LIMINGAN KUNTA. Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma KH Valtuusto

2 Sisällys 1. TALOUSARVION YLEISET PERUSTEET TOIMINTAYMPÄRISTÖ VÄESTÖNKEHITYS JA KUNNAN OSA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS MAANKÄYTTÖ JA ASUNTORAKENTAMINEN TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT KUNTATALOUS LIMINGAN KUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT LIMINGAN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET LIMINGAN VISIO JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT STRATEGISET TAVOITTET TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ LIMINGAN KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN TULOSTAVOITTEET LIMINGAN VESIHUOLTO OY LIMINGAN ASUNNOT OY LIMINGAN KEHITYS OY KIINTEISTÖ OY LIMINGAN LIIKEKESKUS KIINTEISTÖ OY LIMINGAN VANAMO TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN KONSERNIPALVELUT ELINVOIMAPALVELUT SIVISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUT PERUSTURVAPALVELUT INVESTOINTIOSA LIIKELAITOKSET KUNNALLISTEKNIIKKA LIIKELAITOS RUOKA-, PUHTAUS- JA KIINTEISTÖPALVELU LIIKELAITOS

3 1. TALOUSARVION YLEISET PERUSTEET 1.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuntien toimintaympäristöön tulee vaikuttamaan merkittävästi valmisteilla oleva sote- ja maakuntauudistus. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Vastuu muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta ja tietyistä alueellisista kehittämistehtävistä on tarkoitus siirtyä perustettaville maakunnille. Muutokseen liittyvät lait ovat talousarviota laadittaessa vielä eduskunnan käsiteltävinä. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä vaan on tukeuduttava voimassa olevaan lainsäädäntöön. Sen vuoksi talousarvio 2019 ja -suunnitelma on Kuntaliiton suosituksen mukaisesti laadittu suunnitelmavuosien osalta siten, että luvuissa ei ole huomioitu mahdollista tulevaa uudistusta. Sote-uudistuksen myötä noin puolet kuntien budjeteista siirtyy perustettaville itsehallintoalueille. Sote-alueille siirtyy niin rahoitus, tehtävät kuin henkilöstökin. Uudistukseen liittyen on edelleen paljon avoimia kysymyksiä niin rahoituksen, valinnanvapauden kuin omaisuusjärjestelyidenkin suhteen. Uudistuksen jälkeen kuntien tehtäväksi jää paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman tehtävät. Kunnat vastaavat jatkossakin työllisyyden hoidosta ja edistämisestä. Kunnilla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kuntasuunnittelusta. Limingan kunnan strateginen näkemys korostaa ennakointia ja nopeaa muutoshaasteisiin vastaamista. Maaliskuussa 2018 hyväksytyn uuden kuntastrategian mukaisesti kunta kehittää palveluitaan ja toimintaansa vastaamaan tulevaisuuden muutostarpeisiin VÄESTÖNKEHITYS JA KUNNAN OSA-ALUEIDEN KEHITTÄMINEN Limingan kunnan väkiluku vuoden 2017 lopussa oli henkilöä. Väestö kasvoi vuonna ,3 %. Asukasluvun kasvu muodostui pääosin luonnollisesta kasvusta, nettomuutto vuonna 2017 oli 27 henkilöä. Vuonna 2018 väestönkasvu ei todennäköisesti toteudu aivan ennakoidusti. Vuonna 2018 syntyvien lasten määrän arvioidaan olevan noin 125 lasta, kun määrä muutamia vuosia aikaisemmin on ollut jopa noin 200 lasta vuodessa. Kunta kehittää palveluitaan ja vetovoimaansa edelleen tavoitteena positiivinen muuttovoitto ja luonnollinen väestönkasvu. Väestönkasvutavoite lähivuosille on keskimäärin 1-3 % vuodessa. 3

4 Taulukko 1. Limingan asukasluvun kehitys ja tavoitteet Vuosi Asukasluku Muutos- % Kunnan tavoite Tk:n ennuste , , , , , , , , , , , , , , , , , , Asukasluku Tilastokeskuksen väestöennuste (2015) Asukasluku Kunnan tavoite Tk:n ennuste *) arvio 4

5 Limingan kunnan ikärakenne painottuu lapsiin ja nuoriin sekä työikäiseen väestöön. Lasten osuus on suuri verrattuna koko maahan. Tilastokeskuksen väestörakennevuosikatsauksen (2015) mukaan Limingan väestön keski-ikä (31,0 vuotta) on maan nuorin (koko maan keskiarvo 42,3 vuotta). Vuonna vuotiaiden osuus oli Limingassa 35,9 % ja alle 7-vuotiaita oli Limingassa 14,3 %. Vanhusten osuus on puolestaan pieni. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 9,6 % väestöstä. Lasten ja nuorten suuri määrä aiheuttaa myös haasteita palvelujen järjestämiselle. Limingan kunnan väestöllinen huoltosuhde vuonna 2015 oli 77,8 %, kun koko maan keskiarvo oli 58,2 %. Palvelut on mitoitettu kasvavan väestöennusteen mukaan. Mikäli syntyvyys kääntyy laskuun pysyvästi, tulee palvelujen tarjontaa sopeuttaa muuttunutta tilannetta vastaavaksi. Taulukko 2. Väestön ikärakenteen kehitys 5

6 ELINVOIMA JA TYÖLLISYYS Limingassa on hyvin koulutettua, nuorta työvoimaa. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli vuonna % 15 vuotta täyttäneistä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 34 %, kun vastaavat luvut koko maassa olivat 71 % ja 30 %. Taulukko 3. Työpaikat ja työvoima. Vuosi Työvoima Työpaikat kehitys Tavoite Kehitys Tavoite * * v viimeisin tilastokeskuksen tieto Limingan työpaikkaomavaraisuus vuonna 2015 oli 58,7 %. Työpaikkaomavaraisuuteen vaikuttaa väestönkasvu: nopean väestönkasvun aikana työpaikkaomavaraisuus laskee. Myös Oulun läheisyys vaikuttaa Limingassa merkittävästi työpaikkaomavaraisuuteen, sillä Oulun ja sen lähiympäristön tarjoamat työpaikat ovat myös liminkalaisten helposti saavutettavissa. Vuonna ,3 % työpaikoista oli maa- ja metsätaloudessa, 12,5 % jalostuselinkeinoissa ja 77,5 % palvelualoilla (1,7 % tuntemattomia). Vuoden 2017 lopussa Limingan kunnan työttömyysaste oli 8,0 % (10,5 % vuonna 2016). Työttömyys on alentunut koko maassa vuonna Limingassa työttömyys on alentunut koko maata ja Pohjois-Pohjanmaata enemmän. Syyskuun 2018 lopussa Limingan kunnan työttömyysaste oli 5,5 % (7,1 % syyskuussa 2017 ), Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste 9,5 % ja koko maan työttömyysaste 8,8 %. Työttömänä Limingassa oli yhteensä 235 henkilöä. Nuoria alle 25-vuotiaita oli työttömänä 36 (51 syyskuussa 2017) ja pitkäaikaistyöttömiä 50 henkilöä (84 syyskuussa 2017). Syyskuun 2018 työttömyysaste on Limingan kunnan matalin kymmenen vuoden seurantajaksolla. Avoimia työpaikkoja kunnassa oli syyskuun lopussa 61 kpl (32 kpl syyskuussa 2017). 6

7 MAANKÄYTTÖ JA ASUNTORAKENTAMINEN Maankäytön tulevat suuntaviivat on esitetty kuntastrategiaan sisältyvässä kasvualuetarkastelussa. Asuntorakentaminen tulee vuonna 2018 keskittymään kirkonkylässä ensisijaisesti Kirkonrannan ja Okkosenrannan sekä Tupoksessa Saunarannan alueille. Kuntastrategian mukainen asuntotuotantotavoite on noin 80 asuntoa vuodessa. 7

8 1.2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Valtiovarainministeriön syksyn 2018 talouskatsauksen mukaan vuodesta 2018 on tulossa nykyisen korkeasuhdannevaiheen paras vuosi. Suomen talous on kasvanut vahvasti vuodesta 2016 lähtien. Vuonna 2018 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 3,0 %. Vuodesta 2019 eteenpäin Suomen talouden kasvu kuitenkin hidastuu noin 1,5 prosenttiin vuodessa. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallituksen päättämät sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta. Koheneva työllisyys lisää osaltaan julkisen sektorin verotuloja vuonna Myönteinen kehitys pienentää julkisen sektorin alijäämää ja velkaantumisen kasvua. Korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on tällä erää jo takana. Euroopassa on jo merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on vähenemässä ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta. VM:n ennuste vuoden 2018 talouskasvuksi on 3,0 %. Yritysten odotukset ovat myönteisiä, suuria rakennusinvestointeja on yhä käynnissä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Vahva talouskasvu nostaa työllisten määrän 2,6 % edellisvuotta korkeammaksi. Yritykset kertovat kasvun rajoitteiksi pulan ammattitaitoisesta työvoimasta sekä tuotantokapasiteetista. Työttömyys on vuonna 2018 laskenut nopeasti koko maassa ja kaikissa ikäryhmissä. Työllisyyden nopean kasvun myötä työttömien määrä vähenee kuluvana vuonna selvästi edellisvuotta enemmän. Työttömyysasteen ennuste vuodelle 2018 koko maan osalta on 7,4 %. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu kiihtyy vuonna 2018 yli kahteen prosenttiin. Tulojen kasvun vaikuttavat työllisyyden sekä ansiotason nousu, mikä nostaa palkkasumman kasvun yli neljään prosenttiin. Vuonna 2019 talouskasvun ennustetaan hidastuvan 1, 7 %:iin. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien väheneminen. Yksityisten investointien kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Erityisesti metsäteollisuudessa on suunnitteilla erittäin mittavia investointihankkeita. Julkisen talouden velan odotetaan vähenevän alle 60 %:n vuonna Palkkasumma nousee 3,5 % ja pitää yllä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen nopeaa kasvua vuonna Inflaation kiihtyessä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastu. Tämä hidastaa yksityisen kulutuksen kasvua. Vuonna 2020 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,6 %. Palkkasumman kasvu jatkuu, mutta yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu inflaation nopeutuessa. Keskeinen talouskasvua uhkaava riski on kauppasodan kärjistyminen. Kauppasodan mahdollinen laajeneminen hidastaisi maailmankaupan ja samalla maailmantalouden kasvua. Alenevan talouskasvun tilanteessa myös Kiinan mittava velkaantuminen voi heikentää maailmantalouden kasvunäkymiä. Rahapolitiikan normalisoitumiseen liittyy riski korkojen noususta. Toteutuessaan riskit voivat mm. haitata investointeja ja nostaa energian hintaa. Italian talouteen liittyvä epävarmuus voi heikentää euroalueen talouskehitystä. Toisaalta euroalueen toimijoiden valmiudet kestää kriisejä ovat parantuneet viime vuosien velkakriisien myötä. 8

9 Suomessa kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin jatkuu edelleen. Talouden tai asunto-markkinoiden mahdollinen negatiivinen kehitys voi heijastua erittäin vahvasti erityisesti velkaantuneisiin kotitalouksiin. (Lähde: VM Taloudellinen katsaus, syksy 2018) KUNTATALOUS Kuntatalouden yleiset näkymät ovat kohentuneet edelleen vuonna 2018 yleisen talouskasvun jatkuessa vahvana. Vuotta 2018 leimaavat kuitenkin kuntien jatkuvasti alentuneet verotuloennusteet. Kesällä 2018 kuntien verotuloennusteita tarkennettiin merkittävästi alaspäin johtuen muun muassa palkansaajien ansiotulojen verovähennysten ennakoitua suuremmasta määrästä. Syksyllä 2016 solmittu kilpailukykysopimus vaikuttaa kuntien talouteen edelleen vuonna Kilpailukykysopimuksen mukaisesti julkisen sektorin ajalla maksettaviin lomarahoihin tehtiin määräaikainen 30 %:n leikkaus. Lomarahojen leikkaus on pienentänyt kuntien henkilöstömenoja. Leikkaus päättyy ja lomarahat palautuvat aikaisemmalle tasolle vuonna Kilpailukykysopimus sisältyi myös vuosityöajan pitenemisen 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Vuosityöajan pidennys on lomarahaleikkauksesta poiketen pysyvä muutos. Lisäksi kilpailukykysopimuksella sovittiin eräiden työnantajamaksujen alentamisesta siirtämällä maksuvelvollisuutta palkansaajille. Kilpailukykysopimus on tuonut haasteita kuntatalouteen, sillä syntyneet säästöt on leikattu kunnilta vähentämällä valtionosuuksia. Palkkoihin sovitus nollakorotukset vuonna 2017 ja lomarahaleikkaus ovat puolestaan vaikuttaneet kunnallisveron tuoton alenemiseen välillisesti. Samoin palkansaajien sosiaalimaksujen korotus on lisännyt palkansaajien verovähennyksiä tuloverotuksessa, mikä on vähentänyt kunnallisveron tuottoa. Kunta-alalle solmittiin uusi työehtosopimus ajalle Sopimukseen sisältyy toteutettu 1,25 %:n yleiskorotus sekä samansuuruinen henkilökohtaisen lisän korotus maksetaan paikallisena järjestelyeränä 1,25 % kunnallisesta palkkasummasta alkaen palkkoihin on tulossa 1,0 %:n yleiskorotus sekä 1,0 %:n henkilökohtaisen lisän korotus. Lisäksi kunta-alalle sovittiin 9,2 %:n kertaerä ja se tulee maksuun tammikuussa Kertaerä tullaan kirjaamaan vuoden 2018 kuluksi, koska se ansaitaan vuoden 2018 aikana. Lisäksi uuteen sopimukseen sisältyy muita kustannusvaikutteisia muutoksia, kuten isyysvapaan palkallisuuden nosto 6 päivästä 12 päivään sekä tilapäisen hoitovapaan ikärajan nosto 10 ikävuodesta 12 ikävuoteen. Sovitut muutokset tarkoittavat keskimäärin 1,3 %:n lisäystä henkilöstömenoihin vuonna Vuonna 2019 henkilöstömenot lisääntyvät keskimäärin 2,16 %. Sopimuskauden lopussa palkkakustannukset ovat 3,5 % korkeammat kuin sopimuskauden alussa. 9

10 1.2.3 LIMINGAN KUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT Limingan kunta on kasvanut ja kehittynyt pitkäjänteisellä työllä elinvoimaiseksi ja vireäksi kasvukunnaksi. Kunnan kasvun myötä myös sen palvelutoiminnan on ollut välttämätöntä kasvaa, mikä on näkynyt toimintakulujen ajoittain suurenakin kasvuna. Kunnan kiinteistöissä ilmenneet sisäilmaongelmat ovat tuoneet merkittävän haasteen kunnan taloudelle. Haasteisiin on vastattu ripeästi ja päätetty rakentaa muun muassa kaksi uutta koulua kuntakeskukseen. Myös muita kiinteistöjen korjaushankkeita on toteutettu. Vuonna 2018 saatiin päätökseen uuden Ojanperän koulun rakentaminen ja keväällä 2019 valmistuu Linnukan uusi koulu. Lähtökohtana kunnan toiminnan kehittämisessä on tarjota asukkaille kuntastrategian mukaiset palvelut siten, että kunnan talous pysyy pitkällä aikavälillä tasapainossa ja kuntalaisten verorasitus kohtuullisena. Talouden tasapainottamiseksi kunta joutuu edelleen tarkastelemaan palvelurakenteitaan. Palvelutuotannon toimintatapojen ja prosessien kriittinen arviointi ja tehokkuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta kunta pystyy jatkossakin tarjoamaan hyvät palvelut käytettävissä olevilla rahoillaan. Palvelutuotannon kehittämisessä muun muassa digitalisaatiota tullaan hyödyntämään kuntastrategian linjausten mukaisesti. Kunnan taloudenhoidon haasteet liittyvät keskeisesti toimintakulujen hallintaan. Toimintakulujen kasvua on välttämätöntä rajoittaa vastaamaan verorahoituksen kokonaiskasvua. Pitkään jatkuneiden valtionosuusleikkausten myötä kunta on joutunut vahvistamaan tulopohjaansa korottamalla tuloveroprosenttia 0,5 % -yksiköllä sekä vuodelle 2017 että vuodelle Vuonna 2018 tuloveroprosentin nosto ei kuitenkaan riitä täysin tasaamaan valtionosuusleikkauksia, vaan verorahoituksen kokonaiskasvu jää negatiiviseksi. Vuonna 2019 kunnan verotulojen ennakoidaan kasvavan hyvän yleisen talouskasvun ja työllisyyskehityksen myötä. Myös kunnan omien elinvoimapanostusten odotetaan tuottavan tulosta kasvavina verotuloina talousarviovuonna 2019 sekä suunnitelmakaudella. Toimintakulujen kasvu tulee pystyä pitämään verorahoituksen kasvua matalampina, jotta talouden tasapaino säilyy ja kunta pystyy selviytymään myös investoinneista ja lainanlyhennyksistä. Kunnan tahtotila on olla vetovoimainen ja vireä kasvukunta. Tavoitteen saavuttaminen vaatii ennakkoluulotonta ja rohkeaa asennetta tulevaan sekä eri palvelualueiden saumatonta yhteistyötä. Keskeistä hyvän ja kehittämismyönteisen ilmapiirin syntymiselle on hyvä yhteistyö ja keskinäinen luottamus kunnan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kesken. Valtuustosopimuksessa (Valtuusto ) valtuusto on asettanut tavoitteeksi talouden tasapainon valtuustokauden päättyessä. Kunnan taloudenhoidolle on asetettu seuraavat tavoitteet: - toimintakatteen kasvu on pienempi kuin verorahoituksen kasvu - vuosikate kattaa poistot - konsernin lainamäärä ei kasva yli maan keskiarvion - taseessa on ylijäämää valtuustokauden päättyessä Talousarvioon ja suunnitelmavuosiin sisältyy useita riskitekijöitä. Olennaisimman riskin luo tuleva sote- ja maakuntauudistus sekä sen rahoitusmalli. Riskitekijöitä tuo myös yleinen taloudellinen kehitys, mahdolliset lisäleikkaukset kuntien valtionosuuksiin sekä kuntien verotulojen negatiivinen kehitys. Muita riskitekijöitä ovat mm. Limingan kunnan lainamäärän kasvu, korkomarkkinoiden kehitys, erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu, asukkaiden palvelutarpeen kasvu sekä väestönkasvun hiipuminen. Talouden tasapainoa tulee tarkkailla jatkuvasti ja reagoida muutoksiin nopeasti käytännön toiminnan tasolla. 10

11 Limingan kunnan talouden kehitys TA2018 TA2019 Asukasluku kasvu-% 1,5 1,7 2,0 0,7 1,3 1,1 0,1 Tuloveroprosentti 20,5 20,5 20,5 20,5 21,0 21,5 21,5 Verotulot Valtionosuudet Verorahoitus yhteensä muutos % 10,1-1,6 3,8 2,9 2,5-1,2 2,3 e/asukas Toimintamenot muutos % 4,4-0,6 4,1 5,5 0,0-0,9 2,5 Toimintakate muutos % 4,2-0,6 4,2 6,4 0,0 1,3 2,5 e/asukas Vuosikate e/asukas vuosikate/poistot % 223,9 139,6 146,3 78,9 147,4 110,0 104,1 Tilikauden tulos Investoinnit, netto e/asukas Investointien tulorahoitus-% 71,7 81,7 317,6 157,0 77,0 60,4 61,5 Lainakanta e/asukas Omavaraisuusaste, % 57,3 57,6 62,7 64,1 64,3 Kertynyt ylijäämä e/asukas Lainsäädäntömuutoksia talousarviovuonna Valmistelussa olevat sote- ja maakuntalait ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn joulukuussa Muutokset kunnan hallinnossa Huhtikuussa 2019 järjestetään eduskuntavaalit ja toukokuussa 2019 europarlamenttivaalit. Mikäli sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait hyväksytään eduskunnassa, pidetään ensimmäiset maakuntavaalit europarlamenttivaalien yhteydessä. 11

12 2. LIMINGAN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET JA TAVOITTEET Limingan kunta on päivittänyt kuntastrategian ja se on hyväksytty valtuustossa Vuoden 2019 talousarvio pohjautuu Limingan uuteen kuntastrategiaan vuosille LIMINGAN VISIO JA TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT Limingan kunnan visio on: 12

13 Limingan kunnan arvot kiteytyvät kuntastrategian lupauksissa: 13

14 2.2. STRATEGISET TAVOITTET 1. ELINVOIMAINEN KUNTAYMPÄRISTÖ Lähtökohtana on kunnan elinvoiman lisääminen tukemalla yritysten kasvua, kehittymistä ja työpaikkojen lisäämistä. Elinvoiman kehittämisessä olennaista on myös työllisyys ja vetovoimainen kuntabrändi. Liminganlahden hyödyntäminen luontomatkailun näkökulmasta vahvistaa kunnan matkailutoimintaa. Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Työpaikkojen ja yritysten määrä kasvaa Uudet perustetut yritykset (kpl) Vuokratut ja myydyt yritystontit (kpl) yli 50 yritystä yli 10 luovutettua tonttia yli 50 yritystä / vuosi yli 10 tonttia / vuosi Uusien yritysten mukana tulevat työpaikat (kpl) yli 75 / vuosi Työpaikkojen määrä > 2900 kpl Yhteisöverotulojen kehitys kasvu + 20 % > 1,2 milj. Pohjois-Suomen paras työllisyysaste ja alle 25- vuotiaiden täystyöllisyys Työttömyysaste (5,5 % 9/2018) Pitkäaikaistyöttömien määrä (50 henkilöä 9/2018) < 6 % < 50 henkilöä < 5 % < 30 henkilöä Nuorten työttömien määrä (36 henkilöä 9/2018) < 30 henkilöä 0 Kunnan osuus työmarkkinatuen kustannuksista (v teur) < < Liminka luontomatkailun kärkikohteeksi Pohjois- Suomessa Liminganlahden luontokeskuksen käyntimäärät Matkailun Masterplan > /vuosi Liminganlahden osio kevät 2019 > / vuosi Matkailun Masterplanin toteutumisaste 15 % 100 % Vapaa-ajan matkailun yöpymiset, kpl > 5000 > Koulutusvientiryhmät Limingassa (kansainväliset ja kansalliset yöpyjät) > 3-5 ryhmää /vuosi > 24 ryhmää / vuosi Pohjois-Suomen vetovoimaisin kuntabrändi Sijoittuminen vetovoimatutkimuksissa Kolmen kärjessä Pohjois-Suomessa Pohjois-Suomen vetovoimaisin 14

15 2. MAANKÄYTTÖ JA KUNTAKUVA Maapolittiikkaa toteutetaan erillisen valtuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Keskeistä on kunnan vetovoiman ja kunnan keskusta-alueen kehittäminen sekä riittävä tonttitarjonnan varmistaminen. Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Riittävä tonttitarjonta asukkaiden ja yritysten tarpeisiin Tonttireservi (kaavallinen valmius) - asuntotontit - yritystontit 120 kpl 20 kpl 120 kpl 20 kpl joista rakentamiskelpoiset tontit - asuntotontit, kpl - yritystontit, kpl kpl 10 kpl kpl 10 kpl Kunnan muuttotase on positiivinen Muuttotase Muuttotase positiivinen Muuttotase positiivinen Kuntakeskuksen vetovoima kasvaa Kerrostalohankkeiden käynnistyminen kuntakeskuksessa Kuntakeskuksen - asukasluku - työpaikkamäärä 1 uusi kerrostalohanke käynnistyy + 50 asukasta / vuosi + 15 työpaikkaa Kuntakeskuksen asukasluku ja työpaikkamäärä on merkittävästi vahvistunut Saavutettavuus ja liikenneyhteydet paranevat Joukkoliikenteen nousijamäärät Käyttäjien määrä kasvaa Käyttäjien määrä kasvaa Raideliikenneselvitys Valmistuu 2019 Lähijunakokeilu Valmistelu 2019 Kokeilu toteutettu 15

16 3. HYVINVOIVAT KUNTALAISET Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Limingassa kuntajohtamisen ytimessä. Se on kiinteä osa kuntastrategiaa sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Kunta luo toiminnallaan kuntalaisille hyvät edellytykset huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Hyvinvointikertomuksen tavoitteiden toteuttaminen Liikunta painopisteenä v Liikuntareseptin kirjoitusmäärät, neuvonta ja ohjaus (Efficasta) Liikkumisreseptejä 90 kpl/vuosi Liikunnan puheeksiottoja 1500/vuosi Liikuntaneuvonnassa käy 80 henkilöä vuodessa Liikuntaresepti on vakiintunut toimintatapa Lasten ja nuorten vapaaajan liikkuminen Tilanne paranee kouluterveyskyselyssä Osallistumista ja yhteisöllisyyttä tukevat toimintamallit on otettu käyttöön Kunnan osallisuusmalli: - kyläfoorumit - liikunta- ja kulttuurifoorumit - nuorisovaltuusto - vanhus- ja vammaisneuvosto Osallisuusmallin laatiminen ja mallin pilotointi v Osa vakiintuneita toimintatapoja Limingan KAIKU:n kehittäminen Kyselyjä väh. 1 x kokoaikaisesti meneillään KAIKU on keskeinen osa osallistamista ja viestintää Liminka tunnetaan monipuolisena kulttuuri-, liikunta- ja tapahtumakuntana Suunnitelmallinen tapahtumatuotanto Keskeisten tapahtumien kävijämäärät Tapahtumien vuosikellon toteuttaminen Kävijämäärät kasvavat vuosittain Liikuntapalvelujen uusi toimintamalli Käyttöönotto v.2019 Avustusperiaatteiden uudistaminen Uudet avustusperiaatteet otetaan käyttöön v

17 4. TALOUDEN TASAPAINO JA JOHTAMINEN Kunnan perustehtävien hoitaminen ja strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja pitkäjäteistä taloudenhoitoa. Palvelut järjestetään palveluiden järjestämissuunnitelmien ja talouden reunaehdot huomioiden. Johtamisessa ja taloudenhoidossa huomioidaan yhä enemmän konsernin kokonaisetu. Kunta kehittää asiointipalveluita entistä sähköisempään muotoon. Yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten osallistumista vahvistetaan ottamalla käyttöön uusia toimintamalleja, jotka tukevat kuntalaisten kohtaamisia ja vuoropuhelua sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja aktiivista toimintaa. Tavoite Mittari Tavoite 2019 Tavoite 2025 Kuntakonsernin talous on tasapainossa Toimintakate Verorahoitus Toimintakatteen kasvu </= verorahoituksen kasvu Toimintakatteen kasvu </= verorahoituksen kasvu Investointien tulorahoitus % Yli 40 % Yli 80 % Konsernin lainamäärä /asukas < koko maan keskiarvo < koko maan keskiarvo Vuosikate Vuosikate kattaa poistot Vuosikate kattaa poistot Taseen ylijäämä Taseessa on ylijäämää Taseessa on ylijäämää Omistajaohjauksella toteutetaan kuntastrategiaa Omistajapoliittisten linjausten toteutuminen Lakeuden Infra Oy:n perustaminen Omistajaohjauskeskustelut Yhtiökohtaisten tavoitteiden toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Yhtiön perustaminen alkaen Vähintään 2 x / vuosi Tavoitteiden toteutuminen Toimiva ja tehokas kuntakonserni Hyvinvoiva, osaava ja kehityshakuinen henkilöstö Sairauspoissaolopäivät / työntekijä Keskimääräinen eläköitymisikä Sairauspoissaolojen määrä < 15 pv/tt > 63 vuotta Henkilöstökysely Henkilöstön työhyvinvointi paranee Oikea-aikainen, avoin ja monikanavainen viestintä Viestintäsuunnitelma Julkaisujen määrä eri kanavissa Kunnan netti-ja intrasivujen uudistus + englanninkieliset sivut Käyttöönotto v Jokainen yksikkö viestii toiminnastaan vähintään 1 x / viikko Uudistus toteutetaan v

18 3. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE JA KUNNAN EDUSTAJILLE TYTÄRYHTEISÖISSÄ Kuntalain 47 :n mukaan kunnan tulee omistajaohjauksella huolehtia siitä, että kunnan tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön tai yhteisön hallintoon ja toimintaan. Limingan kunnan omistajapoliittiset linjaukset (valtuusto ) ja Konserniohje (Valtuusto ) sisältävät tarkemmat ohjeet omistajaohjauksen toteuttamisesta. Liminka konserniin kuuluvat yhteisöt Kotipaikka Kunnan omistusosuus % Tytäryhteisöt Limingan Vesihuolto Oy Liminka 69,80 Limingan Asunnot Oy Liminka 100,00 Limingan Kehitys Oy Liminka 100,00 Kiinteistö Oy Limingan Liikekeskus Liminka 100,00 Kiinteistö Oy Limingan Vanamo Liminka 75,00 Kuntayhtymät Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Oulu 3,85 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ky Oulu 1,41 Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulu 1,33 Konsernijohdolle ja kunnan edustajille asetetut tavoitteet TA 2017 TP 2017 TA 2018 TA 2019 Toimintatulot /toimintamenot, % > > 30 > 30 Vuosikate % poistoista > > 100 > 100 Omavaraisuusaste, % > > 50 > 50 Suhteellinen velkaantuneisuus, % < < 60 < 60 Lainamäärä / asukas < < 4000 < 4000 Raportointi toiminnsta ja taloudesta 2 x vuosi 2 x vuosi 2 x vuosi 2 x vuosi Kuntayhtymiin ja konserniyhtiöihin valittujen kunnan edustajien evästäminen säännömukaisesti ennen kokouksia. 18

19 3.1. LIMINGAN KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN TULOSTAVOITTEET LIMINGAN VESIHUOLTO OY Yhtiö vastaa vesihuoltolain mukaisena vesihuoltolaitoksena toiminta-alueensa vesihuollosta. Yhtiön toiminnoista vesihuollon rakentamistoiminnan siirtoa Lakeuden Infra Oy:lle valmistellaan valtuuston hyväksymän omistajapoliittisen ohjelman linjauksen mukaisesti. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet TA2019 Tilikauden tulos + Toiminnan tuotot / toiminnan kulut % > 12 Investointien tulorahoitus % > 40 Omavaraisuusaste % > 50 Sijoitetun pääoman tuotto % Vesihuollon maksujen taso Vesijohtoveden laatu ja toimitusvarmuus Veden kulutusmäärä / asukas vähenee LIMINGAN ASUNNOT OY Yhtiön tehtävänä on toteuttaa kunnan asuntopolitiikkaa ylläpitämällä Limingassa monipuolista ja kohtuuhintaista vuokra-asuntokantaa. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet TA2019 Tilikauden tulos + Omavaraisuusaste % > 50 Sijoitetun pääoman tuotto % > 2 Vuokra-asuntojen vuokrausaste % > 95 Tyhjillään olevien asuntojen määrä % < 2 Vuokra-asuntojen kysyntä suhteessa tarjontaan Raportointi kiinteistöjen kunnosta ja korjausvelan määrästä Korjausinvestoinnit vastaavat korjausvastuuta Vuokrataso on seudullisesti kilpailukykyinen 19

20 LIMINGAN KEHITYS OY Limingan Kehitys Oy:n tehtävänä on toimia kunnan elinvoiman kehittämisen välineenä. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet TA2019 Tilikauden tulos + Omavaraisuusaste % > 50 KIINTEISTÖ OY LIMINGAN LIIKEKESKUS Kiinteistöyhtiö hallinnoi loppuvuonna 2018 valmistunutta Lakeustalon kiinteistöä Limingan keskustassa. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet TA2019 Tilikauden tulos + Omavaraisuusaste % > 50 Tilojen vuokrausaste % > 95 Kilpailukykyinen vuokra Kiinteistön arvon säilyminen Kiinteistön energiatehokkuus KIINTEISTÖ OY LIMINGAN VANAMO Kiinteistöyhtiö hallinnoi Tupoksesa sijaitsevaa Vanamon kiinteistöä. Kunnan osalta tila on päiväkotikäytössä. Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kilpailukykyinen vuokrataso Kiinteistön arvon säilyminen Kiinteistön tilatehokkuuden lisääminen Kiinteistön energiatehokkuus TA

21 4.TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio on valtuuston tärkein toiminnan ja talouden ohjauksen väline. Talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseksi turvataan. Talousarvio jakaantuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan. Käyttötalousosassa palvelualueita sitoo toimintakate (=ulkoiset nettomenot). Johtavilla viranhaltijoilla on oikeus tehdä tulo- ja menomäärärahojen muutoksia palvelualueensa sisällä, mikäli ne eivät muuta toimintakatetta. Valtuuston tulee hyväksyä toimintakatteeseen vaikuttavat sekä palvelualueiden väliset muutokset. Vastuu käyttötaloushankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin palvelualueen johtavalla viranhaltijalla. Rahoitusosan sitova erä on pitkäaikaisten lainojen lisäys. Investointisosan menot ja tulot ovat sitovia hanketasolla. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu investointihankkeiden määrärahojen riittävyydestä on kunkin palvelualueen johtavalla viranhaltijalla. Ruoka-, puhtaus- ja kiinteistönhoito sekä kunnallistekniikan palvelut sisältyvät ko. palveluita ostavien tulosalueiden talousarvioihin kumppaniostoina ao. liikelaitokselta. Konsernipalveluista sisäisinä palveluina myydään ne toimisto- ja IT-palvelut, jotka kohdistuvat suoraan jollekin tulosyksikölle. Sisäiset palvelut on hinnoiteltu omakustannusperiaatteella. Laskennallisia kustannuksia ovat suunnitelman mukaiset poistot sekä ne talous- ja hallintopalvelut, jotka eivät kohdistu selkeästi jollekin tulosyksikölle. Talousarviomuutokset tulee tehdä talousarviovuoden aikana. Talousarvion seuranta Talousarvion toteumasta raportoidaan kuukausittain kunnanhallitukselle ja toteuma saatetaan valtuustolle tiedoksi kokousaikataulun mukaisesti. Vuonna 2019 osavuosikatsaukset laaditaan ja kirjanpidon tilanteen mukaan. Konsernitaloudesta raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Talousarvio edellyttää palvelualueilta säännönmukaista talousarvion seurantaa kuukausittain ja raportointia hallitukselle ja valtuustolle osavuosikatsausten yhteydessä. Hallintokuntien edellytetään ennakoivan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja omaa toimintaansa, jotta ne pystyvät tarvittaessa sopeuttamaan toimintaansa talousarvion tavoitteiden mukaiseksi. Palvelualueiden tulee toteutumien seurannassa huomioida myös sisäisten palvelujen toteutuminen. Valtuutus lainanottoon Valtuusto oikeuttaa talousjohtajan nostamaan tilapäisluottoa enintään 15 milj. euroa maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lisäksi valtuusto oikeuttaa talousjohtajan hallintosäännön mukaisesti ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa enintään rahoituslaskelman kohdan pitkäaikaisten lainojen lisäys mukaisesti. 21

22 5. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma TP 2017 MUUTETTU TPE 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Limingan kunta ulkoiset TA Varsinainen toiminta Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatulot yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 641 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatulot/toimintamenot, % 13,8 11,8 12,9 11,9 11,8 11,8 Vuosikate/poistot, % 161,5 108,7 112,9 104,1 109,5 107,2 Vuosikate e/asukas Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä e/asukas Asukasluku Tuloslaskelmassa esitetään tulorahoituksen riittävyys käyttötalouden menoihin ja poistoihin. Kunnan omat tulot ja valtion rahoitus muodostavat kunnan rahoitusjärjestelmän. Kunnan tärkeimmät tulolähteet ovat verotulot ja valtionosuudet. 22

23 Toimintatuotot Limingan kunnan toimintatuotot vuonna 2019 ovat 7,1 milj. euroa. Toimintatuotot kasvavat 2,5 % vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintakulut Limingan kunnan toimintakulut vuonna 2019 ovat 59,7 milj. euroa. Toimintakulut kasvavat 2,3 % vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna. Palvelujen ostoihin on talousarviossa varattu 20,4 milj. euroa, josta 10,2 milj. euroa erikoissairaanhoidon palveluostoihin. Henkilöstökulut Limingan kunnan henkilöstökulut ovat 29,3 milj. euroa talousarviovuonna Henkilöstökulut kasvavat vuoden 2018 talousarviosta yhteensä 2,0 %. Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu sopimuskorotusten vaikutukset ja ne kasvavat 4,3 % edellisestä vuodesta. Kasvuun sisältyy myös uudet tehtävät ja virat. Henkilöstösivukulut pienenevät 6,6 % edellisestä vuodesta, koska vuoden 2018 talousarvion laadinnassa käytettiin suurempia sivukuluprosentteja kuin mitä lopulta toteutui. Sivukulujen pienentyminen tasaa henkilöstökulujen kokonaiskasvua vuonna Lomapalkkavelka on budjetoitu siten, että lomapalkkavelan muutos vuoden aikana on 0. Suunnitelmavuodelle 2020 henkilöstökuluja on korotettu 1,0 % ja suunnitelmavuodelle ,5 %. Henkilöstökulut palvelualueittain vuonna 2019 Henkilöstökulut, e Palkat ja palkkiot Toimintakulujen kehitykseen on kiinnitettävä erityistä huomioita koko toimintavuoden ajan. Palvelusopimuksiin ja ostojen suunnitteluun tulee kiinnittää huomiota ja toteuttaa ne mahdollisimman kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Henkilösivukulut Yhteensä Muutos Konsernipalvelut ,7 Elinvoima ,2 Sivistys ,6 Hyvinvointi ,9 Perusturva ,9 Kiinteistötekniikka liikelaitos ,6 Ruoka-, puhtaus- ja kiinteistöpalvelu liikelaitos ,1 Muut tulosalueet ,0 Yhteensä ,0 Henkilöstö TP2017 Hallinto 27 Perusturva 192 Sivistys 436 Tekninen osasto 89 Yhteensä 744 Henkilöstö: päätoimisessa palvelusuhteessa olevat sekä työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. 23

24 Henkilöstön kokonaismäärän muutokset vuonna 2019, jotka on huomioitu talousarviossa: Perusturvapalvelut Sairaanhoitaja Fysioterapeutti (0,5 htv) Sivistyspalveluissa Koulupsykologi Varhais-erityisopettaja (osa työpanoksesta myydään yksityisille päiväkodeille) Elinvoimapalvelut Viestintäkoordinaattori/tapahtumatuottaja koko kunnan toimialueelle (konsernipalveluissa olemassa olevan vakanssin muutos) Eläköitymisten yhteydessä virkojen ja tehtävien täyttö tarkastellaan aina tapauskohtaisesti palvelutuotannon tarpeista käsin. Suunnitelmavuosien henkilöstötarpeet tarkentuvat tulevissa talousarvioissa. Verotulot Verotulot, TP 2017 TA 2018 TPE 2018 TA 2019 Muutos % Muutos Kunnan tulovero ,0 % Osuus yhteisöveron tuotosta ,0 % 0 Kiinteistövero ,7 % 59 Verotulot yhteensä ,9 % Limingan kunnan verotulot on arvioitu Kuntaliiton marraskuussa 2018 antaman verotuloennusteen pohjalta. Valtuusto päätti säilyttää kunnan tuloveroprosentin edellisen vuoden tasolla, eli 21,50. Yleisen talouskasvun ja kohenevan työllisyyden myötä verotulojen ennakoidaan kehittyvän positiivisesti. Lisäksi kunnan omien elinvoima- ja työllisyyspanostusten myötä kunnan verotulojen ennakoidaan vahvistuvan talousarviovuonna sekä suunnitelmavuosien aikana. Talousarviovuosien 2018 ja 2019 väliseksi verotulojen kasvuksi muodostuu 3,9 % ( euroa). Vuoden 2018 verotulojen ennakoidaan toteutuvan alkuperäistä talousarviota heikommin. Vuonna 2018 verotulojen ennakointi on ollut aikaisempaa vaikeampaa, kun kuntien verotuloennusteita on leikattu kesästä 2018 lähtien. Kuntien verotulojen väheneminen johtuu muun muassa kasvaneista palkansaajien työtulovähennyksistä. Kiinteistövero on kunnallinen vero ja se tilitetään kiinteistön sijaintikunnalle. Kiinteistöveron perusteena ovat kiinteistön verotusarvo sekä kiinteistöveroprosentit. Rakennukset ja maapohja verotetaan erikseen. Kunta päättää sovellettavista kiinteistöveroprosenteista kiinteistöverolaissa säädettyjen vähimmäis- ja enimmäismäärien rajoissa. Valtuusto päätti säilyttää kiinteistöveroprosentit ennallaan vuonna Kiinteistöveroja on korotettu Limingassa viimeksi vuonna

25 Liminka 2019 Vaihteluvälit 2019 Yleinen kiinteistövero 0,94 0,93-2,00 Vakituiset asuinrakennukset 0,43 0,41-1,00 Muu asuinrakennus 1,03 0,93-2,00 Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00-2,00 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 2,00-6,00 Voimalaitokset 2,85 0,93-3,10 Valtionosuudet Valtionosuudet ovat kunnalle yleiskatteellinen tuloerä, jonka käytöstä kunta päättää itse. Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa sekä tulopohjissa. Valtionosuusrahoitus koostuu kahdesta osasta: 1) valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja 2) opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta. Valtionosuuksiin on tehty viime vuosina useita muutoksia ja leikkauksia. Muutosten myötä kuntien tulopohja on heikentynyt merkittävästi. Kilpailukykysopimus on pitänyt sisällään kuntien menojen leikkauksia mutta samalla myös kuntien tulopohjaa on heikennetty vähentämällä laskennalliset säästöt kuntien valtionosuuksista. Esimerkiksi julkisen sektorin 30 %:n lomarahaleikkaus pienentää kuntien menoja mutta säästöä vastaava määrä leikataan pois valtionosuuksista. Samoin työajan pidennyksestä arvioitu laskennallinen kustannussäästö leikataan valtionosuuksista. Kuntaliiton ennakollisen laskelman mukaan Limingan kunnan valtionosuuden kasvavat 0,2 % ( euroa) vuonna Kokonaisuudessaan verorahoitus kasvaa 2,3 % (1,3 milj.euroa) vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Valtionosuudet, TP 2017 TA 2018 TPE 2018 TA 2019 Muutos % Muutos Verotulojen tasaus ,3 % -19 Peruspalveluiden valtionosuus ,2 % -210 Järjestelmämuutoksen tasaus Kotikuntakorvaukset ,9 % 114 Muut opetus- ja kulttuuritoimen vo ,9 % 151 Valtionosuudet yhteensä ,2 % 36 Toimintakate Yhdeksi taloudenhoidon tavoitteeksi on Limingassa asetettu, että toimintakatteen kasvun tulee olla verorahoituksen kasvua pienempi. Talousarviovuonna toimintakate kasvaa 2,3 % vuoden 2018 muutettuun talousarvioon verrattuna. Verorahoituksen kasvu vuoden 2018 talousarvioon verrattuna on 2,3 %. Siten taloustavoite toteutuu talousarviovuonna Suunnitelmavuoden 2020 tulojen on ennakoitu kasvavan 0,8 % ja menojen 1 %:n. Verorahoituksen on arvioitu kasvavan 1,5 %. Suunnitelmavuoden 2021 osalta tulojen on ennakoitu kasvavan 0,8 %, menojen 1,5 % ja verorahoituksen 1,5 %. Näin taloustavoite toteutuu myös suunnitelmavuosina, eli toimintakatteen kasvu jää 1 %:iin samalla kun verorahoitus kasvaa 1,5 %. 25

26 Rahoitustuotot ja kulut Rahoitustuotot ja -kulut on arvioitu maltillisesti ja lainojen korkokuluihin on varauduttu talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella. Poistot Poistot on laskettu investointikohteiden arvioidun valmistumisajankohdan mukaan. Mittavan investointiohjelman myötä myös poistojen määrä kasvaa suunnitelmakaudella. Limingan kunnan taloustavoitteena on, että vuosikate kattaa poistot. Talousarviovuonna sekä suunnitelmavuosina vuosikate riittää kattamaan poistot. Tilikauden tulos Talousarviovuoden 2019 tilikauden tulokseksi muodostuu 0,2 milj. euroa. Tilikauden tulos jää noin euroa pienemmäksi kuin vuoden 2018 muutetussa talousarviossa. Kunnan tuloksenmuodostumisessa on keskeistä rajoittaa toimintakulujen kasvua ja pyrkiä vahvistamaan verotulojen kertymää. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista 100 * Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Tunnusluku osoittaa kuinka paljon käyttötalouden toimintakuluista katetaan myynti- ja maksutuotoilla. Vuosikate /asukas Tavoitearvo saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso (investointien omahankintameno) asukasluvulla. Limingassa tavoitetaso on noin 580 euroa. Vuosikate prosenttia poistonalaisista investoinneista 100 * vuosikate/poistonalaisten investointien omahankintamenot Kunnan tavoite, ja tasapainossa olevan talouden tavoite on kattaa poistot vuosikatteella. Kertynyt ylijäämä e/asukas (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä) / Asukasmäärä Tavoitearvo pitkällä aikavälillä vähintään euroa asukasta kohden (valtakunnallinen tavoite). 26

27 TULOSLASKELMA SISÄISET JA ULKOISET Tuloslaskelma TP 2017 MUUTETTU TA 2019 TS 2020 TS 2021 Limingan kunta ulkoiset+sisäiset TA Varsinainen toiminta Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakulut yhteensä Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 641 Varausten lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelmassa mukana liikelaitosten palvelumyynnit ja -ostot sekä talous-, hallinto- ja IT-palvelujen myynnit ja ostot. 27

28 6. RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoituslaskelma osoittaa budjetoitujen rahavirtojen kokonaisvaikutuksen kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa TP 2017 MUUTETTU TPE 2018 TA 2019 TS 2020 TS TA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödyk keiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -75 Antolainasaamisten väh Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Lainanhoitokate 1,3 1,6 1,7 1,2 1,1 1,1 Kassan riittävyys, pv Investointien tulorahoitusprosentti 77,0 21,2 22,0 61,5 97,2 114,6 Lainakanta Hallintosäännön mukaan talousjohtaja päättää pitkäaikaisen vieraan pääoman sekä lyhytaikaisen vieraan pääoman ottamisesta valtuuston talousarviossa asettamissa rajoissa. Vuoden 2019 lainatarve on 7,0 milj. euroa. Tämä voidaan kattaa joko pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella lainalla rahamarkkinoista riippuen. Kunta lyhentää vuonna 2019 pitkäaikaisia lainoja yhteensä 3,4 milj. euroa. Lainamäärä vuoden 2019 lopussa on arviolta 34,2 milj. euroa, euroa/asukas. 28

29 Lainamäärä kääntyy laskuun suunnitelmavuonna 2020, kun yksi vanhojen lainojen lyhennysohjelmista päättyy. Suunnitelmakaudella toteutettavien investointihankkeiden osalta tulee käyttää tarkkaa harkintaa, jotta lainamäärä voidaan pitää hallittuna. Mikäli investointeja päädytään rahoittamaan esim. leasingrahoituksella, tulee asian vaikutukset arvioida tarkoin käyttömenoihin ja sitä kautta vuosikatteen riittävyyteen. Rahamarkkinoiden kehitys vaikuttaa korkokustannuksiin. Talousarviossa ja suunnitelmakaudella on varauduttu mahdolliseen korkojen nousuun TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Lainanotto, Lainojen lyhennys Lainamäärä, Lainamäärä /as Lainojen korot, Lainojen hoitokustannukset, /as Lainamäärä /as Lainojen korot, Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä = rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen kertymä 5 vuodelta. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, mikäli tunnusluku on 1,0 tai suurempi. Mikäli tunnusluvun arvo on alle 1,0, joudutaan lainan hoitoon ottamaan uutta lainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kassan riittävyys = 365 pv * Rahavarat varainhoitovuoden lopussa / Kassasta maksut varainhoitovuonna Tunnusluku kertoo monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. 29

30 Investointien tulorahoitusprosentti = 100 * Vuosikate / (Investointimenot Investointien rahoitusosuudet) Tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. 7. KÄYTTÖTALOUS PALVELUALUEITTAIN Tulosalue TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS e e e e e Konsernipalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät it-palvelut (menot) it-palvelut (tulot) hallintopalvelut (tulot) netto Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot talous- ja hallintopalvelut (menot) talous- ja hallintopalvelut (tulot) yhteensä Tulosalue TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS e e e e e Perusturvapalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät it-palvelut (menot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot talous- ja hallintopalvelut (menot) yhteensä

31 Tulosalue TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS e e e e e Sivistys- ja Hyvinvointipalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät hallintopalvelut (menot) it-palvelut (menot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot talous- ja hallintopalvelut yhteensä Tulosalue TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS e e e e e Elinvoimapalvelut tulot menot toimintakate, ulkoiset toimintakate ulkoiset + sisäiset Sisäiset erät IT-palvelut (menot) yhteensä Laskennalliset kustannukset suunnitelman mukaiset poistot talous- ja hallintopalvelut (menot) yhteensä