EN MINÄ TIENNYT MIHIN RYHDYIN, MUTTA KERTAAKAAN EN OLE KATUNUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EN MINÄ TIENNYT MIHIN RYHDYIN, MUTTA KERTAAKAAN EN OLE KATUNUT"

Transkriptio

1 Piia Miettinen, Anne Räty EN MINÄ TIENNYT MIHIN RYHDYIN, MUTTA KERTAAKAAN EN OLE KATUNUT Alle 18-vuotiaana raskaaksi tulleiden äitien kokemuksia elämäntilanteestaan Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Piia Miettinen Anne Räty Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Lastensuojelu ja perhetyö Nimeke EN MINÄ TIENNYT MIHIN RYHDYIN, MUTTA KERTAAKAAN EN OLE KATUNUT Alle 18-vuotiaana raskaaksi tulleiden äitien kokemuksia elämäntilanteestaan Tiivistelmä Opinnäytetyömme tavoitteena oli kuvata, millainen on alle 18-vuotiaana raskaaksi tulleen äidin elämänkulku sekä kuinka äidit kokevat elämänsä. Tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa varhaisesta äitiydestä ja ottaa osaa siitä käytävään keskusteluun. Opinnäytetyön tehtävinä oli kuvata, millainen nuoren elämäntilanne oli ennen raskautta, millaisina nuoret äidit kokivat elämäntilanteensa muutokset sekä mitä nuoret äidit ajattelivat tulevaisuudestaan. Varhaista äitiyttä on tutkittu Suomessa melko vähän. Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty juuri lapsen saaneiden kokemuksia äitiydestään, joten opinnäytetyömme näkökulma poikkeaa näistä. Tästä huolimatta opinnäytetyömme tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Tutkimusaineisto koostui äitien tarinoista. Saimme yhdeksän tarinaa sähköpostitse internetissä olleen ilmoituksemme perusteella. Täydensimme aineistoa neljällä valmiilla kirjoituksella, jotka löysimme internetistä. Tutkimukseen osallistui 13 alle 18-vuotiaana raskaaksi tullutta äitiä, joiden ensimmäinen lapsi oli vähintään kolmevuotias. Äidit olivat iältään vastaushetkellä vuotiaita. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Tulokset osoittivat, että äitien elämänkulut olivat hyvin erilaisia. Koska elämänkulut ovat yleensäkin hyvin yksilöllisiä, emme voi tehdä minkäänlaisia yleistyksiä siitä, millainen on nuoren äidin elämänkulku. Äidit olivat viettäneet melko tavallista nuoren elämää ennen raskauttaan. Heidän elämässään oli tapahtunut paljon muutoksia ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Äidit olivat kohdanneet monia vastoinkäymisiä ikänsä vuoksi. He olivat kuitenkin tyytyväisiä elämäänsä, eivätkä katuneet ratkaisuaan tulla nuorena äidiksi, vaan olivat onnellisia valinnastaan. Äidit näkivät tulevaisuuden valoisana, mutta kaukaisena asiana. Työstämme on hyötyä kaikille, jotka kohtaavat nuoria äitejä. Tieto varhaisesta äitiydestä ja nuorten äitien kokemuksista auttaa kohtaamaan nuoret äidit luonnollisesti. Nuoret äidit saavat työstämme tietoa ja vertaistukea. Jatkotutkimuksina voisi selvittää nuorten isien kokemuksia vanhemmuudestaan sekä kuinka lapsen syntymä vaikuttaa nuorten vanhempien parisuhteeseen. Asiasanat (avainsanat) Nuoruus, nuoret, aikuistuminen, äitiys, elämänkaari, kvalitatiivinen tutkimus Sivumäärä Kieli URN 69 s. + liitt. 1 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Päivi Niiranen-Linkama

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 7th 2006 Author(s) Piia Miettinen Anne Räty Degree programme and option The Degree Programme in Social Work Child Welfare and Family Work Name of the bachelor's thesis 'I DIDN'T KNOW WHAT I WAS DOING, BUT I HAVEN'T EVER REGRETTED MY DECISION' How mothers who have got pregnant under 18 years of age have experienced their life situation Abstract The purpose of our study was to describe the life course of a mother who had got pregnant under 18 years old and how these mothers felt about their lives. The aim was to change the stereotyped idea about young mothers and to produce new information on early motherhood. It was our intention to describe the young person's life situation before pregnancy, the way the young mothers felt about the changes in their life situation and what they thought about their future. In Finland, little research has been done on early motherhood. In previous studies, the focus has been on the experiences of the motherhood of women who have just given birth to a child. Thus, the approach of our thesis was different from this. However, the findings of our study were similar to findings yielded by former studies. The research material consisted of mothers' stories. We received nine narratives via after we had placed an announcement on the Internet. To the material we added four pieces of writing we found on the Internet. Thirteen mothers who had become pregnant under 18 years of age and whose first child was not younger than three years participated in our study. When they wrote their narratives, the mothers were from 20 to 32 years old. Our study was a qualitative research, and the material was analyzed by means of the content analysis. The results showed that the mothers' life courses differed very much from one another. Since life courses generally depend upon each individual to a very great extent, we cannot draw any general conclusions about what a young mother's life course is like. Before becoming pregnant, the mothers had led a relatively ordinary life of a young person. After the birth of their first child, many changes had taken place in their lives. Because of their age, the mothers had had a lot of hardship. However, they were satisfied with their lives and did not regret their decision to become young mothers. On the contrary, they were happy about their choice. The mothers considered the future a bright but, at the same time, a remote time. Our study will benefit all those who meet young mothers. Information on early motherhood and on young mothers' experiences will help approach young mothers in a natural manner. Our study will give young mothers information and peer support. In the future, young fathers' experiences of their parenthood could be studied. Another possibility is to investigate the effects of the birth of a child on the relationship of young parents. Subject headings, (keywords) Youth, young people, achieving adulthood, motherhood, life course, qualitative research Pages Language URN 69 p. + app. 1 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Päivi Niiranen-Linkama

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NUORUUS Nuoruus ikävaiheena Nuoresta aikuiseksi VARHAINEN ÄITIYS Äitiyteen kasvaminen Nuoren äitiys ongelma vai voimavara? Riskiäitiyttä? Apua ja tukea arkeen ELÄMÄNKULKU Elämänkulku käsitteenä Siirtymät elämänkulun määrittäjinä Elämänkulkuun vaikuttavia tekijöitä TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Tutkimuskohde ja aineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Nuoren elämäntilanne ennen raskautta Ennen raskaaksi tuloa opiskeltiin Itsenäisen elämän harjoittelua Raskauden merkitys nuorelle Elämäntilanteen muutokset Missä vaiheessa takaisin koulun penkille? Työ osana elämänkulkua... 34

5 Perhetilanteen muuttuminen Elämä ei ole aina kuin ruusuilla tanssimista Olin tiukan tarkkailun alaisena - muiden suhtautuminen nuoreen äitiin Kuinka äidit suhtautuvat varhaiseen äitiyteen? Lapsen saaminen nuorena ei ole välttämättä huono asia Menetetyn nuoruuden kaipuu? Olisi pitänyt jaksaa odottaa Kuinka äidit kokevat elämäntilanteensa? Äitien taloudellinen tilanne Tulevaisuudennäkymät POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Opinnäytetyöprosessi Opinnäytetyön merkitys sosiaalialalle ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITE

6 1 JOHDANTO 2 Selvitämme opinnäytetyössämme, millaisia nuorten äitien elämänkulut ovat ja kuinka he kokevat oman elämänkulkunsa. Kerromme nuorten elämäntilanteesta ennen raskautta: mitä he olivat tehneet, olivatko he jo muuttaneet pois lapsuuden kodistaan ja millaisia merkityksiä he olivat antaneet raskaudelleen. Tarkastelemme sitä, millaisia muutoksia äitien elämäntilanteessa on ollut lapsen saamisen jälkeen, esimerkiksi missä vaiheessa äidit ovat aloittaneet opiskelut, menneet töihin tai hankkineet lisää lapsia. Selvitämme myös, millaisia vaikeuksia äidit ovat joutuneet kohtaamaan ikänsä vuoksi ja mitä he ajattelevat elämästään ja varhaisesta äitiydestä. Lisäksi meitä kiinnosti, mitä äidit ajattelevat tulevaisuudestaan ja millaisia haaveita heillä on. Rajasimme opinnäytetyömme kohderyhmän alle 18-vuotiaana raskaaksi tulleisiin äiteihin, joiden ensimmäinen lapsi oli vastaushetkellä vähintään kolmevuotias. Päädyimme tähän, koska halusimme tarkastella varhaista äitiyttä elämänkulun näkökulmasta, eli kuinka äidin elämä on lähtenyt rakentumaan lapsen saamisen jälkeen. Kiinnostuimme varhaisesta äitiydestä aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Nuorten raskauksista ja vanhemmuudesta on keskusteltu paljon viime vuosina ja etenkin viime kuukausina aihe on ollut toistuvasti esillä tiedotusvälineissä Väestöliiton julkistettua uuden seksuaalipoliittisen ohjelman. Ohjelman taustalla ovat nuorten lisääntyneet raskaudet, abortit ja sukupuolitaudit. Suomessa nuorten aborttiluvut ovat pysyneet pitkään alhaisina, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana luvut ovat kääntyneet lievään nousuun (Stakes 2005a). Myös alle 20-vuotiaiden synnytykset ovat alkaneet lisääntyä vähitellen vuodesta 1997, mikä on herättänyt huolestunutta keskustelua nuorten seksuaalikäyttäytymisestä (Stakes 2005b; Cacciatore 2002). Ratkaisuna nuorten lisääntyneisiin raskauksiin ja sukupuolitauteihin Väestöliitto ehdottaa Seksuaalipoliittisessa ohjelmassaan ilmaisia seksuaaliterveyspalveluja ja ehkäisyä nuorille. (Väestöliitto 2006, 25). Toteutuessaan maksuton ehkäisy ja seksuaaliterveyspalvelut voisivat vähentää nuorten raskauksia ja sukupuolitauteja.

7 3 Varhaisesta äitiydestä keskustellaan paljon myös sen vuoksi, että siitä on tullut ehkä entistä poikkeavampaa. Tätä ajatusta tukee muun muassa se, että lapset hankitaan nykyisin entistä myöhemmin ensisynnyttäjien keski-iän ollessa jo lähes 28 vuotta (Tilastokeskus 2005b). Keskustelu nuorten vanhemmuudesta on muodostunut enimmäkseen mielipiteistä ja ennakkokäsityksistä. Eräs tällainen olettamus on ollut, että nuoret äidit ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Haluamme muuttaa tällaista stereotyyppistä käsitystä ja tuoda tutkittua tietoa siitä, ovatko nuoret äidit aktiivisia yhteiskunnan jäseniä vai jäävätkö he elämään vuosiksi sosiaalitukien varaan. Nuorten äitiyttä on tutkittu Suomessa yllättävän vähän ja tämän vuoksi haluamme tuoda keskusteluun lisää tutkittua tietoa. Varhaisesta äitiydestä on tehty useita pro gradu -tutkielmia, mutta vain yksi väitöskirja. Nuorten äitien määrä oli suurimmillaan 1960-luvulla, jolloin alle 20-vuotiaiden synnytyksiä oli vuosittain noin yhdeksän prosenttia kaikista synnytyksistä (Tilastokeskus 2005a, 140). Nuorten synnyttäjien määrä on pääasiassa laskenut 1980-luvun lopulta aina vuoteen 1997, jolloin alle 19-vuotiaiden synnytykset ovat kääntyneet lievään nousuun (Stakes 2001, 35; Stakes 2004, 37). Vuonna 2004 alle 20-vuotiaiden synnytyksiä oli 1658 eli 2,9 prosenttia kaikista synnytyksistä (Stakes 2005b) luvulla alle 19-vuotiaiden synnyttäjien määrä on noussut tasaisesti (kuvio 1). Määrä Vuosi KUVIO 1. Alle 19-vuotiaiden synnyttäjien määrä (Tilastokeskus 2005a, 140). Käytämme opinnäytetyössämme käsitteitä nuori äiti ja varhainen äitiys. Emme käytä käsitettä teiniäiti, koska monet pitävät sitä leimaavana ja loukkaavana, kuten Hirvonen (2000, 37 38) ja Niemelä (2003, 4) ovat tutkimuksissaan todenneet. Tarkoitamme

8 4 opinnäytetyössämme nuorella äidillä äitiä, joka on tullut raskaaksi alle 18-vuotiaana. Valitsimme tämän ikärajan virallisen alaikäisyyden perusteella kuten useissa muissakin nuoren äitiyttä koskevissa tutkimuksissa on tehty (ks. esim. Hirvonen 2000; Mäkelä 1994; Särkiö 2002). Valitsimme opinnäytetyöhömme elämänkulun näkökulman, koska haluamme korostaa ihmisen elämän monimuotoisuutta ja ainutkertaisuutta. Uskomme ihmisen kehityshaasteiden ja elämän siirtymien tapahtuvan yksilöllisesti, eikä tietyn yleisen kaavan mukaan. Elämänkulku on sosiologinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisen elämään kuuluvia tapahtumia ja valintoja (Marin 2001b, 17 48). Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on narratiivisessa muodossa. Laadullinen tutkimus sopi meille hyvin, koska halusimme selvittää äitien kokemuksia. Lähestyimme aihetta narratiivisesta näkökulmasta, koska äidit kertoivat elämästään tarinoilla. Aineiston analyysissä käytimme sisällönanalyysiä. Tutkimustehtävinämme oli selvittää, millainen nuoren elämäntilanne oli, kun hän tuli raskaaksi, millaisina nuoret äidit ovat kokeneet elämäntilanteensa muutokset sekä mitä nuoret äidit ajattelevat tulevaisuudestaan. 2 NUORUUS Määrittelemme nuoruutta kronologisen, sosiaalisen ja institutionaalisen iän sekä psyykkisen kehityksen näkökulmista. Käsittelemme opinnäytetyössämme nuoruutta ikävaiheena, koska se on aivan erityinen elämänvaihe ihmisen elämässä ja haluamme selvittää nuorena äideiksi tulleiden elämänkulkua. 2.1 Nuoruus ikävaiheena Nuoruus on kehityksellinen ikävaihe, kasvua ja kypsymistä, joka johtaa aikuisuuteen (Raitanen 2001a, ). Se on vaikeasti rajattavissa oleva ajanjakso lapsuuden ja aikuisuuden välissä, joka voidaan määritellä monin eri tavoin (Raitanen 2001b, ). Nuoruus alkaa fyysisistä muutoksista, mutta sen päättyminen määritellään tiettyjen yhteiskunnassa yleisesti vallitsevien aikuistumisen ehtojen perusteella (Aapola

9 1999, 145), kuten työelämään siirtymisen ja oman kodin perustamisen kautta (Aapola & Ketokivi 2005, 7 32). 5 Yleisimmin ikään viitattaessa tarkoitetaan kronologista ikää (Aapola 1999, 227). Kronologisen iän mukaan nuoruus sijoittuu ikävuoden välille (Dunderfelt 1997, 92). Nuoruutta ei voi kuitenkaan määritellä vain kronologisen iän mukaan, koska erilaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset tapahtuvat yksilöllisesti (Nurmi 1997, ; Rantamaa 2001, 49-95). Kronologisesti samanikäisten elämäntilanteet ja -vaiheet voivat olla hyvinkin erilaisia. Heidän toiveensa ja toimintakykynsä voivat poiketa paljonkin toisistaan. Toisaalta sosiaalinen ikä vaikuttaa kronologista ikää enemmän, koska muilla tekijöillä, kuten perhetilanteella, sukupuolella tai sosiaalisella asemalla on suurempi merkitys. Eri ikäiset voivat muistuttaa toisiaan ja olla samanlaisessa elämäntilanteessa, esimerkiksi opiskelijaa pidetään usein nuorempana kuin mitä hän on. (Aapola 1999, 234; Rantamaa 2001, 49-95). Havighurstin (1972) mukaan nuoruuteen liittyviä kehitystehtäviä ovat sukupuoliroolin omaksuminen, avioliittoon ja perhe-elämään valmistautuminen, emotionaalisen itsenäisyyden saavuttaminen, sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen omaksuminen, uusien suhteiden luominen kumpaankin sukupuoleen, oman fyysisen olemuksensa hyväksyminen sekä ideologian ja maailmankatsomuksen kehittäminen (Nurmi 1997, ). Niiden läpi käymisellä on suuri merkitys yksilön persoonallisuuden muotoutumisen kannalta. Aikuistuminen voidaan määritellä myös juridisesti, jolloin puhutaan institutionaalisesta iästä (Aapola 1999, 231). Suomessa virallinen täysi-ikäisyyden ja aikuisuuden raja on 18 vuotta. Tätä nuoremmat määritellään nuoriksi. 18 vuotta täytettyään nuoresta tulee yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, jolla on aikuisen velvollisuudet ja monet oikeudet. (Marin 2001a, ; Oinonen 2001, ) Vasta täysi-ikäinen voi esimerkiksi solmia avioliiton sekä osallistua kokonaisvaltaisesti muun muassa työelämään ja yhteiskunnallisten asioiden hoitoon (Avioliittolaki 1987/411; Suomen perustuslaki 1999/731). Alaikäisyytensä vuoksi nuoret äidit joutuvat turvautumaan omien vanhempiensa apuun monissa käytännön asioissa. He eivät esimerkiksi pysty allekirjoittamaan virallisia papereita ilman huoltajaansa. Vaikka nuori kokisi olevansa kypsä

10 hoitamaan asioitaan, ei hänen kronologinen ikänsä riitä siihen. (Kelhä 2003, 41; Särkiö 2002, 79.) 6 Nuorella on oppivelvollisuus 17-vuotiaaksi asti (Peruskoululaki 1983/476). Nuorelle äidille voi aiheutua hankaluuksia peruskoulun loppuun käymisessä, koska lapsen hoidon ja koulunkäynnin yhteensovittaminen voi olla vaikeaa. Usein nuori saa kuitenkin suoritettua peruskoulun loppuun erityisjärjestelyillä ja sosiaalisen verkostonsa avulla, kuten Mäkelän (1994, 66) pro gradu -tutkielmasta käy ilmi. 2.2 Nuoresta aikuiseksi Aikuisuuteen siirtyminen tapahtuu nuorten elämänkuluissa hyvin erilaisin tavoin, eikä sitä voi liittää johonkin tiettyyn ikään (Hoikkala 1993, 228). Nuorten aikuistumista tarkastellaan yleensä eri elämänalueilla, kuten työelämässä, koulutuksessa, ihmissuhteissa ja julkisessa osallistumisessa tapahtuvina siirtyminä (Aapola & Ketokivi 2005, 7 32). Aikuistumisessa on havaittavissa kolme vaihetta: siirtyminen taloudelliseen itsenäisyyteen, lapsuuden kodista pois muuttaminen ja omien lasten saaminen (Aapola 1999, 144; Hoikkala 1993, 212; Martti 1999, ; Oinonen 2001, ). Toisaalta nykyisin solmitaan avioliitto ja tullaan vanhemmaksi entistä myöhäisemmässä elämänkulun vaiheessa (Jallinoja 2000a, 16, 66), joten avioitumista ja lapsen saamista ei voi täysin pitää aikuistumisen kriteereinä (Raitanen 2001b, ). Täysi-ikäisyys tai kotoa pois muuttaminen eivät vielä tee nuoresta aikuista. Taloudellista itsenäisyyttä voidaan pitää eräänä keskeisenä aikuisuuden määrittäjänä, koska se on ehto monelle muulle aikuisuuden osatekijälle, kuten oman kodin ja perheen perustamiselle. Toisaalta vakiintumista ja perheen perustamista pidetään todellisen aikuisuuden määrittäjinä. (Martti 1999, ; Oinonen 2001, ) Niemelän mukaan äitiys ei kuitenkaan ole lopullinen aikuistumisen ehto, koska hänen tutkimukseensa osallistuneet nuoret äidit eivät kokeneet nuoruutensa päättyvän lapsen saamiseen. He kokivat elävänsä vain vähän erilaista nuoruutta. Aikuisuus on sidoksissa sosiaaliseen tilanteeseen. Nuoret äidit kokevat itsensä aikuisiksi lapsen kanssa ollessaan, mutta vapaa-ajalla he tuntevat olevansa nuoria. (Niemelä 2005, ).

11 7 Oman arvomaailman mukaan elämistä voidaan myös pitää eräänä aikuistumisen ehtona. Nuori ei enää tee ratkaisuja auktoriteettien sanelemana, jotta tulisi hyväksytyksi, vaan uskoo omiin kykyihinsä. (Raitanen 2001b, ) Aikuistumisen tavoitteina pidetään myös ihmissuhteiden muodostamista ja ylläpitämistä, yhteisten asioiden hoitoon osallistumista sekä elämäntyylin vakiinnuttamista (Rönkä 1992, 3). Aikuisuus saavutetaan sosiaalisesti vähitellen, usein vasta vuosien päästä virallisesta aikuistumisesta. Kaikki eivät välttämättä koskaan saavuta aikuisuutta, jos sen kriteereinä pidetään emotionaalista ja sosiaalista kypsyyttä. (Marin 2001b, ) Aikuistumisen voidaan sanoa jatkuvan koko elämän ajan (Hoikkala 1993, 243). Se vaatii nuorelta omien tavoitteiden ja päämäärien jäsentämistä sekä kykyä päätöksentekoon ja vastuunottoon itsestä ja muista. Nuoren täytyy tasapainoilla yhteiskunnan normien ja omien tavoitteidensa välillä. Hänen on osattava valita erilaisista vaihtoehdoista ja rakentaa eri elämänalueista toimiva kokonaisuus. (Rönkä 1992, 3.) Nuoret äidit pitävät äitiyttään luonnollisena tapana kasvaa aikuisiksi ja he ajattelevat äitiyden olevat itsestään selvä elämäntapahtuma (Hirvonen 2000, 77; Niemelä 2005, ). He kokevat aikuistumisen merkittävimmiksi asioiksi ihmissuhteet ja kodin, jolloin se eroaa normatiivisesta, koulutusinstituutioihin ja työelämään liittyvästä aikuistumisesta (Niemelä 2005, ). 3 VARHAINEN ÄITIYS Tarkastelemme tässä luvussa äitiyteen kasvamista, nuoren äidin erityisyyttä sekä kerromme lyhyesti yhteiskunnan tarjoamista tuista ja palveluista nuorelle äidille. 3.1 Äitiyteen kasvaminen Raskaus on merkittävä käännekohta elämässä. Tällöin ajatuksissa oleva elämänkulku muuttuu ja sen merkityksellisyys voi kyseenalaistua. Kaikki voi tuntua odottavasta äidistä hämmentävältä tai ahdistavalta. Tämän seurauksena hänen on arvioitava elämäänsä uudelleen. Raskaaksi tulemisen myötä naisen on hyväksyttävä tuleva äitiytensä. Hän miettii tulevaisuuttaan ja tulevan äitiyden merkitystä elämän kannalta.

12 Odottava äiti pohtii myös elämäänsä ohjaavia arvoja uudelleen. (Hänninen & Valkonen 1999, ) 8 Raskaus on hyvin merkityksellinen elämänkulun vaihe naisen elämässä. Se vaatii naiselta kypsyyttä, henkisiä valmiuksia sekä usein myös riittävää kronologista ikää, jotta raskauden ajan muutokset ja tuntemukset muotoutuisivat luontevaksi osaksi äitiyttä ja naisen tulevaa elämää. (Hirvonen 2000, 36.) Raskauden aikana nainen joutuu pohtimaan suhdettaan omaan itseensä uudella tavalla. Hän valmistautuu äitiyteen niin käytännön kuin ajatuksen tasolla ja miettii, millaista äitinä oleminen on. (Nummenmaa 1985, ) Äitiys muodostuu naiselle yhdeksi identiteetin osa-alueeksi ja tärkeäksi itsetunnon lähteeksi. Se muuttaa voimakkaasti hänen käsityksiään omasta itsestään. (Niemelä 1979, ) Äitiyteen kasvaminen tuo paljon muutoksia naisen elämään. Äitiyden myötä naisen on luovuttava tyttären roolista ja siirryttävä äidin rooliin. Odottavan äidin suhde omaan äitiinsä muuttuu tasavertaisemmaksi. Usein äidin ja tyttären välit parantuvat raskauden myötä. Myös parisuhde muuttuu: puolisoiden väliseen tiiviiseen suhteeseen on tehtävä tilaa syntyvälle lapselle. Äiti luo tunnesuhteen lapseensa raskausaikana, usein jo raskauden suunnitteluaikana. Äitiys muuttaa naisen elämää myös konkreettisesti. Lapsen synnyttyä elämää on rakennettava uudelleen, koska lapsi on otettava huomioon jokaisella elämänalueella. (Nummenmaa 1985, ) Koska nuoren elämäntilanne ja rooli muuttuvat huomattavasti äitiyden myötä, äidin roolin omaksuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Nuoren voi olla vaikea luopua aiemmista opiskelijan ja nuoren rooleistaan. Aiempi rooli on voinut olla hyvinkin palkitseva, joten oudon ja uuden äidin roolin omaksuminen voi tuntua pelottavalta. Jotta nainen voi omaksua äidin roolin, hänen on oltava tietoinen omista tunteistaan ja siitä, että hän on tulossa äidiksi. (Niemelä 1979, ) Äidin rooli ei sovi kaikille. Jokaisen tulisi itse saada valita äitiys ja tutkimusten mukaan nuoret äidit kokevatkin äidiksi tulonsa omana valintanaan. (Särkiö 2002, 52.) Raskauteen kuuluu myös ristiriitaisia tunteita tulevaan lapseen ja äitiyteen liittyen. Ristiriitaiset tunteet voivat hämmentää äitiä, vaikka lapsi olisikin toivottu ja suunniteltu. Raskaana oleva nainen voi tuntea samanaikaisesti iloa ja ylpeyttä, mutta myös

13 9 surua, kiukkua ja ärtymystä. Äidin on tärkeää tiedostaa erilaiset tunteensa, jotta hän pystyy sisäistämään äitiytensä. Yleensä odotetaan, että nainen on onnellinen ja iloinen raskaudestaan. Tämä voi vaikeuttaa äidin omien kielteisten tunteiden hyväksymistä. (Niemelä 1991, ) Negatiivisten tunteiden käsittely ja hyväksyminen helpottuu, jos äidillä on läheisiä ihmisiä tukenaan. (Nummenmaa 1985, ) Äitiys on voimakkaasti arvolatautunut teema. Äitiys instituutiona määrittelee äidin erilaisin odotuksin, vaatimuksin ja normein, joita kukaan ei pysty täyttämään. Vaatimuksiin voi vastata vain, jos kieltää todelliset tunteensa. Tunteiden kieltäminen on haitallista sekä äidille itselleen että lapselle. Kun äiti ei pysty vastaamaan näihin odotuksiin, hän voi kokea olevansa huono äiti. Äitimyytti vaatii muun muassa, että äiti on aina kärsivällinen, eikä saa koskaan väsyä lapseensa. Hänen täytyisi unohtaa omat tarpeensa ja elää vain lapsen ehdoilla. (Niemelä 1991, ) 3.2 Nuoren äitiys ongelma vai voimavara? Joidenkin nuorten aikuistuminen ja mielekkään elämänkulun rakentaminen tapahtuu koulutuksen sijaan esimerkiksi perheen perustamisen kautta (Komonen 2000, ). Osalle nuorista varhainen äitiys voi olla hyvä vaihtoehto (Räsänen & Saikkonen 1988, ). Esimerkiksi jos nuori ei ole saanut jatkokoulutuspaikkaa tai töitä, äitiys voi tarjota nuoren elämään sisältöä ja jopa muuttaa elämän suuntaa. Vanhemmuus voikin selkiyttää nuoren elämää. (Hirvonen 2000, 76, 176.) Varhaista äitiyttä on tutkittu paljon etenkin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Ulkomailla nuorten äitiydestä puhutaan ongelmakeskeisemmin kuin Suomessa. Tähän ovat syynä muun muassa ongelman laajuus ja siitä johtuvat sosiaaliset ongelmat (Rönkä 1992, 46). Nuorten äitiys on huomattavasti yleisempää muualla maailmassa kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on keskimäärin tuhatta vuotiasta naista kohti 43,7 synnytystä ja Meksikossa 85,2. Suomessa oli vuonna ,1 synnytystä tuhatta vuotiasta naista kohti. (Tilastokeskus 2005a, 615.) Ulkomaisissa tutkimuksissa varhainen äitiys nähdään ei-toivottavana ilmiönä, joka vaarantaa sekä lapsen että äidin tulevaisuuden ja kehityksen. Suurimpana ongelmana

14 10 nähdään nuorten äitien taloudelliset vaikeudet. Ulkomaisten tutkimusten mukaan he tulevat todennäköisesti työskentelemään heikommin palkatuissa työtehtävissä ja heidän koulutuksensa on vähäisempää kuin muilla nuorilla. Varhaisen äitiyden katsotaan johtavan yksinhuoltajuuteen, pysyvään köyhyyteen, psyykkisiin ongelmiin sekä riippuvuuteen sosiaaliturvasta. (ks. esim. Hofferth 2001, ; Stevens-Simon & Lowy 1995, ) Nuorten äitien taloudellinen tilanne on turvattu paremmin Suomessa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa teiniraskaus on todellinen riski (Bertaux 1997, 76 91). Hyvän sosiaaliturvan lisäksi ilmaisen koulutuksen vuoksi suomalaisella nuorella äidillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä elämässään ja sijoittua työelämään kuin Yhdysvalloissa elävällä (Niemelä 2003, 87). Kotimaisissa tutkimuksissa varhainen äitiys nähdään yleensä voimavarakeskeisemmin kuin ulkomaisissa tutkimuksissa. Anna Riikka Niemelä on tutkinut pro gradussaan varhaista äitiyttä elämänkulun ja kulttuuristen ikäjärjestysten näkökulmasta. Hän haastatteli vuotiaita äitejä ja isiä, jotka olivat tulleet vanhemmiksi vuotiaina. Tutkimuksen mukaan nuorten äitiys määrittyi myönteiseksi, luonnolliseksi ja itsestään selväksi tapahtumaksi elämässä. Hyvän äitiyden ajateltiin syntyvän luonnostaan, käytännön kokemuksen myötä. Valmius äidiksi riippui yksilön omasta kokemuksesta sekä kyvystä ottaa vastuu, eikä edellyttänyt tiettyä kronologista ikää, korkeaa koulutusta tai vakiintunutta taloudellista asemaa. Lasten hankkiminen aikaisin nähtiin positiivisena sekä lapsen että äidin kannalta. Eila Hirvonen on kuvannut alle 18-vuotiaiden kokemuksia raskaudestaan, tulevasta vanhemmuudestaan ja elämäntilanteestaan etnografisessa tutkimuksessaan, joka on ensimmäinen aiheesta Suomessa tehty väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan raskauden jatkaminen ja synnyttäminen oli nuorille moraalinen valinta, he tekivät päätöksensä itse ja saivat perheeltään tukea päätökseensä. Nuoret pitivät raskautta ja synnytystä luonnollisena asiana naisen elämässä. Nuoret äidit pitivät elämäntilannettaan hyvänä, vaikka heillä olikin taloudellisesti tiukkaa. Nuoret uskoivat selviävänsä vanhemmuudesta terveen järjen, arjen taitojensa ja sosiaalisen verkostonsa turvin. He olivat saaneet usein mallin varhaisesta vanhemmuudesta ja siitä selviämisestä lapsuudenkodistaan.

15 11 Äitiys on kulttuurisesti arvotettu teema, johon liittyy paljon kulttuurisia normeja, kuten ikänormit. Varhainen äitiys rikkoo kulttuurisia ikäjärjestyksiä (Rantamaa 2001, 49 95) ja voi siten määrittyä vääränlaiseksi äitiydeksi. Ikäsidonnaisuudella ei ole kuitenkaan enää nykyisin niin suurta merkitystä kuin ennen, koska esimerkiksi lasten hankkiminen ei liity enää vain tiettyyn ikään (Marin 2001b, 17 48; Martti 1999, ; Niemelä 2005, ). Nuorten äitien mukaan äitiys ei ole riippuvainen kronologisesta iästä, jos nuori on henkisesti ja emotionaalisesti valmis lapsen tuomaan vastuuseen ja muutokseen (Hirvonen 2000, 86; Niemelä 2005, ). Varhaista äitiyttä pidetään ongelmallisena, koska se ei vastaa yhteiskunnassa vallitseviin odotuksiin tavallisesta nuoren naisen elämänkulusta (Komonen 2000, ; Niemelä 2003, 96). Nuorten äitien aikuistuminen eroaa yhteiskunnan ihanteista ja odotuksista. Tutkimusten mukaan nuoret äidit eivät itse pidä varhaista äitiyttään ongelmallisena tai riskinä. Tästä huolimatta he joutuvat selittelemään ja perustelemaan valintojaan suhteessa elämänkulkuun ja ikään liittyviin kulttuurisiin odotuksiin. (Hirvonen 2000, 163; Niemelä 2005, ) Niemelän (2003, 72) mukaan nuorten äitien puheessa on nähtävissä länsimaisen nuoruuskäsityksen kaksiulotteisuus. Yhtäältä nuoruus on hyvän äitiyden voimavara, koska nuoret äidit ovat mielestään spontaaneja ja järkeviä sekä jaksavat paremmin olla lastensa kanssa. He perustelevat varhaista äitiyttään myös sillä, että nuoren iän ansiosta suhde lapseen on luonteva ja esimerkiksi murrosikäistä on helpompi ymmärtää. (Niemelä 2005, ) Toisaalta äidin nuoruus voidaan nähdä haittana ja jopa riskitekijänä, koska hänen kehityksensä on vielä kesken. Nuori joutuu ottamaan huomattavasti aiempaa enemmän vastuuta ja huolehtimaan muistakin kuin itsestään. Näin ollen hänen on pakko kasvaa henkisesti aikuisemmaksi, jotta pystyy vastaamaan äitiyden haasteisiin. (Niemelä 2003, ) Naisella on myöhemmin elämässään paremmat mahdollisuudet vastata äitiyden asettamiin haasteisiin kuin nuorena, koska koulutus ja elämänkokemus sekä identiteetin muotoutuminen antavat naiselle paremmat valmiudet lapsen kasvattamiseen kuin nuorelle naiselle (Niemelä 1979, ).

16 12 Nuoret äidit kokevat äitiyteen kasvamisen tapahtuvan vähitellen ja etenevän omalla painollaan. He kokevat äitiyteen kasvamisen olevan luonnollinen tapahtuma, johon ei pysty valmistautumaan etukäteen (Hirvonen 2000, 89; Niemelä 2003, 47 48). Nuoret äidit luottavat kasvavansa ja kehittyvänsä lapsen mukana tarpeeksi hyviksi äideiksi. He uskovat osaavansa toimia lapsen kanssa oikein terveen järjen ja vaiston ansiosta. (Hirvonen 2000, 89.) Nykyisin lasten hankkiminen on usein tietoinen valinta ja lapset hankitaan entistä vanhempina (Paajanen 2002; Vehviläinen-Julkunen 1999, ). Nuoret naiset saattavat kokea äitiyden ja perhe-elämän kahlitsevana (Nätkin 1991, 11 25), jonka vuoksi lapsia hankitaan vasta keskimäärin 30-vuotiaana (Stakes 2005b). Perheellistymiseen liittyy erilaisia riskejä, kuten avioliiton päättyminen ja lapsen kasvattamiseen liittyvät ongelmat. Nuoret ovat nykyisin hyvin tietoisia näistä riskeistä. Tämä saa heidät varovaisiksi ja siirtää usein perheen perustamista myöhemmäksi. (Jallinoja 2000a; Jallinoja 2000b, 122; Ketokivi 2004, ) Ketokiven (2004, ) tutkimuksen mukaan ne, jotka ovat perustaneet perheen alle kolmekymppisinä, joutuvat selittelemään valintojaan. Suuri osa nuorista aikuisista on kuitenkin valmis kohtaamaan perheellistymiseen liittyvät riskit, sillä se tuo myös tietynlaista turvallisuutta elämään (Oinonen 2001, ; Perho 2000). Toisaalta nuoret äidit eivät välttämättä edes tiedosta tai pohdi äitiyteen liittyviä riskejä (Niemelä 2005, ). 3.3 Riskiäitiyttä? Varhaisella äitiydellä voi olla kauaskantoisia ja laaja-alaisia seurauksia nuorelle äidille, koska hän joutuu käymään läpi samanaikaisesti kahta merkittävää kehitystehtävää; omaa itsenäistymistään sekä äitiyteen kasvamista (Räsänen & Saikkonen 1988, ). Nuoren psyykkinen kehitys voi vaikeutua raskauden myötä. Nuori äiti ja hänen lapsensa altistuvat muita äitejä ja heidän lapsiaan herkemmin erilaisille psyykkisille kriiseille ja psykososiaalisille ongelmille. Tämä johtuu siitä, että nuoren äidin omat kehitystehtävät ovat kesken ja hänellä on vähäiset kyvyt käsitellä muuttunutta elämäntilannettaan (Hirvonen 2000, 34; Räsänen & Saikkonen 1988, ).

17 13 Nuoren äitiydestä puhuttaessa kronologisesti alhaista ikää pidetään lääketieteen näkökulmasta riskitekijänä. Koska nuoren äidin fyysinen, sosiaalinen ja emotionaalinen kasvu ja kehitys ovat vielä kesken, elimistö ei aina kestä raskauden ja synnytyksen aiheuttamaa rasitusta. Nuorella äidillä esiintyy raskausaikana muita äitejä tavallisemmin ylipainoisuutta, korkeaa verenpainetta, anemiaa sekä raskausmyrkytystä. Nuorella äidillä on tavallista suurempi riski sosiaaliseen eristäytymiseen, masentuneisuuteen, päihteiden käyttöön sekä toistuviin peräkkäisiin raskauksiin, jotka lisäävät entisestään sosiaalisia, fyysisiä ja henkisiä paineita (Piippo 1995, 47 51). Nuori voi aiheuttaa omilla elämäntavoillaan riskejä raskaudelleen. Hän ei välttämättä ymmärrä elämäntapojensa mahdollisia seurauksia syntymättömälle lapselleen. Tästä syystä vastasyntyneen alhaisen syntymäpainon, ennenaikaisen synnytyksen ja synnytyskomplikaatioiden riski kasvaa. Nuorten raskauksien lääketieteelliset ongelmat liittyvät usein huonoihin sosiaalisiin oloihin. Esimerkiksi nuoret äidit menevät usein neuvolaan myöhemmässä vaiheessa kuin muut äidit. (Piippo 1995, ) Myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta nuoren äitiyttä pidetään riskitekijänä. Nuori äiti on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta, sillä hän ei ole useinkaan ehtinyt valmistautua mihinkään ammattiin. Tämän vuoksi nuorella äidillä on suurempi riski joutua työttömäksi ja kärsiä työttömyyden mukanaan tuomista taloudellisista vaikeuksista. (Hirvonen 2000, 34). Nuoresta äidistä voi tuntua jossain elämänsä vaiheessa, että häneltä on jäänyt nuoruus elämättä, jolloin hän voi alkaa etsiä nuoruutta myöhemmin (Ketokivi 2005, ). Toisaalta Hirvosen (2000, 87) tutkimukseen osallistuneet nuoret äidit eivät kokeneet, että heidän nuoruutensa jäisi elämättä tai he menettäisivät elämässään jotain merkittävää äitiyden vuoksi. Heillä oli mielestään riittävästi kokemusta nuorena olemisesta, koska heidän nuoruutensa oli alkanut aikaisin. Myöhemmässä vaiheessa nuoren äidin lapsella on suurempi riski aloittaa päihteiden käyttö ja sukupuolielämä tavallista aikaisemmin sekä tulla itse raskaaksi nuorena. Jos nuori tulee lyhyen ajan sisällä uudelleen raskaaksi, edellä mainitut riskitekijät korostuvat. (Piippo 1995, ) Myös Hirvosen (2000, 175) mukaan varhainen vanhemmuus siirtyy usein sukupolvelta toiselle.

18 3.4 Apua ja tukea arkeen 14 Ensimmäistä kertaa äidiksi tuleminen on aina suuri elämänmuutos äidin iästä riippumatta. Kaikki uudet äidit tarvitsevat apua ja tukea lapsen saamisen jälkeen. Etenkin nuoret äidit tarvitsevat paljon tukea tämän uuden haasteen edessä. (Kukkonen & Salo 2000, 10.) Hanna Särkiö on tutkinut pro gradussaan alle 18-vuotiaiden äitien voimavaroja ja selvittänyt yhteiskunnallisia keinoja heidän tukemisekseen. Hänen tutkimuksensa mukaan nuoret äidit tarvitsevat usein sosiaalista, taloudellista ja käytännön apua ja tukea. Luonnollisimmin nuori äiti saa apua sukulaisiltaan ja ystäviltään. Suurimmaksi yksittäiseksi tuen lähteeksi ja voimavaraksi nousi tutkimuksen mukaan oma lapsi. Äidit jaksavat lapsen tuomien tunnekokemusten, kuten rakkauden ja ylpeyden avulla. (Särkiö 2002, 80.) Yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja ovat erilaiset etuudet, palvelut ja ammatillinen tuki. Kaikilla äideillä iästä riippumatta on oikeus etuuksiin, kuten äitiysrahaan ja lapsilisään. Näillä on tarkoitus kattaa lapsista aiheutuvia kuluja. Nuorta äitiä saattaa huolettaa taloudellinen selviytyminen. Suomessa pyritään turvaamaan perheiden hyvinvointi ja taloudellinen tilanne. Nuorelle perheelle kuuluvat samat sosiaalietuudet kuin muillekin lapsiperheille. Jokaisella perheellä on oikeus muun muassa vanhempainrahaan ja -vapaaseen ja kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla päivähoitopaikkaan. (Kela 2004; Laki lasten päivähoidosta 1973/36.) Yhteiskunnan tarjoamista tuista huolimatta nuorten perheiden taloudellinen tilanne on usein heikko, koska äitiys- ja vanhempainraha ovat ansiosidonnaisia. Tämä heikentää erityisesti nuorimpien äitien ja opiskelijoiden taloudellista asemaa, koska he eivät ole vielä ehtineet aloittaa työuraansa. Tämän vuoksi he saavat pienimmän päivärahan, joka on vain 15,20 euroa päivässä. (Kela 2004; Väestöliitto 2005.) Palveluita voi käyttää tarvittaessa. Niitä järjestävät sekä julkinen että yksityinen sektori. Palvelut voidaan jakaa tavallisiin lapsiperheiden palveluihin ja erityispalveluihin. Tavallisia lapsiperheille suunnattuja palveluja ovat esimerkiksi päivähoito ja neuvolatoiminta. Erityispalveluita, jotka on tarkoitettu tukemaan arjessa jaksamisessa, mikäli tavalliset palvelut ovat riittämättömiä, ovat esimerkiksi perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvolan palvelut. (Särkiö 2002, 69, 71.)

19 15 Nuori äiti saa ammatillista tukea sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä. Hän voi saada tukea neuvolan terveydenhoitajalta, jolta voi kysyä mistä tahansa lapsen kasvatukseen, hyvinvointiin ja omaan äitiyteen liittyvistä asioista (Kukkonen & Salo 2000, 10). Terveydenhoitaja voi myös ohjata nuoren muiden palvelujen piiriin ja äidin ollessa alaikäinen hän ottaa yleensä yhteyttä sosiaalityöntekijään. Sosiaalityöntekijä miettii yhdessä perheen kanssa mahdollisesti tarvittavia tukimuotoja, esimerkiksi perhetyötä. Perhetyöntekijä voi auttaa nuorta äitiä käytännön asioiden hoitamisessa sekä arjen askareiden opettelussa. Mikäli nuori äiti tarvitsee erityistä tukea, hän voi ottaa yhteyttä perheneuvolan psykologiin (Kukkonen & Salo 2000, 10). Suurimmilla paikkakunnilla on ensikoteja, jotka ovat hyvä tukimuoto äitiyden opettelemisessa. Ensikoti on tarkoitettu nuorille perheille, jotka eivät selviydy itsenäisesti ja tarvitsevat jatkuvaa ohjausta arkielämässä tai vauvan hoidossa. Ensikotiin hakeudutaan sosiaalitoimiston kautta. (Ensi- ja turvakotien liitto 2005; Kukkonen & Salo 2000, 10.) Nuorella äidillä on mahdollisuus saada vertaistukea muilta äideiltä. Sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluita ovat esimerkiksi äiti-lapsikerhot, äitien ryhmäkokoontumiset sekä vauvamuskarit. (Särkiö 2002, 72.) Nuoret äidit ovat perustaneet oman yhdistyksen, Teini Perheiden Yhdistys ry:n, joka tarjoaa tietoa ja vertaistukea nuorille äideille. Yhdistys toimii valtakunnallisesti ja se on perustettu Lahdessa vuonna (Kamppuri & Heikkinen 2006.) 4 ELÄMÄNKULKU 4.1 Elämänkulku käsitteenä Life course, life cycle ja life span ovat englanninkielisiä käsitteitä, jotka käännetään usein elämänkaareksi tai elämänkuluksi. Käsitteitä käytetään usein synonyymeinä, mutta niillä on erilaiset merkitykset. Life cycle ja life span -käsitteitä käytetään psykologiassa, kun taas sosiologiassa puhutaan käsitteellä life course. (Antikainen 1998, 101; Marin 2001b, 17-48; Tuomi & Elämänkulkutyöryhmä 1999, 41, 45, 132.)

20 16 Life span eli elämänkaari tai elämän jänne kuvaa ihmisten sisäisten tekijöiden merkitystä elämänkulussa. Sen mukaan yksilölliset tekijät, elämänkokemukset ja elämänhistoria vaikuttavat kaikkiin elämän muutoksiin. (Marin 2001b, ) Life course käsitteen mukaan elämänvaiheita voi kokea uudelleen, mutta eri tavoin. Se sisältää life span käsitteen sekä lisäksi ne yhteiskunnalliset tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen mahdollisuuksiin rakentaa omaa elämänkulkuaan. (Marin 2001b, ) Elämänkulkua määriteltäessä voidaan käyttää myös elämänuran tai -radan käsitteitä, jotka viittaavat muita käsitteitä enemmän elämän etenemiseen. Elämänuran käsitteen mukaan elämällä on selvä päätepiste, jota kohti ihminen pyrkii. Myös elämänpolun käsite viittaa elämänkulkuun. Se korostaa eteen tulevia valinnan mahdollisuuksia, päämäärän tuntemattomuutta ja tavanomaisista ratkaisuista poikkeamisia. (Marin 2001b, ) Valitsimme opinnäytetyöhömme elämänkulun käsitteen, koska haluamme korostaa elämänkulkujen monimuotoisuutta. Emme usko ihmisen elämän kulussa olevan kyse määrättyjen vaiheiden läpikäymisestä tietyssä järjestyksessä, vaan haluamme korostaa jokaisella yksilöllä olevan oma elämänkulkunsa. (Antikainen 1998, 101; Sosiaali- ja terveysministeriö 1999b.) Elämänkulun lähtökohtana on usein avoin ja myönteinen suhde elämän ymmärtämiseen (Pohjola 1994, 51), mikä korostuu opinnäytetyössämme. Päädyimme elämänkulkuun liittyvään näkökulmaan myös sen ajankohtaisuuden vuoksi. Se on edelleen ajankohtainen, vaikka onkin ollut tutkimuksellisesti merkittävä jo usean vuosikymmenen ajan (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999a). 4.2 Siirtymät elämänkulun määrittäjinä Elämänkulkua voidaan tarkastella erilaisten elämänvaiheiden, tapahtumien ja valintojen ketjuna. Elämän katsotaan tällöin olevan sarja siirtymisiä vaiheesta tai tapahtumasta toiseen. Elämäntapahtumia ja ihmisen kehitystä voidaan pitää eräänlaisina siirtyminä, jotka ohjaavat elämänkulkua. Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät voivat yhdenmukaistaa tätä siirtymien sarjaa, jolloin voidaan havaita ihmisiä yhdistäviä yleisiä elämänkulun rakenteita. (Marin 2001b, )

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

NUORTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA RASKAUDESTA JA VANHEMMUUDESTA

NUORTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA RASKAUDESTA JA VANHEMMUUDESTA NUORTEN YKSINHUOLTAJAÄITIEN KOKEMUKSIA JA AJATUKSIA RASKAUDESTA JA VANHEMMUUDESTA Anja Saukkomaa Opinnäytetyö, syksy 2013 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Itä, Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonia,

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

NUORUUDEN JA ÄITIYDEN YHTEENSOVITTAMINEN

NUORUUDEN JA ÄITIYDEN YHTEENSOVITTAMINEN NUORUUDEN JA ÄITIYDEN YHTEENSOVITTAMINEN Maiju Gustafsson Pro gradu -tutkielma Sosiaalityö Yhteiskuntatieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Maaliskuu 2013 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Yhteiskuntatieteiden ja

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta

Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Opioidikorvaushoito toipumisprosessin välivaiheena Hoidosta onnistuneesti irrottautuneiden kokemuksia kuntoutumisesta Sini Kankaanpää Helsingin yliopisto, sosiaalityön pro gradu -tutkielma 2013 Päihde-

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

ENSIMMÄISEN LAPSEN SAANEIDEN ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA VANHEMMUUTEEN KASVUSTA SEKÄ PERHEVALMENNUKSESTA

ENSIMMÄISEN LAPSEN SAANEIDEN ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA VANHEMMUUTEEN KASVUSTA SEKÄ PERHEVALMENNUKSESTA ENSIMMÄISEN LAPSEN SAANEIDEN ÄITIEN JA ISIEN KOKEMUKSIA VANHEMMUUTEEN KASVUSTA SEKÄ PERHEVALMENNUKSESTA Anuliina Autioaho Reeta Erola Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES

LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES LINKKEJÄ RASKAANA OLEVILLE JA VAUVAPERHEILLE LINKS FOR EXPECTANT AND BABY FAMILIES VAUVA- JA RASKAUSAIHEISIA YLEISIÄ NETTISIVUJA JA FOORUMEITA GENERAL WEBSITES AND FORUMS ABOUT BABIES AND PREGNANCY Babyidea

Lisätiedot

Matkalla äidiksi elämänkulun eri vaiheissa: Ensisynnyttäjien kokemuksia äitiyteen kasvamisesta

Matkalla äidiksi elämänkulun eri vaiheissa: Ensisynnyttäjien kokemuksia äitiyteen kasvamisesta Matkalla äidiksi elämänkulun eri vaiheissa: Ensisynnyttäjien kokemuksia äitiyteen kasvamisesta Tampereen yliopisto Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu -tutkielma Kasvatustiede Tuuli Vuokola Syyskuu 2011

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu

Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus. Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Digitalisoituminen, verkottuminen ja koulutuksen tulevaisuus Teemu Leinonen teemu.leinonen@taik.fi Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu The future is already here - it is just unevenly distributed.

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU

RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU RASKAUDENAIKAINEN VANHEMMAN JA SYNTYVÄN LAPSEN VUOROVAIKUTUSTA TUKEVA HAASTATTELU Muokattu The European Early Promotion -projektin, Lasten psyykkisten häiriöiden ehkäisy lastenneuvolassa / Varhaisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus

Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Mitä on nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö? Laadukkaan päihdekasvatuksen kokonaisuus Sanna Pylkkänen Preventiimi Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Sivu 1 Päihdetyön kokonaisuus PÄIHDETYÖ Ehkäisevä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot