Asuntolainamarkkinakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuntolainamarkkinakatsaus"

Transkriptio

1 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund

2

3 Elina Salminen SISÄLLYS Asuntolainamarkkinat Suomessa terveellä pohjalla... 1 Suomessa asuntolainojen kasvu nopeampaa kuin Euroopassa keskimäärin... 2 Suomessa asutaan pienissä omistusasunnoissa... 3 Joka kolmannella suomalaisella asuntolainaa... 4 Suomalaisten asuntolainamäärät maltillisia... 4 Kotitalouksien velkaantuminen eurooppalaista keskitasoa... 5 Asuntojen hintojen kehitys suhteessa ansiotasoon maltillista... 7 Asuntolainojen hoidossa ei Suomessa juurikaan ongelmia... 8 Korkokulut historiallisen matalat... 9 Suomessa asuntolainat verrattain lyhyitä Pankit rahoittavat antolainaustaan yhä enemmän katetuilla joukkovelkakirjoilla Valtion tukitoimilla hillittiin taantuman vaikutuksia asuntomarkkinoihin... 12

4

5 Asuntolainamarkkinat Suomessa terveellä pohjalla Kansainvälisen finanssikriisin yhtenä taustatekijänä olivat asuntolainamarkkinoiden ongelmat Yhdysvalloissa. Kotitalouksien velkaantuminen ja asuntojen hinnat ovat nousseet huolenaiheeksi monissa eri keskusteluissa myös Suomessa. Suomessa asuntolainamarkkinat ovat monilla mittareilla tarkasteltuna terveellä pohjalla kansainvälisesti vertailtuna. Suomessa asuntolaina-ajat ja määrät ovat keskimäärin kohtuulliset, lainoja maksetaan säännöllisesti takaisin, maksuhäiriöitä ja hoitamattomia luottoja on vähän, eivätkä asuntojen hinnat suhteessa kotitalouksien tulotasoon ole nousseet merkittävästi. Koska työttömyys ei Suomessa noussut finanssikriisin ja siitä seuranneen talouden taantuman seurauksena läheskään niin paljon kuin monissa muissa Euroopan maissa, ovat suomalaiset kotitaloudet selviytyneet taantumasta suhteellisen hyvin. Euroopassa asuntomarkkinoiden ongelmat ovat kärjistyneet muutamissa maissa. Irlannissa, Britanniassa ja Espanjassa asuntorakentaminen väheni nopeasti ja asuntojen hinnat alenivat tuntuvasti rahoitusmarkkinakriisin seurauksena. Erityisesti juuri näissä maissa asuntojen hinnat erkaantuivat 2000-luvulla kotitalouksien tulotason kasvusta ja muista reaalitalouden muuttujista. Lainananto kasvoi useita kymmeniä prosentteja lyhyessä ajassa ja rakennussektorin osuus kokonaistuotannosta kasvoi voimakkaasti. Kotitaloudet velkaantuivat raskaasti, kun laina-ajat pitenivät ja lainamäärät kasvoivat asuntojen hintojen noustessa. Tässä julkaisussa tarkastellaan suomalaisia asuntolainamarkkinoita ja kotitalouksien velkaantuneisuutta. Tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Suomen asemasta kansainvälisessä viiteympäristössä. Vaikka Suomen tilanteesta muodostuu positiivinen kokonaiskuva, on huomattava, että pienellä osalla kotitalouksista on ylivelkaantumisesta johtuvia ongelmia. Asuntojen hintojen kehitys Euroopassa 1

6 Suomessa asuntolainojen kasvu nopeampaa kuin Euroopassa keskimäärin Monissa Euroopan maissa asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti vuosina Erityisen nopeasti asuntojen hinnat nousivat Tanskassa, Irlannissa ja Espanjassa. Myös Suomessa asunnot kallistuivat, mutta huomattavasti vähemmän kuin useissa vertailumaissa. Samaan aikaan myös asuntolainakannat kasvoivat nopeasti. Irlannissa ja Espanjassa asuntolainojen vuosikasvu kiihtyi noin 25 prosenttiin vuosina Myös Suomessa asuntolainakanta kasvoi samaan aikaan noin 15 % vuositasolla mitattuna. Finanssikriisin seurauksena asuntojen hinnat kääntyivät useissa maissa laskuun. Monissa maissa, kuten Irlannissa, Tanskassa ja Espanjassa, asuntojen hinnat laskivat voimakkaasti. Suomessa asuntojen hinnat laskivat noin 5 %, mutta notkahdus jäi verrattain lyhytkestoiseksi ja hinnat kääntyivät uudelleen nousuun vuonna 2009 taantuman ollessa syvimmillään. Finanssikriisin seurauksena vapaarahoitteinen asuinrakentaminen lähes tyrehtyi Suomessa, mikä lisäsi osaltaan hintapaineita. Valtion tukema rakentaminen kuitenkin saatiin nopeasti käyntiin ja aloitettujen asuinrakennusten kappalemäärät nousivat vuonna 2010 lähes taantumaa edeltäneelle tasolle. Asuntojen hintakehitys on tasaantunut keväästä 2010 alkaen ja edelleen vuoden 2011 alussa. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä asuntohinnat nousivat keskimäärin 3,2 % vuodentakaisesta, mikä vastasi suurin piirtein yleistä hintatason nousua. Asuntolainakannan kasvu painui lähelle nollaa euroalueella vuonna Suomessa lainakanta on jatkanut kasvuaan, mutta kasvu on hidastunut vajaaseen seitsemään prosenttiin. Suomessa kasvu on ollut myös taantuman aikana suhteellisen nopeaa muuhun Eurooppaan verrattuna. Viime vuosien poikkeuksellisen matala korkotaso on vauhdittanut asuntokauppaa niissä maissa, jotka eivät kärsineet asuntomarkkinoiden ongelmista ennen finanssikriisiä, kuten Saksassa ja Suomessa. Saksassa sekä asuntojen hinnat että asuntolainojen kasvu ovat pysyneet hyvin tasaisina jo kohta kahden vuosikymmenen ajan, mutta vuoden 2010 jälkeen Saksassa asuntolainakannan kasvu on hiukan kiihtynyt. Asuntolainakannan kasvu Euroopassa 2

7 Suomessa asutaan pienissä omistusasunnoissa Omistusasuminen on sekä Suomessa että Euroopassa selvästi suosituin asumismuoto. Noin kolmannes suomalaisista asuu vuokralla. Eniten vuokralla asutaan Saksassa ja Itävallassa, missä vuokra-asuntomarkkinat ovat kehittyneet pidemmälle kuin esimerkiksi Itä-Euroopassa. Suomessa asutaan vuokralla keskimäärin yhtä paljoin kuin EU-maissa yhteensä. Asumismuodot Euroopassa Suurimmat asunnot ja myös suurin asumisväljyys henkilöä kohden on Tanskassa. Vuonna 2009 suomalaisen asunnon keskikoko oli 79,4 m2 ja henkilöä kohden tilaa oli keskimäärin 38,9 m2. Suomessa asutaan pienemmissä asunnoissa ja ahtaammin kuin muualla Länsi-Euroopassa mutta suuremmissa asunnoissa ja väljemmin kuin Etelä- ja Itä-Euroopassa. Asumisväljyys Euroopassa Lähde: Eurostat 3

8 Joka kolmannella suomalaisella asuntolainaa Alle 60 prosentilla suomaisista asuntokunnista oli vuonna 2010 jotain lainaa. Suurin osa, noin 76 %, kotitalouksien lainakannasta on asuntolainaa. Kulutusluottoja lainakannasta on noin 13 % ja muita luottoja, kuten opintoluottoja ja elinkeinotoimintaa varten otettuja luottoja, yhteensä 11 %. 1 Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen 1 mukaan suurimpia asuntolainat ovat pikkulapsiperheillä sekä talouksilla, joiden bruttovuositulot ovat yli euroa. Suomen Pankin selvityksen mukaan velkaantuneimpia Suomessa ovat nuoret hyvätuloiset kahden huoltajan lapsiperheet. Myös velkaantumisaste oli tarkasteluvuonna korkein eniten ansaitsevien tuloryhmässä. Suomen Pankin selvitys viittaa siihen, että suurinta velkataakkaa kantavat yleensä ne, joilla siihen on parhaat mahdollisuudet tulojensa puolesta. 2 Asuntolainaa on keskimäärin joka kolmannella suomalaisella. Asuntovelallista asuntokuntaa kohti velkaa oli keskimäärin euroa keväällä Monella asuntovelkaisella on myös samaan aikaan säästöjä ja sijoituksia. 3 Lisäksi monet suomalaiset kuuluvat ammattiliittoihin ja työttömyyskassoihin, mikä pehmentää mahdollisen työttömyyden aiheuttamaa maksukyvyn heikkenemistä. Suomessa pankit ovat suhtautuneet hyvin joustavasti velallisen elämäntilanteen muutoksista johtuvaan maksukyvyn heikkenemiseen. Lyhennysvapaiden kuukausien myöntäminen ja laina-aikojen pidentäminen ovat tällaisissa tilanteissa usein niin pankin kuin asiakkaankin kannalta parempia vaihtoehtoja kuin asunnon myynti. Suomalaisten asuntolainamäärät maltillisia Suomessa asuntolainojen määrät ovat keskimäärin kohtuullisia moneen muuhun Euroopan maahan nähden. Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen mukaan viimeisten kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet Suomessa keskimäärin euroa. European Mortage Federationin vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan tyypillinen asuntolainankoko tutkimuksessa mukana olevissa Euroopan maissa oli euroa. Suurimmat asuntolainat on otettu Irlannissa, kun taas Baltian maissa lainamäärät ovat pienimmät. 4 1 Tilastokeskus 2 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat kevät Euro ja Talous 4/2009. Suomen Pankin tutkimuksessa on käytetty mediaanilukuja, mikä antaa kotitalouksien velkaantumisesta hieman erilaisen kuvan kuin Tilastokeskuksen käyttämistä keskiarvoista laskettu velkaantuminen. 4 EMF: Study on the cost of housing in Europe EMF:n tilastossa on kuvattu tyypillinen asuntolaina ja luototusaste, joten se on ennemmin paras mahdollinen arvio kuin tilastollinen fakta. Näin ollen maiden välinen vertailu on syytä pitää suuntaa antavana. Aineisto on vuosilta 2007 ja 2008, joten finanssikriisin vaikutukset eivät tilastoissa vielä täysin näy. 4

9 Tyypillinen uuden asuntolainan koko Euroopassa FK:n tutkimuksen mukaan Suomessa keskimäärin 71 % asunnon ostohinnasta on rahoitettu lainalla. EMF:n tutkimuksen mukaan eniten lainaa suhteessa asunnon arvoon otetaan Britanniassa kun taas Italiassa luototusaste on Euroopan matalin. Keskimääräinen luototusaste 5 kuvaa asunnonvaihtajien ja ensiasunnonostajien keskiarvoa. Ensiasunnon kohdalla luototusasteet ovat odotetusti keskiarvoa korkeampia. Kotitalouksien velkaantuminen eurooppalaista keskitasoa Suomessa kotitalouksien keskimääräinen velkaantumisaste, eli kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin, on muihin Euroopan maihin verrattuna keskitasoa. Vuonna 2009 suomalaisten kotitalouksien keskimääräinen velkaantumisaste oli 109 %, eli velat ylittivät käytettävissä olevat vuositulot. Muihin Pohjoismaihin verrattuna kotitalouksien velkaantumisaste on Suomessa matala; tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset kotitaloudet ovat keskimäärin huomattavasti suomalaisia kotitalouksia velkaantuneempia. Tanskalaiset kotitaloudet ovat Euroopan velkaantuneimpia ja itä-eurooppalaiset taas vähiten velkaantuneita. Itä-Euroopan maissa kotitalouksien velkaantumisella on lyhyt historia, mikä selittää osaltaan näiden maiden muita matalampia lainamääriä. Näissä maissa myös kotitalouksien varallisuus on selvästi Länsi-Eurooppaa pienempi. Tanskassa asumisväljyys on Euroopan suurinta, mikä selittää osaltaan suuria asuntolainoja. Lisäksi Tanskassa asuntorahoitusmalli eroaa muiden maiden vastaavasta 6. Italiassa puolestaan matalaa velkaantumista selittää muun muassa se, että kotoa muutetaan tyypillisesti paljon vanhempana kuin Pohjoismaissa. 5 Luototusaste lasketaan jakamalla asuntoluoton määrä rahoitettavan kohteen markkinahinnalla. 6 Tanskassa asuntorahoitukseen erikoistuneet rahalaitokset rahoittavat pääosin erittäin pitkän maturiteetin antolainauksensa laskemalla liikkeelle asuntovakuudellisia velkapapereita. 5

10 Kun kotitalouksien velat suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, on Suomen kotitalouksien velkaantuminen hiukan Eurooppalaista keskiarvoa matalampaa. Myös tällä mittarilla mitattuna Euroopan velkaisimmat kotitaloudet asuvat Tanskassa ja Hollannissa. Kotitalouksien velkaantumisaste Euroopassa Kotitalouksien velkaantumista tarkastellessa on syytä ottaa huomioon, että asuntovelkaa vastaan kotitalouksilla on asuntovarallisuutta. Useimmiten kotitalouden asuntovarallisuus ylittää asuntovelan arvon. Asuntovarallisuuden lisäksi kotitalouksilla on rahoitusvarallisuutta. Vaikka rahoitusvarallisuus ja velat eivät kohdistukaan täysin samoille kotitalouksille, on monilla velallisilla kuitenkin myös säästöjä ja sijoituksia 7. Suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarallisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna kuitenkin matala. Tanskassa ja Hollannissa sekä kotitalouksien varallisuus että velkaantuminen ovat Euroopan suurimpia. Kotitalouksien varallisuuden kehitystä selittävät muun muassa historialliset tekijät, asuntomarkkinoiden rakenne, eläkejärjestelmä sekä finanssisektorin kehittyneisyys. Lisäksi eri maissa tehdyt asunnonostoa sekä asuntolainaehtoja helpottavat politiikkamuutokset, kuten erilaiset veroedut ja valtion lainatakausjärjestelmät, ovat vaikuttaneet kehitykseen. Sen sijaan matalan velkaantumisasteen maissa Itä-Euroopassa myös kotitalouksien varallisuus on suhteellisen matala. Kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta kaikki ei ole nopeasti rahaksi muutettavissa tarpeen vaatiessa, kuten esimerkiksi eläkesäästöt ja noteeraamattomat osakkeet. Suhteellisen likvidejä rahoitusvarallisuuden eriä ovat käteinen ja talletukset, noteeratut arvopaperit ja sijoitusrahastoosuudet. Suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta likvidejä eriä on yli 60 %, mikä on keskimäärin enemmän kuin Euroopassa. Tämän voidaan Suomen kotitalouksien osalta katsoa parantavan maksuvalmiutta esimerkiksi työttömyyden tai sairauden aiheuttaman rahoitustarpeen sattuessa. 7 FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

11 Kotitalouksien rahoitusvarallisuus / bkt Asuntojen hintojen kehitys suhteessa ansiotasoon maltillista Asuntojen hinnat nousivat myös Suomessa ennen finanssikriisiä varsin nopeasti. Toisaalta myös kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kehittyneet suotuisasti samaan aikaan luvun aikana asuntojen hinnat laskivat suhteessa palkansaajien ansiotasoon (seuraava kuvio) luvun alusta kehitys kuitenkin kääntyi, ja sääntelyn purkamisen ja talouden ylikuumentumisen seurauksena varallisuushinnat nousivat voimakkaasti. Vuonna 1989 asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon olivat koko maassa 71 % korkeammat kuin vuosikymmen aikaisemmin ja pääkaupunkiseudulla jopa 92 % korkeammat luvun alun laman seurauksena asuntojen hinnat laskivat neljän vuoden aikana noin 40 prosenttia. Edullisinta asunnon osto oli vuonna 1995 suhteessa ansiotasoon luvulla palkansaajien ansiotasoon suhteutettuna asuntojen hinnat eivät ole nousseet läheskään niin paljon kuin 1990-luvun lamassa. Joka tapauksessa trendi on ollut viime vuosikymmenen aikana nouseva, eli asunnot ovat kallistuneet enemmän kuin palkansaajien ansiot ovat nousseet. Pääkaupunkiseudulla kehitys on muuta maata voimakkaampaa. 7

12 Asuntojen hinnat suhteessa ansiotasoon Asuntolainojen hoidossa ei Suomessa juurikaan ongelmia Suomalaisten pankkien kirjaamat hoitamattomat lainat 8 ja luottotappiot kasvoivat vuosina jonkin verran, mutta huomattavasti vähemmän kuin 1990-luvun lamassa. Hoitamattomien lainojen osuus kotitalouksien lainakannasta nousi enimmilläänkin vain noin kymmenesosaan siitä tasosta, joka se oli pahimmillaan edellisessä lamassa. Vuoden 2009 toisella kvartaalilla kotitalouksien hoitamattomat lainat nousivat korkeimmillaan 0,64 prosenttiin kotitalouksien lainakannasta, jonka jälkeen trendi on kääntynyt laskuun. Monissa muissa länsimaissa, kuten esimerkiksi Britanniassa, Espanjassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, hoitamattomat lainat ovat nousseet huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Suomalaiset ovat pystyneet hoitamaan asuntolainansa keskimäärin erittäin hyvin. Asuntovakuuksien pakkorealisointeja on Suomessa tapahtunut hyvin vähän 9. % Hoitamattomat saamiset / luottokanta Lähde: IMF 8 Hoitamattomat eli järjestämättömät saamiset, lähde Finanssivalvonta 9 Lähde: Finanssivalvonnan otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista

13 Kotitalouksien tulot ja maksukyky kehittyivät hyvin suotuisasti 2000-luvun ajan, joten taantumaan tultaessa kotitalouksien lähtötilanne oli hyvä. Taantuma jäi Suomessa suhteellisen lyhyeksi, eikä työttömyys lisääntynyt voimakkaasti. Tilannetta Suomessa helpotti lomautusjärjestelmä, jonka turvin työvoimantarvetta sopeutettiin ja vältyttiin suurimmilta irtisanomisilta. Monissa muissa Euroopan maissa työttömyys on noussut voimakkaasti. Korkokulut historiallisen matalat Suomessa kotitaloudet sitovat asuntolainansa tyypillisesti euribor-korkoihin; uusista asuntolainoista noin 90 % sidotaan vaihtuviin korkoihin. Tämä on tyypillinen piirre Suomen asuntolainamarkkinoilla, joka eroaa euro-alueen keskiarvosta; Euroalueella keskimäärin vain 43 % uusista asuntolainoista sidotaan vaihtuviin korkoihin. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa asuntolainat sidotaan tyypillisesti viiden tai kymmenen vuoden kiinteisiin korkoihin. Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa puolestaan vaihtuvakorkoiset korot ovat lähes yhtä suosittuja kuin Suomessa. Suomessa uusien asuntolainojen korot ovat koko euroalueen matalimmat. Matalista koroista johtuen suomalaisten lainanhoitokulut ovat painuneet historiallisen matalaksi; vuonna 2010 asuntokuntien maksamat korkomenot olivat yhteensä 2,3 mrd. euroa, eli noin 2 % kotitalouksien käytettävistä olevista vuosituloista. Edellisen laman aikana vuosina kotitalouksien käytettävistä olevista tuloista lähes 10 % kului lainojen korkomenoihin 10. Nykyinen matala korkotaso onkin osaltaan vaikuttanut siihen, että kotitaloudet ovat pystyneet hoitamaan lainansa kohtuullisen hyvin myös taantuman aikana. Vaihtuvien korkojen suosio tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset asuntovelalliset ovat alttiimpia markkinakorkojen muutoksille kuin esimerkiksi saksalaiset ja ranskalaiset. Korkojen noustessa joko lainanhoitokulut nousevat tai lainan takaisinmaksuaika pitenee. FK:n tutkimuksen mukaan noin 65 prosentilla suomalaista asuntovelallisista on tasaerälaina, eli kuukausittainen maksuerä pysyy samana korkojen noustessa. Valtaosalla suomalaisista korkojen nousu ei siten näy kuukausittaisten menojen kasvuna. 10 Tilastokskus, velkaantumistilasto 9

14 Kotitalouksien velat ja korkomenot Suomalaiset ovat kuitenkin varautuneet korkojen nousuun sekä muihin talouden uhkatekijöihin verrattain hyvin; FK:n tutkimuksen mukaan 75 % asuntovelallisista on varautunut korkojen nousuun ja lainanhoitokulujen kasvuun. Yleisintä varautuminen on niillä, joilla on suurimmat lainat. Moni asuntovelkainen varautuu talouden uhkiin joko säästämällä tai liittämällä lainanansa lainaturvavakuutuksen tai korkokaton. Viidenneksellä asuntovelkaisista on lainassaan korkokatto, joka rajoittaa huomattavasti asuntovelkaisten korkoriskiä. Lisäksi noin joka kolmannella asuntovelkaisella on lainaturvavakuutus, joka kattaa lainan takaisinmaksun esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Monella velallisella on useita turvia. Suomessa asuntolainat verrattain lyhyitä Suomessa ja Euroopassa asuntolainojen takaisinmaksuajat ovet pidentyneet voimakkaasti vuosikymmenen aikana. Suomessa takaisinmaksuajat ovat kansainvälisesti verrattuna kuitenkin kohtuullisen lyhyet. Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on tällä hetkellä Suomessa noin 18 vuotta 11. Takaisinmaksuajat ovat pidentyneet huomattavasti; vielä vuonna 1998 keskimääräinen asuntolainan taksinmaksuaika oli Suomessa noin 11 vuotta. Suomessa on edelleen käytäntönä maksaa lainaa pois säännöllisesti. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on viime vuosina suhtauduttu asuntolainaan yhä enemmän kuin vuokraan. Tämä tarkoittaa sitä, että lainapääomaa ei välttämättä lyhennetä säännöllisesti lainkaan, vaan ainoastaan lainan korot ja kulut maksetaan. Tanskassa ja Ruotsissa viranomaiset ovatkin ehdottaneet, että tämäntyyppisiä asuntolainoja pitäisi rajoittaa. Keskimääräinen tyypillinen asuntolainan maturiteetti Euroopassa oli vuonna 2008 noin 28 vuotta. Suomen Pankin tilastojen ja Finanssivalvonnan 12 mukaan Suomessa on vain hyvin vähän lainoja, joilla on yli 30 vuoden takaisinmaksuaika. 11 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Finanssivalvonnan otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista

15 Pankit rahoittavat antolainaustaan yhä enemmän katetuilla joukkovelkakirjoilla 13 Suomalaisten pankkien lainoista noin 45 % on kotitalouksille myönnettyjä asuntolainoja. Myös asuntoyhteisöjen lainat voidaan katsoa välillisesti kotitalouksien velaksi. Asuntoyhteisöjen lainojen osuus on noin 7 % lainakannasta. Suomalaiset, kuten myös muut pohjoismaiset pankit, ovat siten voimakkaasti keskittyneet asuntoluototukseen. Suomessa asuntolainakanta on kuitenkin suhteellisen tervettä, mikä näkyy muun muassa luottotappioiden ja hoitamattomien saatavien matalana osuutena. Pankit ovatkin yhä enenevässä määrin käyttäneet hyvälaatuisia asuntolainasaataviaan katettujen joukkovelkakirjojen vakuutena. Pankit rahoittavat antolainauksensa pääosin talletuksilla sekä laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja ja rahamarkkinainstrumentteja. Viime vuosina katetut joukkovelkakirjat ovat kasvattaneet huomattavasti osuuttaan pankkien varainhankinnassa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Suomessa katettuja joukkovelkakirjoja ovat perinteisesti laskeneet liikkeeseen asuntoluottopankit. Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lainsäädäntö kuitenkin uudistui Suomessa elokuun alussa Uusi kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva laki mahdollistaa sen, että myös muut luottolaitokset kuin kiinnitysluottopankit voivat laskea liikkeeseen katettuja joukkovelkakirjalainoja. Katettujen joukkovelkakirjojen osuus pankkien varainhankinnasta tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Tuloillaan olevat sääntelyuudistukset 14 johtanevat siihen, että katettujen joukkovelkakirjojen suosio sijoituskohteena nousee vakuudettomien velkapapereiden kustannuksella. Katetut joukkovelkakirjat Suomalaisten luottolaitosten liikkeeseen laskemat asuntovakuudelliset katetut joukkovelkakir- 13 Katetut joukkovelkakirjat (covered bonds) ovat joukkovelkakirjoja, joiden vakuutena on pankin taseen saamispuolella olevaa asuntolainakantaa. 14 Basel III-vakavaraisuusuudistus 11

16 jalainat ovat käyneet hyvin kaupaksi myös finanssikriisin aikana. Suomalaiset luottolaitokset ovat pystyneet laskemaan liikkeeseen katettuja velkakirjalainoja matalammilla kustannuksilla kuin monet eurooppalaiset pankit. Tämä johtuu muun muassa siitä, että sekä Suomen valtion että suomalaisten pankkien luottoluokitukset ovat säilyneet hyvinä, minkä lisäksi vakuutena oleva asuntolainakanta on korkealaatuista. Valtion tukitoimilla hillittiin taantuman vaikutuksia asuntomarkkinoihin Vapaarahoitteinen asuntotuotanto tyrehtyi Suomessa taantuman seurauksena vuosina Negatiivisia suhdannevaikutuksia torjuakseen valtio käynnisti massiivisen asuntorakentamisen elvytyspaketin, jonka avulla asuinrakennusten tuotanto saatiin käyntiin. Myös korjausrakentamiseen myönnettiin 10 prosentin suhdanneavustus ja kotitalousvähennystä laajennettiin. Näillä toimilla vältettiin uusien asuntojen tarjonnan raju supistuminen, joka olisi johtanut asuntohintojen voimakkaaseen nousupaineeseen talouden elpyessä. Asuntorakentamisen lisäksi Suomen valtio tukee omistusasumista takaamalla yksityishenkilöiden asuntolainoja ja myöntämällä korkotukea omistusasunnon ostoon. Lisäksi osa asuntolainan koroista voidaan vähentää verotuksessa. Monien valtion tukien ehtoja parannettiin taantuman aikana, koska haluttiin edistää hiljentynyttä asuntokauppaa 15. Yksityishenkilö voi hakea kunnalta omistusasuntolainan korkotukea matalaenergisen omakotitalon rakentamiseen tai omakotitalon hankintaan. Korkotuki myönnetään sosiaalisen tarveharkinnan perusteella. Hakemukset jätetään kunnalle, mutta korkotukilainan myöntää pankki tai muu rahalaitos. Korkotukilaina voi kattaa enintään 80 % hyväksytyistä kustannuksista. Nuorille ensiasunnon ostajille on räätälöity asuntosäästöpalkkiojärjestelmä (ASP). Asunnon hankkija solmii ASP-sopimuksen pankin kanssa ja sitoutuu säästämään etukäteen vähintään 10 % asunnon ostohinnasta. Korkotukea maksetaan kymmenen vuoden ajan. Tuen määrä on 70 % korkokulusta, joka ylittää 3,8 prosentin omavastuukoron. ASP-järjestelmässä sovellettavat ehdot paranivat merkittävästi alkaen. Uudessa järjestelmässä tuettavien ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä kaksinkertaistettiin seuraavasti; Helsingissä euroon, muualla pk-seudulla euroon ja muissa kunnissa euroon. Lisäksi ASP-korkotukilainan enimmäislaina-aikaa pidennettiin 18 vuodesta 25 vuoteen. Uudistus on lisännyt ASP-tilien suosiota huomattavasti. Myös valtion osatakauksen ehdot paranivat ; valtiontakauksen enimmäismäärää korotettiin eurosta euroon. Valtiontakaus on tarkoitettu täydentämään lainanhakijan muita vakuuksia. Takauksen suuruus voi olla enintään 20 % (ASP-lainoissa 25 %) lainasta, kuitenkin enintään euroa. Valtiontakauksen lainaansa voi saada kuka tahansa yksityishenkilö, joka hankkii omistusasunnon itselleen tai perheelleen. Kustannukset ovat 2,5 % takauksen määrästä. 15 Lähde: Ympäristöministeriö 12

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon

Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2015 Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit

Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2010

Velkaantumistilasto 2010 Tulot ja kulutus 2012 Velkaantumistilasto 2010 Velat kasvoivat tuloja enemmän vuonna 2010 Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi nopeammin kuin tulot. Vuonna 2010 velallisten

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä

Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä 19.5.2016 11:00 EURO & TALOUS 2/2016 RAHOITUSVAKAUS HANNA PUTKURI Hanna Putkuri Vanhempi ekonomisti Suomen rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan altis

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016

Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2009

Velkaantumistilasto 2009 Tulot ja kulutus 2010 Velkaantumistilasto 2009 Velat kasvoivat viisi prosenttia vuonna 2009 Asuntokuntien velat ovat vuodesta 2002 vuoteen 2009 kasvaneet reaalisesti 90 prosenttia. Asuntovelat kasvoivat

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti

Kansainvälinen pankkimarkkinaraportti 4.12.29 Suomalaiset pankit kestävät hyvin kansainvälisessä vertailussa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Haasteelliset pankkimarkkinat 2 Yhteiset pohjoismaiset pankit

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta 3 ANALYYSI Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta TÄNÄÄN 13:00 ANALYYSI

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2014, velkaantumisasteet

Velkaantumistilasto 2014, velkaantumisasteet Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2014, velkaantumisasteet Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 94 370 euroa Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 181 prosenttia vuosituloistaan

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2013, velkaantumisasteet

Velkaantumistilasto 2013, velkaantumisasteet Tulot ja kulutus 2015 Velkaantumistilasto 2013, velkaantumisasteet Asuntovelat 180 prosenttia asuntovelallisten vuosituloista Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa lähes kaksi kertaa vuositulojen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSTIEDE. Saija Saari ASUNTOJEN HINNANMUUTOKSET SUOMESSA 1990 2012

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSTIEDE. Saija Saari ASUNTOJEN HINNANMUUTOKSET SUOMESSA 1990 2012 VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSTIEDE Saija Saari ASUNTOJEN HINNANMUUTOKSET SUOMESSA 1990 2012 Onko asuntojen hintojen kehitys kestävällä pohjalla? Taloustieteen pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Pirjo Ylöstalo, Kela Puh. 020 63 41390 Selvitys 1/2011 Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011 1.2.2010 Yleistä

Lisätiedot

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Kuva 5. Palkkojen taso 2003, 10 kärkimaata teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Tanskassa palkkoihin sisältyvät myös työeläkemaksut. Kuva 6. Palkkataso EU-maissa 2003, teollisuuden työntekijät * Tiedot

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015

Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 euroa/m2 Irja Henriksson 22.3.2016 Asuntojen hinnat ja vuokrat vuonna 2015 Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi, sijainti sekä huoneistotyyppi. Yksiöiden neliöhinta

Lisätiedot

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016

Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset. Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 Kreikan ohjelma - Ensimmäinen väliarvio - Velkahelpotukset Euroalueen vakausyksikkö 27.5.2016 EVM-ohjelman 1. väliarvio Euroryhmä teki 25.5. periaatepäätöksen väliarvion hyväksymisestä Suurin osa väliarvion

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot

Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kreikan kolmas ohjelma - Kreikan talouden tilanne - Toisen väliarvion tilanne ja eteneminen - Velkakestävyysarviot Kansainväliset rahoitusasiat -yksikkö 16.2.2017 Kreikan talouden tila ja näkymät Talouden

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Kehysriihi Suomen Pankki Talouden näkymistä Kehysriihi 1 Osakkeiden ja raaka-aineiden hinnat heiluneet alkuvuonna 140 120 100 Osakkeiden hinnat, euroalue* Osakkeiden hinnat, Yhdysvallat** Öljyn hinta*** Indeksi,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia

Talouden näkymät : Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Talouden näkymät 2010-2012: Suhdannenousu ei yksin korjaa talouden ongelmia Euro & talous erikoisnumero 2/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Ennusteen yleiskuva 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.21 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Bkt 171,3 +Tuonti 9,8 =Kokonaistarjonta 231,1 Vienti 64, Kulutus 137, -yksityinen 94,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008 Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 8 Uusien asuntolainasopimusten jakauma viitekoron mukaan Euribor Prime Kiinteät korot Muut korot 9 8 7 7 8 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..9

Lisätiedot

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset Valtiokonttori OHJE 1 (6) Omistusasuntolainojen valtiontakaukset 1 Omistusasuntolainat Omistusasuntolainojen valtiontakauksia ja takauskorvauksen maksua sääntelee laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot

Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot Pentti Hakkarainen, johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot Suurten kaupunkien talous- ja rahoitusjohtajien tilaisuus Vantaa 6.8.2015 6.8.2015

Lisätiedot

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki

Lemminkäinen Oyj. Osavuosikatsaus 1-6 / 2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Lemminkäinen Oyj Osavuosikatsaus 1-6 / 211 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Keskeistä vuoden 211 toisella neljänneksellä Tilauskanta oli ennätyskorkea: 1,7 mrd euroa Infrarakentamisessa hyvä tuloskehitys,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset. Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo

Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset. Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo Suomalaisten pankkien jälleenrahoitukselle myönnettävät väliaikaiset valtiontakaukset Tiedotustilaisuus 12.2.2009, klo 16 Säätytalo Tilaisuuden agenda > Tilaisuuden avaus toimialajohtaja Teppo Koivisto

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot