Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä. Ylöjärvi El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue

Transkriptio

1 Lasten mielenterveystyön palveluverkon päivitystä Ylöjärvi El Anne-Mari Borg, Lastenpsykiatrian vastuualue

2 Lasten mielenterveysongelmien yleisyydestä Mitä on varhainen tunnistaminen lasten mielenterveystyössä ja lastenpsykiatriassa? Lasten mielenterveystyön hoitoketjusta palveluverkoksi Mitä keinoja on ehkäisevän työn toteuttamiseksi? Kuinka psykososiaalista tukea tarvitsevia lapsia voisi auttaa mahdollisimman varhain? 2

3 Lasten mielenterveysongelmien esiintyvyydestä Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan % lapsista kärsii mielenterveysongelmista (Costello ym. 2005, Merikangas ym. 2010) Suomalainen LAPSET-tutkimus (Almqvist 1999) 20 %:lla suomalaisista 8-9 -vuotiaista lapsista on psyykkisiä oireita 10 % tarvitsisi lastenpsykiatrista hoitoa Seurantatutkimukset Suomessa (Sourander ym. 2004, 2008) Lasten psyykkisten häiriöiden esiintyvyys ennallaan, profiilissa muutosta Edelleen vain alle puolet hoitoa tarvitsevista lapsista ohjautuu hoitoon 3 TAYS Pirkanmaan Lasten sairaanhoitopiiri ja naisten toimialue Esittäjän Perheiden nimi parhaaksi

4 Mielenterveysongelmien esiintyvyydestä alle kouluikäisillä lapsilla Tanskalaisilla 1,5 -vuotiailla lapsilla (Copenhagen County Child Cohort, Skovgaard 2000) psyykkisten häiriöiden esiintyvyys oli %: o joista yleisimpiä vuorovaikutushäiriöt 8,5 % (DC:0-3) o tunne- ja käytöshäiriöt 4,3 % Jo nelivuotiailla voidaan tunnistaa yleisimpiä lastenpsykiatrisia häiriöitä (Wichstrøm 2011, ikäkohorttitutkimus Norjassa): o Yleisesiintyvyys 7.1 % Suomessa o Kolmivuotiailla vanhemmat raportoivat psyykkisiä oireita 8-10 % lapsista (Sourander 2001) o Vauvaikäisistä (4, 8 and 18 kk) esiintyi vetäytyvyyttä 3% lapsista terveyskeskuslääkärin arvioimana (Puura 2010). o Aggressiivisten oireiden pysyvyys suurinta 3-vuotiaista 12-vuotiaisiin (Pihlakoski 2006) o Väestöotoksessa 4-9-vuotiailla lapsilla 8.5 % diagnosoitiin lastenpsykiatrinen häiriö (Borg ym. 2013) 4

5 Lasten mielenterveystyön kehittämishanke (LAMIKE) (3) Vanhempien ja/tai opettajien arvioimana psyykkisesti oireilevien 4-9 -vuotiaiden lasten osuus aineistossa (n = 2682) on 17% (Vahvuudet ja vaikeudet -kysely) Terveydenhoitajilla oli vähäistä huolta 19 % ja selvää huolta 9% hankkeen tavoittamista lapsista (n = 4178) Terveyskeskuslääkärien arvion mukaan (LAPS) (n = 2604) 12% lapsista ja perheistä tarvitsee perusterveydenhuollon ja perustason hoitoa ja tukea 9 % kohdalla lapsista ja perheistä tulisi harkita lastenpsykiatrista arviota tai muuta erikoistason tukea 5

6 Yhteiset haasteet Lasten mielenterveysongelmat ovat yleisiä Lapsen oikeus terveyteen (Lapsen oikeuksien julistus) Varhaisella tuella on lapsen koko kehitystä tukeva vaikutus Lapsen psykososiaalisen terveyden seuranta kuuluu lastenneuvoloiden ja kouluterveyshuollon terveystarkastuksiin Lasten psyykkisten häiriöiden ennaltaehkäiseminen ja varhaisen avun tarjoaminen on kaikkien lapsen arkeen liittyvien toimijoiden yhteinen vastuu ja haaste yhteistyölle 6

7 Muut kuntatoimijat Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Kolmas sektori/ Hankkeet Äitiys- ja lastenneuvola Terveydenhoitaja Lääkäri Päivähoito Lastenhoitajat LO ELTO, KELTO Lastenpsykiatria Sosiaalialan osaamiskeskukset Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Lääkäri Koulu Opettaja Rehtori Koulukuraattori Psykologi Oppilashuolto Aikuispsykiatria Kehittämishankk eet Pelastakaa Lapset ry Perusterveydenhuollon erityistasoinen tutkimus ja hoito: 1) Erityistyöntekijät Psykologi Puheterapeutti Toimintaterapeutti Fysioterapeutti 7 Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu: Perhetyö Lastensuojelu Ehkäisevä lastensuojelu 2) Hyvinvointineuvola Aikuisten mielenterveyspalvelut MLL Väestöliitto Omaiset mielenterveystyön tukena ry. Aseman lapset 3) Perheneuvola Päihdepalvelut Setlementti ry. Poliisi Harrastusohjaajat

8 Psykososiaalista tukea tarvitsevien lasten varhainen tunnistaminen ja apu 8

9 Lasten psyykkisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen ja arviointi kuuluu terveysseurantaan Perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy Luotettavat ja yhtenäiset tunnistamisen menetelmät (psyykkiset oireet) Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (VNA 338/2011 ) velvoittaa lapsen mielenterveyden ja perheen hyvinvoinnin systemaattiseen arviointiin laajoissa terveystarkastuksissa aktivoi molempien vanhempien osallistumista edellyttää moniammatillista työotetta sekä varhaista erityisen tuen järjestämistä. Varhaiskasvatuksen ja koulun lisäselvittelyt ja tuki yleinen tehostettu erityinen tuki Kenellä huoli herää? Mitä sitten tehdään? 9

10 Psykososiaalisen terveyden arviointi Lapsen psyykkinen hyvinvointi Tunne-elämä Käyttäytyminen Ajatusmaailma & leikki Yleinen terveydentila Oppiminen Lapsen toimintakyky ja selviytyminen Kotona Vapaa-ajalla, ikätoverisuhteissa Päivähoidossa/ koulussa Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus LAPSEN ELINYMPÄRISTÖ JA PERHEEN VOIMAVARAT 10

11 Standardoituja tunnistamisen menetelmiä on kehitetty helpottamaan tukea tarvitsevien lasten tunnistamista lapsen hyvinvointia tukevien ja vaarantavien tekijöiden jäsentämisessä ottamaan puheeksi perheelle arkaluontoisiakin asioita neutraalisuus, tasavertaisuus kliinistä päätöksentekoa jatkotutkimusten, tuen- tai hoidon tarpeesta yhteiset menetelmät helpottavat yhteisen näkemyksen löytämistä lapsen tuen tarpeesta eri ammattiryhmien kesken Mitattavaa tietoa lasten mielenterveydestä mahdollista koota kansallisesti 11

12 12

13 Päivitys Lasten mielenterveystyön hoitoketjusta palveluverkoksi

14 Lasten mielenterveystyön hoitoketju

15 Hoitoketjun tavoitteet Parantaa psyykkisesti oireilevien lasten tunnistamista Yhtenäistää lasten psykososiaalisen terveyden arviointimenetelmien käyttöä Painottaa sitä, että lapsen terveyden ja kehityksen seurannassa ja arvioinnissa huomioidaan asianmukaisesti sekä lapsen psyykkinen vointi että lapsen kehitykseen vaikuttavat perhe- ja ympäristötekijät Tukea työntekijöitä päätöksenteossa, milloin ja miten lapsen psyykkiseen oireiluun tulee puuttua Kehittää moniammatillisessa yhteistyössä varhaista puuttumista tukevia hoitokäytäntöjä ja arjen tukiverkostojen rakentamista Selkiyttää tutkimuksen ja hoidon porrastusta Parantaa tiedonkulkua sopimalla tiedon kulkuun liittyvistä käytännöistä 15

16 Hoitoketjun rajaus Hoitoketju koskee vuotiaita lapsia Lapsella on psyykkinen häiriö, mikäli hänellä on tunneelämässään, käyttäytymisessään tai ajatusmaailmassaan sellaisia oireita, jotka aiheuttavat hänelle ja/tai hänen ympäristölleen haittaa ja kuormitusta sekä vaikeuttavat selviytymistä arjen haasteissa tai vaarantavat ikätasoista kehitystä. 16

17 Sisältö 1. Hoitoketjun rajaus 2. Hoitoketjun tavoite 3. Tutkimukset ja hoito perusterveydenhuollossa ja perustasolla 4. Lähete erikoissairaanhoitoon 5. Tutkimus ja hoito erikoissairaanhoidossa 6. Epikriisitiedot 7. Jatkohoito ja kuntoutus lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon jälkeen perustasolla 8. Yhdyshenkilöt ja konsultaatiota tarjoavat tahot 9. Hoitoketjutyöryhmän jäsenet 17

18 Keskeiset lähtökohdat ja periaatteet palveluverkossa Tutkitaan hoitopolkua lapsen prosessin näkökulmasta Terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisyn sekä varhaisen avun painopisteet Jaamme vastuuta lasten mielenterveyden huolenpidosta riippumatta ammattikunnasta ja sektorirajoista vanhempien kanssa Se kenellä huoli herää, ottaa huolen välittömästi puheeksi lapsen ja vanhempien kanssa ja suunnittelee, miten ja kenen kanssa erityisen tuen tarvetta selvitellään Lapsen ja perheen asioista keskustellaan perheen ollessa läsnä tai perheen nimenomaisella luvalla. Tämä selventää sekä tiedonkulkua että salassapitovelvollisuuteen liittyviä kysymyksiä Viranomaisten velvollisuus on huolehtia asiallisesta tiedonkulusta palveluverkossa ja jakaa vastuu lapsen tuen/ hoidon järjestelyistä 18

19 LAPSI TERVEYDENHUOLTO JA MUU PALVELUVERKKO Normaaliin kehitykseen kuuluva Terveyden edistäminen ja psyykkinen vaihtelu ennaltaehkäisy Jollakin herää huoli lapsen Tunnistaminen ja varhainen tuki käytöksestä Oireilu haittaa päivittäisiä askareita Arviointi ja erityistuki perustasolla Oireilu aiheuttaa vakavaa haittaa ja vaikeuttaa selviytymistä eri ympäristöissä Lapsi toipuu ja arjen askareet alkavat sujua Diagnostiikka ja hoito erikoissairaanhoidossa Seuranta ja jatkohoito 19

20 Näyttö preventiivisten interventioiden tehosta lasten mielenterveystyössä Kuva: Kaisa Erkkilä 20

21 Preventiivisten menetelmien vaikuttavuudesta ja hyödystä Vahvinta tutkimusnäyttöä lasten mielenterveyden preventiivisten menetelmien osalta on kertynyt: Varhaisvaiheen interventiot Alle kaksitoistavuotiaiden lasten vanhempien ryhmämuotoinen työskentely käytöshäiriöiden ehkäisemiseksi 21

22 Varhaislapsuuden interventioista Erityisen laajoja ja kauaskantoisia myönteisiä tuloksia lapsen ensimmäisen viiden elinvuoden aikana toteutettavilla interventioilla: lapsen kognitiiviseen edistymiseen, koulumenestykseen terveyteen lasten vähentyneeseen kaltoin kohteluun perheissään vähentyneeseen rikollisuuteen nuoruudessa ja aikuisuudessa keskimääräinen taloudellinen hyötysuhde interventioiden kustannusten ja yhteiskunnalle saatavan hyödyn välillä on 1:6 National Clinical Practice Guideline Number 77(NICE) 2010: Antisocial personality disorder: treatment, management and prevention 22

23 Varhaislapsuuden interventioista Interventioiden tehokas kohdentaminen parantaa niistä saatavaa kustannushyötyä: terveydenhoitajien varhaisten koti-interventioiden kohdentaminen korkean riskin äitien ryhmään, on tuottanut selvästi korkeamman kustannushyödyn (5.7) verrattuna matalan riskin äitien ryhmään (1.3) pitkän aikavälin seurannassa lasten ollessa 15-vuotiaita NICE -katsauksen mukaan (2010) keskimääräinen taloudellinen hyötysuhde varhaislapsuuden interventioiden kustannusten ja yhteiskunnalle saatavan hyödyn välillä on 1:6 23

24 Lasten käytösongelmien ehkäisystä 3-12-vuotiailla Käyttäytymisterapeuttiset ryhmämuotoiset interventiot 3 12-vuotiaiden lasten vanhemmille ovat tehokkaita ja kustannuksia säästäviä sekä lasten käytöksen säätelyn että vanhempien mielenterveyden ja vanhemmuustaitojen edistämisessä ja parantamisessa lyhyellä aikavälillä Intervention teho oli riippumaton alkuvaiheessa arvioidusta perheen sosioekonomisesta tilanteesta, tutkimusasetelmasta tai lapsen käytösongelmien vakavuudesta Cochrane: Furlong et al 2012, Nice

25 Ehkäiseviä menetelmiä Suomessa Laajasalo & Pirkola THL raportti 47/2012: Ehkäisevän mielenterveystyön toimivia käytäntöjä palvelujärjestelmän kehittäjille. 25

26 26

27 27

28 TAKE AWAY Eniten kansainvälistä näyttöä tehosta on vanhempien ryhmämuotoisella koulutusohjelmalla lasten käytöshäiriöiden ehkäisemiseksi Varhaisella tuella on lapsen koko kehitystä tukeva vaikutus ja interventioita on tehokkainta keskittää niihin perheisiin, joihin on kasautunut lapsen kehitystä vaarantavia riskitekijöitä Varhaislapsuuden perheinterventiot ovat kustannustehokkaita pitkällä aikavälillä 28 Kuva: Kaisa Erkkilä

29 Kuinka psykososiaalista tukea tarvitsevia lapsia voisi auttaa mahdollisimman varhain? Varhaisen tunnistamisen yhtenäiset ja standardoidut menetelmät terveysseurannassa Se taho, jolla huoli herää, ottaa aktiivisen toimijan roolin perheen kanssa Tuen tarjoaminen lapsen arkiympäristöissä Ehkäisevien menetelmien käyttöönotto perustasolla Yhteistyöverkostojen kokoaminen perheen osallistumisesta huolehtien Lasten mielenterveystyön hoitopolkujen luominen ja vahvistaminen 29