Rohdon ulkoinen arvio Rohdon itsearvio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rohdon ulkoinen arvio Rohdon itsearvio"

Transkriptio

1 Rohdon ulkoinen arvio Rohdon itsearvio 2007

2 Rohdon ulkoinen arvio Rohdon itsearvio

3 Esipuhe Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon toiminta alkoi asteittain vuonna Rohdon ensimmäinen tulossopimuskausi on päättymässä ja on aika arvioida Rohdon alkuvaiheen toimintaa. Rohdon ulkoinen arviointi toteutettiin syksyllä Ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on antaa tarvittavaa tietoa, palautetta ja ehdotuksia: Lääkehoidon kehittämiskeskukselle sen toiminnan suuntaamiseksi ja kehittämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriölle keskuksen toiminnan tulosohjauksen kehittämiseksi Yhteistyökumppaneille (sairaanhoitopiirejä, terveyskeskuksia ja muita) yhteistyön vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi Ulkoisen arvioinnin toteutti sosiaali- ja terveysministeriön asettama arviointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi professori Mats Brommels. Arviointiryhmän raportti ja kuvaus sen toiminnasta muodostaa osan I. Ulkoisen arvioinnin pohjaksi Rohto on koonnut laajan itsearvion, joka muodostaa osan II. Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto on asiantuntijayksikkö, joka edistää väestön terveyden ylläpitoa ja parantamista kokoamalla ja välittämällä rationaalista lääkehoitoa edistävää tietoa ja saattamalla sitä käytännön toiminnaksi. Rationaalinen lääkehoito on tehokasta, turvallista, taloudellista ja tarkoituksenmukaista lääkehoitoa. Rohtoa koskevan lain (1080/2002) mukaan kehittämiskeskuksen tehtävänä on koota ja arvioida kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa sekä koulutuksen ja tiedonvälityksen avulla kehittää lääkehoitokäytäntöjä. Lääkehoidon kehittämisessä keskeisin kohderyhmä ovat kaikki lääkärit, erityisesti perusterveydenhuollossa. Rohdon toiminnan sisältöä suuntaavat ministeriön kanssa sovitut painopistealueet. Rohdon ulkoinen arviointi muodostaa hyvän pohjan Rohdon toiminnan kehittämiselle. Haluan lämpimästi kiittää arviointiryhmää ja Rohtoa työstä, jonka myötä saatiin arviot eri näkökulmista sekä Rohdon tähänastisesta toiminnasta että tarpeista kehittää rationaalista lääkehoitoa ja muuta toimintaa edelleen. Raportti antaa runsaasti eväitä jatkaa Rohdon työtä tästä eteenpäin. Marja-Liisa Partanen Apulaisosastopäällikkö, Sosiaali- ja terveysministeriö 1

4 Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon arviointi OSA I Ulkoisen arviointiryhmän LOPPURAPORTTI Mats Brommels Ulf Bergman Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Berit Mørland Amos Pasternack Helena Varonen Sinikka Sihvo 2

5 Sisällysluettelo 1.1. Arviointitehtävä Arvioinnin tarkoitus Arvioinnin kohteet Arviointiryhmä Arviointiprosessi Havainnot ja johtopäätökset Lainmukaiset tehtävät vs. strategiat ja voimavarojen suuntaaminen Tulossopimukseen kirjattujen tulostavoitteiden saavuttaminen Voimavarat suhteessa tehtäviin ja niiden asianmukainen käyttö Henkilöstön osaamisen asianmukaisuus ja riittävyys Rakenteiden ja ydinprosessien tehokkuus Tuotosten asianmukaisuus ja riittävyys Tulosten vaikuttavuus Suositukset Lopuksi...9 3

6 1.1. Arviointitehtävä Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto on sosiaali- ja terveysministeriön alainen tilivirasto, joka aloitti toimintansa vuonna Sen ensimmäinen tulossopimuskausi päättyy vuoden 2007 lopulla. Rohto-keskus laati toimintansa arvioinnista alustavan arviointisuunnitelman ja järjesti sitä koskevan seminaarin, johon kutsuttiin kotimaisten sidosryhmien edustajien lisäksi myös kansainvälisiä asiantuntijoita. Suunnitelmaa on käsitelty Rohto-keskuksen neuvottelukunnassa mm. toukokuussa Sen perusteella Rohto-keskus teki esityksen sosiaali- ja terveysministeriölle ulkoisen arvioinnin suorittamisesta sekä laati sen tueksi yksityiskohtaisen itsearvioinnin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti arviointiryhmän sekä päätti arvioinnin kohteista Arvioinnin tarkoitus Ulkoisen arvioinnin tarkoituksena on antaa tietoa, palautetta ja ehdotuksia: 1. Lääkehoidon kehittämiskeskukselle se toiminnan suuntaamiseksi ja kehittämiseksi. 2. Sosiaali- ja terveysministeriölle keskuksen toiminnan tulosohjauksen kehittämiseksi. 3. Yhteistyökumppaneille (mm. sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset) yhteistyön vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi Arvioinnin kohteet Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi arviointiryhmää erityisesti ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Ovatko keskuksen strategiat, voimavarojen suuntaaminen ja toiminta sen lainmukaisten tehtävien ja sosiaali- ja terveysministeriön sille asettamien tulostavoitteiden mukaisia? Miten tulossopimuksiin kirjatut tulostavoitteet on saavutettu? Miten sosiaali- ja terveysministeriön asettamat tulostavoitteet edistävät rationaalista lääkehoitoa? 2. Ovatko keskuksen voimavarat oikeassa suhteessa sen tehtäviin ja onko niitä käytetty asianmukaisesti ja tehokkaasti? 3. Onko keskuksen ja sen henkilöstön osaaminen asianmukainen ja riittävä vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin? Onko keskus huolehtinut riittävästi osaamisen kehittämisestä sekä sen täydentämisestä yhteistyön ja verkottumisen kautta? 4. Ovatko keskuksen rakenteet ja ydinprosessit linjakkaita sekä tehokkaasti järjestettyjä ja johdettuja (tehokkuus)? 5. Ovatko keskuksen ydinprosessien tuotokset olleet asianmukaisia ja riittäviä (tuottavuus)? 6. Ovatko keskuksen toiminnan tulokset olleet asianmukaisia ja riittäviä (vaikuttavuus)? 1.4. Arviointiryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö kutsui arviointiryhmän jäseniksi seuraavat asiantuntijat, jotka edustavat arvioinnin kannalta keskeisiä osaamisalueita: professori Mats Brommels, Helsingin yliopisto ja Karolinska Institutet (terveydenhuollon arviointitutkimus) (puheenjohtaja) professor Ulf Bergman, Karolinska Institutet (kliininen farmakologia) professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Oulun yliopisto (yleislääketiede) ass. direktør, dr. odont. Berit Mørland, Nasjonalt kunnskapssenter for helsetjenesten, Norge (terveydenhuollon teknologian arviointi) professori (emeritus) Amos Pasternack, Tampereen yliopisto; puheenjohtaja, Lääkäreiden ammatillisen kehittämisen arviointineuvosto (lääketieteellisen koulutuksen arviointi) ylilääkäri, dosentti Helena Varonen, Kirkkonummen terveyskeskus (yleislääketiede, hoitokäytäntöjen arviointitutkimus) erikoistutkija, dosentti Sinikka Sihvo, Stakes (sihteeri) 4

7 1.5. Arviointiprosessi Arviointiryhmä kokoontui kolmena päivänä Arviointiryhmän työskentely perustui kirjalliseen materiaaliin tutustumiseen, haastatteluihin ja kyseisten lähteiden antaman tiedon pohdintaan. Arviointiryhmän suomalaiset jäsenet perehtyivät kirjalliseen aineistoon sekä haastattelivat Rohto-keskuksen johtajaa, henkilökuntaa, keskuksen asiakkaita ja sidosryhmien edustajia He esittivät yhteenvedon havainnoistaan ja alustavat johtopäätöksensä ulkomaisille jäsenille Ulkomaiset jäsenet olivat ennakkoon tutustuneet tehtäväksi annon ja itsearviointiraportin englanninkielisiin käännöksiin. Yhteiset kannanotot muotoiltiin ja ne esitettiin suullisesti Rohto-keskuksen henkilökunnalle ja sidosryhmien edustajille samana päivänä. Kirjallisesta aineistosta tärkein oli Rohdon tuottama itsearviointiraportti. Lisäksi käytettävissä oli Rohdon toimintakertomukset, uutiskirjeet, julkaisuluettelo, Suomen Lääkärilehdessä julkaistuja katsausartikkeleita ja muuta tuotettua materiaalia. Haastatellut henkilöt ilmenevät taulukosta 1.1. Rohto-keskuksen johtaja Taina Mäntyranta haastateltiin erikseen ja loput Rohdon henkilökunnasta ryhmähaastattelulla. Henkilökunnasta kahta lukuun ottamatta kaikki osallistuivat haastattelutilaisuuteen. Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi haastatteli Oulun ja Lapin läänien terveyskeskusten edustajat ja Sinikka Sihvo haastatteli Lauri Nuutisen (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) ja Jaana Jalava-Bromanin (Turun terveyskeskus). Loput haastatteluista tehtiin Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tiloissa arviointiryhmän suomalaisten jäsenten toimesta. Taulukko 1.1. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen arviointiin kuuluneet haastattelut Organisaatio Rohto-keskus Sairaanhoitopiirit Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyskeskukset Espoon terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Rovaniemen terveyskeskus Iin terveyskeskus Siikalatvan terveyspalvelualue Turun terveyskeskus Asiantuntijat Sosiaali- ja terveysministeriö Duodecim Helsingin yliopisto Haastateltava johtaja Taina Mäntyranta muu henkilöstö (läsnä 12/14) johtajaylilääkäri Lauri Nuutinen terveyskeskuslääkäri Osmo Saarelma terveyskeskuslääkäri Liisa Grönhagen terveyskeskuslääkäri Pekka Reinikainen johtava lääkäri H. Tapio Hanhela terveyspalvelujohtaja Markku Oinaala johtava ylilääkäri Pauliina Sarajärvi ylilääkäri Jaana Jalava-Broman lääkintöneuvos Terhi Hermanson päätoimittaja Eeva Ketola, Käypä hoito professori Pertti Neuvonen Arviointiryhmän muotoili yhteisen englanninkielisen kannanoton havaintoineen, päätelmineen ja suosituksineen ja esitti sen ranskalaisin viivoin. Kyseinen dokumentti on tämän julkaisun liitteenä 7. Suomenkielinen raportti laadittiin kyseisen dokumentin pohjalta. Raporttiluonnos esitettiin Rohto-keskuksen johtajalle mahdollisten asiavirheiden korjaamiseksi. Hänen kommenttiensa perusteella tehtiin lopulliseen raporttiin muutama tarkennus. Arviointiraportti on jäsennelty sosiaali- ja terveysministeriön arviointia koskevan päätöksensä perustelumuistiossa esitettyjen kuuden kysymyksen mukaan. Arviointiryhmä laati näitä koskeneiden johtopäätösten perusteella myös joukon suosituksia. 5

8 1.6. Havainnot ja johtopäätökset Lainmukaiset tehtävät vs. strategiat ja voimavarojen suuntaaminen Ovatko keskuksen strategiat, voimavarojen suuntaaminen ja toiminta sen lainmukaisten tehtävien ja sosiaali- ja terveysministeriön sille asettamien tulostavoitteiden mukaisia? Arviointiryhmä toteaa: Yleistä toimintastrategiaa ei ole liitetty esitettyihin asiakirjoihin. Rohto-keskuksen johtajan mukaan strategia-asiakirja on laadittu, mutta sen viimeistelyä on tietoisesti lykätty, koska tarkoituksena on ottaa huomioon arviointiryhmän kannanotot. Kaksi strategista linjausta on kuitenkin tehty: 1) on keskitytty perusterveydenhuollon lääkäreihin ja 2) tietoisesti priorisoitu koulutus- ja kehittämistehtävää julkaisu- ja tutkimustehtävän kustannuksella. Rohto-pajatoiminta on koettu hyödylliseksi osallistujien keskuudessa. Alueellisesti se kattaa tässä vaiheessa noin puolet Suomesta. Terveyskeskuslääkäreille vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan Rohto-toiminta on hyvin tunnettu. Lääkärilehden julkaisemat Rohto-keskuksen tuottamat artikkelit tunnetaan myös hyvin (luku 6). Julkaistu aineisto on Rohto-keskuksen henkilökunnan tai pyydettyjen asiantuntijoiden laatimaa. Kaikilta asiantuntijoilta edellytetään sidonnaisuusilmoitus Tulossopimukseen kirjattujen tulostavoitteiden saavuttaminen Miten tulossopimuksiin kirjatut tulostavoitteet on saavutettu? Tulossopimus määritteli vuoden 2007 tavoitetilan seuraavasti: Maahan on saatu aikaan koko maan kattava toimintakykyinen rationaalisen lääkehoidon tukiverkosto. Keskukseen on luotu erityisesti uusien lääkkeiden informaatiokäytäntö ja toimiva lääkekäytäntöjen palautejärjestelmä. Arviointiryhmä toteaa: Tukiverkosto (Rohto-pajat) on suunnattu palvelemaan perusterveydenhuollon lääkäreitä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovittujen linjausten mukaisesti. Tavoite on toteutunut, mutta toiminta kattaa vain puolet maasta. Uusien lääkkeiden informaatiokäytäntö. Uusien lääkkeiden informaatiokäytäntö on luotu. Tehtävän hoitamiseksi on osoitettu yhden asiantuntijan työpanos. Henkilövaihdos ja osapäiväinen tehtävän hoito on rajoittanut toiminnan laajuutta. Tähän on myös vaikuttanut Rohto-keskuksen päätös priorisoida tukiverkostotoimintaa informaatiotehtävän kustannuksella. Rohto-keskus on sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta laatinut ehdotuksen ( ) systemaattisten lääkearviointien järjestämiseksi Suomessa. Lääkekäytäntöjen palautejärjestelmä. Lääkäreiden halukkuus käyttää palautetietoja on Rohto-keskuksen tekemän terveyskeskuskyselyn perusteella vielä alhainen, mutta saatujen kokemusten perusteella suhtautuminen muuttuu myönteisemmäksi Rohto-pajoihin osallistumisen jälkeen. Keskus on kehittänyt palautejärjestelmän paikallisten lääkekäytäntöjen seuraamiseen ja tuottanut Kelan reseptitietokannasta alueellista ja paikallista tietoa lääkemääräyksistä aluevastaaville. Vuonna 2006 toimitettiin 29 Kelan reseptitietoihin perustuvaa palautetta. Laajemman rekisteripohjaisen arvioinnin esteenä on ollut potilastietojärjestelmien huono hyödynnettävyys. Rationaalisen lääkehoidon seurantaindikaattoreita on kehitetty Kelan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Mainittujen ongelmien johdosta palautejärjestelmien kattavuus ja toimivuus on vielä jäänyt alhaiseksi Voimavarat suhteessa tehtäviin ja niiden asianmukainen käyttö Ovatko keskuksen voimavarat oikeassa suhteessa sen tehtäviin ja onko niitä käytetty asianmukaisesti ja tehokkaasti? Arviointiryhmä toteaa: Julkaisu- ja tutkimustoiminta. Yksi asiantuntija, joka toimii osa-aikaisesti, on vastannut toiminnasta. Tämä on tehtävän laajuuteen verrattuna riittämätöntä ja tekee toiminnan haavoittuvaksi. Toimintaa tukee kuitenkin kansallinen asiantuntijaverkosto. Koulutus- ja kehittämistoiminta. Toiminta pystytään ylläpitämään nykylaajuudessaan nykyisillä voimavaroilla. Toiminnan laajentaminen sen kattavuuden lisäämiseksi edellyttää kuitenkin lisäpanostusta. Koulutus- ja kehittämistoiminnan priorisointi on ollut perusteltua ja tarkoituksenmukaista ottaen huomioon Rohto-keskuksen hyvin rajalliset henkilöstövoimavarat. Toiminnan tulokset ovat erinomaisia. 6

9 Henkilöstön osaamisen asianmukaisuus ja riittävyys Onko keskuksen ja sen henkilöstön osaaminen asianmukainen ja riittävä vastaamaan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin? Onko keskus huolehtinut riittävästi osaamisen kehittämisestä sekä sen täydentämisestä yhteistyön ja verkottumisen kautta? Arviointiryhmä toteaa: Julkaisu- ja tutkimustoiminnassa tarvitaan kliinisen farmakologian tuntemusta ja tutkimustaustaa. Toiminnasta vastaava ylilääkäri on väitellyt kliininen farmakologi, jolla on tukenaan asiantuntijaverkosto. Panostus on kuitenkin riittämätön mikäli uusia lääkkeitä koskeva tiedotus halutaan saada kattavaksi. Koulutus- ja kehittämistoiminta. Koulutus- ja kehittämistoimintaan osallistuvilla Rohto-keskuksen asiantuntijoilla on laajaa ja monipuolista aikuisoppimisen ja ryhmätyöskentelyn ohjaamisen osaamista, mistä kielii Rohto-pajatyöskentelyn innostunut vastaanotto ja Rohto-pajojen osallistujien antama palaute. Toiminnan nopea laajentaminen on edellyttänyt erittäin hyvää organisointikykyä. Koulutus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuuden arviointi on toistaiseksi tapahtunut voittopuolisesti osallistujien omiin ilmoituksiin nojautuen. Suunnitellessaan tätä kunnianhimoisempaa vaikuttavuuden arviointia Rohto-keskuksen tulee aktiivisesti hakeutua tutkimusyhteistyöhön ulkopuolisten tahojen kanssa. Rohto-keskuksen henkilökuntaan kuuluvat ovat sopineet keskuksen johtajan kanssa henkilökohtaisesta kehittämissuunnitelmasta Rakenteiden ja ydinprosessien tehokkuus Ovatko keskuksen rakenteet ja ydinprosessit linjakkaita ja tehokkasti järjestettyjä ja johdettuja? Arviointiryhmä toteaa: Henkilökunnan vastuita ja toimenkuvia on määritelty ja tarkennettu vuoden 2007 aikana. Rohto-keskuksen pienen henkilökuntamäärän vuoksi yleissääntönä on, että työntekijät vastaavat yksin omista vastuualueistaan. Tämä tekee toiminnan haavoittuvaksi. Siihen liittyviä riskejä voidaan osittain vähentää tiimityöskentelyllä. Henkilökunnan motivoimiseksi ja osaamisen hyödyntämiseksi tulee vastuun ja toimivallan kohdata. Pienellä henkilökunnalla ylläpidetään suhteellisesti ottaen suuri toimintavolyymi hyvin tuloksin, mikä on merkki korkeasta sisäisestä tehokkuudesta Tuotosten asianmukaisuus ja riittävyys Ovatko keskuksen ydinprosessien tuotokset olleet asianmukaisia ja riittäviä (tuottavuus)? Arviointiryhmä toteaa: Kuten edellä on korostettu Rohto-keskuksen toiminta on voimavaroihin nähden ollut erittäin laajaa. Keskuksen tuottavuus on korkea. Sekä tiedotus- että koulutustoiminnoissa on voitu hyödyntää monipuolisia asiantuntijaverkostoja Tulosten vaikuttavuus Ovatko keskuksen toiminnan tulokset olleet asianmukaisia ja riittäviä (vaikuttavuus)? Arviointiryhmä toteaa: Toiminnan vaikutuksia lääkemääräyskäytäntöihin ei pystytä kansallisella tasolla arvioimaan. Suuntaa antavaa näyttöä koulutus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuudesta voidaan saada paikallisista ja alueellisista lääkekäytäntöjen palautejärjestelmistä. Niiden laajempi hyödyntäminen on ensiarvoisen tärkeää. Suoritettu kysely pääasialliseksi kohdejoukoksi valittujen terveyskeskuslääkäreiden keskuudessa osoittaa, että Rohto-keskuksen julkaisutoimintaa tunnetaan hyvin. Rohto-pajojen osallistujapalaute sisältää itsearviointeja valmiudesta muuttaa hoitokäytäntöjä ja toteutetuista muutoksista. Koska itsearviointi tältä osin tiedetään korreloivan todellisten muutosten kanssa, on syytä jatkaa asianomaisen tiedon keräämistä. Sen lisäksi tulisi panostaa edellä esitetyn mukaisesti lääkepalautejärjestelmien käyttöön. 7

10 1.7. Suositukset Arviointiryhmä ehdottaa: Riittävien voimavarojen turvaaminen. Jos Rohto-keskuksen koulutus- ja kehittämistoiminta halutaan ulottaa koko maahan, on voimavaroja lisättävä 50%:lla. Julkaisu- ja tutkimustoiminta Yleisperiaatteena tulee olla, että kaikilla toiminta-alueella on vähintään kaksi asiantuntijaa. Julkaisu- ja tutkimustoimintaa tulee siten vahvistaa nykyisestä. Julkaisutoiminta tulee keskittää jatkossakin Suomen Lääkärilehteen. Ensisijaisena tietolähteenä on syytä käyttää systemaattisia katsauksia. Rohdon näkyvyyttä tulee parantaa. Esimerkiksi Terveysporttia yleisimmin käytettynä tietokanavana tulee hyödyntää. Tutkimustoiminnassa on vaikuttavuustutkimus asetettava etusijalle. Erityisesti tulee panostaa Rohto-toiminnan vaikutusten arviointiin lääkemääräyskäytäntöihin. Osallistuminen päätöksenteon tukijärjestelmän kehittämiseen on kannatettavaa. EBMeDS-projekti on esimerkki innovatiivisesta tutkimushankkeesta, jonka käynnistymiseen Rohto-keskus on ratkaisevasti vaikuttanut. Tutkimustoiminnassa on edelleen syytä verkostoitua. Pieni organisaatio voi yhteistyön kautta moninkertaistaa tutkimuspanokset tärkeiksi katsomiin alueisiin. Koulutus- ja kehittämistoiminta Rohto-pajatoiminta tulee ulottaa kattamaan koko maa. Toiminta tulee toteuttaa yhteistyössä alueellisten palvelujärjestelmien kanssa. Alueellinen koulutus- ja kehittämistoiminta voi hyödyntää Rohto-keskuksen osaamista, ja samalla Rohto-toiminta saa tehokkaat alueelliset ja paikalliset kanavat omalle toiminnalleen. Rohto-keskuksen tulee edelleen vastata alueellisen ja paikallisen koulutuksen sisällöstä ja välittää asiantuntijoita koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin. Kun alueellisten ja paikallisten organisaatioiden rooli kasvaa koulutuksessa, on huolehdittava siitä, että Rohto-toiminnan painopiste edelleen on rationaalisessa lääkehoidossa. Rohto-pajatoiminnassa tulee korostaa moniammatillisen työskentelyn merkitystä. Rohto-pajatoiminta tulee laajentaa kattamaan myös yksityissektori, mikä on otettava huomioon voimavarasuunnittelussa. Rahoitusta Rohto-pajatoiminnasta ei ole syytä siirtää yksinomaan kuntien vastuulle. Rohto-toiminnan alueellinen koordinaatio tapahtuu sairaanhoitopiirin tai kunnan koulutus- ja kehittämistoiminnan osana aluevastaavien tulee sen lisäksi Rohtokeskuksen rahoittamana osallistua kansalliseen yhteistyöhön. Myönteisen insentiivin varmistamiseksi on Rohto-pajojen vetäjille jatkossakin suoritettava palkkio. Lääkemääräyskäytäntöjen palautejärjestelmä Palautetietojen käyttöä on lisättävä. Rohto-keskuksen tulee jatkaa KELAn reseptitietojen keräämistä ja välittämistä paikalliseen ja alueelliseen koulutukseen. Pitkällä aikavälillä myös toimintayksiköiden potilasrekisterejä tulee hyödyntää lääkekäytäntöjen seurannassa ja arvioinnissa. Rohto-keskuksen on syytä jatkossakin perehtyä potilaskertomustietojen hyödyntämiseen paikallisesti sekä tarjota asiantuntija-apua yhteistyökumppaneilleen, sekä myötävaikuttaa kansalliseen terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystyöhön. Rohtokeskusta koskeva tulosohjaus Tulosohjauksen tulee olla pitkäjänteistä. Sisällyttäessä uusia tehtäviä tulossopimukseen tulee ne samalla resursoida. Organisaatio ja johtamisjärjestelmät Nykyinen organisaatio ja johtamiskäytäntö ovat tarkoituksenmukaisia ja niitä on syytä jatkossakin ylläpitää. Tehdyt suunnitelmat toimenkuvien tarkentamiseksi tulee toteuttaa. Etätyöskentely on tavallista Rohto-keskuksessa. Se asettaa haasteita organisaatiolle ja johtamiselle. Kokemuksia tulee arvioida säännöllisin väliajoin. Rahoitus Rohto-keskus tulee rahoittaa valtion talousarviosta, jotta sen asema riippumattoman lääketiedon tuottajana voidaan taata. Maksullinen palvelutoiminta soveltuu huonosti Rohto-keskuksen rahoitusmuodoksi. 8

11 1.8. Lopuksi Arviointiryhmä toteaa yhteenvetona, että Rohto-keskuksen voimavarat ovat tehtävään nähden niukat, että tehty toiminnan priorisointi on ollut tarkoituksenmukaista, ja että toiminta voimavaroihin nähden on ollut erittäin laajaa ja monipuolista. Toiminta on tunnettua pääasiallisen kohderyhmän keskuudessa. Koulutus- ja kehittämistoiminnassa on luotu suurta suosiota osallistujien keskuudessa saavuttanut paikalliseen ryhmätoimintaan perustuva Rohto-pajatyöskentely. Osallistujien omien ilmoitusten perusteella toiminta on luonut valmiutta lääkekäytäntöjen muuttamiseen. Tältä osin on syytä jatkossa varmistaa toiminnan vaikuttavuus kehittämällä ja hyödyntämällä lääkekäytäntöjen palautejärjestelmiä. Koulutus- ja kehittämistoiminta tulee laajentaa kattamaan koko maa yksityissektori mukaan lukien. Asiantuntijapanostusta tiedotus- ja tutkimustoimintaan on vahvistettava. Tutkimustoiminnassaan Rohto-keskuksen on syytä edelleen verkostoitua ja harrastaa kansainvälistä yhteistyötä. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saamaansa toimeksiannon mukaisesti Rohto-keskus on laatinut päivätyn muistion lääkkeiden hoidollisen arvon arvioinnin järjestämisestä Suomessa. Myös arvioinnin toteutusmallia valittaessa tulee kartoittaa mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälistä, erityisesti pohjoismaista yhteistyötä. 9

12 Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon itsearvio OSA II Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon ITSEARVIO 10

13 Sisällysluettelo 2. Itsearvio tulossopimuksen toteutumisesta Tulossopimusprosessi Itsearvio tulossopimukseen kirjatun tavoitetilan 2007 saavuttamisesta Itsearvio tulossopimuksiin vuosina kirjattujen lisäysten saavuttamisesta Toimintaympäristön muutos tulossopimuksen aikana Muutokset perusterveydenhuollossa Rohdon toiminnasta Kliinistä lääkehoitoa koskevan tiedon arviointi, tiivistäminen ja välittäminen Rationaalisen lääkehoidon edistäminen asiantuntija-avun, tutkimuksen, koulutuksen ja tietoteknisen tuen avulla Rationaalisen lääkehoidon toimeenpanon menetelmien valinta Rohto-vastaavien verkosto ja valmennukset Rohto-pajat ja niiden tuki Lääkekäytäntöjen seuranta ja palautetiedon hyödyntäminen Tietotekninen tuki Tutkimus Yhteistyö terveydenhuollon toimijoiden ja palveluyksiköiden tuottajien, viranomaisten sekä rationaalista lääkehoitoa edistävien tahojen kanssa Yhteistyö Rohdon paikallisessa ja alueellisessa toiminnassa Muu yhteistyö ja verkottuminen rationaalisen lääkehoidon edistämisessä Kansainvälinen yhteistyö Viestintä Strateginen suunnittelu ja toiminnan suunnittelu Hallinto ja sen kehittäminen Henkilöstö ja osaamisen varmistaminen Talous ja sen seuranta Toiminnan seuranta ja arviointi Pajatoiminnan ja sen vaikutusten arviointi Rohto-pajatoiminta vuonna Rohto-pajojen aiheet Pajojen osallistujat Pajojen vetäjät ja asiantuntijat Talon tavat Osallistujien arvio Rohto-pajoista Suunnitellut toiminnan muutokset Rohto-pajojen perusteella Tiedonkeruu Rohto-pajoista tulevaisuudessa Esimerkkejä yksittäisten pajojen vaikutusten arvioinnista Ylähengitystieinfektiot: kaksi paja-arviointia Reseptin uusinta Vanhusten monilääkitys Masennus Verenohennushoito Yhteenveto pajojen vaikutusten arvioinnista Toiminnan arviointi aluetasolla Aluetason arvioinnin taustaa ja menetelmistä Alueellisen yhteistyön tarpeet

14 5.3. Alueellisen yhteistyön tavoitteet Alueellisen yhteistyön panokset Alueellisen yhteistyön rakenteet Alueellisen yhteistyön prosessit Alueellisen yhteistyön tuotokset ja tulokset Alueellisen yhteistyön arvioinnin yhteenvetoa Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto terveyskeskuslääkäreiden näkökulmasta vuonna Yhteenveto Terveyskeskuslääkärikyselyn tavoitteet Tutkimuksen metodit ja aineistot Kyselylomake ja kyselyn toteutus Taustatietoa tutkimusalueiden lääkäreistä Tutkimusaineistot Tutkimusmenetelmät Tulokset Rohdon tunnettuus Rohto-pajat Rohto-pajojen koettu vaikutus lääke- ja muihin hoitokäytäntöihin Rohto tulevaisuudessa Pohdinta Kyselyn yleistettävyys Rohdon tunnettuus Rohdon toiminta ja vaikutukset toimintakäytäntöihin Ehdotukset Rohdon tulevaisuuden toiminnaksi Johtopäätökset

15 Käsitteitä ja lyhenteitä Rohto-vastaava Edistää rationaalista lääkehoitoa pääsääntöisesti omassa toimipaikassaan (esim. terveyskeskus, yksittäinen terveysasema tai lääkärikeskus) pitämällä paikallisia koulutustilaisuuksia, Rohto-pajoja On suorittanut hyväksyttävästi Rohto-keskuksen valmennussarjan Aluevastaava Vastaa Rohto-toiminnan koordinoinnista sekä alueellisen verkoston luomisesta ja ylläpidosta tietyllä alueella, esimerkiksi sairaanhoitopiirissä tai suuressa kaupungissa Seuraa ja arvioi lääkekäytäntöjä alueella ja välittää tästä tietoa terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin johdolle ja Rohto-vastaaville Vastaa Rohto-vastaavien rekrytoinnista ja osallistuu heidän valmentamiseensa Osallistuu Rohto-pajojen suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin Vastaa aiheeseen liittyvästä tiedotuksesta alueella ammattilaisille ja väestölle On suorittanut hyväksyttävästi Rohto-keskuksen valmennussarjan Rohto-paja Pienryhmämuotoinen työtapojen ja hoitokäytäntöjen kehittämistilaisuus esimerkiksi iltapäivä neljä kertaa vuodessa Tähtää entistä rationaalisempaan lääkehoitoon sekä hoitokäytäntöjen yhtenäistämiseen. Rationaalinen lääkehoito nähdään osana järkeviä diagnostiikka- ja hoitokäytäntöjä Toimipaikka (esim. terveyskeskus) valitsee aiheet sairaanhoitopiirin alueella pyritään yhteisiin painopistealueisiin Tavoitteellisuus on tärkeää tuloksena voi olla kirjallinen toimintasopimus oman talon tavoista ja niiden tarkistamistarpeesta Tarkoituksena on luoda pysyviä toimintamalleja (ns. talon tapoja ) Pajasarja Samassa toimipaikassa samassa aiheesta järjestettyjen Rohto-pajojen sarja PAR Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä, jäseninä aluevastaavat LAR Lääkehoidon asiantuntijaryhmä, jäseninä lääkehoidon asiantuntijoita YLVA/YLE yksikkö Yleislääketieteen yksikkö sairaanhoitopiirissä ERVA Erityisvastuualue 13

16 2. Itsearvio tulossopimuksen toteutumisesta Taina Mäntyranta Risto Mäkinen Tiina Varis Tässä luvussa Rohto esittää oman arvionsa vuosille solmitun tulossopimuksen tavoitetilan toteutumisesta sekä vuosina lisättyjen tulostavoitteiden toteutumisesta Tulossopimusprosessi Rohto kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Ministeriö tekee tulossopimuksen Rohdon kanssa ja Rohto laatii oman toimintakertomuksensa. Lääkelaitos ja Rohto muodostavat tiliviraston, joka laatii yhteisen tilinpäätöksen. Ministeriö ohjaa Rohdon toimintaa tulosohjauksen ja tulossopimuksen avulla. Näiden lähtökohtina ovat Rohdon lakisääteiset tehtävät sekä sille budjetissa myönnetyt varat. Tulossopimuksessa ministeriö on asettanut Rohdolle sen tärkeimmät toiminnalliset tulostavoitteet sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta koskevat tavoitteet. Kaikki tulossopimukset, kuten myös Rohtoa koskeva, tehdään hallituskauden ajaksi ja niitä tarkistetaan vuosittain (STM 2005). Rohdon ensimmäinen, nelivuotiskautta koskeva tulossopimus neuvoteltiin syksyllä Siihen kirjattiin Rohdon keskeiset strategiset linjaukset, tavoitetila vuodelle 2007 sekä tarkemmat tulostavoitteet vuodelle Vuodet ovat olleet tulossopimuksen tarkistusvuosia. Rohdon tulossopimusta on kuitenkin vuosina täydennetty myös uusilla tulostavoitteilla. Tulossopimusten mukaiset tavoitetilat sekä Rohdon arvio niiden saavuttamisesta esitetään alla kohdassa 1.2. Ministeriö arvioi vuosittain tulossopimusten toteutumista. Vuodesta 2004 lähtien arvio on annettu sekä numeerisena (asteikko 1 5) että sanallisena (toimintakertomus- tai tilinpäätöskannanotto). Numeerinen arvio 5 vastaa tulossopimuksen tavoitteiden toteutumista erinomaisesti, 4 hyvin, 3 tyydyttävästi, 2 välttävästi ja 1 heikosti. Ministeriön antama numeerinen arvio Rohdon toiminnasta vuosina : Vuosi 2004: 4,5 Vuosi 2005: 3,5 Vuosi 2006: 4,0 Itsearvio tulossopimukseen kirjatun 2.2. tavoitetilan 2007 saavuttamisesta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tavoitetila 2007 Lääkehoidon kehittämiskeskuksen yleistavoitteena on edistää rationaalista lääkehoitoa asiantuntija-avun, tutkimuksen, koulutuksen, tietoteknisen tuen sekä aktiivisen tiedottamisen avulla. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toiminnan vakiinnuttua vuoteen 2007 mennessä sen toiminta tunnetaan ja koetaan tarpeelliseksi. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toiminnan ansiosta on luotu koko maan kattava rationaalisen lääkehoidon tukiverkosto. Yksittäiset toimijat ja organisaatiot ovat arvioineet ja kehittäneet lääkekäytäntöjään siten, että parannuksia on todennettavissa. Itsearvio tavoitetilan toteutumisesta Rohdon terveyskeskuslääkäreille vuonna 2006 (luku 6) suunnatun kyselyn mukaan Rohto oli lyhyessä ajassa tullut tunnetuksi terveyskeskuslääkäreiden keskuudessa. Suhtautuminen Rohto-pajoihin eli interaktiivisiin koulutus- ja kehittämistilaisuuksiin oli myönteistä ja niitä toivottiin järjestettäväksi 3 4 kertaa vuodessa. Rohtoa arvostettiin riippumattoman tiedon välittäjänä. Rohdolta toivottiin tulevaisuudessa hyvin monenlaatuisia toimintoja. Rohto on luonut rationaalisen lääkehoidon tukiverkoston tilanteessa, jossa täyttämättömät lääkärivakanssit ja perusterveydenhuollon rakennemuutos asettavat hyvin suuria vaatimuksia perustoiminnoillekin. Verkostoon on rekrytoitu kesäkuun 2007 loppuun mennessä lähes kaksisataa Rohtovastaavaa, jotka toimivat 142 toimipaikassa. Osa-aikaisia Rohto-aluevastaavia on seitsemän. Rohto-keskus palvelee koko maata, aluevastaavat sairaanhoitopiirejä, suurta kaupunkia tai erityisvastuualuetta ja Rohtovastaavat yhtä terveydenhuollon toimintayksikköä (luku ja 3.3.1). Alueellinen ja paikallinen Rohto-toiminta kattaa vuoden 2007 loppuun mennessä alueellisesti ja väestöllisesti merkittävän osan Suomesta. Ilman lisävoimavaroja kaikkia maan sairaanhoitopiirejä, terveyskeskuksia ja muita perusterveydenhuollon toimipaikkoja ei ole mahdollista saada mukaan toiminnan piiriin. Yhteistyön käynnistäminen sairaanhoitopiirin tai kaupungin kanssa sitoo paljon voimavaroja ja on haastava tehtävä. Etenkin toiminnan alkuvaiheessa on luotava yhteisiä tarpeita tukeva toimintamalli huolehtien samalla siitä että malli mahdollistaa toiminnan muuttumisen pysyväksi. Rohto-yhteistyön kohdistuminen nykyiseen määrään sairaanhoitopiirejä ja suuria kaupunkeja määräytyy Rohdon voimavarojen ja yhteistyökumppanien yhteistyötarpeen mukaan. Rohdon omien toimijoiden linjauksen ja neuvottelukunnan linjauksen mukaan viisainta on keskittyä toimimaan voimavarojen puitteissa niiden kumppaneiden kanssa, jotka ovat yhteistyöhaluisia ja joiden kanssa toimintaa on jo virinnyt. Linjaus on hyväksytty myös STM:n kanssa tulossopimusneuvottelujen yhteydessä käydyissä neuvotteluissa. Rohto-pajat ovat toimintayksiköissä järjestettäviä koulutus- ja kehittämistilaisuuksia. Vuonna 2006 niitä järjestettiin 220 yli sadassa terveydenhuollon toimintayksikössä. Tuolloin pajoihin osallistuneista noin 62 % ilmoitti palautteessaan joko harkitsevansa toteuttaa tai varmasti toteuttavat muutoksia omassa toiminnassaan pajan perustella (luku 4). Vuonna 2006 toteutetussa terveyskeskuslääkäreille suunnatussa kyselytutkimuksessa % vastaajista arvioi pajojen vaikuttaneen melko paljon tai paljon omiin toimintakäytäntöihinsä (luku 6). On huomattava, että monilla vastaajista oli jo ennen pajaa var- 14

17 sin tarkoituksenmukaiset hoitokäytännöt, joten niitä ei ollut tarpeenkaan muuttaa. Yksittäisen pajojen arvioinneissa on pystytty osoittamaan lääkekäytäntöjen paranemista henkilökunnan arvioimana tai mitattuna ennen pajaa ja pajan jälkeen (luku 4.2). Yhteenveto Rohto tunnetaan varsinkin sen yhteistyöalueilla hyvin. Rohto on onnistunut tukiverkoston rakentamisessa erinomaisesti haastavassa toimintaympäristössä. Voitettavina haasteina ovat olleet vapaaehtoisten Rohto-vastaavien rekrytointi ja sitouttaminen, kilpailevien hankkeiden runsaus, muuttuvat terveydenhuollon rakenteet, toimipaikkojen johdon sitoutuminen sekä henkilöstöpula. Toiminnan käynnissä pysymisen ja toimeenpanon haasteena on ollut toimipaikkojen johdon ja henkilöstön vaihtuvuus; Rohto-vastaavien vaihtuvuus on sen sijaan ollut yllättävän vähäistä. Rohdon oman arvion mukaan tavoitetila 2007 on saavutettu erinomaisesti. Jatkosuunnitelmat Rationaalisen lääkehoidon tukiverkosto on vakiinnutettava. Käytännössä tämä on valtava tavoite, koska perusterveydenhuolto on useissa yksiköissä hyvin epävakaassa tilanteessa. Perusterveydenhuollon rakenteiden muuttuessa suuri osa johdon resursseista kohdistuu itse rakennemuutokseen, ja johdon valta- ja vastuusuhteet muuttuvat. Tämä tulee vaatimaan ennakoitua suuremman panoksen, kun Rohto toimintaa vakiinnuttaakseen neuvottelee sairaanhoitopiirien ja toimipaikkojen kanssa pajatoiminnan asemasta. Toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää toimipaikkojen johdon sitouttamista ja toiminnan integroimista toimipaikkojen muuhun koulutukseen ja kehittämiseen sekä toimintasuunnitelmiin. Taloudellisen pohjan vakiinnuttamiseksi pajatoiminnan kustannuksia pyritään siirtämään toimipaikkojen vastuulle. Pajojen käynnissä pitäminen edellyttää Rohdolta pysyvää sisältö-, aineisto- ja menetelmätukea verkostolle. Vakinaistaminen edellyttää Rohdolta tarkkaa tuntumaa muuttuviin rakenteisiin ja yksiköiden valtasuhteiden muutoksiin, mitkä asettavat hallinnon ja markkinoinnin taidoille erityisvaatimuksia. Prosessit ja rakenteet Tavoitetila 2007 Maahan on saatu aikaan koko maan kattava toimintakykyinen rationaalisen lääkehoidon tukiverkosto. Keskukseen on luotu erityisesti uusien lääkkeiden informaatiokäytäntö ja toimiva lääkekäytäntöjen palautejärjestelmä. Itsearvio tavoitetilan toteutumisesta Rohdon lääkkeitä ja lääkehoitoja koskevan tiedon arviointi nojautuu näyttöön perustuvaan lääketieteeseen (EBM) ja tapahtuu yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Ministeriön linjausten mukaisesti Rohdon kohderyhmäksi määriteltiin ensisijaisesti perusterveydenhuollossa työskentelevät lääkärit, mikä on heijastunut luotuun informaatiokäytäntöön ja lääkearvioiden aihevalintaan. Rohto on koonnut ja välittänyt tietoa erityisesti lääkkeistä ja lääkehoidoista, joiden määräämisessä ja käytössä on havaittu ongelmia tai niitä on ollut odotettavissa (luku 3.1). Ohjeet lääkearvioita varten tehtävään systemaattiseen tiedonhakuun ja lääkearvioiden laatimiseen ovat kaikkien nähtävissä keskuksen kotisivuilla. Rohdon lääkearviot ja kannanotot rationaaliseen lääkehoitoon julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä sekä Rohdon kotisivuilla. Julkaisuja käytetään aktiivisesti ja laajalti hyväksi Rohdon pajatoiminnassa. Lisäksi useista julkaisuista on laadittu lyhennelmät Rohdon uutiskirjeeseen, jonka painosmäärä on ollut Uutiskirjettä jaetaan sidosryhmille ja yhteistyötahoille sekä sähköisenä että painettuna. Lääkearvioita/kannanottoja rationaaliseen lääkehoitoon on vuosittain tuotettu tulossopimusten mukaisesti. Keväällä 2006 keskuksen ensisijaiselle sidosryhmälle eli perusterveydenhuollon lääkäreille suunnattu kysely osoitti, että ylivoimainen enemmistö (noin 90 %) oli kuullut Rohdosta; vain joka kymmenes lääkäri ei ollut kuullut Rohdosta mitään ennen kyselyä. Yli kaksi kolmasosaa oli havainnut Suomen Lääkärilehdessä julkaistuja Rohdon lääkearvioita. Mikäli terveyskeskuksessa ei ollut Rohto-toimintaa, paras tietolähde Rohtoa koskien oli ollut ammattilehti. Selvityksessä todetaan lisäksi, että Rohdolta toivottiin jatkossa mm. tiedon välittämistä lääkityksen erikoistilanteista ja lääkehoidon kustannusvaikuttavuudesta. Riippumattoman tiedon välittäminen koettiin tärkeäksi Rohdon toiminta-alueeksi. Toiminnan kehittämistä ja laajentamista ovat hidastaneet rajalliset resurssit. Julkaisutoimintaa on Rohdossa koordinoinut yksi henkilö, jolla on ollut myös muita tehtäviä ja näin organisaatio on ollut erityisen haavoittuva henkilövaihdoksille. Toiminnan kehittämistä ja laajentamista on merkittävästi hidastanut eri organisaatioiden selkiytymätön rooli lääkkeiden arvioinnissa ja lääkeinformaation jakajina. Rohto on vuoden 2007 aikana toiminut aktiivisesti asian selkiyttämiseksi ja kesäkuun lopussa 2007 Rohto saikin sosiaali- ja terveysministeriöltä toimeksiannon laatia muistio systemaattisesta lääkearviointien järjestämisestä Suomessa. Rohto on kehittänyt yhteistyössä Kelan ja muiden asiantuntijoiden kanssa pääasiassa reseptirekistereihin perustuvia rationaalisen lääkehoidon seurantaindikaattoreita lääkemääräyskäytäntöjen alueellista ja valtakunnallista seurantaa varten. Lisäksi Rohto on kehittänyt Rohto-pajojen tueksi palautejärjestelmiä paikallisten lääkekäytäntöjen seuraamiseen. Rationaalisen lääkehoidon tukiverkostoa on käsitelty edellisessä kohdassa. Rohdon oman arvion mukaan tavoitetila 2007 on saavutettu hyvin. Jatkosuunnitelmat Jatkosuunnitelmiin vaikuttavat olennaisesti sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta laaditun muistion perusteella tehtävät ratkaisut lääkkeiden arvioinnin toteuttamisesta maassamme. 15

18 Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Tavoitetila 2007 Lääkehoidon kehittämiskeskuksessa on sen toimintaan tarvittava osaaminen, jota jatkuvasti kehitetään. Rohto on houkutteleva työpaikka. Alue- ja paikallisyhdyshenkilöiksi löytyy kiinnostuneita ja osaavia lääkäreitä. Itsearvio tavoitetilan toteutumisesta Kaikkiin keskuksen pysyviin virkoihin on ollut päteviä hakijoita (luku 3.8). Virkaan pysyvästi tai määräaikaisesti nimitettyjen lisäksi keskus on täydentänyt osaamistaan eri yliopistojen ja sairaanhoitopiirien tai kuntien kanssa tehdyillä sopimuksilla. Osaamisen kehittämisen pohjana ovat henkilökohtaiset, työtehtävien vaatimuksiin perustuvat koulutus- ja kehittämistarpeet. Henkilöstön koulutus kirjataan koulutusrekisteriin ja siitä laaditaan vuosittain todistus. Tavoitteena on, että kukin täysaikainen henkilö käyttää kouluttautumiseen vuosittain päivää ja asiantuntijatehtävissä toimivilla vähintään yksi koulutus vuodessa tapahtuu ulkomailla. Tämä tavoite on toteutunut hyvin. Asiantuntijatehtävissä toimivilla vähintään 10 % työajasta on mahdollista käyttää tutkimustyöhön ja tutkijankoulutukseen. Kaikilta sopimusalueilta on löytynyt kokenut lääkäri aluevastaavaksi. Heistä valtaosa on yleislääketieteen erikoislääkäreitä, yksi työterveyshuollon ja yksi sisätautien erikoislääkäri. Paikallisiksi Rohto-vastaaviksi on rekrytoitu kaikkiaan yli 150 lääkäriä. Vaihtuvuus on ollut pientä ja moni Rohto-vastaava on jatkanut Rohto-työtä myös uudessa työpaikassaan työpaikan vaihtumisesta huolimatta. Rohto on järjestänyt aluevastaaville ja paikallisille Rohto-vastaaville valmennusta ja jatkuvaa koulutusta (luku 3.2.2). Rohdon oman arvion mukaan tavoitetila 2007 on saavutettu hyvin. Jatkosuunnitelmat Erityisesti lääkäreiden rekrytointi Rohdon asiantuntijatehtäviin saattaa vaikeutua, koska keskuksen maksamat palkat eivät ole kilpailukykyisiä kliinisen työn palkkojen kanssa. Läpinäkyvä ja oikeudenmukainen palkkaus sekä systemaattinen henkilöstön koulutus ovat tärkeitä Rohdon toiminnalle ja asiantuntijoiden rekrytoinnille. Olennaista on myös aluevastaavien ja paikallisten Rohto-vastaavien osaamisen kehittäminen. Itsearvio tavoitetilan toteutumisesta Rohdon toiminta alkoi väliaikaisissa tiloissa syksyllä 2003 jolloin myös rekrytoitiin ensimmäiset määräaikaiset työntekijät. Keskukselle oli vuoden 2003 valtion talousarviossa kuitenkin myönnetty lähes koko vuoden toimintaa vastaava määräraha. Tästä syystä huomattava osa vuosien valtion talousarviossa myönnetystä määrärahasta on ollut mahdollista siirtää seuraavalle vuodelle. Vuoden 2006 loppuun mennessä alueellinen ja paikallinen Rohto-toiminta kattoi suurimman osan Suomea. Vuonna 2007 alueellisen koordinaation kustannuksia jaettiin uudelleen Rohdon ja ensimmäisen vaiheen sopimuskumppaneiden kanssa ja Rohto vähensi koordinaation rahoitusosuuttaan 50 % (luku 3.9). Tämä toteutetaan vaiheittain kaikkien sopimuskumppaneiden kanssa. Neuvottelut Rohto-pajakustannusten osittaisesta siirrosta sopimuskumppaneille on niin ikään aloitettu. Sopimus uuden yhteistyökumppanin (sairaanhoitopiiri tai suuri kunta) kanssa sitoo Rohdon rahoitusta kuitenkin useaksi vuodeksi eteenpäin. Siksi vuonna 2007 ei ole voitu solmia uusia sopimuksia eikä niitä ole tarkoituksenmukaista jatkossakaan solmia uusien sairaanhoitopiirien tai suurten kuntien kanssa ilman vastaavaa lisärahoitusta tai rahoituksen uudelleen kohdentamista muilta alueilta. Lääkkeiden arvioinnin ja tiedonvälityksen määrää ei voida Rohdossa lisätä, jollei Rohdolle myönnetä lisärahoitusta valtion talousarviossa tai jollei lisärahoitusta saada muuta kautta. Vuosien aikana Rohdolla ei ole ollut toimintaa, jota olisi voinut siirtää maksulliseksi. Rohdon oman arvion mukaan tavoitetila 2007 on saavutettu hyvin. Jatkosuunnitelmat Rohto-toiminnan alueellisen koordinaation kustannukset siirretään asteittain sairaanhoitopiireille ja suurille kunnille. Myös pajakustannusten osittainen siirto kunnille on tavoitteena. Kokonaan pajakustannuksia ei ole mahdollista eikä perustelua siirtää kunnille. Uusia mahdollisuuksia maksulliseen toimintaan saattaa syntyä seuraavan tulossopimuskauden aikana sekä koulutus- ja kehittämistoiminnan että lääkkeiden arvioinnin ja tiedonvälityksen alueilla. Resursseja ja taloutta koskevat tavoitteet Tavoitetila 2007 Tuottavuus ja taloudellisuus Budjettirahoitus vastaa tehtäviä Kannattavuus Arvioidaan maksullisen toiminnan laajuus ja mahdollinen nettobudjetointiin siirtyminen. 16

19 2.3. Itsearvio tulossopimuksiin vuosina kirjattujen lisäysten saavuttamisesta Rohdon ensimmäinen, nelivuotiskautta koskeva tulossopimus neuvoteltiin syksyllä Tässä vaiheessa keskuksen virkoja ei vielä ollut perustettu johtajan virkaa lukuun ottamatta, henkilöstöä ei ollut rekrytoitu ja keskus toimi väliaikaisissa tiloissa. Seuraavina tulossopimusten tarkistusvuosina tulossopimusta muokattiin ja täydennettiin jonkin verran. Onkin tarpeen arvioida keskeisimpien vuosina tulossopimukseen tehtyjen lisäysten toteutumista. Arvioidaan toiminnan piirissä olevien terveyskeskusten lääkekäytäntöjen muutoksia ja niihin liittyviä tekijöitä (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Tulossopimukseen kirjattua tavoitetta on toteutettu arviointiesimerkkien avulla ja niiden määrää on sopimuksessa sovittu seurattavaksi. Vuonna 2006 tai aiemmin pidetyistä Rohtopajoista on koottu seitsemän esimerkkiä pajojen vaikutusten arvioinnista (luku 4) ja nämä on pääsääntöisesti raportoitu tiedeyhteisöille kansainvälisissä kongresseissa. Arviointia varten on kehitetty arviointimatriisi ja -menetelmiä. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut hyvin. Osallistutaan rationaalista lääkehoitoa edistävän sähköisen päätöstukijärjestelmän (EBMeDS) kehittämiseen (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Keskus on toiminut aktiivisesti sähköisen, automaattisen päätöksentukijärjestelmän (luku 3.2.5) kehittämisessä rationaalista lääkehoitoa edistäväksi. Keskuksen myötävaikutuksella on tuotettu ensimmäiset päätöksentukijärjestelmän skriptikuvaukset ja indikaatio- ja kontraindikaatiotietokannat sekä aloitettu vanhusten lääketietokannan suunnittelu. Rohdon panoksen ansiosta ensimmäiset käytännön sovellutukset liittyvät lääkehoitoon ja pilotointi näiden osalta alkaa jo talven aikana. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut erinomaisesti. Aktiivinen toiminta lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Lääkekustannusten kasvulla on monia syitä ja myös kustannusten hillintään on käytettävä useita keinoja. Rohdon tehtävänä on edistää rationaalista lääkehoitoa ja lääkehoidon taloudellisuus on osa sitä. Rohdon toiminnan kohderyhmänä ovat lääkärit ja Rohto osallistuu lääkekustannusten kasvun hillitsemiseen erityisesti lisäämällä lääkäreiden kustannus- ja hintatietoisuutta eri tavoin (luku 3.1). Rohdon julkaisutoiminnassa painotetaan kustannusten kannalta keskeisiä lääkkeitä ja lääkeryhmiä sekä laajemmin lääkekustannusten nousun hillinnän kannalta keskeisiä asioita ja käytäntöjä. Rohdossa on analysoitu mm. lääkemääräyskäytäntöjen ja -kustannusten alueellista vaihtelua ja niiden suhdetta kansallisiin hoitosuosituksiin ja muokattu näiden perusteella kustannustietoisuutta lisäävää koulutusaineistoa (luvut ja 3.2.4). Rohdon erityisetuna on mahdollisuus ylläpitää verkostonsa kautta keskustelua lääkehoidon rationaalisuudesta ja taloudellisuudesta erityisesti paikallisella tasolla, lähellä hoitopäätöksiä. Lääkekustannusten nousun hillinnässä Rohto tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut hyvin. Aktiivinen toiminta lääkitysturvallisuuden edistämisessä (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Rohdon toiminta lääkitysturvallisuuden edistämisessä painottuu monilääkityksen ja vanhusten lääkehoidon alueille. Koordinoimaton monilääkitys on vuodesta 2006 lähtien ollut yksi toiminnan painopistealueista ja Rohto on tuottanut aihepiiristä artikkeleita (luku 3.1) sekä ohjannut paikallisia toimijoita järjestämään aiheesta Rohto-pajoja (luku 4.1.1). Rohto on ollut mukana lääkehoidon kokonaisarviointi-hankkeessa ja toiminut erittäin aktiivisesti sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa vanhusten lääkehoito -työryhmässä. Rohto julkaisi yhteistyössä Stakesin kanssa potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanaston ja on merkittävällä panoksella osallistunut vuonna 2007 valmistuvan lääkitysturvallisuuden oppikirjan laatimiseen. Rohto on toiminut erittäin aktiivisesti sosiaali- ja terveysministeriön asettaman potilasturvallisuusverkoston toiminnassa. Rohdon oman arvioin mukaan tavoite on toteutunut erinomaisesti. Painopistealueista sopiminen (lisäys vuodesta 2006 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Vuodesta 2006 lähtien Rohto on valinnut toiminnalleen erityisiä painopistealueita. Vuonna 2005 tehtiin osana Rohdon strategiatyötä arvio lääkekäytännöistä ja niiden haasteista. Tämän pohjalta pohdittiin painopisteitä yhteistyössä henkilöstön, neuvottelukunnan ja asiantuntijaverkoston kanssa. Painopistealueiden valinnassa on huomioitu muun muassa lääkekäytäntöjen kehittämistarve sekä lääkekulutus ja -kustannukset. Painopistealueet ovat 1. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät (2006-) 2. Koordinoimaton monilääkitys (2006-) 3. Osteoporoosi ja matalaenergiset murtumat (2008-) Painopistelueet ovat selkeästi suunnanneet keskuksen julkaisu-, koulutus- ja kehittämistoimintaa (luku 3). Rohdon julkaisut ja usean toimipaikan keskittyminen samaan aihealueeseen auttaa kehittämään sisältöä sekä voimistamaan toimeenpanoa. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut hyvin. 17

20 Osallistuminen ministeriön linjausten mukaisesti perusterveydenhuollon kehittämistyöhön (lisäys vuodesta 2007 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Rohto on osallistunut aktiivisesti muun muassa Terveyskeskus seminaarin järjestelyihin sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaisesti. Tulostavoitteen toteutumista ei vielä ole mahdollista arvioida. Sisäisen valvonnan ja kustannuslaskennan kehittäminen (lisäys vuodesta 2007 lähtien) Itsearvio lisäyksen toteutumisesta Sisäisen valvonnan kehittämistyötä tehdään osin tilivirastotasolla yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa ja osin Rohdossa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa ja kehittämisessä Rohto on käyttänyt ns. COSO-ERM mallista sosiaali- ja terveysministeriössä muokattua arviointikehikkoa. Kustannuksia seurataan toiminta-alueittain sekä kunkin sopimuskumppanin kanssa tehdyn yhteistyön osalta, mutta kustannuslaskentaa on tarpeen kehittää tätäkin tarkemmaksi. Rohdon oman arvion mukaan tavoite on toteutunut hyvin. Kustannuslaskentaa varten välttämätön keskeisten prosessien ja tuotosten määrittely on aloitettu ja pääosin saadaan päätökseen vuoden 2007 aikana. Sen jälkeen on mahdollista kehittää edelleen kustannuslaskentaa ja tarkentaa kustannusten ja henkilötyövuosien kohdentumista. Toimintaympäristön muutos 2.4. tulossopimuksen aikana Rohdon ensimmäisen tulossopimuskauden aikana terveydenhuollossa ja lääkesektorilla on tapahtunut huomattavia muutoksia, jotka heijastuvat Rohdon toimintaan ja tulevaisuuteen monin tavoin Muutokset perusterveydenhuollossa Rohdon toiminta-aikana terveydenhuolto on etenkin perustasolla voimakkaassa rakennemuutoksessa, ja toimintaympäristö on erittäin haastava. Neljäsosassa sairaanhoitopiireistä on terveyskeskuksissa vaikea lääkärivaje. Terveyskeskukset eivät yleensä pärjää kilpailussa lääkärityövoimasta, mikä on johtanut voimakkaasti kasvaneeseen vuokratyövoiman käyttöön. Rationaalisen lääkehoidon edistämisen kannalta kasvava keikkalääkärimäärä on toistaiseksi vakavasti otettava haaste, koska yleensä he eivät osallistu Rohto-pajoihin. Tämän syynä on todennäköisesti kaupallisen toiminnan ansaintalogiikka huomio on välittömässä tuottavuudessa ja tehokkuudessa. Terveyskeskuksilla ei ole suoraa intressiä kouluttaa keikkalääkäreitä, jotka omasta puolestaan pyrkivät täyttämään ostopalvelusopimuksen mukaista palvelutuotantoa panostamalla kliiniseen työhön. Rohto-toiminnassa mukana olevia useita terveysasemia ja ainakin yksi kokonainen terveyskeskus on päätynyt toiminnan täydelliseen ulkoistukseen. Pajatoiminnan mahdollisuudet ulkoistetuilla asemilla ovat yleensä kovin rajatut. Ulkoistettujen terveysasemien kohdalla on jouduttu huomattavan työläisiin neuvotteluihin terveysasemien johdon kanssa pajatoiminnan käynnissä pitämiseksi, ja Rohto ja aluevastaavat ovat joutuneet panostamaan runsaasti omia voimavaroja pajojen toteuttamiseen. Ulkoistuksessa terveyskeskuksen linjaus- ja seurantavastuu ulkoistetun terveysaseman kouluttamiseen ja kehittämiseen ilmeisesti sovitaan, mutta käytännössä yksityiset palvelutuottajat toimivat tällä sektorilla autonomisesti. Rohto on paikallisesti ollut neuvottelu- tai sopimusyhteydessä terveyskeskuksiin, mutta nykytilanteessa joudumme paikallisesti toimimaan erikseen ulkoistettujen ja julkisten yksiköiden kanssa. Kuntien ja sairaanhoitopiirien terveysjohtajien ikärakenteen vuoksi eläkkeelle on siirtynyt tai on siirtymässä merkittävä määrä johtajia. Yleensä siirtymävaiheet on pystytty ennakoimaan ja hoitamaan rakentavasti. Huomattavasti vaikeampaa on sen sijaan viime vuosien aikana tapahtunut merkittävä terveyskeskusylilääkäreiden siirtyminen yksityiselle sektorille tai kliinisiin tehtäviin. Huolestuttavinta on eräiden kehittämisinnostuneimpien johtajien väistyminen. Siirtymävaihe syntyy yleensä melko äkillisesti ja saattaen vaihtamista seuraajalle ei voida tehdä. Kunnat ja niiden sosiaali- ja terveystoimi elävät voimakkaan rakennemuutoksen aikaa. Kuntien yhdistyminen, uudenlaisten yhteistyöalueiden synty sekä (sosiaali- ja) terveyspiirien synty ovat suuria rakenteellisia muutoksia, joiden aikana muu toiminnan kehittäminen väistämättä kärsii. Tiivistetysti voi todeta, että samanaikainen työvoimavaje, johtajuusongelmat ja rakenteiden muuttuminen johtaa kehittämistyön, kuten Rohto-verkoston rakentamisen ja pajatoiminnan käynnissä pitämisen, hyvin haasteelliseksi. Rohto toimii muuttuvassa tilanteessa tiivistämällä Rohto-vastaaville annettavaa tukea ja pyrkimällä kontaktiin kulloisenkin toimipaikan johdon kanssa. Pajatoiminnan edellytykset pyritään sopimaan siinä laajuudessa kuin mahdollista. Ulkoistettujen terveysasemien kanssa pyritään yhteistyöhön samoilla sisällöllisillä ja toiminnallisilla painotuksilla kuin paikallisen terveyskeskuksenkin kanssa. Muutokset lääkesektorilla Koko lääkesektori elää voimakasta muutoksen aikaa. Tulossopimuskauden aikana huomiota on kiinnitetty erityisesti lääkekustannusten kasvuun ja keväällä 2006 hallitus on kehysriihessä asettanut lääkekorvausmenojen vuosittaisen reaalikasvun ylärajaksi viisi prosenttia vuosille Lääkekorvausjärjestelmään ja lääkkeiden hinnotteluun on viime vuosikymmeninä tehty runsaasti muutoksia (Lääkkeiden viitehintajärjestelmää selvittäneen työryhmän muistio 2007). Rationaalisen lääkehoidon edistämisen kannalta näistä tärkein on ollut vuonna 2003 tapahtunut siirtyminen laajaan lääkevaihtoon. Vuonna 2006 lääkkeiden hintalautakunta rajoitti kahden kalleimman kolesterolilääkkeen korvattavuutta. Vaikka syynä tähän oli erimielisyys kohtuullisesta tukkuhinnasta lääkkeiden hintalautakunnan ja lääkevalmistajien välillä, käytännössä päätöksellä oli voimakas ohjausvaikutus lääkevalintoihin. Päätös todennäköisesti miellettiin kentällä osittaiseksi viitehintajärjestelmän käyttöönotoksi. Vuonna 2007 muistionsa ovat jättäneet Lääkkeiden viitehintajärjestelmää selvittänyt työryhmä sekä Apteekkimaksutyöryhmä. Professori Mossialoksen muistiossa on laajasti arvioitu Suomen lääkepolitiikkaa ja esitetty 18

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön

Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma sote-muutokseen ja tietohallintoyhteistyöhön Terveydenhuollon atk-päivät 12.-13.5.2015 Maritta Korhonen Kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS Johanna Tulonen-Tapio Kehittämispäällikkö THL Tarve Potilaiden lääkitystieto ja kokonaislääkitys eivät ole kattavasti ja luotettavasti kirjattuna sairauskertomuksissa

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko

Näkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72 05.06.2012 Sivu 1 / 1 1552/01.01.01/2012 72 Valtuustokysymys Espoon terveysasemien rekrytoinnista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Heinänen Tuula, puh. (09) 816 23332 Kumpulainen Tuija, puh. (09)

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012: tilanne 26.4.

Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012: tilanne 26.4. Tutkimusevo -asetuksen valmistelu keväällä 2012: tilanne 26.4. Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, dos. Stm/STO/tepa Sidonnaisuudet: PVK:n sivutoiminen asiantuntijalääkäri Näkökohtia sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/

Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/ Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitos edistää väestön terveyttä ja turvallisuutta valvomalla lääkkeitä, terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita sekä verivalmisteita.

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Tuottavuusohjelman prosessi

Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuusohjelman prosessi Tuottavuus Panokset (I) Voimavarat Kustannukset Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely Tuotos (O) Suoritteet Palvelut Menetelmät? Vaikuttavuus (E) Elämän pituuden ja/tai laadun

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot