LASTEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN HOITO- JA KUNTOUTUS- PALVELUJÄRJESTELMÄ - VAHVUUKSIA JA VAIKEUKSIA EEVA HUIKKO ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

Transkriptio

1 LASTEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖIDEN HOITO- JA KUNTOUTUS- PALVELUJÄRJESTELMÄ - VAHVUUKSIA JA VAIKEUKSIA EEVA HUIKKO ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 1

2 KELAN JA THL:N SELVITYS vuotiaiden lasten mielenterveyspalvelut Hilmo-rekisteritiedot: lasten määrä, diagnoosit, osastohoito Haastattelut 20 sairaanhoitopiirien ylilääkäriä 17 terveyskeskuslääkäriä 15 johtavaa lastensuojelun asiantuntijaa 11 perheneuvolan johtajaa haastateltavat suurista, keskisuurista ja pienistä kunnista Webropolkysely resursseista erikoissairaanhoito (12) ja perheneuvolat (5) Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 2

3 TAVOITTEENA SELVITTÄÄ Kuinka paljon 5-12 vuotiaita lapsia, joilla jokin psykiatrinen häiriö, on ohjautunut erikoissairaanhoidon palveluihin eri puolilla Suomea aikana ja minkälaisia trendejä ja eroja on havaittavissa eri alueiden välillä? Mitä hoito- ja kuntoutusmuotoja em. häiriöryhmissä on saatavilla 5-12 vuotiaille lapsille ja minkälaisia vahvuuksia ja haasteita avaintoimijat näkevät hoitoketjuissa ja vaikuttavien palveluiden saamisessa? Minkälaisia kuntoutus- ja hoitopalveluja on tarjolla em. häiriöryhmissä 5-12 vuotiaille lapsille julkisen terveydenhuollon lisäksi? Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 3

4 KETKÄ Työssä mukana Tutkija Leena Kovanen Erikoistutkija Minna Torniainen-Holm Asiantuntijalääkäri Eeva Huikko Ohjausryhmä: Ylilääkäri Päivi Santalahti THL Tutkimusprofessori Annamari Tuulio-Henriksson Kela Erikoistutkija Miika Vuori Kela Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 4

5 KOKO MAASSA TAPAHTUNUT MUUTOS: LAPSIA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA Potilaiden määrä on kasvanut 22% (suhteutettuna vastaavan ikäisten keskiväkilukuun määrä kasvoi 18%) julkaistujen tutkimusten mukaan häiriöt eivät ole lisääntyneet Avohoidon käyntien määrä lisääntynyt 40% ja käynnit/potilas 14% vuodeosastopotilaiden keskimääräinen hoitoaika laskenut 21%, 35.0 vuorokaudesta 27.6 vuorokauteen vuodeosastopotilaiden hoitojaksoja 1.5 jaksoa/potilas,

6 HOITO- JA KUNTOUTUS: SAATAVUUS Sairaanhoitopiireissä (20) saatavilla (oma, ostopalvelut) erilaisia lapseen, vanhempiin, tai perheeseen kohdentuvia polikliinisiä hoito- ja kuntoutusmuotoja 6-22 (keskimäärin 13,2) Enemmän silloin, kun kognitiivisen terapian eri muotoja käytettävissä ja ryhmäinterventioita valikossa Vähemmän silloin, kun erilaiset terapiat toteutuivat perheneuvoloissa Lisäksi erilaisia tukimenetelmiä n. 60 erilaista Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 6

7 HOITO JA KUNTOUTUSMENETELMISTÄ Työmuotoja, joiden vaikuttavuudesta on tutkimusnäyttö, ei ole saatavilla yhdenvertaisesti koko maassa Varsinaisten terapioiden lisäksi eri yksiköillä kirjavasti erilaisia hoitomenetelmiä Samaa menetelmä käytössä palvelujärjestelmän eri tasoilla Osa menetelmistä valmiita interventioita, joista osa oli näyttöön perustuvia esim. vanhemmuusvalmennusohjelmat lapsen käytöshäiriöiden hoitoon Erilaisia hoitomenetelmiä käytettiin myös usein alkuperäistä menetelmää soveltaen Osa menetelmistä itse kehitettyjä Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 7

8 PALVELUJEN VÄLIIN PUTOAVAT Kaikkien haastatteluryhmien haastatteluissa mainitut ryhmät Lapset, joiden vanhemmat eivät näe lapsen hoidon tarvetta tai pysty tukemaan lapsen hoitoa Kolmen haastatteluryhmän haastatteluissa mainitut ryhmät Lapset, joilla on kehitysvamma (pth, pn, esh) Lapset, joilla on mahdollisesti laaja-alaisiakin kehityksellisiä vaikeuksia (pn, ls, esh) Lapset, joilla on jokin neuropsykiatrinen häiriö (pn, ls, esh) Maahanmuuttajaperheiden lapset (pn, ls, esh) Epävakaissa elinolosuhteissa elävä, psykiatrista hoitoa tarvitseva lapsi (pn, ls, esh) Kahden haastatteluryhmän haastatteluissa mainitut ryhmät Lapset, joilla on vakava kielellinen erityisvaikeus (pth, pn) Lapset, joilla on oppimishäiriö (pn, esh) Lapset, joilla on jokin somaattinen sairaus (pn, esh) Lastenpsykiatriseen hoitoon tuleva, lähikuukausina nuorisopsykiatrisen hoidon ikärajan saavuttava potilas (ls, esh) Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 8

9 MONITOIMIJAINEN ARVIOINTI? Monitoimijainen arviointi / Kirsti Kumpulainen 9

10 MONITOIMIJAINEN TYÖ: VAIHEITA Erikoissairaanhoidon yksikön ja lastensuojelun yhteistyö Erilliset palvelut Puhelinkontakti (1) Yhteistyömuoto (esh:n yksiköiden lkm) Lastensuojelu täydentävänä palveluna Verkostokokoukset joidenkin palvelujen saamiseksi (3) (esim. tukihenkilö, harrastus ) Erillisten palvelujen koordinaatio Työnjako, palvelujen suunniteltu painotus (2) Verkostokokoukset (12) * Lastensuojelun palvelun tukeminen Konsultaatio jollekin lastensuojelun ammattikunnalle tai toiminnolle (6) Yhteistyö Yhteiset kotikäynnit (5) Työparityö (esh ja ls tai soshl perhetyön kanssa) (6) Yhteinen työ Työparityö ja yhteinen arvio (3) Yhteinen hoito- ja palvelusuunnitelma (1) Hoito yhteistyöryhmänä (2) Yhteinen työnohjaus (1) Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 10

11 PALVELUJÄRJESTELMÄN VAHVUUDET Vahvuudet Palveluun pääsy ilman lääkärin lähetettä (pn, ls) Pysyvä henkilökunta (pn, esh) Kokenut henkilökunta (pn, esh) Oman alueen tuntemus (pth, esh) Kaksikieliset palvelut (pn, esh) Hyvä työilmapiiri (pth, esh) Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 11

12 PALVELUJÄRJESTELMÄN HAASTEET Haasteet Toisen palvelusektorin palvelurajaukset (pn, ls, esh) Ei mielenterveysongelmien hoidon osaamista (ls, pth, kumpikin omasta puolestaan) Perusterveydenhuollon riittämättömät resurssit mielenterveystyöhön (pth, ls) Riittävän tiiviiden hoitojen toteuttaminen erikoissairaanhoidossa (esh, ls) Asiakas- tai potilasperheiden määrän kasvu (esh, pn) Lääkärityövoima: vaihtuvuus ja vaje (pth, esh, pn) Tiedon kulku palvelusektoreiden välillä (pth, ls) Resurssien niukkuus (ls, esh) Pitkät etäisyydet (pn, ls, esh) Toimitilat (pn, esh) Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 12

13 EI TOIMI AIKUISPSYKIATRIAN KANSSA Perhe, mil on vaikee saada palveluita, ehkä itse ei nää sitä, tulee pullautetuks aina hoidosta ulos, ehkä toisaalta vastustaa sitä hoitoa. Heil [aikuispsykiatrialla ]on se, et Me tarjottiin tätä, ei ottanu, aikuinen ihminen. Tule, kun kiinnostaa. (suuri kunta 4, ls) Saattaa tulla tieto meille perheeltä itseltään tai vaikka tai expuolisolta, että ootteko tietoisia, että siellä on äippä osastohoidossa tai isukki ja se on nyt kotiutumassa viikonloppuna, et mitä palveluita meinasitte järjestää viikonlopuksi. Sitten aikuispsykiatria saattaa ilmoittaa perjantai-iltana, että aikuinen kotiutuu, että mitä palveluita. (suuri kunta 3, ls) Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 13

14 HYVÄÄ YHTEISTYÖTÄ AIKUISPSYKIATRIAN KANSSA Meillä on hyvä ja toimiva sopimus tietyissä asioissa, jos esimerkiks lastensuojelutarpeen arviointi tai jos lapsi on sijotettu vanhempien psyykkisten häiriöiden takii, tai meil nousee epäily, että täst saattas olla kysymys, niin me saadaan välittömästi lääkärin aika ja arviointi. Tätä me ollaan useamman vuoden työstetty, mut nyt se toimii, päästään jonon ohi niissä tilanteissa. (suuri kunta 7, ls) He on semmosii jalkautuvia siellä, he käy kotikäynneillä, on joustavia. Sinne on sattunut tämmönen yksikkö. (keskisuuri kunta 10, ls) Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 14

15 YHDENVERTAISUUTTA EDISTÄÄ Vuoden 2018 alusta voimaan tuleva valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä (582/2017): Viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin on huolehdittava alueellisesti psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien suunnittelusta, arvioinnista ja niiden osaamisen ylläpidosta sekä yhteen sovittamisesta alueellisesti Lisäksi tarvitaan kansallista koordinaatiota Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 15

16 PERUSTASON VAHVISTAMINEN Perusterveydenhuollon lääkäreiden ja muiden ammattilaisten peruskoulutukseen riittävä määrä lasten mielenterveyshäiriöiden tutkimukseen ja erityisesti perustason palveluissa käytettäviin hoitomenetelmiin liittyvää opetusta Kuntatasolle lasten mielenterveystyön poikkihallinnollisesta kokonaisuudesta ja prosesseista vastaava henkilöä, joka toimii suunnitteluyhteistyössä sairaanhoitopiirin ja ERVAalueen kanssa Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 16

17 VÄLIINPUTOAJAT Lasten, joilla kehitysvamma, mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon kansallisesti ja keskitetysti valittava jo muissa maissa käytössä oleva hoitomalli, soveltuvuus Suomeen tutkittava, käyttöön keskitetysti ja yhdenvertaisesti Maahanmuuttajalasten ja perheiden kanssa työskentelyyn koulutusta, samoin turvapaikanhakija, pakolais- ja paperittomien lasten tilanteen ymmärtämiseen Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 17

18 LS JA ESH YHDYSPINNAN KIPUKOHDAT Eri puolilla maata on parhaillaan meneillään innovatiivista yhteistyötä lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteisiä perheitä koskevien toimintatapojen kehittämiseksi Kipukohdilla tarvittavasta työnjaosta eri toimijoiden kesken tulisi saada yleisiä linjauksia Linjausten toimivuutta tulisi systemaattisesti tutkia Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 18

19 KIITOS Lasten mielenterveyshäiriöiden hoito- ja kuntoutuspalvelujärjestelmäselvitys / Eeva Huikko 19