e 32 KESÄKUU 2016 Kiehutusvesilaitoskoulutus sai jatkoa Olkiluodossa Koulutusyhteistyö jatkui ENECin kanssa

Transkriptio

1 Nro 32 KESÄKUU 2016 Kiehutusvesilaitoskoulutus sai jatkoa Olkiluodossa Koulutusyhteistyö jatkui ENECin kanssa Olkiluoto 3:n kevään teemat Japanissa haetaan Olkiluodosta mallia

2 KESÄKUU 2016 Ydinvoimaosaamisen edelläkävijä TVO Nuclear Services Oy (TVONS) on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) tytäryhtiö, joka tarjoaa käyttöönne TVO:n laadukkaita, yli 30 vuoden kokemukseen ja ydinvoimaosaamiseen perustuvia ydinvoimalaitoksen koko elinkaaren kattavia palveluita. Osaavalla henkilöstöllä ja jatkuvalla parantamisella olemme saavuttaneet huipputuloksia, mistä kertovat Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kansainvälistä huippuluokkaa olevat käyttökertoimet. Energiantuotannon toimintavarmuus on vahva näyttö osaamisesta. TVONS on sujuvaa yhteistyötä yritysten ja muiden tahojen kanssa kotimaassa ja ulkomailla. suunnitteluosaamista ja vankkaa käytännön ammattitaitoa. rehtiä ammattiylpeyttä omasta osaamisesta ja halua jakaa osaamista. työkulttuuria, jossa asiat tehdään vastuullisesti, suunnitelmallisesti ja sitoutuneesti. korkealle asetettuja tavoitteita ja tinkimätöntä työtä niiden saavuttamiseksi. TVONSin sähköinen asiakaslehti Kannen kuva: TVO Päätoimittaja Toimitus Petri Lavi Elina Heikkilä Julkaisija TVO Nuclear Services Oy Olkiluoto Eurajoki Taitto Alasin Media Oy Puh. (02) Fax. (02)

3 Pääkirjoitus Huippuosaamista maailmalle Kuva: Hannu Huovila/TVO Ydinvoima elää nousukautta - vai elääkö? Me TVONSissa olemme alkuvuoden aikana saaneet iloksemme todeta, että ydinvoimahankkeet maailmalla etenevät ja mielenkiinto TVONSin tarjoamia asiantuntija- ja konsultointipalveluja kohtaan on kasvanut. Meidän on pystyttävä vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Tässä on meille haastetta. Maailmalla kiinnostaa TVO:n tieto ydinvoiman rakentamisesta ja rakentamiseen liittyvästä osaamisesta mutta yhtä lailla uusien laitoshankkeiden parissa toimijoita kiinnostaa myös osaamisemme käyvien laitosten operatiivisesta toiminnasta. TVONS toimii tämän huippuosaamisen välittäjänä markkinoiden TVO:n ydinvoimatuotannossa kehitettyjä menetelmiä ja erityisosaamista. TVONSin vahvuutena on TVO:n ja sen henkilöstön hankkima pitkäaikainen kokemus ydinvoimalaitoksen turvallisesta ja laadukkaasta käytöstä. Tätä huippuosaamista maailmalla arvostetaan. Kaikesta huolimatta TVONS on maailman ydinvoimamarkkinoilla pieni tekijä. Pienuus mahdollistaa kuitenkin ketterän ja joustavan toiminnan. Pienuus voidaan myös kääntää vahvuudeksi erikoistumalla ja verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Verkostoitumisen lisääminen ja yhteistyössä toimiminen jopa kilpailijoiden kanssa ovatkin tämän hetken teemoja monen yrityksen liiketoiminnan suunnittelussa. Verkostoitumalla ja yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa osaamisemme on enemmän kuin vain osien summa. TVONSin tavoitteena on aina ollut olla lähellä asiakasta; ymmärtää ja olla osa asiakkaan prosesseja. Tämä mahdollistaa myös osaamisen kehittämisen yhdessä ja tuottaa lopulta molemmin puolisen maksimaalisen hyödyn oli sitten kyse koulutusseminaarista tai asiantuntijakonsultoinnista. Tervetuloa ydinvoiman nousukausi, meidän osaamisemme on valmiina! Hyvää Kesää Kaikille! PETRI LAVI TOIMITUSJOHTAJA, TVO NUCLEAR SERVICES OY 3

4 Kuva: Hannu Huovila/TVO Kiehutusvesilaitoskoulutus sai jatkoa Olkiluodossa Kuva: TVO Positiivisen vastaanoton keväällä 2015 saanut kiehutusvesilaitoskoulutus Fortumille järjestettiin toisen kerran maaliskuussa. - Toive kiehutusvesilaitoksen toimintaa käsittelevän koulutuksen järjestämisestä tuli Fortumilta joitakin vuosia sitten, sillä Lo viisan ydinvoimalaitos on painevesilaitos, koulutuksen järjes täjänä toiminut TVO:n vierailupäällikkö Anne Niemi kertoo. Olkiluodon käyvät laitosyksiköt Olkiluoto 1 ja 2 ovat kiehutusvesilaitoksia. - Viime vuonna pääsimme järjestämään ensimmäisen koulutuksen ja tänä vuonna se sai pyynnöstä jatkoa, Niemi jatkaa. Kolmen päivän mittaisella koulutuksella osallistujat saivat perustietoa kiehutusvesilaitoksen toimintaperiaatteesta ja hyvät lähtökohdat mahdolliselle syventävälle jatkokouluttautumiselle. Koulutuksessa käsiteltyjä aihealueita olivat muun muassa vuosihuollot, turvallisuusjärjestelmät ja automaatiojärjestelmät. - Jokaisesta aiheesta syntyi hyvää keskustelua. Koulutus on laadittu ottaen huomioon se, että perusprosessit ja ydinlaitosten erityispiirteet ovat jo osallistujilla hallussa. Kurssiohjelman laativat ja koulutuksen veivät läpi TVO-laiset asiantuntijat. Ohjelmassa tuotiin erityisesti esille kiehutus- ja painevesilaitosten eroja ja niistä johtuvia toimintatapaeroja, Niemi kertoo. Kiehutusvesilaitoksen toimintaperiaate Kiehutusvesilaitoskoulutuksessa käsiteltävät aihealueet - Laitostuntemuksen perusteet BWR-prosessi / vesi-höyrykierto - Turvallisuusjärjestelmät - Vuosihuollot - Sähköjärjestelmät - Turvallisuusjärjestelmät - Suojarakennustoiminnot - Reaktiivisuuden hallinta - Vesikemia - Säteilyvalvonta 4

5 Kuva: TVO Koulutusyhteistyö jatkui Emirates Nuclear Energy Corporationin kanssa TVONSin ja Emirates Nuclear Energy Corporationin (ENEC) vuosi sitten aloittama koulutusyhteistyö sai jatkoa Olkiluodossa helmikuussa. Abu Dhabissa toimiva yhtiö rakennuttaa Arabiemiraatteihin maan ensimmäisiä neljää ydinvoimalaitosyksikköä. Ydinmateriaalivalvonnan koulutusyhteistyötä jatkettiin Olkiluodossa käytännön harjoituksin ja luennoin viimevuotisen teorian pohjalta. Tommi Lamminpään ja Päivi Tuulensuun suunnittelemat harjoitukset olivat hyvin käytännön läheisiä, ja keskittyivät muun muassa ydinmateriaalivalvonnan kirjanpitoaktiviteetteihin ja tarkastuksiin. TVONSin ja ENECin yhteistyöneuvotteluissa on käsitelty monipuolisesti TVONSin ydinvoimalaitososaamisen ja yhteistyön eri osa-alueiden hyödyntämistä. ENECissä ollaan hyvin kiinnostuneita kaikista ydinvoimalaitoksen elinkaaren vaiheista, sillä yhtiöllä ei ole aikaisempaa kokemusta ydinvoimasta eikä ydinvoimalaitosten rakentamisesta ja operoinnista. Kuva: TVO Uudelle operaattorille sekä ydinlaitoksen toiminta että kansallisen ja kansainvälisen valvonnan hyvät käytännöt ja erityisvaatimukset ovat tärkeässä asemassa. Keskeisiä aiheita ovat mm. ydinainei den kirjanpito- ja valvontajärjestelmä, raportointi sekä viranomaisvalvonnan ja tarkastusten mahdollistaminen ja toteuttaminen. Ydinmateriaalivalvonnalla halutaan varmistaa ydinmateriaalien rauhanomaista käyttöä. IAEA toteuttaa kansainvälistä ydinmateriaalivalvontaa maakohtaisesti valvontasopimuksessa sovitulla tavalla. 5

6 Kuva: Lentokuva Vallas Oy Olkiluoto 3:lla kevään teemoja o Teksti: Juha Poikola Olkiluoto 3:n työmaalla on nyt tekemisen meininki ja se on selvästi nähtävissä. OL3-projektissa ollaan siirtymässä asennuksista testauksiin ja se näkyy kuhinana työmaalla. Vielä toistaiseksi näkyvin porukka työmaalla ovat sadat sähköasentajat asentamassa ja kytkemässä kaapeleita. Samaan aikaan uusia osaajia tulee työmaalle toteuttamaan monivaiheista testausohjelmaa. Tulevan kesän aikana valmistuu pääosa asennuksista. Tämän jälkeen nykyisen noin hengen työmaavahvuuden arvioidaan kääntyvän taas laskuun. Alkuvuoden aikana on testattu automaatiojärjestelmää ja ensimmäistä prosessijärjestelmää eli merivesijäähdytysjärjestelmää. Testit ovat ruuhkauttaneet OL3:n valvomon, jossa lukuisien näyttöpaneeleiden avulla käynnistetään ja seurataan testattavia järjestelmiä. Käyttölupahakemuksen jättäminen kevään kohokohta Kevään kohokohta oli huhtikuussa jätetty OL3:n käyttölupahakemus. Käyttölupahakemuksen hakeminen, käsittely ja luvan saaminen on projektin tärkein vaihe ennen uuden voimalaitosyksikön käynnistämistä. Työ- ja elinkeinoministeriöön viety hakemus sisältää tiedot muun muassa OL3:n teknisistä toiminta- ja turvallisuusperiaatteista, hakijan asiantuntemuksesta, ydinjätehuollon järjestelyistä sekä rahoitusasemasta. Käyttöluvan myöntää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esityksen pohjalta. Käyttölupahakemusta on valmisteltu vuosia. Suuritöisin osa hakemusta oli Säteilyturvakeskukselle toimitettu osio, laajuudeltaan lähes sivua. Vuoden 2016 lopussa testit etenevät siihen vaiheeseen, että laitoksella toteutetaan primääripiirin huuhtelu. Se mahdollistaa vuoden 2017 alussa laitostason testauksen, kuitenkin vielä tässä vaiheessa ilman ydinpolttoainetta. Sen lataaminen on ajoitettu huhtikuulle

7 livat käyttölupa ja testaukset Maalarit tekevät jo viimeistelytöitä Olkiluoto 3:n työmaalla työskentelee nyt noin 250 maalaria. Nykyinen maalarien ryhmä aloitti työt tammikuussa Maalattavia kohteita ovat muun muassa putkilinjat, mukaan lukien ankkurilevyt ja kannakkeet, seinä-, katto- ja lattiapintojen viimeistelymaalaukset, erikoisturvaovet sekä terästasot. Maalauskohteita on lähes koko reaktorirakennuksen alueella. Maalareista noin 80 prosenttia on kreikkalaisia, loput puolalaisia, virolaisia ja slovakialaisia. Osa maalareista ja maalarien työnjohdosta on työskennellyt jo hyvin kauan OL3-työmaalla. Monet kreikkalaisista maalareista ovat aiemmin työskennelleet pitkään saksalaisilla, ranskalaisilla, hollantilaisilla, tanskalaisilla ja kreikkalaisilla telakoilla (STX St. Nazaire, Blohm+Voss, Meyer Werf, Royal Huisman Neorian Syros Shipyard). Kuva: Hannu Huovila/TVO Laitosyksikön sisätilat ovat hienosäätöä vaille valmiit. Pintojen viimeistelymaalauksissa on silti vielä työsarkaa jäljellä. 7

8 Laadukkaan lopputuloksen takaa toimiva konsepti Olkiluoto 3:n rakennustyömaalla töitään tekevien maalarien taustalla on toimiva taustaorganisaatio. Laatu on hyvä ja aikataulu pysyy, kun työntekijät voivat keskittyä olennaiseen eli maalaamiseen. TVONSilta vuokrattu Olkiluodon majoituskylä sekä Grill Cafe mahdollistavat hyvät työskentelyolosuhteet. - Työntekijät ovat kaukana kotoa. Haluamme taata heille hyvät työskentelyolosuhteet, kertoo tekninen yhteyshenkilö Atila Sar Enersenseltä, jonka kautta maalausurakka on ostettu Olkiluoto 3:lle. Kuva: TVO Työntekijöiden ruoan valmistaa neljä kokkia. Aamiainen ja illallinen nautitaan Olkiluodon majoituskylän Grill Cafessa ja lounas työmaalla. Olkiluoto 3 -laitosyksikön varoventtiilejä testataan Olkiluodon konepajalla - Tarjoamme työntekijöille majoituksen, ruuat sekä vapaaajanvietettä koko heidän työskentelyjaksonsa ajan. Panostamme viihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Autamme työntekijöitä myös erilaisissa työsuhteeseen liittyvien hallinnollisten ja Suomen lain vaatimien asioiden hoitamisessa, Atila jatkaa. Enersense järjestää työntekijöille myös erilaisia koulutuksia. - Olkiluoto 3 -laitosyksikön maalaustöissä käytettävien maalimerkkien edustajat kävivät Olkiluodossa kertomassa työntekijöille työskentelymateriaaleista, Atila kertoo. Lisäksi ylläpidämme hyvää työturvallisuutta erilaisin koulutuksin. - Konseptin menestys näkyy ja tulee esille sitoutuneissa työntekijöissä, työn laadussa ja avoimessa toiminnassa, Atila kertoo. TVONS on sopinut Arevan ja Siemensin kanssa OL3- laitosyksikön varoventtiilien testaamisesta Teollisuuden Voiman konepajalla. Kuva: Enersense Sekä reaktori- että turbiinipuolen varoventtiilien testaukset tehdään määräajoin. Testausväli on laitepaikasta ja venttiilistä riippuen muutama vuotta. Varoventtiilit suojaavat putkistoja ylipaineelta. Putkiston tai säiliön paineen noustessa yli varoventtiilin asetuspaineen venttiili aukeaa ja paine pääsee purkautumaan ulos. - Tähän mennessä on testattu noin 150 varoventtiiliä, kertoo koneasentaja Kai Salminen Teollisuuden Voimasta. AREVA NP GmbH:n, AREVA NP SAS:n ja Siemens AG:n muodostama ranskalais-saksalainen konsortio vastaa OL3:n rakentamisesta avaimet käteen -toimituksella. Vappuna järjestettiin kreikkalainen juhla, jossa tarjolla oli lammasta lammasta vartaassa riitti hyvin 350 juhlijalle, Atila kertoo mielissään. 8

9 Tämän vuoden ensimmäiseen seminaariin osallistuivat (vasemmalta lukien) Valerija Nikitina (LAES), Kaisa Raitio (STUK), Juha Poikola (TVO), Tatjana Kornysheva (KNPP), Risto Isaksson (STUK), Anne Niemi (TVO) ja Nikolai Kashin (LAES) Tiivis tiedonvaihto ja yhteistyö Venäjän kanssa jatkuu Kuva: Valeria Nikitina/LAES TVONS on yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa (STUK) mukana tänä vuonna yhteensä kuudessa lähialueseminaarissa, jotka jatkavat tiivistä yhteistyötä Venäjän ydinvoimalaitosten kanssa sekä kasvattavat turvallisuuskulttuuria. Seminaarit järjestetään huhti-joulukuussa Olkiluodossa ja Sosnovy Borissa. Muita yhteistyötahoja seminaareis sa ovat Venäjän viranomainen Rostechnadzor sekä Kuolan ja Leningradin ydinvoimalaitokset. Seminaarien tavoitteena on laitoshenkilöstön koulutukseen, työmenetelmiin, saatuihin kokemuksiin ja hyviksi havaittuihin käytäntöihin liittyvä tiedonvaihto ydinvoimalaitosten sekä maiden ydinturvallisuusviranomaisten välillä. Poikkeustilanneviestinnän ja käyttöönoton seminaarit pidettiin Sosnovy Borissa Ensimmäiset kaksi seminaaria pidettiin huhtikuussa Sosnovy Borissa. TVO:n yhteiskuntasuhdepäällikkö Juha Poikola ja vierailupäällikkö Anne Niemi osallistuvat poikkeustilanneviestintää ja sidosryhmäyhteistyötä käsittelevään seminaariin yhdessä STUKin viestinnän edustajien kanssa. - Seminaarissa jaoimme kokemuksia puolin ja toisin, kertoo Juha Poikola. Merkittävänä keskustelunaiheena oli sosiaali- nen media ja sen vaikutus poikkeustilanneviestintään, jatkaa Poikola. Toisessa seminaarissa käsiteltiin ydinvoimalaitoksen käyttöönottoa ja tarkastustoimintaa. STUKin edustajat Jukka Kallionpää, Janne Kotiranta ja Ville Raunio sekä TVO:n edustajat Kari Hukkanen ja Leena Tunturivuori kertoivat mitä Olkiluoto 3:n (OL3) asennustarkastukset ja käyttöönottotarkastukset sisältävät ja millä edellytyksillä ne voidaan suorittaa. Lisäksi käsiteltiin sitä, miten TVO ja laitostoimittaja valmistautuvat käyttöönottotarkastuksiin sekä TVO:n OL3- organisaatiota ja sen koulutusta. Leningradin edustajat kertoivat muun muassa LNPP2:n ensimmäisen laitoksen asennusten valmiustilanteesta, käyttöönottoaikataulusta ja käyttöönoton eri vaiheista. - Oli mielenkiintoista päästä käymään Sosnovy Borin laitoksella ja kuulla heidän valmistautumisestaan LNPP2 käyttöönottoon, kertoo projekti-insinööri Leena Tunturivuori. Olkiluodossa kesäkuussa järjestettävissä seminaareissa aiheina ovat radioaktiivisen jätteen puhdistusmenetelmät sekä säteilymonitorointi ja ympäristönseuranta ydinvoimalaitoksen läheisyydessä. 9

10 VLJ-luolassa betonilaatikot sijoitetaan matala- ja keskiaktiivisen jätteen siiloihin, jotka on louhittu metriin peruskallioon. Kuva: Hannu Huovila/TVO Japanissa haetaan Olkiluodosta mallia radioaktiivisen jätteen loppusijoittamiseen Japanin radioaktiivisen jätteen loppusijoituksesta vastaava riippumaton taho (Radioactive Waste Management Funding and Research Center, RWMC) haki hyviä käytäntöjä Teollisuuden Voiman matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta. - RWMC käyttää saamaansa tietoa Japanin ydinvoimalaitosten radioaktiivisten jätteiden loppusijoituksen kehittämisessä, kertoo TVO Nuclear Services Oy:n toimitusjohtaja Petri Lavi. Selvitysten toimeksiantajina olivat Japanese regulatory authority, Nuclear Regulatory Agency (NRA) ja Nuclear Damage compensation and decommissioning Facilitation corporation (NDF). - Selvityksessä oltiin erityisesti kiinnostuneita matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituskonseptista sekä siitä, millä tavoin loppusijoitusratkaisussa on varauduttu erilaisiin turvallisuusnäkökohtiin. Lisäksi kerroimme, miten Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköiden käytöstä poistoon on varauduttu loppusijoitusratkaisussa, sanoo Lavi. Matala- ja keskiaktiivinen jäte varastoidaan voimalaitosjätteen loppusijoitusluolaan Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käytön aikana ja huolloissa syntyvä voimalaitosjäte jaotellaan matala- ja keskiaktiiviseen jätteeseen. Matala-aktiivinen jäte on sekajätettä, johon on tarttunut radioaktiivisia aineita. Näitä jätteitä ovat muun muassa palokankaat sekä huoltotöissä kertyvät suojamuovit ja -vaatteet. Keskiaktiivinen jäte on muun muassa suodattimien massoja sekä erilaisten pesujen yhteydessä syntyneitä nesteitä. Matala- ja keskiaktiivinen jäte varastoidaan voimalaitosjätteen loppusijoitustilaan, VLJ-luolaan, betonilaatikoissa. Myös laitosyksiköiden purkamisesta kertyvä käytöstäpoistojäte sijoitetaan aikanaan luolan yhteyteen louhittaviin tiloihin. 10