YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU-2009-Y-368 (111) ASIA

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen ASIA Diaarinumero LSU-2009-Y-368 (111) Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee jätteiden hyödyntämistä ja käsittelyä. HAKIJA Seinäjoen kaupunki PL SEINÄJOKI TOIMINTA Seinäjoen kaupunki hakee lupaa lopetetun kaatopaikan sulkemistoimenpiteiden muuttamiselle siten, että kaatopaikan pintarakenteissa käytettäisiin joko puhtaita maa-aineksia tai rakenteisiin soveltuvia jätemateriaaleja. TOIMINNAN SIJAINTI Laitos sijaitsee Seinäjoen kaupungin Nurmon kylän tiloilla Kaatopaikka RN:o 12:200, Erkkilä 12:205 ja Ojasto 12:258. Alue on kaavoittamaton. Lähin asuinrakennus n. 1,8 km etäisyydellä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohdan 4 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan ammattimaiseen jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn on oltava ympäristölupa.

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 a perusteella kaatopaikan ympäristölupa käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. (Ympäristönsuojelulaki 31 2 momentti kohta 1 ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 d). HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristökeskukselle Hakemusta on täydennetty Lisäksi hakemusta on täydennetty tarkastuksen yhteydessä YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Lakeuden Jätekeskus Oy:n jätehuoltokeskuksesta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen arviointi, joka käynnistyi hankkeesta vastaavan toimitettua yhteysviranomaisena toimineelle Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Arviointiselostus, joka on hankkeesta vastaavan laatima selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, valmistui Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltiin jätehuoltokeskuksen vaihtoehtoisina sijoittamisvaihtoehtoina viittä vaihtoehtoa, joista seuraavat kolme valittiin tarkempaan tarkasteluun: - Ilmajoki, Laskunmäen alue; - Nurmo, Seinäjoen - Nurmon kaatopaikka-alue; - Ylistaro, Ylistaron kaatopaikka-alue. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteenvedon mukaan kaikki tarkastellut vaihtoehdot soveltuvat jätehuoltokeskuksen paikaksi. Yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta Yhteysviranomainen on lausunnossaan todennut mm., että arviointiselostuksessa on riittävät tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta ja liittymisestä muihin hankkeisiin. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot on esitetty riittävän perusteellisesti. Myös hankkeen toteuttamatta jättämisen seurauksia on kuvattu arviointiselostuksessa. Yhteysviranomaisen antamassa lausunnossa on lisäksi todettu, että arviointiselostuksesta esitetyissä lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt haitalliset ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon ympäristölupahakemuksessa ja sen käsittelyssä. Lausunnoissa ja mielipiteissä oli tuotu esiin mm. seuraavia seikkoja: lisääntyvien jätevesien kulkeutuminen Ripsanluomaan ja sitä kautta Nurmonjokeen sekä asutuksen läheisyys. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Seinäjoen - Nurmon kaatopaikalle ympäristöluvan (Dnro 0896Y ). Kaatopaikan toiminnan muuttamiselle on

3 3 myönnetty ympäristölupa (0801Y ). Länsi-Suomen ympäristökeskus myönsi (LSU-2004-Y-1214 (121)) luvan teollisuuden jätemateriaalien ja pilaantuneiden maa-ainesten hyödyntämiseen kaatopaikan pintarakenteissa. Hakija valitti päätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen, joka muutti lupamääräyksiä ja määräsi ratkaisussaan Dnro 00934/06/5107, että toiminnalle on haettava ympäristölupa 6 kk:n kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta mikäli hanke toteutetaan pelkästään neitseellisillä maa-aineksilla. Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntakaavassa (hyväksytty ) kaatopaikka-alueelle ei ole esitetty erityistoimintoja. KAATOPAIKAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Seinäjoki-Nurmon kaatopaikka sijaitsee Seinäjoen kaupungin alueella Kuortaneentien (VT 18) varressa n. 7 km päässä Seinäjoen keskustasta. Hyllykallion alue sijaitsee n. 3 km päässä ja Kuortaneentieltä kaatopaikalle on n. 1 km. Kaatopaikka-alue on Seinäjoen kaupungin omistuksessa. Alueen pinta-ala on noin 30 ha. Kaatopaikka on otettu käyttöön ja sen käyttö on lopetettu Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 1,7 km:n, koulu noin 2,9 km:n ja päiväkoti n. 3 km:n etäisyydellä kaatopaikasta. Kaatopaikka-alue on kaavoittamaton. Ympäröivät alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. Maaperä, pohja- ja pintavedet Kaatopaikan läheisyydessä ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Tiiviistä maaperästä johtuen pohjaveden muodostuminen alueella on vähäistä. Alueen maaperä muodostuu ohuen turvekerroksen alla olevasta 0-3 m:n paksuisesta hiekka- ja silttimoreenista sekä paljaana näkyvistä kalliokohoumista. Kaatopaikka sijaitsee Nurmonjoen (44.09) valuma-alueella. Kaatopaikan suoto- ja valumavedet johdetaan purkuojan kautta Ripsaluoman itäiseen haaraan ja siitä edelleen Ripsaluoman ja Nurmonjoen kautta Lapuanjokeen. Kaatopaikan läheisyydessä ei ole pohjavesialueita, kaivoja eikä arvokkaita pienvesiä, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ympäristölupaa haetaan tiivistyskerroksen rakentamiseen neitseellisillä maa-aineksilla tai tuotteistetuilla teollisuuden jätteillä (kuitusavi) sekä kuivatuskerroksen rakentamiseen rengasrouheella. Kuivatuskerroksen rakentamiseen tarkoitetut autonrenkaat varastoidaan ja murskataan kaatopaikka-alueella.

4 4 Seinäjoki-Nurmon kaatopaikalla on käsitelty 90-luvun lopulle asti Seinäjoen kaupungin alueella syntyvä yhdyskuntajäte. Kaatopaikka luokitellaan tavanomaisen jätteen kaatopaikaksi. Sinne on loppusijoitettu ensisijaisesti kuivaa yhdyskuntajätettä. Kaatopaikka suljettiin , jolloin yhdyskuntajätteen loppusijoitus alueella päättyi. Sulkemisen jälkeen kaatopaikka-alueelle on kerätty ja kompostoitu biojätettä. Biojätteen kompostointi on lopetettu v ja kompostikentät puretaan ja paikalle tehdään esipeitto v Kaatopaikka-alueella on syyskuussa 2004 aloittanut toimintansa Seinäjoen alueita palveleva jäteasema, jolla on voimassa oleva ympäristölupa LSU-2004-Y-504(121). Jätteiden keräämisestä vastaa Lakeuden Etappi Oy. Muita toimintoja ei alueelle ole suunniteltu. Alueen pinta-ala on noin 30 ha. Täyttöalueen 2 pinta-ala on n. 3,7 ha ja välialueen pinta-ala n. 2 ha. Kaatopaikan jätetäyttöalueita on kolme. Kaikki jätetäyttöalueet ovat loppuun täytettyjä. Kaatopaikan sulkemistyöt ovat edenneet lopettamissuunnitelman mukaisesti vaiheeseen, jossa luiskat on muotoiltu sekä salaojat, kaasunkeräyskaivot ja täyttöalueen esipeitto on rakennettu (v. 2007). Kaatopaikka-alueella varastoidaan väliaikaisesti renkaita noin 2 ha:n alueella. Renkaat rouhitaan paikan päällä ja rengasrouhe sijoitetaan kuivatuskerrokseen voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti. Kaatopaikkakaasut kerätään ja käsitellään voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräyksen 36 mukaisesti hyödyntämällä tai polttamalla soihdussa lähtien. Kaatopaikkakaasu johdetaan esipeittokerroksen päälle rakennettavan kaasunkeräyskerroksen ja vaakasalaojien avulla kaasunpolttoyksikköön tai yksiköihin. Hankkeen tarkoituksena on kaatopaikan lopettamiseen liittyvät sulkemistyöt. Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämää lupapäätöstä kaatopaikan sulkemiselle Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kaatopaikan kaikki päällysrakenteet on tehtävä valmiiksi mennessä. Päätöksen mukaan peittomaakerroksessa käytettäisiin neitseellisten maa-ainesten lisäksi myös pilaantuneita maita ja/tai jäteainetta. Koska Seinäjoen seudulla ei ole tarvittavaa määrää pilaantunutta maa-ainesta, toteutetaan hanke tiivistyskerroksen osalta neitseellisillä maa-aineksilla. Tiivistyskerroksessa tullaan käyttämään ainoastaan neitseellisiä maa-aineksia tai teollisuuden tuotteistettuja jätteitä (kuitusavi) ja kuivatuskerroksessa käytetyistä autonrenkaista valmistettua rengasrouhetta. Yleistä Kaatopaikan sulkemistyöt ovat edenneet vaiheeseen, jossa luiskat on muotoiltu sekä salaojat, kaasunkeräyskaivot ja täyttöalueen esipeitto on rakennettu. Vuoden 2009 aikana on tarkoitus jatkaa kaatopaikan sulkemistöitä voimassa olevan ympäristöluvan aikataulun sekä kaatopaikan sulkemissuunnitelman mukaisesti (Ramboll Finland, ). Suunnitelmassa on esitetty hankkeen päivitetty aikataulu. Rakennettavan jätetäytön pintaerityksen kerrosvahvuudet toteutetaan voimassa olevan ympäristöluvan (Vaasan hallinto-oikeus, ) mukaisesti. Päällysrakenteen kerrokset ovat alhaalta ylöspäin lueteltuina seuraavat:

5 5 Muotoiltu ja tiivistetty jätetäyttö Kaasunkeräyskerros tai vastaava kaasunkeräysjärjestelmä, vähintään 300 mm ja enintään 500 mm Tiivistyskerros, vähintään 500 mm, enintään 1000 mm Kuivatuskerros, vähintään 500 mm, enintään 1000 mm Suodatinkangas Peittomaakerros ja kasvukerros yhteensä vähintään 1000 mm, enintään 2000 mm. Ympäristölupaa haetaan sulkemistoimenpiteiden muuttamiselle siten, että kaatopaikan tiivistyskerroksessa käytettäisiin joko neitseellistä maa-ainesta tai neitseellisten kaltaista teollisuuden tuotteistettua jätettä, kuten kuitusavea tai muuta tarkoitukseen soveltuvaa ainesta. Lisäksi lupaa haetaan myös rengasrouheen käyttöön kaatopaikan pintarakenteen kuivatuskerroksessa. Kaatopaikan esipeittokerroksessa käytetään puhtaita ylijäämämaita, tuhkaa ja kompostoitua Ylistaron jätevedenpuhdistamon kromipitoista lietettä. Kaatopaikan kasvukerroksessa käytetään kompostoitua yhdyskuntajätevedenpuhdistamon lietettä, puutarhajätekompostia sekä puhdasta ylijäämämaata. Jätetäytön pintaeristys Esipeittokerros Esipeittokerroksen tehtävänä on muodostaa tasainen ja kantava pinta, jotta sen päälle tehtävät rakennekerrokset voidaan toteuttaa mitoiltaan ja tiiveydeltään suunnitelman mukaisesti. Esipeittokerros tehdään työstämiskelpoisesta ylijäämämaasta tai muusta luonnonmaaaineksesta. Jätetäytön päälle on rakennettu esipeittokerros, jolla estetään sade- ja pintavesien imeytyminen jätetäyttöön ja siitä seuraava likaantuneen suotoveden muodostuminen ja kulkeutuminen ympäristöön. Hakemuksen täydennyksenä on esitetty suunnitelma, jossa esitetään Ylistaron kromipitoisen jätevesilietteen käyttämistä yhtenä esipeittokerroksen aineksena. Suotonauhalla kuivattua jätevesilietettä on yhteensä noin t (1.300 m 3 ), joka on varastoituna kahdessa eri muodossa. Osaan lietettä on sekoitettu kompostoinnin tukiaineeksi puutarhajätettä ja seos on kasattu aumoiksi seostamattoman lietteen ympärille. Sekoitettua jätevesilietettä on noin 800 m 3 ja seostamatonta noin 500 m 3. Liete on kuivanut maamontussa 3 vuoden ajan. Puhdistamolietteelle on tehty sijoitussuunnitelma ja riskinarviointi, jonka mukaan lietteen sijoittaminen tiiviin pintarakenteen alle vähentää kromin ja orgaanisen aineksen kulkeutumista pohja- tai pintavesiin oleellisesti siitä, mitä se on ollut lietteen käsittelyn aikana. Ympäristöriskit ovat lietteen sijoittamisessa tiiviin pintarakenteen alle siinä määrin pienet, että lietteen sijoitus voidaan toteuttaa esitetyllä tavalla (Finnenco Ympäristökonsultointi, ). Liete on tällä hetkellä kahdessa eri muodossa. Seostamaton liete sekoitetaan seostettuun lietteeseen ja samalla lietteen rakennettavuusominaisuuksia pyritään parantamaan sekoit-

6 6 tamalla siihen tai muuta mineraalimaa-ainesta, jotta riittävä työstettävyys saavutetaan. Hiekan ja lietteen suhteen on laskettu olevan 1:1 lietteen kuiva-ainepitoisuudella 15 %, jolloin työstettävää maa-ainesta muodostuisi noin m 3. Maa-aineksen ja lietteen sekoittaminen voidaan tehdä kaivinkoneella esim. allu-seulakauhan tai normaalin kauhan avulla. Seostettu liete läjitetään kaatopaikan esipeittokerrokseen sen työstettävyydestä riippuen noin cm:n kerroksena. Lietekerroksen päälle levitetään varsinainen esipeittokerroksen aines. Esipeittokerroksen kokonaispaksuus on ympäristöluvan mukainen 30 cm. Jätevesilietettä levitetään sen kerrospaksuudesta riippuen noin 1,2 2,3 ha alalle. Liete levitetään sen sekoituspaikan välittömään läheisyyteen. Mikäli liete on työstettävyyttä haittaavan märkää, sen annetaan kuivua niin kauan, että vesimäärä ei haittaa rakennettavuutta. Lietteen sijoitusalueen päälle rakennetaan normaalit kaatopaikan pintakerrokset sulkemissuunnitelman mukaisesti. Esipeittokerroksessa on kromipitoisen lietteen ja puhtaan ylijäämämaan lisäksi tarkoitus käyttää tuhkaa. Kaatopaikan sulkemista koskevassa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä LSU-2004-Y-1214 (121) on hyväksytty tuhkan käyttö esipeittokerroksessa mikäli materiaali täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset ja on geoteknisiltä ominaisuuksiltaan esipeittokerrokseen soveltuvaa. Suunniteltu tuhkakerroksen paksuus vaihtelee kaatopaikan alkuperäisen tasauksen mukaan ollen alhaisimmillaan noin 0,5 m ja enintään n. 3 m. Hakija esitti tarkastuksen yhteydessä , että tarvittava tuhkamäärä tulee olemaan noin m 3, jonka määrä painoyksikköinä on n t. Jätetäytön pinta on muotoiltu siten, että luiskien kaltevuus on 1:4 tai loivempi. Lakialueen tasaus on rakennettu kaltevuuteen 1:20. Kaasunkeräyskerros Esipeittokerroksen päälle rakennetaan noin 0,3 m:n kaasunkeräyskerros. Hakija esitti tarkastuksen yhteydessä hakemuksen täydennyksenä, että kaasunkeräyskerroksessa käytetään puhdasta murskesoraa tai kalliomursketta. Kaasunkeräyskerroksen materiaalitarve on noin t. Tiivistyskerros Tiivistyskerroksen tehtävänä on estää kaatopaikalle sateena tulevan veden pääsy jätetäyttöön ja ohjata kaasu sen keräilyjärjestelmään. Sadeveden täydellinen eristäminen on käytännöstä mahdollista vain keinotekoisilla eristeillä. Mineraalisten tiivisteiden suurinta sallittua K-arvoa ei ole VNp:ssä määritelty. Tiivistyskerroksen paksuuden on VNp:n mukaan oltava vähintään 0,5 m. (VTT, 2004) Kaatopaikan lopettamissuunnitelman mukaan pintarakenteen tiivistyskerros rakennetaan siten, että sen tiiveys vastaa 0,5 metrin paksuista kerrosta, jonka vedenläpäisevyys k- arvolla ilmoitettuna on enintään 1 x10-8 m/s. Tiivistyskerros tiivistetään vähintään 90 % tiiviysasteeseen tai kunnes tiivistymistä ei enää tapahdu. Lopettamissuunnitelmassa esitetty K-arvo on myös Seinäjoki-Nurmon kaatopaikan voimassa olevaa ympäristölupaa edeltäneen ympäristölupapäätöksen (Länsi-Suomen ympäristölupakeskus, , Dnro

7 7 0801Y ) mukainen. Kyseisessä luvassa tiivistyskerros on suunniteltu toteutettavaksi pelkästään neitseellisillä maa-aineksilla. Kaatopaikan tiivistyskerroksen rakentamisessa käytetään ainoastaan neitseellisiä maaaineksia tai teollisuuden tuotteistettuja jätteitä (kuitusavi). Luonnonsaven vedenläpäisevyyden on arvioitu olevan luokkaa k=10-8 m/s. Tiivisturpeen kyllästyneen tilan keskimääräiseksi vedenläpäisevyydeksi on kokeellisesti määritetty k=2, , m/s (Ramboll Finland Oy, , liite 2). Kuitusavien kyllästyneen tilan vedenläpäisevyys vaihtelee m/s (Finncao Oy, liite 3). Työn alussa varmistetaan työkoneiden tiivistyskyky, tiivistettävän kerroksen paksuus ja yliajokertojen määrä kenttäkokeessa. Koetiivistetyllä alueella tehdään kaksi tiiveysmittausta kullakin alueella, joka on tiivistetty eri tavalla (tiivistetyn kerroksen paksuus / yliajokertojen lukumäärä). Tiiveysmittaukset voidaan tehdä vesivolymetrillä tai troxler-laitteistolla. Tulosten perusteella päätetään tiivistyksessä käytettävä työtapa. Kenttäkokeen jälkeen tiivistyötä valvotaan työtapatarkkailuna. Tiivistyskerroksen materiaalina käytetään ainoastaan neitseellisiä maa-aineksia ja/tai teollisuuden tuotteistettuja jätteitä (kuitusavi). Hakemuksen liitteenä olevassa suunnitelmassa on esitetty käytettävän maa-aineksen mineraalisen tiivistyskerroksen materiaalille asetetut kriteerit. Tiivistyskerroksen materiaalina voidaan käyttää myös paperiteollisuuden siistausjätteenä syntyvää kuitusavea, jolloin ympäristökelpoisuuden määrittämistä ei tarvitse suorittaa, kuten kiinteytettyjä pilaantuneita maita käytettäessä. Kuitusavesta suoritettujen ympäristökelpoisuustutkimusten perusteella kuitusavea voidaan käyttää suljettavien kaatopaikkojen pintarakenteissa rajoituksetta. Kuitusavesta rakennettavan tiivistyskerroksen mitoituksessa käytetään materiaalin toimittajan antamaa ohjeistusta. Tiivistyskerroksen rakentaminen kuitusavesta alle + 5 o C lämpötilassa on kiellettyä. Kerros ei saa jäätyä rakentamisen aikana. Tiivistyskerroksen rakentamiseen käytettävien massojen kokonaismäärä on noin t. Kuivatuskerros Tiivistyskerroksen päälle rakennetaan vähintään 0,5 m:n kuivatuskerros. Kuivatuskerroksen materiaalin tuulee olla riittävän hyvin vettä johtavaa. Materiaaliksi on suunnitelmassa esitetty soveltuvaksi esim. Kunnallisteknisten töiden yleisen työselostuksessa (02) esitetty suodatinkerroksen materiaali. Kuivatuskerros levitetään välittömästi tiivistyskerroksen valmistumisen jälkeen, jotta tiivistyskerrokseen ei synny kuivumishalkeilua. Kerros tiivistetään esim. tela-alustaisella työkoneella, 3 yliajokertaa. Kuivatuskerroksen materiaalina voidaan käyttää myös muita vedenläpäisevyyskriteerit täyttäviä materiaaleja, jotka täyttävät edellä esitetyn rakeisuusvaatimuksen lisäksi myös pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Kuivatuskerroksen materiaalina käytetään rengasrouhetta, jonka vedenläpäisevyyden on arvioitu olevan luokkaa k=10-3 m/s. Kuivatuskerrokseen rakentamiseen käytettävien massojen kokonaismäärä on noin t.

8 8 Pinta-/kasvukerros Tarkastuksen yhteydessä hakija esitti hakemuksen täydennyksenä, että pintakerros rakennetaan puhtaista maa-aineksista, kompostoidusta jätevesilietteestä ja puutarhajätekompostista. Pinta-/kasvukerroksen materiaalitarve on kokonaisuudessaan noin t. Laadunvarmistus Kaikkien rakennusmateriaalien tulee täyttää niille asetetut vaatimukset. Ennen rakennustyön aloittamista määritetään käytettävien maalajien vedenläpäisevyysarvot laboratoriokokein. Lisäksi suoritetaan tarvittavat ympäristöteknisten ominaisuuksien määritykset eri rakennekerroksien edellyttämin menetelmin. Suoritetuista laadunvarmistustoimenpiteistä laaditaan raportti. Raportti varmistaa, että työt on tehty lupamääräysten mukaisesti. Kaatopaikkavesien käsittely Kaatopaikkatoiminnan loputtua v puhdas ja likainen valunta on erotettu toisistaan, jolloin kaatopaikkavesien käsittelyyn johdetaan vain likaiset valumavedet. Jälkihoitovaiheessa pintarakenteiden ollessa valmiit tullaan tasausaltaaseen johtamaan ainoastaan jätetäyttöjen suotovesiä. Tällöin tasausaltaan viipymä kasvaa. Myös sadetuksella hapetettavan ja haihdutettavan veden osuus kokonaisvesimäärästä kasvaa. Tämän perusteella voidaan vesien käsittelyn olettaa tehostuvan nykyisestään eikä kaatopaikkavesien käsittelyyn tarvitse tehdä muutoksia. Kuivatusveden laadun ei katsota muuttuneen merkittävästi aiemmasta. Tiivistyskerroksen materiaalivalinnalla (turve, savi tai kuitusavi) ei ole merkittävää vaikutusta vesistökuormitukseen. Kaatopaikkakaasun käsittely Kaatopaikkakaasut kerätään ja käsitellään voimassaolevan ympäristöluvan lupamääräyksen 36 mukaisesti hyödyntämällä tai polttamalla soihdussa lähtien. Kaatopaikkakaasu johdetaan esipeittokerroksen päälle rakennettavan kaasunkeräyskerroksen ja vaakasalaojien avulla kaasunpolttoyksikköön tai yksiköihin. Seinäjoki-Nurmon kaatopaikkakaasujen tuottoselvitys on laadittu v (Finnish Bioenergy Oy). Laskennassa on huomioitu jätteiden aikakäyttäytyminen. Kaatopaikka on jaettu kolmeen eri täyttöalueeseen sen ikärakenteesta johtuen (PR1-4, PR5-6 ja 1999 jälkeen täytetty alue). Kaatopaikkakaasujen tuottokäyrä on esitetty liitteessä 1. Olemassa olevat kaasun tarkkailukaivot yhdistetään kaasunkäsittelyjärjestelmään. Lopullisesta kaasunkäsittelyvaihtoehdosta ja kaasunkeräysjärjestelmästä esitetään suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään yhtä kuukautta ennen kaasunkäsittelyjärjestelmän rakentamisen aloittamista.

9 9 Kaatopaikkakaasuista johtuvat hajuhaitat vähenevät, kun kaatopaikkakaasujen poltto aloitetaan. Kaasunkeräyssalaojat rakennetaan ja olemassa olevat kaasun tarkkailukaivot yhdistetään keräysjärjestelmään vuonna Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Kaatopaikan lopettaminen on suunniteltu toteutettavaksi siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vahinkoa ympäristölle. Suoritetuista laadunvarmistustoimenpiteistä laaditaan raportti. Raportti varmistaa, että työt on tehty lupamääräysten mukaisesti. Toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesienkäsittely, pöly- ja melu-haitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) sekä ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Liikenne Lopettamistoimissa tiestöä tarvitaan lähinnä rakennusmateriaalien kuljetukseen. Tie kaatopaikalle tulee Vaasa Jyväskylä valtatieltä 18. Uusia, kaatopaikka-alueen ulkopuolisia tiejärjestelyjä ei tarvita. Kaato-paikka-alueen sisäpuolella rakennetaan tarvittavia työmaateitä työn edistymisen ja työmaaliikenteen tarpeiden mukaan. Kunnostustoiminnassa käytettävät aineet Työkoneissa käytetään polttoaineena diesel- ja polttoöljyä. Lisäksi koneissa tarvitaan erilaisia voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä. Toiminnan vaikutus ympäristöön Kuivatusveden laatu ja vesistökuormitus Kaatopaikkatoiminnan loputtua v puhdas ja likainen valunta on erotettu toisistaan, jolloin kaatopaikkavesien käsittelyyn johdetaan vain likaiset valumavedet. Jälkihoitovaiheessa pintarakenteiden ollessa valmiit tullaan tasausaltaaseen johtamaan ainoastaan jätetäyttöjen suotovesiä. Tällöin tasausaltaan viipymä kasvaa. Myös sadetuksella hapetettavan ja haihdutettavan veden osuus kokonaisvesimäärästä kasvaa. Tämän perusteella voidaan vesien käsittelyn olettaa tehostuvan nykyisestään eikä kaatopaikkavesien käsittelyyn tarvitse tehdä muutoksia. Kuivatusveden laadun ei katsota muuttuneen merkittävästi aiemmasta. Tiivistyskerroksen materiaalivalinnalla (turve, savi tai kuitusavi) ei ole merkittävää vaikutusta vesistökuormitukseen. Vaikutusarvio Vesistövaikutukset eivät muutu merkittävästi.

10 10 Pohjavesialueet, lähistön kaivot ja pienvedet Kaatopaikan läheisyydessä ei ole pohjavesialueita, kaivoja eikä arvokkaita pienvesiä, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta. Pöly Kaatopaikan lopettamistoimien ympäristöön aiheuttaman pölyhaitan voidaan arvioida olevan tavanomaisen maarakentamisen aiheuttaman pölyhaitan kaltaista. Käytännössä pölyämistä aiheutuu pääosin kulkuväylillä työkoneilla ajettaessa ja pölyämisen voidaan arvioida olevan vähäistä. Pölyämisen voidaan arvioida rajoittuvan työalueiden läheisyyteen, jääden kaatopaikka-alueen sisäpuolelle. Tarvittaessa kulkuväyliä kastellaan pölyämisen estämiseksi. Pölyn vaikutuksien ei katsota muuttuneen merkittävästi. Melu Kaatopaikan lopettamisesta aiheutuva melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta ja vastaa liikennemelua. Alue sijaitsee metsäisellä alueella, jolloin puusto rajoittaa melun etenemistä tehokkaasti eikä melusta täten aiheudu haittaa ympäristölle. Melun vaikutuksien ei katsota muuttuneen merkittävästi. Toiminnan tarkkailu Kaatopaikan tarkkailuohjelma on päivitetty suljetulle kaatopaikalle soveltuvaksi. Pintarakenteissa on oletettu käytettävän kuivatuskerroksessa rengasrouhetta ja tiivistyskerroksessa turvetta, savea tai kuitusavea. Tarkkailuohjelman päivityksessä on huomioitu myös Seinäjoen seudun kuntien suljettujen kaatopaikkojen yhteistarkkailuohjelma (Pohjanmaan vesiensuojeluyhdistys ry, ) Tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Pöly-, melu- ja pohjavesitarkkailua hakija ei katso tarpeelliseksi jatkossakaan. Kaikkien rakennusmateriaalien tulee täyttää niille annetut yleiset vaatimukset. Tämän varmistamiseksi suoritetaan laadunvarmistustoimenpiteitä, joista laaditaan raportti. Raportti varmistaa, että työt on tehty lupamääräysten mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana sekä julkaistu tieto Ilkka -sanomalehdessä. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun toimistossa. Naapuritilojen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta kirjeitse.

11 11 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole tehty muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt hakemuksesta Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelun lausuntoa. Ympäristönsuojeluviranomainen Seinäjoen ympäristötoimi ei ole antanut lausuntoaan hakemuksen johdosta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa ei ole kuultu, koska hakemuksen johdosta ei ole tehty muistutuksia, esitetty mielipiteitä eikä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ole antanut lausuntoaan. Tarkastukset Hakijan kanssa on neuvoteltu ja suljettavalla kaatopaikalla on tehty tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Seinäjoen kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kaatopaikan sulkemistoimenpiteille asemapiirroksen osoittamaan paikkaan seuraavin lupamääräyksin. Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerrosta ei hyväksytä tehtäväksi turpeesta. Kaatopaikan pinnan kaasunkeräyskerroksen ja kuivatuskerroksen materiaalin valintakriteeriksi ei hyväksytä suunnitelmassa esitettyä kunnallisten töiden yleisen työselostuksen mukaista suodatinhiekan rakeisuuskäyrää noudattavaa materiaalia. Ympäristökeskus katsoo, että kysymys ei ole sellaisesta hankkeesta, johon tulisi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin mukaisesti soveltaa arviointimenettelyä. Ratkaisussaan ympäristökeskus on huomioinut Lakeuden Jätekeskus Oy:n (nyk. Lakeuden Etappi Oy) jätehuoltokeskuksen YVA-selostuksesta annetut lausunnot ja esitetyt mielipiteet. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksen johdosta ei ole esitetty vaatimuksia.

12 12 LUPAMÄÄRÄYKSET Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen 1. Jätteenkäsittelyalueen sulkeminen on toteutettava hakemuksessa esitettyjen suunnitelmien ( Ramboll Oy , Seinäjoki-Nurmon kaatopaikan pintarakenteen tiivistys- ja kuivatuskerros, , Seinäjoki-Nurmon kaatopaikan ympäristöluvan täydennys ja , Esitys jätevesilietteen käytöstä Seinäjoki-Nurmo kaatopaikan esipeittokerroksessa) mukaisesti, jos lupamääräyksistä ei muuta johdu. 2. Seinäjoen-Nurmon kaatopaikan alueella saa ottaa vastaan, välivarastoida, käsitellä ja hyödyntää ensi sijassa Lakeuden Etappi Oy:n ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimialueelta peräisin olevia jätteitä yhteensä enintään t. Mikäli kaatopaikan sulkemisessa tarvittavia maa-aineksia tai jätemateriaaleja ei ole saatavissa Lakeuden Etappi Oy:n ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen toimialueelta käsittelyn teknisen toteutuksen kannalta kohtuullisin kustannuksin, voidaan edellä mainittuja aineksia hankkia muualta. 3. Jätteenkäsittelyalueelle voidaan varastoida tarvittava määrä puhtaita maa-aineksia, renkaita, rengasrouhetta ja kuitusavea, jotka hyödynnetään käsittelyalueen sulkemisen yhteydessä. Sulkemisen jälkeen ylijäämämaita ja jätemateriaaleja ei saa enää varastoida alueelle ilman erillistä lupaa. Käsiteltävät ja hyödynnettävät jätteet 4. Kaatopaikan pintarakenteissa voidaan käyttää seuraavia jätteitä: Esipeittokerros: (muut kuin nimikkeessä mainitut maa- ja kiviainekset) hakemuksessa esitetty kromipitoinen kompostoitu liete, esitetty tuhkamateriaali, rakennusjätteen seulan alite, jotka täyttävät tavanomaisen jätteen kaatopaikan kelpoisuusvaatimukset. Tiivistyskerros: kuitusavi (muut kuin nimikkeessä mainitut maa- ja kiviainekset), mineraalimaa-aines Kuivatuskerros: (loppuun käytetyistä renkaista valmistettu rengasrouhe) Pinta-/kasvukerros: (muut kuin nimikkeessä mainitut maa- ja kiviainekset) kompostoitu yhdyskuntajätevesiliete puutarhajätekomposti 5. Kaatopaikan sulkemiseen saa alueelle ottaa vastaan vain materiaaleja, joiden käsittely tai varastointi on tässä päätöksessä hyväksytty. Massojen tuojilta on tarvittaessa vaadittava tuotavan jätteen laadusta selvitys, jonka perusteella voidaan luotettavasti arvioida, voidaanko jäte ottaa ympäristöluvan mukaisesti käsiteltäväksi. Ellei materiaalien haitta-

13 13 ainepitoisuuksia ja kaatopaikkakelpoisuutta ole selvitetty syntypaikalla, tulee ne selvittää viimeistään kaatopaikalla ennen rakentamisen aloittamista. Käsittelyyn soveltumattomat materiaalit tulee palauttaa jätteen haltijalle tai toimittaa paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisten jätteiden käsittely. 6. Mikäli kaatopaikan pintakerroksissa halutaan hyödyntää muita kuin edellä mainittuja jätteitä, tulee niiden ympäristöominaisuuksista, rakennusteknisistä ominaisuuksista, soveltuvuudesta ko. rakennekerrokseen ja laadunvalvonnasta esittää suunnitelma vähintään 3 kuukautta ennen jätemateriaalin käyttöä rakenteessa. Ympäristökeskus arvioi selvityksen saatuaan, voidaanko jätettä käyttää kaatopaikan pintarakenteissa, ja onko lupapäätöstä tarpeen täsmentää tai täydentää. Kaatopaikan pintarakenteet ja jälkihoito 7. Kaatopaikan päällysrakenteet on tehtävä hakemukseen liitetyn rakennepiirustuksen mukaisesti. Päällysrakenteen kerrokset on oltava alhaalta ylöspäin lueteltuina seuraavat: Muotoiltu ja tiivistetty jätetäyttö Kaasunkeräyskerros tai vastaava kaasunkeräysjärjestelmä, vähintään 300 mm ja enintään 500mm Tiivistyskerros, vähintään 500 mm, enintään 1000 mm Kuivatuskerros, vähintään 500 mm, enintään 1000 mm Suodatinkangas Peittomaakerros ja kasvukerros yhteensä vähintään mm, enintään 2000 mm. 8. Tiivistyskerroksen pinnan kaltevuuden tulee olla kaatopaikan lakialueella vähintään 1:20. Tiivistyskerros tulee rakentaa tarvittaessa lohkoittain siten, että sen päälle voidaan välittömästi rakentaa muita kerroksia eroosio- ja routasuojaksi. Kasvukerros on nurmetettava ja sille voidaan istuttaa pensaita ja puita mikäli se on maisemallisesti tarpeen ja voidaan osoittaa, että puiden juuristosta ei ole haittaa tai vahinkoriskiä pintarakenteelle ja sen toimivuudelle. Kaatopaikan täyttöalueen luiskat tehdään 1:4 tai loivempana. 9. Tiivistyskerroksen vedenläpäisevyyden (K-arvo) tulee olla pienempi kuin 1 x 10-8 m/s. Tiivistyskerros tulee tiivistää. Rakenteen tiivistymistä on seurattava kenttäkokein ja tiivistämistä on jatkettava kunnes saavutetaan tiiveysvaatimus D>90 % tai kunnes tiivistymistä ei enää tapahdu (parannettu Proctor-koe). 10. Rakennettavan kuivatuskerroksen vedenläpäisevyyden tulee olla suurempi kuin 1 x 10-3 m/s. 11. Kaasunkeräyskerros tulee rakentaa sorasta, sepelistä, louheesta tai muusta sellaisesta karkeasta materiaalista, jossa kaasu varmuudella kulkeutuu. 12. Kaatopaikan sulkemistöistä on tehtävä rakennustapaselostus ja kaatopaikan sulkemissuunnitelma. Kyseisinä asiakirjoina voidaan käyttää aiemman päätöksen määräysten perusteella laadittuja asiakirjoja ja täydentää niitä siltä osin kuin tämän päätöksen mukaan siihen on tarvetta. 13. Kaatopaikan sulkemistöiden laadunvalvonnan toteuttamisesta tulee laatia yksityiskohtainen laadunvalvontasuunnitelma, joka sisältää käytettävien materiaalien ympäristö- ja

14 14 rakennusteknisten ominaisuuksien vaatimukset ja tehtävät määritykset. Suunnitelman tulee sisältää esitys menettelystä poikkeamatilanteissa. Laadunvalvontaa varten on hakijan nimitettävä lisäksi riippumaton asiantunteva laadunvalvoja. Riippumattoman laadunvalvojan tulee esittää oma laadunvalvontasuunnitelma. Laadunvalvontasuunnitelmat on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Kaatopaikan pitäjän tulee pitää ympäristökeskus sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen selvillä viimeistelytöiden aloittamisesta, edistymisestä ja valmistumisesta. Viimeistelytöiden valmistuttua on samoille viranomaisille toimitettava selvitys toteutuneista rakenteista ja laadunvalvontatuloksista. 14. Kaatopaikan sulkemistöiden päättymisestä on tehtävä kirjallinen ilmoitus Länsi- Suomen ympäristökeskukselle. Kaatopaikan sulkemistöistä on tehtävä loppuraportti, joka sisältää piirustukset toteutetuista rakenteista sekä tarkistetut tiedot kaatopaikan pinta-alasta ja tilavuudesta. Lisäksi tulee esittää raportti kaatopaikan sulkemisen laadunvalvonnasta. Raportit tulee toimittaa viimeistään mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. Edellä mainitut raportit ja selvitykset on toimitettava tiedoksi myös Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Käytöstä poistettu kaatopaikka rakenteineen on pidettävä jatkuvasti kunnossa. Rakenteiden kuntoa on seurattava säännöllisin tarkastuksin. Havaitut rakennevauriot on korjattava viipymättä. 16. Pintarakenteen kasvukerroksessa saa käyttää ainoastaan puhtaita maa-aineksia, maaainesten tai turpeen ja kompostoidun lietteen seosta sekä kompostoitua puutarhajätettä. 17. Kaatopaikan esipeittokerroksessa voidaan käyttää hakemuksen mukaisesti Ylistaron jätevedenpuhdistamon kompostoituja kromipitoisia lietteitä. Lisäksi esipeittorakenteessa voidaan käyttää hyväksyttyjä energialaitosten tuhkia. 18. Kaatopaikan rakenteissa käytettäviä massoja voidaan välivarastoida kaatopaikkaalueella suunnitelman mukaisesti. 19. Kaatopaikan kaikki päällysrakenteet on tehtävä valmiiksi mennessä. Pintarakenteet tehtävä valmiiksi tiivistyskerroksen päälle siten, että myös peittomaakerrosta tulee riittävän suojaava kerros muitten rakenneosien päälle. Kaatopaikkakaasujen käsittely 20. Kaatopaikkakaasut tulee kerätä ja käsitellä hyödyntämällä tai polttamalla soihdussa lähtien. Kaatopaikkakaasu johdetaan esipeittokerroksen päälle rakennettavan kaasunkeräyskerroksen ja vaakasalaojien avulla kaasunpolttoyksikköön tai -yksiköihin. Kaasunkeräys on järjestettävä siten, että pääosa alueella muodostuvasta kaasusta saadaan kerättyä. Lopullisesta kaasunkäsittelyvaihtoehdosta ja kaasunkeräysjärjestelmästä tulee esittää suunnitelma Länsi-Suomen ympäristökeskukselle viimeistään yhtä kuukautta ennen kaasunkäsittelyjärjestelmän rakentamisen aloittamista. Kaatopaikkavesien käsittely 21. Kaatopaikan suotovedet johdetaan 5500 m 3 tasausaltaaseen. Sulan maan aikana tasausaltaan vesiä pumpataan ilmastus- ja sadetusputkien kautta täyttöalue 1:n itäreunassa sijaitsevalle kahdelle, vierekkäiselle 10 m x 10 m rinnevalutusalueille. Tasausaltaasta vedet

15 15 johdetaan sepelisuodattimen kautta kampaojastoon. Kampaojastoon menevän veden määrää säädetään settipadolla. Kampaojastosta lähtevän veden (piste P8) vesimäärällä painotettu kokonaistyppipitoisuus on pyrittävä pitämään alle 20 mg/l ja BOD7 alle 30 mg/l. Jos tavoitearvoja ei saavuteta, hakijan on tehostettava jätevesien käsittelyä valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 22. Kaatopaikkavesien salaojat, tasausallas, rinnevalutusjärjestelmä, settipato ja kampaojasto on pidettävä asianmukaisessa toimintakunnossa. Roskaantumisen estäminen ja haittaeläinten torjunta 23. Kaatopaikan ja sen ympäristön roskaantuminen on estettävä. Tontilta ympäristöön leviävät roskat tulee kerätä. Hyödynnettävät jätteet tulee varastoida niin, etteivät ne laadultaan muutu hyötykäyttöön kelpaamattomaksi varastoinnin aikana. 24. Suljetulla kaatopaikalla mahdollisesti esiintyvät rotat ja muut haittaeläimet tulee hävittää ja tilannetta tulee seurata kunnostusvaiheen aikana ja tarvittaessa estää rottien joukkopako. Jätteenkäsittelyalueen roskaantunut ympäristö on siivottava ja jätteet on sijoitettava jätetäyttöön ennen sulkemistoimenpiteitä. Toiminnan aiheuttama melu 25. Toiminnan aikana melutaso ei saa altistuvien kohteiden piha-alueilla ylittää melun A- painotettua ekvivalenttimelutasoa 55 db päivällä (kello 7 22) eikä ekvivalenttimelutasoa 50 db yöllä (kello 22 7). Määräykset poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta 26. Kuljetuskaluston ja työkoneiden käytössä on ennalta varauduttava vahinko- ja onnettomuustilanteisiin pitämällä saatavilla riittävä määrä öljyn ja nestemäisten ongelmajätteiden imeytykseen sopivaa imeytysainetta. 27. Jos onnettomuudesta, vahingosta tai muusta niihin rinnastettavasta syystä aiheutuu päästöjä tai syntyy jätettä siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa on toiminnanharjoittajan ilmoitettava tapahtuneesta viipymättä Länsi- Suomen ympäristökeskukselle, Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Seinäjoen kaupungin palo- ja pelastusviranomaiselle. Laitoksen vastaava hoitaja 28. Sulkemistoimenpiteille ja kaatopaikan jälkivalvonnalle on nimettävä toiminnasta vastaava henkilö. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallisesti kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaan tulosta. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille.

16 16 Toiminnan tarkkailu 29. Kaatopaikan pitäjän on toteutettava kaatopaikan ja sen jälkihoitovaiheen valvonta ja tarkkailu valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen 861/1997 liitteen 3 mukaisesti. Kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta, pintarakenteen kunnosta, kaatopaikkakaasun, suotovesien sekä pinta- ja pohjavesien tarkkailusta niin kauan kuin se tarkkailutulosten perusteella on perusteltua, kuitenkin vähintään 30 vuotta varsinaisen kaatopaikkatoiminnan loppumisesta. Tarkkailua on toteutettava hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien ja lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. Luvan saajan on seurattava kaatopaikan alueelta tulevan veden määrää ja laatua. Tarkkailusuunnitelmaan tulee lisätä kaatopaikkavesien puhdistusjärjestelmän puhdistustehon tarkkailua varten näytepiste kaatopaikkavesistä käsittelyjärjestelmän yläpuolelta. 30. Luvan saajan on laadittava rakenteiden toimintaa koskeva seurantasuunnitelma ja toimitettava seurannan tuloksia koskevat selvitykset vuosittain muiden tarkkailuraporttien kanssa Länsi-Suomen ympäristökeskukseen ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaatopaikan viimeistelytöiden päätyttyä seurantasuunnitelmaa voidaan saatujen kokemusten mukaan tarkistaa ja raportointia harventaa. 31. Mikäli tarkkailun perusteella poisjohdettavissa vesissä todetaan merkittävästi kohonneita ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia pitoisuuksia, on valvontaviranomaisella oikeus antaa vesien käsittelyä koskevia toimenpidemääräyksiä. 32. Laitoksen toimintaa, päästöjä, jätteitä ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava ja niistä on pidettävä kirjaa. Jätteitä koskevaan kirjanpitoon sisällytetään tiedot vastaanotetun ja käsitellyn sekä varastoitujen jätteiden, toiminnasta syntyvän jätteen ja muualle käsittelyyn tai hyödynnettäväksi toimitetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, toimitusajasta ja paikasta sekä tiedot lupamääräyksessä 3 tarkoitetuista jätteistä, joita laitoksella ei ole lupa vastaanottaa. Jätteet kirjataan ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) jäteluettelon mukaisesti. 33. Yhteenveto edellisen vuoden kirjanpidosta ja jätevesien tarkkailusta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosittain ilmoitettavat yhteenvetotiedot toimitetaan ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin sähköisesti tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Toiminnan muuttaminen Vakuus 34. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskukselle. 35. Seinäjoen kaupungin on asetettava euron pankkivakuus tai muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon, kaatopaikan käytöstä poistamisen ja jälkihoidon varmistamiseksi. Vakuus tulee toimittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa vakuuden suuruutta.

17 17 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska kaatopaikan sulkeminen voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säädösten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kaatopaikan pintarakenteen tiivistyskerrosta ei hyväksytä tehtäväksi turpeesta. Turvetta ei ole Suomessa käytetty kaatopaikan pintarakenteiden tiivistyskerroksessa eikä sen soveltuvuudesta pintarakenteen tiivistyskerroksen materiaaliksi ole tietoja eikä kokemuksia. Turvetta ei myöskään ole tuotteistettu kaatopaikkojen pintarakenteen tiivistysmateriaaliksi. Hakemuksen liitteenä ei ole esitetty riittävästi tietoja turpeen geoteknisistä ominaisuuksista eikä suojausvaikutuksen säilymisen edellyttämästä pitkäaikaiskestävyydestä. Kuivatuskerroksen materiaalin valintaperusteeksi ei ole hyväksytty suunnitelmassa esitettyä kunnallisteknisten töiden työselityksessä 02 esitettyä rakeisuuskäyrää, koska rakeisuuskäyrän ohjealueelle sijoittuva materiaali ei täytä lupapäätöksessä edellytettyä vedenläpäisevyysvaatimusta >1,0 x 10-3 m/s. Rakeisuuskäyrän mukainen materiaali on tarkoitettu tie- ja piharakentamiseen käytettävän suodatinkerroksen aineksen määrittämiseen, ei vettä hyvin johtavan kuivatuskerroksen materiaalin valintaan. Suodatinkerroksen tehtävänä on estää tie- ja kenttärakenteissa päällysrakenteen ja alusrakenteen materiaalien sekoittuminen keskenään sekä katkaista veden kapillaarinen nousu alusrakenteessa ylempiin rakennekerroksiin. Kaatopaikan kuivatuskerroksen tehtävänä on johtaa sadevesi mahdollisimman tehokkaasti pois rakenteesta ja vähentää tiivistyskerrokseen kohdistuvaa painetta. Tämän vuoksi esitetty, liian hienorakeinen materiaali ei sovellu kaatopaikan kuivatuskerroksen materiaaliksi. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta, lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta pilaantumista tai sen vaaraa tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Lupamääräysten perustelut Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa vain tietynlaisen jätteen käsittelyyn. (Lupamääräykset 1-6) Jos laitosalueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja jätelain 15 :n perusteella velvollinen, jos kuormaa ei jätelain 9 :n perusteella palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (Lupamääräys 5.) Kaatopaikan jälkihoidolla estetään terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja. Hakemuksessa on pääpiirteissään esitetty päällysrakenteen rakennekerrokset. Vaikka rakenne-

18 18 kerrokset sinällään ovat tavanomaisen jätteen kaatopaikalle riittävät, niin yksityiskohtaiset rakentamis- ja laadunvalvontasuunnitelmat puuttuvat. Kaatopaikalla jätetäyttöön suotautuvan veden määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä, joten pintarakenteen tiivistekerroksen vedenläpäisevyydelle on asetettu vaatimus k 1 x 10-8 m/s. Seinäjoen-Nurmon kaatopaikan pohjarakenteet eivät täytä tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakennevaatimuksia. Jotta vanhasta kaatopaikasta tuleva suotoveden määrä ja sitä kautta aiheutuva kuormitus saataisiin mahdollisimman vähäiseksi, tulee kaatopaikan pintarakenne rakentaa mahdollisimman tiiviiksi. Pintarakenteen tulee olla valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukainen. (Lupamääräykset 6 19) Valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaan kaatopaikkakaasu on kerättävä yhteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä. Jos kerättyä kaasua ei voida hyödyntää, on se käsiteltävä polttamalla. Valtioneuvoston päätöksen voimaan tullessa käytössä olevaan kaatopaikkaan sovelletaan voimaantulopäivää Hakemuksessa on esitetty kaatopaikkakäsittelyn alkavan hyödyntämällä tai polttamalla soihdussa lähtien. Ympäristökeskus on hyväksynyt kaatopaikkakaasujen käsittelyn hakemuksen mukaisesti. (Lupamääräys 20) Kaatopaikkavedet kerätään tasausaltaaseen ja johdetaan rinnevalutukseen. Tasausaltaasta lähtevien veden määrää on mahdollisuus säädellä. Kaatopaikan tarkkailutulosten mukaan järjestelmää pidetään toimivana. Rakenteet on pidettävä kunnossa. (Lupamääräykset 21 ja 22) Ulkona tapahtuvat toiminnot ovat alttiina tuulelle ja sateelle, joten roskaantumisen, maaperän pilaantumisen, laitosalueen ulkopuolelle aiheutuvan pölyämisen ja ympäristölle aiheutuvan muun haitan estämiseksi on tarpeen huolehtia laitosalueen siisteydestä sekä järjestää jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnot, materiaalien varastointi ja laitosalueella tapahtuva liikennöinti asianmukaisesti. (Lupamääräys 23) Jäteasetuksen 8 :n mukaan jätteiden käsittelypaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Haittaeläinten torjunnasta kaatopaikan sulkemisen yhteydessä on annettu määräys ympäristölle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (Lupamääräys 24) Melua koskeva lupamääräys on tarpeen meluhaittojen ehkäisemiseksi. Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 993/1992, Ympäristöministeriön ohje 1/1995, ympäristömelun mittaaminen). Laitoksen toiminnasta aiheutuvan melutason rajoittamisella estetään toiminnan melun aiheuttama kohtuuton rasitus sekä terveys- ja viihtyisyyshaitat ympäristön asuinkiinteistöillä (Lupamääräys 25) Varautumalla ennakkoon onnettomuus- ja vahinkotilanteisiin voidaan vähentää päästöjä ympäristöön. Ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteet edellyttävät haitallisten ympäristövaikutusten estämisen ennalta tai niiden rajoittamisen. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavista vahinkotilanteista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle toiminnan valvonnan toteuttamista varten. Pelastusviranomaisille tulee tiedottaa onnettomuuksista ja vahinkotilanteista ympäristövahinkojen torjunnan toteuttamista varten. (Lupamääräykset 28 ja 26)

19 19 Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvän toiminnan tarkkailua varten tulee jäteasetuksen mukaan hyödyntämis- ja käsittelypaikan pitäjän määrätä näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. (Lupamääräys 27) Toiminnan harjoittajan tulee olla selvillä toiminnan aiheuttamista päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen toiminnan valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Lupamääräykset 28-33) Ilmoitusvelvollisuus toiminnan muutoksista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. (Lupamääräys 34) Jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnalle on asetettava Ympäristönsuojelulain 42 :n mukainen vakuus tai esittää muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuus on tarpeen kiinteistöjen siivoamiseksi ja jätteiden ja ongelmajätteiden asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi, mikäli toimenpiteet jäävät toiminnanharjoittajalta suorittamatta toiminnan mahdollisen päättymisen yhteydessä. Vakuuden määrän perusteena ovat jätteiden määrä ja arvio niistä muodostuvien jätteiden ja ongelmajätteiden käsittelykustannuksista, sekä arvio kiinteistöllä olevien muiden jätteiden poistamiskustannuksista. Vakuuden suuruutta harkittaessa on otettu huomioon annetut lupamääräykset. Vakuus palautetaan kun luvan edellyttämät toimenpiteet on tehty. (Lupamääräys 35) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Ympäristölupa koskee kaatopaikan sulkemistoimenpiteitä, jälkihoitoa ja tarkkailua. Tämän vuoksi hakemusta lupamääräysten tarkistamiseksi ei ole tarpeen tehdä. (Ympäristönsuojelulaki 55 ) Korvattavat päätökset Tämä ympäristölupapäätös korvaa seuraavan laitosta koskevan päätöksen: Länsi-Suomen ympäristökeskus, ympäristölupapäätös Drno LSU-2004-Y-1214 (121).

20 20 Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YsL 86/2000) 6, 7, 8, 28, 31, 35-38, 41, 42, 43, 45, 45 ja 46, 52-56, 58, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (YsA 169/2000) 1, 6, 8-10, 14, 16-19, 23 ja 37 Jätelaki (JL 1072/93) 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus (JA 1390/93) 3, 3a, 5, 6, 7, 8, 9, 10 ja 22 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001). Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) 2 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään käsittelymaksua 2583 euroa. Maksu määräytyy lupahakemuksen vireille tulon aikana voimassa olleen ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) nojalla. Luvanhaltijan aloitteesta vireillepannun luvan muuttamista (ympäristönsuojelulain 58 ) koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen mukaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan maksu on 8610 euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelu Suomen ympäristökeskus