Lappeenrannan läntisen asuinalueen kehittämisohjelman yleiskuvaus: Sammonlahden palvelujen ja asukasosallisuuden uudet innovaatiot

Transkriptio

1 1 (5) Lappeenrannan läntisen asuinalueen kehittämisohjelman yleiskuvaus: Sammonlahden palvelujen ja asukasosallisuuden uudet innovaatiot 1. Sammonlahden aluekuvaus Sammonlahden alueella asuu yhteensä n asukasta. Alueelle on sijoittunut runsaasti vuokra- ja opiskelija-asumista. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:llä on Sammonlahdessa vuokra-asuntoa. Lappeenrannassa asuu kaikkiaan n vieraskielistä henkilöä. Maahanmuuttajista puolet asuu Sammonlahdessa. Työttömyys on kaupunginosia vertailtaessa korkeinta Skinnarilan asuinalueella. Äänestysprosentti Skinnarilassa oli Lappeenrannan alhaisin, 44,7 %. Länsialueelle on sijoittunut myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen kampusalue, jossa käy päivittäin yli opiskelijaa ja työntekijää. Lappeenrannan strategiassa todetaan, että kaupungin eri aluekeskuksia (Sammonlahti, Lauritsala ja Joutseno) kehitetään tasapuolisesti. Lappeenrannan kaupunki on valmistelemassa esitystä kasvusopimukseksi. Sopimuksen taustalla on kaupunkiseudun asukasluvun ja kaupungissa asioivien matkailijamäärän voimakas kasvu, joka aiheuttaa myös läntisellä alueella laajennuspaineita sekä palvelujen ja infrastuktuurin rakentamista. Länsialueelle valmistellaan parhaillaan osana kaupungin keskusta-alueen yleiskaavatyötä osayleiskaavaa, joka tulee kattamaan sekä asumisen että palvelujen tulevan toiminnan maankäytöllisen suunnittelun. 2. Sammonlahden asuinalueen kehittämisohjelma 2.1. Osallisuus ja moninaisuus Lappeenranta 2012-ohjelman myötä on toimeenpantu valtakunnallisenakin esimerkkinä toimiva asukasosallisuuden malli. Kaupunginjohtajan asettama työryhmä on valmistellut asukkaiden aloitteesta käynnistetyn Sammonlahden alueen kehittämisraportin. Raportin kehittämisehdotuksia työstetään uudessa ohjelmassa konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tärkeä yhteistyökumppani kaupungille on asukastoiminnan Läntinen alueraati. Kehittämisohjelmalla turvataan resurssit Lappeenrannan ja Sammonlahden asukasyhteyshenkilön työlle, asukastilaisuuksien järjestämiselle sekä asukastilojen Kaupunginkanslia PL 11, Lappeenranta Villimiehenkatu 1 puh. (05) 6161 faksi (05) kkansl.kirjaamo@lappeenranta.fi

2 2 (5) ylläpitämiselle. Etelä-Karjalan työ- ja asukastupa EKTA ry vastaa Sammonlahden asukastilojen ylläpidosta. EKTA ry sekä alueen asukasyhdistykset järjestävät aktiviteetteja sekä ikäihmisille, nuorille että maahanmuuttajille sekä huolehtivat alueen viihtyvyyttä parantavista toimista. Työvoimahallinnon osarahoituksen turvin työttömille kohdennetaan alueen siistimiseen ja viihtyvyyden edistämiseen liittyviä työtehtäviä, korjaus-, ompelimoja kirpputoritoimintaa ym. Edelleen työttömiä hyödynnetään ikäihmisten yksinäisyyden torjunnassa sekä kaupassa asiointi- ja kotityöapuna. Hankkeessa tullaan ideoimaan uusia matalan kynnyksen osallistumismalleja hyödyntäen teknologisia ratkaisuja. Alueen ulkoiseen siistimiseen osallistuvat paitsi asukkaat ja työttömät, myös yliopiston Green campus-hanke yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Saimaan ammattikorkeakoulun (Saimian) opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa Viihtyisä, turvallinen ja kiinnostava ympäristö Kaupungin tarkoituksena on edelleen välittää taloyhtiöille ja ikäihmisille valtion korjaus- ja energia-avustuksia sekä hissiavustuksia. Kaupunki pyrkii tällä tavoin myötävaikuttamaan siihen, että ikääntyvät selviytyvät mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Sammonlahdessa, kuten muillakin kaupungin asuinalueilla edistetään ikäihmisten asumiseen liittyviä toimenpiteitä. Vanhainkotitoimintaa uudistetaan vastamaan monipuolisesti vanhusten laajempia palvelutarpeita. Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:llä on Sammonlahden asukkaita palvelevaa asumisneuvontaa. Lappeenrannan kasvusopimuksen sekä Innovatiiviset Kaupungit - ohjelmahakemuksen osaamisen kärkiteema tulee painottumaan uusiutuvan energiankäytön sekä energiatehokkuuden edistämiseen. Inka-ohjelmassa painotetaan käyttäjälähtöisiä innovaatioita. Inka-ohjelman tavoitteena on muodostaa Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudusta energia- ja ympäristöosaamisen testausalusta ja näyteikkuna. Green Campus ajattelua on siirrettävissä laajemmin koko Sammonlahden alueella osaksi asukkaiden jokapäiväistä elämää. Yhtenä esimerkkinä on hybridibussin suunnittelu osaksi Sammonlahden joukkoliikennettä Tilojen uudenlaiset käytöt, palvelutarjonnan vahvistaminen ja sosiaaliset innovaatiot

3 3 (5) Sammontorin liikekeskuksen alueelta ovat asiointivirrat siirtyneet uudehkoon päivittäistavarakauppojen kortteliin. Liikekeskuksen alueelle haetaan uusia liiketoimintoja ja valmistaudutaan liikenne-, risteys- ja pysäköintijärjestelyjen uudistamiseen. Sammonlahdessa esitetään käynnistettäväksi julkisten palvelujen ja investointien uudelleen tarkastelu aluekeskuksen palvelujen optimaaliseksi jäsentämiseksi. Se toteutetaan erillisenä tutkimushankkeena, jonka vetäjänä on Lappeenrannan teknillinen yliopisto Nuorten kasvun ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen Sammonlahdessa asuu runsaasti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria sekä työttömiä ja maahanmuuttajia. Työttömille tarvitaan myös alueellisesti kohdennettuja työllistämistoimia. Useimmiten perheissä työttömyys periytyy nuoremmille sukupolville. Tavoitteena on edistää kaupungin ja 3. sektorin yhteistyötä. EKTA ry ylläpitää länsialueen asukastiloja sekä aktivoi työttömiä erilaisiin työtoimintoihin. Puolet Sammonlahden asukastilassa työllistetyistä ovat olleet maahanmuuttajia. Kaupunki tavoittelee vuonna 2013 mahdollisimman suuren osan vuonna 1996 syntyneiden nuorten kesäaikaista työllistämistä. Näin myös niille nuorille Sammonlahdessa, jossa perheen vanhemmat kärsivät työttömyydestä, pyritään järjestämään tilaisuuksia päästä osalliseksi työelämään. Lappeenrannan työllisyyspoliittisessa kuntakokeilussa haetaan niin ikään keinoja työttömyyden periytymisen katkaisemiseen. OKM on myöntänyt Lappeenrannan kaupungille avustusta koulutuksellisen tasaarvon edistämiseen. Länsialueen kouluissa on runsaasti oppilaita, joiden koulunkäynnin pulmat johtuvat pitkälti kodin tuen puutteesta koulunkäynnille tai perheen elämänhallintaan liittyvistä pulmista. Oppilaiden koulumotivaatio on heikko ja kotitehtävien suorittaminen ja aktiivinen opiskelu kouluaikana on puutteellista. Joidenkin oppilaiden pulmat johtuvat neurologisista syistä, jotka saattavat olla myös vanhempien elämänhallintaan liittyvien pulmien taustalla, koska tiettyjen neurologisten oireyhtymien periytyvyys on yleistä. Lappeenrannan kaupungin perusopetuksessa on koulutettu henkilöitä ratkaisukeskeisiksi valmentajiksi. Tavoitteenamme on kouluttaa kattavasti koulujen henkilöstö, sekä ulottaa valmennuksen käsittämään myös oppilaan muita elämänhallinnan osa-alueita. Otamme valmennukseen mukaan lapsen perheen, koska juuri perheen elämänhallinnan pulmista oppilaan koulunkäynnin vaikeudet johtuvat tavoitteena olevan koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Kun koulutuksella voidaan vaikuttaa useiden perheiden elämään, tulee se näkymään

4 4 (5) myös alueen aikuisten toimintakyvyn paranemisena sekä elämänhallinnan paranemisena. 3. Kehittämishankkeiden integrointi Lappeenrannassa hanketta ohjaa kaupunginhallituksen tulevaisuusjaosto sekä kaupunginhallituksen asettama lähiötoimikunta. Toimikunta on poikkihallinnollisesti nimetty, eri toimialojen edustajista, asukastoiminnan asiantuntijoista, ja luottamushenkilöistä koostuva lähidemokratiaelin. Toiminnan tavoitteena on toimialarajoista vapaan asukaslähtöisen työskentelyn kehittäminen, eri kehittämishankkeiden koordinointi, asukasviihtyvyyden edistäminen sekä esitysten valmistelu kaupunginhallitukselle tai sen tulevaisuusjaostolle. Hankkeet integroidaan kaupungin strategia- ja talousyksikön valmistelun johdolla. Osahankkeet toimivat säännöllisessä vuorovaikutuksessa toisiinsa ja palvelevat myös kaupungin työllisyyspoliittista kuntakokeilua. 4. Hankekokonaisuus ja ohjelman tavoitteet Sammonlahden asuinaluehankkeen tavoitteena on parantaa asukkaiden kokemaa viihtyvyyttä alueella, hakea uudenlaisia kestävän kehityksen mukaisia tilojen käytön ratkaisuja alueen palvelutarjonnan turvaamiseksi sekä ehkäistä työttömyydestä aiheutuvia sosiaalisia ongelmia. Asuinalueen kehittämistyö edellyttää luopumista siiloittaisesta työskentelystä ja kehittämistyötä monella rintamalla samanaikaisesti. Läntisen Lappeenrannan kehittäminen muodostuu seuraavista kehittämisen elementeistä: - asukasosallisuuden edistäminen ja asuinalueen viihtyvyyden ja saavutettavuuden parantaminen, maankäytön ja toimintojen suunnittelu 2030, asumisneuvonta (ARA-rahoitus) - Sammonlahden koulu- ja muiden lähipalvelujen innovatiivisten ja energiatehokkaiden tilaratkaisujen suunnittelu ja käyttäjien osallistaminen osana Inka-ohjelmassa asetettua vihreän kasvun ja puhtaan energian tavoitetta (LUT-tutkimushanke) - EKTAn työllistämistoimet, työllisyyden kuntakokeilu, maahanmuuttajien ja nuorten työllistäminen ja heille suunnatut muut palvelut (EKTA ry, kaupunki, TE-toimisto ja ELY) - Tasa-arvoisen opetuksen kehittäminen - OKM:n tuki kaupungin kasvatus- ja opetustoimelle Läntisen Lappeenrannan uudenlaisten palvelumallien visiointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen edellyttää laaja-alaisen kokonaisnäkemyksen rakentamista ja asukaslähtöistä kehittämistarkastelua.

5 5 (5) 5. Hankekokonaisuuden kumppanuudet ja poikkihallinnollisuus Sammonlahden asuinalueen kehittämisohjelman keskeisenä tavoitteena on toimijaverkoston keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen. Keskeisiä toimijatahoja ovat mm. kaupungin strategia- ja talousyksikkö, kaavoitus, asuntotoimi, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy, kasvatus- ja opetustoimi ja alueen koulut, nuoriso- ja liikuntapalvelut, alueen asukkaat ja asukasyhdistykset, Lappeenrannan teknillinen yliopisto sekä Etelä-Karjalan asukas- ja työtupa ry yhdessä valtionhallinnon eri edustajien kanssa. 6. Hanketta tukeva tutkimus Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) on Suomen johtava energia-alan kouluttaja ja asiantuntija. Inka-ohjelmassa puhdas energia ja energiatehokkuuden edistäminen ja alan liiketoiminnan kasvattaminen luomalla testiympäristöjä on painopistealueena. Luontevaa on, että yliopiston sijaintialuetta kehitetään puhtaan energian käytön edelläkävijäalueena ja arvioidaan julkisten palvelujen tulevaa järjestämistä kestävän kehityksen näkökulmasta. Länsialueella käynnistetään koulu- ja päiväkotiverkon sekä tilojen suunnittelu. Sisäilmaongelmista kärsivien rakennusten peruskorjaamisen rinnalla on perusteltua suunnitella vaihtoehto, jossa haettaisiin kokonaan uutta, käyttäjälähtöistä ja energiatehokasta tilaratkaisua. Uuden tilan suunnittelussa voitaisiin huomioida myös muiden palvelujen ja toimintojen tarpeita sekä kouluajan ulkopuolista moninaiskäyttöä (koulun ja asukkaiden yhteiset kirjastoratkaisut, nuorison ja asukkaiden tarpeet ym.) Lappeenrannan teknillinen yliopisto on kiinnostunut osallistumaan länsialueen koulu- ja muiden palvelujen innovatiivisten ratkaisujen suunnitteluun. Samalla yliopisto luo investoinnille kestävän kehityksen kriteeristön sekä elinkaaren tarkastelumallin. Paitsi itse rakennuksen, malli huomioi myös tulevien käyttäjien liikenteestä aiheutuvat energian käytön vaikutukset. Investointisuunnitelma valmistellaan vuorovaikutuksessa länsialueen asukkaiden, koululaisten vanhempien sekä muiden palvelujen käyttäjien kanssa. Kasvatus- ja opetustoimen palveluilla ja yhteistyöllä nuorisotoimen ja eri yhdistysten kanssa on tärkeä merkityksensä alueen nuorten tulevan elämän ohjautumisessa ja syrjäytymisen estämisessä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tulee hakemaan tarkoitusta varten asuinalueiden tutkimushankkeisiin osoitettavaa määrärahaa. Markku Heinonen kehitysjohtaja Lappeenrannan kaupunki