SOSIAALINEN PÄÄOMA JA OSALLISTUMINEN. Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 SOSIAALINEN PÄÄOMA JA OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

2 SOSIAALISEN PÄÄOMAN TEORIA JA TAUSTA Teorian juuret klassisessa sosiologiassa ja poliittisessa taloustieteessä (Bourdieu, Coleman, Putnam) Myös yhdistysteoreettisilta lähtökohtia (Alexis de Tocqueville, 1800-luvun puoliväli) Teoriaa sittemmin sovellettu laajasti etenkin yhteiskuntatieteissä (valtio-oppi, julkishallinto, sosiologia, kansantaloustiede), mutta myös esim. kansanterveyttä koskevassa tutkimuksessa. Käytetty mm. kun on haluttu selittää eroavaisuuksia niin yksilöiden kuin maiden välillä poliittisen elämän eri osa-alueilla ja demokratiassa Voisiko sosiaalinen pääoma (ja sen puute) selittää demokratian ja yhteiskunnan ongelmia? Jos voi, miten sosiaalista pääomaa voisi lisätä?

3 PUTNAMIN TOIMIVA DEMOKRATIA Perustelut: (Lähde: Putnam 1993, 84) Instituutioiden toiminnan erot selittyvät Putnamin mukaan sosiaalisen ympäristön sivilisoituneisuudella (civicness) Sivilisoituneisuuden mittareita ovat mm kansalaisjärjestöihin kuuluminen, lehtien lukeminen sekä asiapainotteinen politiikka-asenne Ominaista sivilisoituneille alueille on että ihmiset luottavat toisiinsa, osallistuvat kansalaisjärjestöihin, hallinnon virkamiehet ovat rehellisiä ja lakia noudatetaan. Robert D. Putnam Making Democracy Work (1993) Tausta: Tutkimus Italiassa 1970-luvulla toteutetusta hallintouudistuksesta sekä sen toimivuudesta eri maakunnissa Havainnot: Uudistuksen tulokset olivat erilaisia eri alueilla Paikallishallinto toimi paremmin Pohjois- kuin Etelä-Italiassa. Miksi?

4 Robert D. Putnam Bowling Alone (2000) Tausta: Huoli sosiaalisen pääoman hiipumisesta Yhdysvalloissa. Putnam luettelee suuren joukon aineistoja, jotka hänen mukaansa viittaavat muun muassa luottamuksen, yhteisöllisyyden, politiikan arvostuksen ja kiinnostuksen sekä kansalaisaktiivisuuden vähenemiseen (pitkällä aikavälillä, 1960-luvulta alkaen) Havainnot: Kirjan nimi juontaa Putnamin tekemästä huomiosta, jota hän käyttää yhtenä esimerkkinä sosiaalisen pääoman vähenemisestä. Ihmiset eivät enää kuulu formaaliin yhteisöön vaan ovat unohtaneet yhteistyön ja yhteisön merkityksen. Vapaa-ajan privatisoituminen, yhä vähemmän kanssakäymistä muiden kuin lähiyhteisön kanssa Perustelut: Suurin syypää on televisio, jonka vuoksi ihmiset jättäytyvät koteihinsa eivätkä enää osallistu yhteiskunnalliseen toimintaan.

5 SOSIAALISEN PÄÄOMAN KÄSITE JA INDIKAATTORIT [Sosiaalinen pääoma] tarkoittaa yksilöiden välisiä siteitä, sosiaalisia verkostoja sekä niistä syntyviä vuorovaikutuksen ja luottamuksen normeja (Putnam 2000, 19) Käsitteen alkuperäisiä määritelmiä on kritisoitu liiallisesta epämääräisyydestä Kuinka sosiaalista pääomaa voidaan mitata? Käsitteet vaikeasti operationalisoitavissa Teorian puhuttelevuus johtunee osittain sosiaalisen pääoman käsitteestä: muiden pääomien tavoin sosiaalinen pääoma mielletään yleensä myönteiseksi ja tavoittelemisen arvoiseksi Politiikan tutkimuksessa käsitettä sovellettu esim. tutkimuksissa jotka ovat pyrkineet selittämään sekä yksilöiden että yhteisöjen välisiä eroja poliittisessa toiminnassa ja demokratian toimivuudessa

6 1) SOSIAALISET VERKOSTOT JA JÄRJESTÖOSALLISTUMINEN Järjestöosallistuminen ja verkostot Putnamin määritelmän keskiössä: Horisontaalisille verkostoille ominaista siihen kuuluvien tasa-arvoisuus sekä jokseenkin tasapuolinen vallan jakautuminen. Vertikaalisille verkostoille on tyypillistä hierarkia, epäsymmetria vallan suhteen (esim. Etelä-Italiassa paljon tämän tyyppisiä verkostoja) Putnamin mukaan horisontaaliset verkostot tuottavat luottamusta ja vastavuoroisuutta. Yhdistykset/kansalaisjärjestöt voivat toimia tällaisten verkostojen malliesimerkkeinä (huom. vapaaehtoisuus!) Järjestöt voivat toimia demokratiakouluina, lisäävät yhteiskunnallista aktiivisuutta (mobilisaatio), rekrytointi, lisääntynyt luottamus Ei niin tärkeää minkälaisiin järjestöihin yksilö osallistuu vaan että osallistuu niin moneen järjestöön kuin mahdollista

7 Kriitikoiden mielestä järjestöosallistuminen on ongelmallinen sosiaalisen pääoman mittari Aktiivinen/passiivinen osallistuminen? Vahvat vai löyhät siteet? Järjestötyypit erilaisia (myös maiden välillä eroja niin järjestöissä kuin jäsenten aktiivisuudessa, vrt. esim. uskonnolliset järjestöt USA:ssa) Sosiaalisen pääoman pimeä puoli : järjestöjä joiden sisällä voi olla vastavuoroisuutta ja luottamusta, mutta ne rajoittuvat vain järjestöön kuuluviin ihmisiin (esim. mafia, rikollisjengit).

8 2) SOSIAALINEN LUOTTAMUS Luottamuksella on monta eri ulottuvuutta riippuen siitä minkälainen suhde niiden ihmisten välillä on joiden luottamusta toisiinsa tarkastellaan Sosiaalisen pääoman kannalta tärkeintä on sellainen luottamus joka kohdistuu myös niihin ihmisiin joita emme tunne entuudestaan yleistettävä luottamus (generalized trust) Erityinen/partikulaarinen luottamus (particularized trust) kohdistuu puolestaan henkilön itsensä jo tuntemiin muihin ihmisiin tai samankaltaisiin (esim. samasta sosiodemografisesta ryhmästä oleviin) ihmisiin. Luottamus on tärkeä osa ihmisten välistä kanssakäymistä Luottamus edesauttaa kanssakäymistä silloin kun meillä ei ole todenperäistä informaatiota toisen ihmisen luotettavuudesta Lisää yhteistyöhalukkuutta, vähentää ennakkoluuloja, tekee yhteiskuntaelämästä kitkattomampaa

9 Myös yleistettävää luottamusta vaikea mitata tilastollisin menetelmin Voiko mielestänne ihmisiin luottaa, vai onko niin, että ihmisten suhteen ei voi olla liian varovainen? (asteikko 0 (ei voi olla liian varovainen) 10 (useimpiin ihmisiin voi luottaa Keitä ovat useimmat ihmiset? Luottamus vs. varovaisuus, eivät välttämättä saman ulottuvuuden ääripäitä Huom! Yleistettävä luottamus ei sama kuin sokea luottamus tai sinisilmäisyys. Yleistettävällä luottamuksella tarkoitetaan yleistä käsitystä ihmisten kunniallisuudesta, oikeudenmukaisuudesta ja rehellisyydestä.

10 3) MUUT SOSIAALISET VERKOSTOT JA VUOROVAIKUTUS Suurin osa ihmisten välisestä kanssakäymisestä tapahtuu muualla kuin muodollisten järjestöjen sisällä Perhe, ystävyyssuhteet ja työyhteisö voivat velvoittaa yhtä paljon kuin järjestöt Yksilön näkökulmasta usein suurempi vaikutus kuin järjestöillä Myös Putnam erittelee muodolliset ja epämuodolliset verkostot Kaikenlainen osallistuminen joka sisältää sosiaalisia kontakteja vähentynyt Putnam jakaa sosiaalisen pääoman kahteen ulottuvuuteen; "yhdistävään" (bridging) ja "sitovaan" (bonding). Yhdistävä ulottuvuus merkitsee yksilöiden välisiä sosiaalisia siteitä ja verkostoja ja sitova ulottuvuus ryhmäidentiteettiä. Kuinka mitata? Tyyppi/frekvenssi/laatu

11 SOSIAALISEN PÄÄOMAN MÄÄRITELMÄSTÄ Sosiaalien pääoma metafora sarjalle sosiaalisia resursseja jotka voivat olla joko yksilöiden tai ryhmien hallussa (Bäck 2011,48) Kausaliteetti epäselvä. Mitkä ovat sosiaalisen pääoman lähteitä, mitkä sen tuottamia seurauksia? Mittarit usein tautologisia Tulisi tutkia erikseen, voi olla kausaalisuhteita indikaattoreiden välillä Neljä eri tarkastelutapaa (riippuen analyysitasosta): - yhteiskunnan sivilisoituneisuuden merkitystä korostava näkökulma (Putnam) - yhteisön tiiviyttä korostava (Coleman), - ryhmäjäsenyyden merkitystä korostava (Bourdieu, Portes et al.) - yksilön asemaa verkostorakenteessa korostava (Burt) - Woolcock pyrkii synteesiin (bonding, bridging, linking)

12 POLIITTINEN LUOTTAMUS SOSIAALISEN LUOTTAMUKSEN SELITTÄJÄNÄ Sosiaalisen ja poliittisen luottamuksen välistä yhteyttä on tutkittu melko laajasti, ja sosiaalista luottamusta voidaan pitää yhtenä tärkeänä poliittisen luottamuksen selittäjänä, niin yksilökuin yhteisötasollakin. Kausaalisuhde voi kuitenkin olla myös päinvastainen! Kuten Rothstein (2003) osoittaa, luotettavat poliittiset instituutiot ja virkamiehet lisäävät sosiaalista luottamusta. Esimerkiksi korruptoituneessa järjestelmässä kansalaisten on vaikea yleistää luottamustaan tuntemattomiin ihmisiin ja heidän sosiaalisen luottamuksensa taso jää alhaiseksi ( jos poliisiin ei voi luottaa, niin keneen sitten? ) Lähde: Zsolt Boda & Gergő Medve-Bálint (2012)

13 Yksilötaso Yhteisötaso SOSIAALISEN PÄÄOMAN LÄHTEET JA TUOTOKSET Riippumattomia tekijöitä (esimerkkejä) Korruption puuttuminen Tuotokset Poliittinen osallistuminen Taloudellinen tasaarvo Fragmentoitunut vs. homogeeninen ympäristö Sosiaalinen pääoma Toimivat insitituutiot, virastot, hallinto Talouskasvu Yksilö (sukupuoli, siviilisääty) Resurssit: koulutus, (tietämys), talous Sosiaalinen pääoma Poliittinen osallistuminen, poliittinen luottamus Usko tulevaisuuteen, optimismi, tyytyväisyys omaan elämään Mahdollisuudet, terveys jne.

14 SOSIAALINEN LUOTTAMUS SUOMESSA JA EUROOPASSA Putnamin mukaan sosiaalinen pääoma vähentynyt hälyttävästi Yhdysvalloissa 1960-luvulta lähtien. Useita replikaatioita Putnamin tutkimuksista muualla maailmassa Tulokset eivät ole yhteneviä Suuria eroja maiden välillä (ja jopa maiden sisällä) Pitkäaikaisia vertailevia tutkimuksia ei ole (eri aineistoja, eri surveykysymyksiä) Käsitteen monitahoisuus (määritelmältään vielä keskeneräinen, yhtä kaikkien hyväksymää määritelmää ei käsitteestä vielä ole)

15 JÄRJESTÖOSALLISTUMINEN SUOMESSA JA EUROOPASSA Suomi 34,1 Norja Ruotsi Alankomaat Saksa Tanska Belgia Irlanti Ranska 15,2 16,5 21,1 27, ,2 25,9 24,7 Järjestöosallistuminen viimeisten 12 kk aikana Euroopassa (% vastanneista, European Social Survey 2008) Sveitsi 13,1 Kroatia 13,1 Espanja 9,5 Tsekki 9 Iso-Britannia 6,6 Kypros 6,6 Puola 5,9 Slovakia 5,7 Eesti 5,3 Unkari 5,1 Israel 4,5 Venäjä 4,4 Kreikka 4 Portugali 2,7 Ukraina 2,5 Bulgaria 1,

16 8,0 7,0 6,0 SOSIAALINEN LUOTTAMUS SUOMESSA JA EUROOPASSA 2002 JA 2014, KESKIARVOT (0-10) MAITTAIN 5,5 5,0 4,5 4,0 3,5 Sosiaalinen luottamus ,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Lähde: European Social Survey 2002 ja

17 SOSIAALISEN PÄÄOMAN JA POLIITTISEN OSALLISTUMISEN VÄLINEN YHTEYS? Sosiaalien pääoma korkea Suomessa ja muissa Pohjoismaissa ( the Nordic X? Homogenisuus, hyvinvointimalli) Alhainen sosiaalinen pääoma useassa Itä- ja Etelä-Euroopan massa (korruptio, taloudellinen epätasa-arvo, historia, lyhyet demokratian juuret) Sosiaalisen pääoman vähenemistä ei havaittavissa ainakaan Suomessa esim. järjestöosallistuminen ja rekisteröityjen järjestöjen määrä noussut aina 1990-luvulta lähtien (Siisiäinen 1999) Järjestötyypeissä transitio: tietyt perinteiset organisaatiot kuten poliittiset puolueet ovat menettäneet jäseniä, kun esim. ympäristö- ja urheilujärjestöt ovat lisänneet suosiotaan (Siisiäinen 1999) Poliittinen osallistuminen laskenut Länsi-Euroopassa 1960/70- luvulta lähtien. Voisiko sosiaalinen pääoma (ja sen mahdollinen hiipuminen) selittää tämän? Mikä on sosiaalisen pääoman ja poliittisen osallistumisen yhteys?

18 Normit ja arvot Luottamus Sosiaalinen pääoma Sosiaaliset verkostot Poliittinen osallistuminen Poliittinen osallistuminen on tärkeä osa demokraattista päätöksentekoprosessia. Siten tutkimus sosiaalisen pääoman vaikutuksesta poliittiseen osallistumiseen liittyy myös kysymykseen demokratian tulevaisuudesta, ja kuinka demokratian toimivuutta voisi parantaa. Järjestöt/verkostot... - toimivat keskusteluareenoina joissa myös poliittiset asiakysymykset voivat nousta agendalle - voivat sosiaalistaa yksilöitä demokraattisiin arvoihin ja yhteisiin normeihin, sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja halua saavuttaa yhteisiä tuloksia ja päämääriä - voivat mobilisoida yksilöitä joilla on samankaltaisia päämääriä mahdollistaen siten rekrytoitumisen myös muuhun osallistumiseen - demokratiakouluina, joissa opitaan mm. päätöksentekoa, ja jotka voivat lisätä yksilön poliittista kiinnostusta Sosiaalinen luottamus... - kehittää yhteistyökulttuuria sekä yhteistä identiteettiä, ja sitä kautta lisää ihmisten osallistumista yhteiskuntaelämään. - lisää ihmisten kykyä sovitella erimielisyyksiä ja tehdä kompromisseja. - vähentää vapaamatkustajaongelmaa

19 Sosiaalisen luottamuksen ja järjestöosallistumisen vaikutus erilaiseen poliittiseen osallistumiseen Suomessa (Bäck & Kestilä-Kekkonen, 2013) Vuoden 2011 Eduskuntavaalitutkimus (Borg & Grönlund 2011). N=1298 Sosiaalinen luottamus on koodattu kolmeen luokkaan (0 3 = matala, 4 6 = keskitasoinen, 7 10 = korkea) Voiko mielestänne ihmisiin luottaa, vai onko niin, että ihmisten suhteen ei voi olla liian varovainen. Kertokaa mielipiteenne asteikolla nollasta kymmeneen, jossa nolla tarkoittaa, ettei ihmisten kanssa voi olla liian varovainen ja 10 sitä, että useimpiin ihmisiin voi luottaa. Järjestöosallistuminen on koodattu dikotomiseksi (ei ole osallistunut tai voisi osallistua = 0, on osallistunut = 1). Alkuperäinen kysymys on muodossa: Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisitte asiantärkeäksi mitä saattaisitte tehdä: Osallistua muun järjestön toimintaan Kontrollimuuttujia: sukupuoli, ikä, koulutus, poliittinen kiinnostuneisuus, poliittinen luottamus, kansalaispätevyys

20 SOSIAALINEN PÄÄOMA JA ÄÄNESTÄMINEN SUOMESSA (FNES 2011) ÄÄNESTÄMINEN M0 M1 M2 Sukupuoli (ref. mies) Nainen Ikä (ref vuotta) vuotta 2.18*** 2.23** 1.10** yli 55 vuotta 5.11*** 4.64*** 4.50*** Koulutus (ref. ei koulutusta) matala tai keskitaso korkea 5.75*** 3.73*** 3.38** Poliittinen kiinnostuneisuus (ref. ei kiinnostunut) kiinnostunut 5.04*** 4.87*** Poliittinen luottamus (ref. matala 0-3) keskimääräinen (4-6) 2.62*** 2.50*** korkea luottamus (7-10) 2,98*** 2.89** Kansalaispätevyys (ref. matala) korkea Sosiaalinen luottamus (ref. matala) keskimääräinen 1.20 korkea 1.26 Järjestöosallistuminen (ref. ei osallistunut) osallistunut 1.37 Sosiaalisen pääoman indikaattoreilla ei tilastollisesti merkitsevää yhteyttä äänestämiseen Poliittinen luottamus vahva selittäjä Poliittinen luottamus on muodostettu summamuuttujana seuraavista kysymyksistä: luottamus puolueisiin, luottamus eduskuntaan, luottamus hallitukseen, luottamus poliitikkoihin ja luottamus Euroopan Unioniin (0-10) Nagelkerke R N 1222 * p <.05, ** p <.01, *** p < 0.001

21 SOSIAALINEN PÄÄOMA JA INSTITUTIONAALINEN OSALLISTUMINEN (FNES 20 11) INSTITUTIONAALINEN OSALLISTUMINEN M0 M1 M2 Sukupuoli (ref. mies) Nainen Ikä (ref vuotta) vuotta 1.68** 1.59* 1.31 yli 55 vuotta 2.81*** 2.49*** 2.22*** Koulutus (ref. ei koulutusta) matala tai keskitaso korkea 2.14** Poliittinen kiinnostuneisuus (ref. ei kiinnostunut) kiinnostunut 3.22*** 2.93*** Poliittinen luottamus (ref. matala 0-3) keskimääräinen (4-6) korkea luottamus (7-10) Kansalaispätevyys (ref. matala) korkea 1.84*** 1.78*** Sosiaalinen luottamus (ref. matala) keskimääräinen 1.28 korkea 1.03 Järjestöosallistuminen (ref. ei osallistunut) osallistunut 4.07*** Nagelkerke R N 1224 * p <.05, ** p <.01, *** p < Institutionalisoitu osallistuminen= yhteydenotot poliittisiin päättäjiin, osallistuminen poliittisen puolueen toimintaan ja puoluejäsenyys Sosiaalisella luottamuksella ei yhteyttä institutionalisoituun osallistumiseen, mutta järjestöosallistumisen yhteys on merkitsevä. Poliittinen luottamus ei näytä selittävän institutionalisoitua osallistumista 21

22 SOSIAALINEN PÄÄOMA JA EI-INSTITUTIONALISOITU OSALLISTUMINEN EI-INSTITUTIONAALINEN OSALLISTUMINEN M0 M1 M2 Sukupuoli (ref. mies) Nainen 1.48** 1.65*** 1.78*** Ikä (ref vuotta) vuotta yli 55 vuotta 0.46*** 0.39*** 0.31*** Koulutus (ref. ei koulutusta) matala tai keskitaso 1.65** 1.72** 1.56* korkea 3.47*** 3.25*** 2.53*** Poliittinen kiinnostuneisuus (ref. ei kiinnostunut) kiinnostunut 2.36*** 2.17*** Poliittinen luottamus (ref. matala 0-3) keskimääräinen (4-6) korkea luottamus (7-10) 0.55** 0.45** Kansalaispätevyys (ref. matala) korkea Sosiaalinen luottamus (ref. matala) keskimääräinen 1.24 korkea 1.46 Järjestöosallistuminen (ref. ei osallistunut) osallistunut 3.10*** Nagelkerke R N 1208 * p <.05, ** p <.01, *** p < Ei-institutionalisoitu osallistuminen= nimen kirjoittaminen vetoomuksiin, osallistuminen rauhanomaisiin mielenosoituksiin, sekä osallistuminen boikottiin, maksu- tai ostolakkoon Sosiaalisella luottamuksella ei yhteyttä eiinstitutionalisoituun osallistumiseen, mutta järjestöosallistumisen yhteys on merkitsevä. Korkea poliittinen selittää myös eiinstitutionalisoitua osallistumista

23 Sosiaalisen pääoman teoria on osoittautunut vahvaksi varsinkin aggregaattitason tutkimuksissa, mutta yksilötasolla kuva on ollut huomattavasti epäselvempi Sosiaalinen pääoma ei ole Suomen vaalitutkimusaineiston valossa tilastollisesti merkittävä äänestysaktiivisuuden selittäjä Ainoastaan järjestöosallistuminen näyttää vaikuttavan institutionalisoituun ja eiinstitutionalisoituun osallistumiseen Sosiaalisella luottamuksella ei ollut vaikutusta -Sosiaalinen luottamus voi tietyissä tapauksissa toimia kuin kaksiteräinen miekka (samalla tavalla kuin poliittinen luottamus): yksilöt, joilla on korkea luottamus toisiin ihmisiin voivat olla aktiivisempia, sillä he olettavat muidenkin olevan aktiivisimpia, ja kokevat että heidän aktiivisuudellaan on merkitystä. Toisaalta samat yksilöt voivat myös passivoitua, mikäli he eivät luottavat muiden aktiivisuuteen ja siihen että asiat hoituvat joka tapauksessa. -Vastaavasti yksilöt, joilla on heikompi luottamus toisiin ihmisiin saattavat aktivoitua varmistuakseen siitä, että epäluotettavat vallanpitäjät joutuvat vastuuseen (Pattie et al. 2003, 458)

24 LÄHTEET Bäck, M. (2011). Socialt kapital och politiskt deltagande i Europa. Åbo: Åbo Akademis förlag. Bäck, M. & Kestilä-Kekkonen, E. Sosiaalinen pääoma ja poliittinen osallistuminen Suomessa. Politiikka 55(2): Pattie, C., Sayd, P. & Whiteley, P. (2003). Citizenship and Civic Engagement: Attitudes and Behaviour in Britain. Political Studies 51(3): Putnam, R.D. (1993). Making Democracy Work: civic traditions in modern Italy. Princeton: Princeton University Press. Putnam, R.D. (2000) Bowling Alone. The Collapse and Revival of American Community. New York: Simon and Schuster. Rothstein, Bo (2003). Sociala fällor och tillitens problem. Stockholm: SNS förlag Siisiäinen, M. (1999). Voluntary associations and social capital in Finland. Teoksessa van Deth, J. et al. (toim.) Social Capital and European Democracy. Routledge: ECPR.