EN MINÄ TIENNYT MIHIN RYHDYIN, MUTTA KERTAAKAAN EN OLE KATUNUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EN MINÄ TIENNYT MIHIN RYHDYIN, MUTTA KERTAAKAAN EN OLE KATUNUT"

Transkriptio

1 Piia Miettinen, Anne Räty EN MINÄ TIENNYT MIHIN RYHDYIN, MUTTA KERTAAKAAN EN OLE KATUNUT Alle 18-vuotiaana raskaaksi tulleiden äitien kokemuksia elämäntilanteestaan Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Huhtikuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Piia Miettinen Anne Räty Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Lastensuojelu ja perhetyö Nimeke EN MINÄ TIENNYT MIHIN RYHDYIN, MUTTA KERTAAKAAN EN OLE KATUNUT Alle 18-vuotiaana raskaaksi tulleiden äitien kokemuksia elämäntilanteestaan Tiivistelmä Opinnäytetyömme tavoitteena oli kuvata, millainen on alle 18-vuotiaana raskaaksi tulleen äidin elämänkulku sekä kuinka äidit kokevat elämänsä. Tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa varhaisesta äitiydestä ja ottaa osaa siitä käytävään keskusteluun. Opinnäytetyön tehtävinä oli kuvata, millainen nuoren elämäntilanne oli ennen raskautta, millaisina nuoret äidit kokivat elämäntilanteensa muutokset sekä mitä nuoret äidit ajattelivat tulevaisuudestaan. Varhaista äitiyttä on tutkittu Suomessa melko vähän. Aiemmissa tutkimuksissa on selvitetty juuri lapsen saaneiden kokemuksia äitiydestään, joten opinnäytetyömme näkökulma poikkeaa näistä. Tästä huolimatta opinnäytetyömme tulokset ovat samansuuntaisia aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Tutkimusaineisto koostui äitien tarinoista. Saimme yhdeksän tarinaa sähköpostitse internetissä olleen ilmoituksemme perusteella. Täydensimme aineistoa neljällä valmiilla kirjoituksella, jotka löysimme internetistä. Tutkimukseen osallistui 13 alle 18-vuotiaana raskaaksi tullutta äitiä, joiden ensimmäinen lapsi oli vähintään kolmevuotias. Äidit olivat iältään vastaushetkellä vuotiaita. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus ja aineiston analyysissä käytettiin sisällönanalyysiä. Tulokset osoittivat, että äitien elämänkulut olivat hyvin erilaisia. Koska elämänkulut ovat yleensäkin hyvin yksilöllisiä, emme voi tehdä minkäänlaisia yleistyksiä siitä, millainen on nuoren äidin elämänkulku. Äidit olivat viettäneet melko tavallista nuoren elämää ennen raskauttaan. Heidän elämässään oli tapahtunut paljon muutoksia ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Äidit olivat kohdanneet monia vastoinkäymisiä ikänsä vuoksi. He olivat kuitenkin tyytyväisiä elämäänsä, eivätkä katuneet ratkaisuaan tulla nuorena äidiksi, vaan olivat onnellisia valinnastaan. Äidit näkivät tulevaisuuden valoisana, mutta kaukaisena asiana. Työstämme on hyötyä kaikille, jotka kohtaavat nuoria äitejä. Tieto varhaisesta äitiydestä ja nuorten äitien kokemuksista auttaa kohtaamaan nuoret äidit luonnollisesti. Nuoret äidit saavat työstämme tietoa ja vertaistukea. Jatkotutkimuksina voisi selvittää nuorten isien kokemuksia vanhemmuudestaan sekä kuinka lapsen syntymä vaikuttaa nuorten vanhempien parisuhteeseen. Asiasanat (avainsanat) Nuoruus, nuoret, aikuistuminen, äitiys, elämänkaari, kvalitatiivinen tutkimus Sivumäärä Kieli URN 69 s. + liitt. 1 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Päivi Niiranen-Linkama

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 7th 2006 Author(s) Piia Miettinen Anne Räty Degree programme and option The Degree Programme in Social Work Child Welfare and Family Work Name of the bachelor's thesis 'I DIDN'T KNOW WHAT I WAS DOING, BUT I HAVEN'T EVER REGRETTED MY DECISION' How mothers who have got pregnant under 18 years of age have experienced their life situation Abstract The purpose of our study was to describe the life course of a mother who had got pregnant under 18 years old and how these mothers felt about their lives. The aim was to change the stereotyped idea about young mothers and to produce new information on early motherhood. It was our intention to describe the young person's life situation before pregnancy, the way the young mothers felt about the changes in their life situation and what they thought about their future. In Finland, little research has been done on early motherhood. In previous studies, the focus has been on the experiences of the motherhood of women who have just given birth to a child. Thus, the approach of our thesis was different from this. However, the findings of our study were similar to findings yielded by former studies. The research material consisted of mothers' stories. We received nine narratives via after we had placed an announcement on the Internet. To the material we added four pieces of writing we found on the Internet. Thirteen mothers who had become pregnant under 18 years of age and whose first child was not younger than three years participated in our study. When they wrote their narratives, the mothers were from 20 to 32 years old. Our study was a qualitative research, and the material was analyzed by means of the content analysis. The results showed that the mothers' life courses differed very much from one another. Since life courses generally depend upon each individual to a very great extent, we cannot draw any general conclusions about what a young mother's life course is like. Before becoming pregnant, the mothers had led a relatively ordinary life of a young person. After the birth of their first child, many changes had taken place in their lives. Because of their age, the mothers had had a lot of hardship. However, they were satisfied with their lives and did not regret their decision to become young mothers. On the contrary, they were happy about their choice. The mothers considered the future a bright but, at the same time, a remote time. Our study will benefit all those who meet young mothers. Information on early motherhood and on young mothers' experiences will help approach young mothers in a natural manner. Our study will give young mothers information and peer support. In the future, young fathers' experiences of their parenthood could be studied. Another possibility is to investigate the effects of the birth of a child on the relationship of young parents. Subject headings, (keywords) Youth, young people, achieving adulthood, motherhood, life course, qualitative research Pages Language URN 69 p. + app. 1 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Päivi Niiranen-Linkama

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NUORUUS Nuoruus ikävaiheena Nuoresta aikuiseksi VARHAINEN ÄITIYS Äitiyteen kasvaminen Nuoren äitiys ongelma vai voimavara? Riskiäitiyttä? Apua ja tukea arkeen ELÄMÄNKULKU Elämänkulku käsitteenä Siirtymät elämänkulun määrittäjinä Elämänkulkuun vaikuttavia tekijöitä TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Tutkimuskohde ja aineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUSTULOKSET Nuoren elämäntilanne ennen raskautta Ennen raskaaksi tuloa opiskeltiin Itsenäisen elämän harjoittelua Raskauden merkitys nuorelle Elämäntilanteen muutokset Missä vaiheessa takaisin koulun penkille? Työ osana elämänkulkua... 34

5 Perhetilanteen muuttuminen Elämä ei ole aina kuin ruusuilla tanssimista Olin tiukan tarkkailun alaisena - muiden suhtautuminen nuoreen äitiin Kuinka äidit suhtautuvat varhaiseen äitiyteen? Lapsen saaminen nuorena ei ole välttämättä huono asia Menetetyn nuoruuden kaipuu? Olisi pitänyt jaksaa odottaa Kuinka äidit kokevat elämäntilanteensa? Äitien taloudellinen tilanne Tulevaisuudennäkymät POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelua Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Opinnäytetyöprosessi Opinnäytetyön merkitys sosiaalialalle ja jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITE

6 1 JOHDANTO 2 Selvitämme opinnäytetyössämme, millaisia nuorten äitien elämänkulut ovat ja kuinka he kokevat oman elämänkulkunsa. Kerromme nuorten elämäntilanteesta ennen raskautta: mitä he olivat tehneet, olivatko he jo muuttaneet pois lapsuuden kodistaan ja millaisia merkityksiä he olivat antaneet raskaudelleen. Tarkastelemme sitä, millaisia muutoksia äitien elämäntilanteessa on ollut lapsen saamisen jälkeen, esimerkiksi missä vaiheessa äidit ovat aloittaneet opiskelut, menneet töihin tai hankkineet lisää lapsia. Selvitämme myös, millaisia vaikeuksia äidit ovat joutuneet kohtaamaan ikänsä vuoksi ja mitä he ajattelevat elämästään ja varhaisesta äitiydestä. Lisäksi meitä kiinnosti, mitä äidit ajattelevat tulevaisuudestaan ja millaisia haaveita heillä on. Rajasimme opinnäytetyömme kohderyhmän alle 18-vuotiaana raskaaksi tulleisiin äiteihin, joiden ensimmäinen lapsi oli vastaushetkellä vähintään kolmevuotias. Päädyimme tähän, koska halusimme tarkastella varhaista äitiyttä elämänkulun näkökulmasta, eli kuinka äidin elämä on lähtenyt rakentumaan lapsen saamisen jälkeen. Kiinnostuimme varhaisesta äitiydestä aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Nuorten raskauksista ja vanhemmuudesta on keskusteltu paljon viime vuosina ja etenkin viime kuukausina aihe on ollut toistuvasti esillä tiedotusvälineissä Väestöliiton julkistettua uuden seksuaalipoliittisen ohjelman. Ohjelman taustalla ovat nuorten lisääntyneet raskaudet, abortit ja sukupuolitaudit. Suomessa nuorten aborttiluvut ovat pysyneet pitkään alhaisina, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana luvut ovat kääntyneet lievään nousuun (Stakes 2005a). Myös alle 20-vuotiaiden synnytykset ovat alkaneet lisääntyä vähitellen vuodesta 1997, mikä on herättänyt huolestunutta keskustelua nuorten seksuaalikäyttäytymisestä (Stakes 2005b; Cacciatore 2002). Ratkaisuna nuorten lisääntyneisiin raskauksiin ja sukupuolitauteihin Väestöliitto ehdottaa Seksuaalipoliittisessa ohjelmassaan ilmaisia seksuaaliterveyspalveluja ja ehkäisyä nuorille. (Väestöliitto 2006, 25). Toteutuessaan maksuton ehkäisy ja seksuaaliterveyspalvelut voisivat vähentää nuorten raskauksia ja sukupuolitauteja.

7 3 Varhaisesta äitiydestä keskustellaan paljon myös sen vuoksi, että siitä on tullut ehkä entistä poikkeavampaa. Tätä ajatusta tukee muun muassa se, että lapset hankitaan nykyisin entistä myöhemmin ensisynnyttäjien keski-iän ollessa jo lähes 28 vuotta (Tilastokeskus 2005b). Keskustelu nuorten vanhemmuudesta on muodostunut enimmäkseen mielipiteistä ja ennakkokäsityksistä. Eräs tällainen olettamus on ollut, että nuoret äidit ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Haluamme muuttaa tällaista stereotyyppistä käsitystä ja tuoda tutkittua tietoa siitä, ovatko nuoret äidit aktiivisia yhteiskunnan jäseniä vai jäävätkö he elämään vuosiksi sosiaalitukien varaan. Nuorten äitiyttä on tutkittu Suomessa yllättävän vähän ja tämän vuoksi haluamme tuoda keskusteluun lisää tutkittua tietoa. Varhaisesta äitiydestä on tehty useita pro gradu -tutkielmia, mutta vain yksi väitöskirja. Nuorten äitien määrä oli suurimmillaan 1960-luvulla, jolloin alle 20-vuotiaiden synnytyksiä oli vuosittain noin yhdeksän prosenttia kaikista synnytyksistä (Tilastokeskus 2005a, 140). Nuorten synnyttäjien määrä on pääasiassa laskenut 1980-luvun lopulta aina vuoteen 1997, jolloin alle 19-vuotiaiden synnytykset ovat kääntyneet lievään nousuun (Stakes 2001, 35; Stakes 2004, 37). Vuonna 2004 alle 20-vuotiaiden synnytyksiä oli 1658 eli 2,9 prosenttia kaikista synnytyksistä (Stakes 2005b) luvulla alle 19-vuotiaiden synnyttäjien määrä on noussut tasaisesti (kuvio 1). Määrä Vuosi KUVIO 1. Alle 19-vuotiaiden synnyttäjien määrä (Tilastokeskus 2005a, 140). Käytämme opinnäytetyössämme käsitteitä nuori äiti ja varhainen äitiys. Emme käytä käsitettä teiniäiti, koska monet pitävät sitä leimaavana ja loukkaavana, kuten Hirvonen (2000, 37 38) ja Niemelä (2003, 4) ovat tutkimuksissaan todenneet. Tarkoitamme

8 4 opinnäytetyössämme nuorella äidillä äitiä, joka on tullut raskaaksi alle 18-vuotiaana. Valitsimme tämän ikärajan virallisen alaikäisyyden perusteella kuten useissa muissakin nuoren äitiyttä koskevissa tutkimuksissa on tehty (ks. esim. Hirvonen 2000; Mäkelä 1994; Särkiö 2002). Valitsimme opinnäytetyöhömme elämänkulun näkökulman, koska haluamme korostaa ihmisen elämän monimuotoisuutta ja ainutkertaisuutta. Uskomme ihmisen kehityshaasteiden ja elämän siirtymien tapahtuvan yksilöllisesti, eikä tietyn yleisen kaavan mukaan. Elämänkulku on sosiologinen käsite, jolla tarkoitetaan ihmisen elämään kuuluvia tapahtumia ja valintoja (Marin 2001b, 17 48). Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on narratiivisessa muodossa. Laadullinen tutkimus sopi meille hyvin, koska halusimme selvittää äitien kokemuksia. Lähestyimme aihetta narratiivisesta näkökulmasta, koska äidit kertoivat elämästään tarinoilla. Aineiston analyysissä käytimme sisällönanalyysiä. Tutkimustehtävinämme oli selvittää, millainen nuoren elämäntilanne oli, kun hän tuli raskaaksi, millaisina nuoret äidit ovat kokeneet elämäntilanteensa muutokset sekä mitä nuoret äidit ajattelevat tulevaisuudestaan. 2 NUORUUS Määrittelemme nuoruutta kronologisen, sosiaalisen ja institutionaalisen iän sekä psyykkisen kehityksen näkökulmista. Käsittelemme opinnäytetyössämme nuoruutta ikävaiheena, koska se on aivan erityinen elämänvaihe ihmisen elämässä ja haluamme selvittää nuorena äideiksi tulleiden elämänkulkua. 2.1 Nuoruus ikävaiheena Nuoruus on kehityksellinen ikävaihe, kasvua ja kypsymistä, joka johtaa aikuisuuteen (Raitanen 2001a, ). Se on vaikeasti rajattavissa oleva ajanjakso lapsuuden ja aikuisuuden välissä, joka voidaan määritellä monin eri tavoin (Raitanen 2001b, ). Nuoruus alkaa fyysisistä muutoksista, mutta sen päättyminen määritellään tiettyjen yhteiskunnassa yleisesti vallitsevien aikuistumisen ehtojen perusteella (Aapola

9 1999, 145), kuten työelämään siirtymisen ja oman kodin perustamisen kautta (Aapola & Ketokivi 2005, 7 32). 5 Yleisimmin ikään viitattaessa tarkoitetaan kronologista ikää (Aapola 1999, 227). Kronologisen iän mukaan nuoruus sijoittuu ikävuoden välille (Dunderfelt 1997, 92). Nuoruutta ei voi kuitenkaan määritellä vain kronologisen iän mukaan, koska erilaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset tapahtuvat yksilöllisesti (Nurmi 1997, ; Rantamaa 2001, 49-95). Kronologisesti samanikäisten elämäntilanteet ja -vaiheet voivat olla hyvinkin erilaisia. Heidän toiveensa ja toimintakykynsä voivat poiketa paljonkin toisistaan. Toisaalta sosiaalinen ikä vaikuttaa kronologista ikää enemmän, koska muilla tekijöillä, kuten perhetilanteella, sukupuolella tai sosiaalisella asemalla on suurempi merkitys. Eri ikäiset voivat muistuttaa toisiaan ja olla samanlaisessa elämäntilanteessa, esimerkiksi opiskelijaa pidetään usein nuorempana kuin mitä hän on. (Aapola 1999, 234; Rantamaa 2001, 49-95). Havighurstin (1972) mukaan nuoruuteen liittyviä kehitystehtäviä ovat sukupuoliroolin omaksuminen, avioliittoon ja perhe-elämään valmistautuminen, emotionaalisen itsenäisyyden saavuttaminen, sosiaalisesti vastuullisen käyttäytymisen omaksuminen, uusien suhteiden luominen kumpaankin sukupuoleen, oman fyysisen olemuksensa hyväksyminen sekä ideologian ja maailmankatsomuksen kehittäminen (Nurmi 1997, ). Niiden läpi käymisellä on suuri merkitys yksilön persoonallisuuden muotoutumisen kannalta. Aikuistuminen voidaan määritellä myös juridisesti, jolloin puhutaan institutionaalisesta iästä (Aapola 1999, 231). Suomessa virallinen täysi-ikäisyyden ja aikuisuuden raja on 18 vuotta. Tätä nuoremmat määritellään nuoriksi. 18 vuotta täytettyään nuoresta tulee yhteiskunnan täysivaltainen jäsen, jolla on aikuisen velvollisuudet ja monet oikeudet. (Marin 2001a, ; Oinonen 2001, ) Vasta täysi-ikäinen voi esimerkiksi solmia avioliiton sekä osallistua kokonaisvaltaisesti muun muassa työelämään ja yhteiskunnallisten asioiden hoitoon (Avioliittolaki 1987/411; Suomen perustuslaki 1999/731). Alaikäisyytensä vuoksi nuoret äidit joutuvat turvautumaan omien vanhempiensa apuun monissa käytännön asioissa. He eivät esimerkiksi pysty allekirjoittamaan virallisia papereita ilman huoltajaansa. Vaikka nuori kokisi olevansa kypsä

10 hoitamaan asioitaan, ei hänen kronologinen ikänsä riitä siihen. (Kelhä 2003, 41; Särkiö 2002, 79.) 6 Nuorella on oppivelvollisuus 17-vuotiaaksi asti (Peruskoululaki 1983/476). Nuorelle äidille voi aiheutua hankaluuksia peruskoulun loppuun käymisessä, koska lapsen hoidon ja koulunkäynnin yhteensovittaminen voi olla vaikeaa. Usein nuori saa kuitenkin suoritettua peruskoulun loppuun erityisjärjestelyillä ja sosiaalisen verkostonsa avulla, kuten Mäkelän (1994, 66) pro gradu -tutkielmasta käy ilmi. 2.2 Nuoresta aikuiseksi Aikuisuuteen siirtyminen tapahtuu nuorten elämänkuluissa hyvin erilaisin tavoin, eikä sitä voi liittää johonkin tiettyyn ikään (Hoikkala 1993, 228). Nuorten aikuistumista tarkastellaan yleensä eri elämänalueilla, kuten työelämässä, koulutuksessa, ihmissuhteissa ja julkisessa osallistumisessa tapahtuvina siirtyminä (Aapola & Ketokivi 2005, 7 32). Aikuistumisessa on havaittavissa kolme vaihetta: siirtyminen taloudelliseen itsenäisyyteen, lapsuuden kodista pois muuttaminen ja omien lasten saaminen (Aapola 1999, 144; Hoikkala 1993, 212; Martti 1999, ; Oinonen 2001, ). Toisaalta nykyisin solmitaan avioliitto ja tullaan vanhemmaksi entistä myöhäisemmässä elämänkulun vaiheessa (Jallinoja 2000a, 16, 66), joten avioitumista ja lapsen saamista ei voi täysin pitää aikuistumisen kriteereinä (Raitanen 2001b, ). Täysi-ikäisyys tai kotoa pois muuttaminen eivät vielä tee nuoresta aikuista. Taloudellista itsenäisyyttä voidaan pitää eräänä keskeisenä aikuisuuden määrittäjänä, koska se on ehto monelle muulle aikuisuuden osatekijälle, kuten oman kodin ja perheen perustamiselle. Toisaalta vakiintumista ja perheen perustamista pidetään todellisen aikuisuuden määrittäjinä. (Martti 1999, ; Oinonen 2001, ) Niemelän mukaan äitiys ei kuitenkaan ole lopullinen aikuistumisen ehto, koska hänen tutkimukseensa osallistuneet nuoret äidit eivät kokeneet nuoruutensa päättyvän lapsen saamiseen. He kokivat elävänsä vain vähän erilaista nuoruutta. Aikuisuus on sidoksissa sosiaaliseen tilanteeseen. Nuoret äidit kokevat itsensä aikuisiksi lapsen kanssa ollessaan, mutta vapaa-ajalla he tuntevat olevansa nuoria. (Niemelä 2005, ).

11 7 Oman arvomaailman mukaan elämistä voidaan myös pitää eräänä aikuistumisen ehtona. Nuori ei enää tee ratkaisuja auktoriteettien sanelemana, jotta tulisi hyväksytyksi, vaan uskoo omiin kykyihinsä. (Raitanen 2001b, ) Aikuistumisen tavoitteina pidetään myös ihmissuhteiden muodostamista ja ylläpitämistä, yhteisten asioiden hoitoon osallistumista sekä elämäntyylin vakiinnuttamista (Rönkä 1992, 3). Aikuisuus saavutetaan sosiaalisesti vähitellen, usein vasta vuosien päästä virallisesta aikuistumisesta. Kaikki eivät välttämättä koskaan saavuta aikuisuutta, jos sen kriteereinä pidetään emotionaalista ja sosiaalista kypsyyttä. (Marin 2001b, ) Aikuistumisen voidaan sanoa jatkuvan koko elämän ajan (Hoikkala 1993, 243). Se vaatii nuorelta omien tavoitteiden ja päämäärien jäsentämistä sekä kykyä päätöksentekoon ja vastuunottoon itsestä ja muista. Nuoren täytyy tasapainoilla yhteiskunnan normien ja omien tavoitteidensa välillä. Hänen on osattava valita erilaisista vaihtoehdoista ja rakentaa eri elämänalueista toimiva kokonaisuus. (Rönkä 1992, 3.) Nuoret äidit pitävät äitiyttään luonnollisena tapana kasvaa aikuisiksi ja he ajattelevat äitiyden olevat itsestään selvä elämäntapahtuma (Hirvonen 2000, 77; Niemelä 2005, ). He kokevat aikuistumisen merkittävimmiksi asioiksi ihmissuhteet ja kodin, jolloin se eroaa normatiivisesta, koulutusinstituutioihin ja työelämään liittyvästä aikuistumisesta (Niemelä 2005, ). 3 VARHAINEN ÄITIYS Tarkastelemme tässä luvussa äitiyteen kasvamista, nuoren äidin erityisyyttä sekä kerromme lyhyesti yhteiskunnan tarjoamista tuista ja palveluista nuorelle äidille. 3.1 Äitiyteen kasvaminen Raskaus on merkittävä käännekohta elämässä. Tällöin ajatuksissa oleva elämänkulku muuttuu ja sen merkityksellisyys voi kyseenalaistua. Kaikki voi tuntua odottavasta äidistä hämmentävältä tai ahdistavalta. Tämän seurauksena hänen on arvioitava elämäänsä uudelleen. Raskaaksi tulemisen myötä naisen on hyväksyttävä tuleva äitiytensä. Hän miettii tulevaisuuttaan ja tulevan äitiyden merkitystä elämän kannalta.

12 Odottava äiti pohtii myös elämäänsä ohjaavia arvoja uudelleen. (Hänninen & Valkonen 1999, ) 8 Raskaus on hyvin merkityksellinen elämänkulun vaihe naisen elämässä. Se vaatii naiselta kypsyyttä, henkisiä valmiuksia sekä usein myös riittävää kronologista ikää, jotta raskauden ajan muutokset ja tuntemukset muotoutuisivat luontevaksi osaksi äitiyttä ja naisen tulevaa elämää. (Hirvonen 2000, 36.) Raskauden aikana nainen joutuu pohtimaan suhdettaan omaan itseensä uudella tavalla. Hän valmistautuu äitiyteen niin käytännön kuin ajatuksen tasolla ja miettii, millaista äitinä oleminen on. (Nummenmaa 1985, ) Äitiys muodostuu naiselle yhdeksi identiteetin osa-alueeksi ja tärkeäksi itsetunnon lähteeksi. Se muuttaa voimakkaasti hänen käsityksiään omasta itsestään. (Niemelä 1979, ) Äitiyteen kasvaminen tuo paljon muutoksia naisen elämään. Äitiyden myötä naisen on luovuttava tyttären roolista ja siirryttävä äidin rooliin. Odottavan äidin suhde omaan äitiinsä muuttuu tasavertaisemmaksi. Usein äidin ja tyttären välit parantuvat raskauden myötä. Myös parisuhde muuttuu: puolisoiden väliseen tiiviiseen suhteeseen on tehtävä tilaa syntyvälle lapselle. Äiti luo tunnesuhteen lapseensa raskausaikana, usein jo raskauden suunnitteluaikana. Äitiys muuttaa naisen elämää myös konkreettisesti. Lapsen synnyttyä elämää on rakennettava uudelleen, koska lapsi on otettava huomioon jokaisella elämänalueella. (Nummenmaa 1985, ) Koska nuoren elämäntilanne ja rooli muuttuvat huomattavasti äitiyden myötä, äidin roolin omaksuminen saattaa tuottaa vaikeuksia. Nuoren voi olla vaikea luopua aiemmista opiskelijan ja nuoren rooleistaan. Aiempi rooli on voinut olla hyvinkin palkitseva, joten oudon ja uuden äidin roolin omaksuminen voi tuntua pelottavalta. Jotta nainen voi omaksua äidin roolin, hänen on oltava tietoinen omista tunteistaan ja siitä, että hän on tulossa äidiksi. (Niemelä 1979, ) Äidin rooli ei sovi kaikille. Jokaisen tulisi itse saada valita äitiys ja tutkimusten mukaan nuoret äidit kokevatkin äidiksi tulonsa omana valintanaan. (Särkiö 2002, 52.) Raskauteen kuuluu myös ristiriitaisia tunteita tulevaan lapseen ja äitiyteen liittyen. Ristiriitaiset tunteet voivat hämmentää äitiä, vaikka lapsi olisikin toivottu ja suunniteltu. Raskaana oleva nainen voi tuntea samanaikaisesti iloa ja ylpeyttä, mutta myös

13 9 surua, kiukkua ja ärtymystä. Äidin on tärkeää tiedostaa erilaiset tunteensa, jotta hän pystyy sisäistämään äitiytensä. Yleensä odotetaan, että nainen on onnellinen ja iloinen raskaudestaan. Tämä voi vaikeuttaa äidin omien kielteisten tunteiden hyväksymistä. (Niemelä 1991, ) Negatiivisten tunteiden käsittely ja hyväksyminen helpottuu, jos äidillä on läheisiä ihmisiä tukenaan. (Nummenmaa 1985, ) Äitiys on voimakkaasti arvolatautunut teema. Äitiys instituutiona määrittelee äidin erilaisin odotuksin, vaatimuksin ja normein, joita kukaan ei pysty täyttämään. Vaatimuksiin voi vastata vain, jos kieltää todelliset tunteensa. Tunteiden kieltäminen on haitallista sekä äidille itselleen että lapselle. Kun äiti ei pysty vastaamaan näihin odotuksiin, hän voi kokea olevansa huono äiti. Äitimyytti vaatii muun muassa, että äiti on aina kärsivällinen, eikä saa koskaan väsyä lapseensa. Hänen täytyisi unohtaa omat tarpeensa ja elää vain lapsen ehdoilla. (Niemelä 1991, ) 3.2 Nuoren äitiys ongelma vai voimavara? Joidenkin nuorten aikuistuminen ja mielekkään elämänkulun rakentaminen tapahtuu koulutuksen sijaan esimerkiksi perheen perustamisen kautta (Komonen 2000, ). Osalle nuorista varhainen äitiys voi olla hyvä vaihtoehto (Räsänen & Saikkonen 1988, ). Esimerkiksi jos nuori ei ole saanut jatkokoulutuspaikkaa tai töitä, äitiys voi tarjota nuoren elämään sisältöä ja jopa muuttaa elämän suuntaa. Vanhemmuus voikin selkiyttää nuoren elämää. (Hirvonen 2000, 76, 176.) Varhaista äitiyttä on tutkittu paljon etenkin Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa. Ulkomailla nuorten äitiydestä puhutaan ongelmakeskeisemmin kuin Suomessa. Tähän ovat syynä muun muassa ongelman laajuus ja siitä johtuvat sosiaaliset ongelmat (Rönkä 1992, 46). Nuorten äitiys on huomattavasti yleisempää muualla maailmassa kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on keskimäärin tuhatta vuotiasta naista kohti 43,7 synnytystä ja Meksikossa 85,2. Suomessa oli vuonna ,1 synnytystä tuhatta vuotiasta naista kohti. (Tilastokeskus 2005a, 615.) Ulkomaisissa tutkimuksissa varhainen äitiys nähdään ei-toivottavana ilmiönä, joka vaarantaa sekä lapsen että äidin tulevaisuuden ja kehityksen. Suurimpana ongelmana

14 10 nähdään nuorten äitien taloudelliset vaikeudet. Ulkomaisten tutkimusten mukaan he tulevat todennäköisesti työskentelemään heikommin palkatuissa työtehtävissä ja heidän koulutuksensa on vähäisempää kuin muilla nuorilla. Varhaisen äitiyden katsotaan johtavan yksinhuoltajuuteen, pysyvään köyhyyteen, psyykkisiin ongelmiin sekä riippuvuuteen sosiaaliturvasta. (ks. esim. Hofferth 2001, ; Stevens-Simon & Lowy 1995, ) Nuorten äitien taloudellinen tilanne on turvattu paremmin Suomessa kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa teiniraskaus on todellinen riski (Bertaux 1997, 76 91). Hyvän sosiaaliturvan lisäksi ilmaisen koulutuksen vuoksi suomalaisella nuorella äidillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä elämässään ja sijoittua työelämään kuin Yhdysvalloissa elävällä (Niemelä 2003, 87). Kotimaisissa tutkimuksissa varhainen äitiys nähdään yleensä voimavarakeskeisemmin kuin ulkomaisissa tutkimuksissa. Anna Riikka Niemelä on tutkinut pro gradussaan varhaista äitiyttä elämänkulun ja kulttuuristen ikäjärjestysten näkökulmasta. Hän haastatteli vuotiaita äitejä ja isiä, jotka olivat tulleet vanhemmiksi vuotiaina. Tutkimuksen mukaan nuorten äitiys määrittyi myönteiseksi, luonnolliseksi ja itsestään selväksi tapahtumaksi elämässä. Hyvän äitiyden ajateltiin syntyvän luonnostaan, käytännön kokemuksen myötä. Valmius äidiksi riippui yksilön omasta kokemuksesta sekä kyvystä ottaa vastuu, eikä edellyttänyt tiettyä kronologista ikää, korkeaa koulutusta tai vakiintunutta taloudellista asemaa. Lasten hankkiminen aikaisin nähtiin positiivisena sekä lapsen että äidin kannalta. Eila Hirvonen on kuvannut alle 18-vuotiaiden kokemuksia raskaudestaan, tulevasta vanhemmuudestaan ja elämäntilanteestaan etnografisessa tutkimuksessaan, joka on ensimmäinen aiheesta Suomessa tehty väitöstutkimus. Tutkimuksen mukaan raskauden jatkaminen ja synnyttäminen oli nuorille moraalinen valinta, he tekivät päätöksensä itse ja saivat perheeltään tukea päätökseensä. Nuoret pitivät raskautta ja synnytystä luonnollisena asiana naisen elämässä. Nuoret äidit pitivät elämäntilannettaan hyvänä, vaikka heillä olikin taloudellisesti tiukkaa. Nuoret uskoivat selviävänsä vanhemmuudesta terveen järjen, arjen taitojensa ja sosiaalisen verkostonsa turvin. He olivat saaneet usein mallin varhaisesta vanhemmuudesta ja siitä selviämisestä lapsuudenkodistaan.

15 11 Äitiys on kulttuurisesti arvotettu teema, johon liittyy paljon kulttuurisia normeja, kuten ikänormit. Varhainen äitiys rikkoo kulttuurisia ikäjärjestyksiä (Rantamaa 2001, 49 95) ja voi siten määrittyä vääränlaiseksi äitiydeksi. Ikäsidonnaisuudella ei ole kuitenkaan enää nykyisin niin suurta merkitystä kuin ennen, koska esimerkiksi lasten hankkiminen ei liity enää vain tiettyyn ikään (Marin 2001b, 17 48; Martti 1999, ; Niemelä 2005, ). Nuorten äitien mukaan äitiys ei ole riippuvainen kronologisesta iästä, jos nuori on henkisesti ja emotionaalisesti valmis lapsen tuomaan vastuuseen ja muutokseen (Hirvonen 2000, 86; Niemelä 2005, ). Varhaista äitiyttä pidetään ongelmallisena, koska se ei vastaa yhteiskunnassa vallitseviin odotuksiin tavallisesta nuoren naisen elämänkulusta (Komonen 2000, ; Niemelä 2003, 96). Nuorten äitien aikuistuminen eroaa yhteiskunnan ihanteista ja odotuksista. Tutkimusten mukaan nuoret äidit eivät itse pidä varhaista äitiyttään ongelmallisena tai riskinä. Tästä huolimatta he joutuvat selittelemään ja perustelemaan valintojaan suhteessa elämänkulkuun ja ikään liittyviin kulttuurisiin odotuksiin. (Hirvonen 2000, 163; Niemelä 2005, ) Niemelän (2003, 72) mukaan nuorten äitien puheessa on nähtävissä länsimaisen nuoruuskäsityksen kaksiulotteisuus. Yhtäältä nuoruus on hyvän äitiyden voimavara, koska nuoret äidit ovat mielestään spontaaneja ja järkeviä sekä jaksavat paremmin olla lastensa kanssa. He perustelevat varhaista äitiyttään myös sillä, että nuoren iän ansiosta suhde lapseen on luonteva ja esimerkiksi murrosikäistä on helpompi ymmärtää. (Niemelä 2005, ) Toisaalta äidin nuoruus voidaan nähdä haittana ja jopa riskitekijänä, koska hänen kehityksensä on vielä kesken. Nuori joutuu ottamaan huomattavasti aiempaa enemmän vastuuta ja huolehtimaan muistakin kuin itsestään. Näin ollen hänen on pakko kasvaa henkisesti aikuisemmaksi, jotta pystyy vastaamaan äitiyden haasteisiin. (Niemelä 2003, ) Naisella on myöhemmin elämässään paremmat mahdollisuudet vastata äitiyden asettamiin haasteisiin kuin nuorena, koska koulutus ja elämänkokemus sekä identiteetin muotoutuminen antavat naiselle paremmat valmiudet lapsen kasvattamiseen kuin nuorelle naiselle (Niemelä 1979, ).

16 12 Nuoret äidit kokevat äitiyteen kasvamisen tapahtuvan vähitellen ja etenevän omalla painollaan. He kokevat äitiyteen kasvamisen olevan luonnollinen tapahtuma, johon ei pysty valmistautumaan etukäteen (Hirvonen 2000, 89; Niemelä 2003, 47 48). Nuoret äidit luottavat kasvavansa ja kehittyvänsä lapsen mukana tarpeeksi hyviksi äideiksi. He uskovat osaavansa toimia lapsen kanssa oikein terveen järjen ja vaiston ansiosta. (Hirvonen 2000, 89.) Nykyisin lasten hankkiminen on usein tietoinen valinta ja lapset hankitaan entistä vanhempina (Paajanen 2002; Vehviläinen-Julkunen 1999, ). Nuoret naiset saattavat kokea äitiyden ja perhe-elämän kahlitsevana (Nätkin 1991, 11 25), jonka vuoksi lapsia hankitaan vasta keskimäärin 30-vuotiaana (Stakes 2005b). Perheellistymiseen liittyy erilaisia riskejä, kuten avioliiton päättyminen ja lapsen kasvattamiseen liittyvät ongelmat. Nuoret ovat nykyisin hyvin tietoisia näistä riskeistä. Tämä saa heidät varovaisiksi ja siirtää usein perheen perustamista myöhemmäksi. (Jallinoja 2000a; Jallinoja 2000b, 122; Ketokivi 2004, ) Ketokiven (2004, ) tutkimuksen mukaan ne, jotka ovat perustaneet perheen alle kolmekymppisinä, joutuvat selittelemään valintojaan. Suuri osa nuorista aikuisista on kuitenkin valmis kohtaamaan perheellistymiseen liittyvät riskit, sillä se tuo myös tietynlaista turvallisuutta elämään (Oinonen 2001, ; Perho 2000). Toisaalta nuoret äidit eivät välttämättä edes tiedosta tai pohdi äitiyteen liittyviä riskejä (Niemelä 2005, ). 3.3 Riskiäitiyttä? Varhaisella äitiydellä voi olla kauaskantoisia ja laaja-alaisia seurauksia nuorelle äidille, koska hän joutuu käymään läpi samanaikaisesti kahta merkittävää kehitystehtävää; omaa itsenäistymistään sekä äitiyteen kasvamista (Räsänen & Saikkonen 1988, ). Nuoren psyykkinen kehitys voi vaikeutua raskauden myötä. Nuori äiti ja hänen lapsensa altistuvat muita äitejä ja heidän lapsiaan herkemmin erilaisille psyykkisille kriiseille ja psykososiaalisille ongelmille. Tämä johtuu siitä, että nuoren äidin omat kehitystehtävät ovat kesken ja hänellä on vähäiset kyvyt käsitellä muuttunutta elämäntilannettaan (Hirvonen 2000, 34; Räsänen & Saikkonen 1988, ).

17 13 Nuoren äitiydestä puhuttaessa kronologisesti alhaista ikää pidetään lääketieteen näkökulmasta riskitekijänä. Koska nuoren äidin fyysinen, sosiaalinen ja emotionaalinen kasvu ja kehitys ovat vielä kesken, elimistö ei aina kestä raskauden ja synnytyksen aiheuttamaa rasitusta. Nuorella äidillä esiintyy raskausaikana muita äitejä tavallisemmin ylipainoisuutta, korkeaa verenpainetta, anemiaa sekä raskausmyrkytystä. Nuorella äidillä on tavallista suurempi riski sosiaaliseen eristäytymiseen, masentuneisuuteen, päihteiden käyttöön sekä toistuviin peräkkäisiin raskauksiin, jotka lisäävät entisestään sosiaalisia, fyysisiä ja henkisiä paineita (Piippo 1995, 47 51). Nuori voi aiheuttaa omilla elämäntavoillaan riskejä raskaudelleen. Hän ei välttämättä ymmärrä elämäntapojensa mahdollisia seurauksia syntymättömälle lapselleen. Tästä syystä vastasyntyneen alhaisen syntymäpainon, ennenaikaisen synnytyksen ja synnytyskomplikaatioiden riski kasvaa. Nuorten raskauksien lääketieteelliset ongelmat liittyvät usein huonoihin sosiaalisiin oloihin. Esimerkiksi nuoret äidit menevät usein neuvolaan myöhemmässä vaiheessa kuin muut äidit. (Piippo 1995, ) Myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta nuoren äitiyttä pidetään riskitekijänä. Nuori äiti on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta, sillä hän ei ole useinkaan ehtinyt valmistautua mihinkään ammattiin. Tämän vuoksi nuorella äidillä on suurempi riski joutua työttömäksi ja kärsiä työttömyyden mukanaan tuomista taloudellisista vaikeuksista. (Hirvonen 2000, 34). Nuoresta äidistä voi tuntua jossain elämänsä vaiheessa, että häneltä on jäänyt nuoruus elämättä, jolloin hän voi alkaa etsiä nuoruutta myöhemmin (Ketokivi 2005, ). Toisaalta Hirvosen (2000, 87) tutkimukseen osallistuneet nuoret äidit eivät kokeneet, että heidän nuoruutensa jäisi elämättä tai he menettäisivät elämässään jotain merkittävää äitiyden vuoksi. Heillä oli mielestään riittävästi kokemusta nuorena olemisesta, koska heidän nuoruutensa oli alkanut aikaisin. Myöhemmässä vaiheessa nuoren äidin lapsella on suurempi riski aloittaa päihteiden käyttö ja sukupuolielämä tavallista aikaisemmin sekä tulla itse raskaaksi nuorena. Jos nuori tulee lyhyen ajan sisällä uudelleen raskaaksi, edellä mainitut riskitekijät korostuvat. (Piippo 1995, ) Myös Hirvosen (2000, 175) mukaan varhainen vanhemmuus siirtyy usein sukupolvelta toiselle.

18 3.4 Apua ja tukea arkeen 14 Ensimmäistä kertaa äidiksi tuleminen on aina suuri elämänmuutos äidin iästä riippumatta. Kaikki uudet äidit tarvitsevat apua ja tukea lapsen saamisen jälkeen. Etenkin nuoret äidit tarvitsevat paljon tukea tämän uuden haasteen edessä. (Kukkonen & Salo 2000, 10.) Hanna Särkiö on tutkinut pro gradussaan alle 18-vuotiaiden äitien voimavaroja ja selvittänyt yhteiskunnallisia keinoja heidän tukemisekseen. Hänen tutkimuksensa mukaan nuoret äidit tarvitsevat usein sosiaalista, taloudellista ja käytännön apua ja tukea. Luonnollisimmin nuori äiti saa apua sukulaisiltaan ja ystäviltään. Suurimmaksi yksittäiseksi tuen lähteeksi ja voimavaraksi nousi tutkimuksen mukaan oma lapsi. Äidit jaksavat lapsen tuomien tunnekokemusten, kuten rakkauden ja ylpeyden avulla. (Särkiö 2002, 80.) Yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja ovat erilaiset etuudet, palvelut ja ammatillinen tuki. Kaikilla äideillä iästä riippumatta on oikeus etuuksiin, kuten äitiysrahaan ja lapsilisään. Näillä on tarkoitus kattaa lapsista aiheutuvia kuluja. Nuorta äitiä saattaa huolettaa taloudellinen selviytyminen. Suomessa pyritään turvaamaan perheiden hyvinvointi ja taloudellinen tilanne. Nuorelle perheelle kuuluvat samat sosiaalietuudet kuin muillekin lapsiperheille. Jokaisella perheellä on oikeus muun muassa vanhempainrahaan ja -vapaaseen ja kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla päivähoitopaikkaan. (Kela 2004; Laki lasten päivähoidosta 1973/36.) Yhteiskunnan tarjoamista tuista huolimatta nuorten perheiden taloudellinen tilanne on usein heikko, koska äitiys- ja vanhempainraha ovat ansiosidonnaisia. Tämä heikentää erityisesti nuorimpien äitien ja opiskelijoiden taloudellista asemaa, koska he eivät ole vielä ehtineet aloittaa työuraansa. Tämän vuoksi he saavat pienimmän päivärahan, joka on vain 15,20 euroa päivässä. (Kela 2004; Väestöliitto 2005.) Palveluita voi käyttää tarvittaessa. Niitä järjestävät sekä julkinen että yksityinen sektori. Palvelut voidaan jakaa tavallisiin lapsiperheiden palveluihin ja erityispalveluihin. Tavallisia lapsiperheille suunnattuja palveluja ovat esimerkiksi päivähoito ja neuvolatoiminta. Erityispalveluita, jotka on tarkoitettu tukemaan arjessa jaksamisessa, mikäli tavalliset palvelut ovat riittämättömiä, ovat esimerkiksi perhetyö ja kasvatus- ja perheneuvolan palvelut. (Särkiö 2002, 69, 71.)

19 15 Nuori äiti saa ammatillista tukea sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiltä. Hän voi saada tukea neuvolan terveydenhoitajalta, jolta voi kysyä mistä tahansa lapsen kasvatukseen, hyvinvointiin ja omaan äitiyteen liittyvistä asioista (Kukkonen & Salo 2000, 10). Terveydenhoitaja voi myös ohjata nuoren muiden palvelujen piiriin ja äidin ollessa alaikäinen hän ottaa yleensä yhteyttä sosiaalityöntekijään. Sosiaalityöntekijä miettii yhdessä perheen kanssa mahdollisesti tarvittavia tukimuotoja, esimerkiksi perhetyötä. Perhetyöntekijä voi auttaa nuorta äitiä käytännön asioiden hoitamisessa sekä arjen askareiden opettelussa. Mikäli nuori äiti tarvitsee erityistä tukea, hän voi ottaa yhteyttä perheneuvolan psykologiin (Kukkonen & Salo 2000, 10). Suurimmilla paikkakunnilla on ensikoteja, jotka ovat hyvä tukimuoto äitiyden opettelemisessa. Ensikoti on tarkoitettu nuorille perheille, jotka eivät selviydy itsenäisesti ja tarvitsevat jatkuvaa ohjausta arkielämässä tai vauvan hoidossa. Ensikotiin hakeudutaan sosiaalitoimiston kautta. (Ensi- ja turvakotien liitto 2005; Kukkonen & Salo 2000, 10.) Nuorella äidillä on mahdollisuus saada vertaistukea muilta äideiltä. Sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluita ovat esimerkiksi äiti-lapsikerhot, äitien ryhmäkokoontumiset sekä vauvamuskarit. (Särkiö 2002, 72.) Nuoret äidit ovat perustaneet oman yhdistyksen, Teini Perheiden Yhdistys ry:n, joka tarjoaa tietoa ja vertaistukea nuorille äideille. Yhdistys toimii valtakunnallisesti ja se on perustettu Lahdessa vuonna (Kamppuri & Heikkinen 2006.) 4 ELÄMÄNKULKU 4.1 Elämänkulku käsitteenä Life course, life cycle ja life span ovat englanninkielisiä käsitteitä, jotka käännetään usein elämänkaareksi tai elämänkuluksi. Käsitteitä käytetään usein synonyymeinä, mutta niillä on erilaiset merkitykset. Life cycle ja life span -käsitteitä käytetään psykologiassa, kun taas sosiologiassa puhutaan käsitteellä life course. (Antikainen 1998, 101; Marin 2001b, 17-48; Tuomi & Elämänkulkutyöryhmä 1999, 41, 45, 132.)

20 16 Life span eli elämänkaari tai elämän jänne kuvaa ihmisten sisäisten tekijöiden merkitystä elämänkulussa. Sen mukaan yksilölliset tekijät, elämänkokemukset ja elämänhistoria vaikuttavat kaikkiin elämän muutoksiin. (Marin 2001b, ) Life course käsitteen mukaan elämänvaiheita voi kokea uudelleen, mutta eri tavoin. Se sisältää life span käsitteen sekä lisäksi ne yhteiskunnalliset tekijät, jotka vaikuttavat ihmisen mahdollisuuksiin rakentaa omaa elämänkulkuaan. (Marin 2001b, ) Elämänkulkua määriteltäessä voidaan käyttää myös elämänuran tai -radan käsitteitä, jotka viittaavat muita käsitteitä enemmän elämän etenemiseen. Elämänuran käsitteen mukaan elämällä on selvä päätepiste, jota kohti ihminen pyrkii. Myös elämänpolun käsite viittaa elämänkulkuun. Se korostaa eteen tulevia valinnan mahdollisuuksia, päämäärän tuntemattomuutta ja tavanomaisista ratkaisuista poikkeamisia. (Marin 2001b, ) Valitsimme opinnäytetyöhömme elämänkulun käsitteen, koska haluamme korostaa elämänkulkujen monimuotoisuutta. Emme usko ihmisen elämän kulussa olevan kyse määrättyjen vaiheiden läpikäymisestä tietyssä järjestyksessä, vaan haluamme korostaa jokaisella yksilöllä olevan oma elämänkulkunsa. (Antikainen 1998, 101; Sosiaali- ja terveysministeriö 1999b.) Elämänkulun lähtökohtana on usein avoin ja myönteinen suhde elämän ymmärtämiseen (Pohjola 1994, 51), mikä korostuu opinnäytetyössämme. Päädyimme elämänkulkuun liittyvään näkökulmaan myös sen ajankohtaisuuden vuoksi. Se on edelleen ajankohtainen, vaikka onkin ollut tutkimuksellisesti merkittävä jo usean vuosikymmenen ajan (Sosiaali- ja terveysministeriö 1999a). 4.2 Siirtymät elämänkulun määrittäjinä Elämänkulkua voidaan tarkastella erilaisten elämänvaiheiden, tapahtumien ja valintojen ketjuna. Elämän katsotaan tällöin olevan sarja siirtymisiä vaiheesta tai tapahtumasta toiseen. Elämäntapahtumia ja ihmisen kehitystä voidaan pitää eräänlaisina siirtyminä, jotka ohjaavat elämänkulkua. Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät voivat yhdenmukaistaa tätä siirtymien sarjaa, jolloin voidaan havaita ihmisiä yhdistäviä yleisiä elämänkulun rakenteita. (Marin 2001b, )

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen

Mauste-hanke. Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Mauste-hanke Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus th Niina Happonen th Pauliina Rissanen Maahanmuuttajien englanninkielinen perhevalmennus Tarkoituksena tarjota: - tasalaatuisia palveluita

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Virittävä valistus

Virittävä valistus Virittävä valistus 17.11.2014 Valistus ja elämäntapojen muutos 1979 Teesejä valistuksesta 1981 Valistuksen paikka 1990 Jäikö virittävän valistuksen aate vaikuttamaan 1999 Valistus normilähteenä Valistus

Lisätiedot

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day.

ESITTELY. Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely. Age Grade Getting to school. School day. ESITTELY Valitse oppilas jonka haluaisit esitellä luokallesi ja täytä alla oleva kysely NOTES ON McMath student s name Age Grade Getting to school School day Favorite subjects Least favorite subjects Electives

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto

Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto Erasmus Intensive Language Course KV kevätpäivät Kuopio 9.5.2011 Päivi Martin, Lapin yliopisto EILC KOKEMUKSIA LAPISTA HAKEMUS BUDJETTI JÄRJESTÄVÄTAHO & VASTUU TYÖNJAKO KIELENOPETUS OHJELMA JA PALJON KOKEMUKSIA

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Miesten ja naisten yksinäisyys

Miesten ja naisten yksinäisyys Miesten ja naisten yksinäisyys - Näkökulmana elämänkulku Elisa Tiilikainen, VTM, väitöskirjatutkija Vanhuus ja sukupuoli -seminaari 20.11.2015, Tieteiden talo, Helsinki Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Henkilötietosuojattu data

Henkilötietosuojattu data Henkilötietosuojattu data Päivi Timonen Johtaja Kuluttajatutkimuskeskus Valtiotieteellinen tiedekunta / Päivi Timonen/ henkilötietosuojattu data www.helsinki.fi/yliopisto 7.2.2017 1 Lähtökohtana henkilöt

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Kehittämisen myönteinen kehä

Kehittämisen myönteinen kehä Kehittämisen myönteinen kehä Järjestöt ja kunnat kumppanuuden uudet askeleet 3.12.2014 Joensuu Mervi Janhunen-Ruusuvuori gsm: 050 439 0535 mervi.janhunen-ruusuvuori@naapuri.fi Mervi Janhunen-Ruusuvuori

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Vauvavuodet kerralla ohi?

Vauvavuodet kerralla ohi? Vauvavuodet kerralla ohi? Vanhempien näkemyksiä sisarusten ikäeroista Jenni Moisio valt.kand., Yhteiskuntapolitiikka, Helsingin yliopisto yhteistyössä Jaetut elämät-hankkeen kanssa, Väestöliitto ja Suomen

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa

Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot