TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Transkriptio

1 Ympäristö- ja tekninen lautakunta Maa-aines- ja ympäristölupa Savon kuljetus Oy 224/11.03/2019 YMPTEKLT 106 Ympäristötarkastaja ASIA Päätös maa-aineslain 4 a :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kalliokiviaineksen louhintaan ja murskaukseen. Päätös sisältää ratkaisun maa-aineslain 21 :n ja ympäristönsuojelulain 199 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Savon Kuljetus Oy Suurahontie Kuopio Y-tunnus: Kiinteistön omistaja Kirsi ja Ossi Hyvönen TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tuupalan kallioalue sijaitsee Sotkamossa noin 5 km etäisyydellä Kontiomäen keskustasta kaakkoon kiinteistöillä Tuupala ( ) ja Kukkosuo ( ). Kallioalue on metsätalouskäytössä oleva avaamaton alue. Savon Kuljetus Oy hakee Tuupalan kallioalueelle maa-aineslain (555/1981) mukaista maa-aineslupaa m 3 ktr kokonaisottomäärälle ja ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaista ympäristölupaa kalliokiviaineksen louhinta- ja murskaustoiminnalle. Yhteiskäsittelylupaa haetaan 15 vuoden ajalle luvan lainvoimaisuudesta. Lisäksi alueelle haetaan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Sijaintikartta on esityslistan erillisenä liitteenä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-ainesten otto vaatii luvan maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 :n mukaan. Ympäristölupahakemus perustuu ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 :ään ja lain liitteen 1 taulukon 2 kohtiin 7 c ja e. Maa-aineslain 4 a :n ja ympäristönsuojelulain 47 a :n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla

2 päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohtien 6 a ja b mukaan. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Alueella ei ole voimassa maa-aineslupia, ympäristölupia tai vesilupia. Savon Kuljetus Oy on solminut maanomistajan kanssa sopimuksen alueen vuokraamisesta sekä maa-ainesten ottamisesta. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa Tuupalan kallioalue sijoittuu M -merkitylle alueelle eli maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Kallioalue on metsätalouskäytössä oleva avaamaton alue. Muutoinkin alueen lähiympäristö on maa- ja metsätalouskäytössä. Alueen puusto on eri ikäistä sekametsää. Alueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu vesistöjä. Alueen länsipuolella on laajalti suoaluetta, mutta kallioalueen toiminta ei kohdistu suoalueelle. Alueen lähin luonnonsuojelualue on noin kilometrin etäisyydelle ottoalueen koillispuolelle sijoittuva Halmevaara Korholan luonnonsuojelualue. Tuupalan kallioalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle. Tuupalan kallioalue sijoittuu tilojen Tuupala ja Kukkosuo alueelle. Kukkosuon tilan eteläpuolelle sijoittuu Kontiomäentie (yhdystie 9010). Alueen lähin häiriintyvä kohde on 300 m etäisyydelle ottoalueen koillispuolelle sijoittuva asuinrakennus. TOIMINTA Tuupalan kallioalueelle haetaan maa-aineslupaa kalliokiviaineksen ottotoiminnalle m 3 ktr kokonaisottomäärälle ja ympäristölupaa louhinta ja murskaustoiminnalle. Tuupalan kallioalueelle haetaan yhteiskäsittelylupaa 15 vuoden ajalle luvan lainvoimaisuudesta. Tasaisella ottotahdilla alueelta louhitaan ja murskataan m 3 ktr kalliokiviainesta vuodessa, mutta ottomäärään vaikuttaa ennen kaikkea Sotkamon talousalueen kiviaineskysyntä. Ottotoiminnassa saattaa olla vuosia, jolloin alueelta otetaan keskimääräistä enemmän ja vuosia, jolloin ottotoiminta on vähäisempää.

3 Kallion louhinnan vaiheita ovat kallionporaus, kiviaineksen irrottaminen räjäyttämällä ja tarvittaessa räjäytetyn louheen pienentäminen eli rikottaminen. Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat, jotka varastoidaan maisemointia varten ottamisalueen reunoille.yksi louhintajakso kestää noin 2-4 viikkoa kerralla. Yhdellä louhintajaksolla louhitaan tyypillisesti t kiinteää kalliota mahdollisesti useammalla räjäytyksellä. Alueella arvioidaan olevan keskimäärin kolme ja enintään viisi louhintajaksoa vuodessa. Toiminta-ajoiksi hakemuksessa on ilmoitettu: poraus, arkipäivisin klo rikotus, arkipäivisin klo räjäytykset, arkipäivisin klo Louhinnassa käytettävien työkoneiden; poravaunun ja kaivinkoneen kevytpolttoöljy varastoidaan työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Säiliöt varastoidaan suoja-alueella, jonka maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Louhinnassa käytettävien työkoneiden voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa. Kalliosta louhittu ja rikotettu kiviaines murskataan eri kalliokivilajikkeiksi. Alueella käytetään aliurakoitsijoiden murskainlaitteistoja, jotka tuodaan alueelle vain murskausjaksojen ajaksi. Yhdellä murskausjaksolla murskataan tyypillisesti t louhetta. Alueella arvioidaan olevan 2-5 murskausjaksoa vuodessa. Hakemuksessa on esitetty murskaustoiminnassa noudatettavan seuraavia toiminta-aikoja: murskaus, arkipäivisin klo kuormaus ja kuljetus, arkipäivisin klo Hakemuksessa todetaan, että tarvittaessa alueella toimitaan myös lauantaisin klo välisenä aikana. Lauantaina tapahtuvasta murskaustoiminnasta sovitaan erikseen alueen ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. Murskauslaitoksen murskaimissa käytetään kevyttä moottoripolttoöljyä. Lokotrack -tyyppinen tela-alustainen esimurskain on tyypillisesti varustettu omalla moottorilla ja jälkimurskaimet ovat aggregaattikäyttöisiä. Murskauksessa käytettävien koneiden kevytpolttoöljy varastoidaan suoja-alueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Näiden lisäksi myös työkoneissa ja murskaimissa on omat polttoainesäiliöt. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esimerkiksi huoltovaunussa. Alueella on toimintajaksojen aikana myös imeytysturvetta, -mattoa tai muuta imeytysainetta. Tuupalan kallioalueelle rakennetaan uusi tieyhteys alueen eteläpuolelle

4 sijoittuvalta Kontiomäentieltä, sillä Kontiomäentielle liittyminen jo olemassa olevia tieyhteyksiä käyttämällä, arvioidaan olevan liian haastavaa raskaille ajoneuvoille. Uusi tieyhteys kulkee tilojen Kukkosuo ja Tuupala kautta. Tilan Kukkosuo rajapyykin 31 läheisyydessä on liittymä Kontiomäentielle, joka kunnostetaan raskaalle liikenteelle sopivaksi. Ennen kuin uusi tieyhteys alueelle on rakennettu, liikennöinti tapahtuu reittiä Halmevaarantie-Kontiomäentie. Liikennöinti Tuupalan kallioalueella tapahtuu pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin klo välisenä aikana. Tarvittaessa alueella liikennöidään myös lauantaisin klo välisenä aikana. Alueen liikennöinti on riippuvainen ennen kaikkea lähialueen kiviaineskysynnästä. Käytännössä kuljetukset eivät ole säännöllisiä, vaan keskittyvät lyhyille ajanjaksoille, jolloin alueelta kuljetetaan kiviainesta pois suurempia määriä. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan sekä yleiseen viihtyvyyteen Kallion louhintatoiminnalla on aina vaikutuksia alueen lähimaisemankuvaan ja ottotoiminnan myötä lähimaisema muuttuu maastojenmuotojen muuttumisen myötä. Kaukomaisemakuvassa Tuupalan kallioalue saattaa näkyä silloin kun alue on avattuna, sillä kallioalueelta on alueen nykytilanteessa näkymä länteen. Kallioalueen korkein kohta jätetään kuitenkin koskemattomaksi, joten toiminnan päätyttyä kaukomaisemakuva palautuu. Alueen länsipuolella on suoaluetta eikä alue ole virkistys tai asuinkäytössä, joten toiminnalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia lähialueen maisemaan tai yleiseen viihtyvyyteen. Kallioalueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura verkkoon kuuluvia alueita. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole myöskään valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisema-alueita. Alueella ei ole tehty havaintoa suojelluista kasvi- tai eläinlajeista. Näin ollen kalliokiviaineksen ottotoiminnalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia luontoarvoihin eikä sen arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksiltaan negatiivisia muutoksia lähialueen luonnonoloissa. Vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintaveteen Maa-ainesten ottotoiminnasta aiheutuu aina peruuttamattomia vaikutuksia maa- ja kallioperään, sillä maa-aines poistetaan pysyvästi. Koska Tuupalan kallioalue ei sijoitu ympäristöhallinnon luokittelemalle pohjavesialueelle tai laajemman vesistön välittömään läheisyyteen, ei maa-ainestenotolla arvioida olevan laaja-alaisia vaikutuksia pohja- ja pintaveteen. Ehyillä kallioalueilla louhinnan vaikutukset pohjaveteen ovat epätodennäköisiä. Kallioalueen länsipuolelle sijoittuu suoaluetta. Maa-ainestenoton ei arvioida vaikuttavan alueen pintavalunnan muuttumiseen, sillä alueella syntyvät sade- ja sulamisvedet ohjautuvat alueen nyky- ja lopputilanteessa alueen

5 länsipuolelle. Näin ollen toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta suoalueen vesitalouteen. Mikäli ottamisalueen sade- ja sulamisvesien joukossa havaitaan kiintoainesta, alueelle rakennetaan selkeytysallas, jonka kautta alueella syntyvät vedet ohjataan lähimaastoon. Pohjaveden sekä maaperän pilaantuminen on mahdollista ainoastaan sellaisten onnettomuuksien yhteydessä, joissa poltto- tai voiteluaineita pääsee vuotamaan maahan. Kallioalueella säilytetään poltto- ja voiteluaineita vain toimintajaksojen yhteydessä. Polttoaineet varastoidaan suoja-alueella työmaakäyttöön tarkoitetuissa siirrettävissä ja lukittavissa kaksoisvaippasäiliöissä, jotka on varustettu lapon- ja ylitäytönestimillä. Suoja-alueen maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Voiteluaineet varastoidaan erillisessä lukittavassa kontissa tai tilassa, esimerkiksi murskaimen aggregaattivaunun varastotilassa. Hakija katsoo, että riski poltto- tai voiteluaineiden pääsystä maaperään on erittäin pieni, sillä säiliöiden ja maaperän suojauksen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään ainoastaan mahdollisten työkoneiden rikkoontumisten yhteydessä, jolloin vuodon sattuessa ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin, joilla vuoto torjutaan ja likaantunut maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysturvetta, -mattoa tai muuta imeytysainetta mahdollisen maaperään kohdistuvan öljyvahingon torjumiseksi. Työkoneiden mahdolliset onnettomuudet ovat kuitenkin pienialaisia eivätkä aiheuta mittavia tuhoja ympäristölleen. Päästöt ilmaan Pölyä syntyy kalliokiviaineksen louhinnassa, louheen murskauksessa ja seulonnassa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa, myös liikennöinti alueella ja kuljetusliikenne voivat aiheuttaa pölypäästöjä. Kallion porauksen pöly on hienojakoista ja se kerätään poravaunun pölynkeräyslaitteistolla. Muutoin louhinnan ja lastauksen pöly on suurijakoista, eikä leviä haitallisesti ympäristöön. Kivenmurskauksen pölypäästöjä voidaan vähentää laitoksen sijoitusratkaisuilla ja teknisillä toimilla. Teknisiin toimiin kuuluu mm. murskainten kuljettimien kotelointi ja pölynerotinlaitteistot. Murskaimen pölyämisen estämiseksi esimurskaimen syöttösuppiloon ja jälkimurskaimen seulaan tai purkupäähän voidaan syöttää vettä. Jo murskatun kiviaineksen pölyämistä voidaan vähentää säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta ja kastelemalla murskekasoja. Murskainten sijoittelussa on mahdollista hyödyntää alueen varastokasoja pölyn leviämisen estämiseksi sekä pienentää kiviaineksen siirtomatkoja sijoittamalla varastokasat murskainten välittömään läheisyyteen. Melu ja tärinä Tuupalan kallioalueella melua syntyy kalliokiven louhinnasta (poraus, räjäytykset, rikotus), louheen murskauksesta sekä lastauksesta. Myös

6 työmatkaliikenne aiheuttaa melua, mutta vähäisemmässä määrin kuin edellä mainitut toiminnot. Melun syntyä ja syntyneen melun etenemistä pyritään ehkäisemään eri tavoin. Melun syntyä vähennetään laitteiston kunnossapidolla ja huollolla. Uusimissa murskainmalleissa esimerkiksi esimurskaimen syötin ja pääseula ovat kumitettuja, mikä osaltaan vähentää murskaimesta aiheutuvaa melua. Murskaamisessa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista tekniikkaa. Jo syntyneen melun etenemistä voidaan vähentää toimintojen sijoitusratkaisuilla siten, että melun leviäminen ympäristöön ja kohti lähimpiä häiriintyviä kohteita on mahdollisimman vähäistä. Murskauslaitos esimerkiksi sijoitetaan ottorintauksen suojaan, jolloin ottorintaus toimii meluesteenä. Toiminnan merkittävin melunlähde on kallionporaus, joka suoritetaan usein ympäröivää maastoa korkeammalta, jolloin porausmelu leviää hetkellisesti ympäristöön. Räjäytysten aiheuttama melu sen sijaan on lyhytkestoista ja kertaluonteista. Kallion pinnalta kuorittavat pintamaat kasataan ottamisalueen reunoille estämään porausmelun leviämistä. Myös kallioalueen ja häiriintyvän kohteen väliin jäävällä etäisyydellä on melua vaimentava vaikutus. Melun etenemistä kallioalueelta rajoittavat myös maastonmuodot, sää- ja keliolosuhteet sekä puusto ja muu kasvillisuus. Kalliokiven ottotoiminnassa tärinää aiheuttavat erityisesti louhintaräjäytykset. Muut louhinnan työvaiheet tai murskaustoiminta aiheuttavat vain lievää tärinää, jota ei havaita kuin toimintojen välittömässä läheisyydessä. Kallion räjäytysten aiheuttama tärinä leviää hetkellisesti alueen lähiympäristöön. Tärinän leviämiseen vaikuttavat maa- ja kallioperän ominaisuudet, kuten maalaji. Jätteet Tuupalan kallioalueella muodostuu jätteitä toimintajaksojen ajaksi tuotavissa tilapäisissä toimisto- ja sosiaalitiloissa sekä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa. Alueella ei tehdä koneiden tai laitteiden suunnitelmallisia, suurempia huoltoja tai pesuja. Kaikki alueella mahdollisesti syntyvä sekalainen yhdyskuntajäte kerätään umpinaiseen jäteastiaan ja toimitetaan urakoitsijan toimesta paikallisen jätehuollon toimijalle. Taulukko 1. Tuupalan kallioalueella muodostuvat jätteet Määrä (kg/a) Sekajäte 35 Vaarallinen jäte 70 Kierrätettävä jäte, kuten rautaromu 200 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Louhinta- ja murskausjaksojen aloittamisesta ja lopettamisesta ilmoitetaan tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Murskausjaksoilla kulloinkin työhön valittu urakoitsija pitää toiminnasta työmaapäiväkirjaa, johon merkitään mm. päivittäiset tuotantomäärät, toiminta-ajat, käytetyt

7 raaka-aineet sekä laitteiden huollot ja mahdolliset poikkeustilanteet. Ottotoiminnasta raportoidaan maa-aineslain (555/1981) 23 a :n mukaisesti vuosittaiset ottomäärät lupaviranomaiselle NOTTO -rekisteriin sähköisellä lomakkeella. Toiminnan aiheuttamaa pöly- ja melutilannetta seurataan aistinvaraisesti. Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin pöly- tai meluhaitan vähentämiseksi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisen poikkeustilanteen ja onnettomuusriskin Tuupalan kallioalueella aiheuttavat erilaisten poltto- ja voiteluaineiden toiminnanaikainen varastointi, työkoneiden vuotoriski sekä murskainten mahdolliset tulipalot ja alueen liikenne. Poltto- ja voiteluaineiden varastoinnista aiheutuvia sekä työkoneiden mahdollisia vuotoja pyritään ehkäisemään rakenteellisin ratkaisuin; polttoainesäiliöt ja tankkauspistoolit on varustettu lukituksella ja ylitäytönestimillä. Polttoaineita varastoidaan alueella vain toimintajaksojen aikana suoja-alueella, jonka maaperä on suojattu öljynsuojamuovilla ja täytetty hienojakoisella maa-aineksella. Murskainten toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisillä huolloilla ja tarkkailuilla. Alueella käytetään aliurakoitsijoita, joilla on omat toimintaohjeet poikkeustilanteiden varalle. Henkilökuntaa on myös koulutettu toimimaan erilaisissa poikkeus- ja onnettomuustilanteissa. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Kiviainestuotannon parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta on julkaistu Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa -julkaisu, johon on koottu alan tausta- ja vertailutietoa mm. alan parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT). Tuupalan kallioalueen toiminnassa pyritään käyttämään uusinta ja parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemusta koskeva kuulutus on ollut nähtävänä Sotkamon kunnan ilmoitustaululla ja internetissä Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Sotkamo-lehdessä Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto läheisten kiinteistöjen omistajille. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto terveydensuojeluviranomaiselta ja Kainuun, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa:

8 "Alueen välittömässä läheisyydessä samalla tilalla on rakennus, mutta se on autio. Lähin asuinrakennus naapurissa sijaitsee noin 350 metrin päässä, hakemuksesta ei selviä onko kyseessä asuttu rakennus. Louhos avautuu rinteessä eri suuntaan kuin naapurirakennus. Valtioneuvoston asetukseen kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) on kirjattu erityisiä säädöksiä kivenmurskaamoista, jotka sijaitsevat alle 500 metrin päässä asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta. Kainuun ELY-keskus muistuttaa, että kyseiset vähimmäisvaatimukset on otettava huomioon alueelle mahdollisesti myönnettävässä ympäristöluvassa. Kainuun ELY-keskus katsoo, että mikäli lupa myönnetään, tulee lupaehdoissa huomioida seuraavat asiat: - Alueelle on sijoitettava 2-3 korkeusmerkkiä, joista ottamistaso voidaan tarvittaessa tarkistaa. Tason tulee olla korkeusjärjestelmässä N60 tai muussa valtakunnallisessa korkeusjärjestelmässä. - Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) - Jälkihoitotyöt on tehtävä luvan voimassaolon aikana. - Maa-ainestenotto on järjestettävä siten, että alue on turvallinen siellä liikkuville maa-ainesten oton aikana ja sen päätyttyä. - Pohjaveden pinnan ja maanpinnan väliin tulee jäädä vähintään metrin paksu kerros. Alueella on oltava vähintään yksi pohjavesiputki, josta pohjaveden korkeus voidaan mitata. - Työkoneissa on oltava ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto. - Ottamisalueelle ei saa sijoittaa suojarakenteettomia öljytuotteiden säiliöitä. Öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta ja mahdollisesta vahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle ja ryhdyttävä öljyntorjuntatoimenpiteisiin. - Jälkitöitä varten on hakijalta vaadittava riittävät vakuudet. - Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava lupaviranomaiselle vuosittain otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31. päivään mennessä. Luvan haltija voi lähettää tiedot suoraan lupaviranomaiselle paperisella lomakkeella tai vaihtoehtoisesti sähköisesti suomi.fi -palvelun kautta Notto -rekisteriin. Kainuun sote, ympäristöterveydenhuolto (terveydensuojeluviranomainen)

9 toteaa antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: "Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan A-painotetun keskiäänitason L Aeq ei tule ylittää asumiseen tarkoitetuilla alueilla päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db, eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla vastaavat ohjearvot ovat 45 db (klo 7-22) ja 40 db (klo 22-7). Mikäli melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, lisätään mittaus- tai mallinnustulokseen 5 db ennen tuloksen vertaamista ohjearvoihin. Melun leviämisestä tulee tehdä melumallinnus, jossa on huomioitu alueella käytettävät työkoneet. Meluohjearvojen täyttymistä lähimmillä häiriintyvillä kiinteistöillä tulee tarkkailla säännöllisin mittauksin. Toimijan tulee varmistaa, että pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa ei aiheudu. Pohjaveden laatua tulee seurata säännöllisesti. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa kulkeutua haitallisissa määrin lähimpien kiinteistöjen pihaan. Toimijan tulee mitata pölypäästö vähintään kertaluonteisesti toiminnan käynnistyttyä. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole hankkeesta huomautettavaa, mikäli se toteutuu hakemuksessa kuvatulla tavalla. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi mielipide ja yksi muistutus saapuneessa mielipiteessä todetaan mm. seuraavaa: "Pyydämme Pohjajoen alajuoksun asukkaina ystävällisesti ottamaan huomioon, että toiminta-alue on suhteellisen suuri verrattuna lähiseudunkin aiempiin vastaaviin sorakuoppiin. Sen pölyhaittojen leviämistä ei ole hakemuksessa selvitetty eikä melualueita kuvattu niiden tietojen perusteella, joita sähköisesti on saatavilla. Melu haitannee enempi Halmevaaran ja Paakinmäen asukkaita kuin meitä täällä Jormuassa, mutta sekin on otettava huomioon. Pölyn suhteen olisi selvitettävä, mitä mahdollisia haitallisia aineita sieltä leviää. Ne voivat sijaintipaikan perusteella levitä helpostikin Miesjoen ja Pohjajoen virtaama-alueille ja niillä voi olla kriittinen merkitys jokien pieneliö- ja kalakantoihin, mahdollisesti myös tulvaherkkien jokien ympäristöihin, joissa on arvokasta kasvillisuutta. Myös sienestysmasrjastusmahdollisuudet seudulla heikentyvät, jos hanke toteutuu. Hankkeesta ei ole ilmoitettu virallisesti lähikunnissa Paltamossa eikä Kajaanissa. Lisäksi toiminta ollaan aloittamassa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, mikä ei saa olla nykyaikainen sovelias tapa hoitaa asioita. Edellytämme, että meille ilmoitetaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä." Mielipide kokonaisuudessaan on esityslistan erillisenä liitteenä.

10 Hakemuksesta on jätetty muistutus Sotkamon Luonto ry:n toimesta. Laaja 11 sivua käsittävä muistutus on liitteenä. Hakijan vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastine lausuntojen ja mielipiteen sekä muistutuksen johdosta. Vastineessa hakija toteaa mm. seuraavaa: "Tuupalan kallioalue on ollut vuosia metsätalouskäytössä. Alueella on useaan otteeseen kiertänyt maanomistajan lisäksi mm. metsänhoitoyhdistyksen sekä metsäyhtiöiden edustajia, joilla on vahva tuntemus suojelluista luontokohteista ja velvollisuus ilmoittaa, mikäli havaitsevat suojeltuja luontotyyppejä. Alueella ei ole havaittu suojeltavia luontokohteita tai muiniasmuistoja. Alueella ei myöskään sijaitse lähteitä tai luonnontilaisia noroja tai puroja. Sotkamon luonto ry:n jättämän muistutuksen ilmakuvassa sivulla 11 näkyy metsäkoneiden, osittain pengerrettyjä ajouria. Luonnonolot voidaan vielä tutkia tarvittaessa alueella suoritettavalla maastokatselmuksella. Tuupalan kallioalueella on selvitetty alueen kallion laatua vuoden 2018 lopulla suoritetuilla kallioperäkairauksilla. Tutkimusten perusteella ottoalueen kallio koostuu pääosin kvartsiitista. Alueella on myös jonkin verran grauvakkaa. Kvartsiitti ei sisällä haitallisia mineraaleja. Tutkimusten perusteella alueella ei ole asbesti- tai kuitumineraaleja. Tutkimusten perusteella alueen kalliokiviaines on nk. kovaa kiviainesta, joka soveltuu mm. raidesepeliksi sekä asfaltin raaka-aineeksi. Kallioalueen kiviaines hyödynnetään ennen kaikkea lähialueen maanrakennushankkeissa. Maa-ainestenotto ei ole suoraan verrattavissa kaivostoimintaan, sillä alueen kiviaines on tarkoitus hyödyntää kokonaan ja näin ollen, toisin kuin kaivostoiminnassa, sivukiveä ei synny. Lähes ainut kaivannasjäte on kallion pinnalta poistettava pintamaa, joka läjitetään ottoalueen reunoille ja hyödynnetään lopulta alueen maisemointiin ja kasvillisuuden palauttamiseen. Geologian tutkimuskeskus on suorittanut kartoituksia ja selvityksiä kallioalueella ja sen läheisyydessä. Tutkimusten perusteella ottoalueen länsipuolelle sijoittuu mustaliuskealue. Kallioalueen toiminta ei kohdistu mustaliuskealueelle. Mustaliuske on haurasta kiviainesta eikä sovellu hyödynnettäväksi maanrakennuskohteissa. Kiviaineksen laatua seurataan toiminnan aikana mm. kivialjien laatu- ja lujuustestein. Kallion laadun vaihtelut ottoalueella ovat mahdollisia, mutta kallion laatua pystytään havainnoimaan jo poraustoiminnan aikana. Louhintaa ei suoriteta, mikäli poraustoiminnan aikana kallion havaitaan olevan pehmeää ja helposti rikkoutuvaa. Alueen toiminnassa käytetään vain asiantuntevia urakoitsijoita. GTK:n selvitysten mukaan kallioalue ei myöskään sijoitu arseeniriskialueelle. Tuupalan kallioalueen toiminnassa noudatetaan Valtioneuvoston asetuksen (800/2010)kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen

11 ympäristönsuojelusta mukaisia toiminta-aikoja. Kiviaineksen lastausta ja ja kuljetuksia tehdään asetuksen mukaisesti arkipäivisin klo välisenä aikana sekä tarvittaessa lauantaisin klo välisenä aikana. Kiviaineskuljetuksia tarvitaan myös ilta-aikaan, sillä maanrakennustöitä tehdään myös iltaisin. Alueen itäpuolelle ei sijoitu lähiasutusta. Ottotoiminta alueella alkaa lännestä edeten itään kohti lähimpiä asuinkiinteistöjä. Alueen pinnanmuodot ja muodostuva ottorintaus toimivat melu- ja pölyesteenä lähiasutukseen nähden. Alueen melutilannetta voidaan seurata alueella suoritettavin melumittauksin. Mittauksilla varmistetaan että Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoista 2 :n mukaiset melutason ohjearvot eivät ylity. Melumittaussuunnitelma hyväksytetään alueen lupaviranomaisella ennen mittauksia. Tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin melutasojen alentamiseksi esim. rajoittamalla toiminta-aikaa tai korottamalla meluvalleja. Alueelle asennetaan Kainuun Ely-keskuksen lausunnon mukainen pohjaveden havaintoputki, josta pystytään havainnoimaan pohjaveden pinnankorkeutta toiminnan aikana. Pohjaveden pinnan ja maanpinnan väliin jätetään vähintään metrin paksu kerros. Maa-ainesluvan saaja on maa-aineslain 12 :n perusteella velvollinen maksamaan vaadittaessa hyväksyttävän vakuuden ennen ottotoiminnan aloittamista. Vakuuden tarkoituksena on varmistaa maa-aineslain 11 :n mukaisten maisemointi-, jälkihoito- ja muiden velvotteiden toteutuminen. Ennen toiminnan aloittamista hakija asettaa maa-ainesvakuuden Sotkamon kunnan maa-ainestaksan mukaisesti. Muilta osin muistutuksissa ja lausunnoissa mainittuun hakijalla ei ole lisättävää, vaan viittaa maa-ainesja ympäristölupahakemuksessa esitettyihin seikkoihin." Tarkastus Ympäristötarkastaja ja rakennustarkastaja suorittivat alueella lupahakemukseen liittyvän tarkastuksen Lisätietoja asiasta antaa ympäristötarkastaja Taina Huttunen, puh tai taina.huttunen@sotkamo.fi Tekninen johtaja ehdotus Ympäristö- ja tekninen lautakunta myöntää Savon kuljetus Oy:lle maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27:ssä tarkoitetun ympäristöluvan Sotkamon kunnassa tiloille Tuupala ja Kukkosuo hakemuksen sekä alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Toiminnalle myönnetään myös maa-aineslain 21 :n ja ympäristönsuojelulain 199 :n mukainen aloittamisoikeus muutoksenhausta

12 huolimatta. LUPAMÄÄRÄYKSET/MAA-AINESTEN OTTAMINEN 1. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että kokonaisottomäärä on enintään m 3 ktr. 2. Alin sallittu ottotaso on hakemuksessa esitetty +210 (+N2000). Ylimmän pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin on kuitenkin aina jätettävä vähintään metrin paksuinen suojakerros. Alueelle on sijoitettava vähintään yksi pohjavesiputki, josta pohjaveden korkeus voidaan mitata. Pohjaveden pinnankorkeutta tulee seurata mittaamalla pohjavedenkorko neljä kertaa vuodessa. Tulokset tulee toimittaa valvovalle viranomaiselle. 3. Alueelle on sijoitettava 2-3 korkomerkkiä, joista ottamistaso voidaan tarvittaessa tarkistaa. Ottamisalueen rajat on merkittävä selkeästi maastoon ja merkinnät on pidettävä kunnossa. 4. Louhosalueen ja louhoksen turvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Ainakin louhoksen jyrkimmät osat on ympäröitävä riittävän tukevalla aidalla tms. ja varustettava putoamisvaaraa ilmaisevin kyltein. Louhokselle johtavan tien varteen on sijoitettava louhoksesta varoittavat varoitustaulut/-kyltit. 5. Louhinta-alueelta syntyvät valumavedet on johdettava selkeytysaltaiden kautta ojiin tai maastoon. 6. Ottamisalueelle ei saa sijoittaa suojarakenteettomia öljytuotteiden säiliöitä. Mahdollisiin öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Työkoneissa on oltava ajoneuvokohtainen öljyntorjuntakalusto. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto. Öljyvahingon sattuessa on välittömästi ryhdyttävä öljyntorjuntatoimenpiteisiin. Merkittävistä vahingoista on ilmoitettava pelastuslaitokselle, sekä lupaa valvovalle viranomaiselle. 7. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaolon aikana. 8. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava vuosittain otetun maa-aineksen määrä ja laatu lupaviranomaiselle tammikuun 31. päivään mennessä. Tiedot toimitetaan Notto-rekisteriin ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella, mutta ne voi ilmoittaa lupaviranomaiselle myös kirjallisesti.

13 9. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen. LUPAMÄÄRÄYKSET/YMPÄRISTÖLUPA Toiminta-ajat 1. Murskaamista, poraamista, rikotusta, räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä vaan toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta-aikoja: - Murskaus ma-pe klo Poraaminen ma-pe klo Rikotus ma-pe klo Räjäyttäminen ma-pe klo Kuormaaminen ma-pe klo 6-22 Melu 2. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa asuinkiinteistöjen piha-alueilla ylittää melun A-painotetun (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. 3. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Melulähteet on myös sijoitettava mahdollisimman kauaksi lähimmistä häiriintyvistä kohteista. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi. Murskauksen aiheuttamaa melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen. 4. Toiminnan aiheuttamat melutasot tulee mitata ainakin lähimpien häiriintyvien kohteiden piha-alueilla ensimmäisen luvan mukaisen toimintakerran yhteydessä. Ennen mittausten suorittamista on toimitettava mittaussuunnitelma ympäristövalvontaan hyväksyttäväksi. Pöly 5. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta pölyhaittaa. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle.

14 Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta öljyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pölyn joutumista ympäristöön on estettävä kastelemalla tai koteloimalla päästölähteet kattavasti ja tiiviisti taikka käyttämällä muuta pölyn torjumisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasat ja ajoneuvojen kuormat on tarvittaessa kasteltava ja pölyn leviäminen ajoneuvoista toiminta-alueen ulkopuolelle on estettävä. 6. Mikäli pölyämisestä aiheutuu kaikesta huolimatta haittaa ympäröivälle asutukselle, valvovaviranomainen voi velvoittaa suorittamaan hiukkaspitoisuusmittaukset, sekä määrätä lisätoimia pölyämisen estämiseksi. Maaperän ja pohjaveden suojelu 7. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Jätteet 8. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa tulee jätehuollon osalta noudattaa niitä määräyksiä, joita Sotkamon kunnassa voimassa olevissa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (Ekokympin) jätehuoltomääräyksissä on annettu jätteiden käsittelystä, lajittelusta ja varastoinnista, vaarallisista jätteistä ja vaarallisia jätteitä koskevasta kirjanpidosta. 9. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannais-jätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu ja raportointi

15 10. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: - otetun aineksen määrä, laatu ja käyttökohteet - mahdolliset poikkeamat lupamääräyksistä, esim. ottamisalueen rajan ja pohjatason alitukset - murskauspäivät, ajankohdat ja murskatun aineksen määrä - varastoidut maa-ainestuotteet ja niiden määrät vuoden lopussa - polttoaineen kulutustiedot - varastoitujen öljyjen ja muiden kemikaalien määrät - syntyneet jätteet, niiden kokonaismäärät, tyhjennysten suorittajat ja toimituspaikat - kasteluun käytetyn veden määrä - pohjaveden korkeuden tarkkailutulokset - mahdolliset melu- ja pölymittaukset - selvitys öljyvuodoista ja muista onnettomuustilanteista - naapureiden ja asukkaiden tekemät yhteydenotot ja valitukset Onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautuminen 11. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. Ulkopuolisten tahaton pääsy alueelle tulee estää mahdollisuuksien mukaan. Toiminnan muutos tai lopettaminen 12. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava lupaa valvovalle viranomaiselle. Toiminnan loputtua alue on siivottava ja mahdollisesti pilaantunut maaperä on puhdistettava. Paras mahdollinen käyttökelpoinen tekniikka 13. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja tarvittaessa varauduttava

16 tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄDÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkastamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LAUSUNTOJEN, MUISTUTUSTEN JA MIELIPITEIDEN HUOMIOIMINEN Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto on huomioitu lupamääräyksiä annettaessa. Jälkihoitoa varten on vaadittu riittävän suuri vakuus, niin kuin ELY -keskus on lausunnossaan vaatinut. Terveydensuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt asiat on huomioitu seuraavasti. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot on kirjattu melua koskevaan lupamääräykseen. Lausunnossa on vaadittu melumallinnuksen tekemistä sekä melumittauksia. Lupamääräyksessä on edellytetty melun mittaamista ensimmäisen alueella olevan toimintajakson aikana. Tarvittaessa, mikäli melusta aiheutuu haittaa, on mittauksia suoritettava myös muulloin. Melumallinnuksen tekemistä ei lupaviranomainen katso tarpeelliseksi, koska lähiseutu on hyvin harvaan asuttua, lähin asuttu talo on noin 300 päässä ottoalueen reunasta, muille kohteille ei ennalta arvioiden melusta aiheudu häiriötä. Talon suuntaan melun etenemistä rajoittavat maastonmuodot, sekä puusto ja muu kasvillisuus. Hakija on myös esittänyt hakemuksessa työteknisiä keinoja, joilla meluhaittaa torjutaan. Lausunnossa on edellytetty pölypäästön mittaamista. Lupamääräyksissä on annettu määräyksiä mahdollisen pölyhaitan minimoimiseksi. Lupamääräykseen on kirjattu velvoite pölypäästön mittaamisesta, mikäli siitä koetaan aiheutuvan haittaa lähialueella. Lausunnossa on mainittu, että pohjaveden laatua tulisi seurata. Lupaviranomainen ei katso tätä tarpeelliseksi. Pohjavedenlaatua seurataan yleensä vain ottoalueilla, jotka sijaitsevat pohjavesialueilla tai joiden läheisyydessä on pilaantumiselle alttiita talusvesikaivoja. Hakemuksessa jätetyssä mielipiteessä ollaan huolissaan pölyn leviämisestä ja melupäästöistä, sekä vesipäästöistä. Mielipiteessä esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. Sotkamon Luonto ry:n jättämässä muistutuksessa esitetään mm. seuraavaa: Asiakirjojen nähtävänäpito Asiakirjojen nähtävillä pidosta esitetään, että jatkossa kunnan dokumentit laitettaisiin kunnan internet-sivuille näkyviin. Ympäristönsuojelulain muutoksen myötä asiakirjat tulevat vuoden 2020 alusta nähtäville kunnan internet-sivuille. Kallioperän koostumus ja siitä seuraavat ongelmat

17 Muistutuksessa vaaditaan kallioperän koostumusselvitystä. Muistutuksessa viitataan kaivosten luvissa ja YVAssa olleeseen alkuainelistaan. Hakija on omassa vastineessaan tuonut esille, kuinka alueen kallion laatua on tutkittu. Lupaviranomainen viittaa hakijan antamaan selvitykseen, jota se pitää riittävänä kyseisessä tapauksessa. Maa-ainesten ottamistoimintaa ei voi suoraan verrata kaivostoimintaan, kuten muistutuksessa on tehty. Vaikutukset maa- ja kallioperään Tässä kohtaa muistutusta todetaan mm., että suunnitellun louhoksen ja jätemäen vaikutukset ulottuisivat todennäköiseti alueen ulkopuolellekin vesien vaikutuksesta. Edelleen lupaviranomainen toteaa, että maa-aineslain mukaista maa-ainestenottoa ei voi verrata kaivostoimintaan. Kaivettava kalliokiviaines hyödynnetään käyttökohteissaan, kalliokiviaineksen laatu on tutkittu ja todettu ei kelpaavan rakentamiskohteisiin. Maa-ainestenotossa ei synny jätemäkiä, kuorittavat pintamaat hyödynnetään oton päättyessä maisemoinnissa. Pohjavesivaikutukset Muistutuksessa vaaditaan selvittämään ottosyvyys ja pohjaveden taso alueella. Lupaviranomaine toteaa, ettähakemuksesta ja suunnitelmapiirustuksista käy selville alin ottotaso. Pohjaveden pinnan korkeus on vaadittu selvitettäväksi ennen ottotoiminnan aloittamista alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta. Lupamäräyksissä on määrätty todetun pohjaveden pintaan jätettäväksi vähintään metrin paksuinen suojakerros. Vesien puhdistaminen Muistutuksessa vaaditaan valumavesille tiivispohjaisia laskeutusaltaita. Lupamääräyksessä on edellytetty valumavesien johtamista laskeutusaltaan kautta. Etäisyydet rakennuksista ja pelloista Muistuksessa vaaditaan, että alueen rajauksen laillisuus ja asutuksen suojaetäisyydet tulee selvittää MaRa-asetuksen ja siihen liittyvien ohjeiden perusteella. Muistutuksessa vaaditaan haittojen rajoittamista. Todettakoon, että muistutksessa mainittu ns. Mara-asetus koskee jätteiden hyödyntämistä maanrakentamisessa ei maa-ainesten ottamista. Sen sijaan ns. Muraus asetus (800/2010) koskee kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelua. Asetus on huomioitu lupamääräyksiä annettaessa, aiheutuvia haittoja on määrätty torjuttvaksi asetuksen vaatimusten mukaisesti. Lähin talo sijaitsee 50 metrin päässä ottoalueen reunasta, niin kuin muistuksessa todetaan. Talo on autiotalo ja se on maanomistajan omistuksessa, joka on vuokrannut alueen ottotoimintaan. Noin 300 metrin päässä ottoalueen reunasta sijaitsee lähin asuttu talo. Muraus-asetuksen ja maa-ainesten ottotoiminnalle asetetut suojaetäisyysvaatimukset täyttyvät. Lisäksi 300 metriä on mitattu ottoalueen lähimpään reunaan, todellisuudessa esim. murskaus tulee sijoittumaan huomattavasti kauemmas. Ottoalueen reunalle on suunniteltu pintamaan

18 varastokasat, joten otto ei ala heti ottamisalueen reunasta. Työajat Muistutuksessa todetaan, että mikäli asutusta olisi juuri laillisen rajan ulkopuolella, niin työaikoja olisi syytä vähintään kohtuullistaa esim. klo 8-16 välille. Lupaviranomainen toteaa, että työskentelyajat on lupapäätöksessä määrätty asetuksen (800/2010) mukaisesti. Luontoarvot Muistutuksessa väitetään, että luontoarvoja ei ole selvitetty. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta, joka ei ole lausunnossaan esittänyt, että alueella olisi luontoarvoja, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Pölyselvitys ei ole asianmukainen Pölyhaittojen torjumiseksi on lupapäätöksessä annetttu määräykset. Lisäksi lupapäätöksessä on haittojen ilmetessä määrätty suorittamaan pölymittaukset. Meluselvitys ei ole asianmukainen Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot on kirjattu melua koskevaan lupamääräykseen. Lupamääräyksissä on edellytetty melun mittaamista ensimmäisen alueella olevan toimintajakson aikana. Tarvittaessa, mikäli melusta aiheutuu haittaa, on mittauksia suoritettava myös muulloin. Melumallinuksen tekemistä ei lupaviranomainen katso tarpeelliseksi, koska lähiseutu on hyvin harvaan asuttua, lähin asuttu talo on noin 300 päässä ottoalueen reunasta, muille kohteille ei ennalta arvioiden melusta aiheudu häiriötä. Talon suuntaan melun etenemistä rajoittavat maastonmuodot, sekä puusto ja muu kasvillisuus. Hakija on myös esittänyt hakemuksessa työteknisiä keinoja, joilla meluhaittaa torjutaan. Tiedot kaivannaisjätteistä Muistutuksessa todetaan, että kattavat tiedot haitallisista mineraaleista ja kivilajeista puuttuvat ja siten kaivannaisjätesuunnitelmat eivät ole uskottavia. Lupaviranomainen toteaa, että hakemuksessa on esitetty lainmukainen kaivainnaisjätesuunnitelma, joka on riittävä. Liikenneselvitys on puuttellinen Lupaviranomainen toteaa, että kyseiseen toimintaan suhteutettuna liikennöinti on selvitetty riittävällä tarkkuudella. Kuljetusajat on määrätty VNa (800/2010) mukaisesti. Riskit ja niiden minimoiminen Muistutuksessa esitetään, että tässä kohdin on käsiteltävä kaikki em. ympäristöriskit. Todettakoon, että hakemuksessa on hyvin esitetty toiminnan riskit.

19 Tarkkailu Muistutuksessa vaaditaan vesien ja melun ja pölyn tarkkailua. Tarkkailusta on määrätty lupamääräyksissä. Jälkihoito Jälkihoito on huomioitu niin hakemuksessa kuin lupamääräyksissäkin. Toiminnalle on asetettu päätöksessä riittävä vakuus. Muinaismuistot tulee selvittää alueelta Muinismuistorekisteriin ei ole alueelle merkitty muinismuistoja. Vesilain suojelemat luontotyypit, pinnanmuodot Kainuun elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta on pyydetty lausunto hakemuksesta. Lausunnossa ei ole tuotu esille, että alueella olisi vesilain suojeltuja luontotyyppejä. Muistutuksessa epäillään, että karttatarkastelun perusteella alueella on rakenne, joka voisi olla noro, puro, oja tai karttaan merkitsemätön tie. Hakijan vastineen mukaan alueella ei sijaitse lähteitä tai luonnontilaisia noroja tai puroja. Muistutuksen ilmakuvassa näkyvät urat ovat metsäkoneiden osittain pengerrettyjä ajouria. RATKAISUN PERUSTELUT Maa-aineslain mukaiset perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos ottaminen ei ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa ja jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua 1) kauniin maiseman kuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhouhtumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantumista jollei siihen ole vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maa-aineksia ei saa ilman erityistä syytä ottaa meren tai vesistön rantavyöhykkeeltä, ellei aluetta ole asemakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu tätä tarkoitusta varten. Yleiset perustelut lupapäätökselle Lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, pääsääntöisesti enintään kymmeneksi vuodeksi. Erityisistä syistä lupa voidaan myöntää

20 enintään 15 vuodeksi, ja kalliokiven louhinnalle enintään 20 vuodeksi, jos se hankkeen laajuuteen, esitetyn suunnitelman laatuun ja muihin ainesten ottamisessa huomioon otettaviin seikkoihin nähden katsotaan sopivaksi. Lupa on mahdollista edelliseen viitaten myöntää haetun mukaisesti 15 vuodeksi. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemankuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti. Alueelta ei ole tiedossa suojeltuja eläin- tai kasvilajeja. Kalliokiviainesta otettaessa suositeltu minimietäisyys asuttuun rakennukseen on 300 m. Kyseisessä tapauksessa lähin rakennus sijoittuu ottamisalueen reunasta noin 50 metrin päähän, rakennus on asumaton, rakennus on maanomistajan omistuksessa, joka on vuokrannut alueet maa-ainestenottoon. Seuraavaksi lähin rakennus sijitsee ottamisalueen reunasta noin 300 m etäisyydellä. Talon suuntaan melun etenemistä rajoittavat maastonmuodot, sekä puusto ja muu kasvillisuus. Hakija on myös esittänyt hakemuksessa työteknisiä keinoja, joilla meluhaittaa torjutaan. Ottamisalueen reunoille sijoittuvat lisäksi pintamaa-kasat. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä esitettyjä suojaustoimia ottotoiminta ei aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto-olosuhteet, asetetut toiminta-ajat ja edelletyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu- tai pölyhaittaa asutukselle. Alue on osoitettu maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta erityislainsäädännön ohjaamina myös muihin tarkoituksiin, kuten mm. maa- ja kiviainesten ottoon. Maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Ympäristönsuojelulain mukaiset perustelut Lupaharkinnan perusteet Toiminta, jota harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten edellyttämät vaatimukset. Lisäksi se täyttää vaatimukset, jotka on asetettu luonnonsuojelulaissa tai sen nojalla. Lupaviranomainen on tutkinut ja huomioinut asiasta annetut lausunnot. Edellä mainitun perusteella lupa

21 myönnetään. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristö- ja tekninen lautakunta katsoo, että toimittaessa hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta, eikä toiminta sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Valtioneuvoston asetuksen (800/2010) mukaan kivenlouhimo, muuta kivenlouhinta ja kivenmurskaamo tulee sijoittaa vähintään 300 metrin päähän asumiseen tai loma-asumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta. Kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteesta jos toiminnanharjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti osoittaa, että toiminta häiriölle alttissa kohteessa ei ylitä 7 tarkoitettuja melutason arvoja. Toiminnasta ei myöskään sa aiheutua sellaista ilmanlaadun heikkenemistä, joka vaarantaa 5 :ssä tarkoitetun ilmanlaadusta annetun valtioneuvoston asetuksen noudattamisen. Kyseisessä tapauksessa noin 50 metrin päässä ottamisalueen reunasta on asumaton autiotalo. Noin 300 metrin päässä ottamisalueen reunasta sijaitsee lähin asuttu talo. Päätöksen lupamääräyksissä on huomioitu lähimmän asutun rakennuksen sijainti ja lupamääräyksissä on annettu VNa asetuksen (800/2010) mukaisesti määräykset meluntorjunnasta ja ilmaan joutuvien päästöjen rajoittamisesta. Melua aiheuttaville toiminnoille on annettu asetuksen mukaiset aikarajat. Lupamääräysten perustelut Maa-ainesluvan lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1: Kokonaisottomäärä on hakemuksessa esitetyn mukainen. Lupamääräys 2: Maa-aineslupa perustuu ottamissuunnitelmaan, joten suunnitelmassa esitetty on sitovaa samalla tavalla kuin lupamääräyksetkin. Pohjaveden suojelemiseksi on määrätty ehdoton minimietäisyys, joka maanpinnasta on jäätävä pohjaveden pintaan. Pohjaveden havaintoputki on määrätty asennettavaksi, jotta saadaan selville pohjaveden korkeus ottamisen alussa, toisaalta voidaan seurata ottamisen aikana vaikutuksia pohjaveden pinnan korkeuteen. Lupamääräys 3: