Asuntolainamarkkinakatsaus
|
|
- Maija Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund
2
3 Elina Salminen SISÄLLYS Asuntolainamarkkinat Suomessa terveellä pohjalla... 1 Suomessa asuntolainojen kasvu nopeampaa kuin Euroopassa keskimäärin... 2 Suomessa asutaan pienissä omistusasunnoissa... 3 Joka kolmannella suomalaisella asuntolainaa... 4 Suomalaisten asuntolainamäärät maltillisia... 4 Kotitalouksien velkaantuminen eurooppalaista keskitasoa... 5 Asuntojen hintojen kehitys suhteessa ansiotasoon maltillista... 7 Asuntolainojen hoidossa ei Suomessa juurikaan ongelmia... 8 Korkokulut historiallisen matalat... 9 Suomessa asuntolainat verrattain lyhyitä Pankit rahoittavat antolainaustaan yhä enemmän katetuilla joukkovelkakirjoilla Valtion tukitoimilla hillittiin taantuman vaikutuksia asuntomarkkinoihin... 12
4
5 Asuntolainamarkkinat Suomessa terveellä pohjalla Kansainvälisen finanssikriisin yhtenä taustatekijänä olivat asuntolainamarkkinoiden ongelmat Yhdysvalloissa. Kotitalouksien velkaantuminen ja asuntojen hinnat ovat nousseet huolenaiheeksi monissa eri keskusteluissa myös Suomessa. Suomessa asuntolainamarkkinat ovat monilla mittareilla tarkasteltuna terveellä pohjalla kansainvälisesti vertailtuna. Suomessa asuntolaina-ajat ja määrät ovat keskimäärin kohtuulliset, lainoja maksetaan säännöllisesti takaisin, maksuhäiriöitä ja hoitamattomia luottoja on vähän, eivätkä asuntojen hinnat suhteessa kotitalouksien tulotasoon ole nousseet merkittävästi. Koska työttömyys ei Suomessa noussut finanssikriisin ja siitä seuranneen talouden taantuman seurauksena läheskään niin paljon kuin monissa muissa Euroopan maissa, ovat suomalaiset kotitaloudet selviytyneet taantumasta suhteellisen hyvin. Euroopassa asuntomarkkinoiden ongelmat ovat kärjistyneet muutamissa maissa. Irlannissa, Britanniassa ja Espanjassa asuntorakentaminen väheni nopeasti ja asuntojen hinnat alenivat tuntuvasti rahoitusmarkkinakriisin seurauksena. Erityisesti juuri näissä maissa asuntojen hinnat erkaantuivat 2000-luvulla kotitalouksien tulotason kasvusta ja muista reaalitalouden muuttujista. Lainananto kasvoi useita kymmeniä prosentteja lyhyessä ajassa ja rakennussektorin osuus kokonaistuotannosta kasvoi voimakkaasti. Kotitaloudet velkaantuivat raskaasti, kun laina-ajat pitenivät ja lainamäärät kasvoivat asuntojen hintojen noustessa. Tässä julkaisussa tarkastellaan suomalaisia asuntolainamarkkinoita ja kotitalouksien velkaantuneisuutta. Tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Suomen asemasta kansainvälisessä viiteympäristössä. Vaikka Suomen tilanteesta muodostuu positiivinen kokonaiskuva, on huomattava, että pienellä osalla kotitalouksista on ylivelkaantumisesta johtuvia ongelmia. Asuntojen hintojen kehitys Euroopassa 1
6 Suomessa asuntolainojen kasvu nopeampaa kuin Euroopassa keskimäärin Monissa Euroopan maissa asuntojen hinnat nousivat voimakkaasti vuosina Erityisen nopeasti asuntojen hinnat nousivat Tanskassa, Irlannissa ja Espanjassa. Myös Suomessa asunnot kallistuivat, mutta huomattavasti vähemmän kuin useissa vertailumaissa. Samaan aikaan myös asuntolainakannat kasvoivat nopeasti. Irlannissa ja Espanjassa asuntolainojen vuosikasvu kiihtyi noin 25 prosenttiin vuosina Myös Suomessa asuntolainakanta kasvoi samaan aikaan noin 15 % vuositasolla mitattuna. Finanssikriisin seurauksena asuntojen hinnat kääntyivät useissa maissa laskuun. Monissa maissa, kuten Irlannissa, Tanskassa ja Espanjassa, asuntojen hinnat laskivat voimakkaasti. Suomessa asuntojen hinnat laskivat noin 5 %, mutta notkahdus jäi verrattain lyhytkestoiseksi ja hinnat kääntyivät uudelleen nousuun vuonna 2009 taantuman ollessa syvimmillään. Finanssikriisin seurauksena vapaarahoitteinen asuinrakentaminen lähes tyrehtyi Suomessa, mikä lisäsi osaltaan hintapaineita. Valtion tukema rakentaminen kuitenkin saatiin nopeasti käyntiin ja aloitettujen asuinrakennusten kappalemäärät nousivat vuonna 2010 lähes taantumaa edeltäneelle tasolle. Asuntojen hintakehitys on tasaantunut keväästä 2010 alkaen ja edelleen vuoden 2011 alussa. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä asuntohinnat nousivat keskimäärin 3,2 % vuodentakaisesta, mikä vastasi suurin piirtein yleistä hintatason nousua. Asuntolainakannan kasvu painui lähelle nollaa euroalueella vuonna Suomessa lainakanta on jatkanut kasvuaan, mutta kasvu on hidastunut vajaaseen seitsemään prosenttiin. Suomessa kasvu on ollut myös taantuman aikana suhteellisen nopeaa muuhun Eurooppaan verrattuna. Viime vuosien poikkeuksellisen matala korkotaso on vauhdittanut asuntokauppaa niissä maissa, jotka eivät kärsineet asuntomarkkinoiden ongelmista ennen finanssikriisiä, kuten Saksassa ja Suomessa. Saksassa sekä asuntojen hinnat että asuntolainojen kasvu ovat pysyneet hyvin tasaisina jo kohta kahden vuosikymmenen ajan, mutta vuoden 2010 jälkeen Saksassa asuntolainakannan kasvu on hiukan kiihtynyt. Asuntolainakannan kasvu Euroopassa 2
7 Suomessa asutaan pienissä omistusasunnoissa Omistusasuminen on sekä Suomessa että Euroopassa selvästi suosituin asumismuoto. Noin kolmannes suomalaisista asuu vuokralla. Eniten vuokralla asutaan Saksassa ja Itävallassa, missä vuokra-asuntomarkkinat ovat kehittyneet pidemmälle kuin esimerkiksi Itä-Euroopassa. Suomessa asutaan vuokralla keskimäärin yhtä paljoin kuin EU-maissa yhteensä. Asumismuodot Euroopassa Suurimmat asunnot ja myös suurin asumisväljyys henkilöä kohden on Tanskassa. Vuonna 2009 suomalaisen asunnon keskikoko oli 79,4 m2 ja henkilöä kohden tilaa oli keskimäärin 38,9 m2. Suomessa asutaan pienemmissä asunnoissa ja ahtaammin kuin muualla Länsi-Euroopassa mutta suuremmissa asunnoissa ja väljemmin kuin Etelä- ja Itä-Euroopassa. Asumisväljyys Euroopassa Lähde: Eurostat 3
8 Joka kolmannella suomalaisella asuntolainaa Alle 60 prosentilla suomaisista asuntokunnista oli vuonna 2010 jotain lainaa. Suurin osa, noin 76 %, kotitalouksien lainakannasta on asuntolainaa. Kulutusluottoja lainakannasta on noin 13 % ja muita luottoja, kuten opintoluottoja ja elinkeinotoimintaa varten otettuja luottoja, yhteensä 11 %. 1 Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen 1 mukaan suurimpia asuntolainat ovat pikkulapsiperheillä sekä talouksilla, joiden bruttovuositulot ovat yli euroa. Suomen Pankin selvityksen mukaan velkaantuneimpia Suomessa ovat nuoret hyvätuloiset kahden huoltajan lapsiperheet. Myös velkaantumisaste oli tarkasteluvuonna korkein eniten ansaitsevien tuloryhmässä. Suomen Pankin selvitys viittaa siihen, että suurinta velkataakkaa kantavat yleensä ne, joilla siihen on parhaat mahdollisuudet tulojensa puolesta. 2 Asuntolainaa on keskimäärin joka kolmannella suomalaisella. Asuntovelallista asuntokuntaa kohti velkaa oli keskimäärin euroa keväällä Monella asuntovelkaisella on myös samaan aikaan säästöjä ja sijoituksia. 3 Lisäksi monet suomalaiset kuuluvat ammattiliittoihin ja työttömyyskassoihin, mikä pehmentää mahdollisen työttömyyden aiheuttamaa maksukyvyn heikkenemistä. Suomessa pankit ovat suhtautuneet hyvin joustavasti velallisen elämäntilanteen muutoksista johtuvaan maksukyvyn heikkenemiseen. Lyhennysvapaiden kuukausien myöntäminen ja laina-aikojen pidentäminen ovat tällaisissa tilanteissa usein niin pankin kuin asiakkaankin kannalta parempia vaihtoehtoja kuin asunnon myynti. Suomalaisten asuntolainamäärät maltillisia Suomessa asuntolainojen määrät ovat keskimäärin kohtuullisia moneen muuhun Euroopan maahan nähden. Finanssialan Keskusliiton tutkimuksen mukaan viimeisten kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet Suomessa keskimäärin euroa. European Mortage Federationin vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan tyypillinen asuntolainankoko tutkimuksessa mukana olevissa Euroopan maissa oli euroa. Suurimmat asuntolainat on otettu Irlannissa, kun taas Baltian maissa lainamäärät ovat pienimmät. 4 1 Tilastokeskus 2 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat kevät Euro ja Talous 4/2009. Suomen Pankin tutkimuksessa on käytetty mediaanilukuja, mikä antaa kotitalouksien velkaantumisesta hieman erilaisen kuvan kuin Tilastokeskuksen käyttämistä keskiarvoista laskettu velkaantuminen. 4 EMF: Study on the cost of housing in Europe EMF:n tilastossa on kuvattu tyypillinen asuntolaina ja luototusaste, joten se on ennemmin paras mahdollinen arvio kuin tilastollinen fakta. Näin ollen maiden välinen vertailu on syytä pitää suuntaa antavana. Aineisto on vuosilta 2007 ja 2008, joten finanssikriisin vaikutukset eivät tilastoissa vielä täysin näy. 4
9 Tyypillinen uuden asuntolainan koko Euroopassa FK:n tutkimuksen mukaan Suomessa keskimäärin 71 % asunnon ostohinnasta on rahoitettu lainalla. EMF:n tutkimuksen mukaan eniten lainaa suhteessa asunnon arvoon otetaan Britanniassa kun taas Italiassa luototusaste on Euroopan matalin. Keskimääräinen luototusaste 5 kuvaa asunnonvaihtajien ja ensiasunnonostajien keskiarvoa. Ensiasunnon kohdalla luototusasteet ovat odotetusti keskiarvoa korkeampia. Kotitalouksien velkaantuminen eurooppalaista keskitasoa Suomessa kotitalouksien keskimääräinen velkaantumisaste, eli kotitalouksien velat suhteessa käytettävissä oleviin vuosituloihin, on muihin Euroopan maihin verrattuna keskitasoa. Vuonna 2009 suomalaisten kotitalouksien keskimääräinen velkaantumisaste oli 109 %, eli velat ylittivät käytettävissä olevat vuositulot. Muihin Pohjoismaihin verrattuna kotitalouksien velkaantumisaste on Suomessa matala; tanskalaiset, ruotsalaiset ja norjalaiset kotitaloudet ovat keskimäärin huomattavasti suomalaisia kotitalouksia velkaantuneempia. Tanskalaiset kotitaloudet ovat Euroopan velkaantuneimpia ja itä-eurooppalaiset taas vähiten velkaantuneita. Itä-Euroopan maissa kotitalouksien velkaantumisella on lyhyt historia, mikä selittää osaltaan näiden maiden muita matalampia lainamääriä. Näissä maissa myös kotitalouksien varallisuus on selvästi Länsi-Eurooppaa pienempi. Tanskassa asumisväljyys on Euroopan suurinta, mikä selittää osaltaan suuria asuntolainoja. Lisäksi Tanskassa asuntorahoitusmalli eroaa muiden maiden vastaavasta 6. Italiassa puolestaan matalaa velkaantumista selittää muun muassa se, että kotoa muutetaan tyypillisesti paljon vanhempana kuin Pohjoismaissa. 5 Luototusaste lasketaan jakamalla asuntoluoton määrä rahoitettavan kohteen markkinahinnalla. 6 Tanskassa asuntorahoitukseen erikoistuneet rahalaitokset rahoittavat pääosin erittäin pitkän maturiteetin antolainauksensa laskemalla liikkeelle asuntovakuudellisia velkapapereita. 5
10 Kun kotitalouksien velat suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, on Suomen kotitalouksien velkaantuminen hiukan Eurooppalaista keskiarvoa matalampaa. Myös tällä mittarilla mitattuna Euroopan velkaisimmat kotitaloudet asuvat Tanskassa ja Hollannissa. Kotitalouksien velkaantumisaste Euroopassa Kotitalouksien velkaantumista tarkastellessa on syytä ottaa huomioon, että asuntovelkaa vastaan kotitalouksilla on asuntovarallisuutta. Useimmiten kotitalouden asuntovarallisuus ylittää asuntovelan arvon. Asuntovarallisuuden lisäksi kotitalouksilla on rahoitusvarallisuutta. Vaikka rahoitusvarallisuus ja velat eivät kohdistukaan täysin samoille kotitalouksille, on monilla velallisilla kuitenkin myös säästöjä ja sijoituksia 7. Suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarallisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna kuitenkin matala. Tanskassa ja Hollannissa sekä kotitalouksien varallisuus että velkaantuminen ovat Euroopan suurimpia. Kotitalouksien varallisuuden kehitystä selittävät muun muassa historialliset tekijät, asuntomarkkinoiden rakenne, eläkejärjestelmä sekä finanssisektorin kehittyneisyys. Lisäksi eri maissa tehdyt asunnonostoa sekä asuntolainaehtoja helpottavat politiikkamuutokset, kuten erilaiset veroedut ja valtion lainatakausjärjestelmät, ovat vaikuttaneet kehitykseen. Sen sijaan matalan velkaantumisasteen maissa Itä-Euroopassa myös kotitalouksien varallisuus on suhteellisen matala. Kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta kaikki ei ole nopeasti rahaksi muutettavissa tarpeen vaatiessa, kuten esimerkiksi eläkesäästöt ja noteeraamattomat osakkeet. Suhteellisen likvidejä rahoitusvarallisuuden eriä ovat käteinen ja talletukset, noteeratut arvopaperit ja sijoitusrahastoosuudet. Suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarallisuudesta likvidejä eriä on yli 60 %, mikä on keskimäärin enemmän kuin Euroopassa. Tämän voidaan Suomen kotitalouksien osalta katsoa parantavan maksuvalmiutta esimerkiksi työttömyyden tai sairauden aiheuttaman rahoitustarpeen sattuessa. 7 FK: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat
11 Kotitalouksien rahoitusvarallisuus / bkt Asuntojen hintojen kehitys suhteessa ansiotasoon maltillista Asuntojen hinnat nousivat myös Suomessa ennen finanssikriisiä varsin nopeasti. Toisaalta myös kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kehittyneet suotuisasti samaan aikaan luvun aikana asuntojen hinnat laskivat suhteessa palkansaajien ansiotasoon (seuraava kuvio) luvun alusta kehitys kuitenkin kääntyi, ja sääntelyn purkamisen ja talouden ylikuumentumisen seurauksena varallisuushinnat nousivat voimakkaasti. Vuonna 1989 asuntojen hinnat suhteessa palkansaajien ansiotasoon olivat koko maassa 71 % korkeammat kuin vuosikymmen aikaisemmin ja pääkaupunkiseudulla jopa 92 % korkeammat luvun alun laman seurauksena asuntojen hinnat laskivat neljän vuoden aikana noin 40 prosenttia. Edullisinta asunnon osto oli vuonna 1995 suhteessa ansiotasoon luvulla palkansaajien ansiotasoon suhteutettuna asuntojen hinnat eivät ole nousseet läheskään niin paljon kuin 1990-luvun lamassa. Joka tapauksessa trendi on ollut viime vuosikymmenen aikana nouseva, eli asunnot ovat kallistuneet enemmän kuin palkansaajien ansiot ovat nousseet. Pääkaupunkiseudulla kehitys on muuta maata voimakkaampaa. 7
12 Asuntojen hinnat suhteessa ansiotasoon Asuntolainojen hoidossa ei Suomessa juurikaan ongelmia Suomalaisten pankkien kirjaamat hoitamattomat lainat 8 ja luottotappiot kasvoivat vuosina jonkin verran, mutta huomattavasti vähemmän kuin 1990-luvun lamassa. Hoitamattomien lainojen osuus kotitalouksien lainakannasta nousi enimmilläänkin vain noin kymmenesosaan siitä tasosta, joka se oli pahimmillaan edellisessä lamassa. Vuoden 2009 toisella kvartaalilla kotitalouksien hoitamattomat lainat nousivat korkeimmillaan 0,64 prosenttiin kotitalouksien lainakannasta, jonka jälkeen trendi on kääntynyt laskuun. Monissa muissa länsimaissa, kuten esimerkiksi Britanniassa, Espanjassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, hoitamattomat lainat ovat nousseet huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Suomalaiset ovat pystyneet hoitamaan asuntolainansa keskimäärin erittäin hyvin. Asuntovakuuksien pakkorealisointeja on Suomessa tapahtunut hyvin vähän 9. % Hoitamattomat saamiset / luottokanta Lähde: IMF 8 Hoitamattomat eli järjestämättömät saamiset, lähde Finanssivalvonta 9 Lähde: Finanssivalvonnan otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista
13 Kotitalouksien tulot ja maksukyky kehittyivät hyvin suotuisasti 2000-luvun ajan, joten taantumaan tultaessa kotitalouksien lähtötilanne oli hyvä. Taantuma jäi Suomessa suhteellisen lyhyeksi, eikä työttömyys lisääntynyt voimakkaasti. Tilannetta Suomessa helpotti lomautusjärjestelmä, jonka turvin työvoimantarvetta sopeutettiin ja vältyttiin suurimmilta irtisanomisilta. Monissa muissa Euroopan maissa työttömyys on noussut voimakkaasti. Korkokulut historiallisen matalat Suomessa kotitaloudet sitovat asuntolainansa tyypillisesti euribor-korkoihin; uusista asuntolainoista noin 90 % sidotaan vaihtuviin korkoihin. Tämä on tyypillinen piirre Suomen asuntolainamarkkinoilla, joka eroaa euro-alueen keskiarvosta; Euroalueella keskimäärin vain 43 % uusista asuntolainoista sidotaan vaihtuviin korkoihin. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa asuntolainat sidotaan tyypillisesti viiden tai kymmenen vuoden kiinteisiin korkoihin. Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa puolestaan vaihtuvakorkoiset korot ovat lähes yhtä suosittuja kuin Suomessa. Suomessa uusien asuntolainojen korot ovat koko euroalueen matalimmat. Matalista koroista johtuen suomalaisten lainanhoitokulut ovat painuneet historiallisen matalaksi; vuonna 2010 asuntokuntien maksamat korkomenot olivat yhteensä 2,3 mrd. euroa, eli noin 2 % kotitalouksien käytettävistä olevista vuosituloista. Edellisen laman aikana vuosina kotitalouksien käytettävistä olevista tuloista lähes 10 % kului lainojen korkomenoihin 10. Nykyinen matala korkotaso onkin osaltaan vaikuttanut siihen, että kotitaloudet ovat pystyneet hoitamaan lainansa kohtuullisen hyvin myös taantuman aikana. Vaihtuvien korkojen suosio tarkoittaa myös sitä, että suomalaiset asuntovelalliset ovat alttiimpia markkinakorkojen muutoksille kuin esimerkiksi saksalaiset ja ranskalaiset. Korkojen noustessa joko lainanhoitokulut nousevat tai lainan takaisinmaksuaika pitenee. FK:n tutkimuksen mukaan noin 65 prosentilla suomalaista asuntovelallisista on tasaerälaina, eli kuukausittainen maksuerä pysyy samana korkojen noustessa. Valtaosalla suomalaisista korkojen nousu ei siten näy kuukausittaisten menojen kasvuna. 10 Tilastokskus, velkaantumistilasto 9
14 Kotitalouksien velat ja korkomenot Suomalaiset ovat kuitenkin varautuneet korkojen nousuun sekä muihin talouden uhkatekijöihin verrattain hyvin; FK:n tutkimuksen mukaan 75 % asuntovelallisista on varautunut korkojen nousuun ja lainanhoitokulujen kasvuun. Yleisintä varautuminen on niillä, joilla on suurimmat lainat. Moni asuntovelkainen varautuu talouden uhkiin joko säästämällä tai liittämällä lainanansa lainaturvavakuutuksen tai korkokaton. Viidenneksellä asuntovelkaisista on lainassaan korkokatto, joka rajoittaa huomattavasti asuntovelkaisten korkoriskiä. Lisäksi noin joka kolmannella asuntovelkaisella on lainaturvavakuutus, joka kattaa lainan takaisinmaksun esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Monella velallisella on useita turvia. Suomessa asuntolainat verrattain lyhyitä Suomessa ja Euroopassa asuntolainojen takaisinmaksuajat ovet pidentyneet voimakkaasti vuosikymmenen aikana. Suomessa takaisinmaksuajat ovat kansainvälisesti verrattuna kuitenkin kohtuullisen lyhyet. Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on tällä hetkellä Suomessa noin 18 vuotta 11. Takaisinmaksuajat ovat pidentyneet huomattavasti; vielä vuonna 1998 keskimääräinen asuntolainan taksinmaksuaika oli Suomessa noin 11 vuotta. Suomessa on edelleen käytäntönä maksaa lainaa pois säännöllisesti. Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa on viime vuosina suhtauduttu asuntolainaan yhä enemmän kuin vuokraan. Tämä tarkoittaa sitä, että lainapääomaa ei välttämättä lyhennetä säännöllisesti lainkaan, vaan ainoastaan lainan korot ja kulut maksetaan. Tanskassa ja Ruotsissa viranomaiset ovatkin ehdottaneet, että tämäntyyppisiä asuntolainoja pitäisi rajoittaa. Keskimääräinen tyypillinen asuntolainan maturiteetti Euroopassa oli vuonna 2008 noin 28 vuotta. Suomen Pankin tilastojen ja Finanssivalvonnan 12 mukaan Suomessa on vain hyvin vähän lainoja, joilla on yli 30 vuoden takaisinmaksuaika. 11 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Finanssivalvonnan otantatutkimus henkilöasiakkaiden asuntoluotoista
15 Pankit rahoittavat antolainaustaan yhä enemmän katetuilla joukkovelkakirjoilla 13 Suomalaisten pankkien lainoista noin 45 % on kotitalouksille myönnettyjä asuntolainoja. Myös asuntoyhteisöjen lainat voidaan katsoa välillisesti kotitalouksien velaksi. Asuntoyhteisöjen lainojen osuus on noin 7 % lainakannasta. Suomalaiset, kuten myös muut pohjoismaiset pankit, ovat siten voimakkaasti keskittyneet asuntoluototukseen. Suomessa asuntolainakanta on kuitenkin suhteellisen tervettä, mikä näkyy muun muassa luottotappioiden ja hoitamattomien saatavien matalana osuutena. Pankit ovatkin yhä enenevässä määrin käyttäneet hyvälaatuisia asuntolainasaataviaan katettujen joukkovelkakirjojen vakuutena. Pankit rahoittavat antolainauksensa pääosin talletuksilla sekä laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjoja ja rahamarkkinainstrumentteja. Viime vuosina katetut joukkovelkakirjat ovat kasvattaneet huomattavasti osuuttaan pankkien varainhankinnassa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Suomessa katettuja joukkovelkakirjoja ovat perinteisesti laskeneet liikkeeseen asuntoluottopankit. Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lainsäädäntö kuitenkin uudistui Suomessa elokuun alussa Uusi kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva laki mahdollistaa sen, että myös muut luottolaitokset kuin kiinnitysluottopankit voivat laskea liikkeeseen katettuja joukkovelkakirjalainoja. Katettujen joukkovelkakirjojen osuus pankkien varainhankinnasta tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa. Tuloillaan olevat sääntelyuudistukset 14 johtanevat siihen, että katettujen joukkovelkakirjojen suosio sijoituskohteena nousee vakuudettomien velkapapereiden kustannuksella. Katetut joukkovelkakirjat Suomalaisten luottolaitosten liikkeeseen laskemat asuntovakuudelliset katetut joukkovelkakir- 13 Katetut joukkovelkakirjat (covered bonds) ovat joukkovelkakirjoja, joiden vakuutena on pankin taseen saamispuolella olevaa asuntolainakantaa. 14 Basel III-vakavaraisuusuudistus 11
16 jalainat ovat käyneet hyvin kaupaksi myös finanssikriisin aikana. Suomalaiset luottolaitokset ovat pystyneet laskemaan liikkeeseen katettuja velkakirjalainoja matalammilla kustannuksilla kuin monet eurooppalaiset pankit. Tämä johtuu muun muassa siitä, että sekä Suomen valtion että suomalaisten pankkien luottoluokitukset ovat säilyneet hyvinä, minkä lisäksi vakuutena oleva asuntolainakanta on korkealaatuista. Valtion tukitoimilla hillittiin taantuman vaikutuksia asuntomarkkinoihin Vapaarahoitteinen asuntotuotanto tyrehtyi Suomessa taantuman seurauksena vuosina Negatiivisia suhdannevaikutuksia torjuakseen valtio käynnisti massiivisen asuntorakentamisen elvytyspaketin, jonka avulla asuinrakennusten tuotanto saatiin käyntiin. Myös korjausrakentamiseen myönnettiin 10 prosentin suhdanneavustus ja kotitalousvähennystä laajennettiin. Näillä toimilla vältettiin uusien asuntojen tarjonnan raju supistuminen, joka olisi johtanut asuntohintojen voimakkaaseen nousupaineeseen talouden elpyessä. Asuntorakentamisen lisäksi Suomen valtio tukee omistusasumista takaamalla yksityishenkilöiden asuntolainoja ja myöntämällä korkotukea omistusasunnon ostoon. Lisäksi osa asuntolainan koroista voidaan vähentää verotuksessa. Monien valtion tukien ehtoja parannettiin taantuman aikana, koska haluttiin edistää hiljentynyttä asuntokauppaa 15. Yksityishenkilö voi hakea kunnalta omistusasuntolainan korkotukea matalaenergisen omakotitalon rakentamiseen tai omakotitalon hankintaan. Korkotuki myönnetään sosiaalisen tarveharkinnan perusteella. Hakemukset jätetään kunnalle, mutta korkotukilainan myöntää pankki tai muu rahalaitos. Korkotukilaina voi kattaa enintään 80 % hyväksytyistä kustannuksista. Nuorille ensiasunnon ostajille on räätälöity asuntosäästöpalkkiojärjestelmä (ASP). Asunnon hankkija solmii ASP-sopimuksen pankin kanssa ja sitoutuu säästämään etukäteen vähintään 10 % asunnon ostohinnasta. Korkotukea maksetaan kymmenen vuoden ajan. Tuen määrä on 70 % korkokulusta, joka ylittää 3,8 prosentin omavastuukoron. ASP-järjestelmässä sovellettavat ehdot paranivat merkittävästi alkaen. Uudessa järjestelmässä tuettavien ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä kaksinkertaistettiin seuraavasti; Helsingissä euroon, muualla pk-seudulla euroon ja muissa kunnissa euroon. Lisäksi ASP-korkotukilainan enimmäislaina-aikaa pidennettiin 18 vuodesta 25 vuoteen. Uudistus on lisännyt ASP-tilien suosiota huomattavasti. Myös valtion osatakauksen ehdot paranivat ; valtiontakauksen enimmäismäärää korotettiin eurosta euroon. Valtiontakaus on tarkoitettu täydentämään lainanhakijan muita vakuuksia. Takauksen suuruus voi olla enintään 20 % (ASP-lainoissa 25 %) lainasta, kuitenkin enintään euroa. Valtiontakauksen lainaansa voi saada kuka tahansa yksityishenkilö, joka hankkii omistusasunnon itselleen tai perheelleen. Kustannukset ovat 2,5 % takauksen määrästä. 15 Lähde: Ympäristöministeriö 12
Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko
Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000
LisätiedotAsuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien
BLOGI Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja nopeasti 11.12.2017 BLOGI Sampo Alhonsuo Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa historiallisella huipputasolla, laskettiinpa asiaa
LisätiedotMiten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta
Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotAsuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus
Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat
LisätiedotEuro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012
Euro & talous 2/212 Rahoitusjärjestelmän vakaus 212 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 8.5.212 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Teemat 1) Suomen rahoitusjärjestelmän vakaustilanne
LisätiedotOlli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS
Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista
LisätiedotKuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?
Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia
LisätiedotToimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti
Toimiiko lainakatto? Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 19.4.2017 Mikä on lainakatto? Lainakatto eli enimmäisluototussuhde kertoo, miten paljon asuntolainaa pankki saa myöntää suhteessa vakuuksien käypään
LisätiedotKOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012
KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA
LisätiedotMillaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja miten kotitaloudet voivat hallita lainariskejään?
Millaiset ovat Suomen asuntolainamarkkinat ja miten kotitaloudet voivat hallita lainariskejään? Studia Monetaria 15.11.2011 Jukka Vesala, apulaisjohtaja, Finanssivalvonta Peter Palmroos, tutkija, Finanssivalvonta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle asuntosäästöpalkkiojärjestelmää koskevan lainsäädännön kehittämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi asuntosäästöpalkkiolakia, omistusasuntolainojen
LisätiedotEnsimmäiseen omaan kotiin
Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus
LisätiedotVelkaantumistilasto 2010
Tulot ja kulutus 2011 Velkaantumistilasto 2010 Asuntovelat kasvoivat kuusi prosenttia vuonna 2010 Asuntokunnilla oli vuonna 2010 velkaa 100 miljardia euroa, joista asuntovelkojen osuus oli 72 miljardia
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotTalouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon
Suomen Pankki Talouspolitiikan näkökulmia asuntotuotantoon 27.9.2016 1 Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelma osin alueellinen Kuukauden aikana avoinna olleet työpaikat työtöntä kohti 2012 Asuntomarkkinoiden
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2015
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014
Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotMakrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?
Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus
LisätiedotAsiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa
Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto
LisätiedotEuroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot
Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Pitkissä ja suurissa asuntolainoissa riskinsä Ruotsin huoli on myös meidän 3 Pitkissä ja suurissa asuntolainoissa riskinsä Ruotsin huoli on myös
LisätiedotVelkaantumistilasto 2015
Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,
LisätiedotSuuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä
Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä 19.5.2016 11:00 EURO & TALOUS 2/2016 RAHOITUSVAKAUS Hanna Putkuri Vanhempi ekonomisti Suomen rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan altis asuntoluotonannon
LisätiedotSuuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä
Suuri asuntovelkaantuneisuus kasvattaa vakausriskejä 19.5.2016 11:00 EURO & TALOUS 2/2016 RAHOITUSVAKAUS HANNA PUTKURI Hanna Putkuri Vanhempi ekonomisti Suomen rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan altis
LisätiedotVelkaantumistilasto 2007
Tulot ja kulutus 2008 Velkaantumistilasto 2007 Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 58 540 euroa Asuntokunnista 58 prosentilla oli velkaa vuonna 2007. Kaikkiaan velkaisia asuntokuntia oli 1 453 000. Vuodesta
LisätiedotEkonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun
Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotNäkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki
Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu
LisätiedotVelkaantumistilasto 2011
Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2011 Velkaantumisasteet Asuntokuntien velkaantuminen hidastui vuonna 2011 Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 155 prosenttia vuosituloista vuonna 2011. Vuonna
LisätiedotValvottavien taloudellinen tila ja riskit
Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Lehdistötilaisuus 14.4.2011 14.4.2011 Aiheet Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 1/2011 Solvenssi II:n vaikuttavuustutkimuksen tulokset suomalaisille vakuutusyhtiöille
LisätiedotPankkibarometri I/2012 14.3.2012
Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
LisätiedotVelkaantumistilasto 2010
Tulot ja kulutus 2012 Velkaantumistilasto 2010 Velat kasvoivat tuloja enemmän vuonna 2010 Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi nopeammin kuin tulot. Vuonna 2010 velallisten
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 214/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkionlain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan asuntosäästöpalkkiolakia muutettavaksi siten, että säästösopimuksen teon yläikärajaa
LisätiedotMillainen on Osuuspankin asuntopalvelu?
Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme
LisätiedotFinanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä
Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä
LisätiedotTalouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010
Talouskriisin syyt ja seuraukset Mitä on opittu? Asuntomarkkinat 2010 Piia-Noora Kauppi 28.1.2010 Suomi ja talouskriisi - vahvuuksia > Ei finanssikriisiä - Terveet pankit ovat kansallinen kilpailuetu -
LisätiedotENSIASUNNON OSTAJAN ABC
Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas
LisätiedotVelkaantumistilasto 2009
Tulot ja kulutus 2010 Velkaantumistilasto 2009 Velat kasvoivat viisi prosenttia vuonna 2009 Asuntokuntien velat ovat vuodesta 2002 vuoteen 2009 kasvaneet reaalisesti 90 prosenttia. Asuntovelat kasvoivat
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2013
PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotVelkaantumistilasto 2008
Tulot ja kulutus 2009 Velkaantumistilasto 2008 Velat kasvoivat 7,7 prosenttia vuonna 2008 Asuntokuntien velkaantumisvauhti hidastui hieman vuonna 2008. Silti niiden velat kasvoivat edellisvuodesta lähes
LisätiedotRahoitusjärjestelmän vakaus
Marja Nykänen Suomen Pankki Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/2018 1 Vakausarvio Julkaisu Suomen Pankin Euro & talous -sivustolla, ks. http://www.eurojatalous.fi/fi/rahoitusvakaus/ Vuosittainen
LisätiedotTalouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,
LisätiedotPohjoismaiset kytkökset ja velkaantuneet kotitaloudet rahoitusvakauden riskeinä
Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Pohjoismaiset kytkökset ja velkaantuneet kotitaloudet rahoitusvakauden riskeinä Euro & talous 2/2017 10.5.2017 1 Vakausarvio Julkaisu Suomen Pankin Euro &
LisätiedotSAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1
SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana
LisätiedotViitekorkojen merkitys lainanottajalle
9.5.008 Asuntolainat ovat Suomessa valtaosin vaihtuvakorkoisia, joten niiden korot nousevat ja laskevat yleisen korkotason mukana. Euriborsidonnaisten lainojen korot riippuvat euroalueen rahamarkkinoiden
LisätiedotAsuntosijoittamisen alueelliset tuotot
Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot 2018-2022 20.6.2018 Lähestymistapa Laskelmat on tehty vuosittain vuodesta 2013 lähtien. Vuokratuotto lasketaan vanhoille kerrostaloasunnoille. Asuntosijoittamisen
LisätiedotVelkaantumistilasto 2011
Tulot ja kulutus 2012 Velkaantumistilasto 2011 Asuntokunnilla velkaa 69 450 euroa vuonna 2011 Asuntokunnilla oli vuonna 2011 velkaa 69 450 euroa velallista asuntokuntaa ja asuntovelkaa 89 350 euroa asuntovelallista
LisätiedotKuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko
Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien
LisätiedotMonet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus
Monet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus Mikä on FA ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS- VERKOSTO 400 henkilöä FINANSSIALA RY 55 työntekijää
LisätiedotVelkaantumistilasto 2014
Tulot ja kulutus 2015 Velkaantumistilasto 2014 Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee
LisätiedotKansainvälinen pankkimarkkinaraportti
4.12.29 Suomalaiset pankit kestävät hyvin kansainvälisessä vertailussa FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Haasteelliset pankkimarkkinat 2 Yhteiset pohjoismaiset pankit
LisätiedotSuomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet
Suomen talous ja rahoitusmarkkinat: näkymät ja haasteet Osuuspankkiviikon pääjuhla 4.10.2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Talouden näkymät 2 Edessä kasvun väliaikainen hidastuminen BKT:n kasvu keskeisillä
LisätiedotTunnetko asuntolainariskisi?
Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit
LisätiedotEuro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero
Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne
LisätiedotEuro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2015
PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotNäkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 28.9.2010 Lauri Uotila Sampo Pankki
Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 8.9.1 Lauri Uotila Sampo Pankki Bruttokansantuotteen kasvu 16 1 1 1 %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 16 1 1 1 8 8 6 Euroalue Intia Brasilia Venäjä 6 - USA
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
LisätiedotErkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015
Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI
LisätiedotAsumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012
Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen
LisätiedotEuro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011
Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne
LisätiedotVelkaantumistilasto 2017
Tulot ja kulutus 2018 Velkaantumistilasto 2017 Lapsiperheillä suurimmat asuntovelat Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 asuntovelkaa keskimäärin 98 735 euroa, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta.
LisätiedotTYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys
1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,
LisätiedotVelkaantumistilasto 2012
Tulot ja kulutus 2014 Velkaantumistilasto 2012 Velkaantumisasteet Asuntovelat kasvoivat 4,7 prosenttia vuonna 2012 Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 180 prosenttia vuosituloistaan
LisätiedotHE 75/2009 vp. ja taantuman lamauttamaa asuntokauppaa.
HE 75/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkion maksamisesta vuosina 2009 2011 ja laiksi omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain 5 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2017
PANKKIBAROMETRI II/2017 13.6.2017 1 Pankkibarometri II/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 7 2 Pankkibarometri II/2017 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotKreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016
Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut
LisätiedotHE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2015 vp Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntosäästöpalkkiolakia siten,
LisätiedotMaailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät
Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa
LisätiedotVelkaantumistilasto 2016
Tulot ja kulutus 2017 Velkaantumistilasto 2016 Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen
LisätiedotSami Pakarinen Lokakuu (7)
Sami Pakarinen Lokakuu 2017 1 (7) 2 (7) Lokakuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset Asuntotuotantokyselyn tulokset: Asuntotuotannossa uusi ennätys, etenkin pääkaupunkiseutu kärsii tonttipulasta RT:n asuntotuotantokysely
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotYleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016
Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä
LisätiedotVelkaantumistilasto 2016, velkaantumisasteet
Tulot ja kulutus 201 Velkaantumistilasto 201, velkaantumisasteet Asuntovelallisilla asuntovelkaa 9 220 euroa Asuntovelallisilla oli vuonna 201 velkaa keskimäärin 220 prosenttia käytettävissä olevista tuloistaan.
LisätiedotVelkaantumistilasto 2012
Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2012 Asuntovelallisilla asuntovelkaa keskimäärin 92 370 euroa vuonna 2012 Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan pääkaupunkiseudun asuntovelallisilla asuntokunnilla
LisätiedotJulkinen. Asuntopolitiikan kehittämiskohteet, teema taloyhtiölainojen ongelmakohdat ja kehittämistarpeet (asia 061/2018 vp)
Lausunto SP 1 (11) 1.9.2 Asuntopolitiikan kehittämiskohteet, teema taloyhtiölainojen ongelmakohdat ja kehittämistarpeet (asia 61/2 vp) Suomen Pankin lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle, 1.9.2 1
LisätiedotEuro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus
Euro & talous 2/213: Rahoitusjärjestelmän vakaus Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 23.5.213 1 Vakausjulkaisun teemat Kansainvälinen toimintaympäristö Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotKorkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille
Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkoriski asunto-osakeyhtiössä Yleistyneiden remonttien takia taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan merkittäviä lainapääomia
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät
Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Elvyttävä talouspolitiikka vauhdittaa kasvua 1 Teemat Maailmantalouden näkymät ja riskit: Heikomman kehityksen riskit varjostavat noususuhdannetta
LisätiedotVelkaantumistilasto 2017, velkaantumisasteet
Tulot ja kulutus 2019 Velkaantumistilasto 2017, velkaantumisasteet Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin
LisätiedotKOTITALOUKSIEN SIJOITUSRAHASTOSÄÄSTÄMINEN
KOTITALOUKSIEN SIJOITUSRAHASTOSÄÄSTÄMINEN 1 Kotitalouksien sijoitusrahastosäästäminen Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet merkittävin sijoittajasektori... 2 2 Sijoitusrahastot osana kotitalouksien varallisuutta...
Lisätiedotkotitalouksien velkaantuminen
Kotitalouksien velkaantuminen ja maksuhäiriöt Suomessa 5..9 Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kansainvälisesti keskimääräistä. Lainojen sitominen lyhyisiin viitekorkoihin sekä korkojen mataluus
LisätiedotAsuntorahoitusselvitys 6.9.2007
xx.9.27 3.9.27 1. Asuntorahoitus 1 1.1 Asuntotuotannon rahoitus 2 1.2 Asuntoluottokanta 2 1.3 Asuntolainojen myöntäjät 3 1.4 Pankit asuntolainojen myöntäjinä 4 1.5 Asuntolainojen korot ja korkomarginaali
LisätiedotVelkaantumistilasto 2013
Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2013 Asuntovelkojen kasvu pysähtynyt Tilastokeskuksen velkaantumistilaston mukaan asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 93 620 euroa,
LisätiedotSUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA
1 SUOMEN JA MUIDEN MAIDEN ASUNTOMARKKINOITA KOSKEVIA KUVIOITA TÄSTÄ AINEISTOSTA KIITOS KUULUU KARI TAKALALLE, JOKA ON PÄIVITTÄNYT AINEISTOA VUODESTA TOISEEN. AINEISTO ON TARKOITETTU VAIN LUENTO- KÄYTTÖÖN
LisätiedotGlobaaleja kasvukipuja
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2014
PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotMiten ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista?
Miten ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista? 1.10.2019 Leena Mörttinen, osastopäällikkö, ylijohtaja Tiedotustilaisuus työryhmän ehdotuksista Rahoitusmarkkinat Työryhmän tehtävänä oli arvioida
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2013
PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2018
PANKKIBAROMETRI II/18 1.6.18 1 Pankkibarometri II/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri II/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2015
PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotVakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008
FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005
Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia
LisätiedotVelkaantumistilasto 2018
Tulot ja kulutus 2019 Velkaantumistilasto 2018 Pääkaupunkiseudun asuntokunnilla eniten asuntovelkaa Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2018 asuntovelkaa keskimäärin 100 030 euroa, ilmenee Tilastokeskuksen
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta 3 ANALYYSI Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta TÄNÄÄN 13:00 ANALYYSI
Lisätiedot