OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt. TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa

Transkriptio

1 Nro 24 Toukokuu 2012 Kuva: Posiva OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa 20 vuotta Suomen ja Venäjän yhteistyötä Tiennäyttäjänä ydinjätteen loppusijoituksessa

2 Ydinvoimaosaamisen edelläkävijä TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) tytäryhtiö, ja tarjoaa käyttöönne TVOkonsernin laadukkaita, yli 30 vuoden kokemukseen ja ydinvoimaosaamiseen perustuvia ydinvoimalaitoksen koko elinkaaren kattavia palveluita. Olemme saavuttaneet huipputuloksia osaavan henkilöstön ja jatkuvan parantamisen avulla, mistä kertovat Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kansainvälistä huippuluokkaa olevat käyttökertoimet. Energiantuotannon toimintavarmuus on vahva näyttö osaamisesta. TVONS on sujuvaa yhteistyötä yritysten ja muiden tahojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla suunnitteluosaamista ja vankkaa käytännön ammattitaitoa rehtiä ammattiylpeyttä omasta osaamisesta ja halua jakaa osaamista työkulttuuria, jossa asiat tehdään vastuullisesti, suunnitelmallisesti ja sitoutuneesti korkealle asetettuja tavoitteita ja tinkimätöntä työtä niiden saavuttamiseksi. TVONSin sähköinen asiakaslehti Päätoimittaja: Mikko Leppälä Toimitus: Elina Mäkitalo, Riitta Tenlén, Susan Pietilä Taitto: Alasin Media Oy Julkaisija: TVO Nuclear Services Oy Olkiluoto Eurajoki Puh.(02) Fax.(02)

3 Pääkirjoitus 05/2012 Ajankohtainen loppusijoitus TOUKOKUU 2012 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on saanut viime aikoina runsaasti julkisuutta sen lisäksi mitä ydinvoimasta on kuluneen vuoden aikana kerrottu Fukushiman tsunamikatastrofin ja sitä seuranneen ydinvoimalaitosonnettomuuden jälkeen. Loppusijoituksen eteneminen maailmalla on ollut hidasta. Uusia kandidaatteja loppusijoituksen aloittamiseksi 2020-luvulla ei ole saatu Suomen, Ruotsin ja Ranskan lisäksi. Useilla suurillakaan ydinvoimamailla ei ole konseptia käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamiseksi. Muutamilla mailla on suunnitelmia aloittaa loppusijoitus 2030-luvulla ja toiset ovat kertoneet aloittavansa 2050-luvun jälkeen. Käytetyn ydinpolttoaineen hallittu ja oikea-aikainen loppusijoitus on osa vastuullista ydinvoimalaitoksen käyttöä. Loppusijoitus itsessään ei ole poliittinen asia, mutta siinä vaiheessa, kun ydinvoimalaitosyksikölle myönnetään rakentamislupa, tulisi myös huolehtia siitä, että lupaan liittyy vaatimus ja suunnitelma ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Nyt asia ei maailmalla aina ole näin. Suomi toimii vastuullisesti. Meillä rakentamis- ja käyttölupiin sidotaan vaatimus loppusijoituksen toteutuksesta. Näin Suomessa on tehty jo 1970-luvulta asti, kun ensimmäisiä käyttölupia myönnettiin Olkiluodon ja Loviisan laitosyksiköille. mennessä rakentamislupahakemuksen jättämistä Työja elinkeinoministeriölle. Kahdenkymmenenyhdeksän vuoden työ mahdollistaa lupahakemuksen jättämisen aikataulun mukaisesti kuluvan vuoden aikana. Lupahakemuksen käsittely vaatii noin kahden vuoden käsittelyn lupa- ja turvallisuusviranomaisilta. Luvan saannin jälkeen vuonna 2015 voidaan aloittaa loppusijoituslaitoksen rakentaminen. Aikataulun mukaan loppusijoitus aloitetaan noin vuonna TVO-konsernin osaamisesta liittyen käytetyn ydinpolttoaineen hallintaan ja loppusijoitukseen voit lukea tämän lehden sivuilta muiden mielenkiintoisten aiheiden lisäksi. Reijo Sundell Toimitusjohtaja, Posiva Oy Euroopan Unioni (EU) on viime vuosina ollut hyvin vahvasti edistämässä loppusijoituksen aloittamista EUmaissa. EU käynnisti vuonna 2009 ns. IGD TP -projektin (Implementing Geological Disposal Technical Platform), jonka tarkoituksena on käynnistää vuoteen 2025 mennessä uusia loppusijoitusprojekteja Suomen, Ruotsin ja Ranskan lisäksi. Yhteistyöllä pyritään edesauttamaan niitä maita, joilla ei vielä ole riittävän pitkälle vietyjä suunnitelmia loppusijoituksesta. Projektiin kuuluu myös EU:n tukemia loppusijoituksen tutkimus- ja demonstraatioprojekteja. Toinen merkittävä edistysaskel EU:ssa on sen vuonna 2011 julkaisema uusi ydinjätteiden huoltoa koskeva direktiivi, joka edellyttää jäsenvaltioilta vuoteen 2015 mennessä ohjelmaa ja aikataulua ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta. Suomi ja Posiva ovat toiminnallaan osoittaneet mallia sille, miten loppusijoituksen valmistelussa ja toteutuksessa tulisi edetä EU:ssa ja muuallakin maailmassa. Posiva on noudattanut vuonna 1983 hyväksyttyä loppusijoitusohjelmaa, joka edellyttää vuoden 2012 loppuun 3

4 OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt Teksti: Susan Pietilä, kuvat: TVO TVO:n OL4-hankeessa on edetty kilpailu- ja suunnitteluvaiheeseen kuuluvaan tarjouskilpailuun. Rakennettavan laitosyksikön on täytettävä Suomen kansainvälisesti tiukat ja edistykselliset turvallisuusvaatimukset. OL4-hankkeen tarjouskilpailu käynnistettiin maaliskuussa Tarjouksia uudesta Olkiluotoon rakennettavasta yksiköstä odotetaan vuoden 2013 alussa. Uuden ydinvoimalaitosyksikön suunnittelussa varmistetaan se, että laitosvaihtoehdot ovat soveltuvia rakennettaviksi Suomeen ja Olkiluotoon. Säteilyturvakeskus on ollut mukana laitostyyppien alustavissa soveltuvuusselvityksissä alusta alkaen. OL4:n laitosvaihtoehtoina ovat painevesireaktoreista AREVAn EPR, Korea Hydro & Nuclear Powerin APR1400 ja Mitsubishi Heavy Industries APWR sekä kiehutusvesireaktoreista GE Hitachin ESBWR ja Toshiban ABWR. Koska rakennettavuuden osalta laitosvaihtoehdoissa on eroja, niin myös rakennettavuusselvityksiä arvioidaan eri näkökulmista. Rakentamisen aikainen toteutustapa on niin ikään tarkasteltavana. Samassa yhteydessä selvitellään myös mahdollisuuksia hyödyntää suomalaista osaamista ja valmistusta. TVO:lle on tärkeää, että toimitusketjut toimivat moitteetta ja yhteistyö viranomaisen kanssa on saumatonta. Kaikki OL3-laitosyksikön rakentamisesta saadut kokemukset ja opit ovat ensisijaisen tärkeitä, kun uutta hanketta viedään eteenpäin. OL4:n tarjouspyyntöaineistot lähtivät matkaan maaliskuussa. TVO vahvistaa OL4-hankkeessa työskentelevien asiantuntijoiden määrää. Tällä hetkellä hankkeessa työskentelee yli 50 henkilöä. OL4-hanketta eteenpäin luotsaava organisaatio arvioi tällä hetkellä laitosvaihtoehtojen turvallisuutta, rakennettavuutta, toimitustapaa ja käytettävyyttä sekä valmistautuu tarjousvertailuun. 4

5 TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa Teksti: Eeva-Liisa Yli-Piipari, kuva: Novovoronezh NPP Venäjällä juhlittiin Novovoronezin ydinvoimalaitoksen viitosyksikön höyrystimen toisiopuolen hätäsyöttövesijärjestelmän valmistumista TVONS on yhdessä TVO:n ja espanjalaisen Iberdrolakonsulttiyhtiön kanssa työskennellyt Novovoronezin ydinvoimalaitoksella Euroopan komission rahoittamassa Tacis-hankkeessa vuodesta 2007 alkaen. On-site Assistance -hankkeen tavoitteena on siirtää käyttöturvallisuuskulttuuria sekä tukea ydinturvallisuuden parantamisprojektien toteutusta. Hankkeessa on kaksi osaa: Soft On-site Assistance ja Hard On-site Assistance. Tärkein tavoite Hard OSA -osioon liittyen on ollut varmistaa projektien valmistuminen ajallaan ja laadukkaasti sekä tarjota koordinointia ja tiedotusta tukemaan laitosta. Tammikuun 24. päivä oli aika juhlia projektin valmistumista. - Euroopan komission, konsultin, toimittajien ja laitoksen johdon edustajat ilmaisivat tyytyväisyyttään tehtyyn työhön ja valmistuneeseen projektiin, kertoo TVONSin projektipäällikkö Eeva-Liisa Yli- Piipari. Soft OSA jatkuu laitoksella syyskuun loppuun asti. 5

6 20 vuotta Suomen ja Venäjän välistä säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyötä Teksti ja kuva: Riitta Tenlén TVO Nuclear Services (TVONS) ja Säteilyturvakeskus (STUK) ovat sopineet yhteistyön jatkamisesta ja kuuden seminaarin pitämisestä vuonna Seminaareissa käsitellään käyvien laitosten osalta henkilöstön koulutustoimintaan ja käyttöturvallisuuteen liittyviä teemoja sekä uusien ydinvoimalaitosten osalta kumpaakin osapuolta kiinnostavia aihealueita. Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyö Suomen ja Venäjän välillä alkoi 20 vuotta sitten. Tämän vuoden ensimmäinen seminaari pidettiin helmikuussa Sosnovy Borissa. Ajankohtaisena aiheena oli Fukushiman onnettomuuden opetukset. Vuonna 2011 Japanissa tapahtuneen Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena myös Suomen ja Venäjän laitosten turvallisuusominaisuuksiin on kiinnitetty paljon huomiota ja suunnitelmia parannustoimenpiteistä on tehty. - Kokemuksia vaihdettiin mm. laitosten käytön turvallisuudesta ja myös ulkoisten tekijöiden (kuten tulva, jäähdytysveden alijäähtyminen, ulkoisen verkon menetys) vaikutuksesta, kertoo STUKin projektipäällikkö Matti Lehto. Lisäksi keskusteltiin varautumisesta vakaviin onnettomuuksiin, erilaisista skenaarioista sekä sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta. TVO:n säteilyturvallisuusjaoksen päällikkö Pekka Viitanen esitteli mm. Fukushiman onnettomuuden jälkeen Olkiluodossa tehtyjä 6

7 Aina löytyy parannettavaa. Matti Lehto, STUK selvityksiä ja suunniteltuja laitosparannuksia. Myös Sosnovy Borin asiantuntijat pitivät useita aiheeseen liittyviä esitelmiä. Toisen seminaarin aiheina kunnossapito ja kemia Leningradin ja Kuolan laitosten edustajat kertoivat omista käytännöistään kunnossapidon yhteydessä, kemikaalien käytöstä, laitteiden dekontaminoinnista ja huoltojen toteutuksesta. Kunnossapito- ja kemiantoimintoja puitiin yhteistyöseminaarissa Olkiluodossa maaliskuussa Seminaariin osallistuneet venäläiset asiantuntijat tulivat Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitoksilta sekä viranomaisorganisaatio Rostechnazdorista. Seminaarin aiheina olivat ydinvoimalaitosten kunnossapidon organisointi, käytön ja vuosihuollon aikainen kunnossapito sekä laitteiden dekontaminointi näiden toimintojen yhteydessä. Toiminnoista luennoivat TVO:n asiantuntijat Timo Puisto mekaanisesta kunnossapidosta ja Pekka Simula polttoaineen- ja jätteenkäsittelyosastolta. Uutena aihealueena olivat kemian toiminnot, joita esitteli toimistopäällikkö Nina Paaso käytön tuki -toimistosta. Hänen esityksensä käsittelivät kemikaalien käyttöä kunnossapidon yhteydessä, kemian työnopastuksia sekä turvallisuusluokiteltujen tarveaineiden luokitusjärjestelmää. Suomen ja Venäjän säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyön tavoitteena on ydin- ja säteilyonnet - tomuuksien ehkäiseminen Suomen lähialueilla. 7

8 Kokemusten vaihtoa yhteistyössä Teksti: Susan Pietilä, Kuva: TVO/Hannu Huovila Suomen ja Venäjän välistä viranomaisyhteistyötä on tehty lähes 20 vuotta. Säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyötä ohjaa Säteilyturvakeskus (STUK), joka saa EU-rahoitusta yhteistyöhön sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Maiden välistä yhteistyötä tehdään ydinvoima-alan lisäksi esimerkiksi terveydenhuollon ja peruskoulutuksen aloilla. 8

9 Yhteistyöhön liittyviin seminaareihin Suomessa ja Venäjällä osallistuu yleensä STUKin projekteista vastaava henkilö ja vaihtelevasti eri alojen asiantuntijoita sekä Olkiluodosta että Sosnovy Borin että Kuolan voimalaitoksilta. Koulutusinsinööri Anne Niemi on ollut mukana Suomen ja Venäjän välisessä säteily- ja ydinturvallisuusyhteistyössä TVONSin edustajana viime syksystä lähtien. Niemen tehtävänä on yhteistyöseminaarien ohjelmien suunnittelu, luennoitsijoiden kiinnittäminen ja paljon muuta käytännön työtä. Lisäksi Niemi pitää seminaareissa esityksiä omaan osaamisalueeseensa liittyvistä aiheista. Jo aiemmassa tehtävässään, käyttöturvallisuusjaoksen edustajana, Niemi on ollut yhteistyöseminaareissa esittelemässä TVO:n käyttötoimintaa, joten toiminta oli siltä osin entuudestaan tuttua. Seminaareja järjestetään tänä vuonna kaikkiaan kuusi, kolme Venäjällä ja kolme Suomessa. TVONSin suunnittelema ja STUKin hyväksymä vuosiohjelma määrittelee kunkin vuoden seminaarien sisällön. Kaksi tämän vuoden seminaareista on jo pidetty. Vuoden ensimmäisessä seminaarissa Sosnovy Borissa käsiteltiin Fukushiman onnettomuuden oppeja. Toisessa tapaamisessa, joka järjestettiin Olkiluodossa, aiheina olivat kemian asiat, ydinvoimalaitoksen kunnossapito, jätteenkäsittely ja dekontaminaatio. Seminaarit kestävät yleensä noin viikon, jonka aikana on runsaasti erilaisia asiantuntijoiden esityksiä ja niiden yhteydessä keskustellaan paljon. Keskustelut käydään yleensä laitostyyppiin sitoutumattomista käytännöistä, joten jokainen saa niistä jotain hyötyä. Aina pyritään myös tutustumaan kunkin seminaarin aiheisiin liittyviin työkohteisiin ja näkemään paikan päällä miten asiat hoituvat. Yhteistyön tavoitteena on oppia toisilta ja vertailla erilaisia käytäntöjä. Seminaareissa hyödyllistä tiedonvaihtoa Anne Niemi kertoo seminaarien olevan hyvin palkitsevia ja laaja-alaisia. Teknisen koulutus- ja työkokemustaustan omaava Niemi suhtautuu yhteistyöhön ennakkoluulottomasti, vaikka tässäkin asiassa maiden kulttuurien eroavaisuudet tulevat esiin, sillä Venäjällä ydinvoimalaitoksissa ei ohjaajina ole naisia ollenkaan ja yhteistyöprojektissakin Sosnovy Borista on mukana ainoastaan kaksi koulutuspuolen naisedustajaa. Niemi kertoo, että yhteisen kielen puuttuminen on toisinaan harmillista, mutta mukana tapaamisissa on aina tulkki, joten esitykset voi kukin osapuoli pitää omalla äidinkielellään. Kysyttäessä kannattaako TVO:laisten osallistua TVONSin järjestämiin seminaareihin, Niemi toteaa, että ilman muuta kannattaa tulla kertomaan omasta työstään ja vaihtamaan kokemuksia kollegoiden kanssa. - On hyödyllistä nähdä miten toiset hoitavat asioita ja samalla asettaa oma toiminta oikeisiin mittasuhteisiin, kiteyttää Niemi. TOUKOKUU

10 Tiennäyttäjänä käytetyn ydinpolttoaineen geologisessa loppusijoituksessa Teksti: Elina Mäkitalo, kuva: Posiva TVO:n ja Fortumin yhteisyritys Posiva Oy vastaa omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta, loppusijoitukseen liittyvistä tutkimuksista ja muista toimialaansa kuuluvista asiantuntijatehtävistä. Posivan ainutlaatuista osaamista arvostetaan paitsi Suomessa myös maailmalla. TVONS auttaa kaupallisesti Posivaa viemään asiantuntemustaan Olkiluodon ulkopuolelle. - Tähän mennessä olemme myyneet Posivan ulkopuolelle Posivan kehittämien ja patentoimien pohjaveden virtauksen mittalaitteilla tehtävää tutkimustyötä ja osaamista. Myös asiantuntijaosaaminen on haluttua, mutta resurssimme ovat toistaiseksi riittäneet vain pienimuotoiseen konsultointiin. Asiantuntijoillamme on runsaasti työsarkaa ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimuksen parissa täällä Olkiluodossa, kertoo Posivan toimitusjohtaja Reijo Sundell. Olkiluodossa tehtävä työ käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen parissa on uraa uurtavaa, sillä muualla maailmassa loppusijoitusasiossa ei ole ehditty vielä yhtä pitkälle kuin Suomessa. - On tottakai järkevää, että osaamistamme hyödynnetään myös muissa samanlaisissa projekteissa. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, Sundell jatkaa. - Jätämme käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen tämän vuoden kuluessa. Töiden painopiste työmaalla on vielä parin vuoden ajan tutkimuksessa, minkä jälkeen se siirtyy rakentamisen puolelle. Tämän vaiheen jälkeen Posivan osaamista voidaan laajemminkin hyödyntää Olkiluodon ulkopuolella, Sundell kertoo. 10 Ydinjätedirektiivi hyväksyttiin EU:ssa Sen mukaan EU-maiden ydinvoimayhtiöiden on tehtävä päätöksiä loppusijoituksesta ja kuvattava aikataulu ja ohjelma vuoteen 2015 mennessä.

11 Posiva jättää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen vuoden lopussa Teksti ja kuva: Posiva Olkiluodossa on tehty käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen liittyviä paikkatutkimuksia 1980-luvulta lähtien. Osana paikkatutkimuksia louhitaan maanalaista kallioperän tutkimustilaa, ONKALOa, joka tulee ulottumaan loppusijoitussyvyydelle 420 m ja siitä alaspäin aina 455 metriin. ONKALOsta hankitaan tarvittavaa lisätietoa tänä vuonna jätettävää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemusta varten. Kallioperää tutkitaan geologian, kemian ja fysiikan tutkimusmenetelmien avulla. Kallioperätutkimusten lisäksi ONKALO tarjoaa mahdollisuuden kehittää kalliorakentamis- ja loppusijoitustekniikkaa aidoissa olosuhteissa. Jatkossa ONKA- LOn kalliotiloja voidaan hyödyntää loppusijoitustiloja rakennettaessa ja käytettäessä. Posiva aloitti ONKALOn rakentamisen vuonna Tutkimuksia siellä on tehty rakentamisen alusta lähtien. ONKALOon kuuluu ajotunneli sekä kolme kuilua: henkilökuilu sekä kaksi ilmanvaihtokuilua. Tunnelin kaltevuus on 1:10. Sen leveys on 5,5 m ja korkeus 6,3 m. Ensimmäisen testireiän poraus onnistui Tällä hetkellä tutkimustila ONKALOssa on ajotunnelin louhinnassa saavutettu nykysuunnitelmien syvin kohta 455 metriä. Kuluvan vuoden louhinnat valmistuvat toukokuussa, kun jälkimmäinen demonstraatiotunneli ja kaksi kuiluperää 455 metrin syvyydessä valmistuivat. ONKALOn kahteen demonstraatiotunneliin porataan kaikkiaan kahdeksan loppusijoitusreiän testireikää. Niillä haetaan varmistusta sille, kuinka loppusijoitusvaatimukset täyttäviä loppusijoitusreikiä osataan käytännössä tehdä. Samalla Posiva kerää tietoa siitä, millainen reikiä poraavan koneen pitää olla varsinaisten loppusijoitusreikien tekoon. Ensimmäinen täyden mittakaavan testireikä loppusijoituskapselin mallia varten saatiin ONKA- LOssa valmiiksi tammikuun puolivälissä. Testireiän halkaisija on 1,77 metriä ja syvyys 8.3 metriä. Valmiiksi poratut testireiät tutkitaan tarkasti kallion luokituskriteerien mukaisilla ja reiän fyysisiä ominaisuuksia todentavilla tutkimuksilla. Tutki- 11

12 mustulosten perusteella päätetään, onko reikä hyväksyttävä. Reiän fyysisten mittavaatimusten ja kallion luokituskriteerin pitää täyttyä, jotta reikä voidaan hyväksyä. ONKALOssa käynnistettiin merkkiainetutkimus ONKALOn loppusijoitussyvyydellä on käynnistetty tutkimus, jossa ehjään kallioon porattuun reikään injektoitiin radioaktiivisia merkkiaineita. REPROprojektissa (Rock matrix retention PROperties) tutkitaan radioaktiivisten aineiden pidättymistä kallioon, jossa ei ole merkittäviä vettä johtavia rakoja. Kokeessa arvioidaan radionuklidien pidättymisen voimakkuutta kallion huokosverkostoon. Loppusijoituskapselit on tarkoitus loppusijoittaa hyvään kallioon, jossa on vain vähän rikkonaisuutta. REPRO-tutkimuksen kairanreikä vastaa pitkälti loppusijoituskapselin sijoitusreiän hyvälaatuista kalliota, jossa ei ole merkittäviä vettä johtavia rakenteita. Mikäli kapseli vastoin odotuksia rikkoutuisi eikä sen ympärillä oleva bentoniittipuskuri pidättäisi radioaktiivisia aineita, ne pidättyisivät kallion huokosverkostoon. Louhinta vaihtuu ONKALOssa talo- ja rakennusteknisiin töihin Pääpaino rakennustyömaalla on siirtynyt louhinnasta rakennus- ja taloteknisiin töihin. Rakennuttamispäällikkö Lauri Piitari Posiva:sta kertoo, että taloteknisiä töitä on tehty ONKALOssa paalulle metriä, josta niitä jatketaan kohti ajotunnelin loppua paalulle metriä. Talotekniikan osalta maanalaisessa tutkimustilassa tehdään LVI-töitä. - ONKALOssa tehtävät rakennustekniset työt tehdään pääosin teknisellä tasolla (-437 metriä). Siellä tehdään turvakeskuksen betonirakenteita sekä henkilökuilun ja tuloilmakuilun alapäiden betonitöitä. Lisäksi ajotunnelin lattiaa päällystetään noin 60 metrin matkalta. Tämän vuoden tavoitteena on, että ONKALOn henkilö- ja tuloilmakuilut saadaan nousuporattua 455 metrin syvyydestä ylöspäin 290 metrin syvyyteen tulevan kesän ja syksyn aikana. Poistoilmakuilu on jo nousuporattu valmiiksi. 12