TURUN OPETUSTOIMEN 9 LK OPPILAIDEN TIETO JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OSAAMINEN 2011

Transkriptio

1 TURUN OPETUSTOIMEN 9 LK OPPILAIDEN TIETO JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OSAAMINEN 2011 Verkkokyselyn yhteenveto Yleistä Keväällä 2011 toteutettiin verkkokysely, jonka avulla selvitettiin Turun kasvatus ja opetustoimen yhdeksäsluokkalaisten tieto ja viestintätekniikan (TVT) osaamista sekä käyttöä oppitunneilla ja oppimiseen liittyen. Kartoitus on osa Turun kaupungin kuntatason tieto ja viestintätekniikan strategiassa määriteltyä TVT opetuskäytön seurantaa. Edellisen kerran kartoitus tehtiin keväällä Kyselyn toteutuksesta vastasi Tietokone opetuksessa TOP keskus. Kartoitukseen osallistuneissa kouluissa oli vastausajankohtana yhdeksännen luokan oppilaita yhteensä 1501, joista kyselyyn vastasi 956. Kokonaisvastausprosentti oli 64 %. Vastaajista suomenkielisiä oli 853 (vastausprosentti 62 %) ja ruotsinkielisiä 107 (vastausprosentti 82 %). Kokonaisvastausprosentti nousi edellisestä vuodesta, jolloin vastaava luku oli 48 %. Vuonna 2009 vastausprosentti oli 59 % ja vuonna %. Kartoitukseen vastattiin anonyymisti; oppilailta kysyttiin kuitenkin mitä koulua he käyvät. Vastauksia hyödynnetään opetuksen kehittämistyössä. Koulu ja oppilaitokset saavat myös käyttöönsä yksikkökohtaiset tulokset. Tässä yhteenvedossa käydään läpi kyselyn keskeisimpiä tuloksia läpi. Esille nostetaan erityisesti asioita, joissa on tapahtunut muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Kaaviokuvat kokonaisuudessaan on koottu erilliseen dokumenttiin Turun_6 lk_tvt kysely_yhteenvetoraportti.doc.

2 Tietokoneen hallinta ja perusohjelmien käyttö 9. luokkalaisten tietokoneen hallintaan liittyvät taidot olivat pysyneet melko samanlaisina vuoteen 2010 verrattuna. Kysymyksiin oli mahdollista vastata kolmella tavalla: osaan varmasti, olen epävarma ja en osaa, en tiedä. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yli 90 % vastanneista ilmoitti osaavansa taidot varmasti. Epävarmuutta aiheuttivat edellisvuosien tapaan Windowsin etsi toiminnon käyttäminen sekä uusiin ohjelmiin itsenäisesti perehtyminen. Oppilailta kerätyn avoimen palautteen perusteella on havaittavissa, että tietokoneen käyttö nähdään yhtenä tulevaisuuden perustaitona. Vastaajat toivoivatkin lisää atk opetusta sekä tieto ja viestintätekniikan käyttöä luontaisena osana eri oppiaineita: Annetaan tehtävä, ja sitten pitää etsiä tietoa netistä ja tehdä esim. pieni esitelmä, power point yms. moodleen. Silloin lukee ensin teksitn ja joutuu sisäistämään tiedot, jotta pystyy kirjoittamaan tiedon omin sanoin esitelmään. ATK voisi olla pakollinen aine kouluissa, sillä tietokoneita on hyvä osata käyttää. Jos suomalaiset nuoret eivät osaa käyttää tietotekniikkaa, Suomi voi menettää asemansa korkea teknologisena maana. Eri oppiaineissa pitäisi miettiä miten tietokonetta voitaisiin hyödyntää edes vähäsen. Minusta koulussa pitäisi enemmän opettaa perusohjelmien, kuten Exelin käyttöä ja olisi hyvä jos vaikka seiskaluokalla olisi 1 tunti pakollista atk:ta viikossa. Haluaisin enemmän pieniä tehtäviä, jolla perustaitoja ohjelmien parissa voisi kehittää. Ne joilla ei ole tietotekniikkaa valinnaisena, eivät oikestaan saa opastusta missään asioissa. Tekstinkäsittelytaidoissa ei niin ikään tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna; vuosiin 2008 ja 2009 suhteutettuna taidot ovat kuitenkin parantuneet selvästi. Oikoluvun käyttö, tavutus, taulukoiden käyttö sekä sivun reunusten asettaminen hallittiin edellisvuosien tapaan hieman heikommin: hieman alle kolmasosa vastaajista oli epävarma taidoistaan. Kyselyyn vastanneista 71 % ilmoitti osaavansa käyttää jotakin kuvankäsittelyohjelmaa varmasti; vuoden 2010 kyselyssä vastaava osuus oli 75 %. Kuvankäsittelytaidot varmasti osaavien osuus laski lähes jokaisella osa alueella muutamia prosenttiyksikköjä. Eri kuvankäsittelytaitojen osaamisessa on kuitenkin edellisvuosien tapaan paljon hajontaa. Heikoiten taidoista hallittiin eri kuvatiedostojen väliset erot, jotka osasi varmasti vain 58 % vastaajista. Epävarmuutta aiheuttivat myös skannerin käyttö ja videokuvan editointi. Opetuksen kehitysideoissa toivottiinkin jonkin verran lisää kuvankäsittelyä ja videoeditointia. Kartoituksessa selvitettiin suppeammin myös muiden perustyötapojen osaamista. Taulukkolaskentaohjelmien hallinta oli muihin perusohjelmiin verrattuna heikkoa, sillä vastaajista hieman alle 40 % ei osannut tai osasi epävarmasti esimerkiksi yksinkertaisten laskentakaavojen tekemisen tai esittää tietoja taulukkomuodossa. Kokonaisuudessaan taulukkolaskentaohjelmin hallinta on kuitenkin

3 parantunut tasaisesti muutamien vuosien sisällä. Kyselyn perusteella esimerkiksi 65 % vastaajista osasi varmasti esittää tietoja taulukkolaskentaohjelman avulla vastaavasti vuosien 2010 ja 2008 vertailuarvot olivat 57 % ja 51 %. Myös esitysgrafiikkaohjelmistojen käyttötaidot osattiin entistä paremmin. 86 % vastaajista osasi varmasti käyttää ohjelmaa esitelmän tekemisessä ( %; %). Turun opetusverkon käyttöoikeus ja sähköpostiosoitteen käyttö Turun kasvatus ja opetustoimen kaikilla oppilailla on edu.turku.fi verkon käyttäjäoikeus eli tunnus ja salasana, jotka mahdollistavat Moodle oppimisalustan ja sähköpostin käytön. Vuoden 2011 tulosten mukaan vain 66 % yhdeksäsluokkalaisista on saanut tunnuksen, ja vain noin 26 % hyödynsi sitä. 25 % vastaajista ilmoitti, ettei ole tietoinen käyttäjätunnuksen saatavuudesta. Käyttöoikeuden hyödyntäminen on laskenut viime vuosina tasaisesti: vuonna % vastaajista oli tietoisia käyttäjäoikeudesta ja 30 % myös käytti sitä; vuonna 2008 noin 34 % käytti tunnustaan ja vain noin 3 % ei ollut lainkaan tietoinen asiasta. Koulun tarjoamaa sähköpostiosoitetta käytti 37 % vastaajista. Sähköpostin käyttöaste on laskenut, sillä esimerkiksi vuosien 2009 ja 2008 vertailuarvot olivat 41 % ja 48 %. Noin 61 % ei käytä koulun sähköpostia lainkaan. Käyttäjä ja sähköpostitunnuksiin liittynee joitakin epäselvyyksiä, sillä niiden käyttöasteet ovat ristiriidassa keskenään sähköpostia ei voi käyttää ilman käyttäjätunnusta. Koulun sähköpostin vähäinen käyttö johtuu kartoituksen perusteella monista eri syistä. Suurin osa oppilaista ilmoitti yksiselitteisesti käyttävänsä jotakin muuta sähköpostitunnusta, jolloin toiselle osoitteelle ei näin ollen ollut tarvetta. Moni ei käyttäjistä totesi myös, että edu.turku.fi osoite ei ollut jostain syystä mieleinen tai jokin toinen palvelu oli ominaisuuksiltaan parempi. Suuri osa kommenteista viittasi monimutkaiseen käyttöliittymään ja muihin teknisiin ominaisuuksiin: koska kukaan muukaan ei vaikuta käyttävän sitä ja ohjelma on muutenkin sotkuinen ja vaikea käyttää Se on monimutkaisempi ja hankalampi kuin gmail. käytän muuta osoitetta sillä se on nopeampi ja mahtuu enemmän tilaa ja kaikki kaverini tietävät sen WWW, internet ja sähköpostitaidot Sähköpostin käyttötaidot eivät ole merkittävästi muuttuneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Osoitekirjan käyttö ja sähköpostin käyttäytymissäännöt hallittiin kuitenkin joitakin prosenttiyksikköjä heikommin kuin vuonna Sähköpostin käytön perustaidot osasi varmasti % vastaajista.

4 WWW ja internet taidot ovat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2010: % hallitsi eri osa alueet varmasti. Vastaajista vain muutama prosentti ei osannut kysyttyjä taitoja lainkaan. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna myös epävarmojen vastaajien osuus on laskenut. Poikkeuksena aiempien vuosien tapaan on Moodle oppimisalusta, jonka käyttöä ei osannut 17 %, osasi varmasti 61 % ja epävarmasti 22 %. Moodleosaaminen on kuitenkin noussut tasaisesti palvelun käyttöönottovuodesta 2009, jolloin vain 50 % vastaajista hallitsi taidon. Netinkäyttöön liittyviin tietoturva ja henkilösuoja asioihin kuuluvat esimerkiksi turvallinen verkon käyttö, tietoturvariskit, nettikiusaaminen sekä henkilösuoja ja tekijänoikeusasiat. Näiden asioiden käsittely koulussa lisääntyi selvästi edellisvuosiin verrattuna. Noin 29 %:n mukaan asioita käsiteltiin usein tai melko usein. Vuonna 2009 vastaava prosenttiosuus oli 18 %, vuotta aiemmin 17 %. Hieman yli kymmenesosa vastaajista ilmoitti, ettei edellä mainittuja asioita ole käsitelty lainkaan. Opetukseen ja oppimiseen liittyvä tietotekniikan käyttö Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten usein he ovat käyttäneet koulussa tietokonetta oppitunneilla tai opetukseen liittyen. Päivittäin tietokonetta koulussa käyttäviä on vain 5 %. Viikoittainen käyttö laski viime vuodesta kaksi prosenttiyksikköä, 40 %:iin. Ei ollenkaan tai vain muutaman kerran vuodessa tietokonetta käyttävien osuus oli yhteensä 16 %. Vastaajista 48 % ilmoitti, että tietotekniikkaa käytetään opetuksessa liian vähän; 44 %:n mukaan sopivasti. Prosenttiosuudet ovat nousseet edellisvuosien tasosta: esimerkiksi vuoden 2010 vertailuarvot olivat 43 % ja 50 %. Erityisesti avoimissa vastauksissa tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttöä toivottiin lisää: Koska tietokoneiden käyttö yleistyy maailmalla hurjaa vauhtia, niin tietokoneiden käyttöä kouluissa pitäisis lisätä. Koulut eivät saa olla 'kaavoihin kangistuneita'. Ja tietokoneen käytöllä saa tunteihin monipuolisuuttaja (ehkä) mielenkiintoa. Vuosi on Asioiden tekeminen olisi paljon nopeampaa ja helpompaa, säästäisi paperia ja vähentäis iturhaa kannettavaa (kirjat). Historian ja yhteiskuntaopin, elämänkatsomustiedon, opinto ohjauksen sekä lähes kaikkien kielten opetuksessa tietotekniikkaa hyödynnettiin muita oppiaineita enemmän: aineita opiskelleista vastaajista % käytti tietotekniikkaa oppitunneilla joka viikko tai lähes joka viikko. Yksittäisten TVT työtapojen suosio on pysynyt hyvin samanlaisena useiden vuosien ajan. Muita kuin alla listattuja työtapoja hyödynnettiin viikko ja kuukausitasolla verrattain vähemmän. Esitysohjelmien, kuvankäsittelyn ja Moodlen viikoittainen käyttö tippui muutamia prosenttiyksikköjä viime vuoteen verrattuna.

5 Suosituimmat TVT työtavat vuonna 2011 ja vuosien vertailuarvot: Työtapa Tiedonhankinta verkosta 38 % 39 % 34 Tekstinkäsittely 25 % 26 % 22 Sähköposti 23 % 28 % 28 Harjoitusten tekeminen 21 % 26 % 24 verkossa Tulostaminen 24 % 26 % 26 Uutena työtapana vuoden 2011 kyselyyn lisättiin kosketustaulujen (esimerkiksi Smatboard) käyttö. 18 %:n mukaan työtapaa käytettiin lähes joka viikko; 16 %:n mukaan lähes joka kuukausi. 48 % vastaajista ilmoitti, että kosketustauluja ei käytetty lainkaan opetuksessa ja 19 %:n mukaan vain kerran tai pari vuodessa. Tietokoneen käyttö kotitehtävissä Vastaajista 96 %:lla oli kotonaan Internet yhteydellä varustettu tietokone. Osuus laski edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön. Tietokoneen käyttö kotitehtävien teossa pysyi lähes samalla tasolla kuin vuonna Vastaajista 27 % käytti tietokonetta kotitehtävien teossa vähintään joka viikko, 37 % kerran kuukaudessa ja 36 % muutaman kerran vuodessa tai ei ollenkaan. Vastausvaihtoehtoja muutettiin vuoden 2010 kyselyssä, joten aiempien vuosien tulokset eivät ole suoraan verrannollisia: vuosina alle kymmenesosa vastaajista ei ollut käyttänyt kotikonetta koulutehtäviin, noin 60 % oli käyttänyt joskus ja noin kolmasosa usein. Kotikonetta käytettiin useimmiten esitelmien, esseiden ja muun kirjallisen materiaalin tuottamiseen. Myös tiedonhaku Wikipedian ja Googlen avulla mainittiin usein. Avoimissa kommenteissa korostettiin tietokonetyöskentelyn helppoutta, nopeutta ja arkipäiväistymistä: Mielestäni tehtäviä olisi kivempi tehdä, kuin kirjoihin, koska itse käytän ainakin konetta päivittäin. Tehtävät eivät kuitenkaan voisi vielä ainakaan tulla pakollisiksi, koska kaikilta ei tietokonetta löydy. Mielestäni oppilaan pakottaminen esim. kaverin koneelle ei kuulu koulun tehtäviin. Koneella työskenteleminen säästää vaivaa mm. aineen tekemisessä, sillä koneella kirjoittaessa tekstin muokkaaminen on helpompaa ja nopeampaa.

6 Tietokone on hyödyllinen myös opiskeluvälineenä. En näe mitään ongelmaa siinä, että tietokonetta käytettäisiin enemmän kouluissa. Yhdeksäsluokkalaisten kyselyssä kartoitettiin myös asenteita TVT välineillä tehtäviin kotiläksyihin. Kokonaisuutena mielipiteet tietokone ja verkkotyöskentelyä kohtaan ovat muuttuneet myönteisimmiksi, etenkin pidemmän aikavälin vertailussa. Vastaajat saivat merkitä kaikki kohdat, jotka vastasivat omaa mielipidettä: Tietokoneen käyttöä vaativia tehtäviä ei pidä 16 % 17 % 23 % 23 % antaa ollenkaan Käyttäisin mielelläni tietokonetta kotitehtävien 49 % 49 % 50 % 47 % tekemisessä apuna Haluaisin lisää verkkotyöskentelyä (esim. 18 % 20 % 17 % 15 % tehtäviä Moodle oppimisalustalla) Koneella tai verkossa suoritettavia kotitehtäviä 28 % 31 % 18 % 20 % voisi antaa, sillä jokainen pääsee koneelle jossain [ ] Koneella ja verkossa tehtäviä kotitehtäviä 23 % 24 % 12 % 17 % pitäisi antaa ja kouluissa pitäisi voida käyttää koneita tuntien jälkeen tehtävien tekemiseen En osaa sanoa 31 % 25 % 27 % 28 % Internetin vuorovaikutteiset sovellukset Vastaajat tunsivat Internetin vuorovaikutteiset sovellukset melko hyvin. Yhteisöpalvelu Facebook on palveluista selvästi suosituin, sillä vastaajista 88 % ilmoitti käyttävänsä sovellusta. Erityisesti IRC gallerian ja muiden vastaavien vapaiden julkaisupaikkojen ja Messengerin käyttö on hiipunut edellisvuosiin verrattuna. Oppilaiden suosikkipaikkoja verkossa olivat erilaiset peli, kuva ja videopalvelut (erityisesti YouTube) sekä Facebook ja muut sosiaalisen median sovellukset.

7 Toiveita ja kehitysideoita tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttöön Poimintoja: Koulun koneet tulisi järjestää ja siivota siten, että tehtävien tekeminen kunnolla on mahdollista. ATK taitoja tulisi opettaa koulussa enemmän. Todella harvoin koulussa opetellaan tai on opetettu ATK taitoja, mutta silti oppilailta vaaditaan kohtuuhyvää tietokoneen käytön taitoa. Itse olen viimeksi opetellut koulussa tietokoneen käyttöä 4. luokalla. Tietokoneella työskentely voi olla myös raskasta, joten kokonaan ei mielestäni pitäisi poistaa kirjoista, vihoista tms. tehtäviä läksyjä. Tietokonetta voi kuitenkin pitää apuvälineenä. Nuoret tykkäävät työskennellä tietokoneen avulla. Tosin huono puoli on se, että yleensä siinä sivussa käy muilla sivuilla, esim. Facebookissa juttelemassa kavereiden kanssa ja keskittymiskyky saattaa vähän häiriintyä. Mielestäni olen oppinut paljon paremmin koulussa kun on opiskeltu koneella. Se vain jotenkin jää paremmin mieleen. käsiteltävää. Sähköisessä muodossa tieto on helpommin Opettakaa käyttämään tietokonetta monipuolisemmin. Ja ottakaa huomioon myös ilmaiset ohjelmat kuten OpenOffice ja Gimp, sillä kaikilla ei ole varaa maksullisiin ohjelmiin kuten Word ja Paint Tehtäviä voitaisiin tehdä tietokoneella, jolloin se olisi helpompaa ja nopeampaa ja se nostaisi motivaatiota. Kyselyssä oli kysymyksiä, jotka kysyivät, "osaatko käyttää Windowsia". Itselläni on Macintosh ja inhoan Windows käyttöjärjestelmää. Macintoshit olisivat turvallisempia ja helppokäyttöisempiä sellaiselle, joka ei käytä tietokonetta paljon. Silti kaikki koulun tietokoneet ovat Windowsilla toimivia olisi helpompaa tehdä koulutehtäviä koneella jos koululta olisi mahdollisuus ostaa opiskelua varten oma henkilökohtainen tietokone, esim. miniläppäri