FK Finanssialan Keskusliitto Finanssimarkkinakatsaus

Transkriptio

1 FK Finanssialan Keskusliitto 3/ Finanssimarkkinakatsaus Ajankohtaista finanssimarkkinoilla Kaija Erjanti Sumuista ja vaikeasti ennustettavaa; näin voi kiteyttää talouden ja finanssimarkkinoiden tämän hetken tilannetta. Epävarmuus leikkaa kotitalouksien kulutusta ja yritysten investointihaluja. Sijoittajien käyttäytymisessä epävarmuus näkyy turvallisuushakuisuuden kasvuna. Määräaikaistilitalletukset ovat kasvaneet voimakkaasti, niiden vuosikasvu on ollut yli 20 prosenttia. Toisaalta tilanne tarjoaa osaaville ja riskiä sietäville osakesijoittajille myös mahdollisuuksia ostaa edullisesti. Pankkien luotonanto on kasvanut runsaan 5 prosentin vauhdilla. Luotoista ovat edelleen voimakkaimmin kasvaneet asuntoluotot. Pankkien luotot asuntoyhteisöille ovat kasvaneet noin 12 prosentin ja kotitalouksien asuntolainat 6,6 prosentin vuosivauhtia. Suunnilleen 5 prosentin lukemissa on sijoitusrahastojen ja henkivakuutuksen vakuutussäästöjen vuosikasvu.1 Osakemarkkinoiden viime viikkojen ja päivien syöksyjen vaikutukset näkyvät tilastoissa lähiaikoina. Suomalaisten sijoitusrahastojen pääomista suli elokuussa lähes neljä miljardia euroa. Pankkien luotonantokyvyn kannalta on ratkaisevaa, miten hyvin pidempiaikaista jälleenrahoitusta jatkossa on saatavissa ja millä hinnalla. Pitkän rahan tarve lisää kilpailua tallettajista ja joukkolainasijoittajista. Tällä hetkellä erityisesti joukkolainamarkkinoiden tilanne on haastava. Luotonmyöntökykynsä varmistamiseksi pankkien on pidettävä huolta vakavaraisuudesta ja tuloksentekokyvystä. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden voimakkaan lisääntymisen myötä pankkien varainhankinnan hinta suhteessa yleiseen korkotasoon nousee. Tällä on väistämättä heijastusvaikutuksensa luottojen hintaan ja luottoaikoihin. Luotonannon turvaaminen on talouden kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Myös euroalueen rahamarkkinoiden toimintakyky on heikentynyt. Rahamarkkinoi- den kuumemittari on pankkien markkinoilta saaman vakuudellisen ja vakuudettoman rahan hintaero, riskilisä, joka kuvaa luottamuksen vähenemistä markkinoilla. Mittari on selvästi koholla. Hallitusohjelmasta Hallitusohjelmassa on suoraan finanssialaan kohdistuvia toimenpiteitä noin kolmekymmentä. Tämän lisäksi talouspolitiikan ja verotuksen toimenpiteet vaikuttavat voimakkaasti finanssialaan. Keskeinen kirjaus on kansallinen pääomamarkkinastrategia, jota valmistelemaan on jo asetettu työryhmä. Toinen hyvin kauaskantoinen asia on vaikuttaa siihen, että sääntely- Aiemmissa katsauksissamme julkaistua Finanssipuntaria ei enää voida laskea vakuutusyhtiöiden sijoitustilaston aikataulun myöhentymisen takia. 1

2 Markkinakatsaus vaihtoehtojen ja vaikuttavuuden arviointi muodostuvat osaksi uutta lainsäädäntötyötä. Tämä korostuu finanssialan erittäin merkittävissä työn alla olevissa sääntelyhankkeissa, joissa on EU-tasolla selvä ylisääntelyn vaara. Erityisen tärkeää on tehdä kattavat vaikuttavuusarviot myös kansallisesti ja riittävän ajoissa, jotta kunkin maan erityispiirteet tulevat esiin. Tähän tarpeeseen nähden ministeriöiden resurssit vaatisivat vahvistusta. Pankkiverosta on hallitusohjelmassa useita, osin keskenään ristiriitaisia kirjauksia. Ohjelman mukaan Suomessa otetaan käyttöön pankkivero, joka kerää etukäteen varoja mahdollisten kriisien hoitamiseen. Ohjelmassa myös todetaan, että jos tätä ei saada EU-tasolla sovittua, niin Suomi toteuttaa veron kansallisesti. Verokertymäksi on arvioitu 170 milj. euroa. VM:n budjettiesitykseen vuodelle ei sisältynyt pankkiveroa. FK katsoo, ettei Suomen tule toteuttaa pankkiveroa ilman EU:n päätöstä. Mikäli pankkiveroon EU:ssa päädytään, se pitäisi toteuttaa vakausmaksutyyppisenä rahastoivana järjestelynä Ruotsin tapaan. Kyseessä ei siis olisi vero vaan vakausmaksu. Hallitusohjelmassa yksi poliittisesti herkkä asia on asuntolainojen korkojen verovähennys. Sekä hallitusohjelman että VM:n budjettiesityksen mukaan korkovähennystä leikataan asteittain. Vuonna verovähennyskelpoista on 85%, 80% ja % asuntolainan koroista. FK pitää korkovähennyksen säilyttämistä perusteltuna, koska sen merkitys on tuntuva monille suomalaisille kotitalouksille, erityisesti kasvukeskusten lapsiperheille, joilla on suurimmat asuntolainat. Korkovähennyksen leikkaaminen olisi kohdistettu tuloveron kiristys näille kotitalouksille. Lisäksi vähennyksen leikkaamisen ajoitus on huono, koska asumisen kustannukset ovat voimakkaassa nousussa energian hinnan nousun, asuntojen peruskorjaustarpeen kasvun ja mm. kiinteistöverojen nousun vuoksi. Pankkien luotonantokyvyn säilyminen tärkeää kansantaloudelle VELI-MATTI MATTILA Rahoitusmarkkinoiden erilaiset riskilisät ovat kasvaneet ja osakekurssit alentuneet yleisesti viime kuukausina, kun valtioiden velkakriisi on kärjistynyt. Samalla monien keski- ja eteläeurooppalaisten pankkien varainhankinta on vaikeutunut. Talouskasvun turvaamisen kannalta on tärkeää, että pankkien luotonantokyky säilyy. Tämä koskee myös Suomea. Kaavaillut pankkija rahoitusmarkkinaverot toimisivat tätä tavoitetta vastaan. Maailmantalouden näkymät synkentyivät huomattavasti kesän aikana. Kun vielä alkukesästä ennusteissa arvioitiin talouskasvun jatkuvan kohtuullisena, viime viikkoina etenkin monien kehittyneiden maiden kasvuennusteita on vedetty tuntuvasti alaspäin. Näin on käynyt myös Suomen kohdalla. Talousnäkymien muutokseen vaikuttivat keskeisesti alkuvuoden odotettua heikompi talouskehitys ja sen laukaisema huoli valtiontalouksien tilasta. Erityisesti euroalueella yhä useamman valtion velkataakan nähtiin olevan talouden kantokykyyn nähden liian suuri. Jo kriisiin ajautuneiden Kreikan, Irlannin ja Portugalin ohella myös mm. Italian ja Espanjan velanmaksukykyä alettiin markkinoilla epäillä. Tämä näkyi näiden maiden velkapaperien hintojen putoamisena (eli korkojen nousuna) ja uuden rahoituksen saannin vaikeutumisena. Samalla luottamus näitä maita luotottaneisiin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin alkoi nopeasti horjua, mikä voimisti rahoitusmarkkinoiden heikkenemiskierrettä. Pörssikurssit ovatkin alentuneet viime kuukausina yleisesti, jopa parikymmentä prosenttia, ja erilaiset riskilisät ovat kasvaneet tuntuvasti. Aivan viime aikoina Kreikan tilanteen vaikeutuminen on entisestään lisännyt markkinoiden levottomuutta. Monien keski- ja eteläeurooppalaisten pankkien varainhankinta vaikeutunut Myös pankkien välisten rahamarkkinoiden toiminta on alkanut takellella euroalueella. Viime kuukausien tapahtumat ovat koetelleet etenkin monia keski- ja eteläeurooppalaisia pankkeja, sillä niillä on suuria saamisia maista, joiden velanhoitokyky on joutunut epäilyksen alaiseksi. Tämä on näkynyt kyseisten pankkien varainhankinnan vaikeutumisena ja rahamarkkinoiden toimintakyvyn yleisenä heikentymisenä. Viimeksi mainittua kuvastaa mm. se, että pankkien toisilleen antamien vakuudellisten ja vakuudettomien lainojen korkoero on uudelleen kasvanut (kuvio). Vastaava ilmiö koettiin syksyllä 2008, kun rahoitusmarkkinoiden häiriötila kärjistyi kriisiksi Lehman Brothers investointipankin ajauduttua konkurssiin. Vakuudellisten ja vakuudettomien lainojen korkoeron kasvu kertoo pankkien välisen luottamuksen rakoilusta ja epävarmuuden lisääntymisestä. Vaikka likviditeettiä on euroalueen pankkijärjestelmässä runsaasti, se ei liiku pankkien välillä niin jouhevasti kuin olisi mahdollista. Moni pankki tallettaakin ylimääräisen likviditeettinsä ennemmin keskuspankkiin kuin lainaa sen toisille pankeille. Samaan aikaan jotkin pankit ovat joutuneet turvautumaan Euroopan keskuspankin maksuvalmiusluottoihin. Korkoerojen kasvun ohella pankkien rahoituksen hankinnan ongelmista kertoo se, että varainhankinnan maturiteetti on yleisesti lyhentynyt. Monilla pankeilla on ollut suuria vaikeuksia pitkäaikaisen rahoituksen hankinnassa. Aivan viime aikoina tilanne on tältä osin alkanut helpottua, kun katettujen joukkolainojen kysyntä on uudelleen lisääntynyt. Näiden lainojen vakuutena voi olla esimerkiksi asuntoluottoja, ja niiden luottoluokitus on yleensä erittäin hyvä. Katettujen joukkolainojen merkitys pankkien varainhankinnassa on kokonaisuudessaan kasvamassa, sillä pankki- ja vakuutusalan sääntelyuudistusten myötä niiden houkuttelevuus on lisääntymässä sekä lainoja liikkeelle laskevien pankkien että lainojen ostajajoukkoon kuuluvien vakuutusyritysten näkökulmasta. Pankkien varainhankinnan vaikeutuminen heikentää pitkittyessään niiden kykyä luotottaa yrityksiä ja kotitalouksia. Tämä on suuri riski euroalueen lähiaikojen talouskasvun kannalta. Kuten syksyn 2008 tapahtumat eri maissa osoittivat, pankkien varainhankinnan vakava häiriintyminen heijastuu nopeasti ja voimakkaasti ympäröivään talouteen. Luotonsaannin vaikeutuessa investointitoiminta seisahtuu ja kansainvälinen kauppavaihto alkaa vähentyä. Tämän myötä kokonaistuotanto supistuu ja työttömyys lisääntyy. Tämänkaltainen kehitys ei onneksi näytä uusimpien talousennusteiden valossa todennäköisimmältä tulevaisuudenkuvalta. Riski siitä on kuitenkin olemassa.

3 Markkinakatsaus Suomalaisten pankkien tilanne hyvä Syksyn 2008 tapahtumat osoittivat kouriintuntuvasti, miten haavoittuva Suomen kansantalous on maailmantaloudessa tapahtuville häiriöille. Maailmankaupan voimakas supistuminen leikkasi vientiämme tuntuvasti, mikä heijastui myös yritysten investointeihin. Kokonaistuotantomme supistuikin yli 8 % kriisin myötä. Pudotusta vaimensi se, että suomalainen finanssiala oli hyvässä kunnossa ja kykeni tukemaan taloutta monin eri tavoin. Pankkien luotonanto yrityksille ja kotitalouksille kasvoi vuosina selvästi, mikä tuki kotimaista kysyntää ja auttoi yhdessä julkisen vallan toimien kanssa monia yrityksiä pahimman taantumavaiheen yli. Myös työeläkeyhtiöt lisäsivät tuntuvasti lainanantoaan yrityksille. Samoin kuin vuosina , myös nyt suomalaisten pankkien hyvä vakavaraisuus tukee Suomen taloutta. Pankit ovat saaneet tarvitsemansa määrän rahoitusta markkinoilta, ja ne ovat voineet ylläpitää luotonantoaan suomalaisille yrityksille ja kotitalouksille. Tämä on välttämätön edellytys sille, että talouskasvu jatkuu ja työllisyys säilyy maassamme hyvänä. Pankkien uudet vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännökset joiden täytäntöönpanoa parhaillaan valmistellaan EU:ssa edellyttävät suomalaisilta pankeilta merkittäviä ponnistuksia lähivuosina. Niiden täytyy hankkia lisää omia pääomia ja samalla kasvattaa maksuvalmiuspuskureitaan vaikeassa markkinatilanteessa. Nämä ponnistukset lisäävät väistämättä pankkien kustannuksia, mikä luo korotuspaineita asiakkailta perittäviin luottokorkoihin ja maksuihin. Lisäksi ne heikentävät ainakin väliaikaisesti pankkien luotonantokykyä. Olisikin hyvin tärkeää, että pankkeja ei rasitettaisi Kuvio. Vakuudellinen (eurepo) ja vakuudeton (euribor) 3 kuukauden markkinakorko ja niiden erotus. sellaisilla uusilla veroilla ja maksuilla, joista on viime aikoina ollut puhetta. Hallitusohjelmassa mainittu pankkivero lisäisi osaltaan paineita nostaa luottokorkoja ja heikentäisi pankkien mahdollisuuksia vahvistaa pääomiaan voittovarojensa kautta. Tämä voisi heijastua kielteisesti myös niiden luotonantoon. Samoin EU:n komission esille nostamat rahoitusmarkkina- ja rahoitustoimintaverot olisivat pankkien toimintakyvyn kannalta haitallisia. Koska Suomessa pankkien merkitys etenkin pienten ja keskisuurten yritysten ulkoisen rahoituksen lähteenä on huomattava, pankkien luotonantokyvyn heikentymisen vaikutukset olisivat meillä todennäköisesti monia muita maita suuremmat. Uusien verojen ja maksujen kansantaloudelliset kustannukset voisivat siten ylittää selvästi niistä julkiselle taloudelle kertyvät tuotot.

4 Asuntovelat Ovatko suomalaiset ylivelkaantuneita asuntovelallisia? ELINA SALMINEN Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla Suomessa ja muualla Euroopassa. Taustalla on muun muassa suotuisa talouskehitys, laina-aikojen pidentyminen, matala korkotaso sekä kotitalouksien ansiotason nousu. Suomalaisten velkaantuminen on eurooppalaista keskitasoa. Suurinta velkataakkaa kantavat yleensä ne, joilla tulojensa puolesta on siihen paras mahdollisuus. Suurin osa kotitalouksien velasta on asuntolainaa. Näin ollen kotitalouksien velkaantumista on tarkasteltava yhdessä asuntolainojen kehityksen kanssa. Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuus ja asuntolainamarkkinat ovat monilla mittareilla tarkasteltuna terveellä pohjalla kansainvälisesti vertailtuna. Suomessa asuntolaina-ajat ja määrät ovat keskimäärin kohtuulliset, lainoja maksetaan säännöllisesti takaisin, maksuhäiriöitä ja hoitamattomia luottoja on vähän, eivätkä asuntojen hinnat suhteessa kotitalouksien ansiotasoon ole pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta nousseet merkittävästi 2000-luvulla. Kesän aikana koettu pääkaupunkiseudun asuntojen hintojen nousun tasaantuminen voidaankin nähdä asuntomarkkinoita tervehdyttävänä merkkinä. Kotitalouden velkaantumisaste, eli velat suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin, vaikuttaa kotitalouden kulutusmahdollisuuksiin ja sen kykyyn suoriutua taloudellisista velvoitteistaan. Noususuhdanteen aikana kotitalouksien velkaantuminen tyypillisesti kasvaa, mikä lisää kulutuskysyntää ja asuntoinvestointeja ja siten kiihdyttää talouskasvua. Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste on eurooppalaista keskitasoa. Muihin Pohjoismaihin verrattuna kotitalouksien velkaantumisaste on Suomessa hyvin kohtuullinen. Itä-Euroopan maissa kotitalouksien velkaantumisella on lyhyt historia, mikä selittää osaltaan näiden maiden muita matalampia lainamääriä. Näissä maissa myös kotitalouksien keskimääräinen varallisuus on selvästi pienempi kuin Länsi-Euroopassa. Tanskassa asumisväljyys on Euroopan suurinta, mikä selittää osaltaan suuria asuntolainoja. Lisäksi Tanskan asuntorahoitusmalli tarjoaa kotitalouksille kiinteäkorkoisia, erittäin pitkän laina-ajan asuntolainoja. Velkaantuneilla myös varallisuutta Kotitalouksien velkaantumista tarkasteltaessa on myös syytä ottaa huomioon, että asuntovelkaa vastaan kotitalouksilla on asuntovarallisuutta. Useimmiten kotitalouden asuntovarallisuuden arvo ylittää selvästi asuntovelan määrän. Asuntovarallisuuden ja muun reaalivarallisuuden lisäksi kotitalouksilla on myös rahoitusvarallisuutta, kuten talletuksia, osakkeita ja Lähde: Eurostat ja Euroopan Keskuspankki Kuvio. Kotitalouksien asuntovelkojen osuus käytettävissä olevista vuosituloista rahastosijoituksia. Vaikka rahoitusvarallisuus ja velat eivät kohdistukaan täysin samoille kotitalouksille, on monilla velallisilla myös merkittäviä säästöjä ja sijoituksia. 2 Suurinta asuntovelkataakkaa kantavat Suomessa yleensä ne kotitaloudet, joilla siihen tulojensa puolesta on parhaat edellytykset. Asuntovelat ovat tuloihin suhteutettuna suurimmat neljänneksi ylimmässä tuloviidenneksessä, jossa keskimääräinen asuntovelkaantumisaste on 93 %. Alimman tuloviidenneksen keskimääräinen asuntovelkaantumisaste on 41 %. On kuitenkin huomattava, että läheskään kaikki suomalaiset eivät ole velkaantuneet. Noin joka kolmannella suomalaisista asuntokunnista on asuntovelkaa. Alimman tuloviidenneksen asuntokunnista vain joka kymmenennellä on asuntolainaa, kun taas ylimmän tuloviidenneksen kotitalouksista joka toisella on asuntolainaa. 3 Suomalaisten asuntolainat kooltaan kohtuullisia Uusien asuntolainojen koko on Suomessa pienempi kuin useimmissa muissa Länsi- Euroopan maissa. Viimeisten kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet Suomessa keskimäärin euroa 4, kun taas tyypillinen uusi asuntolaina muualla Länsi-Euroopassa on ollut noin euroa 5. Lisäksi Suomessa asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat kansainvälisesti verrattuna kohtuulliset. Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on tällä hetkellä Suomessa noin 18 vuotta, ja yli 30 vuoden lainoja on hyvin vähän 6. Muualla Euroopassa tyypillinen uuden asuntolainan takaisinmaksuaika on keskimäärin 28 vuotta. Keskiarvoa pidentää etenkin Tanskassa ja Ruotsissa suositut asuntolainatyypit, joissa maksetaan pelkästään korkoja eikä pääomaa lyhennetä lainkaan. Suomessa asuntovelallisten maksukykyä helpottavat myös euroalueen matalimmat asuntolainojen korot. Tämä johtuu etenkin siitä, että suomalaiset sitovat asuntolainansa tyypillisesti euribor-korkoihin tai niitä läheisesti seuraaviin pankkien omiin prime-korkoihin. Myös viitekorkojen päälle tulevat marginaalit ovat Suomessa pienet moniin muihin maihin verrattuna. Tämä kertoo Suomen pankkisektorin tehokkuudesta ja tiukasta kilpailusta asuntolainamarkkinoilla. Matalista koroista johtuen suomalaisten korkomenot ovat painuneet historiallisen matalaksi: vuonna 2010 kotitalouksien yhteenlasketut korkomenot olivat vain runsaat 2 % niiden käytettävistä olevista vuosituloista luvun alun laman aikana kotitalouksien käytettävistä olevista tuloista lähes 10 % kului lainojen korkoihin.,6 Finanssialan Keskusliitto: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat kevät 3 Tilastokeskus, velkaantumistilasto. Uusimmat tiedot ovat saatavissa vuodelta Velkaantumisasteet ovat keskimääräisiä velkaantumisasteita, kuten myös kuviossa 2. Velkaantumisasteet ovat korkeammat, jos velat suhteutetaan vain velallisiin kotitalouksiin. 5 European Mortage Federation: Study on the cost of housing in Europe Tyypillisen uuden asuntolainan koko on aritmeettinen keskiarvo tutkimuksessa mukana olleista maista: Belgia, Tanska, Viro, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Puola, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Britannia. Aineisto on vuosilta 2007 ja 2008, joten finanssikriisin vaikutukset eivät tilastoissa vielä näy.

5 SEPA siirtymäaika SEPA siirtymäaika päättyy on loppukirin aika INKERI TOLVANEN Maksamisen siirtymäaika SEPAan päättyy lokakuun lopussa alkaen pankit eivät enää vastaanota kotimaisessa muodossa olevia yritysten maksuaineistoja eivätkä hyväksy kotimaisia tilinumeroita. SEPA muutokset koskevat myös kotimaassa maksettavia maksuja SEPAn käyttöönotto merkitsee muutoksia kaikkeen maksamiseen kotimaassa sekä SEPA-alueella rajat ylittävässä maksamisessa. SEPA-muutokset on tehtävä, vaikka yritys toimisi vain Suomen alueella. Myös kotimaassa maksettavista maksuista tulee SEPA-maksuja. Uuteen kansainväliseen standardiin pohjautuva SEPA-tilisiirto korvaa laskujen, palkkojen ja eläkkeiden maksamisessa käytetyt kansalliset maksuaineistomuodot. IBAN-muotoiset (International Bank Account Number) tilinumerot tulevat suomalaisten tilinumeroiden tilalle. SEPA merkitsee muutoksia taloushallinnon järjestelmiin ja pankkiyhteysohjelmiin Yrityksellä on oltava käytössä SEPA-kelpoiset versiot pankkiyhteysohjelmista. Muutokset on tilattava ohjelmistotoimittajalta. SEPA maksujen käyttöönotosta on sovittava myös pankin kanssa. Osa pankeista on luopunut maksuaineistojen tiedonsiirrossa perinteisestä tietoturvaratkaisusta ja siirtynyt nykyaikaisempaan Web Service kanavaan, joka edellyttää uusia sopimuksia pankin kanssa. Jos yritys käyttää yrityksen verkkopankkia, pankki on tehnyt siihen tarvittavat muutokset SEPA maksujen maksamista varten. Yrityksillä on kiire saada SEPA valmiutensa kuntoon Heinäkuussa julkaistun Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton yrityksille suuntaaman kyselyn tulosten mukaan noin puolet yrityksistä ilmoitti, etteivät ne olleet vielä SEPA-valmiudessa. Moni yritys on siis jättänyt SEPAan siirtymisen syksylle. Jos yritys ei vielä ole sopinut SEPA päivityksistä ohjelmistotoimittajansa ja pankin kanssa, nyt on viimeinen hetki aikaa toimia, etteivät yrityksen lähettämät maksuaineistot hylkäänny pankissa marraskuusta alkaen. SEPAan valmistautuessa on syytä huomioida, että ohjelmistojen SEPA versiot eivät ole käytössä heti päivityksen tilaamisen jälkeen, ja myös pankissa sopimuspäivitysten rekisteröinti vie oman aikansa. Pankin palvelunumerot saattavat myös ruuhkaantua siirtymäajan lopulla, jos moni yritys haluaa pankin tukea varmistaakseen SEPA aineistonsa siirtymisen pankkiin. Jos yrityksen SEPA valmiudet eivät ole kunnossa heti siirtymäajan päätyttyä, peli ei kuitenkaan ole menetetty. Maksuja on mahdollista lähettää yritysten verkkopankissa. Tilisiirtolomakkeelle vain IBAN ja BIC Laskuttaja on voinut huhtikuun alusta lähtien ottaa käyttöön tilisiirtolomakkeen, jossa saajan pankkiyhteystietoina on pelkästään IBANmuotoinen tilinumero ja pankin BIC koodi. Siirtymäajan tilisiirtolomaketta, jossa saajan tilinumerot esitetään sekä kotimaisessa että kansainvälisessä IBAN-muodossa voi käyttää saakka. Jos siirtymäajan lomaketta käytetään välisenä aikana, suositus on, että kotimainen tilinumero jätetään tulostamatta lomakkeelle. Pankkiviivakoodin IBAN-muotoisen tilinumeron sisältämä versio on otettava käyttöön viimeistään samaan aikaan kun kotimainen tilinumero jää pois lomakkeelta. Suomalainen suoraveloitus on edelleen käytössä Suomalaisen suoraveloituksen käyttö jatkuu tämänhetkisen tiedon perusteella vuoden loppuun. Suoraveloitus tullaan korvaamaan muilla maksamisen palveluilla.

6 Talousennusteet Talousennusteet Taulukossa ovat finanssimarkkinoilla toimivien FK:n jäsenten viimeisimmät Suomen talousennusteet julkaisuajankohdan mukaan aikajärjestyksessä. Lisäksi taulukossa on suomalaisten ja kansainvälisten ennustelaitosten ennusteita. Yhteenvetotaulukon yksittäisten ennusteiden eriäviin näkemyksiin on hyödyllistä tutustua syvällisemmin kunkin tahon ennusteista. Uusin talousennustetaulukko löytyy FK:n verkkosivuilta: LAATIJA JULKAISU PVM BKT, YKSITYINEN KULUTUS, VIENTI, INVESTOINNIT, KULUTTAJAHINTA- INFLAATIO, % Työttömyysaste, % Handelsbanken Tapiola Pankki Sampo Pankki Nordea POP Pankkiryhmä OP-Pohjola-ryhmä Aktia ,5 3,8 1,0 1,2 1,6 2,2 1,5 4,6 6,4 3,7 4,0 1 2,9 5,7 5,8 5,2 4,0 6,3 6,0 4,8 0,0 0,1 3,7 3,9 3,1 3,4 1,4 7,8 7,8 8,2 7,5 7,6 7,2 7,1 PT VM Suomen Pankki Etla PTT ,6 3,9 3,8 4,0 2,2 6,4 6,6 11,0 3,6 5,4 6,0 4,3 7,2 8,2 7,5 3,6 1,9 4,6 4,5 3,4 3,5 3,5 2,9 2,2 7,5 7,2 6,5 6,9 5,6 OECD Euroopan komissio IMF ,8 3,7 3,1 8,2 8,5 6,0 5,7 6,6 5,8 4,5 1,7 7,1 7,8 * OECD, IMF ja Euroopan Komissio = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi. Päivitetty Finanssialan Keskusliitto (FK) on toimialajärjestö, joka edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia liikenne-, työeläke- ja työtapaturmavakuutuksia. Finanssialan Keskusliitolla on noin 460 jäsenyhteisöä ja niiden palveluksessa toimii noin työntekijää.