Neuropsykologin näkökulma lievän kehitysvamman diagnostiikkaan ja erityiskysymyksiin

Transkriptio

1 Neuropsykologin näkökulma lievän kehitysvamman diagnostiikkaan ja erityiskysymyksiin Oili Sauna-aho Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Kehittämis- ja asiantuntijapalveluiden johtaja

2 Laaja-alaiset oppimisvaikeudet rajanvetoa älylliseen kehitysvammaan Ei määritelty yksiselitteisesti eri näkökulmia: Laaja-alaiset kehityksen neurologiset erityisvaikeudet kehityksessä ongelmia enemmän kuin yhdellä osa-alueella (kielellinen, hahmottaminen, motoriikka, tarkkaavaisuus, toiminnanohjaus) ÄO voi vaihdella Älykkyys useimmiten normaalin ja kehitysvammaisuuden välimaastossa (70-85) rajanveto älylliseen kehitysvammaisuuteen DSM V ja tuleva ICD 11 painottavat entistä enemmän adaptiivisen toimintaa kehitysvammaisuuden määrittelyssä

3 Henkilö, jolla on tarkkaavaisuushäiriö

4 Henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus

5 Laaja-alainen oppimisvaikeus vai älyllinen kehitysvamma Voidaan puhua myös pelkästään laaja-alaisista neurologisista erityisvaikeuksista (älyllinen suoriutumistaso on parempaa, mutta erityisvaikeudet alentavat henkilön toimintakykyä huomattavasti) Iän myötä osalla niistä, joilla on lapsena todettu laajoja erityisvaikeuksia/oppimisvaikeuksia, älyllinen kehitys hidastuu ja saattaa vastata älyllistä kehitysvammaa ennen 18 vuoden ikää Kehitysvammaisilla henkilöillä on keskimääräistä enemmän erityisvaikeuksia ja vammoja heikentävät henkilön toimintakykyä arjessa tärkeää huomioida arjessa

6 sd-poikkeama ka:sta 2 Henkilö, jonka älyllinen suoriutuminen jää heikolle tasolle (borderline) 1,5 1 0,5 0-0,5 tarkkaavaisuus kielelliset toiminnot motoriset toiminnot hahmottaminen sosiaalisuus aistitiedon käsittely -1-1,5-2 -2,5-3 neuropsykologinen toiminto älykkyys ka

7 sd-poikkeama ka:sta 2 Henkilö, jolla on laajoja erityisvaikeuksia 1,5 1 0,5 0-0,5 tarkkaavaisuus kielelliset toiminnot motoriset toiminnot hahmottaminen sosiaalisuus aistitiedon käsittely -1-1,5-2 -2,5-3 neuropsykologinen toiminto älykkyys ka

8 sd-poikkeama ka:sta Henkilö, jolla on älyllinen kehitysvamma ja kielellinen erityisvaikeus/kielellisiä vaikeuksia 2 1,5 1 0,5 0-0,5 tarkkaavaisuus kielelliset toiminnot motoriset toiminnot hahmottaminen sosiaalisuus aistitiedon käsittely -1-1,5-2 -2,5-3 -3,5 neuropsykologinen toiminto -4 älykkyys ka

9 16 Älyllisen kehityksen kulku laaja-alaisissa erityis/oppimisvaikeuksissa normaali kehitys lapsi, jolla on laajoja erityisvaikeuksia

10 Kehitysvammaisuuden diagnosointikriteerit (ICD 10) Psykologin suorittamissa tutkimuksissa älyllinen suoriutuminen jää alle 70 (> 2 sd) Adaptiiviset (käsitteelliset, sosiaaliset, käytännölliset) taidot jäävät myös selkeästi ikäodotuksia heikommiksi Vamma on ilmennyt kehitysiässä (alle 18- vuotiaana) mikäli kyse on aikuisesta, haastattelulla, koulutodistuksilla yms. todennetaan kehityksen vaikeudet kasvuiässä

11 Kehitysvammaisuus ja kognitiiviset taidot Älyllinen taso antaa viitteitä henkilön kyvystä ymmärtää käsitteitä ja muistaa opittuja, käsitteellisiä asioita ja käyttää näitä ajattelunsa tukena sekä ongelmanratkaisun apuna Tärkeää muistaa, että henkilön kokemukset ja harjaantuminen vaikuttavat hänen kykyynsä käyttää älyllistä kapasiteettia oppimisen vaikutus!

12 Kehitysvammaisuus ja kognitiiviset taidot Lievä kehitysvamma: henkilö ymmärtää helpoimpia aika- ja määräkäsitteitä (esim. viikonpäivä, kuukausi, vuosi; alle 20 lkm) ja luokitella asioita yläkäsitteiden mukaan (hedelmät, kotieläimet, kulkuvälineet jne.) ja käsittää pienemmät rahasummat Vaikeammat ja abstraktimmat käsitteet voivat jäädä kuitenkin osalle syvemmin ymmärtämättä ja aiheuttaa sekaannuksia ja väärinymmärryksiä hyvä aina tarkistaa henkilön käsitys asiasta

13 Kehitysvammaisuus ja kognitiiviset taidot Keskivaikea kehitysvamma: henkilö ymmärtää konkreettisia käsitteitä (suurempi, suurin, lukukäsite alle 10) ja joitain helpompia ajankäsitteitä (eilen, tänään, huomenna) Voi puheessaan käyttää abstraktejakin käsitteitä, mutta niiden ymmärtäminen voi liittyä tiettyyn yksittäiseen asiaan Muistaa sovitut asiat puhuen yleensä vain lyhyen aikaa tarvitsee kuvan tai muistutuksen päivän ja toiminnan kulun jäsentäminen kuvin tms. useimmiten tarpeen tai hyödyllinen, varsinkin vieraissa, uusissa tai harvemmin toistuvissa tilanteissa

14 Kehitysvammaisuus ja kognitiiviset taidot Vaikea kehitysvamma: osa pystyy puhumaan ja liikkumaan, mutta tarvitsee usein tukea ja ohjausta toiminnassa tai siirtymätilanteissa Vaikeammin vammaisilla tarve ohjaukseen on lähes jatkuvaa Hyvinvointi on toisten ihmisten varassa Vuorovaikutuksessa läsnäolo korostuu erityisen tärkeäksi Oppiminen tapahtuu toiminnan kautta toistamalla Lisävammat ja sairaudet yleisiä

15 Mitä ovat adaptiiviset taidot (AAIDD mukaan) Käsitteelliset taidot: Luku- ja kirjoitustaito, toiminnan ohjaus, luku-, raha- sekä aikakäsitys Sosiaaliset taidot: vuorovaikutustaidot, sosiaalisesti vastuullinen käyttäytyminen, itsearvostus, varovaisuus (ei liian herkkäuskoinen, naiivi), kyky ratkaista sosiaalisia pulmia, sääntöjen mukaan toimiminen, lainkuuliaisuus ja itsensä suojeleminen joutumasta rikoksen uhriksi Käytännön taidot: Päivittäisistä henkilökohtaisista asioista huolehtiminen, työtaidot, rahankäyttö, turvallisuus, terveydestä huolehtiminen, liikennevälineiden käyttö, aikataulut, rutiinit sekä puhelimen käyttö

16 Tiina 38-vuotias DG:t Laaja-alaiset oppimisvaikeudet (ent. heikkolahjaisuus) Kaksisuuntainen mielialahäiriö ja tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus sekä riippuvainen persoonallisuus Varhaiskehityksessä eri erityistä, kehitys ja oppiminen hieman hidasta Sosiaalisesti ujo ja arka, äitiin ripustautumista, eroahdistusta Normaali kunnallinen päivähoito päiväkodissa ja peruskoulu normaalin opetussuunnitelman mukaan Matematiikassa tukiopetusta, englannin opiskelu haasteellista ja koulumenestys heikohkoa Kouluikäisenä kasvatusneuvolakäyntejä, koulukiusattu Myös toimivia ystävyyssuhteita

17 Peruskoulun viimeisellä luokalla koulupsykologin tutkimuksessa todettu laaja-alaisia oppimisvaikeuksia: ero ikätasoon kasvanut ja suositeltu mukautettua tai erityisoppilaitoksessa opiskelua Peruskoulun jälkeen useita jatko-opintojen aloituksia sekä yleisissä että erityisoppilaitoksissa, puhdistusalan tutkinnon suorittanut loppuun Masentuneisuus- ja hypomaniavaiheita -> hoitokontakti aikuispsykiatrian poliklinikalla, muutamia osastohoitojaksoja Itsenäistyminen haasteellista, riippuvuussuhde äitiin voimakas Asteittain asumisharjoittelun kautta tukiasuntoon, johon tuki kuntoutumisasuntolasta Työharjoitteluja ja kokeiluja mm. vanhainkodin keittiössä, seurakunnalla Itsenäisessä toimimisessa haasteita, taloudelliset asiat erityisesti Sosiaalisesti hyvin aktiivinen Seurakunnan toiminta ja yhteisö tärkeä tuki

18 Arviointimenetelmät ja niissä huomioitavaa Psykologiset testien rakentamisessa tai standardoinnissa ei juurikaan huomioida kehitysvammaisia henkilöitä ja niiden tulkinta vaatii kokemusta Silti lähtökohtaisesti käytetään henkilön iänmukaista testiä esim. WAIS-IV toimii hyvin jo 16 vuoden jälkeen myös kehitysvammaisilla henkilöillä Kun tarkoitus on saada tarkempaa tietoa henkilön osaalueiden toimivuudesta, usein käytetään nuoremmille ikäryhmille tarkoitettuja testikokonaisuuksia

19 Arviointimenetelmät ja niissä huomioitavaa Nepsy-II antaa hyvin käsitystä myös aikuisilla henkilöillä neuropsykologisten toimintojen toimivuudesta Tärkeää on tehdä esim. Wechler-testit mahdollisimman laajasti yksikin osatehtävä voi muuttaa kokonaiskäsitystä henkilön suoriutumisesta ei pikatestauksia! Mitä vaikeammin vammaisesta henkilöstä on kyse, sitä tärkeämpää on eri erityistyöntekijöiden yhteiset arviot ja tietojen yhdistäminen (toiminta-, puhe- ja fysioterapeutit)

20 Tulkinnan vaarakohtia Puheen tuotto voi johtaa älyllisen kapasiteetin yli- tai alitulkintaan Tarkkaavaisuus voi heikentää suoriutumista, jollei testitilannetta pilkota ja strukturoida enemmän muutenkin testaustilanteita on pakko jossain määrin mukauttaa henkilön mukaan, jotta todellinen suoriutuminen saadaan esille Tärkeää on diagnosoinnissa huomioida suoriutumisen kokonaisuus ja selviytyminen arjessa ero kielellisen ja suorituspuolen välillä voi olla merkittävä, silloin merkitystä toiminnanohjaustaidoilla ja elämänhallintataidoilla Yksittäisen osatestin perusteella ei tule tehdä liian pitkälle meneviä tulkintoja

21 Adaptiivisen toiminnan arviointi Kehitysvammadiagnoosin tekeminen edellyttää myös, että adaptiivinen toiminta on merkittävästi (- 2 SD) tavanomaista heikompaa Suomessa ei ole standardoituja toimintakyvyn arviointimenetelmiä, mutta laajalti käytetään TOIMI-mittaria (Kehitysvammaliitto) apuna tarkoitettu yli 16-vuotiaille lähinnä kuntoutuksen suunnittelun apuvälineeksi Toimintakykymittarit perustuvat hyvin henkilön tuntevien haastatteluihin Maailmalla laajalti käytetty Vineland II (2005), nyt AAIDD on kehittämässä suppeampaa Diagnostic Adaptive Behaviour Scale (75 osiota), joiden ikähaarukka on 4-21, suomeksi käännetty myös AAMD:n Adaptiivisen käyttäytymisen asteikko (1974)

22 Muut testit Mielenterveyden arvioinnissa käytetään myös samoja testejä ja lomakkeita kuin yleensä huomioiden kuitenkin henkilön ajattelu- ja hahmottamiskyky Lomakkeita voidaan käyttää myös haastattelun välineenä Muistitestejä on jonkin verran kehitysvammaisille laadittu, mutta suomeksi ei ole käännetty

23 Kehitysvammadiagnoosi aikuisena? Kehitysvamma vai kehitykselliset erityisvaikeus? Aiemmat tiedot kehityksestä ja mahdollisista tutkimuksista Mikä on ja on ollut toimintakyky ja tämänhetkinen älyllinen suoriutuminen Kehitysvamma vai psyykkinen sairaus? Kehitysvamma aivovamma Jos aivovamma saatu ennen 18 vuoden ikää, voidaan myös kehitysvammadiagnoosi asettaa, jos muut kriteerit täyttyvät Kehitysvamma vai muistisairaus? Edeltävä toimintakyky ja älyllinen suoriutuminen tärkeää, samoin tiedot kehityksen kulusta Myös kehitysvammaisella henkilöllä voi olla muistisairaus

24 Kehitysvammadiagnoosi aikuisena miten toimitaan KTO:ssa Usein lähete tulee joko työvoimaviranomaisilta tai terveydenhuollosta tarvitaan palvelun maksaja, joka voi olla jompikumpi tai joissain tilanteissa myös vammaispalvelu Tarvitaan kaikki mahdollinen esitieto henkilön elämänkulusta ja mahdollisista aiemmista psykologin ja lääkärin tutkimuksista

25 Kehitysvammadiagnoosi aikuisena miten toimitaan KTO:ssa Tutkimukset toteutetaan joko polikliinisinä käynteinä tai mikäli myös epäily mielenterveyden häiriöistä/haastavasta käyttäytymisestä tai muuten käynnit vaikea toteutua kyseeseen voi tulla tutkimusjakso kuntoutuskeskuksessa Paimiossa (aikuisille 4 erityyppistä yksikköä) Ainakin psykologi, lääkäri ja sosiaalityö tapaavat asiakkaan, tarvittaessa myös muita erityistyöntekijöitä - sisältää myös suositukset tarvittavaan tukeen ja apuun

26 KTO Tuki- ja osaamiskeskus, kuntoutuskeskus Kepsy (kehitysvammapsykiatrinen) 20 paikkaa Nepsy 1 ja 2 (neuropsykiatrinen) paikkaa LaKu (lääketieteellinen) 6-8 paikkaa Asiantuntijat (4 psykologia, 5 lääkäriä, 2 toiminta- ja fysioterapeuttia, puheterapeutti, kommunikaatio-ohjaaja, 2 sosialityöntekijää, palvelu- ja sosiaaliohjaaja, musiikkiterapeutti)

27 Kehitysvammadiagnoosi aikuisena, miten antaa tietoa? Ratkaisevaa on, mikä on henkilön oma näkemys suoriutumisestaan usein konkretian kautta asiaa on helpompi lähestyä: missä tarvitsee toisten apua ja tukea ( Näin minä pärjään -arviointivälineestä vinkkiä) Diagnoosi voi olla myös helpotus henkilölle voi tarkoittaa eläkkeen saamista ja myös oikeuksia erityishuolto-ohjelmaan (EHO) ja sitä kautta palveluihin - ohjaus kehitysvamma/vammaispalveluihin ensisijaisen tärkeää, jossa voidaan arvioida henkilön tuki

28 Kehitysvammadiagnoosi aikuisena, miten antaa tietoa? Miten diagnoosin antaja itse suhtautuu asiaan? miten antaa potilaalle tieto kehitysvammasta

29 Älyllinen kehitysvamma ja joitain erityiskysymyksiä Älyllinen kehitysvamma automaattisesti eläkkeelle? Tapauskohtaisesti, varsinkin jos kyse on nuoresta aikuisesta Useimmilla on eläke, mutta ei sinänsä este työllistymiselle Älyllinen kehitysvamma ja oikeustoimikelpoisuuden alentuminen? Älyllinen kehitysvamma ei automaattisesti johda oikeustoimikelpoisuuden alentumiseen esim. edunvalvontaa täytyy aina hakea pyrkimys myös alentuneessa itsemääräämiskyvyn kohdalla määritellä tarkemmin mistä asioista voi päättää itse, missä tarvitsee tukea (tuettu päätöksenteko) ja mistä päättää joku muu Syyntakeisuus määritellään aina yksilökohtaisesti

30 Kun väkivallan tekijä on kehitysvammainen henkilö? Jos lievään pahoinpitelyyn syyllistyy henkilö, joka on syyntakeeton, on perusteltua soveltaa toimenpiteistä luopumissäännöksiä Syyttämättä jättämisen perusteita ovat esim. tekijän nuoruus ja siitä johtuva ymmärtämättömyys tai harkitsemattomuus tai kohtuusyyt (tekijään on kohdistettu sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteitä) Samoin syyntakeettomiksi yleensä katsotaan esim. dementikot, kehitysvammaiset, mielenterveyspotilaat taikka esim. lääkeshokin vuoksi väliaikaisessa sekavuustilassa olevat potilaat kyky ymmärtää oman käyttäytymisensä seurauksia ja säädellä omaa käyttäytymistään on alentunut

31 Armeija ja älyllinen kehitysvamma Lievä älyllinen kehitysvamma ei ole pelkästään este armeijan käymiselle, mikäli henkilön toimintakyky muuten on kohtuullinen PEVIESTOS-Terveystarkastusohje2012.pdf/d8fec7e bf-8b6e-cdd9fd585ec3/PEVIESTOS- Terveystarkastusohje2012.pdf.pdf

32 Ajokyky ja kehitysvamma Lievä kehitysvamma ei automaattisesti ole este ajokortin saamiselle Ajovalmiuksissa korostuvat samat tekijät kuin muulloinkin esim. hankittujen vammojen kohdalla eli toiminnanohjauksen ja käyttäytymisen säätely (harkintakyky), visuospatiaaliset havaintovalmiudet testatessa kannattaa käyttää esim. Nepsy-II testejä ainakin rinnalla.

33 Ajokyky ja kehitysvamma Maria Arvio (2014): Ei ajokortti, jos henkilöllä on keskivaikea syvä kehitysvamma lievän kehitysvamman ohella aktiivi epilepsia Autismikirjon häiriö? Psykiatrinen liitännäissairaus???? Potilaan täytyy tuntea kello ja ajantajun pitää olla kohdallaan Lukutaito on välttämätön (lukutaidon taso riittävä?)

34 Kiitos!