POLIITTINEN LUOTTAMUS JA OSALLISTUMINEN. Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POLIITTINEN LUOTTAMUS JA OSALLISTUMINEN. Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto"

Transkriptio

1 POLIITTINEN LUOTTAMUS JA OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

2 MITÄ POLIITTINEN LUOTTAMUS TARKOITTAA? Viittaa kansalaisten ja poliittisen järjestelmän väliseen suhteeseen Miten instituutiot, poliittiset toimijat ja puolueet toimivat suhteessa ihmisten normatiivisiin odotuksiin (Hetherington 1998) Poliittisella luottamuksella tärkeä rooli: Poliittisen järjestelmän legitimiteetti ja vakaus Korkea luottamus tekee instituutioiden toiminnasta tehokkaampaa, sujuvoittaa markkinoiden toimintaa sekä vähentää valvonnan ja kontrollin tarvetta yhteiskunnassa (Listhaug ja Ringdal 2008) Selittää myös poliittista osallistumista (voi kuitenkin olla kaksiteräinen miekka : tutkimusten mukaan luottavaiset ihmiset osallistuvat muita useammin, mutta epäluottamus voi toisinaan myös lisätä osallistumista. Esim. protestiosallistuminen Kuva:

3 INPUT (Syöte) OUTPUTS (Tuotokset ) David Eastonin (1965, 1975) luottamusmääritelmä: Diffuusi tuki: kansalaisten arviot pysyvämmistä poliittisista instituutioista ja toimijoista sekä yhteiskunnan järjestelyistä yleensä Spesifi tuki: miten kansalaiset suhtautuvat poliittisiin toimijoihin, jotka yhteiskuntaa sillä hetkellä johtavat ja miten he arvoivat heidän suoriutumistaan tehtävistään suhteessa omiin odotuksiin Y M P Ä R I S T Ö Y M P Ä R I S T Ö Demands (vaatimukset) Support (tuki) POLIITTINEN JÄRJESTELMÄ (neuvottelu, kompromissit, pelisäännöt) Päätökset Linjaukset/ menettelytavat FEEDBACK Y M P Ä R I S T Ö Y M P Ä R I S T Ö

4 Poliittinen luottamus koskee subjektin (se joka luottaa) suhdetta objektiin (luottamuksen kohde) Poliittinen luottamus voidaan liittää niin toimijoihin ja instituutioihin kuin menettelytapojen tukemiseen POLIITTISEN LUOTTAMUKSEN KÄSITEKARTTA (van der Meer, 2017) Luottamuksen kohde (objekti) Luottamuksen (tai sen puutteen) perustelu DIFFUUSI Poliittinen yhteisö Regiimin periaatteet/arvo Poliittisen järjestelmän suoriutuminen Poliittisen järjestelmän instituutiot Vallanpitäjät/päättäjät/viranomaiset Poliittinen luottamus POSITIIVINEN Pätevyys Huolenpito/huoli Vastuuvelvollisuus Luotettavuus Skeptisismi NEGATIIVINEN Kyynisyys SPESIFI

5 Mikäli poliittinen järjestelmä kykenee hoitamaan tehtävänsä hyvin, luottamuksen siihen tulisi pysyä korkealla. Luottamuksen puute voi haastaa järjestelmän legitimiteetin (Grönlund ja Setälä 2007 Mikäli poliittinen luottamus on hyvin alhaista, poliittinen järjestelmä saattaa menettää legitimiteettinsä eli oikeutuksensa kansalaisten silmissä. Pidentynyt legitimiteettikriisi vaikeuttaa poliittista päätöksentekoa, ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin ristiriitoihin, joita on vaikea hallita poliittisen järjestelmän perinteisten kanavien kautta (Miller 1974). Poliittinen luottamus ja tuki järjestelmälle ovat aika, paikka- ja toimijasidonnaisia (esim. Levi ja Stoker 2000). Molempiin vaikuttaa olennaisesti se, kenellä on valta ja missä kontekstissa valtaa käytetään

6 MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT POLIITTISEEN LUOTTAMUKSEEN? Kulttuuriset teoriat: Luottamus syntyy jo lapsuudesta alkaen, ja on siten kohtalaisen vakaata (poliittinen sosialisaatio) Institutionaaliset teoriat: Luottamus reflektoi sitä, miten hyvin yhteiskunnan instituutiot suoriutuvat tehtävistään YKSILÖTASTON TEKIJÄT Sosiodemografiset tekijät (etenkin tulotaso, koulutus. Sukupuolella ja iällä vain vähän selitysvoimaa) Poliittiset asenteet Puoluesamastuminen, poliittinen kiinnostuneisuus, post-materialismi (responsiivisuus), sisäinen kansalaispätevyys Ryhmävaikutukset Sosiaalinen pääoma YHTEISÖ/KONTEKSTI/ MAATASON TEKIJÄT Instituutioiden taloudellinen suoriutuminen (kansantalouden heilahtelut ja hallituksen kyky vastata niihin) Vaaleissa voittaneiden puolueiden kannattajat yleensä luottavaisempia Skandaalit Median raportointi Korruption aste

7 YKSI-VAI MONIULOTTEINEN LUOTTAMUS? Useat tutkimukset erottelevat eri luottamuksen kohteet (esim. luottamus poliitikkoihin/puoluesiin/eduskuntaan/ hallitukseen/eu:hun ) koska luottamus näihin vaihtelee jonkin verran Joidenkin tutkimusten mukaan (ks. esim. Hooghe 2011) poliittista luottamusta voidaan kuitenkin pitää melko yksiulotteisena ilmiönä: Vahva korrelaatio eri luottamusindikaattoreiden välillä Juontaa juurensa kunkin poliittisen järjestelmän poliittisesta kulttuurista (järjestelmäominaisuus) joka vaikuttaa lähes kaikkiin poliittisiin toimijoihin ja instituutioihoin. Harvoja esimerkkejä esim. siitä, että parlamentin jäsenet ovat korruptoituneita, mutta hallitus on turmeltumaton

8 LUOTTAMUSTA ERI POLIITTISIIN INSTITUUTIOIHIN JA TOIMIJOIHIN SUOMESSA Luottamusta eri poliittisiin instituutioihin ja toimijoihin Suomessa voidaan mitata usealla eri tapaa. Seuraavien kuvioiden luvut perustuvat vuosien 2011 ja 2015 eduskuntavaalitutkimuksiin, joissa kysyttiin vastaajien luottamusta seuraavasti: Missä määrin luotat tai et luota seuraaviin tahoihin? Arvioi kutakin tahoa asteikolla nollasta kymmeneen, missä 0= en luota ollenkaan ja 10= luotan täysin Erityisenä kiinnostuksen kohteena on luottamus eduskuntaan, hallitukseen, puolueisiin ja poliitikkoihin, mutta taulukossa on mukana myös muita yhteiskunnallisia toimijoita/instituutioita.

9 POLIITTINEN LUOTTAMUS SUOMESSA Luottamus yhteiskunnallisiin toimijoihin ja instituutioihin Suomessa 2011 ja 2015 Lähde: Bäck, M., Kestilä-Kekkonen, E. & P. Söderlund (2016). Eduskuntavaalitutkimus 2011 ja 2015

10 POLIITTISTA LUOTTAMUSTA SELITTÄVÄT TEKIJÄT JA NIIDEN SELITYSVOIMA (%) (FNES2015). LINEAARINEN REGRESSIOANALYYSI Poliittinen luottamus (0 10) Eduskunta Puolueet Poliitikot Hallitus Ikä, sukupuoli, koulutus 3,5% 1,7% 2,1% 2,7% + luottamus ihmisiin, yhdistykseen kuuluminen + kiinnostus politiikkaan, sisäinen kansalaispätevyys, ulkoinen kansalaispätevyys, puoluesamastuminen + tyytyväisyys talouteen, tyytyväisyys hallitukseen, arvio kansanedustajien pätevyydestä 7,9% 5,2% 6,3% 7,3% 16,4% 14,1% 14,6% 15,8% 21,8% 18,8% 20,3% 20,8% Sosiodemografisten muuttujien selitysvoima alhaista Mallien selitysvoima nousee jonkin verran kun lisätään sosiaalisen pääoman indikaattoreita Lisättäessä poliittisen kiinnittymisen mittarit selitysvoima tuplaantuu kaikkien instituutioiden ja toimijoiden kohdistuvan luottamuksen osalta Lisättäessä tekijöitä, jotka liittyvät poliittisen järjestelmän ja sen toimijoiden suoriutumiseen, selitysvoima lisääntyy vielä noin viidellä prosenttiyksiköllä kaikkien instituutioiden ja toimijoiden kohdalla. Lähde: Bäck, M., Kestilä-Kekkonen, E. & P. Söderlund (2016). Eduskuntavaalitutkimus 2011 ja 2015

11 SUOMALAISET EUROOPPALAISESSA VERTAILUSSA European Social Survey -aineiston avulla voidaan tarkastella poliittisen luottamuksen tason muutosta Suomessa vuosina ja myös vertailla poliittisen luottamuksen tasoa eri Euroopan maissa. Suomalaisten poliittinen luottamus on kuitenkin ollut verrattain vakaata. Tämä näkyy vertailusta, jossa kaikkien ESS-kyselytutkimukseen osallistuneiden maiden keskimääräistä poliittisen luottamuksen tasoa on vertailtu keskenään.

12 Luottamus poliitikkoihin Kuvio: Peter Söderlund (2017)

13

14

15 Kaiken kaikkiaan Suomi on luottamuksen kärkimaita muiden pohjoismaiden tavoin. Pohjoismainen hyvinvointivaltio tukee ajatusta yleisestä oikeudenmukaisuudesta ja yhteisistä pelisäännöistä, mikä vaikuttaa siihen, missä määrin kansalaiset luottavat toisiin ihmisiin ja sitä kautta myös yhteiskuntaan ja sen eri toimijoihin. Pohjoismaissa myös korruptio on hyvin alhaista, mitä on pidetty yhtenä tekijänä tasaisen vahvalle poliittiselle luottamukselle. Luottamusta herättävässä yhteiskunnassa myös ongelmien ratkominen on helpompaa ja tässä mielessä korkean luottamuksen voisi ajatella olevan toimivan yhteiskunnan edellytys. Universaalit hyvinvointiohjelmat luovat tasaarvoa (vrt. selektiiviset).

16 LUOTTAMUS EUROOPAN UNIONIIN JA EUROSKEPTISYYS Kansallisen toimivallan siirtyminen EU:lle on tuonut Suomelle ja muille jäsenmaille uusia oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia ja uudistuksia. EU:n laajentuminen ja yhdentyminen eivät ole sujuneet ilman haasteita, mikä luonnollisesti on vaikuttanut myös luottamukseen EU:ta kohtaan (Bäck 2017) Monessa maassa euroskeptisyys, eli tyytymättömyys ja kriittisyys EU:ta kohtaan, on lisääntynyt, vaikka kritiikin asteet vaihtelevat. EU-kansalaisten asenteet kanavoituvat EU:n päätöksentekoon niin kansallisten kuin Euroopan parlamentin vaalien kautta, ja poliittiset mielipiteet heijastuvat siten sekä kansalliseen EU-politiikkaan että EU:n päätöksentekoon. Mielipiteet vaikuttavat myös keskeisesti unionin tulevaisuuteen ja kestokykyyn: mikäli EU:ta tai jotain siihen liitettävää yhteistyötä, kuten rahaliittoa, ei pidetä oikeutettuna, poliittinen yhtenäisyys ja luottamus yhteistyöhön murenevat, ja unionin toiminta vaikeutuu (Bäck 2017) Mikäli EU:n kannatus heikkenee huomattavasti, seuraukset voivat olla kauaskantoisia. Kansalaisten tyytymättömyys EU:ta kohtaan on jo ajanut osan jäsenmaista harkitsemaan eroa yhteisestä unionista (esim. Brexit näyttää myös toteutuvan).

17 Luottamus EU:ta kohtaan EU-maissa 2005 ja 2015 (%) Muutos luottamusluvuissa EU-maissa (prosenttiyksikkö) Lähde: Thomas Karv (2016). Aineist: Eurobarometrit 2015 ja 2015

18 POLIITTINEN LUOTTAMUS OSALLISTUMISTA SELITTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ Myös epäluottamus kuuluu demokratiaan. Esimerkiksi poliittisen luottamuksen ja poliittisen osallistumisen välillä on tietty jännite, joka perustuu siihen, että poliittinen osallistuminen on yhtäältä "luottamuslause" ja vaaleissa ääni annetaan ehdokkaalle, johon luotetaan. Poliittinen elämä on luonteeltaan kitkaista ja epäluottamus voi aktivoida kansalaisia osallistumaan. Yhtäältä osallistumisen lisäämiseen ja toisaalta luottamuksen kasvattamiseen voi auttaa myös dialogin kehittäminen kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä (Uslaner, 2002) Kansalaisia pyritään ottamaan yhä enemmän mukaan päätöksentekoprosessiin esimerkiksi mahdollistamalla kansalaiskeskustelut, kansalaisaloitteet ja luomalla edellytyksiä paikallisdemokratialle (Demokratiapoliittinen selonteko 2015) Haasteena se, että uusia osallistumisen keinoja hyödyntävät jo valmiiksi poliittiseen järjestelmään paremmin kiinnittyneet (ei välttämättä ole vaikutusta luottamuksen tasoon niissä väestöryhmissä, jotka ovat jo ennestään etääntyneet poliittisesta päätöksenteosta).

19 VASTADEMOKRATIAA? On luonnollista, että demokratiassa esiintyy jonkin verran häiriöitä, epäluottamusta, kriisejä, yllätyksiä jne. Oleellista on, miten järjestelmä selviää sitä ravistelevista ilmiöistä Demokratia tarvitsee hyvinvointiinsa tietyn määrän epäluottamusta eli kansalaisten valmiutta haastaa sen toimivuutta! (Epäluulo osana legitimiteettiä) Epäluottamus ylläpitää jatkuvasti myös keskustelua demokratian tilasta Nk. vastademokratian (counter-democracy) käsite (Rosanvallon, 2008): kansalaislähtöinen poliittinen toimijuus joka ei ole demokratian vastaista toimintaa, vaan kansalaisten oikeus valvoa, tuomita ja torjua poliittisten päättäjien toimintaa. Liittyy myös poliittiseen osallistumiseen Äänestämättä jättäminen ja hiljaisuus voidaan nähdä poliittisina tekoina. Vastademokratian muodot näkyvät vaaleissa niin, että niissä harjoitetaan enemmän menneen arvostelua kuin tulevaisuuden pohdintaa (Äänestäjät voivat jättävät valitsematta jonkun ehdokkaan, ja kilpailua käydään esim. uudelleenvalinnasta) Vastademokratia tosin valitettavan usein näkymätöntä (ongelmana ei kansalaisten passiivisuus, vaan epäpoliittisuus, eli kokonaisymmärryksen puute suurista ongelmista) Populismi vastademokratian negatiivinen äärimuoto

20 LÄHTEET Bäck, Maria (2017). Kriittiset mutta uskolliset suomalaiset: kansalaisten EU-asenteet jäsenyyden aikana. Teoksessa Raunio, Tapio & Juho Saari (toim.). Reunalla vai ytimessä? Suomen EU-politiikan muutos ja jatkuvuus. Helsinki: Gaudeamus. pp Bäck, Maria, Kestilä-Kekkonen, Elina & Söderlund, Peter (2016) Suomalaisten poliittinen luottamus ja siihen vaikuttavat tekijät. In Kimmo Grönlund & Hanna Wass (toim.) Poliittisen osallistumisen eriytyminen - Eduskuntavaalit Helsinki: Oikeusministeriö. pp EasEaston, David (1965). A System Analysis of Political Life. New York:Wiley. ton, David (1975). A Re-assessment of the Concept of Political Support, British Journal of Political Science, 5, Hooghe, Marc (2011). Why There is Basically Only One Form of Political Trust, British Journal of Politics and International Relations, 13, Grönlund, Kimmo & Setälä, Maija (2007). Political Trust, Satisfaction and Voter Turnout, Comparative European Politics, 5(4), Levi, Margaret & Stoker, Laura Political Trust and Trustworthiness, Annual Review of Political Science, 3, Miller, Arthur (1974b). Political Issues and Trust in Government, , American Political Science Review, 68(3), Rosanvallon, Pierre (2008). Counter-Democracy. Politics in an age of distrust. Cambridge: Cambridge University press. Uslaner, Eric (2002). The Moral Foundations of Trust. Cambridge: Cambridge University Press

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa

Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Kovera luottamus särkymättömässä demokratiassa Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Avoimen hallinnon III toimintaohjelman käynnistystilaisuus 24.8.2017

Lisätiedot

Poliittisen osallistumisen eriytyminen

Poliittisen osallistumisen eriytyminen Poliittisen osallistumisen eriytyminen Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Seminaari- ja kuulemistilaisuus valtioneuvoston demokratiapoliittisesta

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana

Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana Poliittisen osallisuuden eriytyminen demokratian ongelmana Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Suomi 100 -demokratiaviikkojen juhlaseminaari 30.3.2017

Lisätiedot

Demokratian tila Suomessa

Demokratian tila Suomessa Demokratian tila Suomessa Asianajajapäivä 13.1.2017 Kalastajatorppa Professori, tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi E-mail: kimmo.gronlund@abo.fi Twitter: @kimgron

Lisätiedot

Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa

Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa KRIMINOLOGIAN & RIKOSSEURAAMUSALAN TUTKIMUSPÄIVÄT 2018 Kansalaiset kahleissa äänestyskäyttäytyminen suljetuissa vankiloissa YTM Titta Räsänen Tampereen yliopisto Rikokseen syyllistyneiden ihmisten poliittisia

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet

Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus

Lisätiedot

SOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN

SOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN SOSIALISAATIO JA POLIITTINEN KIINNITTYMINEN Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Poliittinen sosialisaatio 2. Kiinnostus politiikkaa kohtaan 3.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017

KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017 KYSELYLOMAKE: FSD3192 SUOMALAISTEN DEMOKRATIAKÄSITYKSIÄ JA YHTEISKUN- NALLISIA MIELIPITEITÄ 2017 QUESTIONNAIRE: FSD3192 FINNISH VIEWS OF DEMOCRACY AND POLITICAL ISSUES 2017 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%). Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa

Minkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita

Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja

Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn

Lisätiedot

MITEN LUOTTAMUS RAKENTUU? Tutkimus suomalaisten nuorten poliittisesta luottamuksesta

MITEN LUOTTAMUS RAKENTUU? Tutkimus suomalaisten nuorten poliittisesta luottamuksesta Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma Valtio-opin opintosuunta MITEN LUOTTAMUS RAKENTUU? Tutkimus suomalaisten nuorten poliittisesta luottamuksesta Anna-Riikka

Lisätiedot

Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina?

Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina? Uudet osallistumismuodot perinteisten toimintamallien haastajina? Maija Setälä Turun yliopisto maiset@utu.fi Perustuu Kansanvallan uudet muodot hankkeen tuloksiin (Henrik Serup Christensen, Maija Jäske,

Lisätiedot

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Nettiäänestäminen. Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä. Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5.

Nettiäänestäminen. Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä. Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5. Nettiäänestäminen Tasapainoilua demokratian edistämisen ja luottamuksen välillä Online Voting Leadership Series Finland Seminar, Espoo 17.5. Jussi Westinen, tutkija (VTT) 12.9.2017 Nettiäänestämistä on

Lisätiedot

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015

Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 1 Oulun yliopisto VALTIO-OPPI 2012-2015 HUOM! Tutkintovaatimukset 2012-2015 on otettu käyttöön 1.9.2012 alkaen. Teoksia, jotka ovat poistuneet vaatimuksista ei voi tämän jälkeen enää tenttiä. Vanhojen

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Etunimet Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Edustuksellisen demokratian notkelmat ja sillat eriarvoisuustutkimukseen

Edustuksellisen demokratian notkelmat ja sillat eriarvoisuustutkimukseen Edustuksellisen demokratian notkelmat ja sillat eriarvoisuustutkimukseen Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Twitter: @hanna_wass Sosiaalipolitiikan tulevaisuus -seminaari

Lisätiedot

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA Tärkein äänestämään ajava tekijä kuntavaaleissa oli velvollisuuden tunne, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Enemmän kuin neljä

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto

Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

ASK QK3a IF "VOTED", CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b

ASK QK3a IF VOTED, CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b QK Europarlamenttivaalit pidettiin 7. kesäkuuta. Jotkut suomalaiset eivät syystä tai toisesta äänestäneet näissä vaaleissa. Äänestittekö Te itse äskeisissä? Äänesti Ei äänestänyt FL Q TREND MODIFIED ASK

Lisätiedot

Henrik Serup Christensen, Maija Karjalainen ja Maija Setälä - -

Henrik Serup Christensen, Maija Karjalainen ja Maija Setälä - - Henrik Serup Christensen, Maija Karjalainen ja Maija Setälä - - Sisäl lö lliset k an salaisalo it t eet d em o k r aat t i sen a i n st it u u t i on a Su o m al ai sen k an salaisalo it t een t au st

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa

Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto

VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto Direction générale de la Communication Direction C - Relations avec les citoyens Bryssel 24. heinäkuuta 2009 VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT

POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT POLIITTISEN OSALLISTUMISEN TEORIAT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 1.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Selitysmallit 3. Tutkimustuloksia 4. Kertaus 5. Keskustelu:

Lisätiedot

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ

PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista

Lisätiedot

EUROJUSTIS-projekti: luottamus rikosoikeusjärjestelmään

EUROJUSTIS-projekti: luottamus rikosoikeusjärjestelmään EUROJUSTIS-projekti: luottamus rikosoikeusjärjestelmään Rikoksentorjuntaneuvosto 11.2.2011 Kauko Aromaa, Anniina Jokinen, Elina Ruuskanen YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti

Lisätiedot

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1

SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA. Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi. 22.4.2010 (c) Juho Saari 2009 1 SOSIAALISEN ONNELLISUUDEN POLITIIKKA Juho Saari (VTT, MA Econ.) Professori, Kuopion Yliopisto Juho.saari@uku.fi 1 Onnellisuus ja hyvinvointipolitiikka Pohjoismaisessa tutkimusperinteessä hyvinvointi on

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo

Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Heikki Paloheimo Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa Kansalaisten kiinnittyminen politiikkaan ja poliittinen osallistuminen: Suomi vertailevassa tarkastelussa

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO JA TIEDONSIIRTO TYÖEL SEMINAARI Olavi Manninen

HILJAINEN TIETO JA TIEDONSIIRTO TYÖEL SEMINAARI Olavi Manninen HILJAINEN TIETO JA TIEDONSIIRTO TYÖEL ELÄMÄSSÄ SEMINAARI 11.5.2006 Olavi Manninen Seminaari on osa Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla verkosto - organisaation monipuolista toimintaa Käyntiinlähtötapahtuma

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT

MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT MUUT OSALLISTUMISMUODOT JA DEMOKRAATTISET INNOVAATIOT Poliittinen osallistuminen, Helsingin yliopisto 8.11.2017 Lauri Rapeli Åbo Akademi SISÄLTÖ 1. Osallistumismuodot 2. Osallistumisasenteet 3. Deliberatiivinen

Lisätiedot

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto

RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen

Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Provokaatioita ja vastakkainasetteluja kuka innostuu, kuka vetäytyy? Ville Pitkänen & Jussi Westinen Tutkitut väittämät Kysymyspatteristossa 39 väittämää, joista 6 tarkasteltiin tässä tutkimuksessa: Tahallinen

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 MITEN YHTEISKUNNALLINEN ILMAPIIRI VAIKUTTAA IHMISTEN TURVALLISUUTEEN? MIKSI VÄESTÖRYHMIEN VÄLILLE

Lisätiedot

Eduskuntatyön erityispiirteistä

Eduskuntatyön erityispiirteistä Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Yliopisto-opetus aineistojen hyödyntäjänä ja tuottajana

Yliopisto-opetus aineistojen hyödyntäjänä ja tuottajana Yliopisto-opetus aineistojen hyödyntäjänä ja tuottajana Aila ja aineistojen jatkokäyttö seminaari 15.9.2016 Professori (vt.) Elina Kestilä-Kekkonen, elina.kestila-kekkonen@uta.fi YHTEISKUNTATIETEILIJÄT

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Materiaalien politiikka

Materiaalien politiikka Materiaalien politiikka Petrus Kautto Politiikka-analyysien ryhmä Mineraalivarat ja korvaavat materiaalit (MISU) - akatemiaohjelma Vuosiseminaari 14.9.2017 Materiaalien / kiertotalouden toimintapolitiikka

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää

Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1043 Europarlamenttivaalit 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Demokratian merkityksen kokonaisuus

Demokratian merkityksen kokonaisuus Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän

Lisätiedot

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?

1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin? A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2297 Luottamus ministeriöihin 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen

Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä. Esa Väliverronen Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen 7.3.2007 Tiedeviestintä miksi nyt? Tieteen ja yhteiskunnan suhde murroksessa - kolmas tehtävä, vaikuttavuus... Tutkimuskulttuurit murroksessa - moni/poikkitieteellisyys,

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o

Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Organisaa(odynamiikka - mitä sillä tarkoitetaan? FINOD tutkimusseminaari 14.3.2015 Risto Puu(o Esityksen kysymyksiä Mitä organisaa(odynamiikalla tarkoitetaan? Mistä näkökulmista käsitefä voi hahmofaa?

Lisätiedot

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01 TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella

Lisätiedot

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta

YH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen

Lisätiedot

Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto

Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto 17.8.2016 Missä olemme? Julkisen hallinnon kehitysvaiheet Nykyiseen uskomusjärjestelmään

Lisätiedot

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena

Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Arki vastaanottokeskuksessa sosiaalipedagogiikan tutkimuskohteena Sosiaalipedagogiikan päivät, Mikkeli 7.4.2017 Elina Nivala, Sanna Ryynänen & Päivikki Rapo Taustaa Elämä tauolla? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän

Lisätiedot

SOSIAALINEN PÄÄOMA JA OSALLISTUMINEN. Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

SOSIAALINEN PÄÄOMA JA OSALLISTUMINEN. Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto SOSIAALINEN PÄÄOMA JA OSALLISTUMINEN (10.11.2017 12-14) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) SOSIAALISEN PÄÄOMAN TEORIA JA TAUSTA Teorian juuret klassisessa sosiologiassa

Lisätiedot

ERIARVOISUUSTYÖRYHMÄN INNOVAATIOPOLKU - Kuinka tutkimus integroituu päätöksenteon osaksi

ERIARVOISUUSTYÖRYHMÄN INNOVAATIOPOLKU - Kuinka tutkimus integroituu päätöksenteon osaksi Pieksämäen koulukunnan ERIARVOISUUSTYÖRYHMÄN INNOVAATIOPOLKU - Kuinka tutkimus integroituu päätöksenteon osaksi Juho Saari, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori (UTA), hyvinvointisosiologian oa. professori

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Sosiaalityön vaikuttavuus

Sosiaalityön vaikuttavuus Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset

Lisätiedot