryhmän jäseniksi seuraavat asiantuntijat, jotka edustavat arvioinnin kannalta keskeisiä osaamisalueita: professori Mats Brommels, Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet (terveydenhuollon arviointitutkimus) (puheenjohtaja) professor Ulf Bergman, Karolinska Institutet (kliininen farmakologia) professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Oulun yliopisto (yleislääketiede) ass. direktør, dr. odont. Berit Mørland, Nasjonalt kunnskapssenter for helsetjenesten, Norge (terveydenhuollon teknologian arviointi) professori (emeritus) Amos Pasternack, Tampereen yliopisto; puheenjohtaja, Lääkäreiden ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto (lääketieteellisen koulutuksen arviointi) ylilääkäri, dosentti Helena Varonen, Kirkkonummen terveyskeskus (yleislääketiede, hoitokäytäntöjen arviointitutkimus) erikoistutkija, dosentti Sinikka Sihvo, Stakes (sihteeri) 4

7 1.5. Arviointiprosessi Arviointiryhmä kokoontui kolmena päivänä Arviointiryhmän työskentely perustui kirjalliseen materiaaliin tutustumiseen, haastatteluihin ja kyseisten lähteiden antaman tiedon pohdintaan. Arviointiryhmän suomalaiset jäsenet perehtyivät kirjalliseen aineistoon sekä haastattelivat Rohto-keskuksen johtajaa, henkilökuntaa, keskuksen asiakkaita ja sidosryhmien edustajia He esittivät yhteenvedon havainnoistaan ja alustavat johtopäätöksensä ulkomaisille jäsenille Ulkomaiset jäsenet olivat ennakkoon tutustuneet tehtäväksi annon ja itsearviointiraportin englanninkielisiin käännöksiin. Yhteiset kannanotot muotoiltiin ja ne esitettiin suullisesti Rohto-keskuksen henkilökunnalle ja sidosryhmien edustajille samana päivänä. Kirjallisesta aineistosta tärkein oli Rohdon tuottama itsearviointiraportti. Lisäksi käytettävissä oli Rohdon toimintakertomukset, uutiskirjeet, julkaisuluettelo, Suomen Lääkärilehdessä julkaistuja katsausartikkeleita ja muuta tuotettua materiaalia. Haastatellut henkilöt ilmenevät taulukosta 1.1. Rohto-keskuksen johtaja Taina Mäntyranta haastateltiin erikseen ja loput Rohdon henkilökunnasta ryhmähaastattelulla. Henkilökunnasta kahta lukuun ottamatta kaikki osallistuivat haastattelutilaisuuteen. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi haastatteli Oulun ja Lapin läänien terveyskeskusten edustajat ja Sinikka Sihvo haastatteli Lauri Nuutisen (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) ja Jaana Jalava-Bromanin (Turun terveyskeskus). Loput haastatteluista tehtiin Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tiloissa arviointiryhmän suomalaisten jäsenten toimesta. Taulukko 1.1. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen arviointiin kuuluneet haastattelut Organisaatio Rohto-keskus Sairaanhoitopiirit Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyskeskukset Espoon terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Rovaniemen terveyskeskus Iin terveyskeskus Siikalatvan terveyspalvelualue Turun terveyskeskus Asiantuntijat Sosiaali- ja terveysministeriö Duodecim Helsingin yliopisto Haastateltava johtaja Taina Mäntyranta muu henkilöstö (läsnä 12/14) johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen terveyskeskuslääkäri Osmo Saarelma terveyskeskuslääkäri Liisa Grönhagen terveyskeskuslääkäri Pekka Reinikainen johtava lääkäri H. Tapio Hanhela terveyspalvelujohtaja Markku Oinaala johtava ylilääkäri Pauliina Sarajärvi ylilääkäri Jaana Jalava-Broman lääkintöneuvos Terhi Hermanson päätoimittaja Eeva Ketola, Käypä hoito professori Pertti Neuvonen Arviointiryhmän muotoili yhteisen englanninkielisen kannanoton havaintoineen, päätelmineen ja suosituksineen ja esitti sen ranskalaisin viivoin. Kyseinen dokumentti on tämän julkaisun liitteenä 7. Suomenkielinen raportti laadittiin kyseisen dokumentin pohjalta. Raporttiluonnos esitettiin Rohto-keskuksen johtajalle mahdollisten asiavirheiden korjaamiseksi. Hänen kommenttiensa perusteella tehtiin lopulliseen raporttiin muutama tarkennus. Arviointiraportti on jäsennelty sosiaali- ja terveysministeriön arviointia koskevan päätöksensä perustelumuistiossa esitettyjen kuuden kysymyksen mukaan. Arviointiryhmä laati näitä koskeneiden johtopäätösten perusteella myös joukon suosituksia. 5

8 1.6. Havainnot ja johtopäätökset Lainmukaiset tehtävät vs. strategiat ja voimavarojen suuntaaminen Ovatko keskuksen strategiat, voimavarojen suuntaaminen ja toiminta sen lainmukaisten tehtävien ja sosiaali- ja terveysministeriön sille asettamien tulostavoitteiden mukaisia? Arviointiryhmä toteaa: Yleistä toimintastrategiaa ei ole liitetty esitettyihin asiakirjoihin. Rohto-keskuksen johtajan mukaan strategia-asiakirja on laadittu, mutta sen viimeistelyä on tietoisesti lykätty, koska tarkoituksena on ottaa huomioon arviointiryhmän kannanotot. Kaksi strategista linjausta on kuitenkin tehty: 1) on keskitytty perusterveydenhuollon lääkäreihin ja 2) tietoisesti priorisoitu koulutus- ja kehittämistehtävää julkaisu- ja tutkimustehtävän kustannuksella. Rohto-pajatoiminta on koettu hyödylliseksi osallistujien keskuudessa. Alueellisesti se kattaa tässä vaiheessa noin puolet Suomesta. Terveyskeskuslääkäreille vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan Rohto-toiminta on hyvin tunnettu. Lääkärilehden julkaisemat Rohto-keskuksen tuottamat artikkelit tunnetaan myös hyvin (luku 6). Julkaistu aineisto on Rohto-keskuksen henkilökunnan tai pyydettyjen asiantuntijoiden laatimaa. Kaikilta asiantuntijoilta edellytetään sidonnaisuusilmoitus Tulossopimukseen kirjattujen tulostavoitteiden saavuttaminen Miten tulossopimuksiin kirjatut tulostavoitteet on saavutettu? Tulossopimus määritteli vuoden 2007 tavoitetilan seuraavasti: Maahan on saatu aikaan koko maan kattava toimintakykyinen rationaalisen lääkehoidon tukiverkosto. Keskukseen on luotu erityisesti uusien lääkkeiden informaatiokäytäntö ja toimiva lääkekäytäntöjen palautejärjestelmä. Arviointiryhmä toteaa: Tukiverkosto (Rohto-pajat) on suunnattu palvelemaan perusterveydenhuollon lääkäreitä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovittujen linjausten mukaisesti. Tavoite on toteutunut, mutta toiminta kattaa vain puolet maasta. Uusien lääkkeiden informaatiokäytäntö. Uusien lääkkeiden informaatiokäytäntö on luotu. Tehtävän hoitamiseksi on osoitettu yhden asiantuntijan työpanos. Henkilövaihdos ja osapäiväinen tehtävän hoito on rajoittanut toiminnan laajuutta. Tähän on myös vaikuttanut Rohto-keskuksen päätös priorisoida tukiverkostotoimintaa informaatiotehtävän kustannuksella. Rohto-keskus on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta laatinut ehdotuksen ( ) systemaattisten lääkearviointien järjestämiseksi Suomessa. Lääkekäytäntöjen palautejärjestelmä. Lääkäreiden halukkuus käyttää palautetietoja on Rohto-keskuksen tekemän terveyskeskuskyselyn perusteella vielä alhainen, mutta saatujen kokemusten perusteella suhtautuminen muuttuu myönteisemmäksi Rohto-pajoihin osallistumisen jälkeen. Keskus on kehittänyt palautejärjestelmän paikallisten lääkekäytäntöjen seuraamiseen ja tuottanut Kelan reseptitietokannasta alueellista ja paikallista tietoa lääkemääräyksistä aluevastaaville. Vuonna 2006 toimitettiin 29 Kelan reseptitietoihin perustuvaa palautetta. Laajemman rekisteripohjaisen arvioinnin esteenä on ollut potilastietojärjestelmien huono hyödynnettävyys. Rationaalisen lääkehoidon seurantaindikaattoreita on kehitetty Kelan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Mainittujen ongelmien johdosta palautejärjestelmien kattavuus ja toimivuus on vielä jäänyt alhaiseksi Voimavarat suhteessa tehtäviin ja niiden asianmukainen käyttö Ovatko keskuksen voimavarat oikeassa suhteessa sen tehtäviin ja onko niitä käytetty asianmukaisesti ja tehokkaasti? Arviointiryhmä toteaa: Julkaisu- ja tutkimustoiminta. Yksi asiantuntija, joka toimii osa-aikaisesti, on vastannut toiminnasta. Tämä on tehtävän laajuuteen verrattuna riittämätöntä ja tekee toiminnan haavoittuvaksi. Toimintaa tukee kuitenkin kansallinen asiantuntijaverkosto. Koulutus- ja kehittämistoiminta. Toiminta pystytään ylläpitämään nykylaajuudessaan nykyisillä voimavaroilla. Toiminnan laajentaminen sen kattavuuden lisäämiseksi edellyttää kuitenkin lisäpanostusta. Koulutus- ja kehittämistoiminnan priorisointi on ollut perusteltua ja tarkoituksenmukaista ottaen huomioon Rohto-keskuksen hyvin rajalliset henkilöstövoimavarat. Toiminnan tulokset ovat erinomaisia. 6

9 Henkilöstön osaamisen asianmukaisuus ja riittävyys Onko keskuksen ja sen henkilöstön osaaminen asianmukainen ja riittävä vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin? Onko keskus huolehtinut riittävästi osaamisen kehittämisestä sekä sen täydentämisestä yhteistyön ja verkottumisen kautta? Arviointiryhmä toteaa: Julkaisu- ja tutkimustoiminnassa tarvitaan kliinisen farmakologian tuntemusta ja tutkimustaustaa. Toiminnasta vastaava ylilääkäri on väitellyt kliininen farmakologi, jolla on tukenaan asiantuntijaverkosto. Panostus on kuitenkin riittämätön mikäli uusia lääkkeitä koskeva tiedotus halutaan saada kattavaksi. Koulutus- ja kehittämistoiminta. Koulutus- ja kehittämistoimintaan osallistuvilla Rohto-keskuksen asiantuntijoilla on laajaa ja monipuolista aikuisoppimisen ja ryhmätyöskentelyn ohjaamisen osaamista, mistä kielii Rohto-pajatyöskentelyn innostunut vastaanotto ja Rohto-pajojen osallistujien antama palaute. Toiminnan nopea laajentaminen on edellyttänyt erittäin hyvää organisointikykyä. Koulutus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuuden arviointi on toistaiseksi tapahtunut voittopuolisesti osallistujien omiin ilmoituksiin nojautuen. Suunnitellessaan tätä kunnianhimoisempaa vaikuttavuuden arviointia Rohto-keskuksen tulee aktiivisesti hakeutua tutkimusyhteistyöhön ulkopuolisten tahojen kanssa. Rohto-keskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat sopineet keskuksen johtajan kanssa henkilökohtaisesta kehittämissuunnitelmasta Rakenteiden ja ydinprosessien tehokkuus Ovatko keskuksen rakenteet ja ydinprosessit linjakkaita ja tehokkasti järjestettyjä ja johdettuja? Arviointiryhmä toteaa: Henkilökunnan vastuita ja toimenkuvia on määritelty ja tarkennettu vuoden 2007 aikana. Rohto-keskuksen pienen henkilökuntamäärän vuoksi yleissääntönä on, että työntekijät vastaavat yksin omista vastuualueistaan. Tämä tekee toiminnan haavoittuvaksi. Siihen liittyviä riskejä voidaan osittain vähentää tiimityöskentelyllä. Henkilökunnan motivoimiseksi ja osaamisen hyödyntämiseksi tulee vastuun ja toimivallan kohdata. Pienellä henkilökunnalla ylläpidetään suhteellisesti ottaen suuri toimintavolyymi hyvin tuloksin, mikä on merkki korkeasta sisäisestä tehokkuudesta Tuotosten asianmukaisuus ja riittävyys Ovatko keskuksen ydinprosessien tuotokset olleet asianmukaisia ja riittäviä (tuottavuus)? Arviointiryhmä toteaa: Kuten edellä on korostettu Rohto-keskuksen toiminta on voimavaroihin nähden ollut erittäin laajaa. Keskuksen tuottavuus on korkea. Sekä tiedotus- että koulutustoiminnoissa on voitu hyödyntää monipuolisia asiantuntijaverkostoja Tulosten vaikuttavuus Ovatko keskuksen toiminnan tulokset olleet asianmukaisia ja riittäviä (vaikuttavuus)? Arviointiryhmä toteaa: Toiminnan vaikutuksia lääkemääräyskäytäntöihin ei pystytä kansallisella tasolla arvioimaan. Suuntaa antavaa näyttöä koulutus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuudesta voidaan saada paikallisista ja alueellisista lääkekäytäntöjen palautejärjestelmistä. Niiden laajempi hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Suoritettu kysely pääasialliseksi kohdejoukoksi valittujen terveyskeskuslääkäreiden keskuudessa osoittaa, että Rohto-keskuksen julkaisutoimintaa tunnetaan hyvin. Rohto-pajojen osallistujapalaute sisältää itsearviointeja valmiudesta muuttaa hoitokäytäntöjä ja toteutetuista muutoksista. Koska itsearviointi tältä osin tiedetään korreloivan todellisten muutosten kanssa, on syytä jatkaa asianomaisen tiedon keräämistä. Sen lisäksi tulisi panostaa edellä esitetyn mukaisesti lääkepalautejärjestelmien käyttöön. 7

10 1.7. Suositukset Arviointiryhmä ehdottaa: Riittävien voimavarojen turvaaminen. Jos Rohto-keskuksen koulutus- ja kehittämistoiminta halutaan ulottaa koko maahan, on voimavaroja lisättävä 50%:lla. Julkaisu- ja tutkimustoiminta Yleisperiaatteena tulee olla, että kaikilla toiminta-alueella on vähintään kaksi asiantuntijaa. Julkaisu- ja tutkimustoimintaa tulee siten vahvistaa nykyisestä. Julkaisutoiminta tulee keskittää jatkossakin Suomen Lääkärilehteen. Ensisijaisena tietolähteenä on syytä käyttää systemaattisia katsauksia. Rohdon näkyvyyttä tulee parantaa. Esimerkiksi Terveysporttia yleisimmin käytettynä tietokanavana tulee hyödyntää. Tutkimustoiminnassa on vaikuttavuustutkimus asetettava etusijalle. Erityisesti tulee panostaa Rohto-toiminnan vaikutusten arviointiin lääkemääräyskäytäntöihin. Osallistuminen päätöksenteon tukijärjestelmän kehittämiseen on kannatettavaa. EBMeDS-projekti on esimerkki innovatiivisesta tutkimushankkeesta, jonka käynnistymiseen Rohto-keskus on ratkaisevasti vaikuttanut. Tutkimustoiminnassa on edelleen syytä verkostoitua. Pieni organisaatio voi yhteistyön kautta moninkertaistaa tutkimuspanokset tärkeiksi katsomiin alueisiin. Koulutus- ja kehittämistoiminta Rohto-pajatoiminta tulee ulottaa kattamaan koko maa. Toiminta tulee toteuttaa yhteistyössä alueellisten palvelujärjestelmien kanssa. Alueellinen koulutus- ja kehittämistoiminta voi hyödyntää Rohto-keskuksen osaamista, ja samalla Rohto-toiminta saa tehokkaat alueelliset ja paikalliset kanavat omalle toiminnalleen. Rohto-keskuksen tulee edelleen vastata alueellisen ja paikallisen koulutuksen sisällöstä ja välittää asiantuntijoita koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin. Kun alueellisten ja paikallisten organisaatioiden rooli kasvaa koulutuksessa, on huolehdittava siitä, että Rohto-toiminnan painopiste edelleen on rationaalisessa lääkehoidossa. Rohto-pajatoiminnassa tulee korostaa moniammatillisen työskentelyn merkitystä. Rohto-pajatoiminta tulee laajentaa kattamaan myös yksityissektori, mikä on otettava huomioon voimavarasuunnittelussa. Rahoitusta Rohto-pajatoiminnasta ei ole syytä siirtää yksinomaan kuntien vastuulle. Rohto-toiminnan alueellinen koordinaatio tapahtuu sairaanhoitopiirin tai kunnan koulutus- ja kehittämistoiminnan osana aluevastaavien tulee sen lisäksi Rohtokeskuksen rahoittamana osallistua kansalliseen yhteistyöhön. Myönteisen insentiivin varmistamiseksi on Rohto-pajojen vetäjille jatkossakin suoritettava palkkio. Lääkemääräyskäytäntöjen palautejärjestelmä Palautetietojen käyttöä on lisättävä. Rohto-keskuksen tulee jatkaa KELAn reseptitietojen keräämistä ja välittämistä paikalliseen ja alueelliseen koulutukseen. Pitkällä aikavälillä myös toimintayksiköiden potilasrekisterejä tulee hyödyntää lääkekäytäntöjen seurannassa ja arvioinnissa. Rohto-keskuksen on syytä jatkossakin perehtyä potilaskertomustietojen hyödyntämiseen paikallisesti sekä tarjota asiantuntija-apua yhteistyökumppaneilleen, sekä myötävaikuttaa kansalliseen terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystyöhön. Rohtokeskusta koskeva tulosohjaus Tulosohjauksen tulee olla pitkäjänteistä. Sisällyttäessä uusia tehtäviä tulossopimukseen tulee ne samalla resursoida. Organisaatio ja johtamisjärjestelmät Nykyinen organisaatio ja johtamiskäytäntö ovat tarkoituksenmukaisia ja niitä on syytä jatkossakin ylläpitää. Tehdyt suunnitelmat toimenkuvien tarkentamiseksi tulee toteuttaa. Etätyöskentely on tavallista Rohto-keskuksessa. Se asettaa haasteita organisaatiolle ja johtamiselle. Kokemuksia tulee arvioida säännöllisin väliajoin. Rahoitus Rohto-keskus tulee rahoittaa valtion talousarviosta, jotta sen asema riippumattoman lääketiedon tuottajana voidaan taata. Maksullinen palvelutoiminta soveltuu huonosti Rohto-keskuksen rahoitusmuodoksi. 8

11 1.8. Lopuksi Arviointiryhmä toteaa yhteenvetona, että Rohto-keskuksen voimavarat ovat tehtävään nähden niukat, että tehty toiminnan priorisointi on ollut tarkoituksenmukaista, ja että toiminta voimavaroihin nähden on ollut erittäin laajaa ja monipuolista. Toiminta on tunnettua pääasiallisen kohderyhmän keskuudessa. Koulutus- ja kehittämistoiminnassa on luotu suurta suosiota osallistujien keskuudessa saavuttanut paikalliseen ryhmätoimintaan perustuva Rohto-pajatyöskentely. Osallistujien omien ilmoitusten perusteella toiminta on luonut valmiutta lääkekäytäntöjen muuttamiseen. Tältä osin on syytä jatkossa varmistaa toiminnan vaikuttavuus kehittämällä ja hyödyntämällä lääkekäytäntöjen palautejärjestelmiä. Koulutus- ja kehittämistoiminta tulee laajentaa kattamaan koko maa yksityissektori mukaan lukien. Asiantuntijapanostusta tiedotus- ja tutkimustoimintaan on vahvistettava. Tutkimustoiminnassaan Rohto-keskuksen on syytä edelleen verkostoitua ja harrastaa kansainvälistä yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saamaansa toimeksiannon mukaisesti Rohto-keskus on laatinut päivätyn muistion lääkkeiden hoidollisen arvon arvioinnin järjestämisestä Suomessa. Myös arvioinnin toteutusmallia valittaessa tulee kartoittaa mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista yhteistyötä. 9

12 Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon itsearvio OSA II Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon ITSEARVIO 10

13 Sisällysluettelo 2. Itsearvio tulossopimuksen toteutumisesta Tulossopimusprosessi Itsearvio tulossopimukseen kirjatun tavoitetilan 2007 saavuttamisesta Itsearvio tulossopimuksiin vuosina kirjattujen lisäysten saavuttamisesta Toimintaympäristön muutos tulossopimuksen aikana Muutokset perusterveydenhuollossa Rohdon toiminnasta Kliinistä lääkehoitoa koskevan tiedon arviointi, tiivistäminen ja välittäminen Rationaalisen lääkehoidon edistäminen asiantuntija-avun, tutkimuksen, koulutuksen ja tietoteknisen tuen avulla Rationaalisen lääkehoidon toimeenpanon menetelmien valinta Rohto-vastaavien verkosto ja valmennukset Rohto-pajat ja niiden tuki Lääkekäytäntöjen seuranta ja palautetiedon hyödyntäminen Tietotekninen tuki Tutkimus Yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden ja palveluyksiköiden tuottajien, viranomaisten sekä rationaalista lääkehoitoa edistävien tahojen kanssa Yhteistyö Rohdon paikallisessa ja alueellisessa toiminnassa Muu yhteistyö ja verkottuminen rationaalisen lääkehoidon edistämisessä Kansainvälinen yhteistyö Viestintä Strateginen suunnittelu ja toiminnan suunnittelu Hallinto ja sen kehittäminen Henkilöstö ja osaamisen varmistaminen Talous ja sen seuranta Toiminnan seuranta ja arviointi Pajatoiminnan ja sen vaikutusten arviointi Rohto-pajatoiminta vuonna Rohto-pajojen aiheet Pajojen osallistujat Pajojen vetäjät ja asiantuntijat Talon tavat Osallistujien arvio Rohto-pajoista Suunnitellut toiminnan muutokset Rohto-pajojen perusteella Tiedonkeruu Rohto-pajoista tulevaisuudessa Esimerkkejä yksittäisten pajojen vaikutusten arvioinnista Ylähengitystieinfektiot: kaksi paja-arviointia Reseptin uusinta Vanhusten monilääkitys Masennus Verenohennushoito Yhteenveto pajojen vaikutusten arvioinnista Toiminnan arviointi aluetasolla Aluetason arvioinnin taustaa ja menetelmistä Alueellisen yhteistyön tarpeet

14 5.3. Alueellisen yhteistyön tavoitteet Alueellisen yhteistyön panokset Alueellisen yhteistyön rakenteet Alueellisen yhteistyön prosessit Alueellisen yhteistyön tuotokset ja tulokset Alueellisen yhteistyön arvioinnin yhteenvetoa Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto terveyskeskuslääkäreiden näkökulmasta vuonna Yhteenveto Terveyskeskuslääkärikyselyn tavoitteet Tutkimuksen metodit ja aineistot Kyselylomake ja kyselyn toteutus Taustatietoa tutkimusalueiden lääkäreistä Tutkimusaineistot Tutkimusmenetelmät Tulokset Rohdon tunnettuus Rohto-pajat Rohto-pajojen koettu vaikutus lääke- ja muihin hoitokäytäntöihin Rohto tulevaisuudessa Pohdinta Kyselyn yleistettävyys Rohdon tunnettuus Rohdon toiminta ja vaikutukset toimintakäytäntöihin Ehdotukset Rohdon tulevaisuuden toiminnaksi Johtopäätökset

15 Käsitteitä ja lyhenteitä Rohto-vastaava Edistää rationaalista lääkehoitoa pääsääntöisesti omassa toimipaikassaan (esim. terveyskeskus, yksittäinen terveysasema tai lääkärikeskus) pitämällä paikallisia koulutustilaisuuksia, Rohto-pajoja On suorittanut hyväksyttävästi Rohto-keskuksen valmennussarjan Aluevastaava Vastaa Rohto-toiminnan koordinoinnista sekä alueellisen verkoston luomisesta ja ylläpidosta tietyllä alueella, esimerkiksi sairaanhoitopiirissä tai suuressa kaupungissa Seuraa ja arvioi lääkekäytäntöjä alueella ja välittää tästä tietoa terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin johdolle ja Rohto-vastaaville Vastaa Rohto-vastaavien rekrytoinnista ja osallistuu heidän valmentamiseensa Osallistuu Rohto-pajojen suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin Vastaa aiheeseen liittyvästä tiedotuksesta alueella ammattilaisille ja väestölle On suorittanut hyväksyttävästi Rohto-keskuksen valmennussarjan Rohto-paja Pienryhmämuotoinen työtapojen ja hoitokäytäntöjen kehittämistilaisuus esimerkiksi iltapäivä neljä kertaa vuodessa Tähtää entistä rationaalisempaan lääkehoitoon sekä hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseen. Rationaalinen lääkehoito nähdään osana järkeviä diagnostiikka- ja hoitokäytäntöjä Toimipaikka (esim. terveyskeskus) valitsee aiheet sairaanhoitopiirin alueella pyritään yhteisiin painopistealueisiin Tavoitteellisuus on tärkeää tuloksena voi olla kirjallinen toimintasopimus oman talon tavoista ja niiden tarkistamistarpeesta Tarkoituksena on luoda pysyviä toimintamalleja (ns. talon tapoja ) Pajasarja Samassa toimipaikassa samassa aiheesta järjestettyjen Rohto-pajojen sarja PAR Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä, jäseninä aluevastaavat LAR Lääkehoidon asiantuntijaryhmä, jäseninä lääkehoidon asiantuntijoita YLVA/YLE yksikkö Yleislääketieteen yksikkö sairaanhoitopiirissä ERVA Erityisvastuualue 13

16 2. Itsearvio tulossopimuksen toteutumisesta Taina Mäntyranta Risto Mäkinen Tiina Varis Tässä luvussa Rohto esittää oman arvionsa vuosille solmitun tulossopimuksen tavoitetilan toteutumisesta sekä vuosina lisättyjen tulostavoitteiden toteutumisesta Tulossopimusprosessi Rohto kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Ministeriö tekee tulossopimuksen Rohdon kanssa ja Rohto laatii oman toimintakertomuksensa. Lääkelaitos ja Rohto muodostavat tiliviraston, joka laatii yhteisen tilinpäätöksen. Ministeriö ohjaa Rohdon toimintaa tulosohjauksen ja tulossopimuksen avulla. Näiden lähtökohtina ovat Rohdon lakisääteiset tehtävät sekä sille budjetissa myönnetyt varat. Tulossopimuksessa ministeriö on asettanut Rohdolle sen tärkeimmät toiminnalliset tulostavoitteet sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet. Kaikki tulossopimukset, kuten myös Rohtoa koskeva, tehdään hallituskauden ajaksi ja niitä tarkistetaan vuosittain (STM 2005). Rohdon ensimmäinen, nelivuotiskautta koskeva tulossopimus neuvoteltiin syksyllä Siihen kirjattiin Rohdon keskeiset strategiset linjaukset, tavoitetila vuodelle 2007 sekä tarkemmat tulostavoitteet vuodelle Vuodet ovat olleet tulossopimuksen tarkistusvuosia. Rohdon tulossopimusta on kuitenkin vuosina täydennetty myös uusilla tulostavoitteilla. Tulossopimusten mukaiset tavoitetilat sekä Rohdon arvio niiden saavuttamisesta esitetään alla kohdassa 1.2. Ministeriö arvioi vuosittain tulossopimusten toteutumista. Vuodesta 2004 lähtien arvio on annettu sekä numeerisena (asteikko 1 5) että sanallisena (toimintakertomus- tai tilinpäätöskannanotto). Numeerinen arvio 5 vastaa tulossopimuksen tavoitteiden toteutumista erinomaisesti, 4 hyvin, 3 tyydyttävästi, 2 välttävästi ja 1 heikosti. Ministeriön antama numeerinen arvio Rohdon toiminnasta vuosina : Vuosi 2004: 4,5 Vuosi 2005: 3,5 Vuosi 2006: 4,0 Itsearvio tulossopimukseen kirjatun 2.2. tavoitetilan 2007 saavuttamisesta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tavoitetila 2007 Lääkehoidon kehittämiskeskuksen yleistavoitteena on edistää rationaalista lääkehoitoa asiantuntija-avun, tutkimuksen, koulutuksen, tietoteknisen tuen sekä aktiivisen tiedottamisen avulla. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toiminnan vakiinnuttua vuoteen 2007 mennessä sen toiminta tunnetaan ja koetaan tarpeelliseksi. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toiminnan ansiosta on luotu koko maan kattava rationaalisen lääkehoidon tukiverkosto. Yksittäiset toimijat ja organisaatiot ovat arvioineet ja kehittäneet lääkekäytäntöjään siten, että parannuksia on todennettavissa. Itsearvio tavoitetilan toteutumisesta Rohdon terveyskeskuslääkäreille vuonna 2006 (luku 6) suunnatun kyselyn mukaan Rohto oli lyhyessä ajassa tullut tunnetuksi terveyskeskuslääkäreiden keskuudessa. Suhtautuminen Rohto-pajoihin eli interaktiivisiin koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin oli myönteistä ja niitä toivottiin järjestettäväksi 3 4 kertaa vuodessa. Rohtoa arvostettiin riippumattoman tiedon välittäjänä. Rohdolta toivottiin tulevaisuudessa hyvin monenlaatuisia toimintoja. Rohto on luonut rationaalisen lääkehoidon tukiverkoston tilanteessa, jossa täyttämättömät lääkärivakanssit ja perusterveydenhuollon rakennemuutos asettavat hyvin suuria vaatimuksia perustoiminnoillekin. Verkostoon on rekrytoitu kesäkuun 2007 loppuun mennessä lähes kaksisataa Rohtovastaavaa, jotka toimivat 142 toimipaikassa. Osa-aikaisia Rohto-aluevastaavia on seitsemän. Rohto-keskus palvelee koko maata, aluevastaavat sairaanhoitopiirejä, suurta kaupunkia tai erityisvastuualuetta ja Rohtovastaavat yhtä terveydenhuollon toimintayksikköä (luku ja 3.3.1). Alueellinen ja paikallinen Rohto-toiminta kattaa vuoden 2007 loppuun mennessä alueellisesti ja väestöllisesti merkittävän osan Suomesta. Ilman lisävoimavaroja kaikkia maan sairaanhoitopiirejä, terveyskeskuksia ja muita perusterveydenhuollon toimipaikkoja ei ole mahdollista saada mukaan toiminnan piiriin. Yhteistyön käynnistäminen sairaanhoitopiirin tai kaupungin kanssa sitoo paljon voimavaroja ja on haastava tehtävä. Etenkin toiminnan alkuvaiheessa on luotava yhteisiä tarpeita tukeva toimintamalli huolehtien samalla siitä että malli mahdollistaa toiminnan muuttumisen pysyväksi. Rohto-yhteistyön kohdistuminen nykyiseen määrään sairaanhoitopiirejä ja suuria kaupunkeja määräytyy Rohdon voimavarojen ja yhteistyökumppanien yhteistyötarpeen mukaan. Rohdon omien toimijoiden linjauksen ja neuvottelukunnan linjauksen mukaan viisainta on keskittyä toimimaan voimavarojen puitteissa niiden kumppaneiden kanssa, jotka ovat yhteistyöhaluisia ja joiden kanssa toimintaa on jo virinnyt. Linjaus on hyväksytty myös STM:n kanssa tulossopimusneuvottelujen yhteydessä käydyissä neuvotteluissa. Rohto-pajat ovat toimintayksiköissä järjestettäviä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia. Vuonna 2006 niitä järjestettiin 220 yli sadassa terveydenhuollon toimintayksikössä. Tuolloin pajoihin osallistuneista noin 62 % ilmoitti palautteessaan joko harkitsevansa toteuttaa tai varmasti toteuttavat muutoksia omassa toiminnassaan pajan perustella (luku 4). Vuonna 2006 toteutetussa terveyskeskuslääkäreille suunnatussa kyselytutkimuksessa % vastaajista arvioi pajojen vaikuttaneen melko paljon tai paljon omiin toimintakäytäntöihinsä (luku 6). On huomattava, että monilla vastaajista oli jo ennen pajaa var- 14

17 sin tarkoituksenmukaiset hoitokäytännöt, joten niitä ei ollut tarpeenkaan muuttaa. Yksittäisen pajojen arvioinneissa on pystytty osoittamaan lääkekäytäntöjen paranemista henkilökunnan arvioimana tai mitattuna ennen pajaa ja pajan jälkeen (luku 4.2). Yhteenveto Rohto tunnetaan varsinkin sen yhteistyöalueilla hyvin. Rohto on onnistunut tukiverkoston rakentamisessa erinomaisesti haastavassa toimintaympäristössä. Voitettavina haasteina ovat olleet vapaaehtoisten Rohto-vastaavien rekrytointi ja sitouttaminen, kilpailevien hankkeiden runsaus, muuttuvat terveydenhuollon rakenteet, toimipaikkojen johdon sitoutuminen sekä henkilöstöpula. Toiminnan käynnissä pysymisen ja toimeenpanon haasteena on ollut toimipaikkojen johdon ja henkilöstön vaihtuvuus; Rohto-vastaavien vaihtuvuus on sen sijaan ollut yllättävän vähäistä. Rohdon oman arvion mukaan tavoitetila 2007 on saavutettu erinomaisesti. Jatkosuunnitelmat Rationaalisen lääkehoidon tukiverkosto on vakiinnutettava. Käytännössä tämä on valtava tavoite, koska perusterveydenhuolto on useissa yksiköissä hyvin epävakaassa tilanteessa. Perusterveydenhuollon rakenteiden muuttuessa suuri osa johdon resursseista kohdistuu itse rakennemuutokseen, ja johdon valta- ja vastuusuhteet muuttuvat. Tämä tulee vaatimaan ennakoitua suuremman panoksen, kun Rohto toimintaa vakiinnuttaakseen neuvottelee sairaanhoitopiirien ja toimipaikkojen kanssa pajatoiminnan asemasta. Toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimipaikkojen johdon sitouttamista ja toiminnan integroimista toimipaikkojen muuhun koulutukseen ja kehittämiseen sekä toimintasuunnitelmiin. Taloudellisen pohjan vakiinnuttamiseksi pajatoiminnan kustannuksia pyritään siirtämään toimipaikkojen vastuulle. Pajojen käynnissä pitäminen edellyttää Rohdolta pysyvää sisältö-, aineisto- ja menetelmätukea verkostolle. Vakinaistaminen edellyttää Rohdolta tarkkaa tuntumaa muuttuviin rakenteisiin ja yksiköiden valtasuhteiden muutoksiin, mitkä asettavat hallinnon ja markkinoinnin taidoille erityisvaatimuksia. Prosessit ja rakenteet Tavoitetila 2007 Maahan on saatu aikaan koko maan kattava toimintakykyinen rationaalisen lääkehoidon tukiverkosto. Keskukseen on luotu erityisesti uusien lääkkeiden informaatiokäytäntö ja toimiva lääkekäytäntöjen palautejärjestelmä. Itsearvio tavoitetilan toteutumisesta Rohdon lääkkeitä ja lääkehoitoja koskevan tiedon arviointi nojautuu näyttöön perustuvaan lääketieteeseen (EBM) ja tapahtuu yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Ministeriön linjausten mukaisesti Rohdon kohderyhmäksi määriteltiin ensisijaisesti perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit, mikä on heijastunut luotuun informaatiokäytäntöön ja lääkearvioiden aihevalintaan. Rohto on koonnut ja välittänyt tietoa erityisesti lääkkeistä ja lääkehoidoista, joiden määräämisessä ja käytössä on havaittu ongelmia tai niitä on ollut odotettavissa (luku 3.1). Ohjeet lääkearvioita varten tehtävään systemaattiseen tiedonhakuun ja lääkearvioiden laatimiseen ovat kaikkien nähtävissä keskuksen kotisivuilla. Rohdon lääkearviot ja kannanotot rationaaliseen lääkehoitoon julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä sekä Rohdon kotisivuilla. Julkaisuja käytetään aktiivisesti ja laajalti hyväksi Rohdon pajatoiminnassa. Lisäksi useista julkaisuista on laadittu lyhennelmät Rohdon uutiskirjeeseen, jonka painosmäärä on ollut Uutiskirjettä jaetaan sidosryhmille ja yhteistyötahoille sekä sähköisenä että painettuna. Lääkearvioita/kannanottoja rationaaliseen lääkehoitoon on vuosittain tuotettu tulossopimusten mukaisesti. Keväällä 2006 keskuksen ensisijaiselle sidosryhmälle eli perusterveydenhuollon lääkäreille suunnattu kysely osoitti, että ylivoimainen enemmistö (noin 90 %) oli kuullut Rohdosta; vain joka kymmenes lääkäri ei ollut kuullut Rohdosta mitään ennen kyselyä. Yli kaksi kolmasosaa oli havainnut Suomen Lääkärilehdessä julkaistuja Rohdon lääkearvioita. Mikäli terveyskeskuksessa ei ollut Rohto-toimintaa, paras tietolähde Rohtoa koskien oli ollut ammattilehti. Selvityksessä todetaan lisäksi, että Rohdolta toivottiin jatkossa mm. tiedon välittämistä lääkityksen erikoistilanteista ja lääkehoidon kustannusvaikuttavuudesta. Riippumattoman tiedon välittäminen koettiin tärkeäksi Rohdon toiminta-alueeksi. Toiminnan kehittämistä ja laajentamista ovat hidastaneet rajalliset resurssit. Julkaisutoimintaa on Rohdossa koordinoinut yksi henkilö, jolla on ollut myös muita tehtäviä ja näin organisaatio on ollut erityisen haavoittuva henkilövaihdoksille. Toiminnan kehittämistä ja laajentamista on merkittävästi hidastanut eri organisaatioiden selkiytymätön rooli lääkkeiden arvioinnissa ja lääkeinformaation jakajina. Rohto on vuoden 2007 aikana toiminut aktiivisesti asian selkiyttämiseksi ja kesäkuun lopussa 2007 Rohto saikin sosiaali- ja terveysministeriöltä toimeksiannon laatia muistio systemaattisesta lääkearviointien järjestämisestä Suomessa. Rohto on kehittänyt yhteistyössä Kelan ja muiden asiantuntijoiden kanssa pääasiassa reseptirekistereihin perustuvia rationaalisen lääkehoidon seurantaindikaattoreita lääkemääräyskäytäntöjen alueellista ja valtakunnallista seurantaa varten. Lisäksi Rohto on kehittänyt Rohto-pajojen tueksi palautejärjestelmiä paikallisten lääkekäytäntöjen seuraamiseen. Rationaalisen lääkehoidon tukiverkostoa on käsitelty edellisessä kohdassa. Rohdon oman arvion mukaan tavoitetila 2007 on saavutettu hyvin. Jatkosuunnitelmat Jatkosuunnitelmiin vaikuttavat olennaisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta laaditun muistion perusteella tehtävät ratkaisut lääkkeiden arvioinnin toteuttamisesta maassamme. 15

18 Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Tavoitetila 2007 Lääkehoidon kehittämiskeskuksessa on sen toimintaan tarvittava osaaminen, jota jatkuvasti kehitetään. Rohto on houkutteleva työpaikka. Alue- ja paikallisyhdyshenkilöiksi löytyy kiinnostuneita ja osaavia lääkäreitä. Itsearvio tavoitetilan toteutumisesta Kaikkiin keskuksen pysyviin virkoihin on ollut päteviä hakijoita (luku 3.8). Virkaan pysyvästi tai määräaikaisesti nimitettyjen lisäksi keskus on täydentänyt osaamistaan eri yliopistojen ja sairaanhoitopiirien tai kuntien kanssa tehdyillä sopimuksilla. Osaamisen kehittämisen pohjana ovat henkilökohtaiset, työtehtävien vaatimuksiin perustuvat koulutus- ja kehittämistarpeet. Henkilöstön koulutus kirjataan koulutusrekisteriin ja siitä laaditaan vuosittain todistus. Tavoitteena on, että kukin täysaikainen henkilö käyttää kouluttautumiseen vuosittain päivää ja asiantuntijatehtävissä toimivilla vähintään yksi koulutus vuodessa tapahtuu ulkomailla. Tämä tavoite on toteutunut hyvin. Asiantuntijatehtävissä toimivilla vähintään 10 % työajasta on mahdollista käyttää tutkimustyöhön ja tutkijankoulutukseen. Kaikilta sopimusalueilta on löytynyt kokenut lääkäri aluevastaavaksi. Heistä valtaosa on yleislääketieteen erikoislääkäreitä, yksi työterveyshuollon ja yksi sisätautien erikoislääkäri. Paikallisiksi Rohto-vastaaviksi on rekrytoitu kaikkiaan yli 150 lääkäriä. Vaihtuvuus on ollut pientä ja moni Rohto-vastaava on jatkanut Rohto-työtä myös uudessa työpaikassaan työpaikan vaihtumisesta huolimatta. Rohto on järjestänyt aluevastaaville ja paikallisille Rohto-vastaaville valmennusta ja jatkuvaa koulutusta (luku 3.2.2). Rohdon oman arvion mukaan tavoitetila 2007 on saavutettu hyvin. Jatkosuunnitelmat Erityisesti lääkäreiden rekrytointi Rohdon asiantuntijatehtäviin saattaa vaikeutua, koska keskuksen maksamat palkat eivät ole kilpailukykyisiä kliinisen työn palkkojen kanssa. Läpinäkyvä ja oikeudenmukainen palkkaus sekä systemaattinen henkilöstön koulutus ovat tärkeitä Rohdon toiminnalle ja asiantuntijoiden rekrytoinnille. Olennaista on myös aluevastaavien ja paikallisten Rohto-vastaavien osaamisen kehittäminen. Itsearvio tavoitetilan toteutumisesta Rohdon toiminta alkoi väliaikaisissa tiloissa syksyllä 2003 jolloin myös rekrytoitiin ensimmäiset määräaikaiset työntekijät. Keskukselle oli vuoden 2003 valtion talousarviossa kuitenkin myönnetty lähes koko vuoden toimintaa vastaava määräraha. Tästä syystä huomattava osa vuosien valtion talousarviossa myönnetystä määrärahasta on ollut mahdollista siirtää seuraavalle vuodelle. Vuoden 2006 loppuun mennessä alueellinen ja paikallinen Rohto-toiminta kattoi suurimman osan Suomea. Vuonna 2007 alueellisen koordinaation kustannuksia jaettiin uudelleen Rohdon ja ensimmäisen vaiheen sopimuskumppaneiden kanssa ja Rohto vähensi koordinaation rahoitusosuuttaan 50 % (luku 3.9). Tämä toteutetaan vaiheittain kaikkien sopimuskumppaneiden kanssa. Neuvottelut Rohto-pajakustannusten osittaisesta siirrosta sopimuskumppaneille on niin ikään aloitettu. Sopimus uuden yhteistyökumppanin (sairaanhoitopiiri tai suuri kunta) kanssa sitoo Rohdon rahoitusta kuitenkin useaksi vuodeksi eteenpäin. Siksi vuonna 2007 ei ole voitu solmia uusia sopimuksia eikä niitä ole tarkoituksenmukaista jatkossakaan solmia uusien sairaanhoitopiirien tai suurten kuntien kanssa ilman vastaavaa lisärahoitusta tai rahoituksen uudelleen kohdentamista muilta alueilta. Lääkkeiden arvioinnin ja tiedonvälityksen määrää ei voida Rohdossa lisätä, jollei Rohdolle myönnetä lisärahoitusta valtion talousarviossa tai jollei lisärahoitusta saada muuta kautta. Vuosien aikana Rohdolla ei ole ollut toimintaa, jota olisi voinut siirtää maksulliseksi. Rohdon oman arvion mukaan tavoitetila 2007 on saavutettu hyvin. Jatkosuunnitelmat Rohto-toiminnan alueellisen koordinaation kustannukset siirretään asteittain sairaanhoitopiireille ja suurille kunnille. Myös pajakustannusten osittainen siirto kunnille on tavoitteena. Kokonaan pajakustannuksia ei ole mahdollista eikä perustelua siirtää kunnille. Uusia mahdollisuuksia maksulliseen toimintaan saattaa syntyä seuraavan tulossopimuskauden aikana sekä koulutus- ja kehittämistoiminnan että lääkkeiden arvioinnin ja tiedonvälityksen alueilla. Resursseja ja taloutta koskevat tavoitteet Tavoitetila 2007 Tuottavuus ja taloudellisuus Budjettirahoitus vastaa tehtäviä Kannattavuus Arvioidaan maksullisen toiminnan laajuus ja mahdollinen nettobudjetointiin siirtyminen. 16

19 2.3. Itsearvio tulossopimuksiin vuosina kirjattujen lisäysten saavuttamisesta Rohdon ensimmäinen, nelivuotiskautta koskeva tulossopimus neuvoteltiin syksyllä Tässä vaiheessa keskuksen virkoja ei vielä ollut perustettu johtajan virkaa lukuun ottamatta, henkilöstöä ei ollut rekrytoitu ja keskus toimi väliaikaisissa tiloissa. Seuraavina tulossopimusten tarkistusvuosina tulossopimusta muokattiin ja täydennettiin jonkin verran. Onkin tarpeen arvioida keskeisimpien vuosina tulossopimukseen tehtyjen lisäysten toteutumista. Arvioidaan toiminnan piirissä olevien terveyskeskusten lääkekäytäntöjen muutoksia ja niihin liittyviä tekijöitä (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Tulossopimukseen kirjattua tavoitetta on toteutettu arviointiesimerkkien avulla ja niiden määrää on sopimuksessa sovittu seurattavaksi. Vuonna 2006 tai aiemmin pidetyistä Rohtopajoista on koottu seitsemän esimerkkiä pajojen vaikutusten arvioinnista (luku 4) ja nämä on pääsääntöisesti raportoitu tiedeyhteisöille kansainvälisissä kongresseissa. Arviointia varten on kehitetty arviointimatriisi ja -menetelmiä. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut hyvin. Osallistutaan rationaalista lääkehoitoa edistävän sähköisen päätöstukijärjestelmän (EBMeDS) kehittämiseen (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Keskus on toiminut aktiivisesti sähköisen, automaattisen päätöksentukijärjestelmän (luku 3.2.5) kehittämisessä rationaalista lääkehoitoa edistäväksi. Keskuksen myötävaikutuksella on tuotettu ensimmäiset päätöksentukijärjestelmän skriptikuvaukset ja indikaatio- ja kontraindikaatiotietokannat sekä aloitettu vanhusten lääketietokannan suunnittelu. Rohdon panoksen ansiosta ensimmäiset käytännön sovellutukset liittyvät lääkehoitoon ja pilotointi näiden osalta alkaa jo talven aikana. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut erinomaisesti. Aktiivinen toiminta lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Lääkekustannusten kasvulla on monia syitä ja myös kustannusten hillintään on käytettävä useita keinoja. Rohdon tehtävänä on edistää rationaalista lääkehoitoa ja lääkehoidon taloudellisuus on osa sitä. Rohdon toiminnan kohderyhmänä ovat lääkärit ja Rohto osallistuu lääkekustannusten kasvun hillitsemiseen erityisesti lisäämällä lääkäreiden kustannus- ja hintatietoisuutta eri tavoin (luku 3.1). Rohdon julkaisutoiminnassa painotetaan kustannusten kannalta keskeisiä lääkkeitä ja lääkeryhmiä sekä laajemmin lääkekustannusten nousun hillinnän kannalta keskeisiä asioita ja käytäntöjä. Rohdossa on analysoitu mm. lääkemääräyskäytäntöjen ja -kustannusten alueellista vaihtelua ja niiden suhdetta kansallisiin hoitosuosituksiin ja muokattu näiden perusteella kustannustietoisuutta lisäävää koulutusaineistoa (luvut ja 3.2.4). Rohdon erityisetuna on mahdollisuus ylläpitää verkostonsa kautta keskustelua lääkehoidon rationaalisuudesta ja taloudellisuudesta erityisesti paikallisella tasolla, lähellä hoitopäätöksiä. Lääkekustannusten nousun hillinnässä Rohto tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut hyvin. Aktiivinen toiminta lääkitysturvallisuuden edistämisessä (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Rohdon toiminta lääkitysturvallisuuden edistämisessä painottuu monilääkityksen ja vanhusten lääkehoidon alueille. Koordinoimaton monilääkitys on vuodesta 2006 lähtien ollut yksi toiminnan painopistealueista ja Rohto on tuottanut aihepiiristä artikkeleita (luku 3.1) sekä ohjannut paikallisia toimijoita järjestämään aiheesta Rohto-pajoja (luku 4.1.1). Rohto on ollut mukana lääkehoidon kokonaisarviointi-hankkeessa ja toiminut erittäin aktiivisesti sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa vanhusten lääkehoito -työryhmässä. Rohto julkaisi yhteistyössä Stakesin kanssa potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanaston ja on merkittävällä panoksella osallistunut vuonna 2007 valmistuvan lääkitysturvallisuuden oppikirjan laatimiseen. Rohto on toiminut erittäin aktiivisesti sosiaali- ja terveysministeriön asettaman potilasturvallisuusverkoston toiminnassa. Rohdon oman arvioin mukaan tavoite on toteutunut erinomaisesti. Painopistealueista sopiminen (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Vuodesta 2006 lähtien Rohto on valinnut toiminnalleen erityisiä painopistealueita. Vuonna 2005 tehtiin osana Rohdon strategiatyötä arvio lääkekäytännöistä ja niiden haasteista. Tämän pohjalta pohdittiin painopisteitä yhteistyössä henkilöstön, neuvottelukunnan ja asiantuntijaverkoston kanssa. Painopistealueiden valinnassa on huomioitu muun muassa lääkekäytäntöjen kehittämistarve sekä lääkekulutus ja -kustannukset. Painopistealueet ovat 1. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät (2006-) 2. Koordinoimaton monilääkitys (2006-) 3. Osteoporoosi ja matalaenergiset murtumat (2008-) Painopistelueet ovat selkeästi suunnanneet keskuksen julkaisu-, koulutus- ja kehittämistoimintaa (luku 3). Rohdon julkaisut ja usean toimipaikan keskittyminen samaan aihealueeseen auttaa kehittämään sisältöä sekä voimistamaan toimeenpanoa. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut hyvin. 17

20 Osallistuminen ministeriön linjausten mukaisesti perusterveydenhuollon kehittämistyöhön (lisäys vuodesta 2007 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Rohto on osallistunut aktiivisesti muun muassa Terveyskeskus seminaarin järjestelyihin sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaisesti. Tulostavoitteen toteutumista ei vielä ole mahdollista arvioida. Sisäisen valvonnan ja kustannuslaskennan kehittäminen (lisäys vuodesta 2007 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Sisäisen valvonnan kehittämistyötä tehdään osin tilivirastotasolla yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa ja osin Rohdossa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa ja kehittämisessä Rohto on käyttänyt ns. COSO-ERM mallista sosiaali- ja terveysministeriössä muokattua arviointikehikkoa. Kustannuksia seurataan toiminta-alueittain sekä kunkin sopimuskumppanin kanssa tehdyn yhteistyön osalta, mutta kustannuslaskentaa on tarpeen kehittää tätäkin tarkemmaksi. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut hyvin. Kustannuslaskentaa varten välttämätön keskeisten prosessien ja tuotosten määrittely on aloitettu ja pääosin saadaan päätökseen vuoden 2007 aikana. Sen jälkeen on mahdollista kehittää edelleen kustannuslaskentaa ja tarkentaa kustannusten ja henkilötyövuosien kohdentumista. Toimintaympäristön muutos 2.4. tulossopimuksen aikana Rohdon ensimmäisen tulossopimuskauden aikana terveydenhuollossa ja lääkesektorilla on tapahtunut huomattavia muutoksia, jotka heijastuvat Rohdon toimintaan ja tulevaisuuteen monin tavoin Muutokset perusterveydenhuollossa Rohdon toiminta-aikana terveydenhuolto on etenkin perustasolla voimakkaassa rakennemuutoksessa, ja toimintaympäristö on erittäin haastava. Neljäsosassa sairaanhoitopiireistä on terveyskeskuksissa vaikea lääkärivaje. Terveyskeskukset eivät yleensä pärjää kilpailussa lääkärityövoimasta, mikä on johtanut voimakkaasti kasvaneeseen vuokratyövoiman käyttöön. Rationaalisen lääkehoidon edistämisen kannalta kasvava keikkalääkärimäärä on toistaiseksi vakavasti otettava haaste, koska yleensä he eivät osallistu Rohto-pajoihin. Tämän syynä on todennäköisesti kaupallisen toiminnan ansaintalogiikka huomio on välittömässä tuottavuudessa ja tehokkuudessa. Terveyskeskuksilla ei ole suoraa intressiä kouluttaa keikkalääkäreitä, jotka omasta puolestaan pyrkivät täyttämään ostopalvelusopimuksen mukaista palvelutuotantoa panostamalla kliiniseen työhön. Rohto-toiminnassa mukana olevia useita terveysasemia ja ainakin yksi kokonainen terveyskeskus on päätynyt toiminnan täydelliseen ulkoistukseen. Pajatoiminnan mahdollisuudet ulkoistetuilla asemilla ovat yleensä kovin rajatut. Ulkoistettujen terveysasemien kohdalla on jouduttu huomattavan työläisiin neuvotteluihin terveysasemien johdon kanssa pajatoiminnan käynnissä pitämiseksi, ja Rohto ja aluevastaavat ovat joutuneet panostamaan runsaasti omia voimavaroja pajojen toteuttamiseen. Ulkoistuksessa terveyskeskuksen linjaus- ja seurantavastuu ulkoistetun terveysaseman kouluttamiseen ja kehittämiseen ilmeisesti sovitaan, mutta käytännössä yksityiset palvelutuottajat toimivat tällä sektorilla autonomisesti. Rohto on paikallisesti ollut neuvottelu- tai sopimusyhteydessä terveyskeskuksiin, mutta nykytilanteessa joudumme paikallisesti toimimaan erikseen ulkoistettujen ja julkisten yksiköiden kanssa. Kuntien ja sairaanhoitopiirien terveysjohtajien ikärakenteen vuoksi eläkkeelle on siirtynyt tai on siirtymässä merkittävä määrä johtajia. Yleensä siirtymävaiheet on pystytty ennakoimaan ja hoitamaan rakentavasti. Huomattavasti vaikeampaa on sen sijaan viime vuosien aikana tapahtunut merkittävä terveyskeskusylilääkäreiden siirtyminen yksityiselle sektorille tai kliinisiin tehtäviin. Huolestuttavinta on eräiden kehittämisinnostuneimpien johtajien väistyminen. Siirtymävaihe syntyy yleensä melko äkillisesti ja saattaen vaihtamista seuraajalle ei voida tehdä. Kunnat ja niiden sosiaali- ja terveystoimi elävät voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. Kuntien yhdistyminen, uudenlaisten yhteistyöalueiden synty sekä (sosiaali- ja) terveyspiirien synty ovat suuria rakenteellisia muutoksia, joiden aikana muu toiminnan kehittäminen väistämättä kärsii. Tiivistetysti voi todeta, että samanaikainen työvoimavaje, johtajuusongelmat ja rakenteiden muuttuminen johtaa kehittämistyön, kuten Rohto-verkoston rakentamisen ja pajatoiminnan käynnissä pitämisen, hyvin haasteelliseksi. Rohto toimii muuttuvassa tilanteessa tiivistämällä Rohto-vastaaville annettavaa tukea ja pyrkimällä kontaktiin kulloisenkin toimipaikan johdon kanssa. Pajatoiminnan edellytykset pyritään sopimaan siinä laajuudessa kuin mahdollista. Ulkoistettujen terveysasemien kanssa pyritään yhteistyöhön samoilla sisällöllisillä ja toiminnallisilla painotuksilla kuin paikallisen terveyskeskuksenkin kanssa. Muutokset lääkesektorilla Koko lääkesektori elää voimakasta muutoksen aikaa. Tulossopimuskauden aikana huomiota on kiinnitetty erityisesti lääkekustannusten kasvuun ja keväällä 2006 hallitus on kehysriihessä asettanut lääkekorvausmenojen vuosittaisen reaalikasvun ylärajaksi viisi prosenttia vuosille Lääkekorvausjärjestelmään ja lääkkeiden hinnotteluun on viime vuosikymmeninä tehty runsaasti muutoksia (Lääkkeiden viitehintajärjestelmää selvittäneen työryhmän muistio 2007). Rationaalisen lääkehoidon edistämisen kannalta näistä tärkein on ollut vuonna 2003 tapahtunut siirtyminen laajaan lääkevaihtoon. Vuonna 2006 lääkkeiden hintalautakunta rajoitti kahden kalleimman kolesterolilääkkeen korvattavuutta. Vaikka syynä tähän oli erimielisyys kohtuullisesta tukkuhinnasta lääkkeiden hintalautakunnan ja lääkevalmistajien välillä, käytännössä päätöksellä oli voimakas ohjausvaikutus lääkevalintoihin. Päätös todennäköisesti miellettiin kentällä osittaiseksi viitehintajärjestelmän käyttöönotoksi. Vuonna 2007 muistionsa ovat jättäneet Lääkkeiden viitehintajärjestelmää selvittänyt työryhmä sekä Apteekkimaksutyöryhmä. Professori Mossialoksen muistiossa on laajasti arvioitu Suomen lääkepolitiikkaa ja esitetty 18

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle 2004-2007; tarkistusvuosi 2007

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle 2004-2007; tarkistusvuosi 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle 2004-2007; tarkistusvuosi 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 1 Sisällysluettelo 1 MINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

1. Johdon katsaus. tukea asiantuntijaryhmä. Tämän verkoston innostus, kriittisyys ja tahto lupaavat hyvää rationaalisen lääkehoidon edistymiselle.

1. Johdon katsaus. tukea asiantuntijaryhmä. Tämän verkoston innostus, kriittisyys ja tahto lupaavat hyvää rationaalisen lääkehoidon edistymiselle. 1. Johdon katsaus Vuonna 2006 Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO laajensi toimintaansa määrällisesti, maantieteellisesti ja sisällöllisesti. Keskuksen vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet saavutettiin

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007

LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007 LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007 1 JOHDANTO... 3 ROHTOKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ JA LYHENTEITÄ... 3 1 STRATEGIATYÖ... 4 2 PAJATOIMINNAN KATTAVUUS JA VAKIINNUTTAMINEN...

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto

Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Kanta-palveluiden laajentaminen Suun terveydenhuolto Terveydenhuollon Atk-päivät 13.5.2015 Jari Suhonen 5.5.2015 THL / OPER 1 Miksi tarvittiin SuunTa-hanke? Suun terveydenhuollon toimintayksiköiden (julkinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos

LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007. Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos LÄÄKEPOLIITTINEN ILTAPÄIVÄ Kuopion yliopisto 25.1.2007 Ylijohtaja, professori Hannes Wahlroos Lääkelaitos 2 Lääkepolitiikan tarve? Proaktiivinen vs. reaktiivinen ote AD HOC vs. strategiset linjaukset ja

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot