MAA-AINESLUVAN JA YMPÄRISTÖLUVAN YHTEISKÄSITTELYHAKEMUS

Transkriptio

1 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro MAA-AINESLUVAN JA YMPÄRISTÖLUVAN YHTEISKÄSITTELYHAKEMUS 1. Toiminta, jolle lupa haetaan Lupa haetaan seuraaville toiminnoilla: Maa-ainesten ottaminen Kivenlouhimo Muu kivenlouhinta Kivenmurskaamo Siirrettävä kivenmurskaamo Kiinteä kivenmurskaamo Toimintaan liittyy myös Muualta tuotavan kiviaineksen murskaus Kierrätysasfaltin tai -betonin murskaus Muu, mikä? Lupa aloittaa toiminta ennen päätösvoimaisuutta (YSL 199 ja MAL 21 ) 2. Hakijan yhteystiedot Hakijan nimi ja toiminimi Metsähallitus Osoite Urheilukatu 3 A Postinumero Yhteyshenkilön nimi Ilmo Heikkinen Puhelinnumero Laskutusosoite (postiosoite tai verkkolaskuosoite) Urheilukatu 3 A, LIEKSA 3. Tiedot lupa-alueen kiinteistöstä Kiinteistön omistajan nimi Suomen valtio Osoite Postitoimipaikka LIEKSA Sähköpostiosoite ilmo.heikkinen@metsa.fi Y-tunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite Ottamisalueen sijainti Kunta Kylä Tila Heinävesi Lajunlahti Kohmansalo ( ) 1/9

2 Murskauslaitoksen sijainti Kunta Kylä Tila Heinävesi Lajunlahti Kohmansalo Koordinaatit ja koordinaattijärjestelmä N: E: (ETRS-TM35FIN) Kiinteistörekisteritunnus Lupa-alueen rajanaapurit sekä muut mahdolliset asianosaiset Selvitys naapuritiloista yhteystietoineen Erillinen selvitys liitteineen 5. Voimassa olevat maa-aineslupa-, ympäristölupa-, vesilupa- tai muut päätökset ja sopimukset Myöntämispäivämäärä Viranomainen/taho Vireillä Maa-aineslain mukainen ottamislupa Ympäristölupa Vesilain mukainen lupa Rakennuslupa Poikkeamispäätös Toimenpidelupa Päätös kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista Päätös koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta Asfalttiaseman rekisteröinti-ilmoitus 2/9

3 Maanomistajan suostumus laitoksen ja/tai ottamistoiminnan sijoittamiselle Jätevesien johtaminen a) Sopimus yleiseen tai toisen viemäriin liittymisestä b) Jätevesien johtamislupa vesistöön c) Lupa jäteveden johtamiseksi ojaan tai maahan d) Maanomistajan suostumus jäteveden johtamiselle Muutoksenhakutuomioistuimen päätös a) ympäristöluvasta b) maa-ainesluvasta c) muusta luvasta tai päätöksestä, mistä Muu, mikä? Onko samanaikaisesti vireillä muita tätä hakemusta koskevaan ratkaisuun vaikuttavia asioita Ei Kyllä, mitä Ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusyhtiö: Vakuutuksen numero: Tiedot esitetty liitteenä 7. Yleiskuvaus toiminnasta ja tukitoiminnasta sekä niiden ympäristövaikutus Yleiskuvaus toiminnasta ja tukitoiminnasta sekä niiden ympäristövaikutuksista Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma 3/9

4 8. Ottamisalue ja pohjavesi Ottamisalueen pinta-ala (ha) 2,1 Alin ottotaso (+N2000) +105,0 Suojakerros pohjaveteen (m) Ottoalueen (kaivu- ja louhinta-alueen) pinta-ala (ha) 1,25 Pohjaveden ylin korkeus (+N2000) Sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella Pohjavesialueen nimi Pohjavesialueen tunnus 9. Ottamismäärät ja -aika Ottamisaika (vuosina) 15 Arvioitu vuotuinen tuotto kiintokuutiometreinä (m 3 ) keskimäärin Kokonaisottomäärä kiintokuutiometreinä (m 3 ) Ottomäärät maalajeittain kiintokuutiometreinä (km3) Kiintokuutiometriä (m 3 ) Kiintokuutiometriä (m 3 ) Kalliokiviaines Sora ja hiekka Moreeni Rakennuskivi Siltti ja savi Eloperäiset maa-ainekset 10. Tuotteet ja tuotantomäärät Nykyinen tuotanto (1.000 t/a) Arvioitu vuosituotanto (1.000 t/a) Tuote keskiarvo maksimi keskiarvo maksimi 11. Toiminnan ajankohta Toiminta Keskimääräinen toiminta-aika (h/a) Päivittäinen toiminta-aika (kellonajat) Viikoittainen toiminta-aika (päivät ja kellonajat) Ajallinen vaihtelu toiminnassa Murskaaminen 4/9

5 Poraaminen Rikotus Räjäyttäminen Kuormaaminen ja kuljetus 12. Toiminnassa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet, muut tuotannossa käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus sekä vedenkäyttö Käytettävä raaka-aine Keskimääräinen kulutus (t/a) Maksimikulutus (t/a) Varastointipaikka Toiminta-alueella tuotettava kiviaines Muualta tuotava kiviaines Polttoaine, laatu Öljyt Voiteluaineet Vesi Räjähdysaineet, tyyppi Muut Mistä toiminnassa käytettävä vesi otetaan 13. Liikenne ja liikennejärjestelyt Selvitys tieyhteyksistä ja -oikeuksista (erillinen selvitys liitteenä) Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma Lupatoimintaan liittyvä raskas liikenne (käyntiä/vrk) Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma Kuvaus teiden päällystämisestä ja pölyntorjuntakeinoista Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma 5/9

6 14. Energian käyttö Arvio sähkönkulutuksesta (GWh/a) Sähkö hankitaan verkosta aggregaatista 15. Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta Toiminnalla on ympäristöasioiden hallintajärjestelmä mikä? ISO Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä on sertifioitu 16. Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta Käytettävä raaka-aine Päästölähde Päästö (t/a) Toiminta-alueella tuotettava kiviaines 17. Tiedot melusta ja tärinästä Laite tai toiminta Melutaso Arvoitu tärinävaikutus 18. Tiedot maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista Tiedot toimista maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi (mm. polttoaine- ja öljysäiliöiden tekninen taso ja suojaustoimet) Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma Tiedot hulevesijärjestelyistä (mm. mahdollinen selkeytysallas, pintavesien johtaminen) Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma Tiedot jätevesien käsittelystä Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma 6/9

7 19. Tiedot syntyvistä jätteistä, niiden ominaisuuksista ja määristä sekä käsittelystä Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a) Käsittely- ja hyödyntämistapa Toimituspaikka (jos tiedossa) 20. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta Miten päästöjä on vähennetty tai aiotaan vähentää Miten melupäästöjä on vähennetty ja rajoitettu tai aiotaan vähentää ja rajoittaa? Tiedot on esitetty liitteenä 21. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma 7/9

8 Vaikutukset ilman laatuun Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Ks. Miettilän maa-ainesalueen maa-ainesten ottamissuunnitelma Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) On tehty, yhteysviranomaisen lausunto/perusteltu päätelmä, päivämäärä: / 20 Viranomaisen kannanotto, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei tarvita, päivämäärä: / Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä sekä tiedot onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta Yleiskuvaus Tiedot on esitetty liitteenä YSL 15 :n mukainen varautumissuunnitelma on esitetty liitteenä 23. Tiedot toiminnan käyttötarkkailusta, ympäristöön kohdistuvien päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja laitteista, laskentamenetelmistä ja niiden laadunvarmistuksesta. Käyttötarkkailu Päästö- ja vaikutustarkkailu Pohja- ja pintavesien tarkkailu Mittausmenetelmät ja -laitteet, laskentamenetelmät ja niiden laadunvarmistus Raportointi ja tarkkailuohjelmat 8/9

9 24. Liitteet Liitteet: Ottamissuunnitelma Selvitys omistus- ja hallinto-oikeudesta Selvitys allekirjoitusoikeudesta Valtakirja Selvitys tieyhteyksistä Esitys vakuudeksi ottamisen aloittamiseksi ennen luvan lainvoimaa (MaL 21, YSL 199 ) Esitys vakuudeksi jälkihoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi (MaL 12 ) Sijaintikartta Asemapiirros Kaavakartta Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi, jos ottamisalue sijaitsee Natura-alueen vaikutusalueella Yhteisviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Muu, mikä? Allekirjoitus Paikka ja päiväys Allekirjoitus Nimen selvennys Hakemuksen ja liitteiden lähettäminen Hakemus ja liitteet tulee olla avattavissa yleisimmillä ohjelmilla, kuten Microsoft Office -järjestelmän ohjelmat tai Adobe Acrobat. Liitetiedostoissa ei saa olla suoritettavaa koodia eikä ohjelmia, esim. makroja. Hakemus liitteineen tulee osoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Hakemuksen ja hakemukseen liittyvät liitetiedostot voi lähettää myös postitse. 9/9

10 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS MIETTILÄN MAA-AINESALUE Heinävesi, Lajunlahti Metsähallitus

11 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 Sisältö 1 Hakija Toiminnan kuvaus, sijainti sekä omistajatiedot Kaavoitustilanne sekä pohjavesialueet Luonnonolot, suojeltavat kohteet ja maisema Suojaetäisyyksien toteutuminen sekä naapurikiinteistöt Toiminta alueella Suunniteltu maa-ainesten otto Louhinta Murskaus Ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen Vaikutukset maisemaan ja luonnonoloihin Vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintaveteen Päästöt ilmaan Melu Tärinä Jätteet Liikenne Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Toiminnan tarkkailu ja raportointi Alueen maisemointi ja jälkikäyttö Lähteet Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kiinteistörekisteriote Lainhuutotodistus ja omistajatiedot Lähimpien naapuritilojen omistajatietoja Ottamissuunnitelmapiirustukset 1 Nykytilannekartta 1: Nykytilannekartta 1: Pituusleikkaus 1:500 4 Poikkileikkaukset 1: Maisemointikartta 1:1 000 Liite 5 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

12 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 1 Hakija Hakijan nimi Toiminnan yhteyshenkilö Postitustiedot Metsähallitus Y-tunnus: Metsätalous, Etelä-Suomi Tienrakennusesimies Ilmo Heikkinen ilmo.heikkinen@metsa.fi Urheilukatu 3 A LIEKSA Kiinteistö Kohmansalo Kiinteistön omistaja Kunta ja kylä Kiinteistön pinta-ala Ottamisalueen pinta-ala Ottoalueen alueen pinta-ala Otettava maa-aines Suomen valtio Heinävesi 1 002,8 ha 2,07 ha 1,25 ha Kalliokiviaines Ainesten määrä m 3 ktr (noin t) Ainesten ottamisaika 15 vuotta

13 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 2 Toiminnan kuvaus, sijainti sekä omistajatiedot Heinävedellä, tilalla Kohmansalo ( ) sijaitseva Miettilän maa-ainesalue sijoittuu Heinäveden keskustaajamasta noin 16 km luoteeseen. Miettilän maa-ainesalue sijoittuu Heinäveden suunnalta tultaessa Vallantieltä erkanevaa Älymäen yksityistietä ja siitä jatkuvaa metsätietä pitkin noin 3 km etäisyydelle luoteen suuntaan. Etäisyys metsätiehen ottoalueenrajasta on lyhimmillään noin 145 m. Suunnitellulla ottoalueella on arvioitu olevan hyödyntämiskelpoista kalliokiveä noin m 3 ktr. Kohmansalo ( ) kokonaispinta-ala on 1 002,8 ha. Liitteenä 1 on esitetty kiinteistörekisteriote ja liitteenä 2 kiinteistön lainhuutotodistus sekä omistajatiedot. Miettilän maa-ainesalueen sijainti on esitetty kuvassa 1. Kohmansalon kiinteistön omistaa Suomen valtio. Metsähallitus hallinnoi koko kiinteistöä. [1] Metsähallitus hakee Keski-Savon ympäristölautakunnalta maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-aineslupaa m 3 ktr kokonaisottomäärälle sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa kalliokiven louhinnalle ja murskaukselle. Molemmat luvat haetaan 15 vuoden ajalle lupien lainvoimaisiksi tulemisesta lukien. Toimintojen tarkempi kuvaus sekä ympäristövaikutukset on esitetty kappaleissa 6 ja 7. Miettilän maaainesalue Kuva 1 Miettilän maa-ainesalueen sijainti (kuvakaappaus Paikkatieto.fi -palvelusta)[2]

14 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 3 Kaavoitustilanne sekä pohjavesialueet Miettilän maa-ainesalueella on voimassaoleva Heinäveden järvialueiden rantaosayleiskaava, joka on tullut voimaan Rantayleiskaavassa Miettilän maa-ainesalue sijoittuu M-merkinnällä osoitetulle alueelle, joka tarkoittaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kuvassa 2 on esitetty ote rantayleiskaavasta ja sen merkintöjen sijoittumisesta maa-ainesalueeseen nähden. [3] Miettilän maaainesalue Kuva 2 Ote Heinäveden järvialueiden rantayleiskaavan kaavamerkintöjen sijoittumisesta Miettilän maa-ainesalueeseen nähden. [3] Etelä-Savon maakuntakaavojen yhdistelmäkartassa alueella ei ole kaavamerkintöjä. Yhdistelmäkartassa on esitetty vahvistetusta Etelä-Savon maakuntakaavasta voimaan jäävät merkinnät, vahvistetun Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan merkinnät ja hyväksytyn Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavan mukaiset täydennykset aiemmin voimassa olleisiin kaavaoihin. Kallioaluetta lähin on EO-kaavamerkinnällä varustettu alue eli maa-ainestenottoalue, joka sijoittuu yli kahden kilometrin etäisyydelle. Ote Etelä- Savon maakuntakaavasta on esitetty kuvassa 3. [4]

15 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 Miettilän maaainesalue Kuva 3 Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta [4] Miettilän maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Lähin ympäristöhallinnon luokittelema pohjavesialue on noin 15 kilometrin etäisyydelle lounaaseen sijoittuva Turpeensalmi ( ) vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Turpeensalmi pohjavesialueen sijainti on esitetty kuvassa 4. [2, 5]

16 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 maa- Miettilän ainesalue Turpeensalmi pohjavesialue Kuva 4 Lähimmän pohjavesialueen sijainti (kuvakaappaus paikkatietoikkuna.fipalvelusta) [2]

17 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 4 Luonnonolot, suojeltavat kohteet ja maisema Miettilän maa-ainesalue on avaamaton maa-ainesalue. Maa-ainesalue ja sitä ympäröivät alueet ovat havupuuvaltaista sekametsää. Kuvassa 5 on ilmakuva Miettilän maaainesalueen ympäristöstä. maa- Miettilän ainesalue Kuva 5 Ilmakuva Miettilän maa-ainesalueesta [kuvakaappaus paikkatietoikkuna.fipalvelusta] [2] Miettilän maa-ainesalueen läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita. Miettilän maaainesalueen toiminta ei tule muuttamaan merkittävästi alueen lähi- tai kaukomaisemaa. Ottamisalue sijoittuu siten, että suunnitellun ottoalueen ja metsätien keskilinjan väliin jää noin 150 metrin suojaetäisyys. Lähimmän asuinkiinteistön ja suunnitellun ottoalueen väliin jää yli 300 metrin etäisyys, mikä on valtioneuvoston asetuksen kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (VNa 800/2010) mukaan riittävä etäisyys häiriölle alttiiseen kohteeseen. Miettilän ottoaluetta lähin rakennus on noin 950 metrin etäisyydelle ottoalueesta kaakon suuntaan oleva vapaa-ajan asuinrakennus.

18 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 5 Suojaetäisyyksien toteutuminen sekä naapurikiinteistöt Taulukossa 1 on esitetty kallionoton suositellut suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin sekä näiden etäisyyksien toteutuminen Miettilän maa-ainesalueella. Suositeltujen suojaetäisyyksien lähteenä on käytetty Valtioneuvoston asetusta 800/2010 kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta sekä Maa-ainesten kestävä käyttö -julkaisun esittämiä etäisyyksiä [6]. Taulukossa esitetyt etäisyydet on ilmoitettu etäisyytenä maa-ainesalueen ottoalueen reunoilta häiriintyvään kohteeseen. TAULUKKO 1 Suositellut ja toteutuvat suojaetäisyydet kalliokiven ottamisalueilla [1, 6] Kohde Suositeltu suojaetäisyys (m) Toteutuva suojaetäisyys (m) Kohteen nimi Asuttu rakennus Uutela ( ) Järven, joen tai (50) Pitkäjärvi meren ranta Naapuritilan raja Maantie Metsätie Heinäveden läntinen osakaskunta ( ) Räsälä ( ) Uutela ( ) Lahteenkorva ( ) Metsäpelto ( ) Suojelualue tapauskohtainen Suvasveden saaristot (Natura2000) Naistenniemen luonnonsuojelualue Miettilän maa-ainesalue sijoittuu Kohmansalo ( ) -kiinteistölle ja etäisyys ottoalueen rajasta lähimpään kiinteistörajaan on 270 m. Kohmansalon kiinteistöllä on useita rajanaapureita, koska kiinteistön pinta-ala on 1 002,8 ha. Lähimpien kiinteistörajanaapureiden omistajien tiedot ovat liitteessä 4.

19 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 6 Toiminta alueella 6.1 Suunniteltu maa-ainesten otto Miettilän maa-ainesalueelle haetaan maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-aineslupaa m 3 ktr (noin t) ottomäärälle sekä ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa kalliokiven louhinnalle ja murskaukselle. Tasaisella ottotahdilla vuosittainen ottomäärä olisi noin m 3 ktr (noin t), mutta ottomäärään vaikuttaa ennen kaikkea kiviaineksen kysyntä. Ottotoiminnassa voi olla vuosia, jolloin kallioalueelta otetaan enemmän kiviainesta ja vuosia jolloin ottotoiminta on vähäisempää. Ennen toiminnan aloittamista Miettilän ottoalue merkitään maastoon ja alin louhintataso merkitsemään pysyvin korkomerkinnöin. Alueen pintamaat sekä puusto poistetaan vaiheittain ottamisen edetessä. Ottotoiminta aloitetaan eteläreunasta nykytilannekartan (liite 4) mukaisesti. Ottotoiminnan toteutus ja eteneminen on esitetty liitteen 4 ottamissuunnitelmapiirustuksissa. Nykytilanteessa suunnitellun ottoalueen maanpinta vaihtelee noin tasolla ollen korkeimmillaan suunnitellun ottoalueen pohjoisreunassa. Suunniteltu alin ottotaso on Näin ollen suurin korkeusero muodostuvan rintauksen yläja alaluiskan välillä on maksimissaan noin 25 metriä. Korkein ottotoiminnan edetessä muodostuva pystysuora seinämä on tilanteessa, jossa kalliorintausta aletaan porrastaa. Tällöin korkein muodostuva pystysuoraseinämä on maksimissaan noin 14 metriä korkea. Miettilän maa-ainesalue ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Kallioalueella ei ole pohjaveden havaintoputkea eikä pohjaveden pinnankorkeutta ole havainnoitu. [5] Jos pohjaveden pinta havaitaan ottotoiminnan edetessä, louhintaa ei suoriteta ympäröivän alueen maaperän pohjavedenpinnan alapuolelta. Suomen kallioperään kivilajit eivät ole huokoisia, joten kalliopohjavettä esiintyy kallion raoissa ja ruhjeissa. Ehyillä kallioalueilla louhinnan vaikutukset pohjaveteen ovat epätodennäköisiä, sillä pintavedet eivät imeydy pohjavesiin. [7] 6.2 Louhinta Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen (rikottaminen). Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten niille varatuille alueille. Louhintaa tehdään noin 2-4 vuoden välein. Yksi louhintajakso kestää noin 1-2 viikkoa kerrallaan. Louhintajaksolla louhitaan noin t kiinteää kalliota, mahdollisesti useammalla räjäytyksellä. Koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on yli 500 metriä, ei Valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta aseta toiminnalle aikarajoitteita. Louhintatyöhön valittu urakoitsija laatii alueelle louhintasuunnitelman. Räjäytyksissä käytetään yleisesti käytössä olevia NG- ja emulsioräjähdysaineita (esim. Kemix-putkipanokset, Kemiitti). Räjäytysainetta käytetään noin g/m 3 kiveä ( g/t) kohti, jolloin räjähdysaineiden kulutus yhtä louhintakertaa kohti on noin 1,5-5,5 t. Räjähdysaineiden

20 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 menekki riippuu mm. kallion laadusta sekä käytettävästä räjähdysaineesta. Mikäli alueella käytetään Kemix- tai Kemiitti räjähdysaineita, räjähdyksissä vapautuu ainoastaan pieniä määriä typen oksideja ja hiilimonoksidia eli häkää. Räjäytysten päästöillä ei ole terveydellisiä haittavaikutuksia, sillä räjäytyskaasut sekoittuvat nopeasti suureen ilmamäärään. [8, 9, 10, 11] Kemix- ja Kemiitti-räjähdysaineet sisältävät ammoniumnitraattia (happea tuottava aine) sekä öljyä (palava aine). Mikäli maastoon jää räjähtämätöntä räjähdysainetta, se liukenee vähitellen veteen. Epäonnistuneiden räjäytysten seurauksena syntyvät nitraatti- ja öljypäästöt luontoon ovat kuitenkin erittäin harvinaisia, sillä räjäytystyössä käytetään asiantuntevia urakoitsijoita, jotka tekevät panostustyön huolellisesti sekä ohjeita noudattaen. Räjähdysaineita ei varastoida alueella, vaan ne tuodaan alueelle vasta panostuksen alkaessa (esim. Kemiitti emulsioräjähteet pumpataan suoraan autosta panostusreikiin). [8, 9, 10, 11] Louhinnassa käytettävien työkoneiden; poravaunun ja kaivinkoneen kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus esimerkiksi noin l), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Taulukossa 2 on esitetty louhinnassa käytettävät raaka-aineet. Räjähdysaineiden, polttoaineen ja voiteluöljyn määrät ovat arvioita. Taulukko 2 Louhinnassa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Minimikulutus (t/louhinta) Louhinnan ja rikotuksen työkoneiden polttoöljy Louhinnan ja rikotuksen työkoneiden voiteluöljy Kalliokiviaines Räjähdysaineet ei varastoida alueella 1,5 5,5 (esim. Kemix, Kemiitti) kaksoisvaippasäiliöt (esim 2 kpl, á l) lukittava kontti tai tila ,1 0,25 Maksimikulutus (t/louhinta) 6.3 Murskaus Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan eri kalliokivilajikkeiksi. Miettilän maaainesalueella käytetään aliurakoitsijoiden murskainlaitteistoja. Murskauksessa voidaan käyttää esimerkiksi 2-3 -vaiheista liikkuvaa, Lokotrack-tyyppisestä tela-alustaisesta esimurskaimesta ja aggregaattikäyttöisestä jälkimurskaimesta koostuvaa murskauslaitosta. Esimurskaimena käytettävä telamurskain mahdollistaa murskaimen liikkumisen ottorintauksen mukana, murskattavien massojen liikuttelun sijaan. Esimurskaimelle syöttö voidaan tehdä kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla. Esimurskainta seuraavat yksi tai useampi jälkimurskain sekä seulavaunu. Esimerkki Lokotrack-tyyppisestä tela-alustaisesta esimurskaimesta on kuvassa 6. Mikäli Lokotrack-tyyppisiä tela-alustaisia murskauslaitteistoja ei ole

21 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 saatavissa, käytetään perinteisiä siirrettäviä murskaimia. Alueelle ei sijoiteta pysyvää murskauslaitosta. Sähköllä murskaus ei tuo merkittävää ympäristönsuojelullista etua, sillä kallioalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Kumitettu syötin Kuljettimen pölykate Pölynerotinlaitteisto Kuva 6 Esimerkki Lokotrack-tyyppisestä esimurskaimesta (Sandvik UJ440i vm. 2008) kalliokiven murskauksessa. [12] Miettilän maa-ainesalueen kalliokiven murskaukselle on tarvetta louhinnan tavoin noin 2-4 vuoden välein, jolloin murskeita tuotetaan noin t kerralla. Tyypillisesti murskausjakso kestää noin 1-3 viikkoa ja murskain tuottaa erilaisia murskeita t vuorokaudessa. Koska etäisyys lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on yli 500 metriä, ei Valtioneuvoston asetus (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta aseta toiminnalle aikarajoitteita. Murskauslaitoksen murskaimissa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Lokotracktyyppinen tela-alustainen esimurskain on tyypillisesti varustettu omalla moottorilla ja jälkimurskaimet ovat aggregaattikäyttöisiä. Murskauksessa käytettävien työkoneiden kevyt polttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä (yhden säiliön tilavuus esimerkiksi noin l, tyypillisesti Finncont DTD- 2990), jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Kevyttä polttoöljyä varastoidaan enimmillään noin litraa (esimerkiksi kolme l:n säiliötä). Näiden lisäksi myös työkoneissa ja murskaimissa on omat polttoainesäiliöt (työkoneiden säiliöt tyypillisesti l ja murskainten säiliöt l). Työkoneiden ja murskainten polttoainesäiliöiden

22 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 koot vaihtelevat tyypin ja mallin mukaan. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esim. aggregaattivaunun varastotilassa. Alueella on myös imeytysturvetta tai muuta imeytysainetta. Taulukossa 3 on esitetty murskauksessa käytettävät raakaaineet. Polttoaineen ja voiteluöljyn määrät ovat arvioita. Taulukko 3 Murskauksessa käytettävät raaka-aineet Raaka-aine Varastointipaikka Minimikulutus (t/murskaus) Maksimikulutus (t/murskaus) Kalliokivilouhe Murskaimen ja työkoneiden kaksoisvaippasäiliöt polttoöljy Työkoneiden voiteluöljy lukittava kontti tai tila 0,2 1 1 alueella esimerkiksi 2-3*3 000 l:n siirrettävää säiliötä Taulukossa 4 on esitetty esimerkki Lokotrack-tyyppisen tela-alustaisen mobiilimurskainlaitoksen poltto- ja voiteluainesäiliöiden suuruudet eli suurin mahdollinen poltto- ja voiteluainemäärä, joka alueella on samanaikaisesti murskausjakson aikana. Taulukossa esitetty laitteisto on esimerkkikokoonpano, jonka kaltaisia voidaan käyttää murskauksissa. Polttoja voiteluainesäiliöiden koot on kysytty ko. laitteita käyttävältä murskausyrittäjältä tai tarkastettu laitteistojen teknisistä tiedoista ja käyttöohjeista. Taulukko 4 Lokotrack-tyyppinen tela-alustainen mobiilimurskainlaitos, polttoainesäiliöiden koot työkoneittain (lähde: Pasi Ikola, Soraliike Ikola Oy) Merkki, malli Vuosimalli Työkone Polttoainesäiliön koko (l) Kiertovoiteluöljysäiliön koko (l) Sandvik UJ esimurskain 600 LT 300 GP 2006 jälkimurskain Volvo EC 360 C 2010 kaivinkone 565 Volvo L 180 G 2011 pyöräkone 300 Finncont, 3 kpl 2011 siirrettävä polttoainesäiliö (yhden säiliön tilavuus 2990 l) Yhteensä

23 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 7 Ympäristövaikutukset sekä ympäristöhaittojen vähentäminen 7.1 Vaikutukset maisemaan ja luonnonoloihin Kalliokiven ottotoiminnalla on aina vaikutuksia alueen lähi- ja kaukomaisemakuvaan. Ottotoiminnan myötä lähimaisema muuttuu, mutta maisemoinnin jälkeen alue palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta nykyisenkaltaiseksi metsämaaksi. Miettilän maa-ainesalueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisema-alueita. Suunniteltu ottamisalue kohoaa muuta ympäristöään korkeammalle, joten näin ollen ottamistoiminta voi näkyä osittain kaukomaisemakuvassa. Miettilän maa-ainesalueen ilmakuva on esitetty kuvassa 5, kappaleessa 4. Miettilän maa-ainesalueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura verkostoon kuuluvia alueita. Koska Miettilän maa-ainesalueen läheisyyteen ei sijoitu luonnonsuojelualueita, ei kalliokiven ottotoiminnalla ole haitallisia vaikutuksia alueen luontoarvoihin eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä muutoksia lähialueen luonnonoloissa. Edellä mainitut seikat huomioiden voidaan arvioida, että kalliokiven ottotoiminta Miettilän maa-ainesalueella ei tule aiheuttamaan MAL 3.1 :ssä mainittuja: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; tai 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. 7.2 Vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintaveteen Maa-ainesten ottotoiminnasta aiheutuu aina peruuttamattomia vaikutuksia maa- ja kallioperään, sillä maa-aines poistetaan pysyvästi. Koska Miettilän maa-ainesalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle tai laajemman vesistön välittömään läheisyyteen, ei maa-ainesten otolla arvioida olevan laaja-alaisia vaikutuksia pohja- ja pintaveteen. Maa-ainesten otto voi vaikuttaa paikallisesti kallioalueen pintavalunnan muuttumisen kautta. Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 10 :n mukaan kiintoaineen erottamiseksi ympäristöön päätyvät vedet on tarvittaessa johdettava selkeytysaltaan kautta. Alueella voi muodostua pintavesiä, jotka koostuvat sade- ja sulamisvesistä. Suurin osa pintavalunnasta kuitenkin suotautuu kallionruhjeisiin eikä pintavaluntaa normaalitilanteessa juuri havaita. Mikäli pintavaluntaa alueella tapahtuu esimerkiksi runsaiden sateiden vuoksi, alueen pintavedet kulkeutuvat ympäröivään maastoon. Tarvittaessa alueelle voidaan rakentaa selkeytysallas, jonka pohjalle kiintoaines laskeutuu. Louhintaa suoritetaan ympäröivän alueen pohjavedenpinnan yläpuolella, joten louhinnalla ei siten katsota olevan vaikutusta alueen pohjaveteen. Pohja- ja pintaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Polttoainesäiliöt ovat lukittavia, kak-

24 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 soisvaipallisia ja lapon- ja ylitäytönestimillä varustettuja. Voiteluaineita varastoidaan alueella lukittavassa tilassa esimerkiksi aggregaattivaunun varastotilassa. Hakija katsoo, että riski poltto- ja voiteluaineiden pääsystä maaperään varastoinnin aikana on erittäin pieni, sillä säiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään ainoastaan työkoneiden onnettomuuksien yhteydessä, jolloin vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan sekä maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta, -mattoa tai muuta imeytysainetta mahdollisen maaperään kohdistuvan öljyvahingon torjumiseksi. Työkoneiden mahdolliset onnettomuudet ovat kuitenkin pienialaisia eivätkä aiheuta mittavia tuhoja ympäristölleen. 7.3 Päästöt ilmaan Miettilän maa-ainesalueella pölyä syntyy kalliokiven louhinnassa, murskauksessa ja seulonnassa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa. Myös kallioalueen sisäinen työmaaliikenne ja ulkopuolinen kuljetusliikenne voivat aiheuttaa tietyissä sääolosuhteissa pölypäästöjä. Suurin osa kiviainestuotannon pölypäästöistä on halkaisijaltaan yli 10 µm kokoluokkaa, jotka laskeutuvat lähelle päästökohdetta [7]. Murskauslaitos sekä kaikki työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Kallionporauksen pöly on hienojakoista, joten tarvittaessa pölypäästöjen vähentämiseksi porausvaunun pölynkeräyslaitteistoa ei tyhjennetä räjäytyspaikoille. Louhinnan ja lastauksen pöly on sen sijaan suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) määrälle on annettu Valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) ilmanlaadusta raja-arvot; vuorokauden keskiarvo 50 µg/m 3 ja vuoden keskiarvo 40 µg/m 3 /d. On myös huomattava, että toiminta alueella on jaksottaista (keskimäärin 2-8 viikkoa 2-4 vuoden välein) ja etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on 950 m, joten pölystä aiheutuvat pitkäaikaiset, jatkuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kiven murskauksen pölypäästöjä voidaan vähentää laitosten sijoitusratkaisuilla ja teknisillä toimilla. Kiven louhinnan tekniset toimet ovat em. murskaimen pölyävien vaiheiden kotelointi sekä poravaunun pölynerotinlaitteisto. Murskatun kiviaineksen pölyämistä vähennetään säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta ja tarvittaessa kastelemalla murskekasoja. Alueen syrjäisen sijainnin vuoksi alueen pölynsidonnalle ei oleteta olevan tarvetta. Maa-ainesalueella työskentelevien työkoneiden päästöt on arvioitu VTT:n Lipasto (Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä) laskentajärjestelmästä saadun TYKO työkoneiden päästömallin avulla [13]. Alueella työskentelee tarvittaessa lastaustehtävissä pyöräkone, jonka vuosittaiseksi työmääräksi on arvioitu 80 h/a. Alueella työskentelee murskauksen aikana kaivinkone (rikotus ja esimurskaimelle syöttö) ja pyöräkone (valmiin murskeen kuormaus varastoon), joiden molempien työajaksi on arvioitu 72 h/vko. Esi- ja jälkimurskaimen käyttöajaksi on arvioitu yhteensä noin 72 h/vko. Taulukon 5 arvoja tarkasteltaessa on huomattava, että TYKO työkoneiden päästömallin tiedot kuvaavat Suomessa keskimäärin käytössä olevien työkoneiden tietoja. Valtioneuvoston asetuksen polttomoottoreiden pakokaasu- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta muutos ase-

25 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 tuksen (398/2005) mukaisesti asteittain kiristyvät tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästöjen raja-arvot eivät laskelmissa vielä näy. Näin ollen urakoitsijoilla käytössä olevan kaluston uusiutuessa, myös tiukentuneet raja-arvot vaikuttavat vuosittaisiin ilmapäästöihin pienentävästi, erityisesti typenoksidien (NO x ) osalta. Taulukko 5 Miettilän maa-ainesalueen työkoneiden ilmapäästöt murskausjakson aikana [13] Työkoneen päästöt käyttöaika (h/murskaus) CO [t] HC [t] Kaivinkone 144 0,06 0,009 0,05 0,002 0,0007 0,0002 0, ,3 Pyöräkone 220 0,08 0,017 0,09 0,005 0,0010 0,0003 0, ,9 (2 kpl) Dieselkäyttöinen 288 0,16 0,031 0,18 0,007 0,0022 0,0006 0, ,7 murskain (2 kpl) YHTEENSÄ (t/murskaus) 0,29 0,056 0,324 0,015 0,0040 0,0011 0, ,9 CO = hiilimonoksidi, häkä HC = hiilivedyt NO x = typenoksidit part = hiukkaset CH 4 = metaani N 2O = typpioksiduuli, dityppioksidi SO 2 = rikkidioksidi CO 2 = hiilidioksidi NOx [t] Part. [t] CH 4 [t] N 2 O [t] SO 2 [t] CO 2 [t] Toiminnassa käytettävien polttoöljyjen rikkipitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (VNa 413/2014) mukaisesti kevyellä polttoöljyllä enintään 0,10 painoprosenttia. 7.4 Melu Yksi louhinta- ja murskaustoiminnan merkittävimmistä lähialueen ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista on melu. Ympäristömelu on vain harvoin terveydelle haitallista, mutta se voi vaikuttaa ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen. Miettilän maa-ainesalueella melua syntyy kalliokiven louhinnassa (poraus, räjäytykset, rikotus) ja murskauksessa sekä lastauksesta. Myös kallioalueen liikenne (pyörä- ja kaivinkoneet sekä raskasliikenne) aiheuttavat melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Toiminnan merkittävin melunlähde on kuitenkin kallionporaus, joka suoritetaan usein ympäröivää maastoa korkeammalta, jolloin porausmelu leviää hetkellisesti ympäristöön. Räjäytysten aiheuttama melu sen sijaan on lyhytkestoista ja kertaluonteista. Ympäristömelun häiritsevyyden arvioinnissa käytetään melun A-painotettua keskiäänitasoa. Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista antaa asumiseen käytettäville alueille päiväajan (7-22) ohjearvoksi 55 db (melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)) ja loma-asumiseen käytettäville alueille 45 db (A). Kalliokiven ottotoiminnan melulähteistä voimakkainta ääntä tuottava yksittäinen melulähde on kallionporaus. Melun etenemistä kallioalueelta rajoittavat maastonmuodot ja muut mekaaniset esteet, sää- ja keliolosuhteet sekä puusto ja muu kasvillisuus. Miettilän maa-ainesalueen lähimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat yli 300 m:n etäisyydellä ottoalueesta. Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä voidaan vähentää laitteiston kunnossapidolla ja säännöllisillä huolloilla.

26 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 Myös laiteteknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi esimurskaimen syötin ja pääseula ovat kumitettuja) voidaan vähentää melun syntyä. Kaiken kaikkiaan louhinta- ja murskaustoiminnassa pyritään käyttämään alalla yleisesti käytössä olevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 7.5 Tärinä Miettilän maa-ainesalueen kallion räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön havaittavasti. Tärinän leviämiseen vaikuttavat maa- ja kallioperän ominaisuudet, kuten maalaji. Laajimmalle alueelle tärinä leviää pehmeissä maalajeissa (esim. savi). Tärinän mittaamisessa sekä ihmisen kokemana että rakenteiden vaurioitumiskriteereiden kannalta värähtelyliikettä kuvaavana fysikaalisena suureena käytetään heilahdusnopeutta (v), jonka yksikkö on [mm/s]. Maa- ja kallioperässä värähtelyaalto menettää energiaansa etäisyyden kasvaessa ja tämä havaitaan heilahdusnopeusarvon pienenemisenä. Jokaiselle rakennukselle voidaan laskea tärinän kestävyyttä kuvaava heilahdusnopeuden suurin ohjearvo (v), jota laskiessa huomioidaan rakennuksen rakennustapa (F k ) sekä heilahdusnopeus (v 1 ) eri etäisyyksillä erilaisissa perustamisolosuhteissa seuraavasti [11]: F k = rakennustapakerroin v 1 = heilahdusnopeus (mm/s) eri etäisyyksillä erilaisissa perustamisolosuhteissa Rakennustapakerroin F k (kelpoisuus a-luokka): 1,75 Raskaat teräsbetoni- tai teräsrakenteet, kuten sillat ja laiturit 1,25 Teräsbetoniset, teräksiset ja puurakenteiset teollisuus ja varastorakennukset, ruiskubetonoidut kalliotilat, yleensä staattisesti määrätyt rakenteet, joissa ei asuta tai työskennellä 1,00 Pilariperustuksille rakennetut elementtirakenteiset teräsbetonirakenteet, teräksiset ja puurakenteiset toimisto ja asuinrakennukset, muut puu- ja teräsrakennukset, johdot ja maakaapelit 0,85 Massiiviseinäiset tiili-, kevytsoraharkko-, ja teräsbetonirunkoiset teollisuus-, toimisto- ja asuinrakennukset, lasiseinäiset teräsrunkoiset sekä tiiliverhotut puurunkoiset rakennukset, ruiskubetonoimattomat kalliotilat 0,55 Rakennukset, joissa on kevytbetoni- tai kalkkihiekkatiilirakenteita, tai muuta vaurioherkkää materiaalia, tärinä- ja värähtelyherkät vanhat rakennukset, kuten kirkot tai korkeita holveja käsittävät rakenteet [11] Taulukossa 6 on esitetty sallittuja heilahdusnopeuden arvoja v 1 (mm/s) etäisyyden funktiona erilaisille materiaaleille perustetuille rakennuksille. Etäisyyden kasvaessa sallitun heilahdusnopeuden arvo pienenee. Esimerkiksi räjäytyksestä 500 metrin etäisyydellä sijaitsevassa rakenteessa, löyhässä moreenissa heilahdusnopeuden raja-arvo on noin 7 mm/s. [11]

27 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 Taulukko 6 Louhintatärinän heilahdusnopeuden perusarvo v1 (mm/s) eri etäisyyksille ja erilaisille maa- ja kalliopohjille perustetuille rakennuksille [11] Etäisyys (m) tarkastelun kohteena olevaan rakenteeseen tms. Sitkeä savi, siltti, löyhä hiekka, sora tai moreeni (mm/s) Tiivis hiekka, sora, moreeni, rikkonainen tai löyhä kallio (mm/s) Kiinteä kallio (mm/s) Ihmisen alttius erilaisille tärinäkokemuksille on hyvin yksilökohtainen, mutta yleisesti 5-10 mm/s heilahdusnopeus havaitaan, mm/s koetaan epämiellyttävänä ja mm/s häiritsevänä [11]. Räjäytysten aiheuttamaan tärinään voidaan vaikuttaa panostusteknisin keinoin. Jokaisesta louhinnasta laaditaan louhintasuunnitelma sekä louhintatyön kenttäkortti, joka voidaan esittää pyydettäessä ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7.6 Jätteet Miettilän maa-ainesalueella muodostuu jätteitä kallioalueelle toimintajaksojen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden suunnitelmallisia, suuria huoltoja tai pesuja. Kaikki alueella mahdollisesti syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan urakoitsijan toimesta paikallisen jätehuollon toimijalle. Jäteöljyt varastoidaan esimerkiksi 0,5 m 3 :n lukittavassa kontissa tai tilassa. Mahdollisesti pienissä ja yllättävissä huoltotöissä syntyvät voiteluaineet, akut, öljysuodattimet ja likaantuneet trasselit säilytetään lukittavassa tilassa. Kaikki vaaralliset jätteet toimitetaan urakoitsijan toimesta asianmukaiseen lähimpään vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Mahdollisesti toiminnan aikana vahinkotilanteissa likaantunut imeytysturve tai muu imeytysaine toimitetaan lähimpään pilaantuneiden maiden vastaanottoasemalle asianmukaisesti käsiteltäväksi. Alueelle laadittu kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteenä 5. Alueelta muodostuu kaivannaisjätteeksi luokiteltavista jätteistä pintamaita sekä hakkuutähteitä. Pintamaat ja muut alueen raivaamisesta syntyvät sekalaiset maamassat läjitetään ottamisalueen reunalle liitteen 4 nykytilannekartan mukaisesti. Pintamaat hyödynnetään maisemoinnissa. Kaivannaisjätteillä ei ole ympäristövaikutuksia, eikä siten ole tarvetta toteuttaa kaivannaisjätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäiseviä toimenpiteitä. Miettilän maa-ainesalueella kuorittavia pintamaita arvioidaan olevan keskimäärin noin metrin kerros kallion pinnalla, joten tähän perustuen ottoalueelta pintamaita muodostuu yhteensä noin m 3 ottoalueen kuorittavan pinta-alan ollessa noin 1,25 ha. Lisäksi kaivannaisjätettä syntyy myös varastointialueelta, josta kuorittavia pintamaita on arvioitu irtoavan

28 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 keskimäärin noin 30 cm:n paksuinen kerros. Näin ollen kaivannaisjätettä (pintamaat sekä hakkuutähteet) syntyy koko ottamisalueelta noin m Liikenne Heinäveden suunnalta tultaessa Vallantieltä erkanevaa Älymäen yksityistietä ja siitä jatkuvaa metsätietä pitkin noin 3 km etäisyydelle luoteen suuntaan. Etäisyys metsätiehen ottoalueenrajasta on lyhimmillään noin 145 metriä. Vallantien keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) Älymäen yksityistien risteyksen kohdalla vuonna 2016 oli ajoneuvoa, joista 375 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa [14]. Liikennöinti Miettilän maa-ainesalueelle tapahtuu pääsääntöisesti arkisin (maanantaiperjantai) klo 6-22 välisenä aikana. Alueen liikennöinti on riippuvainen vuodenajasta ja kiviaineksen kysynnästä. Miettilän maa-ainesalueen keskimääräinen vuotuinen ottomäärä on noin m 3 ktr. Murskeeksi murskattuna ko. määrän kuljettamiseen tarvittaisiin noin 195 kasettikuormaa. Näin ollen laskennallinen keskimääräinen liikenne alueelle olisi alle 1 raskas ajoneuvo/päivä. Käytännössä kuljetukset eivät ole säännöllisiä, vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan kiviainesta pois suurempia määriä. Alueelle liikennöi ko. ajanjaksolla korkeintaan 20 raskasta ajoneuvoa päivässä. Louhinnan ja murskauksen aikana työntekijöiden henkilöautoliikenne lisää liikennöintiä alueelle.

29 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 8 Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltaminen sekä ympäristöasioiden hallinta Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Suomen ympäristökeskuksen ja eri kiviainestuotannon toiminnanharjoittajien (Infra ry) Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu alan tausta- ja vertailutietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) [7]. Miettilän maa-ainesalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Murskauslaitoksissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää toiminnan mahdollisesti aiheuttamia melu- ja pölypäästöjä. Työkoneissa uusimpien mallien valinnalla voidaan vähentää syntyviä ilmapäästöjä, sillä VNa 398/2005 mukaisesti tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevat päästöjen raja-arvot kiristyvät asteittain lähivuosien aikana. Metsähallitus käyttää ISO standardiin perustuvaa ympäristö- ja laatujärjestelmää, jonka avulla kartoitetaan ja hallitaan koko liikelaitoksen ympäristövaikutuksia. Jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti ympäristöjärjestelmän toimivuutta seurataan säännöllisesti ulkoisten ja sisäisten auditointien sekä palautejärjestelmän avulla. [15]

30 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 9 Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin aiheuttavat louhintatyöt, erilaisten poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikainen varastointi, työkoneiden vuotamisriski sekä murskainten mahdolliset tulipalot. Poltto- ja voiteluaineiden louhinnan ja murskauksen aikaisen varastoinnin sekä työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään edellä kuvatuin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella sekä ylitäytönestimillä. Polttoaineita varastoidaan alueella vain louhinnan ja murskauksen aikana. Räjähteitä alueella ei varastoida lainkaan. Murskainten toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisellä huollolla sekä tarkkailuilla. Poikkeustilanteissa työkoneet tai murskaimet pysäytetään vian määrittämistä ja korjaamista varten. Mikäli kyseessä on jonkin nestemäisen aineen vuoto, aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Lisävuoto estetään ja vuotanut aine imeytetään imeytysaineeseen tai -mattoon. Mahdollisesti pilaantunut maa-aines poistetaan ja toimitetaan likaantuneen imeytysaineen kanssa pilaantuneiden maiden vahinkokentälle käsiteltäväksi. Kaikista onnettomuuksista ilmoitetaan Etelä-Savon pelastuslaitokselle, Heinäveden kunnan ympäristölupaviranomaiselle sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Koska alue on vartioimaton, alueella on ilkivallan tai väärinkäytön riski. Tarvittaessa alueen tulotielle voidaan asentaa lukittava portti tai puomi. Tahaton pääsy alueelle sekä mahdollinen ihmisten tai eläinten tipahtaminen ottorintauksesta estetään ottorintauksen kiertävällä aidalla ja huomiokylteillä.

31 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 10 Toiminnan tarkkailu ja raportointi Louhinta- ja murskausjaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan tarvittaessa ympäristölupaviranomaiselle. Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23a :n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle NOTTO-rekisteriin sähköisellä lomakkeella [16]. Toiminnan ympäristövaikutuksia (mm. melu, pöly, tärinä) tullaan tarkkailemaan lupaviranomaisen määrittämässä laajuudessa.

32 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 11 Alueen maisemointi ja jälkikäyttö Koska Miettilän maa-ainesalueen lopullinen maisemointi on ajankohtaista aikaisintaan 15 vuoden kuluttua, voidaan tässä vaiheessa suunnittelua alueen jälkikäytöstä antaa vain suuntaa antavia ehdotuksia. Alueelle muodostuvat pystyt kallioseinämät louhitaan kalteviksi/portaittain leikkauspiirustusten (liite 4) mukaisesti. Tarvittaessa jyrkkien rintausten yläosiin rakennetaan aidat turvallisuuden varmistamiseksi. Kallioalueen pohja tasataan ja muotoillaan siten, ettei alueelle pääse muodostumaan pintavesilammikoita. Kallioalueen pohjan muotoilussa käytetään mm. ylijäämämaamassoja. Mikäli alueen jälkikäyttö on metsätalous, tasatun ja muotoillun pohjakerroksen päälle muodostetaan kasvualusta noin 5-10 cm:n paksuisella orgaanista ainesta sisältävällä pintamaalla biologisesti aktiivisen pintakerroksen luomiseksi. Mikäli riittävää pintakerrosta ei saada muodostettua alueelle läjitetyistä pintamaista, tuodaan orgaanista pintamateriaalia tarvittaessa muualta. Tällöin varmistetaan, että materiaali on puhdasta ja soveltuu kasvualustaksi. Pintamateriaali pyritään sekoittamaan pohjakerrokseen, sillä sekoittamaton pintamaa on altis eroosiolle. Pohjakerroksen ja pintamaan muodostamisen jälkeen alue jätetään metsittymään luontaisesti. Humuskerroksen ja kasvillisuuden kehitystä seurataan ja huonosti metsittyneitä alueita täydennetään tarvittaessa istutuksin tai kylvöin. Maaainestenoton päätyttyä kallioalueesta muodostuu maisemoinnin jälkeen lähes viereisten alueiden kaltaista metsämaata, joten kaukomaisemakuva palautuu maastonmuotoja lukuun ottamatta entisenkaltaiseksi. [17] Alueen maisemoinnin toteutus tarkistetaan maaaineslupaviranomaisen kanssa kallioalueen elinkaaren loppupuolella esimerkiksi maastokatselmuksessa. Kuopiossa Henri Rytkönen Ympäristöinsinööri Suomen GPS-Mittaus Oy

33 Suomen GPS-Mittaus Oy /24 Lähteet 1. Kiinteistötietojärjestelmä. Kiinteistötietopalvelu. Saatavissa (maksullinen palvelu): 2. Paikkatietoikkuna. Karttaikkuna. Saatavissa: [Viitattu: ] 3. Heinävesi. Asuminen ja ympäristö. Kartat ja paikkatieto. Heinäveden alueen kaavakartat. Saatavissa: [Viitattu: ] 4. Etelä-Savon Maakuntaliitto. Maakunnan kehittäminen. Alueiden käyttö. Maakuntakaavoitus. Maakuntakaavoitus Etelä-Savossa. Kaavakartat ja kaavamerkinnät saatavissa PDF -tiedostoina: [Viitattu: ] 5. Avoimien ympäristöjärjestelmien -palvelu. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Saatavissa (palvelu vaatii rekisteröitymisen): [Viitattu: ] 6. Ympäristöhallinnon ohjeita OH1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö. Opas maa-ainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Prima Oy s. ISBN , ISSN Suomen ympäristö 25/2010, Ympäristönsuojelu, Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT). Suomen ympäristökeskus. Helsinki: Edita Prima Oy s. ISBN , ISSN Saatavissa myös PDF -tiedostona: [Viitattu: ] 8. Oy Forcit Ab. Tuotetieto Kemiitti 810. Saatavissa: [Viitattu ] 9. Oy Forcit Ab. Tuotetieto Kemix A. Saatavissa: [Viitattu ] 10. Oy Forcit Ab. Ympäristöesite. Saatavissa: [Viitattu ] 11. Vuolio, R. & Halonen, T Räjäytystyöt. Suomen Rakennusmedia Oy. Helsinki. 442 s. ISBN Suomen GPS-Mittaus Oy. Kuva-arkisto. 13. Lipasto, liikenteen päästöt. Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. TYKO, Työkoneiden päästömalli. VTT. Saatavissa: [Viitattu ] 14. Liikennevirasto. Aineistot. Kartat. Liikennemääräkartat. Liikennemääräkartta Kartta saatavissa: [Viitattu: ] 15. Metsähallitus. www-sivut. Saatavissa: [Viitattu: ] 16. Keski-Savon ympäristötoimi. Ympäristönsuojelu. Luvat ja ilmoitukset. Maa-aineslupa. Ilmoitus nottorekisteriin. Saatavissa: [Viitattu: ] 17. Alapassi, M., Rintala, J. & Sipilä, P. Ympäristöopas 85. Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöministeriö. Helsinki ISBN

34 Suomen GPS-Mittaus Oy 2 Finland

35 Suomen GPS-Mittaus Oy 2 Finland

36 Suomen GPS-Mittaus Oy 2 Finland

37 Suomen GPS-Mittaus Oy 2 Finland

38 Suomen GPS-Mittaus Oy 2 Finland

39

40

41

42