Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 9/2018. Aika torstai klo Paikka Etelä-Karjalan liitto, kokoustila Koivikko

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 9/2018 Aika torstai klo Paikka Etelä-Karjalan liitto, kokoustila Koivikko Kutsutut Varsinainen jäsen Varajäsen x Gunnar Leena Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Karhula Heinonen Markku Lappeenrannan kaupunki Markus Lankinen x Hokkanen Erkki Etelä-Karjalan pelastuslaitos Ulf Westerstråhle x Karhula Tuula Eksote Merja Tepponen* x Kosonen Marja Eksote Merja Tepponen* Kouvo Juha Kaakkois-Suomen TE-toimisto x Tiia Piikki Willberg Juha Lappeenrannan kaupunki Alina Kujansivu Mäkelä Johanna Kunnat Pekka Reiman* x Mäkelä Satu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Pitkänen x Sarlomo Sirkku Imatran kaupunki Terhi Karttunen x Siiskonen Keijo Eksote Liisa Mänttäri x Stoor Jussi Kunnat Pekka Reiman* x Viialainen Matti Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen *toimivat kahden varsinaisen jäsenen varajäseninä Muut osallistujat x Eerola Niina työntekijöiden edustaja Anne Saikko Kopra Jukka maakuntahallituksen puheenjohtaja, x Heikki Järvenpää poliittisen seurantaryhmän edustaja Vesterinen Marja-Liisa Eksoten hallituksen puheenjohtaja, Pentti Salenius poliittisen seurantaryhmän edustaja x Tuimala Aija muutosjohtaja, valmistelija x Airaksinen Salla sihteeri Heikka Eeva maaseututoimen valmistelija x Pitkänen Jyrki ELY:n maaseutupalvelujen valmistelija x Sikanen Satu aluekehittämisen valmistelija 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. Kokous avattiin klo 9.01 ja todettiin läsnäolijat. 2. Kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen esityslista. Hyväksyttiin kokouksen esityslista.

2 MUISTIO 2 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen kokouksen muistio on toimitettu esityslistan liitteenä 1. Tarkastetaan edellisten kokousten pöytäkirjat ja hyväksytään ne kokousten kulun mukaisina. Hyväksytään edellisen kokouksen pöytäkirja. 4. Maakuntauudistuksen valtakunnallinen viikkokatsaus Lausunnot ja kannanotot - DL 4.5. VM kysely viestinnästä, 1 mujo ja 1 viestijä saavat vastata viestinnän resursseista ja toimenpiteistä. Ehdotus: Ritva-Liisa Pulkkinen ja Aija Tuimala. - DL Maakuntalain 13 mukaisen neuvottelujen loppuasiakirja on toimitettu VM:stä kommenteille ja allekirjoitettavaksi. - DL Sote- ja maakuntauudistusten tutkimuksellisen arvioinnin kysely maakuntien valmistelun muutosjohtajille, yhteisvalmistelussa. - DL 2.5. lausunnolla on opas järjestöille maakuntauudistuksessa Julkaisuja VM:n julkaisuja 197: Maakunnanohjausmallit-Mohju STM tiedote: Leikkaustoiminnan kriteerien valmistelua jatketaan. Julkisella rahalla tehtävään leikkaustoimintaan tarvitaan yhtenäiset kriteerit. Reformiministerityöryhmä linjasi 19.4., että hallituksen esitystä terveydenhuoltolain muuttamisesta ei anneta vielä tänä keväänä, sillä asiassa tarvitaan lisäselvityksiä. Leikkaustoiminnan kriteerien tavoitteena on varmistaa leikkausten laatu ja potilasturvallisuus sekä lisätä yksityisten ja julkisten palveluntuottajien yhdenvertaista kohtelua. Materiaaleja Muutosjohtajakokouksessa esitelty maakunnan hallintopäätöskoonti sekä Maakuntien tilakeskuksen esittelymateriaali. Tilaisuuksia Kuntaliiton maakuntatapahtuma. Merkitään tiedoksi ajankohtaiset asiat ja huomioidaan niiden vaikutukset valmisteluun. Todettiin, että:

3 MUISTIO 3 Lausunnot ja kannanotot - Yleisenä toteamuksena lausunto- ja kannanottopyyntöjä on tällä hetkellä paljon. - VM:n kyselyyn viestinnästä vastaavat Ritva-Liisa Pulkkinen ja Aija Tuimala. Kyselyssä kysytään muun muassa viestinnän resursoinnista sekä mahdollisista tarpeista valtakunnan tasolta. - ICT-puolella on useita lausuntopyyntöjä. Osa lausuntopyynnöistä on suunnattu tietyille kunnille, maakunnille sekä sairaanhoitopiireille. Eksotelle on tullut mm. lausuntopyyntö tietosuojakysymyksistä. - Kansallisarkisto on antanut päätöksen VATEn tietojen arkistoinnista hallinnon osalta. Päivi Ilves käy materiaalin läpi. - STM:ltä ja OKM:ltä on tullut kirje siitä, miten yhdessä kuntien ja maakuntien välillä kehitetään rajapintaa. Tilaisuuksia - Sote-liikelaitosseminaari järjestetään Tampereella 5.6. Ohjelmassa on työpajoja, joissa käsitellään sote-liikelaitoksen rakenteita, integraatiota sekä asiakasohjausta. - Valiokuntakuulemisissa on ollut mukana edustajia meiltä: Merja Tepponen sotevaliokunta, Tuula Karhula valtiovarainvaliokunta, Pentti Itkonen hallinto- ja sotevaliokunnissa. Toni Suihko on myös ollut kuultavana tietosuojasioissa. - Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä on ollut Annika Saarikon haastattelu, jossa hän on todennut, että lomituspalveluita ei yhtiöitetä. 5. Etelä-Karjalan maaseutupalvelut Maaseutuhallinnon palvelukokonaisuutta on neuvoteltu ELY:n, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien kesken erityisesti ELY:n nykyisten palveluiden pohjalta. Viime tapaamisessa sovittiin, että maakunnat valmistelevat omat katsauksensa sekä linjauksensa tulevaan sovittuun neuvotteluun. Valmistelua Etelä-Karjalan näkökulmasta on tehty Eeva Heikan, Jari Lantan, Satu Sikasen, Virpi Kallion, Aija Tuimalan sekä ELY:n Jyrki Pitkäsen ja Osmo Minkkisen kesken. Lomituspalveluista on pidetty omat neuvottelunsa kevään aikana myös Etelä- Savon kanssa, mutta lomituspalvelulain viivästymisen vuoksi tämän asian ratkaisua on siirretty. Etelä-Karjalan maaseutupalveluja on koottu maakunnan näkemyksen (liite 2) pohjaksi laajasti, sisältäen myös ohjelmarahoituksen tarkastelun. Merkitään katsaus tiedoksi ja evästetään jatkovalmistelua sekä tulevia neuvotteluja. Merkittiin katsaus tiedoksi. Valmistelussa ollaan jo pitkällä ja esitettyyn materiaaliin oli koottu laajasti, miltä maaseutupalveluiden tilanne näyttää Etelä-Karjalan osalta. ELYn maaseutupuolelta tulee maksajavirastotoiminnan lisäksi siirtymään maakunnalle iso joukko muitakin tehtäviä.

4 MUISTIO 4 Eriyttämisnäkökulmasta maaseutupuolen päätösprosesseihin vaaditaan tietty vähimmäismäärä henkilöitä. Tämän osalta uuden maakunnan suhteen olisi hyvä tarkastella mahdollisuutta tehdä yhteistyötä eri rahoitusinstrumenttien välillä sekä mahdollisuutta yhteistyöhön maakuntien välillä. Eri kanavien kautta tuleva raha pitäisi pystyä kohdentamaan ja rahoituksen suhteen tekemään yhteistyötä sekä löytämään mahdollisia synergiaetuja. Vaikuttavuus on keskeisessä asemassa. Lisäksi maksatuksen suhteen on pohdittava, pystyisikö sen osalta hyödyntämään synergiaetua. Eriyttämisongelmaa ei ole, jos maksatus on omassa yksikössään. Teknisen tuen käyttöä ohjelmatoiminnassa tulee pohtia ja avata. Tällä hetkellä siinä on eri ohjelmien välillä kulttuurisia ja ajatuksellisia eroja. Esimerkiksi maaseutuohjelman osalta komissio valvoo tarkasti teknisen tuen käyttöä, kun joissain muissa ohjelmissa teknisen tuen käyttö on vapaampaa. Myös rahoitukset erkanevat komissiotasolla. Tällä hetkellä EAKR:n ja ESR:N osalta tekninen tuki on 3 %. Teknistä tukea tulisi korottaa, koska nykyisin ylimenevää osaa on paikattu kuntarahalla, joka tulevassa maakunnassa ei ole mahdollista. Teknisellä tuella työskentelevät eivät näy tehdyissä laskelmissa, koska he ovat määräaikaisia ja ulkopuolisella rahoituksella palkattuja. Maaseutupalveluiden osalta iso asia on yhteistyö ja linjaukset naapurimaakuntien kanssa. Etenkin Kymenlaakson kanssa on käytävä keskustelua, kuinka nykyiset ELYn resurssit jaetaan maakuntien kesken sekä onko jotain tehtäviä/toimintoja, joita olisi hyvä hoitaa maakuntien yhteistyönä pidetään palaveri maaseutuasioista, johon osallistuvat ELYn edustajat sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liiton edustajat. Lomituspalveluiden osalta KT:lta on pyydetty kantaa henkilöstön jakamisen suhteen ja heidän kantansa on, että jakoa tulee tarkastella suhteessa tilamääriin yksiköittäin. Tällä hetkellä Parikkalan yksikön osalta on tilanne, että vähän alle 50 % lomituksista suuntautuu Etelä-Savon puolelle. Suurin osa yksikön lomittajista asuu Etelä-Karjalan puolella. Lomituksen osalta palvelutarpeen kehittyminen sekä mm. digitalisaatio aiheuttavat pohdinnan resurssien käytölle. Jatkossa on tehtävä resurssien tarkennusta niin henkilö- kuin rahamielessä. ELYsta siirtyvien maaseutupalveluiden osalta ongelmallista on määräaikaiset htv:t, joita on melko paljon. Jatkossa täytyy pohtia, kuinka rahoitus tulee riittämään. Olemassa olevan henkilöstön osalta on piirrettävä vähimmäisorganisaatioluonnos ja pohdittava, onko joitain avainhenkilöitä, joiden tulisi työskennellä ylimaakunnallisesti. Myös ohjelmakauden vaihtuminen tulee vaikuttamaan merkittävästi resurssien tarpeeseen. 6. Aluekehittäminen tulevassa maakuntahallinnossa Hallituksen esitys laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista ei sisällä merkittäviä muutoksia aluekehittämistehtäviin. Alueiden kehittäminen jatkuisi eri hallinnonalojen, alueiden, paikallisen tason ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Vastuu alueiden kehittämisestä olisi maakunnilla ja kunnilla alueillaan. Valtio vastaisi valtakunnallisesta alueiden kehittämisestä. Valtion ja maakuntien yhteistyötä toteuttamaan luotaisiin menettely, jossa useiden ministeriöiden toimialaan kuuluvasta alueiden kehittämisestä käytäisiin vuosittain keskustelut alueiden kehittämisen tavoitteista ja sen toimeenpanosta. Maakunta toimisi oman alueensa aluekehittämisviranomaisena, joka

5 MUISTIO 5 tekisi yhteistyötä erityisesti alueen kuntien kanssa. Kunnat hoitaisivat yleiseen toimialaansa kuuluvia alueen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Merkittävän muutoksen tehtävien organisointiin ja osaamisen kehittämistarpeeseen Etelä-Karjalassa tuo maakuntahallituksen linjaama päätös rakennerahasto-ohjelman välittävän viranomaisen tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan maakunnassa vuodesta 2020 alkaen. Nykyisellään tehtävät on keskitetty Etelä-Suomen ELY-keskusten osalta Hämeen ELY-keskukseen (Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavat yritystuet). Maakunnan liiton osalta Euroopan aluekehitysrahaston välittävän viranomaisen tehtävät on keskitetty osittain Uudenmaan liittoon ja Etelä-Karjalan liitto hoitaa mm. rahoituspäätöksen valmisteluja viestintätehtäviä. Tulevassa maakunnassa synergiaa ja vaikuttavuutta voidaan saada eri rahastojen (rakennerahasto-ohjelma, maaseutuohjelma, CBC-ohjelma, kansallinen rahoitus) yhteistyöllä. Keskeistä aluekehitystehtävien organisoinnissa olisi ylipäätään saada luonteva yhteensovitus maakunnan liiton ja ELY-keskuksen E-vastuualueen tehtäville, joista merkittävä osa sijoittuisi osaksi elinvoimatoimialaa, mutta joista osa (esim. tietopalvelut, tiedolla johtaminen, ennakointi, kv-suhteet) sopisi suoraan osaksi maakunnan strategista johtamista. Tehtävät ovat luonteeltaan järjestämistehtäviä. Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista sisältää säännökset rakennerahastokaudesta Vuonna 2021 alkavan ohjelmakauden lainsäädäntöä tarkennetaan sen jälkeen, kun Euroopan unionin lainsäädäntö valmistuu. Uuden ohjelmakauden kansalliseen lainsäädäntöön tulee vaikuttaa siten, ettei hankerahoituspäätöksiä koskeva päätöksenteko muodostu tarpeettoman raskaaksi. Maakunnan yhteistyöryhmän roolia tulisi edelleen kehittää strategisempaan suuntaan laajemmin maakunnan elinvoimaa koskevissa asioissa ja yksittäisiä hankkeita koskeva päätöksenteko voitaisiin osoittaa esimerkiksi elinvoimalautakunnan (pienissä hankkeissa elinvoimajohtajan) tehtäväksi. Materiaali on esityslistan liitteenä 3. Merkitään katsaus tilanteesta tiedoksi ja evästetään jatkovalmistelua. Merkittiin tiedoksi. Aluekehittämisen näkökulmasta keskistä on, että uudella maakunnalla oltava vahva yhteinen tahtotila maakunnan kehittämiseen. Aluekehittäminen sisältää monen eri sektorin tehtäviä ja kaikkien päämääränä tulee olla, että alue kasvaa ja voi hyvin. Yhdessä tekeminen vaatii resursointia ja panoksia. Laissa aluekehittämisestä ja kasvupalveluista on aluekehittämisen osalta säännöksiä purettu ja lainsäädäntöön on kirjattu vahva ajatus yhteistyöstä maakunnan, kuntien ja valtion välillä. Lainsäädäntöön on kirjattu myös yhteistyönmuotoja, esim. valtion ja maakuntien välillä käytävät aluekehityskeskustelut. Rakennerahastojen osalta tehtävät siirtyvät maakunnille. Tällä hetkellä niitä Etelä- Karjalan osalta hoitaa Hämeen ELY sekä Uudenmaan liitto. Henkilötarve on noin 7

6 MUISTIO 6 htv:ta ja edellyttää resursointia Etelä-Karjalaan. Tulevalla ohjelmakaudella budjetti tulee pienemään, mikä aiheuttaa tiukkaa kamppailua rahoista maan sisällä. Suoran EUrahoituksen hyödyntäminen on keskeisessä asemassa. Etelä-Karjalassa yliopisto on vahva hanketoimija, joka tekee lobbausta myös EU:n suuntaan. Rahoituksen generoimiseksi sekä saamiseksi maakuntaan, maakunnalla on merkittävä rooli. Lakiin on myös kirjattu lakisääteinen tehtävä MYRille. Tulevaisuudessa MYRin strategisen roolin vahvistaminen on tärkeää. Tulevaisuudessa MYRin rooli voisi olla ennemminkin seuraava, linjaava ja strategisella tasolla oleva, jolloin vältettäisiin moniportaista päätöksentekorakennetta. On myös esitetty, olisiko MYRin integroiminen elinvoimalautakunnan työhön mahdollista. 7. Kasvupalvelut eli työllisyys- ja yrityspalvelut Etelä-Karjalassa Kasvupalveluiden valmistelua on jatkettu aiemman valmistelun pohjalta ja ELY on toimittanut myös hakemuksen yrityspalvelujen mallintamisesta ja kokeilusta. Kuvaus asiakokonaisuuden taustasta on liitteessä sivustolla on julkaistu kasvupalvelu-uudistuksen etenemiskuva sekä yhteenvetoa valmistelusta ja sen etenemisestä. Lisäksi kokouksessa käydään läpi rekrytointi- ja osaamispalvelulain luonnoksen mukaisten työllisyyspalveluiden ja kotouttamisen tilannekatsaus. Keskustellaan erityisesti siitä, mikä maakunnassa tulisi muuttumaan. Merkitään katsaus tiedoksi. Merkittiin katsaus tiedoksi. Tulevan maakunnan tulee jatkossa järjestää kasvupalveluita asiakkaille. Kasvupalveluiden järjestämistä tehdään jo nyt ELYssa, yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Kasvupalvelulaki on ylätasoinen ja sisältölaissa tullaan määrittämään enemmän käytännön toimintaa. Maakunnilla on mahdollisuus halutessaan järjestää laissa velvoitettua laajemmat yrityspalvelut. Maakunnalla on myös mahdollisuus tehdä linjauksia esimerkiksi palveluseteleiden myönnöstä, palkkatuen kriteeristöstä jne. Maakunnilla on siis paljon päätäntävaltaa siihen, kuinka kasvupalveluita maakunnassa toteutetaan, mitä instrumentteja käytetään ja millaisella volyymilla. Se miten paljon yleiskatteellisesta rahasta suunnataan kasvupalveluihin vaikuttaa keskeisesti resursseihin ja palveluihin. Hankinta- ja hallintoprosessin osalta on huomioitava valinnanvapaus. Kasvupalveluissa on oltava laajavalikoima konsultteja, jotka on kilpailutettu. Tähän vaaditaan teknistä hankintaosaamista ja hankinnan suunnittelu osaamista. Tulevassa maakunnassa kasvupalveluiden osalta keskeistä on yhteistyö muun muassa vaikeimmin työllistyvät (sote), nuorison työllistyminen (hyte) sekä maahanmuutto ja maahanmuuttajien työllistyminen (Migri). Päällekkäisissä palveluissa on mahdollista käyttää allianssimallia (esim. päällekkäiset palvelut kuntien kanssa). Todennäköisesti yhteistyötä tulee olemaan myös maakuntien välillä. Tällä hetkellä alli-

7 MUISTIO 7 anssimallipilotteina ovat allianssi, jossa ovat mukana maakunta, kunnat sekä palveluiden tuottajat sekä allianssi, jossa on mukana monta maakuntaa sekä palvelun tuottajia. Etelä-Karjalassa on ilmoitettu TEMille, että täällä toteutetaan pilottihanke, joka on jo käynnissä. Pilotissa käydään läpi asiakastarpeita, mitä palveluita on tarjolla sekä tuotetaan perusteltua esitystä päättäjille, mitä palveluita kannattaa tulevaisuudessa järjestää. Pilotin yksi tavoite on saada aikaan yhteistyösopimus, joka toimisi samalla valtakunnallisena mallina, jota voitaisiin levittää maakuntiin. Lisäksi käytiin läpi rekrytointi- ja osaamispalvelulain luonnoksen mukaisten työllisyyspalveluiden ja kotouttamisen tilannekatsaus. Lakiluonnoksessa työttömäksi on määritetty kaikki ne henkilöt, jotka eivät ole kokoaikatöissä tai opiskele päätoimisesti ovat työttömiä. Palvelutarpeen arviointi tulee tehdä kahden viikon kuluessa kun työnhaku käynnistyy, joka vaatii henkilöresursseja. Tulevaisuudessa on pohdittava, tekeekö palvelutarpeen arvioinnin tulevaisuudessa maakunta vai ostetaanko se ulkopuoliselta palvelun tuottajalta. Tulevaisuudessa maakunnassa tulee olla ainakin yksi palvelupiste (fyysinen palvelupiste, käyntiasiointiin), joka on auki arkisin klo 9-16 palvelupisteitä (fyysisiä, käyntiasiointiin). Palvelupisteiden osalta tulee ratkaista miten ne sijoittuvat sekä pohtia mahdollisia synergiaetuja. Maakunnan järjestettäväksi tulee EUREs sekä kotouttamiseen liittyvät tehtävät ovat pääosin järjestäjän tehtäviä. Rekrytointi- ja osaamispalvelulain luonnoksesta puuttuu kokonaan palkkatuki, työttömyysetuudella tuetut omaehtoiset opinnot sekä vuosirahoitteinen työvoimakoulutus. Maakunta voi järjestää rekrytointipalveluita tai työnohjauksen palveluita. 8. Muut asiat Oma maakunta 3.5. työpajat ja järjestelyt. o Työryhmille on nimetty yhteyshenkilöt. Järjestäjän käsikirjan valmistelu alkaa 2.5. työpajalla. o NHG mukana valmistelukeskustelussa. Työpajaan on kutsuttu muutoksen kohteena olevien organisaatioiden edustajia sekä palveluiden järjestäminen -työryhmä ja konserni ja strategit työryhmä. Työpajassa on tarkoitus tehdä pohjatyötä 3.5. työpajaa varten. Palvelulupauksen sparrauspäivät Etelä-Karjalaan. o Sparrauspäivässä on konkreettisia esityksiä siitä, mitä palvelulupaus voi olla. Päiväksi on tarjottu viikon 25 alkupuolta tai viikkoa 34. Aika varmistuu myöhemmin. Väestön palvelutarpeen visualisointi karttapohjalle. o Kesäkuun alussa päivittyvät tilastot, jonka jälkeen väestön palvelutarve voidaan visualisoida kartalle. Visualisointia varten pyydetään konsulttipyyntö. Tuleva kokousaikataulu. o kokous klo 9-12 (3h), klo 9-12 (3 h) sekä 7.6. klo 9-12 (3 h) Maaseutu näkyväksi - maaseudun sote- ja kasvupalvelut uusissa maakunnissa -seminaari Messukeskuksella.

8 MUISTIO 8 Tulevan Ruokaviraston toimijat järjestävät syksyllä kuhunkin maakuntaan 3 h vierailun ja koulutuksen. Alustava päivämäärä Etelä-Karjalassa on ELYllä on tilaisuudesta järjestämisvastuu. 9. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi