LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT

2 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TUKENA Seuraavissa dioissa esiteään Kuopioaisten asten, nuorten ja apsiperheiden tukena oevia tahoja ja toimijoita

3 SISÄLLYSLUETTELO 3. LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT LAPSEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TUKENA VARHAISKASVATUS 5 ESIOPETUS, PERUSOPETUS, TOINEN ASTE JA KORKEAKOULUT 13 OPISKELUHUOLTO LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN TUKENA 46 OPISKELUHUOLLON TAVOITTEET JA PAIKALLISEN TOTEUTTAMISTAVAN KESKEISET PERIAATTEET ARVIO OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEESTA, KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA OPISKELUHUOLTOPALVELUISTA JA AVUSTAJAPALVELUISTA SEKÄ TUKI- JA ERITYISOPETUKSESTA TOIMET JOILLA VAHVISTETAAN YHTEISÖLLISTÄ OPISKELUHUOLTOA JA OPISKELIJOIDEN VARHAISTA TUKEA SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA OPISKELUHUOLLON LAADUNARVIOINTI KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT 67 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT 69 Jatkuu Dia

4 SISÄLLYSLUETTELO 3. LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT SEKÄ ONGELMIA EHKÄISEVÄT TOIMET JA PALVELUT Jatkuu NUORISOPALVELUT 72 LIIKUNTA- JA KULTTUURIPALVELUT 79 ASUKASTUVAT KOHTAAMISEN PAIKKOINA 93 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ 95 PERHENEUVOLA, SIHTI JA LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYSYKSIKKÖ 99 ENNALTAEHKÄISEVÄ LASTEN SUOJELU 105 LASTEN JA NUORTEN HUOMIOINTI AIKUISTEN PALVELUISSA 109 KUOPIOLAINEN JÄRJESTÖKENTTÄ 113 KRIISIKESKUS 117 SEURAKUNTA 120 POLIIISI 129 MUUT TOIMIJAT 136 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN: OPPILASKUNNAT, NUORISOVALTUUSTO JA LASTEN PARLAMENTT, VANHEMPAINTOIMIKUNNAT JA YHDISTYKSET 139 LASTEN JA NUORTEN HUOMIOINTI YHDYSKUNTASUUNNITTELUSSA Dia

5 VARHAISKASVATUS

6 VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEENA (VARHAISKASVATUSLAKI 2 A ) edistää jokaisen apsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvataista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia; tukea apsen oppimisen edeytyksiä ja edistää einikäistä oppimista ja kouutukseisen tasa-arvon toteuttamista; toteuttaa apsen eikkiin, iikkumiseen, taiteisiin ja kuttuuriperintöön perustuvaa monipuoista pedagogista toimintaa ja mahdoistaa myönteiset oppimiskokemukset; varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveeinen ja turvainen varhaiskasvatusympäristö; turvata asta kunnioittava toimintatapa ja mahdoisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet asten ja varhaiskasvatushenkiöstön väiä; antaa kaikie apsie yhdenvertaiset mahdoisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuoten tasa-arvoa sekä antaa vamiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yeistä kuttuuriperinnettä sekä kunkin kieeistä, kuttuurista, uskonnoista ja katsomukseista taustaa; jatkuu

7 VARHAISKASVATUKSEN TAVOITTEENA (VARHAISKASVATUSLAKI 2 A ) tunnistaa apsen yksiöisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen imettyä tarvittaessa moniaaisessa yhteistyössä; kehittää apsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää apsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuuiseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; varmistaa apsen mahdoisuus osaistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; toimia yhdessä apsen sekä apsen vanhemman tai muun huotajan kanssa apsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvataisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea apsen vanhempaa tai muuta huotajaa kasvatustyössä.

8 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET ALKAEN Varhaiskasvatussuunniteman perusteiden arvoperustan yeisperiaatteet apsen edun ensisijaisuus apsen oikeus hyvinvointiin, huoenpitoon ja suojeuun apsen mieipiteen huomioon ottaminen yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohteun vaatimus apsen syrjintäkieto

9 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAMUODOT KUOPIOSSA Kuopiossa päivähoitoa tarjotaan kunnaisissa ja yksityisissä päiväkotija perhepäivähoitopaikoissa. Päiväkotihoito on ryhmissä järjestettävää varhaiskasvatusta. Ryhmien koot vaihteevat asten iän mukaan. Ita- ja vuorohoitoa järjestetään niiden perheiden apsie, jotka sitä vanhempien työn tai opiskeun vuoksi tarvitsevat. Perhepäivähoito on kodinomaista, pienessä ryhmässä tapahtuvaa varhaiskasvatusta Avoimet päiväkodit ja kerhot on tarkoitettu kotihoidossa oevie päivähoitoikäisie apsie. Avointen varhaiskasvatuspaveuiden toiminta on maksutonta. Tiapäishoito on maksuista ja se on tarkoitettu kotona hoidossa oevie ae kouuikäisie apsie. Tiapäishoito ei vaikuta kotihoidontuen maksamiseen.

10 VARHAISKASVATUS ITSESSÄÄN TUKEE LAPSEN KASVUA, KEHITYSTÄ JA OPPIMISTA Lähtökohtana ovat apsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen iittyvät tarpeet. Riittävän aikaisea ja oikein kohdennetua tuea edistetään apsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia Tuki rakentuu apsen yksiöisiin tarpeisiin vastaamisesta yhteisöisistä ja oppimisympäristöihin iittyvistä ratkaisuista, joita ovat pedagogiset järjesteyt esim. varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki, apsikohtainen ohjaaminen, erityisten apuväineiden sekä tieto- ja viestintäteknoogian käyttö, kieen ja kommunikoinnin tukeminen (esim. viittomin, kuvin) rakenteeiset järjesteyt esim. ryhmän apsimäärän pienentäminen, henkiöstön mitoitukseen tai rakenteeseen iittyvät ratkaisut (esim. avustajaresurssi) hyvinvointia tukevat järjesteyt esim. sosiaai- ja terveydenhuoon sekä kuntoutuksen asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsutaatio Lapsen tarvitsema tuki kirjataan apsen varhaiskasvatussuunnitemaan yhdessä vanhempien, henkiöstön ja mahdoisten muiden yhteistyötahojen kanssa.

11 MONIALAINEN YHTEISTYÖ VARHAISKASVATUKSESSA Moniaaista yhteistyötä astenneuvoan, astensuojeun, kasvatus- ja perheneuvoan ja muiden sosiaaitoimen paveujen kanssa ohjaa apsen edun ensisijaisuus. Moniaainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huotajan suostumuksea. Yhteistyötä tehtäessä noudatetaan tietojen antoa ja saassapitoa koskevia säännöksiä.

12 TOIMINTAA OHJAAVIA JA LASTEN HYVINVOINTIA TUKEVIA KÄYTÄNTÖJÄ KUOPION VARHAISKASVATUKSESSA Varhaiskasvatustoiminnan painopisteaueina ovat asten osaisuus ja eikki Lasten hyvinvointia tukevat työmenetemät (pienryhmätyöskentey, eriaiset tunnekasvatusta tukevat menetemät ) Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitema Yhteistyökäytännöt muiden asten kanssa työskenteevien kanssa Esim. varhaiskasvatuspaveuiden, neuvoan ja apsiperheiden sosiaaityön yhteistyösopimus, kouupsykoogien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien yhteistyösopimus, päivähoito astensuojeun avohuoon tukitoimena prosessikuvaus Pienet apset iikkeee - asiakirja ja -toimintamai Sapere-ruokakasvatusmenetemä

13 ESIOPETUS, PERUSOPETUS, TOINEN ASTE JA KORKEAKOULUT

14 ESI- JA PERUSOPETUS, LUKIOKOULUTUS, TOINEN ASTE JA KORKEAKOULU Esiopetus Perusopetus: Lukiokouutus: Toisen asteen ammatiinen kouutus Korkeakouutus

15 ESI- JA PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN ARVOPOHJA Kuopion perusopetuksen ja ukiokouutuksen arvopohja perustuu opetussuunnitemien perusteissa kuvattuihin arvoihin, Kuopion kaupungin strategian arvoihin, huotajie tehtyyn arvokyseyyn sekä perusopetuksen, ukiokouutuksen, varhaiskasvatuksen, nuorisopaveuiden, kasvun ja oppimisen tuen henkiöstön ja kasvun ja oppimisen autakunnan yhteiseen arvopohdintaan. Vastuuinen kasvatus ja opetus, kestävä eämäntapa, yhteisöisyys ja tasa-arvo ovat arvopohjana esiopetuksesta ukiokouutukseen asti. Vastuuiseen kasvatukseen ja opetukseen kuuuvat asiakasähtöisyys, aikuisten kasvatusvastuun ja oikeuden tunnustaminen, oikeus hyvään opetukseen, kannustukseen ja imaisuun sekä henkiöstön avoin ja kunnioittava asenne.

16 PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN ARVOPOHJA Toiminnan ähtökohtana ovat kestävä eämäntapa ja sitoutumattomuus. Yhteisöisyyttä kuvaavat yhdessä tekeminen, keskinäinen väittäminen, rohkeus, uovuus, uottamus, reheisyys sekä oikeus ioon, eriaisuuteen ja yhteisöön. Tasa-arvo sisätää reatiivisen arvoperustan, oppiaan ainutaatuisuuden, hyvinvoinnin, demokratian, ihmisyyden, sivistyksen sekä kuttuurisen moninaisuuden rikkautena. Arvokeskusteuja käydään säännöisesti oppiaiden, huotajien ja kouun henkiöstön kesken. Keskusteuissa kiinnitetään erityistä huomiota perusteissa kuvatun oppimiskäsityksen käytännön toteutukseen ja oppiaan osuuteen omassa oppimisessaan. Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista arvioidaan perusopetuksen ja ukiokouutuksen aadunarviointikyseyiä.

17 MUU KOULUTUS Kuopion kaupungin yäpitämien kouujen isäksi Kuopiossa toimii Itä-Suomen yiopisto, Sneman-kesäyiopisto, Savon kouutuskuntayhtymän Savon ammattiopisto sekä Savoniaammattikorkeakouu. Kuopiossa toimii isäksi Humanistisen ammattikorkeakouun Kuopion yksikkö. Oppiaitokset Avoin yiopisto ja ammattikorkeakouu Itä-Suomen yiopisto UEF UEF Avoin yiopisto Savonia-ammattikorkeakouu Sneman-kesäyiopisto Savon ammattiopisto Sakky Savonia Avoin ammattikorkeakouu Humanistinen ammattikorkeakouu Ingmanedu Kuttuuriaan ammattiopisto Pohjois-Savon opisto Kuopion taouskouu Kuopion hierojakouu Paveuaan opisto Kuopio Kuopion konservatorio Ammattiopisto Luovi Peastusopisto

18 ESIOPETUS

19 ESIOPETUS Varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus muodostavat asten kasvun ja oppimisen kannata johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Esiopetuksen erityisenä tavoitteena on edistää yhteistyössä huotajien kanssa asten kehitys- ja oppimisedeytyksiä sekä vahvistaa asten sosiaaisia taitoja ja tervettä itsetuntoa eikin ja myönteisten oppimiskokemusten avua. Kuopiossa esiopetukseen osaistuvie apsie järjestetään aamu- ja itapäivisin varhaiskasvatusta pääsääntöisesti apsen esiopetusryhmässä. Huotajat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toiminnan suunnitteussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Kasvun ja oppimisen tuen sekä oppiashuoon järjestämisessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä moniaaisesti. Kunnaisten toimintayksiköiden isäksi esiopetusta tarjoaa yksityiset toimintayksiköt

20 PERUSOPETUS

21 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ - PERUSOPETUS Kodin ja kouun yhteistyö isää oppiaan, uokan ja koko kouun hyvinvointia ja turvaisuutta. Toimiva yhteistyö on avain onnistuneen kouupoun rakentamiseen jokaisee oppiaae. Yhteistyöä pyritään yhteisöisyyden ja yhteisvastuuisuudenisäämiseen. Vanhemmie järjestetään mahdoisuuksia vaikuttaa kouun kasvatustavoitteisiin ja osaistua kouun toiminnan arviointiin. Yhteisesti sovittavia asioita voivat oa mm. tapakasvatuksen tavoitteet, sääntöjen noudattaminen, poissaoojen seuranta ja kotitehtävien suorittaminen. Kaupungin peruskouut on jaotetu aakouuihin, yäkouuihin, yhtenäiskouuihin ja erityiskouuihin.

22 KOULU LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN TUKENA Kouumatkat ja kouukujetus Kouuateria Kouukuraattori- ja kouupsykoogipaveut Kouuterveydenhuoto Kouutapaturmien hoito

23 KOULUKIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA KOULUKIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN KUOPION PERUSKOULUISSA Linkki: Kiusaamisen ehkäiseminen ja kiusaamiseen puuttuminen KOULUKIUSAAMISEN EHKÄISEMISEN TOIMINTAMALLIT Liikkuva kouu Kaverikioski Huomaa hyvä! Ohjattu väituntitoiminta Ystävyystaitojen opetteu Askeeittain Friends Kiitos kaveruudee Pro Kouu K12 Hyvisteema Art KiVa kouu Tukioppiastoiminta Oppiaskuntatoiminta Kummioppiastoiminta Yksiökohtainen oppiashuoto Yhteisöinen oppiashuoto Luokkaähtöinen työskentey KOULUKIUSAAMISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLIT Puuttumisen poku Verso AVEKKI KiPu Vihreä Lippu Lions Quest Kasvatuskeskusteut Riksu ja Raksu Kyseyt Hankkeet Yhteistyötahot

24 OPPIMISEN TUKI PERUSOPETUKSESSA Oppimisen tuessa käytetään aina ensisijaisesti kouun omia tukitoimia, esimerkiksi opetuksen eriyttämistä, tukiopetusta, kouunkäynnin ohjaajan tukea tai kouun erityisopettajan oppituntien aikana antamaa opetusta. Tuki jaetaan yeiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yeinen tuki on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Opettaja arvioi ja antaa paautetta oppiaittensa kehittymisestä ja edistymisestä, havainnoi tuen tarpeita ja suunnitteee opetuksen ja oppimisympäristön sekä mahdoiset tukitoimet. Perustana on koko opetusryhmän voimavarojen ja oppiaiden väisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen. Lisätietoa:

25 KOULUN KERHOTOIMINTA Kerhotoiminnan tehtävä on tukea ja monipuoistaa kouun tarjoamaa opetusta, kartuttaa toimintaan iittyviä taitoja ja vamiuksia sekä tarjota osaistujie myönteisiä kokemuksia ja eämyksiä. Kerhotoiminta on useimmiten sisäötään harrastustoimintaa esim. iikuntaan tai muihin taito- ja taideaineisiin iittyvää. Kouun järjestämä kerhotoiminta on oppiaae vapaaehtoista ja maksutonta. Lisäksi muut sidosryhmät, esimerkiksi vanhempainyhdistykset, urheiuseurat, seurakunnat, asukasyhdistykset ym. voivat yäpitää toimintaa oman varainhankinnan pohjata. MLL:n Kaveritoiminta

26 PERUSOPETUKSEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA Itapäivätoiminta on ohjattua vapaa-ajantoimintaa, joka tukee kodin ja kouun kasvatustyötä. Kuopiossa perusopetuksen itapäivätoimintaa järjestetään ähes kaikia aakouuia tai niiden äheisyydessä yhteistyössä paveuntuottajien kanssa. Itapäivätoimintaan järjestetään ensisijaisesti 1. vuosiuokan ja erityisopetuksen oppiaie.

27 TOINEN ASTE: LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

28 KUOPION LUKIOKOULUTUS Lukiokouutuksea on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokouutuksen aikana opiskeija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maaimankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maaimassa. Samaa opiskeija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tuevaisuuteen. Lukiokouutus syventää opiskeijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maaimaan sekä kehittää vamiuksia työeämään ja työhön. Tietoa Kuopion ukiokouutuksesta.

29 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ - LUKIOKOULUTUS Tärkein kouun yhteistyökumppani opiskeijan opiskeun ja hyvinvoinnin tukemisessa ovat huotajat. Kouu ja koti vastaavat yhdessä nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Opiskeijan asioita käsitetäessä otetaan huomioon nuoren aikuisen itsenäistyminen ja hänen oma vastuuisuutensa. Huotajien kanssa oaan yhteydessä seuraavia tavoia: Kouu järjestää vanhempainitoja, joissa keskusteaan ja tiedotetaan opiskeijoiden opintoihin ja hyvinvointiin iittyvistä asioista. Tarvittaessa järjestetään muita tiaisuuksia, joissa huotajat voivat perehtyä kouun toimintaan ja vaikuttaa siihen. Opetussuunnitemiin, opiskeuun ja kouun käytänteisiin iittyvistä asioista kerrotaan opinto-oppaassa, joka on kaikkien tutustuttavissa kouujen verkkosivuia. Opintojen sujumisesta ja etenemisestä tiedotetaan säännöisesti. Ohjaussuunnitemassa on määritety vastuut kodin ja kouun yhteistyöstä: ohjauksen työnjako. Kodin ja kouun viestinnän väineenä toimii Wima-järjestemä. Joissakin opintoja ja oppiashuotoa koskevissa kysymyksissä yhteyksiä kotien kanssa hoidetaan kirjeitse, puheinyhteyksiä tai henkiökohtaisia tapaamisia.

30 OPPIMISEN TUKI LUKIO Oppimisen ja opiskeun tukeminen merkitsee yhteisöisiä ja opiskeuympäristöön iittyviä ratkaisuja sekä opiskeijoiden yksiöisiin tarpeisiin vastaamista. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys, oppimisvaikeuksien ennataehkäisy ja varhainen tunnistaminen. Lukiossa tukimuotoina voivat oa opetuksen eriyttäminen ja muut pedagogiset ratkaisut, kurssien vaintamahdoisuuksien hyödyntäminen, monipuoinen opinto-ohjaus sekä erityisopettajan ja ryhmänohjaajan tuki. Henkiökohtaista ohjausta tarjotaan äpi ukio-opintojen. Pääpaino henkiökohtaisessa ohjauksessa on ukion oppimäärän suorittamiseen, yioppiaskirjoituksiin sekä jatko-opintoihin ja ammatinvaintaan iittyvissä teemoissa. Muita käsitetäviä asioita voivat oa mm. opinto-ohjeman muutokset, opiskeuvaikeudet, yksiökohtaiset opintosuunnitemat sekä eämäntianteet. Jokaisea ukioa on kouukohtainen ohjaussuunnitema. Kuopion ukioiden opetussuunnitema LOPS2016 uku 4: Opiskeijan ohjaus ja tukeminen

31 LUKIOLAISEN HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS Lukion opiskeuhuoon tavoitteena on edistää opiskeijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huoehtia oppiaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeuympäristön terveeisyydestä ja turvaisuudesta Opiskeijoiden hyvinvointia tukevaa toimintaa ukioissa ovat myös esimerkiksi Ryhmänohjaus ja ryhmäyttäminen Tutor- ja opiskeijakuntatoiminta Leirit, retket, opintopiirit ja viikonopputapahtumat

32 AMMATILLINEN KOULUTUS Opiskeijaa on oikeus saada opiskeuhuoon paveuja opintojensa tueksi Opiskeuhuoon toimia pyritään tukemaan yhteisöistä ja yksiöistä hyvinvointia sekä edistämään terveeisen ja turvaisen oppimisympäristön syntyä, edistämään mieenterveyttä ja ehkäisemään syrjäytymistä sekä edistämään oppiaitosyhteisön hyvinvointia. Opiskeija saa psykoogi- ja kuraattoripaveuja sekä opiskeuhuotoa kotikunnastaan riippumatta

33 AMMATILLINEN KOULUTUS Perustehtävänämme on isätä nuorten ja aikuisten osaamista, vastata aueen työeämän osaamistarpeisiin ja kehittää aueen työeämää. Lisäksi edistämme työisyyttä, yrittäjyyttä ja hyvää eämää.

34 AMMATILLINEN KOULUTUS Ammatiiseen perustutkintoon johtavan kouutuksen tavoitteena on antaa opiskeijoie ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeeisia tietoja ja taitoja sekä vamiuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. Perustutkinto tuottaa aaja-aaiset ammatiiset perusvamiudet aan eri tehtäviin sekä erikoistuneemman, työeämän vaatiman osaamisen yhdessä tutkinnon osa-aueessa VALMA, ammatiiseen peruskouutukseen vamentava kouutus on tarkoitettu peruskouun suorittaneie nuorie ja aikuisie sekä maahanmuuttajie, joia ei oe toisen asteen kouutusta. Kouutuksen aikana perehdytään ammatiisiin kouutusvaihtoehtoihin, pohditaan eriaisten ammattien ja työpaikkojen ominaisuuksia sekä sekeytetään opiskeijan yksiöisiä suunnitemia. TELMA, työhön ja itsenäiseen eämään vamentava kouutus antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitsevie opiskeijoie heidän henkiökohtaisten tavoitteidensa ja vamiuksiensa mukaista opetusta ja ohjausta. Kouutuksen pääpaino on monipuoisissa arkieämän taitojen opiskeussa.

35 OPISKELIJAN OHJAUS JA OPINTOJEN TUKI AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Opiskeijan ohjaus oppiaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteeista toimintaa opiskeijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien oppiaitoksessa sekä eriaisissa oppimisympäristöissä työskenteevien yhteistä työtä. Ohjauksen keskeiset periaatteet on kuvattu oppiaitoksen ohjaussuunnitemassa ja ne noudattavat vatakunnaisia hyvän ohjauksen kriteereitä. Erityisopetuksen tavoitteena on antaa mahdoisuus kaikie aueen nuorie kasvaa yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuuisiksi jäseniksi. Tavoitteena on saada nuorie heidän kykyjensä mukaan vamiudet ammattiin, työtoimintaan, jatko-opintoihin ja hyvään itsenäiseen eämään. Erityisopetuksen käytänteet on kuvattu oppiaitoksen erityisopetuksen järjestämistä koskevasta suunnitemasta. Opiskeijan opas:

36 OPISKELUHUOLTO AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Opiskeuhuotoa toteutetaan sekä yhteisöisen, että yksiökohtaisen opiskeuhuoon keinoin. Yhteisöiseä opiskeuhuooa tarkoitetaan toimintakuttuuria ja toimia, joia koko opiskeuyhteisössä edistetään opiskeijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaaista vastuuisuutta, vuorovaikutusta ja osaisuutta sekä opiskeuympäristön terveeisyyttä, turvaisuutta ja esteettömyyttä. Nämä eementit ovat osa jokaisen työntekijän perustyötä. Yksiökohtaisea opiskeuhuooa tarkoitetaan yksittäisee opiskeijae annettavia opiskeuterveydenhuoonpaveuja, opiskeuhuoon psykoogi- ja kuraattoripaveuja sekä moniaaista yksiökohtaista opiskeuhuotoa Yhteisöisen sekä yksiöisen opiskeuhuoon toimenpiteet on kuvattu oppiaitoksen opiskeuhuoon suunnitemassa

37 KODIN JA OPPILAITOKSEN VÄLINEN YHTEISTYÖ AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Opiskeun tukea ja opiskeijan hyvinvoinnin tukemista toteutetaan yhteistyössä opiskeijan ja hänen huotajiensa kanssa. Opiskeijoiden huotajien ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön ähtökohtana on aikuistuvan nuoren ja täysi-ikäisen opiskeijan itsenäisyyden ja oman vastuuisuuden huomioon ottaminen sekä huoenpito tukea tarvitsevasta opiskeijasta. Yhteistyöä tuetaan opiskeun edeytyksiä sekä opiskeijan terveyttä, turvaisuutta ja hyvinvointia. Aaikäisten opiskeijoiden asioissa huotajiin pidetään tarvittaessa hyvin tiivistä yhteyttä. Opiskeijan tutua täysi-ikäiseksi opiskeija käyttää itsenäistä puhevataa itseään koskevissa asioissa.

38 KORKEAKOULUT

39 SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU Savonia on moniaainen ja käytännönäheinen korkeakouu. Se on yksi Suomen suurimmista ja monipuoisimmista ammattikorkeakouuista. Savonia kouuttaa osaajia kuudea eri kouutusaaa. Kouutusyksiköt sijaitsevat Kuopiossa, Iisamessa ja Varkaudessa. Savoniassa työ- ja opiskeukuttuuri ovat uotettavuutta, yhteisöisyyttä ja turvaisuutta arvostavia. Tietoa Savonia-ammattikorkeakouusta.

40 OPISKELUHYVINVOINTI AMMATTIKOREAKOULUSSA Savoniassa opiskeuhyvinvointitoiminnan tavoitteena on opiskeijoiden kokonaisvataisen hyvinvoinnin tukeminen ja vahvistaminen opiskeussa, oppimisessa ja kehittymisessä ammatiiseksi asiantuntijaksi. Opiskeuhyvinvointia tukevat paveut ovat opiskeijoiden käytössä opintojen ajan. Opiskeuhyvinvoinnin paveut: Tutustu videoon tästä opinto-ohjaajat opintopsykoogi opiskeuterveydenhuoon paveut seurakuntien oppiaitostyö kriisitoiminta yättävissä tianteissa

41 OPISKELIJAN OHJAUS Savonia-ammattikorkeakouussa opiskeijan ohjaus on moniammatiista yhteistyötä, jonka tavoitteena on opiskeijan asiantuntijuuden kehittyminen ja opintojen sujuvan etenemisen varmistaminen. Ohjaus on kokonaisvataista ja opiskeijaähtöistä. Kokonaisvataisuus tarkoittaa sitä, että ohjauspedagoginen ajatteu on mukana kaikessa kouutustoiminnassa. Opiskeija saa ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa opintojensa ja eämäntianteensa edeyttämää tavaa. Perusajatuksena on, että opiskeija rakentaa itse omien opintojensa kokonaisuuden, johon hän kykenee oikea-aikaisea ja oikein kohdistetua ohjauksea. Opiskeijan poku on yksiöinen, mutta siitä on tietyt yhteiset vaiheet: hakuvaihe, opintojen aoitusvaihe, opintojen keskivaihe, opintojen päättövaihe sekä ohjaus opintojen jäkeen. Opiskeuhyvinvoinnin edistäminen sisätyy opintojen kaikkiin vaiheisiin. Ohjausmeneteminä käytetään henkiökohtaista ohjausta, ohjausta pien- ja suurryhmissä, vertaisohjausta sekä verkko- ja mobiiiohjausta.

42 OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄT JA VARHAINEN TUKI AMMATTIKORKEAKOULUSSA Savonian kaikissa kouutusyksiköissä toimii opiskeijoiden hyvinvointityöryhmä. Työryhmä on moniammatiinen verkosto, jonka tarkoituksena on edistää opiskeuhyvinvointia, etsiä kokonaisvataisia ratkaisuja tukea tarvitsevien opiskeijoiden auttamiseksi sekä tukea ohjaustyössä toimivien työtä. Työryhmän tehtävän pääpaino ja ähtökohta on opiskeuhyvinvointia edistävässä ja opiskeun ongemia ennataehkäisevässä työssä. Opiskeijoiden hyvinvointityöryhmä toimii ja voi kokoontua kahdessa eriaisessa rooissa: 1. Kouutusyksikön nimettynä, opiskeuhyvinvointia edistävänä toimieimenä, joka kokoontuu säännöisesti vähintään kerran ukukaudessa. 2. Tarvittaessa kooe kutsuttavana asiantuntijaverkostona, eriaisissa varhaiseen puuttumiseen tai tukea tarvitsevien opiskeijoiden auttamiseen iittyvissä kysymyksissä. Varhaisen puuttumisen ja huoten esie ottamisen tavoitteena on tunnistaa opiskeukykyä heikentävät tai uhkaavat tianteet sekä etsiä korjaavia ratkaisuja yhdessä opiskeijan, ammattikorkeakouun ohjaushenkiöstön ja tarvittaessa esimerkiksi opiskeuterveydenhuoon kanssa.

43 ERITYISTUKI JA ESTEETTÖMYYS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esteettömyydeä ammattikorkeakouussa tarkoitetaan fyysisen, psyykkisen ja sosiaaisen ympäristön toteuttamista seaiseksi, jossa jokainen ominaisuuksistaan riippumatta voi toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Savonia on sitoutunut toiminnassaan edistämään esteetöntä korkeakouuopiskeua. Savoniassa opiskeija voi tietyin perustein hakea erityisjärjesteyjä opintoihinsa. Näitä perusteita voivat oa esim. kuuo-, näkö- tai muu aistivamma, erityiset oppimisvaikeudet (mm. ukivaikeus, hahmotushäiriö, tarkkaavaisuushäiriö) tai mieenterveyteen iittyvät kysymykset (esim. paniikkihäiriö, mieiaaongemat). Eritysjärjesteyjen tarpeen kartoittamisesta vastaavat kouutusaan opintoohjaajat ja/tai opintopsykoogi yhdessä opiskeijan kanssa. Opintojen aikana tämä tarkoittaa ohjaukseen iittyviä, yhdessä opiskeijan kanssa sovittuja järjesteyjä, jotka tukevat opiskeijan edistymistä opinnoissaan. Savoniassa on käytössä tukisetei. Tukisetei on täsmennetty tuki opiskeijoie, joia on seaisia todennettuja oppimisen erityisvaikeuksia, vammoja, sairauksia tai mieenterveydenongemia, jotka vaikuttavat opintojen etenemiseen ja oppimiseen.

44 YHTEISÖLLISYYS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Yhteisöisyydeä ja osaisuuden kokemuksea on vaikutusta opiskeijoiden hyvinvointiin. Yhteisöön kuuuminen uo turvaisuudentunnetta. Opiskeijayhteisön eämä sykkii Savonia-ammattikorkeakouussa opiskeijakunnan, opiskeijayhdistysten ja vertaistuutoreiden sekä iikunta- ja vapaa-ajan paveujen ja tapahtumien ympäriä. Opiskeijakunta tarjoaakin monia eriaisia paveuja ja hengähdyshetkiä arkisen aherruksen keskeä koko Savonian korkeakouuyhteisöe. Opiskeijakunta tuottaa kahviapaveuja, tapahtumia, teemapäiviä ja myös SYKETTÄ-iikuntapaveut koko Savoniae sekä pajon muuta yhteistyössä kouutusaojen opiskeijayhdistysten kanssa. Kaiken tavoitteena on, että opiskeijaeämä Savoniassa oisi hepompaa, hauskempaa ja havempaa.

45 YLIOPISTO OPISKELUN TUKI Opiskeijan kokonaisvatainen hyvinvointi koostuu useista eri asioista ja tarjoa on useita tukipaveuita: Vinkkejä ja keinoja arjen haintaan sekä mieen hyvinvoinnin yäpitämiseen öytyy Nyyti ry:stä opiskeukyky.fi opiskeukykyyn iittyen. Opiskeijan ensisijainen toimeentuon muoto on opintotuki, jota voi akaa hakea heti, kun on saanut opiskeupaikan. Liikunta - SYKETTÄ korkeakouuiikunta tarjoaa monipuoiset iikuntapaveut opiskeijoie ja henkiöstöe. Paveut ovat opiskeijoiden ja henkiökunnan käytössä pientä iikuntamaksua vastaan. Opintopsykoogi: psykoogista ohjausta ja neuvontaa opiskeijoie erityisesti opintojen ongematianteissa, mutta myös muissa eämän vaikeissa tianteissa. Korkeakouupastorit tarjoavat uottamukseista keskusteuapua uskontokunnasta riippumatta kaikia kampuksia. Ura- ja ohjauspaveut Yioppiaiden terveydenhoitosäätiö

46 OPISKELUHUOLTO LAPSEN JA NUOREN HYVINVOINNIN TUKENA OPISKELUHUOLLON TAVOITTEET JA PAIKALLISEN TOTEUTTAMISTAVAN KESKEISET PERIAATTEET ARVIO OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEESTA, KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA OPISKELUHUOLTOPALVELUISTA JA AVUSTAJAPALVELUISTA SEKÄ TUKI- JA ERITYISOPETUKSESTA TOIMET JOILLA VAHVISTETAAN YHTEISÖLLISTÄ OPISKELUHUOLTOA JA OPISKELIJOIDEN VARHAISTA TUKEA SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA OPISKELUHUOLLON LAADUNARVIOINTI

47 OPISKELUHUOLLON TAVOITTEET JA PAIKALLISEN TOTEUTTAMISTAVAN KESKEISET PERIAATTEET

48 OPISKELUHUOLLON TAVOITTEET edistää opiskeijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia ja osaisuutta sekä ehkäistä ongemien syntymistä edistää oppiaitosyhteisön ja opiskeuympäristön hyvinvointia, terveeisyyttä ja turvaisuutta, esteettömyyttä, yhteisöistä toimintaa sekä kodin ja oppiaitoksen väistä yhteistyötä turvata varhainen tuki sitä tarvitsevie turvata opiskeijoiden tarvitsemat opiskeuhuotopaveut

49 PAIKALLISEN TOTEUTTAMISTAVAN KESKEISET PERIAATTEET Kuopion kaupungissa opiskeuhuotoa kohdennetaan seaisen toimintakuttuurin ja yhteistyön uomiseen, joia koko oppiaitosyhteisössä edistetään opiskeijoiden oppimista, hyvinvointia, sosiaaista vastuuisuutta, vuorovaikutusta, osaisuutta sekä opiskeuympäristön terveeisyyttä.

50 PAIKALLINEN TOTEUTTAMISTAPA Kuopiossa opiskeuhuoon ohjausryhmänä toimii kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä. Opiskeuhuoon ohjausryhmä vastaa opiskeuhuoon yeisestä suunnitteusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista esiopetuksesta toisen asteen opetukseen ja ukiokouutukseen. Moniaaiseen ohjausryhmään kuuuu edustus esi- ja perusopetuksesta sekä ukiokouutuksesta, ammatiisesta 2. asteen kouutuksesta, nuorisotoimesta, neuvoa-, kouu- ja opiskeuterveydenhuoosta, psykoogi- ja kuraattoripaveuista, astensuojeusta sekä mieenterveyspaveuista.

51 PAIKALLINEN TOTEUTTAMISTAPA Ohjausryhmä määritteee opiskeuhuototyön kehittämisen injaukset ja painopisteet ain ja opetussuunnitemien puitteissa sekä seuraa oppias- ja opiskeijahuotoa Kuopion kaupungissa. Ohjausryhmä hyödyntää työskenteyssään eriaisia kyseyitä, kartoituksia ja mittareita (esimerkiksi opiskeuhuoon arviointiomake ja asiakaspaautekyseyt). Ryhmä kokoontuu säännöisesti (vähintään 2 kertaa vuodessa). Ohjausryhmäe vamisteevaa työtä tekevät esi- ja perusopetuksen sekä 2. asteen moniaaiset aatyöryhmät.

52 PAIKALLINEN TOTEUTTAMISTAPA Kuopion kaupungin asten ja nuorten hyvinvointisuunnitema Kuopion kaupungin opiskeuhuoon ohjausryhmä (Esiopetusyksikön, kouun tai oppiaitoksen) Opiskeuhuotoryhmä Opiskeuhuoto Kuopion kaupungin opetussuunnitemissa (Esiopetusyksikön, kouun tai oppiaitoksen) Opiskeuhuotosuunnitema Yhteisöinen opiskeuhuoto Yksiökohtainen opiskeuhuoto Moniaainen asiantuntijaryhmä Opiskeuhuotokertomus

53 PAIKALLINEN TOTEUTTAMISTAPA Moniaainen opiskeuhuotoryhmä vastaa esiopetusyksikön, kouun tai oppiaitoksen opiskeuhuoon suunnitteusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa päiväkodinjohtaja tai rehtori. Opiskeuhuotoryhmään osaistuu opiskeuhuoon paveuiden edustajia, opetushenkiöstön edustajia sekä opiskeijoiden ja vanhempien edustajia sekä tarvittaessa muita toimijoita. Opiskeuhuotoryhmä voi tarvittaessa kuua asiantuntijoita.

54 PAIKALLINEN TOTEUTTAMISTAPA Moniaainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppiaan tai oppiasryhmän tuen tarpeen sevittämiseksi ja opiskeuhuoon paveujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkiöstön tai opiskeuhuoon paveuiden edustaja, joe asia työtehtävien perusteea kuuuu. Asiantuntijaryhmän kokoaja vastaa, että ryhmää on toimintaansa varten tarvittava opiskeijan tai huotajan kirjainen suostumus. Asiantuntijaryhmän työskenteystä aaditaan opiskeuhuotokertomus. Kouutuksen järjestäjänä Kasvun ja oppimisen paveuaue vastaa opiskeuhuotokertomuksista muodostuvan opiskeuhuotorekisterin yäpidosta ain edeyttämää tavaa. Ammatiisen kouutuksen järjestäjät vastaavat omista opiskeuhuotorekistereistään ain edeyttämää tavaa.

55 ARVIO OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEESTA, KÄYTETTÄVISSÄ OLEVISTA OPISKELUHUOLTOPALVELUISTA JA AVUSTAJAPALVELUISTA SEKÄ TUKI- JA ERITYISOPETUKSESTA

56 ARVIO OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Oppias-/opiskeijamäärät; kaupunkitasoiset uvut: perusopetus (kaupungin kouut), esikouuaiset 1068, ukioaiset 2400, terveydenhuoto katsoo uvut Kouuterveyskysey/Tea-viisari ja muut kyseyt; opiskeijoiden tarpeet, kokemukset; Opettajien työajan käyttö oppiashuotoon Käytettävissä oevat resurssit ja suunnitemat isätä (mahdoisesti)

57 ARVIO OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Kouuterveyskyseyn 2017 tuosten perusteea Kuopiossa: Opettajata on saanut tukea ja apua hyvinvointiin 81 % 8. ja 9. k 82 % ukion 1. ja 2. k 89 % ammatiiset oppiaitokset Mahdoisuus keskustea mietä painavista asioista jonkun aikuisen kanssa kouussa / oppiaitoksessa on 46 % 4. ja 5. k 19 % 8. ja 9. k 11 % ukion 1. ja 2. k 8,5 % ammatiiset oppiaitokset Noin 20 % opiskeijoista imoittaa asiansa käsitteystä moniaaisessa asiantuntijaryhmässä

58 ARVIO OPISKELUHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Kouuterveyskyseyn 2017 tuosten perusteea Kuopiossa: Opiskeuhuotopaveuiden saatavuutta tiedustetaessa etenkin psykoogin ja kuraattorin tukea on kaivattu enemmän, kuin sitä on out saatavia. Ei oe päässyt psykoogie yrittämisestä huoimatta ukuvuonna 13 % 8. ja 9. k 7,5 % ukion 1. ja 2. k 6 % ammatiiset oppiaitokset Ei oe päässyt kuraattorie yrittämisestä huoimatta ukuvuonna 14 % 8. ja 9. k 10 % ammatiiset oppiaitokset Kevään 2017 aikana ensiaikaa ei pystytty tarjoamaan määräaikojen puitteissa 17 % psykoogin asiakkaista ja 5 % kuraattorin asiakkaista

59 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPISKELUHUOLLON PALVELUT Opiskeuhuoon paveut ovat mukana suunnitteemassa ja toteuttamassa kouuaisten ja opiskeijoiden hyvinvointia sekä kouuyhteisön ja opiskeuympäristön terveeisyyttä ja turvaisuutta tukemassa oppiaita ja opiskeijoita (ja heidän perheitään) hyvän kouu- ja opiskeukyvyn saavuttamisessa ja yäpitämisessä eämän eri vaiheissa asiakasähtöisesti tunnistamassa erityisen tuen tarpeessa oevia sekä antamassa ja järjestämässä tukea Kaikie esi-, perus- ja 2. asteen opiskeijoie on tarjoa psykoogin, kuraattorin ja vastaavan kuraattorin, terveydenhoitajan ja ääkärin paveuita. Kuopion kaupungissa Terveydenhoidon vastuuaue vastaa neuvoapaveuiden sekä kouu- ja opiskeuterveydenhoidon henkiöstön resursoinnista. Kasvun ja oppimisen tuen vastuuaue vastaa kuraattorija psykoogipaveuiden henkiöstön resursoinnista.

60 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPISKELUHUOLLON PALVELUT Esi- ja perusopetuksen oppiashuoossa työskenteevää psykoogia on (v. 2017) aueeaan n oppiasta ja kuraattoria n oppiasta. 2. asteen oppiaitoksissa työskenteevää psykoogia on aueeaan n opiskeijaa ja kuraattoria on aueeaan n opiskeijaa. Kuopiossa seurataan, toteutuuko psykoogi- ja kuraattoripaveun tarjoaminen kiireeisissä tapauksissa 1-2 arkipäivässä ja kiireettömissä 7:ssä arkipäivässä. Neuvoan, kouu- ja opiskeuterveydenhoidon resurssit pohjautuvat asetuksen (380/2009) suosituksiin ja niitä seurataan vuosittain. Esiopetuksessa oevaa apsea on perusopetusain turvaama oikeus saada opetussuunniteman mukaista opetusta sekä suotuisan kehityksen ja oppimisen edeyttämää tukea. Lapsea on oikeus saada maksutta opetukseen osaistumisen edeyttämät tukitsemisja avustajapaveut, muut opetuspaveut ja erityiset apuväineet kaikia tuen tasoia. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäisee apsee tai opetusryhmäe.

61 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT AVUSTAJAPALVELUT SEKÄ TUKI- JA ERITYISOPETUS Perusopetus: Jokaisea oppiaaa on oikeus saada tarvitsemaansa tukea. Tuki voi oa yeistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea. Oppiaaa, joka on tiapäisesti jäänyt jäkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee yhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukea voidaan antaa myös osaaikaisena erityisopetuksena. Mikäi oppias tarvitsee säännöisesti tukea tai useita tukimuotoja, oppias siirretään tehostettuun tukeen ja hänee aaditaan oppimissuunnitema. Jos tehostettu tuki ei riitä, oppias voidaan siirtää erityisopetukseen. Erityisopetus järjestetään muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisuokaa. Erityisen tuen oppiaae aaditaan henkiökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitema yhteistyössä oppiaan ja huotajan kanssa. Kouuie myönnetään vuosittain kouukohtaista ohjaajaresurssia uokkakohtaisen ohjauksen järjestämiseksi. Resurssi asketaan oppiasmäärän mukaan ja painopiste on aakouuissa. Henkiökohtaisia ohjaajia myönnetään, mikäi kouussa ei voida järjestää riittävää tukea kouukohtaisea ohjaajaresurssia.

62 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT AVUSTAJAPALVELUT SEKÄ TUKI- JA ERITYISOPETUS Lukio: Opiskeijaa on oikeus saada tarvittaessa tukea ukio-opintoihinsa. Kuopion ukioia on yksi yhteinen erityisopettaja ei yksi opettaja 2300 ukioaista kohti. Erityisopettajan tehtävänä on tukea opiskeijaa oppimiseen iittyvissä vaikeuksissa (esim. kieeiset vaikeudet kuten ukemisen ja kirjoittamisen vaikeus). Erityisopettaja antaa yksiöohjausta, tekee oppimisvamiuksia mittaavia testejä ja tukee opiskeussa. Hän myös opastaa erityisjärjesteyjen anomisessa yioppiaskirjoituksia varten. Erityisopettaja tekee tiivistä yhteistyötä aineenopettajien kanssa. Opettajia on mahdoisuus antaa tukiopetusta sitä tarvitsevie ja hauavie. Ammatiinen opetus: Erityisopetuksen tavoitteena on antaa mahdoisuus kaikie aueen nuorie kasvaa yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuuisiksi jäseniksi. Tavoitteena on saada nuorie heidän kykyjensä mukaan vamiudet ammattiin, työtoimintaan, jatko-opintoihin ja hyvään itsenäiseen eämään. Erityisopetuksen käytänteet on kuvattu oppiaitoksen erityisopetuksen järjestämistä koskevasta suunnitemasta, esim. Sakky erityisopetus

63 TOIMET, JOILLA VAHVISTETAAN YHTEISÖLLISTÄ OPISKELUHUOLTOA JA OPISKELIJOIDEN VARHAISTA TUKEA

64 TOIMET, JOILLA VAHVISTETAAN YHTEISÖLLISTÄ OPISKELUHUOLTOA JA OPISKELIJOIDEN VARHAISTA TUKEA Opiskeuhuoon ohjausryhmä määritteee yhteisöisen opiskeuhuototyön kehittämistä ohjaavat painopisteaueet, joiden pohjata yhteisöistä opiskeuhuototyötä voidaan opetusyksikkökohtaisesti opiskeuhuotoryhmissä suunnitea kunkin yksikön tarpeisiin sovittaen. Yhteisöistä opiskeuhuotoa vahvistetaan kaupunkitasoa mm. kouutuksen ja tiedottamisen avua. Yhteisöisessä opiskeuhuototyössä voidaan eriaisten ryhmätoimintojen ja koko yhteisöön kohdistuvien toimenpiteiden avua aikaansaada ennataehkäisevää ja hyvinvointia edistävää vaikutusta koko oppimisympäristöön ja sen jäseniin. Opiskeuhuoon paveuiden konsutatiivisen työotteen avua tuetaan opetushenkiöstöä esimerkiksi uokan/ryhmän imapiiriin, kaverisuhteisiin ja kodin ja kouun / oppiaitoksen yhteistyöhön iittyvissä tianteissa. Opiskeuhuoon paveuiden konsutatiivinen työote vahvistaa myös opiskeijoiden varhaista ja oikea-aikaista tukea.

65 OPISKELIJAHUOLLON SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA SEKÄ OPISKELUHUOLLON LAADUNARVIOINTI

66 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppias- ja opiskeijahuotoa arvioidaan opetuksen järjestäjien toimesta vuosittain opiskeuhuotoryhmie suunnatua kyseyä Arviointi toteutetaan käytännössä jokaisen esi- ja peruskouun, ukion ja 2.asteen ammatiisen oppiaitoksen yhteisöisen opiskeuhuotoryhmän tekemänä ja tiedot tuevat myös ohjausryhmän käyttöön Lisäksi toimintaa arvioidaan Karvin ja THL: n eriisiä arvioinneia Toiminnan kehittäminen tapahtuu jokaisessa yksikössä vuosittaisen arvioinnin toimenpiteenä Oppias- ja opiskeijahuoon ohjausryhmä injaa vuosittain keskeiset kehittämisen painopisteet

67 KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

68 KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Oppias- ja opiskeijahuotoain mukaan oppiaitoksen sijaintikunnan on järjestettävä oppias- ja opiskeijahuoon psykoogi- ja kuraattoripaveut Paveuita tarjotaan Kuopion kaupungissa annettavan esiopetuksen apsie, perusopetuksen oppiaie, ukion ja 2. asteen ammatiisten oppiaitosten (opetussuunnitemaperusteisie) opiskeijoie Psykoogi- ja kuraattoripaveuiden tarkoituksena on antaa tukea ja ohjausta, joia tuetaan asten, oppiaiden ja opiskeijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaaisia ja psyykkisiä vamiuksia sekä edistetään esiopetus-, kouu- ja oppiaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä perheiden ja muiden äheisten kanssa

69 TERVEYDENHUOLLON PALVELUT

70 LASTEN JA NUORTEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Tavoitteena on turvata ja edistää asten, nuorten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä kehitys- ja oppimisympäristöjen terveeisyyttä ja turvaisuutta ennataehkäistä ja tunnistaa mahdoisimman varhain ongemia ja riskitekijöitä sekä antaa tukea ja järjestää hoitoa sekä oa mukana oppiashuoon toiminnassa kaventaa perheiden ja yksiöiden väisiä terveyseroja ja ennataehkäistä syrjäytymisuhkaa Toiminta pohjaa Vationeuvoston asetukseen neuvoatoiminnasta, kouu- ja opiskeuterveydenhuoosta sekä asten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuoosta

71 LASTEN JA NUORTEN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Äitiysneuvoa Lastenneuvoa Seksuaaiterveysneuvoa Kouuterveydenhuoto Opiskeuterveydenhuoto (2 asteen oppiaitokset ja AMK) YTHS Lastenpoikinikka Rokotukset ja tarttuvat taudit Maahanmuuttajien terveydenhoito SIHTI nuorten vastaanottotoiminta Erityisneuvoa Lasten ja nuorten kuntoutustiimi Puheterapiapaveut Neuvoat, kouu- ja opiskeuterveydenhuoon paveuissa ovat ajanvarauksettomat mataan kynnyksen vastaanottopaveut Ajanvarauspaveut, sähköinen asiointi (eterveyspaveut), puheinpaveu

72 NUORISOPALVELUT

73 NUORISOTYÖ KASVATTAA KANSALAISUUTEEN Arvopohja osaisuus diaogisuus Yhdenvertaisuus Nuorisotyön päätehtävä on nuorten sosiaainen vahvistaminen ja aktiivisiksi kansaaisiksi kasvattaminen Nuorisoaki: Määritteee nuoreksi kaikki vuotiaat Määrittää nuorisotyön ja poitiikan kunnan tehtäviin Kuopion nuorisopaveut: 30 nuorisonohjaajaa, joista 10 etsivää nuorisotyöntekijää Osa-aikaisia työntekijöitä 13 nuorisotiaa, joissa ammattiohjaajaa Kerho- ja harrastetioja Yhteistyössä ja toiminnan tarjoajina myös muita kaupungin toimijoita, sekä yi 100 järjestöä ja harrastajaryhmää Yi 100 tapahtumaa vuodessa

74 NUORISOPALVELUIDEN TOIMINTA JA TAVOITTEET Osaisuus ja yhteisöisyys Kouuihin suuntautuva nuorisotyö Etsivä nuorisotyö Kuttuurisuus nuorisotyössä Digitaaisuus nuorisotyössä Moniaainen yhteistyö

75 NUORISOTYÖN ARVIOINTI Määräinen arviointi Nuorisopaveuie on aadittu uudet tunnusukumittaristot vuoden 2017 austa. Omat mittarinsa ovat mm: Tiojen käytöä kävijämäärät sekä käyttötunnit Kasvatukseisea työä kasvatukseisessa kontaktissa nuorisonohjaajiin oevien nuorten ukumäärää, nuorten kotiin tehdyn yhteistyön sekä kouuihin suuntautuvan työn määrä. Tavoitteeisea pienryhmätoiminnaa Perjantai-, viikonoppu- ja omatoiminnaa Laaduinen arviointi Vuosittain nuorisotaoia käytetään Kanuuna-kuntien kehittämää aueeisen nuorisotyön itsearviointiomaketta. Keväisin tehtyjä itsearviointeja käytetään hyödyksi seuraavan toimintakauden suunnitteussa. Vuoden 2016 opussa nuorisopaveuissa kehitettiin nuorten käyttöön nuorisotyön auditointiomake, joa nuoret arvioivat oman nuorisotiansa saavutettavuutta, ohjaajien toimintaa ja ähestyttävyyttä, nuorten osaistumis- ja vaikuttamismahdoisuuksia sekä tiedotusta ja aktiivisuutta sosiaaisessa mediassa. Myös kiusaamiseen ja ystävyyssuhteisiin kiinnitetään huomiota. Ennataehkäisevän työn tuosten arviointia haastaa se, että kunkin yksiön eämän ähtökohdissa ja einpiirissä on ukuisia muuttujia. Keräämää tarkoin vaittuja tunnusukuja, vertaiemaa niitä tutkimustietoon sekä vertaiukuntiin ja yhdistämää tämä informaatio aaduisesti tuotettuun arviointitietoon, voidaan kuitenkin pääteä pajon työn vaikuttavuudesta sekä työn kohdentamisen onnistumisesta.

76 ETSIVÄ NUORISOTYÖ Menemme ihmisten arjen ympäristöihin ei sinne, missä ihmiset eävät ja asuvat. Työ perustuu kuunteemiseen ja neuvotteemiseen siitä, mitä kohdeyhteisöön kuuuva ihminen hauaa ja mihin hän on vamis sitoutumaan. Lähtökohtana on ihmisten ja yhteisöjen oma osaisuus asetettujen tavoitteiden määritteyssä ja toteuttamisessa. Yksiötason isäksi työskenteemme myös yhteisötasoa, siä yhteisöissä ja yhteisöisesti imaistuissa normeissa tapahtuvat muutokset tukevat yhteisön jäsenten yksiöistä prosessia. Etsivän työn ydin on ymmärtää yksiöiden tahdonimaisut oikein, öytää keinoja muutosten saavuttamiseen ja oa mukana uomassa muutoksie myös yhteisöisiä ja yhteiskunnaisia edeytyksiä.

77 ETSIVÄ NUORISOTYÖ Työn tavoitteet ja ähtökohdat ähtevät nuoresta ja hänen eämäntianteestaan. Pyritään mahdoisimman aajaan ymmärrykseen nuoren ja hänen tianteensa suhteen, kuitenkaan unohtamatta ammatiisia ähtökohtia ja rajoja. Nuorea on aina mahdoisuus vaita työskenteystä kanssamme. Vinkkein toiminnassa mukana oevat nuoret ovat yksittäisiä poikkeuksia ukuun ottamatta pitkäaikaista tukea tarvitsevia nuoria. Nuoret kaipaavat tukea kaikkiin eriaisiin eämänhaintaan iittyviin asioihin ja tuen tarve arvioidaan aina jokaisen nuoren kanssa yksiöisesti.

78 ETSIVÄ NUORISOTYÖ VINKKELI Etsivän nuorisopaveuissa on viisi työparia Keskeisimmät työmuodot: -jakautuva aueeinen työ ( Kuopion ähiöt + keskusta, Nisiä, Juankoski, Maaninka ) -pienryhmät ( nyt 19 kp) -yksiötyö ( nyt 64 ) -yhteistyö ( viranomaiset + muut nuortenpaveut) Tää hetkeä toiminnassa aktiivisesti mukana 233 nuorta

79 LIIKUNTA- JA KULTTUURI LASTEN JA NUORTEN TUKENA

80 LIIKUNTA JA KULTTUURI OSANA KUOPION KAUPUNGIN HYVINVOINTIPALVELUJA Kansaaisopisto Suomen viidenneksi suurin kansaaisopisto Toimiaueena ovat Kuopio, Tuusniemi, Rautavaara, Kaavi ja Juankoski Kansaaistoiminnan edistäminen Kansaaisjärjestöjen avustukset Järjestöyhteistyö Kuttuuriin ja iikuntaan aktivointi Kouuaisten kuttuuripoku ja iikuntapoku Liikuntapaveut, starttikurssit, vertaisohjaajatoiminta Yhteisötaiteiijat Kuttuuri vanhustyön tukena Kino Kuvakukko - Omatoimisen hyvinvoinnin paveut - Ohjatun hyvinvoinnin ja omaehtoisen oppimisen paveut Asukastupa- ja ähiötoiminta 10 asukastupaa Asukasdemokratia ja osaisuuss Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointiryhmä / hyvinvointikertomus Vanhusneuvosto Ennata ehkäisevä päihdetyö WHO Heathy Cities- ja Terve kunta- asiat Vertaistuki- ja vapaaehtoistoiminta Museot, kirjastot ja taidepaveut Kuopion kaupunginteatteri Kuopion kaupunginorkesteri Kuopion museo Kuopion kortteimuseo Kuopion taidemuseo J.V. Snemanin kotimuseo Kirjastopaveut Tapahtumapaveut Tukee Kuopiossa järjestettävien tapahtumien toteutusta Osaistuu kansaisten ja kansainväisten arvokipaiujen ja tapahtumien hakuprosesseihin Painopiste suurtapahtumissa. Ukoiureitit ja -aueet, iikuntapaikat Kuopio-hai Niiraan jäähai Lippumäen hait Kuopion uimahai Ukoiureittiverkosto: adut ja uontopout Uimarannat, eikkipuistot, retkeiyaueett Kaaveden saariston virkistysaueet

81 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Liikunta- ja kuttuuri ovat erittäin tärkeä osa asten ja nuorten hyvinvointia. Liikunta on osa kuopioaista perusopetusta monea tavaa. Kouuiikuntaan kuuuvat peruskouujen iikuntatapahtumat ja uimaopetus. Suurimmat vuosittain järjestettävät tapahtumat ovat kouuaisuisteu, kouufutis ja kouusähy. Tapahtumia järjestetään yhdessä eri järjestöjen, ajiiitojen sekä paikaisten urheiuseurojen kanssa. Kouuiikunta vastaa myös eri toimintamaeista ja hankkeista, joita ovat esim. Liikuntapoku / Liikkuva kouu sekä kouujen kerhotoiminta. Lue isää Liikkuva kouu -hankkeesta. Kuopion aueea toimii Urheiuakatemia, joka on urheiijoiden ja vamentajien, oppiaitosten ja kuntien, urheiuseurojen sekä eriaisia tukija asiantuntijapaveuita tarjoavien tahojen muodostama verkosto. Kuopion aueen urheiuakatemia toimii osana vatakunnaista urheiuakatemiaohjemaa ja sen tavoitteena on mahdoistaa urheiijan päivittäisharjoitteun ja opiskeun yhdistäminen parhaaa mahdoisea tavaa. Jynkänahden ja Hatsaan kassiisea kouuia on mahdoisuus käydä urheiuuokkaa

82 LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA Lasten, nuorten ja apsiperheiden hyvinvointia tukevat ohjattu iikunta; kuten iikuntapoku, asten sporttikortti ja apsi iikuttaa myös Niiraan iikennepuisto. Kaupungissamme on monipuoiset uko- ja sisäiikuntapaikat sekä uontoreitit ja retkeiy ja virkistysmahdoisuudet Korkeakouujen tarjoamia iikuntamahdoisuuksia on koottuna Sykettä sivustoa

83

84 LIIKKUMISEN TUKEMISTA

85 LIIKUNTAPOLKU Liikuntapoku on Hyvinvoinnin edistämisen paveuaueen ja Kasvun ja oppimisen paveuaueen yhteinen toimintamai Liikuntapoku toiminta akoi v.2006, iikkuva kouu rinnae v.2013 Liikuntapokutiimi iikkuva kouu koordinointi ja mentorointi Aktivoida apsia, nuoria ja perheitä arkiiikunnan pariin Yhteistyö kouujen, päiväkotien, seurojen ja muiden toimijoiden kanssa

86 LIIKUNTAPOLKU Kouutukset opettajie, oppiaie ja päivähoidon henkiökunnae Liikuntapokupäivät Pienet apset iikkeee päivä Lainaväineet Väituntikorit kouuie Liikennepuisto Tapahtumat Perheiikuntapäivät Supersyysoma ja Hyperhiihtooma

87 LIIKKUVA KOULU Syksy 2013 (6 kouua) - väituntien aktivointi Syksy 2014 (17 kouua) - uusie kouuie väituntien aktivointi - vanhoie kouuie seurayhteistyö / väituntiväineet Syksy 2015 (20 kouua) - uusie kouuie väituntien aktivointi - vanhoie seurayhteistyö / toiminnaisen oppimisen paketti (kouutus+väineet) Syksy 2016 (kaikki kouut mukana, uusi OPS) - uusie kouuie iikkuva kouu työpaja väituntien aktivointi - vanhoie seurayhteistyö / oppimisympäristön kehittämispaketti

88 MUUT TUKITOIMET Maksuttomat kouutukset - väkkärikouutukset oppiaie - opettajien kouutukset (iikuntakouutukset, toiminnainen oppiminen) Mentorointi - kouukohtaiset / ryhmämentoroinnit / yhteismentoroinnit Vieraiu ja tutustumiskäynnit Seminaarit - vatakunnainen iikkuva kouu seminaari & itä-suomen AVI-seminaari Tapahtumat - kouujen omat iikuntapäivät & koko kaupungin massatapahtumat

89 LASTEN JA NUORTEN KULTTUURI Kuttuuripoku: varhaiskasvatus ja perusopetus varhaiskasvatuksessa taiteen- ja kuttuurin aoina mm. muotoiu, kuttuuriympäristökasvatus, tanssi, sanataide perusopetuksessa vuosittainen vieraiu taide- tai kuttuuriaitokseen, kouuia kiertävät taidetyöpajat tavoitteena mm. taiteen ja kuttuurin perusoikeuksien toteutuminen, yhteisöisyys, kuttuurin tasa-arvo ja saavutettavuus Kouukohtaisena painotusopetuksena on tarjoa mm. kuvataidetta, musiikkia ja tanssia Sovetavan taiteen pienryhmät vaihtuvina taiteenaoina tanssi, vuorovaikutus, imaisu, media, vaokuva, eokuva yhteistyössä nuorisotyöntekijöiden ja kouun pienryhmän opettajien kanssa, ryhmä myös Tyttöjen taoa tavoitteena yhteisöisyyden ja vuorovaikutuksen parantaminen, yksinäisyyden vähentäminen, voimaantuminen, sosiaaiset verkostot

90 LASTEN JA NUORTEN KULTTUURI Lasten ja nuorten tapahtumat: Lasten ja nuorten Pakkaspäivät viikko Supersyysoma Hyperhiihtooma Kiva kesä Nisiän musiikki- ja tanssieiri

91 LASTEN JA NUORTEN KULTTUURI Kiitos kaveruudee kokonaisuus Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen ohjaajan käsikirja, jukaisu maaiskuussa 2017 vuorovaikutustyöpajat perusopetuksen kouuia 6. uokat, painopiste ukuvuonna Juankosken kouuia opettajien vuorovaikutuskouutukset Perhekurssi perheiden yhteistä tekemistä ja vuorovaikutusta tukeva perhekurssi on suunnattu sosiaaitoimen perheasiakkaie (mm. perhetyöntekijöiden asiakasperheie, perhetukikeskuksie, avohuoon perheie ja tukiperheie) vaihtuvina sisätöinä kädentaitojen pajat, teatteri, museoiden näytteyt, iikunta- ja ukoiukohteet

92 LASTEN JA NUORTEN KULTTUURI Hankkeet, kohderyhmänä myös apset ja nuoret Ioa imaisusta : kohderyhmänä apset, nuoret ja tukea tarvitsevat Kuttuuri kukee mukana : aueeinen kuttuuritoiminnan kehittämishanke, asukkaiden kuttuurinen osaisuus ja kuttuuriset oikeudet, aueen yhteiset tapahtumat Hankkeet : Kouujen taidekerhotoiminta kouupäivän yhteydessä, kohteena maaseutuaueiden kouut ja Pyörö AvoT- avoin taidekasvatusmai varhaiskasvatuksessa, kohteena maaseutuaueiden päiväkodit ja Petosen aue Kuttuurisen ja taideähtöisen nuorisotyön kehittäminen Taidetestaajat-hanke , kohteena 8. uokkaaiset

93 ASUKASTUVAT KOHTAAMISEN PAIKKOINA

94 ASUKASTUVAT KOHTAAMISPAIKKOINA 10 asukastupaa eri puoia kaupunkia Mataankynnyksen kohtaamis-, harrastus-, oppimis- ja työistymispaikkoja Kaikki tervetueita Asukastupien toimintaa ohjaavat kaupungin vakituiset ähiötyöntekijät Tuvia toimii päivittäin monia imaisia harrasteryhmiä kaikenikäisie, joita järjestöt sekä vapaaehtoisryhmät tuottavat. Tuvat tarjoavat myös keveitä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä paveuita

95 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ

96 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖN (EPT) LASTEN JA NUORTEN PARISSA Ehkäisevä päihdetyö on päihteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä ja vähentämistä. Työn tavoitteena on vähentää päihteiden kysyntää, saatavuutta, tarjontaa ja päihdehaittoja sekä edistää terveyttä, turvaisuutta ja hyvinvointia. Ehkäisevä päihdetyö kohdistuu akohoiin, huumausaineisiin, tupakkaan ja muihin päihtymiseen käytettyihin aineisiin. Rahapeiriippuvuus ja muut toiminnaiset riippuvuudet kuuuvat myös työn piiriin. Ehkäisevää päihdetyötä toteutetaan vaikuttamaa: päihteitä koskeviin tietoihin, asenteisiin ja oikeuksiin päihdehaitoita suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin päihteiden käyttötapoihin, saatavuuteen, tarjontaan ja haittoihin.

97 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖN (EPT) LASTEN JA NUORTEN PARISSA Ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen kuuuvat osa-aueet: Pakka-toimintatapa Ehkäisevän päihdetyön viikko (Sevät Säveet - työryhmä) Kuopion kaupungin mieenterveys- ja päihdesuunnitema ja sen arviointi Huomaa apsi -toiminta Savuton Kuopio -toimintamai Lisäksi ehkäisevän päihdetyön koordinaattori toimii AVI:n (Auehaintovirasto) ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkiönä ja järjestää aiheeseen iittyviä kouutuksia, tiaisuuksia ja tapahtumia Jakautuva työ

98 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖN (EPT) LASTEN JA NUORTEN PARISSA Konkreettisina toimintoina ehkäisevästä päihdetyöstä voi mainita mm: Päihde-aiheiset vanhempainiat (kouuterveydenhoitajat vetävät) Ehkäisevän päihdetyön infot apsie ja nuorie (esim. savuttomuusneuvonta säännöisesti 5-uokkaaisie) Nuorten päihteiden käyttöä kartoitetaan eri paveuiden yhteydessä esim. Adsume- päihdemittaria ym. ja nuorten päihteiden käyttöön puututaan aktiivisesti Huomaa apsi vertaistukiryhmä järjestetään apsie, jotka eävät perheissä joissa käytetään pajon päihteitä Säännöinen jakautuminen 2.asteee (Savon ammatti- ja aikuisopistoe) nuorten pariin päihdeteemaa & vanhempainiat, opettajien tiimikokoukset ja eriiset tempaukset Ehkäisevän päihdetyön viikon ohjema (vk 45) nuorie, vuosittain eriaiset teemat ja tapahtumat yhteistyössä verkostojen kanssa (esim kannabis, 2017 raha- ja digipeaaminen) Vanhemmita kysytään päihteiden käytöstä (AUDIT) ja tarvittaessa miniinterventio tai hoitoon ohjaus äitiys-ja astenneuvoassa, tukena voi oa eptkoordinaattori

99 PERHENEUVOLA, SIHTI JA LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYSYKSIKKÖ

100 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN TUKEMINEN Lasten ja nuorten mieenterveyttä tukevia paveuja Kuopiossa ovat mm. seuraavat: Perheneuvoa 0-12-vuotiaie Lasten mieenterveyspaveut 0-12-vuotiaie Nuorten mieenterveyspaveut vuotiaie Sihti nuorten vastaanotto vuotiaie

101 PERHENEUVOLA, 0-12 VUOTIAILLE Kasvatus- ja perheneuvontaa annetaan vuotiaie apsie ja heidän perheieen. Toimipisteitä on Kuopiossa sekä Nisiässä ja Maaningaa (ikäraja 0-17-v) ja työntekijät jakautuvat tarvittaessa muuae Kuopion aueee. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa mm. päivähoidon, kouun, neuvoan ja apsiperhepaveuiden kanssa. Perheneuvoaan ei tarvita ähetettä ja ajanvarausnumeroon voi ottaa yhteyttä, kun on huota apsen tunne-eämään, käyttäytymiseen tai kehitykseen iittyvistä asioista vanhemmuuteen ja kasvatukseen iittyvät kysymykset mietityttävät apsea on pumia päiväkodissa, kouussa tai kavereiden kanssa kotona on ristiriitoja, joihin tarvitaan sevitteyapua perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita eämäntianteita avioerotianteisiin iittyviin kysymyksiin apsen kannata tarkastetuna tarvitaan tukea

102 NUORTEN VASTAANOTTO SIHTI, VUOTIAILLE Nuorten vastaanotto Sihti paveee nuorten aikuistumiseen ja yeisesti mieenterveyteen iittyvissä asioissa. Sihtiin voi hakeutua esimerkiksi kouunkäyntiin, opiskeuun, aikuistumiseen ja ihmissuhteisiin sekä mieenterveyteen iittyvissä ongemissa. Sihdissä pohditaan ratkaisuja nuoren mietä askarruttaviin ongemiin sekä seviteään tarvetta jatkotutkimukseen ja hoitoon. SIHTI-käyntikertoja voi oa Käyntitiheys on yksiöinen. Aaikäisten Sihti-arviointijaksoon kuuuu tarvittaessa myös vanhempien tapaaminen. Sihtiin ei tarvita ähetettä. Aika varataan puheimitse numerosta tai sähköisen asioinnin kautta.

103 LASTEN MIELENTERVEYSPALVELUYKSIKKÖ, VUOTIAILLE Lasten mieenterveyspaveuyksikköön ohjaudutaan apsuuden tasapainoista kehitystä estävien häiriöiden tai ongemien vuoksi. Ongemat saattavat käydä imi kotona, päivähoidossa, esikouussa tai kouussa. Työskentey toteutetaan yksiö-, perhe- ja/tai verkostotyönä. Lasten mieenterveysyksikköön tarvitaan ääkärin ähete, jonka voi saada neuvoa- tai kouuääkäritä tai Perheneuvoasta.

104 NUORTEN MIELENTERVEYSPALVELUYKSIKKÖ, VUOTIAILLE Nuorten mieenterveysyksikköön ohjaudutaan nuoruuden tasapainoista kehitystä estävien häiriöiden ja ongemien vuoksi. Ongemat voivat käydä imi kotona tai kouu- /opiskeupaikassa. Työskentey toteutetaan yksiö-, perheja/tai verkostotyönä. Nuorten mieenterveysyksikköön tarvitaan ääkärin ähete, jonka voi saada kouu-, opiskeu- tai tiimiääkäritä tai SIHTI nuorten vastaanotota.

105 ENNALTAEHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU

106 VARHAINEN TUKI LAPSIPERHEILLE Varhaista tukea apsiperheie on saatavia niin kaupungin kuin eri järjestöjen, yhdistysten kuin seurakunnan toimesta. Kaupungissa tarjotaan monenaisia tukimuotoja myös erityisasten perheie sekä perheie, joissa on muutoin erityisen tuen tarvetta esimerkiksi eämäntianteesta johtuen. Näitä varhaisen tuen toimintoja on koottu osoitteeseen: 106

107 PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Perhetyötä annetaan niin ennataehkäisevänä paveuna (apsiperheiden kotipaveu ja ennataehkäisevä perhetyö) kuin astensuojeun avohuoon tukitoimena (aoitustiimi, astensuojeun perhetyö ja intensiivinen perhetyö). Perhetyössä työskenneään pääasiassa perheen kotona, perheen omia voimavaroja ja verkostoja vahvistaen. Ehkäisevä perhetyö on yksiöistä, suunnitemaista ja tavoitteeista työtä, jota tehdään ennataehkäisevästi yhdessä perheen kanssa. Tehtävänä on tukea perheiden omaa seviytymistä eriaisissa eämäntianteissa ja ennataehkäistä perheiden ongematianteita. 107

108 PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Kuopio Perhetyön päätökset SHL perhetyön päätökset ( ) Kotipaveun paveusetein käyttäjät ( ) 7 46 Perhetyön ja kotipaveun kotikäyntejä Perhepaveuiden kustannukset 1,2 mij. e 1,7 mij. e Kasvatus- ja perheneuvoan henkiöstömäärä 9 11 Keskeisenä tavoitteena on perheen omien voimavarojen vahvistaminen, arjessa seviytyminen, apsen ja vanhempien vuorovaikutuksen isääminen sekä vanhemmuuden ja kasvatuksen tukeminen. Vuonna 2016 apsiperheiden kotipaveun päätöksiä tehtiin 356 kp, tiauksia paveuun oi 248 kp. Ennataehkäisevän perhetyön ja kotipaveun kotikäyntejä tehtiin n Kotipaveussa on out paveusetei käytössä akaen, paveuseteeitä oi käytössä 46:ssa tapauksessa. 108

109 LASTEN JA NUORTEN HUOMIOINTI AIKUISTEN PALVELUISSA

110 LASTEN JA NUORTEN HUOMIOINTI AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ JA LAPSIPERHEIDEN AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Aikuissosiaaityö on asten näkökumasta ennataehkäisevää työskenteyä ja vanhempien näkökumasta sekä ennataehkäisevää että korjaavaa sosiaaityötä Lapsiperheiden aikuissosiaaityöhön ohjautuvat perheet, joia ei oe asiakkuutta apsiperheyksikössä. Lapsiperheiden aikuissosiaaityössä taoudeisen tianteen sevittäminen ja yksiöinen sosiaainen tuki on keskeistä, jotta voidaan vähentää tiukan taoudeisen tianteen vaikutuksia asten hyvinvoinnin. Keskeisenä työmuotona on verkostotyö eriaisten jukisten ja komannen sektorin toimijatahojen kanssa, jotta voidaan tukea apsiperheiden arjen sujuvuutta sekä asten tasa-arvoista osaisuutta ja oikeuksia turvaiseen tasapainoiseen apsuuteen.

111 LASTEN JA NUORTEN HUOMIOINTI AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ JA LAPSIPERHEIDEN AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Aikuisten parissa tehtävää sosiaaityöä pyritään ehkäisemään sosiaaisten ongemien syntyä kartoittamaa asiakkaan eämäntiannetta, vahvuuksia ja ongemia. Yhdessä asiakkaan kanssa etsitään vaihtoehtoja eämäntianteen parantamiseksi. Aikuissosiaaityössä oevien aikuisasiakkaiden kohdaa huomioidaan aina asiakkaan kokonaistianne, jooin asiakkaan äheisverkosto ja erityisesti esimerkiksi etävanhemmuuden osata suhde apsiin on keskeisessä asemassa. Asiakkaiden kohdaa kartoitetaan, miaista tukea aikuisasiakkaat tarvitsevat voidakseen yäpitää ja vahvistaa vanhemman rooia ja yhteydenpitoa apsen kanssa tianteissa, joissa asiakkaan apsi asuu toisaaa. Aikuissosiaaityön paveuihin kuuuu myös työikäisten sosiaaisen kuntoutuksen paveut, joiden avua tuetaan työeämän ukopuoea oevien asiakkaiden toimintakykyä ja kuntoutumista. Sosiaaisen kuntoutuksen paveuissa keskeistä on asiakkaan omien voimavarojen ja osaisuuden vahvistaminen toiminnan ja osaistumisen kautta, jotta kyky seviytyä oman eämän rooeissa ja rakentaa tuevaisuutta vahvistuisi apset huomioiden. Sosiaaisen kuntoutuksen paveut tekevät yhteistyötä kaikkien apsiperheiden sosiaaipaveujen kanssa.

112 LASTEN JA NUORTEN HUOMIOINTI AIKUISTEN MIELENTERVEYSPALVELUISSA Aikuisten mieenterveyspaveuissa huomioidaan hoidossa oevien aikuisten apset ja nuoret ottamaa käynniä asten tianne ja mahdoinen tuen tarve huomioon apset puheeksi -menetemää hyödyntäen. Tarvittaessa tavataan myös apsia ja nuoria ja keskusteaan vanhemman sairaudesta tai muista ongemista ja tuetaan perheenjäsenten väistä vuorovaikutusta ja ongemanratkaisua sekä vahvistetaan asta suojaavia tekijöitä. Yhteistyötä astensuojeun tai asten/nuorten mieenterveyspaveujen kanssa tehdään tarpeen mukaan

113 KUOPIOLAINEN JÄRJESTÖKENTTÄ

114 KUOPIOLAINEN JÄRJESTÖKENTTÄ Kuopiossa toimii monenaisia järjestöjä, jotka tarjoavat monipuoisesti harrastustoimintaa apsie ja nuorie ja näin edistävät hyvinvointia ja ennataehkäisevät ongemia Haapaniemen nuorisomusiikki ry, Pohjantien Nuorisomusiikki ry, Rajaan Puhatajat Ry Haunaseura ry, Haminaahden nuorisoseura ry, Kurkiharjun nuorisoseura ry, Murtoahden Nuorisoseura ry, Suomen Nuorisoseurat ry/ Pohjois-Savon auetoimisto, Paonurmen Nuorisoseura ry, Säyneisen Nuorisoseura r.y., Vehmasmäen Nuorisoseura ry Kuopion figupeaajat Kuopion nuorisokuoro Kuopion Tanhuujat ry Partioippukuntia mm. Juankoski, Järvisissit, Kaan Tiirat, Kaan Tytöt, Karttua, Kinahmi, Maaninka, Petonen, Puijo, Vehmersami Urban Moves Kuopio ry Juankosken 4H yhdistys ry, Kuopion 4H-yhdistys ry, Maaningan 4H-yhdistys ry, Nisiän 4H-yhdistys ry Kuopion astensirkus Savon Nuoret Kotkat, Kuopion Nuoret Kotkat

115 KUOPIOLAINEN JÄRJESTÖKENTTÄ Muita apsie, nuorie ja perheie hyvinvointia edistäviä sekä ongemia ennataehkäiseviä toimintaa ja paveuja järjestäviä toimijoita: Hope - Yhdessä & Yhteisesti ry pe-ry-kuopio/ Leijonaemot ry MLL:n Juankosken paikaisyhdistys ry --?x = MLL:n Kuopion yhdistys ry MLL:n Maaningan osasto MLL:n Nisiän paikaisyhdistys ry MLL:n Vehmersamen paikaisyhdistys ry MLL:n Järvi-Suomen piiri ry MLL:n Karttuan paikaisyhdistys Kuopion Setementti Puijoa ry Nuorten paveu ry Savon monikkoperheet Ry SPR Kuopion osasto SPR Nisiän osasto n-monikkoperheet-ry/

116 KUOPIOLAINEN JÄRJESTÖKENTTÄ Keskeisiä apsie, nuorie ja apsiperheie hyvinvointia edistäviä, ongemia ennataehkäiseviä, ennata vahvistavia ja varhaisen tuen toimintaa sekä paveuja järjestäviä toimijoita. Toiminta tarjoaa ja mahdoistaa osaisuutta ja osaistumismahdoisuuksia äheä perheitä. Kuopion perheentao Vamos Kuopio Kuopion Tyttöjen Tao

117 KRIISIKESKUS

118 Lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä sekä ongemia ehkäiseviä paveuja Kuopion Kriisikeskuksea -tavoitteena on edistää mieen hyvinvointia, ennataehkäistä mieenterveysongemia ja tukea vaikeissa eämäntianteissa ja kriiseissä. Tavoitteena on tukea perhettä kokonaisvataisesti huomioiden perheen apset. Lapsia ja nuoria autetaan myös väiisesti auttamaa perheen vanhempia.

119 PALVELUT KUOPION KRIISIKESKUKSELLA 1. Vastaanotto. Apua ja tukea vaikeissa eämäntianteissa. Vastaanotoa voi asioida koko perhe tai perheenjäsenie voidaan varata yksiöaikoja. Tapaaminen voi tapahtua myös verkossa videoväitteisenä etäpaveuna. 2. Linity vastanotto (Lyhytinterventio itsemurhaa yrittäneie). Tukimai koostuu 4-5 keskusteusta kriisityöntekijän kanssa, jonka jäkeen yhteydenpito jatkuu kahden vuoden ajan. 3. Sekasin chat nuorie ko 07-24, 4. Tukinet Kriisikeskus verkossa 5. Vatakunnainen kriisipuhein Rikosuhripaveut, RIKUchat: 7. Vertaistukiryhmä, esim. Tunnista tunteesi 8. Peituki Digi- ja rahapeihaittoja ehkäisevä työ Peineuvoa Sosiaai-, terveys- ja kasvatusaan ammattiaisen osaamisen vahvistaminen ja tukeminen (mm. ongemaisen peaamisen tunnistaminen ja puheeksiotto) Kohtaamiset nuorten kanssa tapahtumat mm. kouuvieraiut ja avoimet yeisötapahtumat Vanhempainiat - vanhemmuuden tukeminen

120 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTA

121 KUOPION EV. LUT. SEURAKUNTIEN TOIMINTAA LAPSILLE JA PERHEILLE Tarjoamme monipuoista toimintaa apsie ja heidän perheieen. Lapsi- ja perhetyömme perusta on ev.ut. kirkon kristiinen arvopohja. Annamme apsee kokemuksia ja aineksia eämänkatsomuksen rakentamiseen. Kirkkovuoden juhat, raamatunkertomukset ja asten virret johdattavat hijaisuuden ja pyhyyden kokemuksiin. Korostamme varhaiskasvatuksessa apsuuden merkitystä ja ainutaatuisuutta. 121

122 Päiväkerho 3 5-vuotiaie apsie Ryhmiä eri puoia kaupunkia Kerhot kokoontuvat yhden tai kaksi kertaa viikossa Toiminta on kaikie avointa ja maksutonta Leikkiä, iikuntaa ja kädentöitä sekä asten hartaus Imoittautuminen syksyä akaviin ryhmiin maaiskuussa 122

123 Itapäivätoiminta Ekauokkaaisie Turvainen itapäivä kouun jäkeen ko Sisä- ja ukoiikuntaa, auua, eikkiä ja kädentöitä Toiminta on maksuista Imoittautuminen hemi-maaiskuussa Avoin itapäivätoiminta aakouuaisie Avointa ja maksutonta toimintaa, ei imoittautumista Leikkiä, peaamista ja äksyjen tekoa sekä väipaa Aavan, Kaaveden, Männistön ja Puijon seurakuntien aueea 123

124 Perhekerho Aikuisie ja apsie yhdessä, eri puoia kaupunkia Leikkiä ja auua, hijentymistä sekä pientä tarjoiua (vapaaehtoinen maksu) Avointa ja maksutonta toimintaa, ei ennakkoimoittautumista Vauvaperhekerho Aikuisie ja ae vuoden vanhae apsee Vauvaauuja ja oruja, keskusteua ja hijentyminen sekä pientä tarjoiua (vapaaehtoinen maksu) Avointa ja maksutonta toimintaa, ei ennakkoimoittautumista 124

125 Kirkkomuskari Yhdessä musisointia apsie ja aikuisie kanttorin ja astenohjaajan ohjaamana Toiminta on maksutonta, imoittautuminen Lähempiä tietoja saa: Kaaveden seurakunta Puijon seurakunta Satupeitto Sanoia, ajatuksia ja uovuudea eikkimistä Tiistaisin Kaaveden kirkoa ko Toiminta on maksutonta, imoittautuminen Lähempiä tietoja saa 125

126 Lapsiarkki LapsiArkki on yhden vanhemman perheestä huoehtivae hetken hengähdykseksi Vertaisryhmä aikuisie ja apsie omaa toimintaa Kokoontuminen noin kerran kuukaudessa keväää ja syksyä Imoittautuminen ja isätietoja Lapsiparkki Yi 2- vuotiaie apsie Aavan kirkoa perjantaisin ko Lapsie omat eväät ja kerhotossut mukaan Maksuton, imoittautuminen Lisätietoja 126

127 Taidetiistai Kierrätykseen, ekoogisuuteen ja kristiiseen kasvatukseen ohjaavaa taidekasvatusta apsie ja aikuisie yhdessä Taidetiistain toimintaan kuuuu myös asten hartaus sekä eväshetki Kaaveden kirkoa tiistaisin ko tai ko Avointa ja maksutonta toimintaa, ei imoittautumista Lisätietoa Kuvismuskari Toiminta on maksutonta, imoittautuminen Yhdessä musisointia Kaaveden kirkoa Lähempiä tietoja 127

128 Kesis Kesätoimintaa 5-9-vuotiaie apsie kesäkuussa Imoittautuminen huhtikuussa. Toiminta on maksutonta Kesäkahviat perheie ja kesäperhekerhot Lapsie ja aikuisie yhdessä Ohjemassa toimintatuokioita ja yhdessä ooa Avointa ja maksutonta toimintaa Perhetapahtumat, retket ja eirit Seurakunnat järjestävät pajon perhemessuja, perheitoja, retkiä, konsertteja, toimintapäiviä ja eirejä 128

129 POLIISI

130 ENNALTAESTÄVÄN TOIMINNAN RYHMÄ EET-ryhmän työskenteyn kohderyhmänä ovat kaikki ikäryhmät. Aaikäisten kohdaa ryhmä tekee erityisesti päihdevavontaa, aaikäisie tapahtuvaan akohoin väitykseen puuttumista, moporatsioita ja kevyeniikenteen vavontaa. EET-ryhmän poiisit käyvät pitämässä vaistustiaisuuksia kouuia, päiväkodeissa, nuorten tiaisuuksissa, urheiutapahtumissa ym. Ryhmään kuuuu 10 poiisia.

131 MUU POLIISITOIMINTA Poiisin kaikki kenttäpartiot tekevät aaikäisiin kohdistuvaa päihdevavontaa erityisesti painopisteaikoina. Kuopion pääpoiisiasemaa on pari somepoiisia (oman toimen ohea), joia on profiieja somekanavissa (mm. Facebook, Instagram), joiden kautta nuoret saavat heposti yhteyden poiisiin ja poiisi pystyy tekemään myös vaistustyötä sosiaaisessa mediassa.

132 ANKKURIRYHMÄ Toiminnan ähtökohtana varhainen ja nopea puuttuminen aaikäisten rikoiseen käyttämiseen moniammatiisena yhteistyönä. Rikostutkinnan ohea asiakasperheen eämäntianteen ja avuntarpeen sevittäminen ja tarkoituksenmukaisen avun/tuen piiriin ohjaaminen. Ryhmään kuuuu Kuopion poiisiasemaa 2 nuorten rikoksia tutkivaa poiisia, 1 viharikoksia tutkiva poiisi, 1 nettipoiisi, 2 sosiaaityöntekijää (tarkoituksena on saada ryhmään työskenteemään myös sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä). Ryhmä tekee työtä erityisesti nuorten rikoksentekijöiden (väkivatarikokset, näpistykset, vahingonteot, kouukiusaaminen) ja nuorten päihteidenkäyttäjien kanssa sekä heidän perheidensä kanssa.

133 ANKKURI-TOIMINTAMALLI syntynyt eri viranomaisten aoitteesta ja tarpeesta ankkuritoiminnassa poiisi, sosiaaityöntekijä, sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä työskenteevät yhdessä moniammatiisena tiiminä poiisiaitoksea kohderyhmät: apset, nuoret ja perheet toiminnan keskiössä ihminen, ei prosessi tärkeää työparityöskentey, asiakkaan tianteen käsittey tiimissä ja jatkopaveuihin ohjaaminen

134 ANKKURI TOIMINNAN TAVOITTEET yhdessä toimien viranomaiset voivat tehdä perustyötään tehokkaammin isätä viranomaisten interventioiden tehokkuutta, oikeaa kohdentumista ja oikea-aikaisuutta puuttua varhain asten/nuorten tekemiin rikoksiin, katkaista akava rikoskierre ja ehkäistä syrjäytymistä sevittää asiakkaan kokonaisvatainen eämäntianne ja ohjata tarkoituksenmukaisen avun ja tuen piiriin Ankkuritoiminnassa on tavoitteena ennataehkäistä myös väkivataista radikaisoitumista ja ekstremismiä

135 ITÄ-SUOMEN POLIISILAITOKSEN ANKKURIRYHMÄ ALKAEN Kuopiossa 4 poiisia, 2 sosiaaityöntekijää Joensuussa 3 poiisia, sosiaaityöntekijä, nuorisotyöntekijä Mikkeissä 2 poiisia, sosiaaityöntekijä Poiisissa Ankkuritoimintaan on satsattu isää voimavaroja, jotta pystytään vaikuttamaan paremmin väkivataiseen ekstremismiin ja ääriiikkeiden aittomaan toimintaan Tavoitteena saada Ankkuriryhmään isäksi 3 psykiatrista sairaanhoitajaa ja 2 nuorisotyöntekijää

136 MUUT TOIMIJAT

137 POHJOIS-SAVON SOVITTELUTOIMISTO Pohjois-Savon aueea sovitteutoiminnan järjestämisestä vastaa Pohjois-Savon sovitteutoimisto Sovitteu perustuu rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovitteusta annettuun akiin (1015/2005, Sovitteuaki). Rikosasioiden sovitteun tarkoituksena on tarjota rikoksen osapuoie mahdoisuus toistensa kohtaamiseen ja rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Kohtaamisen mahdoistavat kouutetut vapaaehtoiset sovitteijat Sovitteussa uhri ja tekijä kohtaavat ja pääsevät käsitteemään rikosta ja siitä aiheutuneita seurauksia heie sopivaa tavaa. Aoitteen sovitteusta voi tehdä kumpi tahansa rikoksen osapuoista, aaikäisen vanhemmat, poiisi, syyttäjä, sosiaaiviranomainen tai muu viranomainen. Jos kyseessä on väkivataa sisätävä rikos, joka on kohdistunut rikoksesta epäiyn puoisoon, apseen, vanhempaan tai muuhun heihin rinnastettavaan äheiseen, aoitteen voi tehdä vain poiisi tai syyttäjäviranomainen. Sovitteu on mahdoista rikoksissa joissa on uhri ja tekijä. Teon pitää oa myönnetty. Sovitteutoimisto arvioi asian sovetuvuuden sovitteuun. Sovitteu on mahdoista myös ae 15-vuotiaiden tekemissä rikoksissa. Yeisemmin sovitetavia rikoksia ovat pahoinpiteyt, vahingonteot, varkaudet, näpistykset, ikivata.

138 AIKALISÄ - TUKEA KUTSUNTAIKÄISILLE Aikaisä on tarkoitettu kaikie kutsuntaikään ja varusmiespaveusikään tuevie ja erityisesti niie, jotka jäävät paveuksen ukopuoee kutsunnoissa tai joiden paveus keskeytyy. Aikaisä on nuorie miehie tarkoitettua paveua, muun muassa - henkiökohtainen oma ohjaaja - tukea eämäntianteen sevitteyyn - tietoa paveuista - apua ratkaisujen öytämiseen

139 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN - Oppiaskunnat - Nuorisovatuusto - Lasten paramentti - Vanhempaintoimikunnat ja yhdistykset - Lasten ja nuorten huomiointi yhdyskuntasuunnitteussa