ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/12/1 Dnro PSAVI/301/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 108/12/1 Dnro PSAVI/301/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ristipalonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Ranua ja Ii Tainikoski Oy Työmiehenkuja Simo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 5 Varastointi ja jätteet... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 7 Tuotantoalueen nykytila... 7 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet... 8 Vesistö... 9 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Tarkastus Hakemuksen muutos ja täydennys Hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot Hakijan vastine hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta esitettyihin lausuntoihin Hakemuksen täydennykset A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohjeet MUUTOKSENHAKU... 36

3 3 HAKEMUS Tainikoski Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään ja muuttamallaan hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Ristipalonsuon 100,7 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Ranuan kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hakijalla on Ristipalonsuolla hallinnassaan vuokrasopimuksilla yhteensä 188 ha suoaluetta. Alueella on voimassa Rovaniemen maakuntakaava sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaava. Ristipalonsuo sijoittuu vaihemaakuntakaavassa M merkinnällä esitetylle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Ristipalonsuon länsipuolella, noin 1 km:n etäisyydellä, vaihemaakuntakaavassa on EO merkinnällä esitetty Ristisuon turvealue. Alue sisältää turvealueen sekä laajentumisalueen. Aluetta ei ole toteutettu. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ristipalonsuon turvetuotantoalueen suunniteltu pinta-ala on 100,7 ha, mistä 6,8 ha on auma-alueita. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan, ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta, joka käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen, aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta. Tuotannon arvioidaan päättyvän noin vuonna Tämän jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen ja sitä seuraavaan uuteen käyttömuotoon. Alue palautetaan vuokranantajalle ojituksiltaan metsätalouskäyttöön soveltuvana. Kuntoonpanovaihe on maanrakennustyötä, joka aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesienkäsittelyrakenteet, lasku- ja kokoojaojat ja reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 metrin välein. Sarkojen pinta-

4 kerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan tarvittaessa sarkaojat ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Alueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakukeräyksenä ja osin ympäristöturvetta mekaanisella kokoojavaunulla tai toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3 päätuotetta, jyrsinpolttoturvetta. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Kysynnän mukaan voidaan tuottaa mahdollisesti myös palaturvetta. Energiaturpeen pääkäyttöpaikkoja ovat Oulussa, Kemissä ja Rovaniemellä olevat voimalaitokset. Ympäristöturve menee lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti, eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Ristipalonsuon turvetuotanto ja siihen liittyvä kuljetus työllistävät välittömästi noin kolme henkilötyövuotta. Välillisiä työpaikkoja syntyy muun massa voimalaitoksissa sekä laitevalmistuksessa ja -huollossa. 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut, päisteputkipidättimet, kaksi padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettua laskeutusallasta sekä pintavalutuskenttä. Vedet johdetaan laskeutusaltaista ympärivuotisesti joko painovoimaisesti avo-ojituksin tai pumppaamalla pääjako-ojaan ja tästä edelleen sivujako-ojilla tai -putkilla pintavalutuskentälle. Hakija on ilmoittanut, että vesien johtamisen pitäisi mittausten mukaan onnistua alkuvaiheessa painovoimaisesti. Tuotannon edetessä ja kenttien kuluessa vesiä joudutaan jossakin vaiheessa pumppaamaan kentälle. Pintavalutuskentän pinta-ala on noin 4,0 ha ja valuma-alue 100,7 ha. Kentän pinta-ala on noin 4 % sen valuma-alueen pinta-alasta. Noin kaksi kolmasosaa kentästä on ojittamatonta suota. Yhdellä kolmanneksella on kaksi pohjois eteläsuuntaista ojaa ja yksi länsi itäsuuntainen oja. Ojat ovat osittain umpeenkasvaneita ja noin 0,5 metriä syviä. Ojien pohjasta turpeen alapintaan on noin 1,5 metriä. Ojat tukitaan ja täytetään kokonaisuudessaan ojista aikoinaan kaivetuilla maa- ja turvemassoilla. Hakijan ilmoituksen mukaan pintavalutuskenttää ei voida käytännössä sijoittaa kokonaan ojittamattomalle suoalueelle. Kentän sijoittaminen ojittamattomalle alueelle edellyttäisi laskeutusaltaiden siirtämistä pohjoisem-

5 maksi, jolloin lohkojen 1 3 vesiä ei hakijan mukaan voitaisi johtaa laskeutusaltaisiin painovoimaisesti, vaan ne jouduttaisiin joko pumppaamaan tai johtamaan syviä avo-ojia pitkin lohkojen 3 ja 4 välisen maastokohouman läpi. Lisäksi tuotantoalue pienenisi entisestään, ja lohko 4 jäisi lähes kokonaan pois tuotantoalueesta. Ristipalonsuon alueesta noin 41 ha on metsäojitettu. Metsäojitetun alueen aiheuttamaa kuormitusta voidaan arvioida käyttäen metsätalouskäytössä olevien valuma-alueiden veden mediaanipitoisuuksia Etelä-Suomessa: kiintoaine 3,9 mg/l, typpi 680 µg/l ja fosfori 27 µg/l. Suon ojittamattomalle osalle käytetään seuraavia ominaiskuormitusarvoja: kiintoaine 2,0 mg/l, typpi 500 µg/l ja fosfori 20 µg/l. Valuman arvona käytetään Palo-ojan keskivirtaaman mukaista valumaa 12,5 l/s/km 2. Edellä kuvattuja arvoja käyttäen alkuperäisen hakemussuunnitelman mukaiselta noin 108 ha:n hankealueelta nykyisin huuhtoutuviksi ainemääriksi (kg/v) saadaan: 5 Ala (ha) Kiintoaine Fosfori Typpi Ojittamaton ,3 131 Metsäojitettu ,4 110 Yhteensä ,7 241 Kuntoonpano- ja tuotantovaihe Turvetuotantoalueen kokonaisainevirtaama muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja toiminnan aiheuttamista päästöistä (nettopäästöt). Ristipalonsuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosipäästöt on laskettu Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella vuonna 2009 mitattujen pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Alkuperäisen hakemussuunnitelman mukaisen, noin 108 ha:n suuruisen tuotantoalueen päästöt (kg/v) olisivat tuotantoaikana likimain puolitoistakertaisia alueelta nykyisin huuhtoutuviin ainemääriin verrattuna: Brutto Netto Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat suurimmaksi osaksi turpeen pölyämistä tuotannon ja lastauksen aikana sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus keskittyy kesän tuotantokaudelle. Pölyn leviämiseen vaikuttavat varsinkin turpeen ominaisuudet (maatuneisuusaste ja kosteus), turpeen tuotantomenetelmä ja sääolot (erityisesti tuulen nopeus). Tulipaloriskin vuoksi tuotanto keskeytetään aina tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen

6 tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi. Tutkimustulosten ja laskeumamittausten perusteella turvetuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu pienenevän voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Ristipalonsuon tuotantoalueen läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta. 6 Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Melun kokeminen riippuu muun muassa etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä, onko välissä melun leviämistä estäviä maastonmuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Tutkimuksen mukaan turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydellä työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydelle). Puuston on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa loka huhtikuussa keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu tuotantoalueen tiestöä ja olemassa olevia yksityisteitä myöten Oulun, Kemin ja Rovaniemen suuntaan. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole asutusta.

7 Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kuntoonpanossa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. 7 Varastointi ja jätteet Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 400 litraa sekä muita voiteluaineita noin 50 kg. Voiteluaineita varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 3 tonnia. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 300 litraa, kiinteää öljyjätettä 30 kg, akkuja 100 kg, sekajätettä 6 m 3, aumamuovia 3 tonnia ja rautaromua 500 kg. Jäteöljy, muut ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja niitä varastoidaan tuotantoalueella niille osoitetuilla varastoalueilla paalattavaksi ja hyödynnettäväksi myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy jätejakeita, joihin sovelletaan kaivannaisjätteistä annettua asetusta (379/2008). Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään biopolttoaineena. Kivet käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta muodostuvat mineraalimaat käytetään taimikoiden kasvupohjana tai pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista nostettavalle lietteelle on vieressä toinen allas, josta kuivunut liete voidaan tarvittaessa siirtää tuotantokentille tai käyttää esimerkiksi työskentelyalueiden maisemointiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan arvion mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Tuotantoalue sijoittuu itä- ja pohjoisosistaan Ristipalonsuon alueelle sekä länsiosistaan Ristisuon alueelle. Ristipalonsuo ja Ristisuo ovat maisemallisesti laakeaa suo- ja rämemaastoa, jota elävöittävät pienimuotoiset matalat ja pitkulaiset kangaskumpareet sekä kaukaiset reunametsät.

8 Tuotantoalue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Metsäkasvillisuudeltaan alue on Pohjanmaan Kainuun metsävyöhykettä ja suokasvillisuudeltaan Pohjanmaan Kainuun aapasuovyöhykettä. Ristipalonsuosta suurin osa on ojittamatonta nevaa. Yleisimmät suotyypit ovat keskiosien rimpineva, lyhytkorsineva ja varsinainen saraneva. Ristisuon yleisimmät suotyypit ovat lyhytkortinen neva, varsinainen saraneva sekä pallosararäme. Ojittamatonta avosuota on noin puolet. Ojitusta on molempien soiden reunoissa. Ristisuon lintulajeista yleisimmät olivat niittykirvinen, keltavästäräkki ja liro. Ristisuo on pienipiirteinen suo, josta puuttuvat vetelät liejukot ja allikot. Tästä syystä suon linnustosta puuttuu muuten ranualaisille soille tyypillisiä lajeja, kuten kapustarinta ja kaikki vesilinnut joutsenta lukuun ottamatta. Alueelta ei ole tiedossa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja eliölajeja tai luontokohteita eikä muita erityisiä luontoarvoja. Ristipalonsuon kuntoonpanon ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu kokonaan avoimeksi, kasvipeitteettömäksi kentäksi. Muutokset maisemassa eivät näy kauas. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, jolloin maisemassa tapahtuu uusi muutos. Alueelle kaivettavat ojat ja altaat lisäävät vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan aikana metsästys estyy, mutta tuotantokauden ulkopuolella se on mahdollista. Turvetuotantoalueilla viihtyviä metsästettäviä lajeja ovat hirvi, jänis, teeri, telkkä, sinisorsa ja tavi. 8 Asutus ja maankäyttö Ristisuon läheisyydessä ei ole asutusta. Lähin rakennettu pysyvän asutuksen kiinteistö sijaitsee alueen luoteispuolella, Hosion kylässä, noin 9 km:n etäisyydellä. Lähin vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee tuotantoalueen eteläpuolella Palolammen itärannalla noin 3 km:n etäisyydellä. Ristisuon ympäristössä on sekä luonnontilaisia soita että käsiteltyjä metsätalousvaltaisia alueita. Viljelymaita lähimaastossa ei ole. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Marjastukseen ja sienestykseen soveltuvia alueita tuotantoalueen ympäristössä on runsaasti. Toiminnasta voi ajoittain johtua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Asutukselle pölystä ei suurien etäisyyksien vuoksi aiheudu rasitusta. Turvepölystä ei ole haittaa myöskään ympäröiville suo- ja metsämaille. Tuotantokauden aikana melu keskittyy tuotantoalueen lähiympäristöön sekä turpeen kuljetusreiteille. Melulle asetetut ohjearvot eivät tule ylittymään asutuissa kohteissa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Ristipalonsuon alue ei kuulu Natura verkoston kohteisiin, eikä selvitysalueen lähistöllä ole kansainvälisesti tai kansallisesti arvokkaita kohteita. Lähimmät Natura-kohteet ovat Simojoen, Litokairan ja Käärmeaavan Natura-alueet. Simojoen Natura-alue sijaitsee noin 7 km:n etäisyydellä ja Litokairan ja Käärmeaavan Natura-alueet noin 8 km:n etäisyydellä Ristipalonsuosta. Hieman kauempana, Kuivaniemen puolella, sijaitsee Jänessuon

9 Natura-alue. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankkeella ei ole vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin. Ristipalonsuon kasvillisuusselvityksen yhteydessä alueella ei tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Lisäksi uhanalaisten eliölajien mahdolliset esiintymät on tiedusteltu Suomen ympäristökeskukselta, eikä niitä ole löydetty. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia uhanalaisia luontotyyppejä eikä vesilain 15 a tai 17 a :ssä tarkoitettuja kohteita. Pienvesien suojelua koskevien säännösten tarkoittamaa poikkeusluvan tarvetta ei näin ollen ole. Alueella ei ole arvokkaita perinnemaisemakohteita eikä metsälain 10 :ssä tarkoitettuja kohteita. Ristisuolla sijaitsee kangasmetsäsaareke, joka on kuitenkin kooltaan yli 2 ha. Alle 1 ha:n kokoiset kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla on yksi metsälain mukaisista suojeltavista kohteista. Alueelta ei ole löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ristipalonsuon suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähimpiin pohjavesialueisiin on yli 8 km:n etäisyys. Suunnitellusta turvetuotannosta ei näin ollen aiheudu haittaa pohjavesille. 9 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan purkuojalla alueen itäpuolella virtaavaan Palo-ojaan, joka laskee noin 2 km:n päässä hankealueesta Palolampeen. Lammesta vedet virtaavat edelleen Palo-ojaa pitkin Hamarinjärveen ja pienen Hamarinjärven kautta Hamarinjokea pitkin Kuivajokeen ja lopulta Perämereen. Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Kuivajoen vesistöalueeseen (63) kuuluvalla Hamarinjoen valuma-alueella (63.07). Kuivajoen vesistöalueen pinta-ala on km 2 ja järvisyys 2,7 %. Hamarinjoen laskukohdalla Kuivajoen valuma-alueen pinta-ala on arviolta 930 km 2. Hamarinjoen valuma-alueen pinta-ala on 198 km 2 ja järvisyys 2,0 %. Tuotantoaluetta lähinnä oleva jatkuvatoiminen Kuivajoen virtaamanmittausasema sijaitsee Ravaskan kohdalla, noin 30 km Hamarinjoen liittymästä alavirtaan. Ravaskan (F = km 2 ) virtaamien keskimääräiset tunnusluvut jaksolla ovat: HQ 264 m 3 /s MHQ 184 m 3 /s MQ 18,4 m 3 /s MNQ 2,7 m 3 /s NQ 1,3 m 3 /s.

10 Virtaamat Hamarinjoen suulla sekä Kuivajoessa Hamarinjoen laskukohdassa on arvioitu Kuivajoen vuosien virtaamatietojen perusteella. Kesäajan yli- ja alivalumina on käytetty arvoja 25 ja 3 l/s km 2. Valumien perusteella lasketut virtaamat (m 3 /s) ovat: 10 Hamarinjoen suu Kuivajoki Hamarinjoen laskukohdalla koko vuosi MQ 2,8 13,4 joulu maaliskuu MQ 0,99 4,6 kesä syyskuu MHQ 4,9 23,3 MQ 2,2 10,1 MNQ 0,59 2,8 Palo-ojan ja Palolammen arvioidut virtaamat (m 3 /s) ovat: Valuma-alue MNQ MQ MHQ (ha) Palo-oja laskuojan kohdalla 16 0,01 0,2 3,3 Palolampi 18 0,01 0,2 3,7 Palo-ojasta ja Palolammesta ei ole aikaisempaa vedenlaadun tarkkailutietoa. Lupahakemuksen laatimisen yhteydessä tehtyjen mittausten perusteella Palo-ojan ja Palolammen vedenlaatu on ollut seuraava: Kiintoaine (mg/l) COD Mn (mg/l) Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) ph Fe (µg/l) Sähkönjoht. (ms/m) PO 4-P (µg/l) NH 4-N (µg/l) Palo-oja purkuojan 9, , , yp. Palo-oja purkuojan 2, , , ap. Palolampi 8, , ,1 <5 40 Havaintojen perusteella Palo-ojan ja Palolammen vesi on runsashumuksista ja hapanta. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella vesi on rehevää. Hamarinjärven vedenlaadusta on tietoa vain yhdeltä havaintokerralta : Alkal. O 2 O 2 COD Mn Kok.P Kok.N ph Fe Sameus Sähkönjoht. Väri (mmol/l) (%) (mg/l) (mg/l) (µg/l) (µg/l) (µg/l) FTU (ms/m) (mgpt/l) 0, ,1 15, , ,8 5,0 80 Tulosten perusteella Hamarinjärven vesi on runsashumuksista ja hapanta. Kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuden perusteella vesi on ollut lievästi rehevän tai rehevän veden luokkaa. Hamarinjoen happitilanne on vuosina ollut keskimäärin hyvä. Vesi on ollut lievästi hapanta tai neutraalia (ph 6,1 7,4), keskimäärin hyvin tummaa sekä humus-, ravinne- ja rautapitoista. Kesänaikaiset ravinnepitoisuudet ilmentävät lievää rehevyyttä tai rehevyyttä. Kiintoaine- ja humuskuormitus lisää omalta osaltaan rantojen ja suvantopaikkojen pohjan liet-

11 tymistä. Hamarinjoen alaosalla veden kemiallinen hapenkulutus ja fosforipitoisuus ovat vuosien aikana lisääntyneet. Kiintoaineen ja typen pitoisuuksissa ei sen sijaan ole ollut suurta vaihtelua. Vuonna 2009 veden fosfori- ja typpipitoisuus oli Hamarinjoen alaosalla kesällä alhainen, ja kiintoainetta vedessä ei ollut juuri lainkaan: 11 Havainto- t Happi ph Sähkönjoht. COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 2+3-N NH 4-N Väri Kiintoaine Fe aika o C mg/l kyll. % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg Pt/l mg/l µg/l ,1 12,0 82 6,8 9, , ,1 7,9 84 7,3 6, < < ,7 8,4 85 7,4 7, < < keskiarvo heinä elokuu 16,9 8,2 85 7,4 6, < < Kuivajoen yläosalla (Myllykankaan havaintopaikalla) veden happitilanne on vaihdellut vuosina hyvästä huonoon. Vesi on ollut keskimäärin lievästi hapanta ja ajoittain selvästi hapanta, etenkin toukokuussa 2000 ja 2001 (ph 5,6 ja 5,4). Vesi on ollut keskimäärin hyvin tummaa sekä humus-, ravinne- ja rautapitoista. Kesäajan keskimääräiset ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ilmentävät rehevyyttä. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet melko korkeita, mutta ne ovat vaihdelleet huomattavasti (0,5 24 mg/l). Kuivajoen keskiosalla veden laatu on ollut hyvin samankaltainen kuin joen yläosalla. Happitilanne on vaihdellut tyydyttävästä hyvään. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet 1,5 15 mg/l. Myös alempana, rautatiesillan kohdalla ja Kuivajoen suulla, vesi on ollut tummaa sekä humus-, rauta- ja ravinnepitoista. Veden happipitoisuus on ollut rautatiesillan kohdalla keskimäärin korkea. Molemmilla havaintopaikoilla vesi on ollut lievästi hapanta. Kesänaikaiset ravinnepitoisuudet ilmentävät rehevyyttä. Kiintoainepitoisuudet ovat olleet keskimäärin matalampia (keskiarvo 3,9 4,5 mg/l) kuin Kuivajoen ylemmillä havaintopaikoilla, mutta pitoisuusvaihtelut ovat olleet melko suuria. Kuivajoen yläosalla kemiallinen hapenkulutus sekä typpi- ja kiintoainepitoisuudet ovat lievästi kasvaneet. Selvintä on ollut kiintoainepitoisuuden kasvu. Kuivajoen rautatiesillan havaintopaikalla kemiallinen hapenkulutus on kasvanut selvimmin, kun taas kiintoaine- ja typpipitoisuudet ovat lievästi laskeneet. Fosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa selvää kehitystä vuosien aikana. Ympäristöviranomaisten tekemän, vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Hamarinjoen latvaosa kuuluu luokkaan tyydyttävä. Muutoin joki kuuluu luokkaan hyvä. Kuivajoki on luokiteltu tyydyttäväksi. Kalastus ja kalasto Palojoen kalakantaan kuuluvat Lapin ELY-keskuksesta ja Simojoen kalastusalueelta saatujen tietojen mukaan ahven, hauki ja särki sekä todennäköisesti harjus. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Kalanistutuksista ei ole saatu tietoa. Hamarinjoella harjoitetaan pienimuotoista vapakalastusta. Joella kalastaa arviolta henkilöä. Saalis on pääasiassa haukea, ahventa ja harjusta. Harjuskanta on 1990-luvulta lähtien ilmeisesti taantunut Hamarinjoella kuten Kuivajoellakin.

12 Kuivajoen yhteistarkkailuun liittyvien kalastustiedustelujen mukaan Hamarinjoella kalasti vuosina 1997 ja 2001 arviolta 7 9 taloutta, jotka olivat joko paikallisia tai alueella maata omistavia. Kokonaissaalis oli molempina vuosina pieni. Vuonna 1997 saalis oli 40 kg, mistä yli 80 % oli haukea ja ahventa. Niiden lisäksi saatiin särkeä 5 kg ja harjusta 2 kg. Vuonna 2001 saalis oli vain 5 kg harjusta. Kalastajien mukaan Hamarinjoen kaloissa esiintyy ajoittain mudan makua. Hamarinjoen kalastoon kuuluvat ainakin harjus, hauki, ahven, made, särki, mutu, kivisimppu ja kivennuoliainen. Hamarinjoen alaosalla on tehty sähkökoekalastuksia vuosina 1994 ja Koealojen kalasto oli pääasiassa harjusta, kivisimppua ja kivennuoliaista. Ylemmällä koealalla harjukset olivat kesänvanhoja poikasia. Vuonna 1996 poikasia oli runsaasti: 19 yksilöä aarilla. Alemmalla koealalla oli tuolloin kesänvanhojen poikasten lisäksi myös 2- ja 4-vuotiaita yksilöitä. Haukea saatiin molempina vuosina vain hiukan. Lisäksi saatiin vaihtelevasti madetta ja mutua. Hamarinjoessa ei ole rapukantaa. Kainuun TE-keskuksen kalanistutusrekisterin mukaan Hamarinjokeen ei ole tehty istutuksia. Kuurtosuon kalatalousmaksut on käytetty Oijärven kunnostushankkeen tehokalastuksen ja vesikasvien niiton kuluihin. 12 Ekologinen tila Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Kuivajoen vesistön vesimuodostumat kuuluvat vesienhoitoalueen pohjoisiin vesistöihin. Pintavesityypiltään Kuivajoki kuuluu suuriin turvemaiden jokiin ja Hamarinjoki keskisuuriin turvemaiden jokiin. Kumpikaan joki ei ole voimakkaasti muutettu. Kuivajoen pääuoman ekologinen tila on hyvä. Hamarinjoelle, Palo-ojalle tai Palolammelle ei ole tehty ekologista luokittelua eikä niitä ole tarkasteltu toimenpiteiden suunnittelussa. Vesistön muu kuormitus ja sen vaikutukset Hamarinjoen valuma-alue on valtaosin metsää ja metsäojitettua suota, ja jokeen kohdistuva kuormitus on pääasiassa peräisin metsätaloudesta. Myös koko Kuivajoen vesistöalueen metsiä ja soita on ojitettu runsaasti. Mittavista ojituksista ja metsänhoitotoimista johtuen luonnontilaisia metsäja suoalueita on enää vähän jäljellä. Pistemäinen kuormitus on Hamarijoen valuma-alueella vähäistä. Hamarinjoen yläosalle johdetaan Kompsasuon kuivatusvesiä noin 50 ha:n alueelta ja keskiosalle Kuurtosuon vedet noin 170 ha:n alueelta. Valuma-alue on käytännössä asumatonta, ja joki on Kuivajoen sivujoista luonnontilaisin. Kuivajoen vesistöalueella oli vuonna 2004 turvetuotannossa yhteensä ha suota. Kesällä 2009 Kuurtosuon turvetuotantoalueen nettopäästöt Hamarinjokeen olivat 4,0 kg kiintoainetta, 0,01 kg fosforia ja 0,9 kg typpeä vuorokaudessa. Kuurtosuon kuivatusvesien keskimääräinen fosforipitoisuus oli alle 20 g/l. Kompsasuon turvetuotantoalueen nettopäästöt Hamarinjokeen olivat 0,3 kg kiintoainetta, 0,01 kg fosforia ja 0,1 kg typpeä vuorokaudessa.

13 Kuurtosuon turvetuotantoalueen päästöjä on arvioitu tuotantoalueen jätetyssä ympäristölupahakemuksessa. Arvion mukaan niiden vaikutus Hamarinjoen vedenlaatuun on tuotantokaudella melko vähäinen. Keskimääräisessä virtaamatilanteessa vuosina 2006, 2008 ja 2010 turvetuotantoalueen bruttopäästöjen on arvioitu lisäävän fosforipitoisuutta 0,3 0,4 g/l ja typpipitoisuutta 7 9 g/l. Suurimmillaan pitoisuuslisäykset ovat arvion mukaan ylivirtaamatilanteessa (fosfori 0,6 0,7 g/l ja typpi g/l). Kuurtosuon turvetuotantoalueen päästöjen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat Hamarinjoen vedenlaatuun verrattuna niin pieniä, ettei merkittäviä vaikutuksia vesistön tilaan arvioitu olevan. Kiintoaineen laskeutumista vesistön pohjalle aiheutuu myös luonnonhuuhtouman ja muun muassa metsäojitusten vaikutuksesta, eikä turvetuotannon osuutta tästä voida erottaa. Kesän rankkasateiden yhteydessä jokisuun kiintoaine-, humus- ja ravinnepitoisuuksissa voi olla havaittavissa lievää kohoamista turvetuotantoalueelta tulevien päästöjen takia, mutta vaikutukset ovat ohimeneviä. Typpipäästöt saattavat jossain määrin lisätä lähimmän purkuvesistön rehevyyttä, sillä minimiravinteena vesistöalueella on enimmäkseen ollut typpi. Kuivajoessa Kuurtosuon päästöjen vaikutuksia ei vesistön suuremmasta virtaamasta johtuen ole käytännössä havaittavissa. Suurimmillaan fosforipitoisuuden lisäyksen on arvioitu olevan Kuivajoessa 0,15 g/l kuntoonpanon aikana vuonna 2008 ja typpilisäyksen 6 g/l. Kiintoaine- ja humuspitoisuuksissa ei ole arvioitu tapahtuvan juurikaan muutoksia. Ympäristölupavirasto on pitänyt Turveruukki Oy:n esittämiä arviota pitoisuuslisäyksistä Hamarin- ja Kuivajoessa suuruusluokaltaan oikeina. Kuurtosuon ympäristölupapäätöksessä määrätyllä tavalla johdettavat vedet eivät ympäristölupaviraston ennakkoarvion mukaan muuta alapuolisen vesistön yleistä käyttökelpoisuusluokitusta. Myöskään muilta samalla vesistöalueella sijaitsevilta turvetuotantoalueilta johdettavien vesien yhteisvaikutukset huomioon ottaen Kuurtosuon ravinnekuormituksen ei ole arvioitu aiheuttavan niin merkittävää vesistön rehevöitymistä, että luvan myöntäminen olisi estynyt. Kompsasuon nettopäästöt Hamarinjokeen olivat kesän 2009 tarkkailutulosten perusteella fosforin osalta yhtä pienet kuin Kuurtosuon nettopäästöt ja kiintoaineen sekä typen osalta huomattavasti pienemmät. Näin ollen Kompsasuon turvetuotannon vaikutuksen alapuolisen vesistön veden laatuun ei arvioida olevan suurempi kuin Kuurtosuon. Nykyisellään tarkkailuvelvollisten kuormittajien vaikutukset Kuivajoen vedenlaatuun ovat varsin pieniä. Kuivajoen heikko vedenlaatu ja rehevyys johtuvat suurimmaksi osaksi vesistöalueen hajakuormituksesta ja merkittävässä määrin luonnonhuuhtoumasta. Myös Oijärven ajoittain heikko vedenlaatu sekä säännöstely vaikuttavat omalta osaltaan vesistön tilaan. Säännöstelystä johtuen Kuivajoen virtaama ja veden vaihtuvuus voi vaihdella suuresti. Vuonna 2009 Kuivajoen turvetuotannon päästöt vesistöön olivat pienempiä kuin edellisvuonna, vaikka kuntoonpano- ja tuotantopinta-ala olivat kasvaneet. Turvetuotantoalueet muodostavat suurimman osan vesistöalueen pistekuormituksesta, mutta tästä huolimatta turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen osuus Kuivajoen alaosan ainevirtaamista oli vain 2 3 %. Näin ollen Kuivajoen vedenlaatuun ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia, vaikka turvetuotantoala vesistöalueella tulevaisuudessa jossain määrin li- 13

14 sääntyisi. Jo ojitettujen soiden mahdollinen ottaminen turvetuotantoon ei aiheuta niin suurta vesistökuormitusta kuin luonnontilaisen suon kuntoonpano turvetuotantoon. 14 Arvio toiminnan vaikutuksista vesistön tilaan Laskennallisesti arvioituna hankkeen aiheuttamat bruttopitoisuuslisät Palolammessa ovat tuotantovaiheessa kiintoaineen osalta 0,3 mg/l, fosforin osalta 1,7 µg/l ja typen osalta 58 µg/l. Vastaavat pitoisuuslisäykset Hamarinjoessa laskussa Kuivajokeen ovat kiintoaineen osalta alle 0,1 mg/l, fosforin osalta 0,1 µg/l ja typen osalta 5 µg/l. Edellä esitetyt pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita, ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistöjen nykyistä vedenlaatua tai vesistössä tapahtuvaa sedimentaatiota. Laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat siten yliarvioita. Ristipalonsuon turvetuotannosta aiheutuu vain vähäistä ravinnepitoisuuksien nousua purkuvesistönä toimivassa Palo-ojassa ja Palolammessa. Vesistössä alaspäin mentäessä vaikutukset vähenevät siten, että Hamarinjoen alajuoksulla Ristipalonsuon turvetuotannosta aiheutuvien vaikutusten voidaan katsoa olevan merkityksettömiä. Ristipalonsuon ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutukset alapuolisessa Palolammessa ovat hakijan arvion mukaan vähäisiä, eikä niitä voida erottaa muiden samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavien tekijöiden, kuten maa- ja metsätalouden ja asutuksen vaikutuksista. Perustetta kalatalousvelvoitteelle tai kalatalousmaksulle ei hakijan mukaan ole olemassa. Hakijan arvion mukaan Ristipalonsuon turvetuotannolla ei ole vaikutusta vesienhoitosuunnitelman tilatavoitteiden saavuttamiseen. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä, pelastusviranomaisille toimitettava pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista, kuten

15 ojituksista, tuotannosta, vesiensuojelutöistä, näytteenotosta, mahdollisista valituksista ja sääoloista. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu niiden vaikutuksista ympäristössä. Hakemukseen liitetyssä, päivätyssä Ristipalonsuon turvetuotantoalueen tarkkailuohjelmassa päästöjen vaikutuksia esitetään selvitettäväksi Palo-ojan ja Palolammen vedenlaadun tarkkailun avulla. 15 Hakijan perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Hakijalla on tarve kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Hakija esittää vakuudeksi euron omavelkaista takausta. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa tiedoilla Hamarinjoen virtaamista, vedenlaadusta, kalastuksesta ja kalastosta sekä Hamarinjoen ja Oijärven alapuolisen Kuivajoen kuormituksesta, arviolla Ristipalonsuon päästöjen vaikutuksista Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen sekä asianosaistiedoilla. Hakija on täydentänyt hakemustaan tuoreemmilla vedenlaatutiedoilla, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla, sammakkoeläinselvityksellä, selvityksellä luonnonsuojeluasetuksen liitteissä 2 ja 5 mainittujen matelijoiden, nilviäisten, perhosten, kovakuoriaisten ja korentojen mahdollisesta esiintymisestä sekä asianosaisten yhteystiedoilla. Hakija on muuttanut hakemustaan pintavalutuskentän sijainnin osalta sekä täydentänyt hakemustaan muun muassa uudella tuotantosuunnitelmakartalla ja uusilla pinta-alatiedoilla. Hakija on toimittanut korjatun tuotantosuunnitelmakartan ja korjatut pinta-alatiedot. Hakija on täydentänyt hakemustaan selvityksellä mahdollisuudesta sijoittaa pintavalutuskenttä kokonaan ojittamattomalle alueelle ja selvityksellä vesien johtamisesta pintavalutuskentälle. Tarkempi selostus hakemuksen täydennyksistä ja muutoksesta on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Ranuan ja Iin kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kuriirilehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueilta, Lapin ja Kainuun ELY-keskuksilta kalatalousviranomaisina, Ranuan ja Iin kunnilta, Ranuan ja Iin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Ranuan kunnan kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaisilta.

16 Hakemuksen toimitetun ja korjatun muutoksen ja täydennyksen johdosta on pyydetty lausuntoa edellä mainituilta viranomaisilta. 16 Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lapin ELY-keskus on todennut, että kaavoitustilanne on esitetty hakemuksessa asianmukaisesti. Vaihemaakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitettua Ristipalonsuon aluetta voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asutukseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Vuonna 2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyminen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. ELY-keskus on korostanut myös maa- ja metsätalousministeriön johdolla laaditun niin sanotun suostrategian sekä hallitusohjelman linjauksia, joiden mukaan turvetuotanto ohjataan ojitetuille ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Tuotantoalueeksi suunnitellut suot, Ristipalonsuo ja Ristisuo, ovat reunojaan lukuun ottamatta luonnontilaisia. Ilmakuvatarkastelun perusteella aapasuon reunaojitus ei ole estänyt suon luonnollista vaihettumista kangasmetsään, eikä suokasvillisuudessa ole kuvauksen perusteella havaittavissa muutoksia muutoin kuin reunavyöhykkeellä. Luontoselvityksen mukaan alueet ovat suotyypeiltään valtaosin erilaisia nevoja, eikä uhanalaisia suotyyppejä ole löydetty. Hakemuksen liitteenä olevan, GTK:n tekemän turvetutkimusselostuksen mukaan Ristipalonsuolta on havainto luonnontilaisesta rimpiletosta. Kaikki lettotyypit ovat vuonna 2008 tehdyn luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan uhanalaisia koko maassa. Luontoselvityksen mukaan alueella ei havaittu uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. ELY-keskus on huomauttanut, että soiden lajistollisen arvon selvittämiseksi on tunnistettava myös uhanalaiset sammallajit ja että selvityksen tekijän ammattitaitoa niiden tunnistamisen osalta ei ole mahdollista arvioida. Valtaosa suunnitellusta tuotantoalueesta on ELY-keskuksen arvion mukaan suhteellisen niukkaravinteista tai keskiravinteista suota, jolla ei ole lajistollisia erityisarvoja. Edellä mainittu GTK:n selvitys antaa kuitenkin ELY-keskuksen mukaan viitteitä siitä, että alueen luonnonsuojelullisesti arvokkaimpia alueita ei ole luontoselvityksessä tunnistettu. ELY-keskus on todennut, että alueen muutonaikaisesta merkityksestä linnustolle ei ole tietoa ja ettei luonnonsuojeluasetuksen liitteiden 2 ja 5 mukaisten eläinlajien mahdollista esiintymistä koskeva kooste tuo uutta tietoa alueen luonnonarvojen tunnistamiseksi. Tehtyä viitasammakkoinventointia ELY-keskus on kuitenkin pitänyt riittävänä sen varmistamiseksi, ettei lajia esiinny alueella.

17 Kuivajoki on Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi, mutta ELY-keskuksen mukaan veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat lähellä hyvän ja tyydyttävän rajaarvoa ja ilmentävät rehevähköjä olosuhteita. Ristipalonsuon turvetuotannon päästöjen vaikutukset tulevat kohdistumaan voimakkaimmin Palolammen yläpuoliseen Palojokeen ja Palolampeen, joissa kiintoaine- ja ravinnepäästöt voivat aiheuttaa rehevöitymistä ja liettymistä. Palolampi pidättää ELY-keskuksen arvion mukaan suurimman osan vesistöön kohdistuvista kiintoaine- ja ravinnepäästöistä, eivätkä toiminnan vaikutukset Hamarinjokeen ja Kuivajokeen liene kovin suuria. Vaikka päästöt eivät yksinään vaikuttaisikaan Kuivajoen hyvän tilan ylläpitämiseen, ne muodostaisivat kuitenkin osan jokeen kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Vesienhoitosuunnitelmassa todetaan Kuivajoen hyvän tilan säilymisen olevan epävarmaa ja edellyttävän laajamittaisia kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Siten uuden turvetuotantoalueen avaaminen Kuivajoen vesistöalueelle on ristiriidassa vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden kanssa. ELY-keskus on huomauttanut lisäksi, että päästöjen kontrollointi edellyttää vesienkäsittelyrakenteiden tarkkailua ja kunnossapitoa, kuten lietekuoppien ajoittaista tyhjennystä ja oikovirtausten estämistä pintavalutuskentällä. ELY-keskus on todennut, että Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa painotetaan turvetuotannon sijoittumisen ohjaamista ensisijaisesti jo ojitetuille alueille, ja katsonut, että vesienhoitosuunnitelman ohjauskeinot tulisi ottaa lupakäsittelyssä huomioon. Toiminnan aiheuttamasta pölystä ja melusta ELY-keskus ei ole arvioinut aiheutuvan kohtuutonta rasitusta asutukselle. 2. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut suunnitellun tuotantoalueen sijaitsevan Lapin ELY-keskuksen puolella, mutta vesistövaikutusten ulottuvan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen puolelle. ELY-keskus on lausunnossaan ottanut kantaa vain vesienkäsittelyrakenteisiin ja vesistöön kohdistuviin vaikutuksiin. ELY-keskus on huomauttanut, että Ristipalonsuon suunniteltu pintavalutusalue on hakemustekstin mukaan ojittamatonta suota, mutta suunnitelmakartan ja ilmakuvan perusteella alue on ojitettu. ELY-keskuksen käsityksen mukaan suon ottaminen turvetuotantoon saattaisi lisätä Hamarinjoen ja Kuivajoen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta hakemuksessa esitettyä enemmän, sillä ennestään ojitetulle alueelle sijoitetun vesienkäsittelyrakenteen toiminta on tarkkailutulosten perusteella todettu epävarmaksi: etenkin veden fosforipitoisuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen on todettu nousevan. ELY-keskus on lisäksi huomauttanut, että hakemuksessa ei ole arvioitu erikseen eristysojien aiheuttamaa kuormitusta eikä sitä, miten vesienkäsittelyrakenteet toimisivat ylivirtaamatilanteessa. ELY-keskus on todennut, että vesistön kuormituksen lisääminen ei ole Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista. Kuivajoen pääuoman ekologinen tila on luokiteltu hyväksi, mutta vesienhoitosuunnitelmassa hyvän tilan säilyminen ilman lisätoimenpiteitä on todettu epävarmaksi. Toimenpideohjelmassa Kuivajoelle onkin esitetty laajamittaisesti kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Keskeisimpiä ovat ne lisätoimenpiteet, joilla vähennetään ravinne- ja kiintoainekuormitusta maa- ja metsätaloudessa sekä peruskuivatuksissa. 17

18 18 3. Kainuun ELY-keskus / Kalatalous 4. Ranuan kunnanhallitus 5. Iin kunnanhallitus Kainuun ELY-keskus on yleisen kalatalousedun valvontaviranomaisena katsonut, ettei edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiseksi Ristipalonsuon turvetuotannolle ole ja että hakemus on hylättävä. ELY-keskus on todennut, että Kuivajoen vesistön vedet ovat ravinteikkaita sekä varsin rauta- ja humuspitoisia, mikä osittain johtuu soiden suuresta osuudesta valuma-alueella, mutta myös eri lähteistä tulevasta kuormituksesta. Vesistön keskusjärvi, Oijärvi, on rehevöitynyt, ja sen vedenlaatu on heikko. Järven huonolaatuinen vesi vaikuttaa heikentävästi myös Kuivajoen tilaan. Kuivajoen vesistössä on alkuperäinen harjuskanta, joka on kuitenkin taantunut. Jokeen nousee jonkin verran myös merilohta, joka sähkökalastustietojen perusteella lisääntyy luontaisesti. Kuivajoen merkitys virkistyskalastuskohteena on paikallista laajempi, ja joen alaosalla ja meriedustalla harjoitetaan myös kaupallista pyyntiä. Kuivajoen vesistöalueelta on raportoitu tyypillisiä ravinne- ja kiintoainekuormitukseen liittyviä kalataloudellisia haittoja, kuten pyydysten likaantumista ja kalojen makuvirheitä. Ristipalonsuolta vesistöön johdettava kuormitus vahvistaisi haittoja osaltaan. ELY-keskus on todennut, että viimeaikaisessa lupakäytännössä kuormituksen lisäämiselle Kuivajoen vesistöalueella ei ole katsottu olevan edellytyksiä. Pienen Hirvisuon (PSY 9/09/1), Kastellinaavan (PSAVI/129/10/1) ja Karhunpesämaasuon (PSAVI/133/10/1) turvetuotantoa koskeneet hakemukset on hylätty muun muassa sillä perusteella, että toiminnasta on yhdessä muun kuormituksen kanssa katsottu aiheutuvan kalastuksen osalta ympäristönsuojelulain 42 :ssä tarkoitettua yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista. Ympäristön tila ja kuormitus alueella eivät ole päätösten antamisen jälkeen muuttuneet oleellisesti parempaan suuntaan. Ranuan kunnanhallitus on katsonut, että lupaharkinnassa ja vesienkäsittelyrakenteiden riittävyyden arvioinnissa tulee ottaa huomioon Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma. Ohjelman mukaan Kuivajoen vesistön nykytila on hyvä. Tilan säilyminen hyvänä vuoteen 2015 ilman lisätoimenpiteitä on kuitenkin epävarmaa, ja tilatavoitteen saavuttamiseksi on arvioitu tarvittavan laajamittaisia ravinne- ja kiintoainekuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Toimenpideohjelman mukaan Kuivajoen keski- ja yläosalla sekä Hamarijoen valuma-alueella kuormituksen vähentämisen pääpaino kohdistuu metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamaan kuormitukseen. Kunnanhallitus on todennut lisäksi, että hakemuksessa tulisi esittää liikenteen määrä ja vaikutukset. Iin kunnanhallitus on katsonut, että mikäli hakijalle myönnetään ympäristölupa, kuivatusvesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lisäksi kunnanhallitus on todennut, että Kuivajoen valuma-alueella tulee ottaa uusia turvetuotantoalueita käyttöön vain sitä mukaa, kun käytössä olevia soita poistuu tuotannosta.

19 Kunnanhallitus on todennut Hamarinjärven ja Hamarinjoen rantojen olevan lähes asumattomia, joten asutuksen aiheuttamat päästöt vesistöön ovat vähäisiä. Maaperän käsittely on kuitenkin heikentänyt Hamarinjärven ja Hamarinjoen vedenlaatua. Kuivajoen vesistön kuormitusta lisää valumaalueen turvetuotanto. 6. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta on Ranuan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena katsonut, että lupaharkinnassa ja vesienkäsittelyrakenteiden riittävyyden arvioinnissa tulee ottaa huomioon Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma. Ohjelman mukaan Kuivajoen vesistön nykytila on hyvä. Tilan säilyminen hyvänä vuoteen 2015 ilman lisätoimenpiteitä on kuitenkin epävarmaa, ja tilatavoitteen saavuttamiseksi on arvioitu tarvittavan laajamittaisia ravinne- ja kiintoainekuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Toimenpideohjelman mukaan Kuivajoen keski- ja yläosalla sekä Hamarijoen valuma-alueella kuormituksen vähentämisen pääpaino kohdistuu metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamaan kuormitukseen. Ympäristölautakunta on todennut lisäksi, että hakemuksessa tulisi esittää liikenteen määrä ja vaikutukset. 7. Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulunkaaren ympäristöpalvelut on Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena katsonut, että mikäli hakijalle myönnetään ympäristölupa, kuivatusvesien käsittelyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ympäristöpalvelut on todennut Hamarinjärven ja Hamarinjoen rantojen olevan lähes asumattomia, joten asutuksen aiheuttamat päästöt vesistöön ovat vähäisiä. Maaperän käsittely on kuitenkin heikentänyt Hamarinjärven ja Hamarinjoen vedenlaatua. 19 Muistutukset ja mielipiteet 8. AA, Pöyry CM Oy Muistuttaja on Liikenneviraston valtuuttamana isännöitsijänä ilmoittanut, että Liikennevirastolla ei radanpitäjän ominaisuudessa ole huomautettavaa hakemuksesta. 9. Jokikylän kalastuskunta, Kukkulan kalastuskunta, Vipulan kalastuskunta ja Kuivajoki ry Muistuttajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Muistuttajien mukaan hanke ei täytä ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :ien mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä. Luvan myöntäminen olisi ympäristönsuojelulain 4, 5 ja 6 :ien sekä vesienhoitolain 21 :n vastaista. Muistuttajat ovat kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella arvioineet, että ojittamattoman suon osuus suunnitellusta turvetuotantoalueesta on huomattavasti suurempi kuin mitä hakija on ilmoittanut ja katsoneet, että alueen kuivattaminen turvetuotantoa varten on vastoin nykyistä poliittista ja viranomaisohjeistusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, vesienhoidon toteutusohjelma sekä luonnos valtakunnalliseksi soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun strategiaksi velvoittavat

20 ohjaamaan turvetuotannon jo ojitetuille tai muutoin luonnontilansa menettäneille turv le. Hanke olisi myös vesienhoitolain ja Suomen allekirjoittamien kansainvälisten ympäristösopimusten vastainen. Hakemukseen liitettyjä luontoselvityksiä muistuttajat ovat pitäneet riittämättöminä ja epäluotettavina. Viitasammakon esiintymisen selvitysajankohta on muistuttajien mukaan liian myöhäinen. Linnustoselvitys kattaa vain osan hankealueesta. Muistuttajat ovat huomauttaneet, että hankesuunnitelmassa pintavalutuskentän sanotaan olevan luonnontilaista suota, mutta suunnitelmakartta osoittaa, että pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla suolla, jossa valunta olisi ojien suuntaista. Tiedot vesistön vedenlaadusta ovat puutteellisia, eikä toiminnan vaikutusten arvioinnissa ole otettu huomioon virtaamahuippujen aikaisia päästöjä. Muistuttajat ovat kiinnittäneet huomiota Palo-ojasta ja Palolammesta mitattuihin kemiallisen hapenkulutuksen arvoihin, jotka ovat kaksin kolmikertaisia alempaa Kuivajoesta mitattuihin arvoihin verrattuna. Muistuttajat ovat arvelleet humuksen voimakkaan huuhtoutumisen olevan ominaista alueen turv le. Hamarinjärvestä mitattu kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli vain neljäsosa Palo-ojasta ja Palolammesta 20 vuotta myöhemmin mitatuista arvoista. Muistuttajat ovat arvelleet tämän johtuvan Palo-ojan varren intensiivisistä metsäojituksista, mutta pitäneet mahdollisena myös lähdeperäisten vesien kulkeutumista Hamarinjärveen. Humuksen lisääntymisestä ja sen haitallisista vesistövaikutuksista viime aikoina saatujen tietojen mukaan turvetuotantoalueilta liikkeelle lähtevä eloperäinen kiintoaine ja humus ovat vesistön ja kalakantojen kannalta haitallisempia kuin ravinteet. Hamarinjoki on vedenlaatutulosten mukaan parhaassa kunnossa oleva Kuivajoen vesistön osa, joka osaltaan turvaa Kuivajoen hyvää ekologista tilaa. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman mukaan Kuivajoen tilatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan laajamittaisesti kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Keskeisimpiä ovat toimenpiteet, joilla vähennetään ravinne- ja kiintoainekuormitusta maa- ja metsätaloudessa sekä peruskuivatuksessa. Joen keski- ja yläosalla sekä Hamarinjoen vesistöalueella pääpaino on metsätalouden ja turvetuotannon kuormituksen vähentämisessä. Muistuttajat ovat pitäneet vesiensuojelullisesti ensiarvoisen tärkeänä, että luonnontilaisia suoalueita ei kuivateta, vaan pyritään ennallistamaan jo kaivettuja metsäojia. Kuivajoen vesistöalueella on yli ha turvetuotantoalueita, ja ne ovat aiheuttaneet vesistössä pilaantumista ja vesistön arvoa heikentäviä kalastomuutoksia, joista muistuttajat ovat jättäneet aluehallintovirastolle korvaus- ja kompensaatiohakemuksen. Kompensaatiovaatimus painottuu vesistön kunnostukseen ja turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tehostamiseen niin, että Kuivajoen romahtanut harjuskanta voidaan elvyttää. Uusien turvetuotantoalueiden avaaminen tekisi nämä tavoitteet osaltaan tyhjiksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa toiminnanharjoittajaa ehkäisemään pilaantumista jo ennakolta. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutusten ennaltaehkäisystä muun muassa toiminnan sijoituspaikan valinnalla. Luonnontilaisen suon kuivattaminen aiheuttaa vesistöön suurimmat päästöt, jotka voitaisiin suurimmaksi osaksi välttää ottamalla tuotantoon jo aikaisemmin kuivatettuja turvemaita, joita alueella on runsaasti. Luonnonti- 20

21 laisen suon valitseminen turvetuotantoalueeksi osoittaa, että hakija ei ole selvillä tai ei piittaa suunnittelemansa toiminnan ympäristövaikutuksista. 10. BB, CC, DD, Maatalousyhtymä BB, DD ja CC (Suomela RN:o 20:1 ja Hamarinaho RN:o 20:2, Ii,Oijärvi), EE:n oikeudenomistajat (Hamarinselkä RN:o 47:2, Ii, Oijärvi) sekä Hamarin jakokunta Muistuttajat ovat vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Muistuttajien mukaan hanke ei täytä ympäristönsuojelulain 42 :n vaatimuksia. Toiminnasta aiheutuisi merkittävää ympäristön pilaantumista ja erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Turvetuotannon aloittaminen ei muistuttajien mukaan toteuta valtioneuvoston periaatepäätöstä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015, valtioneuvoston päätöstä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista eikä valtioneuvoston hyväksymää Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaa vuosille Myöskään turpeenoton sijoittumista ja haittojen ehkäisyä koskeva maankäyttö- ja rakennuslain 22 ei toteudu. Lisäksi hanke heikentäisi vaikutusalueensa vesien tilaa vesienhoitolain 21 :n tavoitteen ja Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vastaisesti ja olisi siten ympäristönsuojelulain 50 :n vastainen. Muistuttajat ovat vastustaneet myös toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta tekisi muutoksenhausta hyödyttömän ympäristönsuojelulain 101 :n vastaisesti. Palo-ojaan, Hamarinjärveen, Pieneen Hamarinjärveen tai Hamarinjoen Kompsasuon yläpuoliseen osaan ei nykyisin johdeta vesiä turvetuotantoalueilta. Komppasuon turvetuotantoalue sijaitsee Pikkujärven kaakkoispuolella, ja suolta kulkeutuvaa turvepölyä näkyy lammen pinnalla. Valuma-alue on suurelta osin metsäojitettua, ja ojitusalueilta purkautuvat kuivatusvedet rasittavat vesistöä. Pääasiassa ilman vesienkäsittelyrakenteita tehtyjen metsäojitusten vaikutukset näkyivät 1980-luvulla Hamarinjärven ja erityisesti Pikkujärven tilan nopeana heikkenemisenä. Vesikasvillisuus runsastui, vesi sameni, rannoilla näkyi leväkasvustoa ja kalanpyydykset limoittuivat. Viime vuosina järvien tilassa on muistuttajien mukaan näkynyt lieviä merkkejä paranemisesta, mutta ojitusalueet ovat tulossa kunnostusikään, joten niistä tuleva kuormitus tulee mahdollisesti lisääntymään. Muistuttajat ovat katsoneet, että vesistönosalla on suuri merkitys virkistyskäytössä. Hakemuksessa mainittua kalastajien määrää muistuttajat ovat pitäneet vähättelevänä. Ympäristölupakäsittelyssä on otettava huomioon, että Hamarinjärvi ja Pieni Hamarinjärvi ovat matalia (keskisyvyys alle 2 metriä), ja että turvetuotantoalueelta tulevat päästöt yhdessä metsätalouden päästöjen kanssa vaarantavat erityisesti matalien järvien tilaa. Järvissä voi olla talvella happikatoa, ja kesällä kovat tuulet nostavat järvien pohjasta orgaanista kiintoainesta, jota sinne on kulkeutunut ojista. Lisäkuormitus voi tulevaisuudessa aiheuttaa järvessä sisäistä kuormitusta. Muistuttajat ovat huomauttaneet, että hakemuksessa on esitetty Hamarinjärven tilasta ainoastaan yhden, 20 vuotta sitten talvella otetun vesinäytteen tulokset. Kuivajoen vesistöön lasketaan turvetuotannon kuivatusvesiä yli ha:n alueelta, ja vesistön tila on heikentynyt. Hamarinjoen parempilaatuinen vesi parantaa Kuivajoen alajuoksun tilaa. Lupakäsittelyssä on otettava huomioon, onko alueelle tulossa muiden hakijoiden turvetuotantoa ja onko hakijalla tarkoitus laajentaa hakemuksessa olevaa aluetta myöhemmässä vaiheessa. 21

22 Hakemuksen liitteenä olevasta kartasta ilmenee, että suunniteltu pintavalutuskenttä sijaitsee suurimmaksi osaksi ojitetulla alueella, toisin kuin hakemuksessa mainitaan. Ojat ovat samansuuntaisia puhdistettavien vesien virtaussuuntaan nähden, mikä voi vaikuttaa puhdistustulokseen. Kevättulvien aikaan vedet virtaavat joka tapauksessa hallitsemattomasti aiheuttaen hetkellisesti suuria päästöjä. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on määritelty vesiensuojelulle valtakunnalliset tavoitteet. Päätöksessä esitetään toimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja tilan heikkenemisen estämiseksi. Tavoitteena on muun muassa vähentää rehevöitymistä aiheuttavaa kuormitusta. Periaatepäätöksen mukaan turvetuotantoalueiden vesiensuojelun tehostamisen ja uusien turvealueiden käyttöönoton tarpeet arvioidaan erityisen tarkoin sellaisilla valuma-alueilla, joilla vesien tilatavoitteet edellyttävät tilan parantamista tai joilla vesien tila uhkaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta. Turvetuotannon vesistövaikutuksia vähennetään valuma-alueittaisella suunnittelulla. Suunniteltu turvetuotantoalue on suurimmaksi osaksi ojittamatonta suota. Valtioneuvoston vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 antaman periaatepäätöksen mukaan turvetuotannon sijoittumista suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille. Valtioneuvosto on hyväksynyt myös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian vuosille Strategian toteuttamiseksi on laadittu toimintaohjelma, jonka mukaan turvetuotantoon ohjataan ensisijaisesti jo ojitettuja soita ja suopeltoja. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueelle laadittu vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma koskevat myös Hamarinjoen vesistöä. Vesienhoitolakia toteuttavan toimenpideohjelman tavoitteena on vesien vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Ympäristönsuojelulain 50 velvoittaa ottamaan vesienhoitolain mukaiset suunnitelmat huomioon arvioitaessa hankkeen aiheuttamaa pilaantumisen vaaraa. Kuivajoen kohdalla toimenpiteenä on kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentäminen maa- ja metsätaloudessa sekä peruskuivatuksessa. 22 Hakijan vastine Hakija on toimittanut aluehallintovirastolle vastineensa lausuntojen ja muistutusten johdosta. 1. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakija on katsonut, että Ristipalonsuon turvetuotannon vaikutukset vedenlaatuun Hamarinjoen suulla ovat merkityksettömiä. Laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat lisäksi yliarvioita, sillä ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistöjen nykyistä vedenlaatua tai vesistössä tapahtuvaa sedimentaatiota. Kuivajoen vuoden 2010 yhteistarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden päästöjen osuus Kuivajoen koko ainevirtaamista oli aiempien vuosien tapaan pieni, noin 1 3 %. Hakija katsoo tämän perusteella, että Kuivajoen heikko vedenlaatu ja rehevyys johtuvat suurimmaksi osaksi vesistöalueen hajakuormituksesta. Oijärven säännöstely vaikuttaa omalta osaltaan vesistön tilaan, koska Kuivajoen virtaama ja veden vaihtuvuus voi vaihdella suuresti.

23 Kuivajoen vesistöalueella pintavalutuskenttien osuus vesienkäsittelyrakenteena on selvästi keskimääräistä suurempi. Kesäaikana noin 90 % ja ympäri vuoden 48 % kokonaispinta-alasta on pintavalutuskenttien takana. Tehostetun vesienkäsittelyn osuus kasvaa entisestään vanhojen tuotantoalueiden poistuessa käytöstä. Turvetuotannon vesistökuormitus vähenee, vaikka yhteenlaskettu tuotantoala pysyisikin entisellään. Hankealueen kuivatusvedet tullaan käsittelemään ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Vesienkäsittelyrakenteiden toimintaa ja kuntoa tarkkaillaan niin, että voidaan varmistaa vesienkäsittelyn toimivan lupamääräysten mukaisesti ja ympäristökuormituksen jäävän mahdollisimman pieneksi. Tarvittaessa tehdään kunnostustoimenpiteitä, kuten lietekuoppien tyhjennystä ja toimenpiteitä oikovirtauksien estämiseksi pintavalutuskentällä. Vesienkäsittelyrakenteiden toiminnan ja kunnon tarkkailu kuuluu tuotantoalueen käyttö- ja hoitotarkkailuun. Lisäksi osana päästötarkkailua tarkkaillaan pintavalutuskentän puhdistustehoa. Muutoin hakija on viitannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta jäljempänä lausumaansa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Hakija on todennut, että pintavalutuskenttä sijoittuu osittain ojitetulle alueelle, ja että hakemusteksti on ollut tältä osin virheellinen. Hakija on suunnitellut ennallistavansa pintavalutuskentän alueen kaivamalla ojien reunoilla olevat turpeet takaisin ojiin niin, että alue palautuu lähes luonnontilaiseksi. Tarvittaessa ojiin voidaan asentaa paikallisena varmistuksena tiiviitä sulkupatoja joko luonnollisina maa-/turverakenteina tai keinotekoisina levyrakenteina. Itse turvetuotantoalueella virtaamia tasataan altailla ja johtamalla vedet tasaisesti ja ympärivuotisesti pintavalutuskentälle. Näin varmistetaan, ettei virtaamissa tapahdu voimakkaita muutoksia ylivirtaamatilanteessakaan. Pintavalutuskentälle johdettavan veden purkaminen tasaisesti koko alueelle on yksi toteutusvaiheen suunnittelun keskeisiä teknisiä tavoitteita. Nykyisten suunnitelmien mukaisen pintavalutuskentän koko on noin 5 % tuotantoalueesta. Muissa vastaavissa turvetuotantokohteissa yleisesti käytetty vastaava suhdeluku on 3,5 4 %. Hakija on tarvittaessa valmis neuvottelemaan Metsähallituksen kanssa lisäalueen hankkimisesta pintavalutuskentän tarpeisiin nykyisen kentän kaakkoispuolelta. Tämä lisäisi oleellisesti pintavalutuskentän kapasiteettia ja varmistaisi kentän toimintaa myös mahdollisissa ylivirtaamatilanteissa. Uusien eristysojien rakentamisessa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan alueella nykyisin jo olevat ja käyttöön soveltuvat ojitukset. 3. Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Hakija on viitannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä. 5. Iin kunnanhallitus Hakija on viitannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä.

24 24 6. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta Hakija on viitannut hakemuksen kohdassa liikenteestä esitettyyn sekä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä. 7. Oulunkaaren ympäristöpalvelut Hakija on viitannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä. 9. Jokikylän kalastuskunta ym. Hakija on katsonut, että luontoselvitykset on tehty vallitsevan yleisen käytännön mukaisesti. Viitasammakon kutuhuipun ajankohdasta Pohjois- Suomessa ei ole saatavilla tutkittua absoluuttisen tarkkaa tietoa. Etelä- ja Keski-Suomessa tehtyjen havaintojen perusteella kutu alkaa Pohjois- Suomessa todennäköisesti touko kesäkuussa, joten suoritettu inventointi ei ole myöhäinen. Hakija on viitannut lisäksi Lapin ELYkeskuksen lausuntoon, jossa tehtyä viitasammakkoinventointia on pidetty riittävänä. ELY-keskus on pitänyt myös linnustoselvitystä riittävänä pesimälinnuston selvittämisen kannalta. Purkuvesistön Hamarinjoen yläpuolisesta osasta (Palo-oja, Palolampi, Hamarinjärvi) ei ole olemassa tai ainakaan Hertta-järjestelmästä yleisesti saatavissa muita tarkkailutuloksia, kuin mitä lupahakemuksessa on esitetty. Uusia näytteitä ei ole otettu. Hamarinjoen vesi on kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuuksien perusteella ollut 2000-luvulla lievästi rehevää tai rehevää. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vesi on ollut humuspitoista, värin perusteella erittäin humuspitoista. Veden ph-arvo on ollut lähellä neutraalia. Muutoin hakija on viitannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä. 10. BB ym. Hertta-järjestelmässä ei ole muita tarkkailutuloksia Hamarinjärvestä. Muutoin hakija on viitannut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta edellä esittämäänsä. Tarkastus Aluehallintovirasto on suorittanut asiassa tarkastuksen. Keskusteltiin mahdollisuudesta sijoittaa pintavalutuskenttä ojittamattomalle alueelle. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen muutos ja täydennys Hakija on muuttanut hakemustaan ja toimittanut korjatun tuotantosuunnitelmakartan ja korjatut pinta-alatiedot. Tarkempi selos-

25 tus muutoksesta ja täydennyksestä on esitetty edellä tämän päätöksen kertoelmaosassa. 25 Hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot 11. Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lapin ELY-keskus on todennut esitetyn pintavalutuskentän sijainnin olevan huomattavasti parempi kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Pintavalutuskentän turvepaksuus on asiakirjojen mukaan noin 2 metriä, ja kentän koko täyttää turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa esitetyt mitoitusarvot. Kentällä olevat ojat tulee tukkia erityisen huolella ja työkoneiden jäljet tasata mahdollisimman hyvin oikovirtausten estämiseksi. Muilta osin ELYkeskus on viitannut aiempaan lausuntoonsa ja vaatinut siinä esitetyn huomioon ottamista lupaharkinnassa. 12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut, ettei esitetyn pintavalutuskentän toimivuuden arvioimiseksi ole alueen sijainnin, korkeustietojen, pinta-alan ja valokuvien lisäksi esitetty muuta tietoa, kuten tietoa turvepaksuudesta ja pintaturpeen maatuneisuudesta. ELY-keskus on pitänyt esitettyä muutosta asiakirjojen perusteella parannuksena alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna, mutta todennut, että hanke tästä huolimatta aiheuttaa lisäkuormitusta alapuoliseen vesistöön. 13. Lapin ELY-keskus / Kalatalous Lapin ELY-keskus on todennut, ettei sillä kalatalousviranomaisena ole huomautettavaa hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta. Pintavalutuskentän sijainnin muuttaminen hakemuksessa esitetyllä tavalla ei ennalta arvioiden oleellisesti lisää tai vähennä Ristipalonsuon päästöjen vaikutuksia kalatalouteen. 14. Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Kainuun ELY-keskus on katsonut, ettei hakemuksen muutos anna aihetta muuttaa ELY-keskuksen aikaisempaa lausuntoa. 15. Ranuan kunnanhallitus Ranuan kunnanhallitus on todennut, ettei sen aiemmin antamaa lausuntoa ole tarpeen täydentää, koska esitetyt muutokset ovat vähäisiä ja sijoittuvat aiemman suunnitelman mukaisen tuotantoalueen sisälle. 16. Oulunkaaren ympäristöpalvelut Oulunkaaren ympäristöpalvelut on todennut, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen muutoksen johdosta. Hakijan vastine hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta esitettyihin lausuntoihin Hakija on ilmoittanut, ettei se katso aiheelliseksi jättää vastinetta hakemuksen muutoksen ja täydennyksen johdosta esitettyihin lausuntoihin.

26 26 Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan selvityksellä mahdollisuudesta sijoittaa pintavalutuskenttä kokonaan ojittamattomalle alueelle ja selvityksellä vesien johtamisesta pintavalutuskentälle. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Tainikoski Oy:lle ympäristöluvan Ranuan kunnassa sijaitsevan Ristipalonsuon kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Lupamääräyksestä 2 ilmenevästi lupa on myönnetty hakemuksesta poiketen siten, että tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 99 ha. Kalasto- ja kalastusvahinkojen ehkäisemiseksi määrätään kalatalousmaksu. Ennalta arvioiden hankkeesta ei aiheudu muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa toimenpitein estettävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä olevia lupamääräyksiä. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen purkuojaa pitkin Palo-ojaan. Pintavalutuskentän ohitusojaa ei saa kaivaa ennen pumppaamon valmistumista. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla. Pintavalutuskenttä on hakemuksen päivätyssä täydennyksessä esitetystä poiketen toteutettava niin, että kentän ojittamaton osa yksinään täyttää pintavalutuskenttien mitoitusvaatimukset myös pinta-alan osalta. Pintavalutuskentän muutos on toteutettava siirtämällä mainitun täydennyksen liitteenä olevassa piirustuksessa nro 1 "Ristisuon turvetuotantoalue, Ranua, Tuotantosuunnitelmakartta, Muutos " MK 1: sekä piirustuksessa nro 2 Ristisuon turvetuotantoalue, Ranua, Pintavalutuskenttä, Muutos MK 1:2 000 esitetyn pintavalutuskentän yläreunaa riittävässä määrin nykyistä pohjoisemmaksi. Kentän ojittamattoman osan pinta-alan on oltava vähintään 3,8 % kentän valuma-alueen pintaalasta. Muutos edellyttää myös laskeutusaltaiden sijainnin muuttamista. Mainitut piirustukset 1 ja 2 edellä kuvatulla tavalla muutettuina sekä tiedot pintavalutuskentän ja sen valuma-alueen pinta-alasta on toimitettava Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Turvetuotantoalueen ja sen vesienkä-

27 sittelyrakenteiden toteuttamiseen ei saa ryhtyä ennen piirustusten ja pintaalatietojen toimittamista. Mikäli myös pintavalutuskentän alaosan ojitettu alue liitetään pintavalutuskenttään sen toimintaa edelleen tehostamaan, alue on kunnostettava ennen pintavalutuskentän käyttöön ottamista. Ojat tulee tukkia kokonaan pintavalutuskentän ulkopuolelta tuotavalla sopivalla turveaineksella ja käyttämällä ojatukoksia noin 10 metrin välein niin, että vedet jakautuvat mahdollisimman tasaisesti koko pintavalutuskentän alueelle ilman oikovirtauksia. Pintavalutuskentän alaosan kunnostamista koskeva suunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista Lapin ELY-keskukselle. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne, ja niiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskentällä on saavutettava vuosikeskiarvona ilmaistuna vähintään seuraavat puhdistustehot tai lähtevän veden pitoisuudet: 27 Puhdistusteho Lähtevän veden pitoisuus Kiintoaine 50 % 8 mg/l Kokonaisfosfori 50 % 40 µg/l Kokonaistyppi 20 % µg/l Puhdistusteho lasketaan virtaamapainotteisena vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista mahdolliset ohijuoksutukset mukaan lukien. Mikäli tarkkailun perusteella pintavalutuskentän puhdistusteho on kahtena peräkkäisenä vuotena edellä mainittuja lukuarvoja pienempi tai lähtevän veden pitoisuus on mainittuja lukuarvoja suurempi, on luvan saajan toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva hakemus ja siihen liittyvä suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi tarvittaessa täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. 4. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.

28 Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 6. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Turvekuormat on peitettävä huolellisesti pölyämisen vähentämiseksi. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen täydennykseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty ). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskuksille sekä Ranuan ja Iin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 2 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan hakemussuunnitelman liitteenä 13 olevan, päivätyn ohjelman mukaisesti. Toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Lapin ja Kainuun ELY-keskusten hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELY-keskuksille kolmen kuukauden ku- 28

29 Kunnossapitovelvoite Kalatalousmaksu luessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun vuosiraportit on toimitettava Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksille, Ranuan ja Iin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja Kuivajoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 13. Luvan saajan on tarvittaessa osallistuttava purkuojan sekä sen ja Paloojan yhtymäkohdan alueen kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanotöiden aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Maksun käytöstä on kuultava Metsähallitusta ja hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava kunnittain Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksille. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Lapin ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Lapin ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELYkeskuksille. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Lapin ELYkeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Lapin ELY-keskus on todenneet jälkihoitotoimet tehdyiksi. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 29

30 30 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Alueelta johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Pintavalutuskenttä on tällä päätöksellä määrätty sijoitettavaksi pintavalutuskenttien mitoitusvaatimukset täyttävältä osin ojittamattomalle alueelle. Lisäksi pintavalutuskentälle on asetettu puhdistustehovaatimukset ja pintavalutuskentältä lähtevälle vedelle enimmäispitoisuudet. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan vajaan kilometrin matka metsäojaa Palo-ojaan ja siinä hiukan yli puolen kilometrin matka Palolampeen. Ympäristöhallinnon uomarekisterin mukaan vesireitin pituus Palolammesta Hamarinjärveen on noin 7,2 km ja Hamarinjärvestä Kuivajokeen noin 29,9 km. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Kuivajoen vesistön vesimuodostumat kuuluvat vesienhoitoalueen pohjoisiin vesistöihin. Pintavesityypiltään Kuivajoki kuuluu suuriin turvemaiden jokiin ja Hamarinjoki keskisuuriin turvemaiden jokiin. Kumpikaan joki ei ole voimakkaasti muutettu. Kuivajoen pääuoman ekologinen tila on hyvä. Hamarinjoelle, Palo-ojalle tai Palolammelle ei ole tehty ekologista luokittelua eikä niitä ole tarkasteltu toimenpiteiden suunnittelussa. Nykykäytännön mukaiseksi toimenpiteeksi uusilla turvetuotantoalueilla on toimenpideohjelmassa katsottu pintavalutus tai jokin muu vähintään yhtä tehokas menetelmä. Aluehallintoviraston arvion mukaan Ristipalonsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano ja turvetuotanto eivät vaaranna vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista tavoitetta säilyttää Kuivajoen hyvä ekologinen tila. Päästöjä tarkkaillaan koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vuosittain koko lupakauden aikana. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Alueella on voimassa Rovaniemen maakuntakaava sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaava. Ristipalonsuo sijoittuu vaihemaakuntakaavassa M merkinnällä esitetylle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Hankkeen toteuttamiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Kun otetaan huomioon Ristipalonsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta.

31 31 Perustelut toiminnan aloittamista koskevan ratkaisun osalta Kuntoonpanotöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön päästöjä, joita ei voida poistaa. Luvan saaja ei ole myöskään esittänyt sellaista perusteltua syytä päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta, että toiminnanaloittamislupa olisi myönnettävissä. Tämän vuoksi ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista puuttuvat. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Uusien turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyssä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana pidetään yleisesti pintavalutusta tai vesien kemiallista puhdistusta. Pintavalutusmenetelmässä tuotantoalueelta johdettavat vedet valutetaan lähtökohtaisesti pinnaltaan koskemattoman suoalueen yli. Koska suunniteltujen turvetuotantoalueiden läheisyydestä ei ole aina löytynyt luonnontilaisia suoalueita, pintavalutuskenttiä on jouduttu perustamaan myös ojitetuille alueille. Ojitetuilla kentillä erityisesti humusaineiden, fosforin ja raudan pidättyminen on epävarmaa, ja ainakin alkuvaiheessa niitä voi jopa huuhtoutua kentiltä. Ojittamattomalta suoalueelta voidaan arvioida aiheutuvan kuntoonpanovaiheessa merkittävästi enemmän päästöjä kuin aiemmin metsäojitetulta alueelta. Tällaisella alueella onkin erityisen tärkeää, että vesienkäsittely toimii alusta alkaen asianmukaisesti. Hakija on arvioinut, että tuotantoalueen vedet voidaan alkuvaiheessa johtaa pintavalutuskentälle painovoimaisesti ja että tuotannon edetessä vesiä joudutaan jossakin vaiheessa pumppaamaan kentälle. Tuotantosuunnitelmakartan ja pintavalutuskenttää kuvaavan piirustuksen mukaan pintavalutuskentän ohi on tarkoitus kaivaa ohitusoja. Ojaa voidaan tarvita lähinnä pumppaamon häiriötilanteissa. Ojan kaivaminen ennen pumppaamon valmistumista on kielletty sen varmistamiseksi, ettei kuivatusvesiä tarpeettomasti johdeta pintavalutuskentän ohi. Ristipalonsuon suunniteltu tuotantoalue on pääosin ojittamatonta suota. Pintavalutuskenttä on hakemuksen täydennyksen mukaan suunniteltu sijoitettavaksi osittain ojittamattomalle ja osittain ojitetulle alueelle. Kentän yläosa (noin 2,5 ha) olisi ojittamatonta ja kapeampi alaosa (noin 1,5 ha) ojitettua suota. Alaosalla on yksi poikittainen ja kaksi virtaussuunnan kanssa yhdensuuntaista ojaa, jotka on tarkoitus tukkia. Tutkimustulosten perusteella on kuitenkin olemassa riski, että kentän alaosa ei varsinkaan alkuvaiheessa toimisi suunnitellulla tavalla. Suunnitellun pintavalutuskentän ojittamattoman osan pinta-ala on noin 2,5 % tuotantoalueen pinta-alasta. Ojittamaton osa ei näin ollen yksinään täyttäisi pintavalutuskentän mitoitusvaatimuksia, joiden mukaan kentän pinta-alan on oltava vähintään 3,8 % kentän valuma-alueen pinta-alasta. Suunnitellulla tuotantoalueella, välittömästi suunnitellun pintavalutuskentän ojittamattoman osan pohjoispuolella, on ojittamatonta suoaluetta. Hakija ei

32 ole kuitenkaan pitänyt kentän sijoittamista kokonaan ojittamattomalle alueelle käytännössä mahdollisena, koska lohkojen 1 3 vedet jouduttaisiin tällöin joko pumppaamaan tai johtamaan syviä avo-ojia pitkin lohkojen 3 ja 4 välisen maastokohouman läpi ja koska tuotantoalue pienenisi entisestään erityisesti lohkolla 4. Hakija ei aluehallintoviraston käsityksen mukaan ole esittänyt sellaisia teknisiä tai taloudellisia perusteluita, joiden vuoksi pintavalutuskenttää ei voitaisi sijoittaa kokonaan ojittamattomalle alueelle. Aluehallintovirasto katsookin, että Ristipalonsuon turvetuotantoalueella parasta käyttökelpoista tekniikkaa on ympärivuotinen pintavalutus ojittamattomalla ja pinnaltaan koskemattomalla alueella. Tämän vuoksi pintavalutuskenttä on määrätty sijoitettavaksi pintavalutuskenttien mitoitusvaatimukset täyttävälle ojittamattomalle alueelle. Noin kolmasosalla hakemuksen täydennyksessä esitetystä pintavalutuskentän alueesta on matalia, noin 0,5 metrin syvyisiä metsäojia. Turvepaksuus kentällä on noin 2 metriä. Alueen kunnostamista koskevalla määräyksellä pyritään varmistamaan vesien virtaus mahdollisimman tasaisesti päästöjä vähentävässä turvepatjan pintakerroksessa. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuvako kentälle asetetut vesienkäsittelyvaatimukset. Sen lisäksi, mitä lupamääräyksen 3 viimeisessä kohdassa on määrätty, voi valvontaviranomainen tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. 32

33 Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. 33 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. ja 11. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon osalta viitataan edellä ratkaisun perusteluihin luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaan kohtaan sekä lupamääräyksiin 1 5 ja niiden perusteluihin. Toiminnasta tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna ei ennalta arvioiden aiheudu vesistössä sellaisia muutoksia, jotka vaarantaisivat Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja siihen liittyvässä toimenpideohjelmassa tarkoitetun Kuivajoen hyvän ekologisen tilan säilymisen. Toiminta-alueen ojittamattomuus ei sinänsä ole este luvan myöntämiselle. 2. ja 12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen, 4. ja 15. Ranuan kunnanhallituksen, 5. Iin kunnanhallituksen, 6. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan ja 7. ja 16. Oulunkaaren ympäristöpalveluiden lausuntojen osalta viitataan edellä ratkaisun perusteluissa luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaan kohtaan sekä lupamääräyksiin 1 5 ja niiden perusteluihin. Toiminnasta tämän päätöksen mukaisesti toteutettuna ei ennalta arvioiden aiheudu vesistössä sellaisia muutoksia, jotka vaarantaisivat Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja siihen liittyvässä toimenpideohjelmassa tarkoitetun Kuivajoen hyvän ekologisen tilan säilymisen. Liikenteen määrän ja vaikutusten selvittämistä koskevasta vaatimuksesta aluehallintovirasto toteaa, että hakemuksessa on esitetty riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. 3. ja 14. Kainuun ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen hakemuksen hylkäämistä koskeva vaatimus hylätään edellä ratkaisun perusteluissa luvan myöntämisen edellytyksiä koskevassa kohdassa esitetyillä perusteilla. Lupamääräykset 1 5 huomioon ottaen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistössä sellaista pilaantumista tai sen vaaraa, joka estäisi luvan myöntämisen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva haitta voidaan ehkäistä lupamääräyksessä 14 määrätyllä kalatalousmaksulla tehtävin toimenpitein. 9. Jokikylän kalastuskunta myötäpuolineen on katsonut, että hakemukseen liitetyt luontoselvitykset ovat riittämättömiä ja epäluotettavia ja tiedot vedenlaadusta puutteellisia. Aluehallintovirasto toteaa, ottaen huomioon hankealueen tilasta esitetyt tiedot, että viitasammakon esiintymisestä, alueen linnustosta ja vesistön tilasta on esitetty riittävät tiedot asian ratkaisemiseksi. Lisäksi aluehallintovirasto toteaa luonnonsuojeluasetuksen liitteeseen 5 sisällytetyn viitasammakon osalta, viitaten Hangasnevan turvetuotantoa koskevaan Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen nro 11/0361/1, että luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentissa säädetty kielto on voimassa ympäristöluvasta riippumattakin ja että ELY-keskus voi tarvittaessa käyttää hallintopakkoa kiellon vastaisten seurausten estämiseksi. Aluehallintovirasto toteaa, että muistuttajien mainitsemat ohjelmat tai strategiat voidaan ottaa huomioon selvitysaineistona ympäristölupaharkinnassa, mutta ne eivät ole sillä tavoin suoraan velvoittavia, että toiminta-alueen ojittamattomuus olisi luvan myöntämisen esteenä. Sama koskee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kansainvälisten ympäristösopimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että muistuttajat eivät ole yksilöineet sopimuksia, joiden vastainen kysymyksessä oleva hanke olisi.

34 Hakemuksen hylkäämistä koskeva vaatimus hylätään edellä ratkaisun perusteluissa luvan myöntämisen edellytyksiä koskevassa kohdassa esitetyillä perusteilla. Lupamääräykset 1 5 huomioon ottaen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistössä sellaisia muutoksia, jotka vaarantaisivat Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja siihen liittyvässä toimenpideohjelmassa tarkoitetun Kuivajoen hyvän ekologisen tilan säilymisen. Pintavalutuskentän sijoittumista koskevasta huomautuksesta aluehallintovirasto toteaa, että pintavalutuskenttä on lupamääräyksessä 2 velvoitettu sijoittamaan ojittamatto-malle alueelle. 10. BB ym. mainitsemat valtioneuvoston periaatepäätökset ja strategiat voidaan ottaa huomioon ympäristölupaharkinnassa selvittelyaineistona, mutta ne eivät ole suoraan velvoittavia, kuten edellä 9. Joki-kylän kalastuskunnan ym. vaatimuksiin annetusta vastauksesta ilmenee. Näin ollen ne eivät ole esteenä luvan myöntämiselle ojittamattomalle suoalueelle tai tietylle valuma-alueelle. Sama koskee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Aluehallintovirasto pitää asiassa esitettyjä selvityksiä asian ratkaisemiseksi riittävinä. Hakemuksen hylkäämistä koskeva vaatimus hylätään samoin perustein kuin edellä 9. Jokikylän kalastuskunnan ym. samansisältöinen vaatimus. Pintavalutuskentän sijoittumisen osalta viitataan niin ikään 9. Jokikylän kalastuskunnan ym. huomautuksen johdosta lausuttuun. Muistuttajien vaatimuksen mukaisesti töidenaloittamislupaa koskeva hakemus on hylätty. 34 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista

35 35 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44 (86/2000), 45 1 momentti, 45 a, 46 1, 2 ja 4 momentti, 52 3 momentti, 55 2 ja 3 momentti, 90, 100, 101 ja 103 a Vesilaki 2 luku 22 1 (553/1994) ja 3 momentti (1391/2009) Vesilaki (587/2011) 19 luku 3 1 momentti Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15 ja 19 Jätelaki (646/2011) momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 9 868,50 euroa. Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun ympäristöministeriön asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hehtaarin laajuista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut edellä mainitun valtioneuvoston asetuksen liitteen maksutaulukossa mainittua työmäärää suurempi, maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua korkeampana. Käsittelymaksu on näin ollen 9 868,50 euroa. Oikeusohjeet Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) 7 2 momentti

36 36 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valtteri Niskanen Jorma Rantakangas Satu Kouvalainen Päätöksen ovat tehneet ympäristölakimies Valtteri Niskanen ja ympäristöneuvos Jorma Rantakangas. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Kouvalainen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai SKK/es Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailusuunnitelma Liite 3 Eriävä mielipide Päätös Tiedoksi Hakija Suomen ympäristökeskus Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Lapin ELY-keskus / Kalatalous Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Ranuan kunta Ranuan kunnan kaavoitusviranomainen Ranuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Rovaniemen kaupunki, Ympäristövalvonta Ranuan kunnan terveydensuojeluviranomainen / Rovaniemen kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto Iin kunta Iin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Oulunkaaren ympäristöpalvelut

37 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

38 1 Liite 2 RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUN- NITELMA Tarkkailun tarkoitus Ristipalonsuon turvetuotantoalueen tarkkailu järjestetään siten, että vesienkäsittelyrakenteiden toimivuus ja teho sekä kuntoonpanosta ja tuotannosta aiheutuvat brutto- ja nettopäästöt voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella kaikissa sää- ja virtausoloissa ympäri vuoden ja eri vuodenaikoina. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun. Käyttötarkkailun apuna pidetään käyttöpäiväkirjaa. Siihen merkitään: tiedot kuntoonpanon ja tuotantotoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta sekä tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä tiedot ojitus-, kuntoonpano- ja tuotantotoiminnan etenemisestä kunnostustyöt massansiirrot ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja -paikat vesienkäsittelyrakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta mukaan lukien pintavalutuskenttien penkereet, havainnot toimivuudesta sekä poikkeamat vesienkäsittelysuunnitelmista laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten sekä ojastojen puhdistukset pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt pintavalutuskentän ohitusojan kaivaminen mittapadon ja/tai mittauslaitteen asennukset, huolto ja korjaukset mittapadon ja/tai mittauslaitteen virtaamat tarkkailuvuonna vesinäytteiden ottoajat sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan huomautukset, muun muassa rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet kaivannaisjätteen lajit, määrät, varastointi ja siirrot tiedot pölyn ja melun seurannasta (tuulitauot, valitukset) sekä pöly- ja meluhavainnot havainnot vesistöön kohdistuvasta muusta kuormituksesta muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön toimintaan kohdistuneet huomautukset ja niiden käsittely tiedot jälkihoitotoimien toteuttamisesta kasvittumisen eteneminen tuotannosta poistuneilla saroilla alueiden ottaminen jälkikäyttöön alueiden luovuttaminen takaisin maanomistajalle. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksille sekä Ranuan ja Iin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Päiväkirja säilytetään tuotantoaikana työmaalla tai vastuullisen henkilön hallinnassa niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan päästötarkkailuvuotena tarkkailua suorittavalle konsultille ja esitetään vaadit-

39 taessa viranomaisille sekä liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. 2 Päästötarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Kuntoonpanovaiheen tarkkailua tehdään koko kuntoonpanojakson ajan. Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein aina, kun se on mahdollista ja muutoin mittapadolta työpäivittäin ja aina näytteenoton yhteydessä. Mikäli virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla. Vesinäytteiden otto aloitetaan havaintopaikan yläpuolisten kaivutöiden alettua heti, kun ojituksen aiheuttamaa valuntaa on merkittävästi. Vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän alapuolelta seuraavasti: aktiivisten kuntoonpanotöiden aikana kevättulvan aikana muutoin marras huhtikuussa muutoin touko lokakuussa 1 kerta/2 viikkoa 1 kerta/viikko 1 kerta/kuukausi 1 kerta/2 viikkoa Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori (kok.p), kokonaistyppi (kok.n), kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja ph. Kerran kuukaudessa määritetään lisäksi ammoniumtyppi (NH 4 -N) ja rauta (Fe). Tuotantovaiheen tarkkailu Tuotantovaiheen päästötarkkailua tehdään lupakauden aikana vuosittain. Virtaama mitataan jatkuvatoimisin laittein aina, kun se on mahdollista ja muutoin mittapadolta työpäivittäin ja aina näytteenoton yhteydessä. Mikäli virtaaman mittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla. Vesinäytteet otetaan pintavalutuskentän alapuolelta kahden viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima kerran kuukaudessa. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima. Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima kiintoaine COD Mn kok.p kok.n ph PO 4 -P NH 4 -N NO 2+3 -N Fe kiintoaine COD Mn kok.p kok.n ph

40 Lisäksi määritetään kiintoaineen hehkutushäviö, kun kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. 3 Päästöjen laskenta Päästötarkkailun perusteella lasketaan kunkin vuodenajan keskimääräiset päästöt (kg/vrk) sekä vuosipäästöt (kg/v) joko kalenterivuosittain tai Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kanssa sovitun jakson mukaisesti. Laskennassa käytetään Ristipalonsuon turvetuotantoalueelta mitattuja vedenlaatu- ja virtaamatietoja. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l tai muita Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen kanssa sovittavia arvoja. Poikkeustilanteiden tarkkailu Poikkeustilanteissa (esim. kovat sateet, kaivutyöt) tuottaja ottaa ylimääräisiä kuormitusnäytteitä. Näyte toimitetaan viipymättä laboratorioon, missä siitä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus ja ph. Lapin ELY-keskus voi antaa tarkemmat ohjeet näytteenotosta. Vesienkäsittelyrakenteiden tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehoa tarkkaillaan päästötarkkailun yhteydessä kerran kuukaudessa ottamalla näytteet ja tekemällä samat analyysit myös pintavalutuskentälle menevästä vedestä. Näytteet otetaan niinä ajankohtina, joina päästötarkkailunäytteistä määritetään laaja analyysivalikoima. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksille sekä Ranuan ja Iin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan edellä mainituille viranomaisille seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi ELYkeskusten Ristipalonsuon turvetuotantoalueelta ottamien näytteiden analyysitulokset. Yhteistarkkailuraportit toimitetaan viranomaisille sovittujen aikataulujen mukaisesti. Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Näytteet ottaa julkisen valvonnan alainen konsultti ympäristöviranomaisten käyttämillä ja hyväksymillä menetelmillä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.

41 1 Liite 3 Päätös nro 108/12/1 Ympäristöylitarkastaja Satu Kouvalaisen eriävä mielipide Asian ratkaisukokoonpano on myöntänyt ympäristöluvan Risipalonsuon auma-alueineen noin 99 ha:n kokoisen alueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Ranuan kunnassa. Luvan saajan maksettavaksi on määrätty 500 euron vuotuinen kalatalousmaksu. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei ole myönnetty. Olen asian ratkaisukokoonpanon kanssa samaa mieltä toiminnanaloittamislupaa koskevasta ratkaisusta ja sen perusteluista. Ympäristöluparatkaisun osalta esitän, että hakemus hylätään siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa lohkoilla 4 ja 5 (Ristisuon alueella) ja että Tainikoski Oy:lle myönnetään ympäristölupa Ristipalonsuon lohkojen 1 3 kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Ranuan kunnassa. Lohkojen 1 3 pinta-ala aumaalueineen on noin 72,2 ha. Esitän lupamääräykset 1 2, 12 ja 14 annettavaksi seuraavassa muodossa: Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava tämän päätöksen liitteenä olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen purkuojaa pitkin Palo-ojaan. Pintavalutuskentän ohitusojaa ei saa kaivaa ennen pumppaamon valmistumista. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen päivätyn täydennyksen liitteenä olevan piirustuksen nro 1 "Ristisuon turvetuotantoalue, Ranua, Tuotantosuunnitelmakartta, Muutos " MK 1: ja piirustuksen nro 2 Ristisuon turvetuotantoalue, Ranua, Pintavalutuskenttä, Muutos MK 1:2 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, kahden laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ja sen täydennyksistä ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentän alaosan ojitettu alue on kunnostettava ennen pintavalutuskentän käyttöön ottamista. Ojat tulee tukkia käyttämällä ojatukoksia noin 10 metrin välein niin, että vedet jakautuvat mahdollisimman tasaisesti koko pintavalutuskentän alueelle ilman oikovirtauksia. Pintavalutuskentän alaosan kunnostamista koskeva suunnitelma on toimitettava hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista Lapin ELY-keskukselle. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

42 2 Tarkkailu Kalatalousmaksu Perustelen esitystäni seuraavasti: Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia Palo-ojan, Palolammen ja Hamarinjärven tilaan Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskusten hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Lapin ja Kainuun ELY-keskusten hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava ELY-keskuksille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Suunnitelmassa tulee ottaa huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tilaa koskevassa seurantaohjelmassa pidetään tarpeellisena seurannan järjestämiseksi. Vesistötarkkailun sekä kalaston ja kalastuksen tarkkailun vuosiraportit on toimitettava Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskuksille, Ranuan ja Iin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille ja Kuivajoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 365 euroa kalatalousmaksua Lapin ELY-keskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanotöiden aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Maksun käytöstä on kuultava Metsähallitusta ja hankkeen vaikutusalueella toimivia osakaskuntia. Ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti, ja sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon: 1) toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski; 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset; 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 4) kohdan mukaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toiminnan suunnittelu-, rakentamis-, ylläpito- sekä käyttötapoja, joilla voidaan ehkäistä toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. Uusien turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyssä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana pidetään yleisesti pintavalutusta tai vesien kemiallista puhdistusta. Pintavalutusmenetelmässä tuotantoalueelta johdettavat vedet va-

43 Luvan myöntämisen edellytykset lutetaan lähtökohtaisesti pinnaltaan koskemattoman suoalueen yli. Koska suunniteltujen turvetuotantoalueiden läheisyydestä ei ole aina löytynyt luonnontilaisia suoalueita, pintavalutuskenttiä on jouduttu perustamaan myös ojitetuille alueille. Ojitetuilla kentillä erityisesti humusaineiden, fosforin ja raudan pidättyminen on epävarmaa, ja ainakin alkuvaiheessa niitä voi jopa huuhtoutua kentiltä. Ojittamattomalta suoalueelta voidaan arvioida aiheutuvan kuntoonpanovaiheessa merkittävästi enemmän päästöjä kuin aiemmin metsäojitetulta alueelta. Tällaisella alueella onkin erityisen tärkeää, että vesienkäsittely toimii alusta alkaen asianmukaisesti. Ristipalonsuon suunniteltu tuotantoalue on pääosin ojittamatonta suota. Pintavalutuskenttä on hakemuksen täydennyksen mukaan suunniteltu sijoitettavaksi osittain ojittamattomalle ja osittain ojitetulle alueelle. Kentän yläosa (noin 2,5 ha) olisi ojittamatonta ja kapeampi alaosa (noin 1,5 ha) ojitettua suota. Alaosalla on yksi poikittainen ja kaksi virtaussuunnan kanssa yhdensuuntaista ojaa, jotka on tarkoitus tukkia. Tutkimustulosten perusteella on kuitenkin olemassa riski, että kentän alaosa ei varsinkaan alkuvaiheessa toimisi suunnitellulla tavalla. Suunnitellun pintavalutuskentän ojittamattoman osan pinta-ala on noin 2,5 % tuotantoalueen pinta-alasta. Ojittamaton osa ei näin ollen yksinään täyttäisi pintavalutuskentän mitoitusvaatimuksia, joiden mukaan kentän pinta-alan on oltava vähintään 3,8 % kentän valuma-alueen pinta-alasta. Suunnitellulla tuotantoalueella, välittömästi suunnitellun pintavalutuskentän ojittamattoman osan pohjoispuolella, on ojittamatonta suoaluetta. Hakija ei ole kuitenkaan pitänyt kentän sijoittamista kokonaan ojittamattomalle alueelle käytännössä mahdollisena, koska lohkojen 1 3 vedet jouduttaisiin tällöin joko pumppaamaan tai johtamaan syviä avo-ojia pitkin lohkojen 3 ja 4 välisen maastokohouman läpi ja koska tuotantoalue pienenisi entisestään erityisesti lohkolla 4. Hakija ei käsitykseni mukaan ole esittänyt sellaisia teknisiä tai taloudellisia perusteluita, joiden vuoksi pintavalutuskenttää ei voitaisi sijoittaa kokonaan ojittamattomalle alueelle. Katsonkin, että Ristipalonsuon turvetuotantoalueella parasta käyttökelpoista tekniikkaa on ympärivuotinen pintavalutus ojittamattomalla ja pinnaltaan koskemattomalla alueella. Hakija ei pyynnöstä huolimatta ole esittänyt suunnitelmaa pintavalutuskentän sijoittamiseksi kokonaan ojittamattomalle alueelle. Jotta pintavalutuskentän sijoituspaikasta voidaan antaa lupamääräykset ympäristönsuojelulain 6 :ssä ja 43 :n 3 momentissa edellytetyllä tavalla, olen harkinnut oikeaksi pienentää tuotantoaluetta niin, että hakijan esittämän vesienkäsittelyn voidaan katsoa täyttävän parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tästä syystä olen esittänyt hakemuksen hylkäämistä lohkojen 4 ja 5 osalta. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Alueelta johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Olen esittänyt tuotantoaluetta pienennettäväksi niin, että pintavalutuskentän ojittamattoman osan pinta-ala on noin 3,5 % kentän valuma-alueen pinta-alasta. Riittävän puhdistustehon varmistamiseksi olen esittänyt, että 3

44 Lupamääräysten 1 5, ja 14 perustelut pintavalutuskentän ojitettu osa määrätään kunnostettavaksi ja ojat tukittavaksi lupamääräyksessä 2 esitetyllä tavalla. Lisäksi pintavalutuskentälle on asetettu puhdistustehovaatimukset ja pintavalutuskentältä lähtevälle vedelle enimmäispitoisuudet. Vesienkäsittely täyttää näin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan vajaan kilometrin matka metsäojaa Palo-ojaan ja siinä hiukan yli puolen kilometrin matka Palolampeen. Ympäristöhallinnon uomarekisterin mukaan vesireitin pituus Palolammesta Hamarinjärveen on noin 7,2 km ja Hamarinjärvestä Kuivajokeen noin 29,9 km. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Kuivajoen vesistön vesimuodostumat kuuluvat vesienhoitoalueen pohjoisiin vesistöihin. Pintavesityypiltään Kuivajoki kuuluu suuriin turvemaiden jokiin ja Hamarinjoki keskisuuriin turvemaiden jokiin. Kumpikaan joki ei ole voimakkaasti muutettu. Kuivajoen pääuoman ekologinen tila on hyvä. Hamarinjoelle, Palo-ojalle tai Palolammelle ei ole tehty ekologista luokittelua eikä niitä ole tarkasteltu toimenpiteiden suunnittelussa. Nykykäytännön mukaiseksi toimenpiteeksi uusilla turvetuotantoalueilla on toimenpideohjelmassa katsottu pintavalutus tai jokin muu vähintään yhtä tehokas menetelmä. Ristipalonsuon turvetuotantoalueen kuntoonpano ja turvetuotanto eivät vaaranna vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaista tavoitetta säilyttää Kuivajoen hyvä ekologinen tila. Päästöjä tarkkaillaan koko kuntoonpanovaiheen ajan ja tuotantovaiheessa vuosittain koko lupakauden aikana. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Alueella on voimassa Rovaniemen maakuntakaava sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaava. Ristipalonsuo sijoittuu vaihemaakuntakaavassa M merkinnällä esitetylle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. Hankkeen toteuttamiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Kun otetaan huomioon Ristipalonsuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, kuntoonpanosta ja turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi olen esittänyt käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 5. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Hakija on arvioinut, että tuotantoalueen vedet voidaan alkuvaiheessa johtaa pintavalutuskentälle painovoimaisesti ja että tuotannon edetessä vesiä joudutaan jossakin vaiheessa pumppaamaan kentälle. Tuotantosuunnitel- 4

45 makartan ja pintavalutuskenttää kuvaavan piirustuksen mukaan pintavalutuskentän ohi on tarkoitus kaivaa ohitusoja. Ojaa voidaan tarvita lähinnä pumppaamon häiriötilanteissa. Ojan kaivaminen ennen pumppaamon valmistumista on kielletty sen varmistamiseksi, ettei kuivatusvesiä tarpeettomasti johdeta pintavalutuskentän ohi. Noin kolmasosalla hakemuksen täydennyksessä esitetystä pintavalutuskentän alueesta on matalia, noin 0,5 metrin syvyisiä metsäojia. Turvepaksuus kentällä on noin 2 metriä. Alueen kunnostamista koskevalla määräyksellä pyritään varmistamaan vesien virtaus mahdollisimman tasaisesti päästöjä vähentävässä turvepatjan pintakerroksessa. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11 ja 12 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Siltä varalta, että toiminnan vaikutukset eivät rajoitu Palolampeen, on vesistön tilan tarkkailu ulotettava Hamarinjärveen asti. Pintavalutuskentän puhdistustehoa on tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuvako kentälle asetetut vesienkäsittelyvaatimukset. Sen lisäksi, mitä lupamääräyksen 3 viimeisessä kohdassa on määrätty, voi valvontaviranomainen tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräys 14 on tarpeen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta koskevassa esityksessäni olen ottanut huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruuden ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuuden sekä vesistön kalataloudellisen arvon. 5 Liite Kartta

46 Ympäristöylitarkastaja Satu Kouvalaisen eriävän mielipiteen liite 6