OPS 2016 Kysymykset kouluille koulun oman opetussuunnitelman laatimista varten

Transkriptio

1 OPS 2016 Kysymykset kouluille koulun oman opetussuunnitelman laatimista varten Punaisella on kirjattu asiat, jotka ovat olleet jo Lähderannan koulun opetussuunnitelmassa ja jotka johtokunta on jo hyväksynyt. Sinisellä on kirjattu ne kohdat, joita johtoryhmä ehdottaa uusiksi lisäyksiksi opetussuunnitelmaan. 1. PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Ei kysymyksiä. 2. PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.2 Perusopetuksen arvoperusta Kouluissa toimitaan perusopetuksen arvoperustan ja Espoon arvojen mukaisesti. Kouluissa perehdytään yhteiseen arvoperustaan henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä mietitään, mitä yllä mainitut arvot koulun toiminnassa tarkoittavat. Miten perusopetuksen arvoperusta ja Espoon yhteiset arvot näkyvät koulun arjessa? Miten oppilaat ja huoltajat otetaan mukaan arvojen toteuttamisen suunnitteluun? Lähderannan koulussa valtakunnallisen opetussuunnitelman sekä Espoon kaupungin arvoja tutkitaan oppilaslähtöisestä näkökulmasta. Kouluyhteisössä kohdataan sen kaikki jäsenet arvostavasti ja toisia kunnioittaen. Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Jokainen oppilas on ainutlaatuinen, aktiivinen omaan oppimiseensa vaikuttava toimija. Hänet kohdataan yksilöllisesti koulun arjessa. Koulussa tuetaan myös oppilaan itsetunnon kehittymistä. Sitä tukevat tieto hänen vahvuuksistaan ja oppimistyyleistään, jotka luovat edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle. Näitä asioita käsitellään vuosittaisissa henkilökohtaisissa opettaja oppilas -keskusteluissa, mistä tiedotetaan huoltajia. Huoltajille annetaan säännöllisesti tietoa oppilaan koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvistä asioista. Ihmisyys, sivistys tasa-arvo ja demokratia Koulun toiminnassa kohdataan uusia asioita ja toimintatapoja luovasti, ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Arvostamme hyviä tapoja ja vuorovaikutustaitoja, mikä luo pohjaa yhdessä toimimiselle ja ilon kautta oppimiselle. Koulussa harjoitellaan monipuolisesti erilaisissa ryhmissä toimimista sekä sosiaalisia ja tunnetaitoja. Näillä taidoilla on ennaltaehkäisevä vaikutus myös kiusaamistilanteisiin. Koulussa tehdään kiusaamista ennaltaehkäisevää työtä. Kulttuurinen moninaisuus rikkautena Vaalimme suomalaista juhla- ja tapakulttuuria, jonka pohjalta koulun oma kulttuurikalenteri muotoutuu ja kehittyy. Tämän ohella pidämme tärkeänä muihin kulttuureihin tutustumista arvostaen ja ennakkoluulottomasti suhtautuen. Pidämme tärkeänä Lähderannan koulun jo muotoutuneita toimintatapoja ja olemme avoimia uusille tavoille ja perinteille. Kestävän elämäntavan välttämättömyys

2 Lähderannan koulu sijaitsee ainutlaatuisessa ympäristössä metsineen ja järvineen, mikä laajentaa oppimisympäristöä koulun seinien ulkopuolelle. Koulun lähiluontoalue mahdollistaa kestävän kehityksen ekologisten toimintatapojen harjoittelun. Koulun alueella liikutaan ympäristöä kunnioittaen ja suojellen. Oppilaita ohjataan järkevään ja vastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen luonnonvaroja säästäen. Kestävää elämäntapaa opetellessa hyödynnetään uudistuvaa teknologiaa. 2.3 Oppimiskäsitys Miten koulussa toteutetaan positiivisen kasvatuksen ja opetuksen näkökulmaa? Keskeisenä ajatuksena on oppilaan omien kokemusten ja ajattelun aktivoiminen oppimisen tueksi. Myönteiset oppimiskokemukset ja onnistumisen ilo lisäävät itseluottamusta ja motivaatiota uuden oppimiseen. Oppilas nähdään oman oppimisensa omistajana. Moniulotteinen oppiminen tapahtuu yhteistyössä muiden oppilaiden, koulun henkilökunnan, huoltajien sekä muiden oppilaan elämässä vaikuttavien toimintaympäristöjen kanssa. Oppilas saa opetusta ja ohjausta oppimaan oppimisen taitoihin sekä opiskelun suunnitelmallisuuteen. Tämä toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Jokaisen oppilaan omia oppimistyylejä aletaan selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän tiedon avulla oppilas oppii suuntaamaan omaa työskentelyään oppimista tukevaksi. Tietojen, taitojen ja kokemusten jakaminen erilaisissa ryhmissä lisäävät oppimisen merkityksellisyyttä. Yhdessä oppiminen mahdollistaa ajattelutaitojen kehittymistä sekä edistää kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisutaitoja. Oppimista tapahtuu, kun uskalletaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tavoitella uusia tietoja ja taitoja pelkäämättä epäonnistumista. Onnistumisista iloitaan ja epäonnistumista opitaan yhdessä! 3. PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.3 Tavoitteena laaja-alainen osaaminen Miten huolehditaan siitä, että laaja-alaisen osaamisen tavoitteet toteutuvat opetuksessa? Miten huolehditaan siitä, että laaja-alaisen osaamisen painotukset näkyvät kaikessa opetuksessa? Miten koulussa vahvistetaan oppilaiden sosiaalisia taitoja? (esimerkiksi ARVOKAS) Mitkä ovat perusopetuksen tehtävää täydentävät, koulun omaleimaisuutta ilmentävät näkökohdat (esimerkiksi kestävä kehitys tai kansainvälisyys)? Tähän kirjataan myös perusopetuksen tehtävää konkretisoivat ja toteuttavat ohjelmat ja suunnitelmat. (esimerkiksi KiVa-koulu, Vihreä lippu, Liikkuva koulu ja VERSO. KULPS-toiminta kuvataan luvussa 4.)

3 Laaja-alaiset osaamisen tavoitteet ovat eri oppiaineiden, monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja koulun toimintakulttuurin keskiössä. Arvot, oppimiskäsitys ja yhteinen toimintakulttuuri luovat perustaa laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle. Laaja-alaisen osaamisen kehittyminen luo pohjaa niille taidoille, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisesta huolehditaan koulun jokapäiväisessä toiminnassa sekä yhteiseen toimintakulttuuriin sitoutumalla. Erityistä huomiota kiinnitetään Espoon kolmeen laaja-alaisen osaamisen painopistealueeseen. Toimintakulttuuria rakennetaan yhteistyössä opettajien, oppilaiden, huoltajien ja ympäröivien yhteisöjen kanssa. Koulu tarjoaa oppilaille oppimismahdollisuuksia ja -tilanteita, joissa oppilaan on mahdollista kehittyä aktiiviseksi oppijaksi ja tiedon rakentajaksi. Koulu tukee ja vahvistaa lapsen luontaista uteliaisuutta tiedon hankinnassa ja rakentamisessa oppimisen iloa unohtamatta. Oppilaiden sosiaalisten taitojen vahvistaminen Oppilaiden sosiaalisten ja tunnetaitojen vahvistaminen perustuu positiivisen opetuksen ja kasvatuksen periaatteisiin. Näitä taitoja vahvistetaan Kiva-koulu ja Arvokas -ohjelmia sekä vahvuuspedagogiikkaa hyödyntäen. Oppilaiden toiminnallisuutta vahvistetaan monipuolisilla opetusmenetelmillä ja esimerkiksi Liikkuva koulu -projektin avulla.

4 4. YHTENÄISN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Miten oppilaat ja huoltajat osallistuvat koulun toimintakulttuurin kehittämiseen? Miten säännölliset keskustelut työyhteisön sisällä sekä oppilaiden ja huoltajien kanssa toteutetaan? Mitä muuta yhteistyötä koulu tekee toimintakulttuurin kehittämiseksi ja keiden toimijoiden kanssa? Toimintakulttuuri kehittyy ja sitä kehitetään jatkuvasti avoimessa yhteistyössä koulun oppilaiden, huoltajien sekä henkilökunnan kanssa, johon koulun toiminnalliset rakenteet tarjoavat mahdollisuuden. Oppilaiden, huoltajien sekä koulun työyhteisön yhteisissä keskusteluissa hyödynnetään mm. oppilaskuntaa, vanhempainyhdistystä ja -tapaamisia, johtokuntaa, henkilöstön yhteisiä kokouksia sekä sähköisen toimintaympäristön tuomia mahdollisuuksia. Toimintakulttuuri laajenee myös koulun ulkopuolelle. Tämän vuoksi koulun ulkopuoliset yhteistyötahot ovat tärkeässä roolissa koulun toimintakulttuurin rakentamisessa. Yhteistyötä tehdään eri koulujen ja päiväkotien sekä eri yhdistysten, seurojen ja yritysten kanssa. Säännöllisiä yhteistyökumppaneita Lähderannan koululle ovat mm. lähialueen koulut, iltapäiväkerho, seurakunta, kirjastot, urheiluseurat ja Koulutus elämään- säätiö. 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Miten huolehditaan siitä, että jokainen oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi, ja hänet kohdataan arvostavasti? Lähderannan koulussa toimintakulttuuri perustuu arvojen pohjalle. Toimintakulttuurin lähtökohtana on arvostava kohtaaminen. Jokainen kouluyhteisön jäsen kohdataan positiivisesti kaikessa kanssakäymisessä. Lähderannan koulussa toimitaan koko koulu ohjaa ja kasvattaa -periaatteella. Koko henkilökunta osallistuu arkipäivän tilanteiden ohjaamiseen. Oppilaanohjaukselle asetetaan vuosiluokittain tavoitteita ja sisältöjä koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Oppilaanohjauksen avulla oppilas omaksuu oppimaan oppimisen, itsetuntemuksen ja sosiaalisen kasvun taitoja, joita hän tarvitsee jokapäiväisessä elämässä. Oppilaat pyritään huomioimaan henkilökohtaisesti arkipäivän tilanteissa. Oppilaille järjestetään tarvittaessa kahdenkeskistä aikaa opettajan tai muun henkilökunnan kanssa. Jokaisen oppilaan kanssa pidetään kerran vuodessa henkilökohtainen opettaja oppilas - keskustelu sekä arviointikeskustelu huoltajan, oppilaan ja opettajan kanssa Oppimisympäristöt ja työtavat Miten koulussa varmistetaan oppimisympäristöjen ja työtapojen monipuolinen käyttö niin, että ne tukevat oppimista, uteliaisuutta, iloa ja yhdessä tekemistä? Miten varmistetaan, että oppilaat saavat vaikuttaa työtapojen valintaan ja kehittämiseen? KULPS-toiminnan lukuvuosisuunnitelmassa. Koulussa keskusteltavaksi: Miten koulussa tehdään oppilaille tietoiseksi eri oppiaineiden ominaiset työtavat ja oppiaineen kieli? Lähderannan koululla on mahdollisuuksia monimuotoisiin oppimisympäristöihin. Koulun sijainti metsän, järven ja urheilupuiston läheisyydessä mahdollistaa opiskelun erilaisissa ympäristöissä. Koulu järjestää oppilaille mahdollisuuden käyttää säännöllisesti digitaalisia oppimisympäristöjä.

5 Koulussa on käytössä yhtenäinen Luottamuksen kehä -malli. Tämän mallin käytössä oppilaiden itseohjautuvuus vahvistuu ja mahdollisuudet erilaisten oppimisympäristöjen valintaan sekä käyttöön lisääntyvät. Opettaja käy opetettavan ryhmän kanssa keskustelua opiskeltavan asian, teeman tai oppimiskokonaisuuden tavoitteista, sisällöistä, työtavoista ja arvioinnista, jolloin oppilailla on mahdollisuuksia vaikuttaa edellä mainittuihin asioihin. Oppiminen ja opiskelu sisältävät erilaisia työtapoja, toiminnallista oppimista sekä monipuolista arviointia. KULPS- toimintaa hyödynnetään monipuolisesti vuosittain. 4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Kuvataan, miten koulussa eheytetään opetusta? Monialaisten oppimiskokonaisuuksien osalta toimitaan Espoon yhteisten ohjeiden mukaan. Opetuksessa pyritään laajoihin kokonaisuuksiin sekä lasten maailmasta kumpuavaan ilmiölähtöisyyteen. Käytössä voi olla lukujärjestykset, joissa ei ole selkeää oppiainejakoa oppitunneittain. Koulussa pyritään joustavuuteen yli oppiainerajojen. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien teemat sovitaan vuosittain ja ajankohtaisiin teemoihin kiinnitetään huomiota. Oppilaat otetaan mukaan oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun. Monialaiset oppimiskokonaisuudet rakentuvat eri oppiaineiden ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden pohjalta. Lähderannan koulussa monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteutetaan eri tasoilla: 1. Luokkatason sisäiset oppimiskokonaisuudet Tavoitteet ovat OPS:n sisältötavoitteista nousevia aihekokonaisuuksia (ilma, avaruus, ihminen...). Ilmiöitä käsitellään oppiainerajat rikkoen.

6 Monialaisten oppimiskokonaisuuksien yläteemat valitaan luokka-asteiden opetussuunnitelman keskeisistä sisällöistä. Tavoitteena on opiskella opeteltavia sisältöjä uudella tavalla tutkivan oppimisen menetelmiä hyödyntäen, ei luoda uusia sisältöjä. Oppilaat saavat tehdä ilmiöstä ja ikätasosta riippuen työtapaa/tutkimusaihetta/näkökulmaa/ryhmää koskevia päätöksiä ja valintoja. Yhteistyötä tehdään luokkaa opettavien aineopettajien kanssa. Opettajien kesken suunnitellaan teemaa yhdessä, jolloin ilmiötä käsitellään kokonaisvaltaisesti opettajasta riippumatta 2. Luokkatasotiimien väliset yhteistyökokonaisuudet Tavoitteet ovat OPS:n sisältötavoitteista nousevat aihekokonaisuudet, jotka ovat yhteisiä koko luokkatasoille sekä sosiaalisiin taitoihin liittyvät tavoitteet. Opettajien vahvuusalueita hyödynnetään sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Oppilaat saavat ehdottaa heitä kiinnostavia ilmiöitä liittyen valittuihin näkökulmiin. Oppilaat työskentelevät joustavasti sekaryhmissä luokkarajojen yli, osa työskentelystä voi tapahtua omassa kotiryhmässä. Yhteistyötä tehdään luokka-asteita opettavien luokan- ja aineopettajien kesken. Opettajien kesken suunnitellaan teemaa yhdessä, jolloin ilmiötä käsitellään kokonaisvaltaisesti opettajasta riippumatta 3. Koko koulun yhteiset kokonaisuudet Tavoitteina ovat laaja-alaiset taidot, Lähderannan lukuvuoden tavoitteet sekä koulun yhteisöllisyyden lisääminen. Oppilaat voivat etsiä tavoitteeseen liittyviä ilmiöitä, ehdottaa työtapoja sekä näkökulmia. Koko koulun monialaisissa kokonaisuuksissa työskennellään sekaryhmissä, luokkaasteittain tai luokittain. Tavoitteena on tutkia samaa ilmiötä monesta eri näkökulmasta. Jokaiseen monialaiseen oppimiskokonaisuuteen kuuluu osuus, jonka sisällön ja toteuttamistavan oppilaat saavat päättää ja suunnitella yläteeman puitteissa. 5. OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.2. Yhteistyö Oppilaiden osallisuus Miten koulussa huolehditaan oppilaiden osallisuuden toteutumisesta? Oppilaiden osallisuus Lähderannan koulussa pidetään tärkeänä oppilaiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa koulun toimintaan. Oppilaat keskustelevat opettajan kanssa oppimisen tavoitteista, sopivat yhteistyössä työtavoista sekä arvioinnista. Kouluyhteisössä arvostetaan kaikkien yhteisön jäsenten jokapäiväistä positiivista huomioimista. Oppilaat otetaan mukaan koulun kulttuurikalenterin suunnitteluun sekä tapahtumien ja oppilaskerhojen järjestämiseen ja toteuttamiseen. Oppilaiden mielipiteitä otetaan huomioon oppimisympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä kouluviihtyvyyden lisäämisessä. Jokaiselta luokalta kuuluu edustaja oppilaskunnan hallitukseen. Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Hallituksen kokouksien jälkeen luokissa pidetään luokkakokouksia, joissa koko luokka pääsee vaikuttamaan hallituksen esille nostamiin asioihin sekä kertomaan luokan esityksiä hallitukselle. Luokkakokous on myös foorumi luokan omien asioiden käsittelyyn.

7 Kodin ja koulun yhteistyö Mitkä ovat kodin ja koulun yhteistyökäytänteet? (Esimerkiksi vuorovaikutteiset ja toiminnalliset vanhempainillat, tukimateriaalina Tukevasti alkuun -hankkeessa tuotetut toimintamallit, luokkakohtainen yhteistyö.) Miten huoltajia kannustetaan osallistumaan koulun kehittämistyöhön? Millaisia hyviä yhteistyökäytäntöjä koulussa on eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien perheiden kanssa? (Esimerkiksi yhteistyön kehittämissuunnitelma.) Miten koulu arvioi kodin ja koulun yhteistyön toimivuutta lukuvuosittain? Kodin ja koulun yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuudelle ja arvostavalle kohtaamiselle. Huoltajia tiedotetaan koulun sekä luokkatason tapahtumista ja toiminnasta kuukausittain. Huoltajia kannustetaan vanhempainyhdistys sekä luokkatoimikunta -toimintaan. Koulussa järjestetään vuosittain kodin ja koulun yhteistyötapahtumia. Huoltajien kanssa käydään säännöllistä keskustelua kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä. Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan palautekyselyillä ja tapauskohtaisella arvioinnilla. Koulun sisäistä yhteistyötä tuetaan koulun rakenteita kehittämällä. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien perheiden kanssa pidetään heti kouluun saapumisen jälkeen alkupalaveri tarvittaessa tulkin avustuksella. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Vanhempainiltoihin ja muihin vanhempaintapaamisiin järjestetään myös tarvittaessa tulkki. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään, Lähderannan koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, oppilashuoltoon sekä opetusmenetelmiin. Perheitä ohjataan koulunkäyntiin liittyvissä asioissa ja tarvittaessa perehdytetään koulun arkikäytänteiden ja järjestelmien käyttöön (esim. Wilma). Koulussamme tuetaan vanhemmuutta uudessa ympäristössä ja yritetään löytää yhdessä vanhemman kanssa ratkaisuja lapsen koulunkäynnin askarruttaviin kysymyksiin ja ongelmiin. Yhteistyöpalaverit koulun ja huoltajien kanssa tarvittaessa oppilaan terveyteen liittyvissä asioissa (esim. diabetes). Koulun ja kodin yhteistyötä arvioidaan joka toinen vuosi koulun itsearviointiprosessin yhteydessä sekä joka keväisin todistusten jaon yhteydessä kerättävällä palautteella. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Miten opettajien yhteistyötä, kuten samanaikaisopettajuutta tuetaan koulussa? yhteistyön ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Lähderannan koulun toimintakulttuurin yksi tärkeä osa-alue on yhteistyö. Yhteistyötä tehdään ja kehitetään oppilaiden, henkilökunnan, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteisopettajuus on tärkeä opettajien välinen yhteistyön muoto. Tähän työmuotoon kannustetaan koko opetushenkilökuntaa ja toiminta mahdollistetaan koulun sisäisin rakenteellisin ratkaisuin.

8 Koulu tekee säännöllisesti yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa ja on avoimesti kiinnostunut uusista yhteistyömahdollisuuksista. 5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Espoossa on käytössä yhteinen pohja suunnitelmalle kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käytöstä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Tulee koulun OPSin liitteeksi. Liite lisätään koulun OPS:n sivuille. 5.4 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Vuosiluokkiin sitomaton opetus Jos koulu järjestää opetusta vuosiluokkiin sitomattomasti, se kuvaa opintokokonaisuudet opetussuunnitelmassaan Espoon tuntijaon sekä oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Lisäksi koulu kuvaa: -miten vuosiluokkiin sitomatonta eli oman opinto-ohjelman mukaan etenevää opiskelua käytetään (keitä ratkaisu koskee?) -mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia -miten opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan ja arvioidaan. Ei ole Lähderannassa. Laatikko poistetaan opetussuunnitelmasta. Yhdysluokkaopetus Mikäli opetus järjestetään yhdysluokissa, koulu kuvaa opetuksen järjestämisen keskeiset toimintatavat opetussuunnitelmassa: - miten yhdysluokkaopetus järjestetään ja mitkä ovat siinä noudatettavat keskeiset toimintatavat - miten eri oppiaineiden vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokille. Ei ole Lähderannassa. Laatikko poistetaan opetussuunnitelmasta. Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus Mikäli koulussa opiskellaan etäyhteyksiä hyödyntäen, koulu kuvaa opetuksen järjestämisen käytännöt lukuvuosisuunnitelmassaan. Kuvataan lukuvuosisuunnitelmassa. 5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Koulun kerhotoiminta koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt lukuvuosisuunnitelmassa. Koulun omaa kerhotoimintaa ovat opettajien ja oppilaiden huoltajien järjestämät kerhot, joiden sisältö vaihtelee vuosittain. Koulussa järjestetään kerhotoimintaa myös yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden ja oppilaiden kanssa. Oppilaita kannustetaan suunnittelemaan ja järjestämään välituntitoimintaa.

9 Koulun kirjastotoiminta Miten varmistetaan, että koulukirjasto toimii jokaisen oppilaan oppimisympäristönä? Miten koulussanne on järjestetty yhteistyö yleisen kirjaston kanssa? Kaikki koulun oppilaat ovat koulukirjaston asiakkaita. Koulussa käytetään PrettyLib - lainausjärjestelmää. Koulukirjasto toimii monipuolisena oppimisympäristönä, jonka toimintaa kehitetään jatkuvasti. Koulukirjaston aineisto tukee luokissa suoritettavaa lukudiplomia tai lukemisen monipuolisesta ohjaamisesta huolehditaan vastaavalla tavalla. Espoon kaupungin kirjaston kanssa järjestetään vuosittain yhteistyötapahtumia. Niitä voivat olla esimerkiksi erilaiset kirjastovierailut tai kirjavinkkaukset. Kirjastoauto käy koululla säännöllisesti. Välitunnit välituntitoiminnan oppilashuoltosuunnitelmassa. Oppilaita kannustetaan ja osallistetaan monipuoliseen välituntitoimintaan. Koulussa toimii välituntilainaamo, josta oppilaat voivat lainata välitunnilla erilaisia urheilu- ja leikkivälineitä. Oppilaita aktivoidaan liikkumaan välituntisin välituntikerhoilla ja toiminnallisilla tempauksilla. 6. OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri Miten varmistetaan, että oppilaan arviointi on realistista ja kannustavaa? Lähderannan koulussa arvioinnin lähtökohtana on oppilaan vahvuudet. Arviointi on luonteva osa oppimisprosessia. Arvioinnin avulla edistyminen pyritään tekemään oppilaalle näkyväksi ja suuntaamaan oppiminen kohti tavoitteita. (siirretty kohdasta 6.2.) Uuden oppimiskokonaisuuden alkaessa opettaja ja oppilaat määrittelevät kokonaisuuden tavoitteet. Jokainen oppilas voi asettaa myös omia tavoitteitaan. Opiskellessa oppilaat saavat opettajalta oppimista ohjaavaa sekä kannustavaa palautetta. Palautetta voivat antaa myös opiskelutoverit sekä huoltajat. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen. Opiskelukokonaisuuden päättyessä oppilas, opettaja sekä mahdollisesti myös huoltajat arvioivat opiskelukokonaisuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota lopputuloksen ohella myös työskentelyn prosessiin. 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Miten varmistetaan monipuolisten arviointimenetelmien käyttö? Monipuolinen arviointi kuuluu koulun toimintakulttuuriin. Oppimiskokonaisuuksien alkaessa tavoitteiden määrittelyn ohella määritellään myös arviointikäytänteet. Koulussa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä mm. pelit, esitelmät, tutkielmat, näytelmät, kirjoitelmat, ryhmätyöt, kokeet ja testit. Oppilaanohjauksen kokonaisuudessa tutustutaan erilaisiin tapoihin oppia sekä selvitetään erilaisia oppimistyylejä. Näin oppilailla on tietoa ja taitoa käyttää ja arvioida omia

10 vahvuuksiaan opiskelussa. Erilaiset oppimistyylit, tavat oppia sekä mahdolliset oppimisen haasteet huomioidaan suunniteltaessa oppimiskokonaisuuksia. Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen Itse- ja vertaisarvioinnin toteuttamisen periaatteet eri luokka-asteilla siten, että syntyy jatkumo. Koulussa harjoitellaan itse- ja vertaisarviointia. Itse- ja vertaisarviointi kohdistuvat oppimiseen, työskentelyyn sekä käyttäytymiseen. Koulun itse- ja vertaisarvioinnin toteuttamisen periaatteet luokka-asteittain on kirjattu erilliseen liitteeseen. (Oppilaanohjauksen periaatteet, lisättävä liitteeksi) 6.3 Arvioinnin kohteet Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Käyttäytymisen tavoitteet (perustuu koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin). Miten oppilailla ja huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn? Työskentely arvioinnin kohteena Oppilaiden työskentelytaitojen kehittyminen nähdään erittäin tärkeänä Lähderannan koulussa. Koulussa työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa sekä oppilaanohjauksen kokonaisuudessa. Siinä työskentelytaidoille on määritelty vuosiluokkakohtaiset sisältöalueet. Käyttäytyminen arvioinnin kohteena Lähderannan koulun käyttäytymisen tavoitteet on määritelty yhteistyössä oppilaiden sekä huoltajien kanssa. Käyttäytymisestä ja sen tavoitteista käydään jatkuvaa keskustelua. Lähderannan käyttäytymisen tavoitteet Ottaa huomioon toiset ihmiset ja käyttäytyy hyvin kaikkia kohtaan Noudattaa yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä Käyttäytyy asiallisesti ja tilannetietoisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja noudattaa hyviä tapoja Huolehtii yhteisestä työ- ja elinympäristöstä omalta osaltaan Kunnioittaa kestävää elämäntapaa Ymmärtää ja hyväksyy erilaisuutta ja erilaisia kulttuureja Kunnioittaa elämää ja ihmisoikeuksia Ottaa huomioon oman ja muiden turvallisuuden Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Tavoitteet selvitetään oppilaille luokissa ja käydään läpi vanhempien kanssa esimerkiksi vanhempainillassa, tiedotteissa ja arviointikeskusteluissa. Oppilas saa palautetta ja ohjausta koko henkilökunnalta ja oppilaalle annetaan mahdollisuus harjoitella näitä taitoja.

11 Annettu palaute ohjaa ja kannustaa oppilasta saavuttamaan annetut tavoitteet. Oppilaat arvioivat omaa ja toisten käyttäytymistä itse- ja vertaisarvioinnin avulla. 6.4 Opintojen aikainen arviointi koulun arviointikäytänteet. tarjoamiensa valinnaisten aineiden arvioinnin. muut tiedottamisen ja arviointipalautteen antamisen muodot ja ajankohdat sekä yhteistyön huoltajien kanssa. Lähderannan koulussa arvioinnin tärkeinä tehtävinä ovat oppimisen ohjaaminen, kannustaminen ja tukeminen vuorovaikutuksessa oppilaan kanssa. Arviointikeskustelua käydään opettajan ja oppilaan välillä yhdessä huoltajien kanssa. Wilma toimii päivittäisenä arvioinnin ja palautteen kanavana. Koulussa on sovittu Wilman käyttämisen periaatteet luokka-asteittain. Koulun oppilasarviointi on koko lukuvuoden kestävä jatkumo. Eri oppiaineiden oppimiskokonaisuuksissa sekä monialaisissa opinnoissa oppilaat arvioivat itseään sekä opettajat antavat oppilaille kannustavaa palautetta, mikä ohjaa oppilasta opintokokonaisuuden tavoitteiden saavuttamisessa. Jokaisen oppilaan kanssa käydään syys-lokakuussa opettaja - oppilas keskustelu, jossa keskustelun aiheina ovat mm. oppilaan vahvuudet vastuulliseksi yhteisön jäseneksi kasvaminen oppimisprosessi ja sen ymmärtäminen oman edistymisen ja vahvuuksien tiedostaminen tavoitteet tulevalle lukuvuodelle keinot tavoitteisiin pääsemiseksi Keskustelua edeltää oppilaan itsearviointi sekä huoltajan ja oppilaan käymä keskustelu samoista aiheista, mistä opettaja-oppilaskeskustelu käydään Arviointikeskustelu käydään tammi -helmikuun aikana. Arviointikeskustelu korvaa kaikilla luokilla välitodistuksen. Arviointikeskustelussa ovat mukana oppilas, opettaja sekä huoltajat. Arviointikeskustelu toteutetaan opettaja - oppilas keskustelun sekä itsearviointien pohjalta. Lukuvuositodistuksen yhteydessä luokkien oppilaille jaetaan arviointilomake, jossa oppilas yhdessä huoltajan kanssa arvioi lukuvuoden sujumista oppilaan sekä koulun näkökulmista. Lomake palautetaan kouluun seuraavan lukuvuoden alkaessa Arviointi nivelkohdissa toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt. Nivelvaiheiden arviointi suoritetaan pääsääntöisesti arviointikeskustelujen yhteydessä. Tarvittaessa järjestämme yksilökohtaista ohjausta nivelvaiheessa, jossa mukana voivat olla luokanopettaja, oppilas, huoltajat, erityisopettaja ja/tai oppilashuoltohenkilöstön edustaja sekä vastaanottavan luokan tai koulun edustaja/edustajat.

12 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Koulun toimet oppilaiden tuen tarpeiden suunnitelmalliseen seulontaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseksi. Mitkä ovat koulun käytössä olevat keinot, joilla tuen tarpeen syntymistä ennaltaehkäistään (=varhaisen puuttumisen toimintamallit)? Miten koulu varautuu muutoksiin oppilaan äkillisen tuen tarpeen muuttumisen varalta? Lähderannan koululla on erillinen suunnitelma oppilaiden tuen tarpeiden seulontaan. Laajaalainen opettaja ja luokanopettajat tekevät yhteistyössä seulontatestejä. Testien tulosten pohjalta suunnitellaan tuen muotoja. Koulussa toimitaan varhaisen puuttumisen toimintamallin mukaisesti. Tukea painotetaan erityisesti alkuopetukseen hyvien perustaitojen saavuttamiseksi. Opiskeluryhmissä ohjataan ja harjoitellaan oppilaiden vahvuuksien tunnistamista, toiminnanohjausta sekä opiskelu- ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Oppilaiden tuen tarpeita arvioidaan säännöllisesti ja muokataan tarpeen vaatiessa Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana Kodin kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset toimintaperiaatteet oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttamisessa. Lähderannan koulussa kodin ja koulun yhteistyö perustuu arvostavaan kohtaamiseen. Jos opettaja havaitsee oppilaalla tuen tarvetta, on hän heti yhteydessä oppilaan huoltajiin. Tämän jälkeen oppilaan tarvitsemaa tukea suunnitellaan yhteistyössä huoltajien sekä ammattihenkilöiden kesken. Tuen suunnittelu tapahtuu positiivisessa hengessä ja lapsen etu on aina keskiössä. 7.2 Yleinen tuki Miten yleinen tuki käytännössä järjestetään? Lähderannan koulussa oppilaalle annetaan (tarpeen mukaan) yksilöllistä tukea ja ohjausta. Oppimisen tuen ryhmä jakaa tuen resursseja opetusryhmille ja oppilaille tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Tuen resursseja tarkastellaan pitkin kouluvuotta oppilaiden tuen tarpeiden muuttuessa. Yleisessä tuessa tuen muodot painottuvat ennakoivaan tukiopetukseen sekä joustaviin opetusjärjestelyihin. Erityisopettajan tuki on yleisessä tuessa lähinnä konsultoivaa Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Miten tehostettu tuki käytännössä järjestetään? Lähderannan koulussa oppilaalle annetaan säännöllisesti yksilöllistä tukea ja ohjausta oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimisen tuen ryhmä jakaa tuen resursseja opetusryhmille ja oppilaille tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaan. Tukea painotetaan erityisen ja tehostetun tuen oppilaille.

13 Tehostetussa tuessa tuen muodot suunnitellaan oppilaskohtaisesti huoltajien sekä ammattihenkilökunnan kanssa yhteistyössä Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Kuvataan koulun antama erityinen tuki: miten koulussanne annettava erityinen tuki käytännössä järjestetään? Lähderannan koulussa oppilaalle annetaan säännöllisesti yksilöllistä tukea ja ohjausta HOJKS:n mukaan. Oppimisen tuen ryhmä jakaa tuen resursseja opetusryhmille ja oppilaille tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaan. Tukea painotetaan erityisen ja tehostetun tuen oppilaille. Erityisessä tuessa tuen muodot suunnitellaan oppilaskohtaisesti huoltajien sekä ammattihenkilökunnan kanssa yhteistyössä Pidennetty oppivelvollisuus Koulut, joissa on ryhmämuotoista erityisopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaille: Miten opetus käytännössä järjestetään? Kuvataan suunnitelmat eri oppiaineiden yhdistämiseksi oppiainekokonaisuuksiksi tai jakamiseksi osa-alueisiin. Poistetaan laatikko Toiminta-alueittain järjestettävä opetus Koulut, joissa on toiminta-alueittain annettavaa opetusta: Miten toiminta-alueittain annettava opetus käytännössä järjestetään? Poistetaan laatikko 7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot Tukiopetus Miten tukiopetus käytännössä järjestetään? Lähderannan koulussa tukiopetusta annetaan tarpeen mukaan kaikilla tuen tasoilla. Tukiopetuksen antamisessa hyödynnetään joustavia yhteistyöratkaisuja kuten opettajien yhteistyötä eri aihealueiden tukiopetuksessa. Annettavasta tukiopetuksesta sovitaan etukäteen oppilaan ja huoltajan kanssa. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti oppilaan koulutuntien ulkopuolella. Säännöllinen tukiopetus kirjataan oppilaan tukikorttiin Wilmaan Osa-aikainen erityisopetus Miten osa-aikainen erityisopetus tuen eri tasoilla järjestetään käytännössä? Lähderannan koulussa osa-aikaisen erityisopetuksen resurssit suunnitellaan oppimisen tuen ryhmässä oppilaille tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan ennalta määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Osa-aikaisen erityisopetuksen muotoina on mm. konsultointi, samanaikaisopetus, joustavat ryhmittelyt ja pienryhmä- sekä yksilöopetus.

14 Yleisessä tuessa osa-aikainen erityisopetus painottuu konsultointiin sekä joustaviin ryhmittelyihin. Tehostetussa tuessa painotetaan edellisten lisäksi pienryhmätyöskentelyä. Erityisessä tuessa osa-aikaista erityisopetusta voi saada myös yksilöopetuksena, jos oppilaan tarve sitä vaatii. 8. OPPILASHUOLTO Ei kysymyksiä. 9. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Minkälaisin toimenpitein oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteetin kehittymistä tuetaan koulussa? Miten suomen kieltä opettelevan oppilaan suomen kielen taidon kehittymistä tuetaan koulussa? (Esim. suomen kielen ja oman äidinkielen samanaikaisopetuksella.) Kieli- ja kulttuuriryhmien vastuualue on laatinut koulujen tueksi tukimateriaalia kieleen ja kulttuuriin liittyvien erityiskysymysten huomioimiseen. Lähderannan koulussa arvostetaan kansainvälisyyttä, eri kieliä ja kulttuureita. Koulussa tuetaan monikielisten lasten kieli-identiteettiä arvostamalla heidän omia äidinkieliään ja tekemällä niitä näkyviksi koulun arjessa. Monikielisten lasten suomen kielen taidon kehittymistä seurataan ja tuetaan monella eri tasolla; puhuminen, lukeminen, luetun ymmärtäminen, kielitieto, kirjoittaminen. Lasten kielitaitoa tuetaan tarpeen mukaan esimerkiksi tukiopetuksen, suomi toisena kielenä -pienryhmäopetuksen tai samanaikaisopetuksen avulla. 10. KAKSIKIELINEN OPETUS Espoossa yhteisesti käytössä olevan kielikylpykielen/kohdekielen tuntijaon. Mitkä oppiaineet tai oppiaineiden sisällöt opetetaan koulun opetuskielellä ja mitkä kielikylpy/kohdekielellä (jako voidaan tarkentaa lukuvuosisuunnitelmassa)? mahdollisen kielirikasteiden opetuksen toteuttamisen. Laatikko poistetaan 12. VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA 12.1 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit tuntijaossa, miten taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit käytetään ja laatii opetussuunnitelman kunkin taide- ja taitoaineen osalta ottaen huomioon koulukohtaisen tuntimäärän. mahdollisen taide- ja taitoaineiden painotetun opetuksen järjestämisen. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (1vvt) Lähderannan koulussa käytetään: 3.lk 4.lk käsityöt liikunta 5.lk kuvataide ja käsityöt 6.lk kuvataide ja käsityö

15 Taide- ja taitoaineiden valinnaisilla tunneilla syvennetään opetussuunnitelman kyseisen oppiaineen sisältöjä ja annetaan enemmän tilaa oppilaiden omalle tavoitteiden asettelulle sekä yksilökohtaiselle ohjaukselle Valinnaiset aineet Mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet, nimi, laajuus sekä luokat, joilla valinnaisainetta tarjotaan? Mitkä ovat kunkin valinnaisaineen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä mahdolliset esim. oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät erityispiirteet? Lähderannan koulussa oppilailla on mahdollista osallistua kahdelle valinnaiskurssille lukuvuoden aikana. Oppilas voi valita valinnaiskurssit oman mielenkiinnon mukaan lukuvuosittain täsmentyvästä valinnaisainetarjottimesta. Valinnaisainetarjotin pyritään kokoamaan neljästä oppimiskokonaisuudesta: 1. Hyvinvointi (mm. liikunta, seikkailu, luonto, itsetuntemus, elämäntaidot, KiVa ja Arvokas -ohjelmat) 2. Tiede ja teknologia (mm. tieteenalat, tietotekniikka, ohjelmointi) 3. Taide (mm. kuvataide, musiikki, tanssi, kädentyöt, ilmaisutaito) 4. Kansainvälinen maailma (mm. maantiede, katsomusaineet, eri maiden kulttuurit, kielet) Valinnaiskurssien tarkemmat tavoitteet, sisällöt, työtavat sekä oppimisympäristöt kirjataan vuosittain lukuvuosisuunnitelmaan. Valinnaiskurssit arvioidaan sanallisesti. Espoo-tunnit Espoon omien tuntien käytön vuosiluokilla 1-3 (Espoon omia tunteja (3 vvh) vuosiluokilla 1 3 voidaan käyttää koulun määrittelemällä tavalla edistämään jonkin oppiaineen opetuksen tavoitteiden saavuttamista. Arviointi toteutetaan osana oppiaineen arviointia.) Espoo-tunnit Lähderannan koulussa luokkalaisten oppilaiden Espoo-tunnit (1vvt) käytetään seuraaviin oppiaineisiin: 1.lk matematiikka 2.lk matematiikka 3.lk oppilaanohjaus

16 12.3 Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät B2-kielten toteuttamisen periaatteet. Laatikko poistetaan 13. VUOSILUOKAT 1-2 Pohdittavaksi: miten kehitän opetustani niin, että - uusi opetussuunnitelma toteutuu ja - oppilaan oppiminen paranee. 14. VUOSILUOKAT 3-6 Pohdittavaksi: miten kehitän opetustani niin, että - uusi opetussuunnitelma toteutuu ja - oppilaan oppiminen paranee. 15. VUOSILUOKAT 7-9 Pohdittavaksi: miten kehitän opetustani niin, että - uusi opetussuunnitelma toteutuu ja - oppilaan oppiminen paranee.